Sillä hänellä oli rinnallaan pieni poika, jota hän silmiensä edessä pitäen sanoi: "Onneton äiti, oi onneton poika, sodassa, nälänhädässä ja ryöstäjien ryöstössä, kenelle minä sinut varaan? Vaikka elämää voisi toivoa, meidät silti painostaa roomalaisen orjuuden ike. Tule siis, oi lapseni, ole äidin ruoka, ryöstäjien raivo, tarina, joka on aikojen alusta puuttunut vain juutalaisten teurastuksissa." Ja sanottuaan tämän hän teurasti heti poikansa. Sitten hän pani hänet tuleen ja paistoi hänet, ja puolet hänestä todellakin paloi, toinen puoli pysyi peitettynä. Ja katso, ryöstäjät ryntäsivät heti sisään, palaneen lihan hajun valtaamina; he uhkasivat kuolemalla, ellei hän näyttäisi heille viipymättä ruokaa, jonka he olivat aavistaneet olevan valmista. Sitten hän sanoi: "Olen varannut teille parhaan osan", ja paljasti heti lapsen jäljellä olevat raajat. Mutta yhtäkkiä heidät valtasi suuri kauhu, ja vaikka henki oli kuinka raivoisa tahansa, ääni lukittui kurkkuun. Mutta nainen, ankaralla ilmeellä ja nyt julmempana kuin itse saalistajat, sanoi: "Poikani, syntymäsi on minun ja rikokseni on minun. Syö, sillä minä söin ensin minkä synnytin; älkää tehkö itsestänne uskonnollisempia kuin äiti tai lempeämpiä kuin nainen. Mutta jos hurskaus voittaa teidät ja kiroatte ruokani, minä, jota on jo ruokittu sellaisilla, saan taas näitä." Tämän jälkeen he lähtivät kauhistuneina ja vapisten, ja kaikista varoistaan vapautettu kurja äiti popsi tyytyväisenä tämän ruoan. Synnytin auringon, siitin vahingon.
xxx/ellauri010.html on line 1526: paistoi niiden afgaaniturkin reijistä.
xxx/ellauri081.html on line 428: Arne Alligaattorista tuli mieleen Aarne Ranta. Han har ingen dator han bor ju i djungeln, dvs Göteborg. Aarne Ranta ei pitänyt Aarne Alligaattorista. Huonosilmäinen ja kiltinoloinen mutta ikävä kyllä jotenkin uskovainen. Mikä pahinta, se tykkäsi thai-ruuasta. Aina piti laapustaa siihen samaan thai-ravintolaan syömään pahaa thai-ruokaa. Sen pojatkin on jostain vanhan testamentin kirjasta. Niillä oli yhden huoneen koirankoppi Nilkin kesäsiirtolassa. No tän kaiken mä oon kai jo kertonut, juolahti vaan mieleen taas. Vai olinko? Aarnen vaimo Pihla paistoi pannulla kampasimpukoita niiden keltaisen Göteborgin professoritalon kaakeloidussa teräskeittiössä. Kasarit koon mukaan seinälle ripustettuina. Pihla oli pätevämpi Aarnea, ja ehkä hyvätuloisempi myös. Aarne oli syystä siitä mustasukkainen. Nilkin keskittymisleirin virkanaiset kehui kukin izeään saunan lauteilla aika kuplixi. Siellä vallizi hiljainen mutta tiukan verinen statuskilpailu. Seija istui kylmällä alimmalla lauteella yhteiskunnan tuilla. Hänet sanottiin irti! Pihlan sisaruxet kuiskivat saunan lavoilla, tarkoittaen rouva nilkkiä, joka ei tehnyt enää muuta kuin poimi hehtolitroittain mustikoita kesällä. "Kaikki minun sisaruxeni ovat kyllä hyvissä naimisissa ja töissä, kukaan ei ole työtön," Pihla vielä teroitti. Tampereen talousalueelta terkkuja. Nilkin johdolla pelattiin Toiskan seurakunnan aidatuilla kentillä koripalloa ja lentistä. (Ne pelasivat, ei toki me.) "Rahnaa" sanoo nilkki tukka silmillä ja silmät viirussa manselaisittain luihunlaihan nenän kautta haiveniset posket viinan ahavoittamina.
xxx/ellauri121.html on line 424: Paju raita salava, sanoi susi hitaasti. Hopeasalavan taimemme kuivuivat epähuomiossa ruskehixi mutta nyt on niissä onnexi uusia viheriöitä umpuja. Syxymmällä ehkä otan lepäntaimen laiturin vasemmasta korvasta ja istutaan sen kolmannexi näkösuojapuuxi biitsin partaalle. Jos muistan. Kuulostan ihan Antti Hyryltä. Sen vaimon piti pitää turpa rullalla kuin Antti paistoi uudessa uunissa ohrarieviä. Etteivät pääse palamaan. Uunista tuli hyvä. All was well.
xxx/ellauri157.html on line 311: Nyt on kukko uunissa mutta taitaa mennä pieleen koko homma. Huomasin kokoamisvaiheessa että minulla oli liian vähän taikinaa suhteessa täytteen määrään. Yritin jotenkin kursia kukon kiinni. Voitelin oliiviöljyllä kukon ja paistoin ensin 225 asteessa n. tunnin ajan, nyt se hautuu hyvin paketoituna uunissa 125 asteessa vielä kolmisen tuntia. Lopuksi järkyttävä asia perinteiden kannalta. Laitoin kukon sisään pekaanipähkinärouhetta antamaan mehevyyttä ja rasvaisuutta sekä käytin lanttuviipaleiden keittämisessä ruokalusikallisen melassia antamaan makeutta lantuille. Ja vielä. Kukko ei varsinaisesti vuotanut mutta siinä oli jotain outoja halkeamia eikä minulla ollut enää taikinaa millä paikata niitä. Voisikohan kukon laittaa paistumaan sellaiseen Römertopf-savipataan jossa on kansi niin ei tarvitsisi paketoida niin paljoa? Herätä kun on valmis. tuulaneiti
xxx/ellauri174.html on line 111: Androidi käveli pois, meni ottamaan hyllyltä tarjottimen, jolla paistoi kolme opaalisavulla maalattua venetsialaista lasia, vieressä olkiviinipullo ja tuoksuva rasia, raskaita kuubalaisia sikareita.
xxx/ellauri176.html on line 839: 91. On aamu. Touholassa paistoi aurinko. Gigolo ja Reima ottaa patukka-aamupalaa. Sitten me kaikki vedimme pikapikaa käteen ja ryhdyimme raivaamaan liikealuetta viimeisillä käsipyyhkeilläni. En tiennyt mihin te amerikkalaiset pystytte! kehasee vapaaehtoistyöntekijöiden vapaaehtoistyönjohtaja. Kiillottamaan vaikka antiikkihuonekaluja!
xxx/ellauri200.html on line 517: Typerää sen tyttären oxentaa salaa jälkeenpäin hyvät jahtimakkarat. Mikähän tänkin rotusekoituxen pointti oli? Sydafrikasta oli tosi vähän uutta tietoa. Ryssäviha paistoi aika selvänä.
xxx/ellauri253.html on line 324: Tony tunki kävellessään purukumia suuhunsa. Ei olis kannattanut, kävelystä tuli katkonaista. Jukka kannusti edelleen suomalaisia vaikkei osannut kuin vähän Vimpelin murretta. "Perkeles!" Isä virvelöi lahdenpoukamassa, äiti paistoi räiskäleitä margariinissa. Setä Vimpelissä oli ollut piiritason juoxija. Perkeles.... Hän hivutti jäntevän, pienikokoisen kehonsa ylös petistä peläten, että kidnappaajat nappaavat päin lättyä.
xxx/ellauri287.html on line 554: Whitingillä oli yhtä hyvä taju piknikeistä kuin beduiineilla. Whiting pisti beduiinin lihaa pitkiin vartaisiin ja paistoi meille parasta "kehaabia" mitä olen koskaan maistanut saati paistanut.
xxx/ellauri296.html on line 102: 7 Silloin Daavid lähetti sanan Taamarille linnaan ja käski sanoa hänelle: "Mene veljesi Amnonin taloon ja valmista hänelle ruokaa". 8 Niin Taamar meni veljensä Amnonin taloon, jossa tämä makasi. Ja hän otti taikinaa, sotki ja teki kakkuja hänen silmiensä edessä ja paistoi kakut, 9 otti pannun ja kaatoi hänen eteensä; mutta tämä ei tahtonut syödä. Ja Amnon sanoi: "Toimittakaa kaikki minun luotani ulos". Niin menivät kaikki hänen luotaan ulos. 10 Sitten Amnon sanoi Taamarille: "Tuo ruoka tänne sisähuoneeseen, syödäkseni sinun kädestäsi". Niin Taamar otti tekemänsä kakut ja toi ne sisähuoneeseen veljellensä Amnonille. 11 Mutta kun hän tarjosi niitä tälle syödä, tarttui tämä häneen ja sanoi hänelle: "Tule, makaa minun kanssani, sisareni!" 12 Mutta hän sanoi: "Pane pois se, veljeni, älä tee minulle väkivaltaa; sillä semmoista ei saa tehdä Israelissa. Älä tee sellaista häpeällistä tekoa. 13 Mihin minä joutuisin häpeäni kanssa? Ja sinua pidettäisiin Israelissa houkkana. Puhu nyt kuninkaan kanssa; hän ei minua sinulta kiellä." 14 Mutta tämä ei tahtonut kuulla häntä, vaan voitti hänet, teki hänelle väkivaltaa ja makasi hänet mehukkaasti monta kertaa peräkkäin.
33