ellauri048.html on line 510: hyvyyteen tai pahuuteen: hyvyyttä ei ole perus ja päällys-

ellauri082.html on line 813: Epikriisistä ilmenee että Wallun äiti vääristi sen minäkuvan vastaamalla pahan lapsen pahuuteen falskin ylizevuotavalla kiltteydellä. Se ei siis koskaan oikaissut ilkimystä millään lailla, vaan antoi sen marinoitua omissa mehuissaan. Sekin on aivan vitun julma ja epätavallinen rangaistus. Siitä marinadista ei hevin nousta omin voimin kuiville. Wallu maustoi sitä lisää mömmöillä ja upposi.
ellauri185.html on line 605: Tolstoi näyttää tahtovan kääntää tämän lauseen päinvastaiseksi. Tilaisuus varkauteen tai muuhun rikokseen tekee Tolstoin mielestä varkaasta ja pahantekijästä enkelin. Tolstoin laskelman mukaan häneltä silloin tyystin häviää halu kaikkeen pahuuteen, kun siihen on täysin esteetön tilaisuus. Eihän se sitten enää ole kivaa eikä jännää, ei haaste eikä mikään. Ei graffitistinuijatkaan tykkää maalata johkin vartavasten niille varattuihin telineisiin.
ellauri204.html on line 688: Bregmanin ottaa esimerkiksi siitä, kuinka meidät saadaan uskomaan ihmisen pahuuteen, Nobel-palkitun kirjailijan William Goldingin luoman synkän ihmiskuvan, jonka tämä esittää Kärpästen herrassa, ja muistuttaa, että todellisuudessa asia on aivan toisin ja kertoo vuosien takaisesta tapauksesta, jossa kuusi (6) poikaa päätyi autiolle saarelle ja he toimivat aivan päinvastoin kuin Goldingin kuvitteellinen koneellinen poikia. Kun pelastajat saapuivat, pojat olivat iloisia ja hyvinvoivia: yhteistyöllä he onnistuivat hankkimaan niin ravintoa kuin juomavettäkin, punttisalin ja sulkiskentän vieläpä. No niin pystyivät Goldinginkin pojat, mutta ne jakautuivat heimoihin, jotka ottivat verisesti yhteen keskenään.
ellauri247.html on line 228: Veijariromaaneissa on yleistä purevan kriittisen kuvan antaminen ajan tavoista ja yhteiskunnallisista oloista. Esitystapa on yleensä episodimainen: usein tarinan rungon muodostaa matkanteon kuvaus. Veijariromaanin päähenkilö ei ole varsinaisesti pahantekijä tai rikollinen, sen sijaan hän vastaa maailman pahuuteen juonikkuudella selviytyäkseen ympäristön tuottamista ongelmista. Koska veijarilla ei ole käytettävissään voimakeinoja, hänen on turvauduttava juoniin, huijauksiin ja kepposiin. Hän hyödyntää empimättä vallanpitäjien ja mahtimiesten heikkouksia. Veijari ei toimi suunnitelmallisesti eikä välttämättä aina tavoittele sosiaalista nousua tai pyri parantamaan maailmaa. Enimmäxeen ne onnistuvat parantamaan omaa asemaansa muiden kustannuxella. Se juuri on eri veijarimaista. Veijari on ollut erityisesti satiirikkojen suosima henkilöhahmo paljastaessaan vallanpitäjien ja nousukkaiden naurettavuuksia. Jo antiikin komedioissa veijarihahmo esiintyi usein sivuhenkilönä. Päähenkilöksi veijari on noussut varsinkin sellaisina aikoina, jolloin yhteiskunta on ollut voimakkaassa murrosvaiheessa. Sellaisissa vaiheissa kaikenlaiset kökkäreet tuppaavat uiskennella pinnalle.
ellauri336.html on line 235: Samoin tämä voi tapahtua pikkulapsilla, jotka saattavat kieltäytyä ottamasta keskipäivän päiväunet tai haluavat pullon suklaamaitoa hedelmämehun tai veden sijaan. He heittävät pullon pinnasängystä ja alkavat saada intensiivistä kiukuttelua saadakseen tahtonsa. Jos vanhempi antaa periksi lapsen kiihkeälle itkulle, lapsi on oppinut uuden brachan: Shehakol nihiyeh bidima´os - voimme hankkia kaiken kyyneleillä. Lapsi tallentaa tämän "voiton" mielessään ymmärtäen, että jos hän on itsepäinen vanhempiensa kanssa, hän lopulta voittaa. Pikkulasten pahuuteen hyvä lääke on lavemangi.
ellauri351.html on line 465: Vihasta on hivuttauduttu vähin erin pahuuteen. Paha se onkin paha eikä niinkään viha sinänsä. Viha ei välttämättä ole pahaa eikä paha vihaista. Paha ei välttämättä ole edes sitä tahallista satuttamista, voi se olla jonkin sortin hölmöyttäkin, tottelevaisuutta, ajattelemattomuutta tai mielenvikaa. Keitto sakenee hämmennettäessä, the plot thickens. Voimafirmat kilpailevat ja aiheuttaa pahaa luonnolle. Useimmiten yhden paha on toisen hyvä, ei siinä mitään pahansuopuutta tarvita. No hard feelings. Ei peto tai muu loinen vihaa isäntäeläintä, pikemminkin päinvastoin.
xxx/ellauri027.html on line 1364: Väitöskirjan motto on Russellin raamatullinen elämänohje “Älä seuraa joukkoa pahuuteen”. Halusiko Russell sitten johtaa joukkoja, vai pysyä niistä erossa? Mistä joukosta tarkkaan ottaen oli kyse? Russellin elämän aikana käytiin kaksi maailmansotaa, natsismi ja fasismi nousivat ja tuhoutuivat, Britannian maailmanvalta romahti, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kohosivat suurvalloiksi, asevarustelu sai globaalit mittasuhteet, yhteiskuntaluokkien suhteet muuttuivat, ‘viktoriaaninen’ arvomaailma rapautui, uusia yhteiskunnallisia voimia ja liikkeitä syntyi jne. Himanen ei tällaisia tapahtumia edes ohimennen mainize, ei edes Bertin pasifismia ja vankilareissua.
xxx/ellauri126.html on line 225: Tuo toinen vaihtoehto on ihmisten piilosuggerointia pahuuteen ! Sitä juurikin ! Huijaus ! Juoni suggeroida ihmisen mieli paholaisen teille ! Paholainen kaapuuntuu juuri hyvään...uskottelee olet hyvä kun teet tän....syytät kaikesta itseäsi ! Ja ihmiset joukoin uskoo...manipuloituu....pahan valtaan....
xxx/ellauri177.html on line 166: - No, hän jatkoi vielä hullummin, anna minun tulla taas lapseksi, hyvä Neitsyt, voimakas Neitsyt. Tee minusta viisi. Ota järkeni, ota miehisyyteni. Ottakoon ihme pois kaiken miehen, joka kasvoi minussa. Sinä hallitset taivaassa, mikään ei ole sinulle helpompaa kuin kalttaa minut, kuivata elimeni, jättää minut muunsukupuolisexi, pahuuteen kykenemättömänä, niin riistettynä kaikesta voimasta, etten voi enää nostaa kynnetöntä sormea ilman suostumustasi. Haluan olla rehellinen, sillä rehellisyydellä, joka on sinun, jota ihmisen väreet eivät voi häiritä. En halua enää tuntea hermojani, lihaksiani, sydämeni lyöntejä tai halujeni työtä paisuvaisessa.
xxx/ellauri208.html on line 871: Pahan koulukunnan nimen taustalla väitettiin usein olevan niin sanottu psykologinen kiinnostus ihmisen pahuuteen. Mitä tämä merkitsee, sitä en osaa sanoa. Idströmiä ei kiinnostanut psykologinen näkökulma tv-haastattelun perusteella lainkaan.
11