ellauri046.html on line 998: Kiinteistönvälittäjä on paikkakunnalla tunnettu koleerinen häirikkö,

ellauri055.html on line 955: No ei nyt sentään, sanoo fil. lis. Panu Rajala. Ponu on ize Mäkelöiden sukua, ajaa Taatan sumuvaloilla. Pransu isä otti nimexeen Koskinen Kokemäenjoen Kauvazalta Hämeenkyröön muutettuaan. Se sanoi kovaäänisesti mää ja sää. Sillanpää oli niiden kämpän nimi. Koskinen oli kovin yleinen nimi paikkakunnalla. Äiti oli kyllä piikasena pantu paxuxi jossain palveluspaikassa, mut äpäre oli kuollut kolmivuotiaana. Itsellinen äiskä iski sitten izeänsä nuoremman etumiehen. Ne oli kumpikin tollasia talollisten köyhiä sukulaisia, persuja mökkiläisiä.
ellauri060.html on line 201: Vaikka kirja on kirjoitettu vuonna 1986, se voisi yhtä hyvin kuvata 90-luvun akateemista pätkätyöläistä, joka joutuu työn perässä kiertämään 'vee-teenä' ympäri Suomessa ja rämpii aineellisessa köyhyydessä. Ja lopulta vajoaa henkiseen yksinäisyyteen, synkkyyteen ja putoaa masennuksen kuoppaan hataran turvaverkon murruttua ympäriltä, jota vieraalla paikkakunnalla ei ole. Sauli Rekelän onni on, että hän tekee töitä vt pastorina paikkakunnalla, joka on hänelle tuttu - ja varsinkin jonka ihmiset ovat hänelle tuttuja.
ellauri093.html on line 877: Mutta asiaan. Kun perheasiat oli käsitelty, siirryttiin siionismiin, joka oli Hiljalle rakas asia. Se oli samoilla linjoilla kuin Sirkka: luvattu maa takaisin niille, joille se kuuluu, eli juutalaiskristityille. Filistealaisten maille pitäisi kiireesti perustaa kristittyjen juutalaisten oma kibbutsi. Sen johtajaxi voisi tulla vaikka Kaarlo Syväntö. Suomalaisille suomalaiset seurakunnat, saxalaisille saxalaiset, juutalaisille juutalaiskristilliset - mikäli paikkakunnalla on jäseniä riittävä määrä. Filistealaiset hemmettiin, sellasia vetelyxiä.
ellauri362.html on line 299: Sota-aikainen koulunkäynti eri paikkakunnalla ja perheen isän alituinen poissaolo olivat varmaankin osasyitä siihen, että nuoren pojan maailma järkkyi. Ensimmäisen "eksistenssitilansa" Meri kertoo kokeneensa 1942 matkalla Outokumpuun äidin vanhempien luo. Tämmöinen kokemus minän häviämisestä ja maailman tyhjyydestä unenomaisena toistuu sitten useiden Meren teosten ihmisten tajunnassa. Vuonna 1949 koettu henkinen ahdistus ja traumaattinen vaihe toistui 1954, kuitenkin lievempänä.
xxx/ellauri057.html on line 1340: Katri Valan vanhemmat ovat Porvoossa syntynyt metsänhoitaja Robert Waldemar Wadenström ja Alexandra Fredrika Mäki. Heidän esikoisensa Katri syntyi äidin kotipaikkakunnalla Muoniossa. Vuoden kuluttua perhe muutti Porvooseen, jossa syntyi veli Erkki, ja edelleen 1905 Ilomantsiin, jossa syntyi toinen veli Niilo. Robert kuoli jumalten keinussa nälkään pimpolassa vuonna 1911 ollessaan 37 ja Katri 10 (surullista), jonka jälkeen äiti ja lapset muuttivat takaisin Porvooseen. Vala kirjoitti ylioppilaaksi 1919 ja valmistui kansakoulunopettajaksi Heinolan seminaarista 1922. Vuosina 1922–1928 hän työskenteli kansakoulunopettajana Kuopion maalaiskunnassa, Valkealassa ja Askolassa sekä Ilomantsissa vuosina 1925–1929. Kaikenlaisia paikkoja. Heitettiinköhän se aina ulos punikkina? Aika ankaran kansakoulunopettajan näköinen.
xxx/ellauri081.html on line 430: Orihveden Suomi-Venäjä-seura herättelee toimintaansa paikkakunnalla. Ensimmäisenä on vuorossa Arto Mustajoen luento Juupajoelta. Miten ja miksi suomalaiset ja venäläiset eroavat toisistaan? – kysymykseen annetaan vastauksia tietokirjailija Arto Mustajoen luennolla.
xxx/ellauri121.html on line 210: JUHANI Heikka on miettinyt paljon, mikä sai pienellä paikkakunnalla kasvaneen isoisän lähtemään jääkäriksi Saksaan. Alatorniolla oli 1900-luvun alussa venäläisiä sotilaita, jotka kohtelivat paikallista väestöä huonosti. Nuorelle miehelle syntyi halu saada Suomi vapaaksi. Kenties asiaan on vaikuttanut myös 19-vuotiaan seikkailunhalu ja tarve päästä etäämmäs kodin ankaran uskonnollisesta ilmapiiristä.
xxx/ellauri179.html on line 54: Raju Kakka Pibels, äkäisen näköinen ambranvärinen vanha itäintiaani ilman paitaa, työskentelee yrityksessä Didi paikkakunnalla Kakkanad, India.
xxx/ellauri234.html on line 327: Ulkona näkyi käyvän kova touhu. Kaikilla oli kiire. Oli saatava järjestykseen lukemattoman monia asioita. Päähuomio tietysti kohdistettiin siihen, mitä sotaan lähtö sotakelpoisuuden kannalta vaati. Varusteet, aseet erilaiset tarvikkeet oli hoidettava asianmukaiseen kuntoon. Siinä ohessa harjoitukset, aseen käsittely ja tarkkuuttaminen veivät päivästä suurimman osan. Eikä missään tapauksessa saanut unohtaa kotiakaan. Tässä vaiheessa, vielä kotipaikkakunnalla oltaessa, olivat siteet kotiin vielä mitä kiinteimmät. Oli niin paljon järjestettävää, niin monesta seikasta huolehdittava, niin monet yksityiskohdat suunniteltava - kuten henkivakuutuxet kaiken varalta. Kaikkialla oli vakavuutta ja vakavaa suhtautumista nähtävissä, mutta samalla levollinen, iloisen tyyni ja ehdottoman selvä ote todettavissa. Nämä miehet tiesivät, mitä sota oli, mutta tiesivät myös, mistä nyt oli kysymys. Vaara ei näistä miehistä tuntunut ennakolta miltään. Vain näiden parin päivän vanha oli tuttavuus, mutta jo sen perusteella Vaara saattoi uskoa ja olla varma, että nämä miehet täyttävät tehtävänsä miehen, tai ainakin suomalaisen persun lailla. Kyllä Jaakko ja Jyrkikin, nuoret, näille miehille täysin vieraat (mutta söpöt) koulupojat, tulisivat tähän joukkoon sopeutumaan.
xxx/ellauri239.html on line 486: Koskettava joulutarina tuo taas yhteen Jouluksi kotiin -rainan ohjaajan Per-Olav Sørensenin ja tähden Ida Elise Brochin. Samoilta naamareilta siis on tullut ennen tämmönen rykäisy: Maailmalla menestynyt tähti Simon saapuu kotimaahansa Ruotsiin joulunviettoon. Hänen veljensä Anders järjestää lapsuuden pikkupaikkakunnalla vuosittain joulukonsertin, ja Simon ylipuhutaan mukaan. Menestyneen veljensä varjossa kasvanut Anders ei ole tästä mielissään, mutta Simon suhtautuu tilanteeseen kevyesti - kunnes vanhat muistot heräävät henkiin ja hänen on kohdattava haudatut perhesalaisuudet. Rooleissa: Peter Jöback, Johannes Kuhnke, Suzanne Reuter, Jennie Silfverhjelm. Ruotsalainen elokuva vuodelta 2019. Tällä kertaa ylimakeaan joulutunnelmaan mennään näillä eväillä:
11