ellauri065.html on line 436: On kirjoitettu (scriptum est), että queerkirjailija ja gonzojournalisti Harald Olausen luo jotain uutta, joka ei ole vain kirjallisuutta vaan myös dokumentti yhdestä tavasta elää ja kirjoittaa. Queernovellitrilogian päätösosa O`Gay on tästä hyvä esimerkki ja taatusti erilaista homokirjallisuutta kuin vallalla oleva. Olausenin kiitelty flow-tyyli on tuttu jo hänen esikoisteoksestaan ”Egyptin prinssi ja muita homonovelleja” (Kulttuuriklubi 2012). Arvostelijat kehuivat sekä kirjan tyyliä että tapaa kuvata homoutta ja sen viileitä kadetraaleja poikkeuksellisen kauniisti ja runollisesti. Erään arvostelijan mukaan Olausenin kirjojen näennäisen irstauden takaa piili kauneus ja viisaus. Toisen mielestä esikoiskirjan perusteella Olausenilla on paljon annettavaa taiteelle. Digivallila.comin kriitikko Eero K.V. Suorsa kirjoittaa tämän kirjan novelleissa korostuvan homojen arkielämän synkät sävyt:” Kohtaamme niin väkivallantekoja, alistamista ja nöyryyttämistä, rakkauden, ihastumisen ja mustasukkaisuuden kuvauksia unohtamatta. Olausenin käsittelyssä nämä eivät sulje toisiaan pois, vaan näyttävät ihmiselämän sellaisena kuin se on. Päänovellissaan ”Tuleva viikonloppu” Olausen kuvaa mestarillisesti kaipausta ja nostalgiaa, unohtamatta terävän piikikästä homokulttuurin analyysiään. Seksikohtausten kuvaamisessa Olausenilla on oma, pettämätön tyylinsä. Ensimmäistä kertaa Olausenin maailmaan astuva pysähtyy näiden oivaltavien ja mukaansa tempaavien novellien äärellä.” Professori Timo Airaksinen kirjoittaa ”Seksi”- kirjassaan (Bazar 2021) Haraldin kirjoituksista: ”Siinä se, Haraldin kattava esitys aiheesta, niin rehellinen ja oivaltava, ettei sellaista liene suomeksi juuri kirjoitettu. Krister Kilhman kyllä kirjoitti aiheesta etevästi kirjoissaan ja muisteloissaan. Tom of Finland piirsi ajatuksensa paperille, mutta Harald näyttää kaiken, myös monissa kaunokirjallisissa teoksissaan. Niissä on paljon kuvia.
ellauri216.html on line 769: Jumalanpalvelusten ja hengellisten kilvoitusten lisäksi Feofanin ajan täytti kirjallinen työ. Vaikka hän ei tavannut ihmisiä, hän oli monipuolisesti kiinnostunut kirkon ja isänmaansa elämästä. Hän tilasi useita aikakauslehtiä ja hänellä oli suuri kirjasto. Feofanin laaja kirjallinen työ sisältää kristillistä etiikkaa ja hengellistä elämää käsitteleviä teoksia, raamatunselityksiä ja käännöksiä. Käännöksistä merkittävin on Filokalia, jonka hän käänsi kirkkoslaavista venäjäksi. Lisäksi hänellä oli laaja kirjeenvaihto hengellistä ohjausta kaipaavien uskovien maallikoiden kanssa.
ellauri223.html on line 54: Teoksen viimeisessä osassa Campanella profetoi, astrologiaan verhotuin kielikuvin, että Espanjan kuninkaiden kohtalona on olla osa jumalallista suunnitelmaa paavien kanssa liittoutuneena. Seurauksena on oikean uskon lopullinen voitto ja leviäminen koko maailmaan. Voidaan helposti ajatella, että Campanella ajatteli lähinnä Uuden maailman valloitusta, mutta profetia on tulkittava myös Campanellan aiemmin kirjoittaman Espanjan monarkia -teoksen valossa. Tässä teoksessa Campanella esitti visionsa yhdistyneestä, rauhallisesta maailmasta, jota johtaisi teokraattinen monarkia. Poimin tähän Tommason parhaita paloja:
ellauri274.html on line 501: 2:03:40 расширять перспективные внешнеэкономические связи и выстраивать новые логистические коридоры уже принято 2:03:40 lupaavien ulkomaantaloudellisten suhteiden laajentaminen ja uusien logistiikkakäytävien rakentaminen on jo hyväksytty
ellauri342.html on line 79: Joka ei ole nähnyt Avignonia paavien aikana, ei ole nähnyt mitään. Iloisuudelle, elämälle, animaatioille, juhlajunalle, ei koskaan sen kaltaista kaupunkia. Siellä oli aamusta iltaan kulkueita, pyhiinvaelluksia, kukkien täynnä olevia katuja, korkeita listoja, kardinaalien saapuminen Rhônen varrella, lippuja tuulessa, lipuilla koristeltuja keittiöitä, paavin sotilaat laulamassa latinaaetsivien veljien paikat, helistimet; sitten niiden talojen ylhäältä alas, jotka kuhisivat suuren paavinpalatsin ympärillä kuin mehiläiset pesänsä ympärillä, kuului taas pitsikutomakoneiden tikitystä, kultaa kutovien sukkuloiden tuloa ja menoa, rypäleen pikkuvasaroita. kaiverret, lutterien säätämät äänilaudat, loimijan hymnit; sen yläpuolella kellojen kohina ja aina muutama tamburiini, jotka kuuluivat huminaan, tuolla päin siltaa. Koska meillä, kun ihmiset ovat onnellisia, heidän täytyy tanssia, heidän on tanssittava; ja koska tuolloin kaupungin kadut olivat liian kapeita farandoleille, Avignonin sillalle sijoitettiin fifet ja tamburiinit Rhônen raikkaassa tuulessa, ja siellä tanssittiin päivällä ja yöllä, tanssi siellä... Ah! iloiset ajat! onnellinen kaupunki! Halberdit, jotka eivät leikkaa; osavaltion vankiloissa, joissa viiniä jäähdytettiin. Ei koskaan pulaa; ei koskaan sotaa... Näin Comtatin paavit tiesivät kuinka hallita kansaansa; siksi heidän kansansa katui heitä niin paljon!...

ellauri390.html on line 681: Pete mainitsee usein puheissaan puolisonsa ja pitää avioliittoa ja koirolapsia merkkinä maan vapaasta ilmapiiristä. Uhkana on kuitenkin Trump. Pete Buttigiegistä on lyhyessä ajassa jo tullut jonkinlainen gay- ja lesboikoni. Hän on moderni liberaali, mutta samalla hän on tiukasti uskova kristitty. Poliittisesti hän on keskilinjan demokraatti. Obama manitsi hänet vuonna 2016 ”uusien, lupaavien” listalla.
xxx/ellauri086.html on line 390: Iljettävä tenoriääninen kuulijat syljellä kasteleva baptistipastori näyttää pyylevältä ongenkoholta. Iso malka omassa perssilmässä se poimii rikkoja enintään lohtupalkinnoxi kelpaavien vaimojen ulkonäöstä.
xxx/ellauri114.html on line 658: Pyhä Geronimo (Ep. 73) nakkaa rodeen anonyymin työn missä M. samastetaan Holy Ghostiin. Noin v. AD 600, Timotheus, Konstantinoopelin presbyteeri, kirjassaan Vääräuskoisten vastaanottokritiikki, lisää uutta pesua kaipaavien harhaoppisten listaan melchisedekiläiset (Magaralaiset), "joita kuzutaan nyttemmin nimellä Athingani. Ne asuu Phrygiassa, eivätkä ole juutalaisia eivätkä gentiilejä. Ne pitää sapattia ympärileikkaamattomina. Ne eivä koske kehenkään. Jos niille tarjoo ruokaa, ne käskee panna sen maahan; sitten ne tulee ja ottaa sen. Ne antaa tavaroita toisille yhtä varovaisesti."
xxx/ellauri139.html on line 1055: Eusebios sanoo Hegesippoksen kääntyneen kristinuskoon juutalaisuudesta, koska hän lainasi hepreankielisiä kirjoituksia ja oli hyvin perehtynyt Heprealaisevankeliumiin ja syyriankielisiin evankeliumeihin. Hän viittasi myös juutalaisten kirjoittamattomiin perinteisiin. Hegesippos vaikuttaa eläneen jossain Rooman valtakunnan itäosissa, mahdollisesti Palestiinassa. Paavi Anicetuksen (paavina noin 154–167) aikaan hän matkusti Korinttiin ja Roomaan, ja keräsi samalla vierailemiensa kirkkojen opetuksia ja varmisti niiden olevan yhtäpitäviä Rooman kirkon oppien kanssa. Hän mainitsee tehneensä Roomassa paavien luettelon Anicetukseen saakka, ja Eleuteriuksen olleen tämän diakonina. Hegesippoxen niteet lienevät hukkuneet kirjastosta 1600-luvulla. Kuka lie lainannut eikä palauttanut eräpäivään mennessä.
xxx/ellauri166.html on line 254: Me nauramme turkkilaisten, paavien, hirmuvaltiaiden, lahkojen, harhaoppisten ja kaikkien Kristuksen valtakunnan vihollisten raivolle, ikään kuin se olisi huvittava leikki. Se, joka kykenee tähän aina ja kaikkialla, on oikea teologian tohtori. Ei Pietari eikä Paavali eivätkä muut apostolit ole tätä aina osanneet. Jumalan nauraessa ne olivat joko haluttomia tai harmistuneita. Kyllä vihulaiselle on lupa virnuilla, sen tästä opimme.
xxx/ellauri167.html on line 649: Joidenkin paavikorttien kääntöpuolella lukee seuraava teksti paavien oikeuksista (vapaasti suomennettuna).
xxx/ellauri303.html on line 318: Nazipaavin sihteeri Hanhiviini sai potkut gauchopaavilta. Se oli vittuillut istuvalle paaville ja kertonut prinssi Harrymäisesti kirjassa julkisesti paavien välisistä kärhämistä koskien mm. incelpappeja. Paha erehdys! Kardinaalimunaus! Se ei kai muistanut että kulloinenkin paavi on erehtymätön. Tervemenoa virnuilevalle sakulle, ei tullut susta kardinaalia. Ei tullut lasta eikä paskaakaan.
12