ellauri045.html on line 802: Neljä ekaa pakanallista riitti ennen globaalista taloutta. Kapitaali vaati noi kolme kristillistä lisää. Eikä niissäkään se pääasia ole sielunelämä, älkää säikähtäkö liikemiehet, vaan taloussellainen.
ellauri142.html on line 270: Humboldtin lahja oli Sale Bellowin suht laaduton romaani. Wilhelm sanoo kirjansa johdannossa: "The expansion of the intellectual life is the sole possession that the individual, to the extent that she participates at all, may regard as indestructible." Minnes Wilho sielu jäi? Aika pakanallista. No voi vaan toivoa että Bhagavadgita on lähempänä jumalaa. Translators note: von Humboldt is groping here to express the idea that language is a sociopsychological vehicle of communication. Sanaa "sosiopsykologinen" ei ollut vielä edes kexitty (onnexi, tekee mieli sanoa).
ellauri262.html on line 272: Kerran viikossa Inklingit lukivat Lewisin asunnossa ääneen kirjoituxiaan ja vinoilivat niistä. Tolkien puhui ryöpsähtelevästi säkättäen, ja kun hän lisäksi tärkeään kohtaan tullessaan sysäsi hampaiden väliin piipun tutixi, hänen textinsä luki selvyyyden vuoxi kuopuspoika. Muun ajan pohdittiin tärkeitä ajankohtaisia kysymyxiä, kuten onko koiralla sielua, onko parempaa siideriä kuin Kotkassa, onko Eliotin runoiilla arvoa (ei) ja onko polttohautaus pakanallista. Sota-ajan sanomalehdistä Lewis ja Tolkien ratkaisivat vain ristisanat. "Keskustelumme mittaan meille avutuu koko maailma ja jotakin maailman tuolta puolen, jos on onnea. Kenelläkään ei ole mitään vaatimusta toisilta eikä mitään vastuuntaakkaa keneltäkään, vaan kaikki oomme vapaita miehiä ja tasa-arvoisia. Karhun elämää, saa mettä kämmentää. Eedit! tuo lisää olutta! Eedit! EEDIT!" "Minä olen ize asiassa hobitti", Tolkien oli sanonut. Tolkien ja Lewis pukeutuivat, käyttäytyivät ja asennoituivat vanhanaikaisesti, viettivät ikävää urautunutta elämää. Lewis tokaisi: minä pidän pitkäveteisyydestä! Ron piti kirjavista liiveistä kuin Bilbo Baggins. Matti Pulkkinen vertaa salaa Vuokko vaimoa milloin Etheliin, milloin Tolkienin Lukittareen, ize se on kaljanhajuinen Tolkien matkalla hilpeänä kotiin bubista kuin Wagner-sika. Tolkien käy messussa masennuslääkkeenä. Ethel ei lähde, miettii kääntymistä takaisin luteraanixi, siellä naisilla on enemmän sananvaltaa, voivat jopa erotakin.
xxx/ellauri121.html on line 568: Pahin siten on tää narsistinen syyllisyyden motiivi, mä autan sua jottei mulle izelleni käy seuraavassa elämässä vielä hullummin. Paha poliisi julmistelee pilvenlongalta ja näkee mun vähimmänkin tekoni, ajatuxista puhumattakaan, joten paras pitää vaan jakaus ojennuxessa, rintanapit kiinni, häntä koipien välissä (siis omien) ja luut kasassa. Viime tilityxessä sit hyvät ja pahat teot ynnätään ja tulee palkintojenjako. (Paitzi EI NÄIN, kts. esim. tästä. NOT THE PLAN. Dosto oli oikeassa, you just can´t do it right. Angstaus on pääasia.) Ei mitään tällästä pakanallista et ipsa quidem virtus sibimet pulcherrima merces.
4