ellauri049.html on line 509: Le rut des Béhémots et les Maelstroms épais, Behemottien kiiman ja paksut Maelstromit,
ellauri051.html on line 758: moccasins to their feet and large thick blankets hanging from their shoulders, mokasiinit jaloissaan ja suuret paksut peitot olkapäillä,
ellauri051.html on line 1785: 1173 Crowding my lips, thick in the pores of my skin, 1173 Ahtaat huuleni, paksut ihoni huokoset,
ellauri055.html on line 986: Pano-Rajala on Sillinpään syssling och pyssling izekin Hämeenkyröstä. Miina on sen isoisotäti tms. Mr. Rajala oli joku etumies Hämeenkyrössä. Keltä Emppu sai noi paksut töröhuulet? Miinaltako?
ellauri096.html on line 849: "Silentium pueri, hiljaisuus!", liian isoon pukuun ja solmioon pukeutunut punaposkinen ukkeli huusi ja antoi katseensa kiertää nuorten miesten ja hienhajun täyttämässä huoneessa. Huoneen laidalla olevilla ikkunoilla kulki kaksi kärpästä verkosta tehdyt verkkosilmät silminä, leveä kitiinikilpi perseensä ympärillä ja paksut, topatut nahkasuojukset karvaisten käsivarsiensa peittona. ”Ylös!” latinantunnin johtaja ­komensi. Paukanteiksi kutsutut koululaiset nousivat seisomaan ja asettuivat vajaan metrin päähän toisis­taan kädet selän taakse taivutettuina. Sitten opettaja eli Omppu astui heidän vierelleen ja kohotti äänensä. ”Sedite pueri!” hän huusi. Sekundantit käänsivät Cornelius Neposta kansi kohti lattiaa ja istahtivat sitten takaisin pulpettiin. Paukantit kohottivat kätensä viittaajan pään korkeudelle. Kaikki olivat aivan hiljaa. ”Aloittakaa!” ottelun johtaja huusi, ja siinä samassa linkkarit avainniput ja eväspullot alkoivat kilahdella pulpettien putkijalkoja vasten. Nopeat tietoiskut ja torjunnat seurasivat toisiaan, mutta kum­­pikaan osapuoli ei tehnyt elettä­kään väistääkseen lyöntejä. Sitten yksi sivallus osui maaliinsa. ”Seis!” ottelun johtaja käski, ja paukantit laskivat heti housunsa. Toisen lahkeesta valui jotain vaaleanpunaista, ja toinen ottelun kahdesta valvojasta riensi tutkimaan saalista. ”Se on yli tuuman pituinen!” valvoja totesi. Letku oli sääntöjen mukaan tarpeeksi pitkä, ja ottelu oli ohi. Valkoisiin pukeutunut lääketieteen opiskelija talutti jotain tahmeaa vuotavan ottelijan sivuun puhdistamista ja sitomista varten. Haavoittunut paukapää oli ainakin yhtä tyytyväinen ottelun lopputulokseen kuin haavoittumatonkin.
ellauri196.html on line 882: Pelaajat jakautuvat kahteen leiriin, toisen on lyötävä hurnusta, toisen on pysäytettävä se. Hurnus on pieni kiekko, ei kahta tuumaa läpimitaltaan, kes keltä vähän paksumpi kuin laidoilta, jotka ovat pyöristetyt, kaksi linjaa paksut (1 linja vähä yli 2 mm).
ellauri266.html on line 238: Ahdistusta lisäsi isä, joka dominoi perhettä saatuaan tietää, ettei hänen isänsä olekaan hänen oikea isänsä.  Se oli jatkuvaa huutoa ja karjumista (niinkuin muuten meilläkin kotona), mutta ei isäni hullu ollut, hän oli vain traumatisoitunut.  En pelkää putoamista kun kiipeilen seinille, mutta hulluksi tulemista ensin pelkäsin, Virpi sanoo. Masennuksesta ja bulimiasta toivuttuaan Virpi kohtasi tulevan puolisonsa Jaakko Hämeen-Anttilan, joka on tällä hetkellä Edinburghissa professorina. He saivat kaksi lasta. Siitoxet olivat Virpille juhlaa: kas, keho toimiikin moitteettomasti. Jaakolta olen saanut vain ehdotonta hyväksyntää. Hänelle olen sama ihminen kaikissa painoissa, Virpi tietää. Ei hänkään hyljexi sylttyä eikä lasiin sylje. Ei hän näe minussa ennen kaikkea paksut pohkeet, leveän lantion, litteän takapuolen ja epätasaisen ihon. (Varhaisempaa paasausta tästä mieltäkääntävästä aiheesta mm. albumissa 27.)
ellauri326.html on line 505: Agafja Fedosejevnalla oli tanu päässä, kolme nystermää nenässä ja kahvinruskea, keltakukkainen viitta yllä. Hänen vartalonsa oli kuin tynnyri, ja sentähden oli yhtä vaikea löytää hänen vyötäisiään kuin nähdä nenäänsä ilman kuvastinta. Hänen jalkansa olivat lyhyet ja paksut kuin kaksi patjaa. Hän juorusi mainiosti, söi aamuisin keitetyitä punajuurikkaita ja sätti ja haukkui pontevasti. Kaikissa näissä vaihtelevissa toimissa hänen kasvonsa eivät hetkeksikään muuttaneet ilmettään, mihin tavallisesti vain naiset kykenevät.
xxx/ellauri087.html on line 48: Esa Saarinen on vaikuttava näky kliiniseksi kiillotetussa lentokentän lähtöselvityksessä. Nilkkoihin saakka ulottuva nahkatakki (takki on Loirin vanha pusakka, eikä Eski ole järin pitkä), viisi senttiä takaraivon päälle kohoava harmaantunut niskapolkka ja suksen pituiset nahkakengät jotka se osti Dumarilta parilla tonnilla. Kello on kuusi aamulla, mutta Saarisen vaimo Pipsa Pallasvesa on ehtinyt vetää parit neuvoa-antavat ja paksut kajalit silmien ympärille ja valita legginseihin sopivat leopardilenkkarit.
xxx/ellauri121.html on line 452: Kuvassa joku pitää kättä rukoilijan päällä siunausasennossa kuin Seija Maxin päällä Vivamossa rippikoulun päättäjäisissä. Se on Lohjalla, josta ostimme eilen Annabella-perunoita ja hyvin happamia karviaisia. Happamia, sanoi Kimmo karviaisista Lohjan torilla. Oli sekin kanssa pelleilyä. Ja paljonpa hyötyä oli siitä Maxille, joka ei osaa nimien pudottelun taitoa. Ei Mikollakaan ole vakinaista paikkaa Nokialla, vaan se on vuokratyöläinen, niinkuin oli John Ruozissa traktorifirmassa. Hemmetin Mrs. Bucket. Jöns kävi Simo Juvan maalla Vivamossa Miniaatossa. Kristinalla ja Petterillä oli valkoiset piziessut Bishops Innissä Tyrvännössä. Tyrvännössä oli paksut lyijykynät kiinni seinässä ketjulla etteivät ne lasten kajotessa joutuisi hävyxiin. Jokaisella oli oma tunnusväri: Kristinalla keltainen, Jönsillä sininen, mulla punainen ja Petterillä vihreä. Saarennon kerrossängyn pohjaan oli lyijykynällä kirjoitettu jotakin, en muista enää mitä. Sen näki kun nukkui alasängyssä. Äidin mielestä mulle ei sovi vihreä, tekee musta kalpean. En saanut koskaan vihreitä vaatteita. Bugger it.
xxx/ellauri201.html on line 92: Kalu vielä sykki sisässäni, kun minulla taju taas palasi. Laski sisääni vielä viimeisiä siementippoja. Isokukko-Uljas huohotti hikisenä, antoi suuta ja imi kaulaakin. Kustin-kurttana kömysi peräkamaristaan silloin minun puolelle, mokoma tuhkamuna. Näki minut, oman akkansa, siinä vieraan miehen alla jalat levälläni, vittu täynnä vierasta, väkevää siementä. Vaarallista valkoista ainetta. Ukonrutale rupesi räyhäämään, kirosi ja polki jalkaa. Huoraksi minua haukkui, nimismiehellä uhkasi. Isokukko-Uljas vetäytyi minusta, paksut siemennesteet vaan levinneestä pillustani lakanoille holahtivat, niin täynnä minä olin. Iso naintivehje raskaana heilahteli, kun tarttui mies minun lailliseen ukonkäppänääni, sanoi, että jonkunhan tässä talossa oli isännän hommat hoidettava ja emäntä tyytyväisenä pidettävä, kun ei oikeasta isännästä mihinkään ollut. Vei Kustin-ruojan takaisin peräkamariin, tyrkkäsi sänkyyn ja jätti sinne yksin marisemaan, vanhan räähkän.
xxx/ellauri356.html on line 330: Runoilijalla oli tukeva hahmo, joka sai hänet muistuttamaan hiidenkiven toimitusmiestä kotimaastaan Bretagnesta. Hänen päänsä oli neliömäinen, pyöreällä vartalolla, todelliset itsepäiset betonikasvot, joissa oli somistettu valkoinen parta, valkoinen hiuskehä, paksut, tummat kulmakarvat ja ei-rakastetun lapsen kova suu. Yhdistelmä piirteitä, joista tuli hänen runoutensa piirteitä, sekoituksella sitkeyttä ja hellyyttä, keveyttä ja kirkkautta. Jankon betoni, Kalervo Jankkko puhelimsessa. Aasia kunnossa.
12