ellauri022.html on line 609: Malamudin alter ego Dubin oli elämäkerturi. Romaanikirjailijat on kuvitteellisten elämien kertureita. Mustakin on tullut näissä paasauxissa aikamoinen kerturi. Wannabe ja bona fide pönäköiden suurmiesten parturi. Jossain Aku Ankassa joltain roistolta ajettiin parta ja se näytti enää hassulta. Simson ilman pitkää lettiä ja leukaluuta. Pelkkä aasi. Naku keisari. Jos oisin psyko analyytikko kuten Eke, sanoisin että olen vaan kade. Kun en oo ize suurmies koitan osoittaa, että ne muutkin on oikeastaan aika pieniä.
ellauri025.html on line 912: Tähänastisissa runoissa ja paasauxissa esiintyy 275 kertaa elämä ja 107 kertaa kuolema. Ihminen esiintyy 273 ja apina 293 kertaa. Apinat on vielä voiton puolella. Elämä on toisena. Se kun tulee viimeisexi ompi kuolema.
ellauri036.html on line 1978: Mutta kazotaan asiaa positiivisemmalta kannalta. Siinä Martta on oikeassa, että inho ja häpeä on alhaisempia apinatunteita kuin viha, koska ne on laumatunteita. Niillä lauman tunnejohtajat lyttää tunnejohdettavia. Martasta ne käy henkilöön enemmän kuin viha (no ero voi olla kyllä aika mitätön). Käytännössä tää kiehuu alas siihen, että sexijutuista ei pitäis oikeudessa messuta niin paljon kuin jenkeissä on tapana, sensijaan murha ja väkivalta on yhä A-OK ja kosheeria. Täähän asenne näkyy hyvin leffojen ikärajoissa. Siitä on näissä paasauxissa ollut useinkin jo puhetta: apinoittain kazoen paljon pahempi on käydä meikäläisten väärällä reijällä kuin tukkia vihulaisten henkitorvia.
ellauri040.html on line 68: Deleuze ja Guattari ei kysy mitä runoissa ja paasauxissa sanotaan, eivät ezi merkitystä kirjasta, vaan takakannesta. Mä teen tismalleen samalla tavalla, elämä ja teos tekniikalla luen kirjoja ihan Kai Laitisen opeilla 50-luvun malliin.
ellauri046.html on line 261: Kysymys siitä minkä luokan humoristi Sörkkä oli on voznikoinut näissä paasauxissa jo aiemmin. Mä olen aika vissi että kehnonlainen, kuten yleensäkin uskonnollisuuteen taipuvaiset kuikelot. Suhteellisuudentaju ei vaan sovi yhteen tiukkaan uskomiseen tarvittavan fundamentalismin kanssa. Onhan niitä tollasia isä Camilloja, mutta niiden usko onkin samaa maallistunutta sorttia kun sen virkaveljen kommarin, tai jonkun Rabelaisin pellen. Ei ne ole oikeasti pahoillaan jostain kyttyrästä, eikä ole valmiita hyppäämään alas puusta kun käsky käy.
ellauri049.html on line 263: »Muistan kyllä että Saksassa melkein jokainen juttelee politiikka bierlasiensa ääressä, mutta että Sinä olet haksahtanut!» (Hiisku s. 153). Tää on Aune Hiisku. Hiiskuista on ollut puhetta paasauxissa Vexi Anterosta.
ellauri054.html on line 259: Jotenkin must tuntuu et mä oisin Arnoldin Masan Dover Beachin maininnut jossakin. Joo Goethe-paasauxissa mainizen että Masa tykkäs Jöötistä. Runo Dover Beach kuvailee Dover Beachia ja mukulakivien kolinaa rannalla, Matin mielestä se oli jotenkin masentavaa:
ellauri060.html on line 1117: Tässäpä hauska idea: kerää paasauxissa mollattujen apinoiden foaf-graafi ja visualisoi se vaikka graphvizilla. Eli siis esim jos Kasa Veronen mainizee Vaakun suopeasti, siitä tulee linkki Kasan ja Vaakun välille. Pitäis ehkä lisätä punaiset foe of a foe viivat myös. Esim Kekkosen ja Yrjö Soinin välille.
ellauri069.html on line 599: Sanoo että henkilötiheys on suoraan verrannollinen ajalliseen kaistanleveyteen. Eli siis minuus riippuu muistista ja suunnitelmista. Alzeheimerilla tai pikkulapsella on minuus kortilla, koska se ei muista mitä se on tehnyt, kuka se on ja mitä piti tehdä seuraavaxi. Ei tää nyt mitään uutta ole, mäkin oon tän monasti jo maininnut jossain paasauxissa. Sixhän sielunvaelluxessa ei ole mitään itua, eikä taivaassa voi olla kovin mukavaa, koska pahoja ei muistella eikä suunnitella lisää.
ellauri097.html on line 63: Henry Louis Mencken (September 12, 1880 – January 29, 1956) oli jenkki lehtineekeri vaikka matu sakemanni kuten Donald Trump. Kova sakubändäri. Kirjoitti yritelmiä, etenkin satiirisia. Satyriasisko sitä vaivasi. Saxaa puhui pienenä mutta näytti kieltä jenkeille. Amerikansk kulturprofil, tyypillinen sikäli että luuli enemmän kuin tiesi. Sikäli epätyypillinen ettei uskonut enempää kuin luuli. Kommentoi laajasti paikallista skeneä. Pilkkasi Daytonin apinajuttua (sen perusteella teki laulun Antti Syrjäniemi ja Dumari coverin, joka on tullut mainituxi paasauxissa aiemmin.) Oli ateisti ja vastusti Amerikan menoa molempiin maailmansotiin. Ei voinut siis olla läpeensä paha kaiketi. Muttei hyväkään sillä piti mursuwiixisestä maanmiehestään Nietschestä.
ellauri097.html on line 252: Kukas olikaan se toinen sotaisa kynäilijäkaveri josta tuli ambulanssikuski kun ei muuhun kelvannut? Niit näytti olleen 2 näissa paasauxissa: toinen Gandhi buurisodassa, toinen Jerome K Jerome joka oli yhtä sotahullu kuin Pete Mencken. Pete kyllä jätti ambulanssit rauhaan, pysytteli turvallisesti jenkeissä ja hurrasi sieltä käsin sakemanneille.
ellauri099.html on line 300: Tätä luonteenmittausta on ollut paasauxissa ennenkin, esim. Järjestelmä-älli ja heppahullukysely. Niistä on paljon apua kun haluaa noudattaa sokrateen ja Pythian motivointipuhetta "Gnothi seauton - Tunne edes izesi!". Myersin ja sen tyttären Briggssin izetuntemusta helpottava kyselykaavake on tässä.
ellauri105.html on line 37: Seija ihmettelee mixi näissä paasauxissa on niin paljon kerrassaan naurettavia juttuja. Sitä pelottaa, eikai tuo ole jo hullun naurua. They're going to take me away, hahaa, hiihii, hahaa. No Koska se on koko poinzi. Sanon kuin Elizabeth Bennetin isä: mitä varten me apinat olemme täällä murheen laaxossa ellemme nauramassa toisille ja joskus (tosin harvemmin) jopa vähän izelle. Naura sinäkin.
ellauri110.html on line 931: Hande pupeltaa jotain myös Dovlatovista. Dovlatovia ei ole vielä mainittu paasauxissa, vaikka muistan kyllä lukeneeni jotain sen sepustuxia niiden suomennosten ilmestyttyä. Se lähti lippahivoon Neuvostolasta unelmien maahan (ei kuitenkaan Panamaan), muttei viihtynyt. Eikä ihmekään. Vähän näyttää harmittavan Handea että Pushkinin haudalla käy enempi porukkaa kuin Leinon kuopalla Hietaniemessä. Ei lupaa hyvää Mäkelän mausoleumille.
ellauri144.html on line 596: Bitter Bierceä haukuttiin aikanaan naturalistixi. Silloin tarkoitettiin varmaan Emile Zolan "pahaa" naturalismia, johon kuului tieteisusko ja determinismi, eikä Norrisin hampaatonta amerikkalaista "naturalismia", joka oli potpurri realismista ja romantiikasta. Zola´s concept of a naturalistic novel traces philosophically to Auguste Comte´s positivism, but also to physiologist Claude Bernard and historian Hippolyte Taine. Hippolyte on jo esiintynyt näissä paasauxissa, kai Akukin on saanut jotain mainintoja. Claude on toistaisexi n.h. (never heard).
ellauri152.html on line 37: Mä oon aina inhonnut paimenrunoutta, sitä pahemmin lukematta edes. Ellottavaa tekosievää pelleilyä ja pyllistelyä tyyliin Maajussille morsian. Onhan näissä paasauxissa ollut jotain sentyyppistäkin, esim se ranskalainen runo jossa pantiin perä perää piikkiaidan alla. Mut tässä albumissa otetaan tää genre kunnollammin luupin alle.
ellauri189.html on line 287: Suojeluvietti puuttuu monelta, itsellä se on. Klassikkosanonnan (se oli 1 amerikkalainen kenraali, se on mulla näissä paasauxissa jossakin) mukaan sotilaan tarkoitus ei ole kaatua isänmaansa puolesta, vaan auttaa hyökkääjää kuolemaan omansa puolesta.
ellauri210.html on line 205: Patafora on 2. asteen metafora, metafora metaforasta. Näitäkin saattaa paasauxissa jo esiintyä, nyt silmä kovana.
ellauri221.html on line 404: Pyhä on pelottavaa, on Anti-Nyöleen oivaltavinaan. Tietysti se on sitä, kun reviirinvartijat seisoo pyhän rajalla irvihampaina. Nyöleenin peukuttamaa läskiä oikeistopossua JK Chestertonia on haukuskeltu paasauxissa riittämiin, se on yhtä etova kuin isä Brownia teeveessä esittävä hanhinaama.
ellauri246.html on line 974: John Stubbs repeats this anecdote from Isaac Walton’s Life of Dr John Donne (1640), which remains a readable piece of work for all its faults. Walton was somewhat cavalier in matters of chronology, jumbling or telescoping events to suit his sense of emotional rightness. Tämä kasku löytyy myös Tauno Körilään Suuresta kaskukirjasta. Kaskuissa on aika lailla toistoa, koska Taunolla ei ollut käytössään tietotekniikkaa. No niin on näissä paasauxissakin, vaikka on.
ellauri263.html on line 468: Mutta mitä se teosofia tarkkaan ottaen on? Siitä on paasauxissa tukuittain jo mainintoja, muttei kunnon määrittelyä.
ellauri266.html on line 90: Kirja "Manwatching, a Field-Guide to Human Behaviour" (Cape, Lontoo) on lyhennetty esitys hänen suuresta tutkimuksestaan ​​ihmisten toimintamalleja. NAKED MAN -kirjasta on julkaistu pehmeäkantinen painos. Vuoden aikana hän kirjoitti uuden, 172 000 sanan kirjan SURREALISTIEN ELÄMÄSTÄ, joka koostuu 100 liikkeessä mukana olleiden yksittäisten taiteilijoiden elämäkerroista. Paljonko sanoja on paasauxissa yhteensä? Karkein luvuin 25M.
ellauri269.html on line 46: Mulla pyörii mielessä taas sama ajatus: miten tiivistää EAT! FUCK! KILL! jotenkin informatiivisemmin lyhyexi kaavaxi, josta kaikki nää folkloren numeroimat loputtomat fantastiset mutta niin ikävystyttävät aappameemit jotenkin purkautuisivat kuin iteroimalla ennustamattomasti mutta silti deterministisesti kuin jostain korkeamman asteen differentiaaliyhtälöstä. Se on mahdotonta. Mutta siitä näissä paasauxissa jotenkin on implisiittisesti kymysys.
ellauri270.html on line 531: Eenokista ja nefiliimeistä on mainintoja paasauxissa 114 ja 185. Monta hassua videota löytyy Eenok aiheesta.
ellauri275.html on line 63: Stalinista on paasauxissa 220 mainintaa, Hitleristä 237. Asiaan on saatava korjaus. Tässä albumissa Stalin saa ensimmäisen kerran sananvuoron, lukuunottamtta pientä runonpätkää nimimerkillä "Soselo" albumin 82 mottona..
ellauri285.html on line 55: Ensimmäinen käynti Sysmiössä vuoden 2023 keväällä. Seijan vanha valkoinen Pannonia-polkupyörä ja Patti Mulkkisen Suomi Sata paasausromaani lähtee mukana. Nyt mulla on tää plus Patti Mulkkisen jouzenlaulu, joista on hyvä paasata samalla kerralla. Paska jätkä ilman muuta, mutta sen paasauxissa on paljon tutunomaista. Patin 2 viimeistä tiiliskiveä ei pitäisi ollenkaan yrittää arvostella romaaneina, sillä ne ovat puhtaita paasauxia. Tämä albumi on jatkoa albumissa 282 alkaneeseen Patti Mulkkisen riivintään. Aihe jatkuu 10 albumia myöhemmin albumissa 295.
ellauri297.html on line 368: Tefilliinit on niin hassunkurinen kexintö kotkanneniltä, että se on mainittu jo paasauxissa 152, 166, 232 ja 263. Jaxaa vaan aina naurattaa.
ellauri325.html on line 314: Sitten on tää Simo Puupponen eli Aapeli. Aapelista on paasauxissa hajatietoja, mm. Hotakaisen kirjoittamaton gradu koski sen pakinointityyliä.
ellauri330.html on line 278: Rafael Koskimies on mainittu siellä täällä paasauxissa. Se on samoja Kyrön Forsmanneja kuin lyhyenläntä Aarne-setä, tai nimensä Sillinpääxi muuttanut Taata os. Koskinen. Rafu piti sille etukäteen tilatun nekrologin. Rafun oppilas Aarne Kinnumen ei pitänyt Rafua paljon minään, ei liioin pikku Make Eskelinen. Nytkun Pasilan sivukirjaston Kirjavan keskiviikon kierrätyskirjoista löytyi Rafun muistelmateos ,"Helsinki ja härjänvaza", on ehkä aika tutustua Rafun elämään ja teoxiin.
ellauri341.html on line 114: Puhetta, asiaa, historian käänteitä, knoppitietoa, sanaleikkejä, irvailua ja viittauksia tuhanteen suuntaan riittää kuin erään toisen sairaan eläimen paasauxissa. Tästä Leikolan teoksesta on hyvin vaikea kirjoittaa mitään, sillä se pitää sisällään niin paljon asioita ja tarinoita, että hyvä että lukijakaan muistaa näitä kaikkia juonikuvioita enää lopussa. Tai siis ei muista. Totta totisesti, tämän teoksen kanssa ei ikinä voinut tietää minne tarina vie seuraavaksi. toisin kuin asiallisissa genreromskuissa.
ellauri349.html on line 607: Izerakkaus on taitolaji. Esa on päässyt siinä alaluokilta. Terve narsismi on aina paikallaan, hiven egoismia ei ole koskaan pois tieltä. Luento on mahdollisuus luvan kanssa röyhistellä ykkösenä ja tuntea kiiman merkitys ja merkityxen kiima, molo puoliveteisenä housuissa eturivin tyttösten kastellessa penkkejä. Monen muun hukkapätkän lailla Eski rakastaa olla korokkeelle asettunut johtohenkilö, vuohikenraali. Kenen suurhahmon läheiset olisivat vaihtaneet keskinkertaisuuteen? Aika monen. Lopultakin olin aika tunteeton, vaikka lavalla kyynelehdin krokotiilin kyyneleitä vaikutuxen vuoxi. Narsismin tuntomerkkejä. Kaipuuta ylös, ihailua suuruuden edessä. Tää ollaan paasauxissa ennenkin pantu merkille: eniten nöyryydestä puhuvat nimenomaan ne jotka tähtäilevät ylöspäin. Ne on halukkaita kumartamaan yhdelle voidaxeen pyllistellä lopuille. Dityrambitiheys senkun kasvaa lähestyttäessä jouzenlaulun loppua. Lisää etovaa namesdroppingia jollain rallikuskeilla ja ilta-pulun toimittajilla.
ellauri382.html on line 756: Serhii Plokhy käy moneen otteeseen läpi Putinin ideologiaan vaikuttaneita venäläisiä ajattelijoita. Heihin kuuluu Venäjän kansalaissodassa valkoisten joukkojen kenraali Anton Denikin, jonka muistelmista Putin vakuuttui. Anton Denikinin toilailuista on paasauxissa paljon mazkua. Suomalaisittain on yllättävää, että Plokhy listaa Putinin vaikuttajiin myös kirjallisuuden nobelistin Alexander Solzhenitsynin. Tämän hän mainitsee ize asiassa useimmin. Eikös Sanjan pitänyt olla länkkärien taskussa? Hän viittaa Solzhenitsynin vuonna 1990 ilmestyneeseen kirjoitukseen, jossa tämä vaati ”Venäjän unionin perustamista”. Siihen kuuluisivat Venäjä, Ukraina, Valko-Venäjä ja Kazakstanin pohjoisosa. Ei-slaavilaisia Neuvostoliiton osia Solzhenitsyn ei kaivannut. Plokhii on ukrainaxi huono. Zekixi Plochy tarkoittaa samaa kuin hepreaxi sharon, eli tasanko. “Serhii Plokhy’s Putin is an unprecedented retelling of a familiar disaster. It is a horror story – of political cynicism and scientific ignorance – from which the world will be saved, if at all, only by heroism and luck.“ He has his mother’s laugh.
xxx/ellauri044.html on line 759: Nauraminen on alempien apinoiden lohtunami, se on nähty näissä paasauxissa jo tuhannesti. Niskan päällä olijat vaatii perusilmettä ja ylevää ylempien ihannointia. Pomottelijat inhoo satiiria, se on yxinomaan mautonta ja raivostuttavaa.
xxx/ellauri068.html on line 354: Mutta hulluxi se menee, kun nähdään näitä merkkejä ja tarkoituxia ihan joka paikassa. Niinkuin symbolistit sun muut mystikot, joista Pynchon mainizee tässä yhteydessä kolme saxalaista hörhöä: Herman Hesse, Stefan George, ja joku Richard Wilhelm. Kaxi ensin mainittua on tullut vastaan aiemmissa paasauxissa, mutta kekäs se on tää Richard Wilhelm? Nimi ei soita kelloa.
xxx/ellauri076.html on line 493: Ismo potkaisi pihalle myös moniongelmaisen näyttelijävaimonsa Kirsti Kuosmasen 2015. Äiti Anna-Liisan kuoltua 2018 se meni uusiin naimisiin kuvaamataiteilijan kaa. Molemmat sen vaimot on jämeräleukaisempia kuin Ismo ize. Kirstistä on tullut izekasvatettu sexuaalikasvattaja. (Näitäkin on näissä paasauxissa jo useampia.)
xxx/ellauri113.html on line 290: Toisaalla paasauxissa on jo Daytonin apinajuttu, jossa kehitysopin vastustajista tehtiin komediaa. Nyt on aika antaa puheenvuoro vastustuxen puolustuxelle. Nyt puhuu isä Mefodi ei vaan tri Ristintie.
xxx/ellauri167.html on line 307: Olet enintään yhdessä sosiaalisessa mediassa. Kyllä, eli 0:ssa. Some on perseestä. Näissä paasauxissa on mulle riittävästi yleisöä, eli 0.
xxx/ellauri178.html on line 57: No ei, kyllä stm Masi aika lailla antaa kyytiä Vänrikki Nappulallekin, joka sanoi tulleensakin tänne haukuttavaxi. Phillun kovan haukkumisen koutsaama Bloomin bio ilmestyi 6v myöh. ja menestyi briteissä, mutta vaiettiin kuoliaaxi USAssa, ilmeisesti liian vähän gossipmazkua. Näissä paasauxissa ei ole ainakaan sitä vikaa.
xxx/ellauri259.html on line 403: Eino Leinoa on on sivalleltu paasauxissa Hande Mäkelän ja Hilja Onervan yhteydessä albumissa 57 ja 110. Mun työhypoteesi siitä päättäen että 3 niin suurta narsistia kuin Hande, Panola ja Eski Saarinen on olleet siitä essessään on että Eikka oli izekin narsistinen luikero, tollanen Amarāvikkhepika eli "ankeriaskiertelijä", joka teki kiemuroita viinan voimalla jumalien keinussa. Kenraali työntyi mehukkaasti tyttöön takaapäin. Eino Leinoa siteerataan humalassa, vähän ennen kuin aloitetaan Uralin pihlaja ai Päivänsäde ja menninkäinen.
xxx/ellauri280.html on line 190: Ivan Denisovizin kääntäjä Markku Lahtela ("Rakastan sinua ruskea tuuli. Se." Siitä ja sen kestävyydestä) on jo pistäytynyt paasauxissa 40 ja 128. Osasiko Lahtela muka venättä? Ei takuulla osannut. Sen HUK-aineyhdistelmä oli jotain filsahöttöä. Käännös onkin outoa hesan 60-luvun slangin ja pomiloinnin sekasotkua. Vuosi on 1952. "Haluaisin nyt päästä hyvin syvälle", julistaa Sen kertoja. Niinpä tietysti.
xxx/ellauri306.html on line 499: Olen kiireinen mies Ullanlinnasta enkä ehdi hakea panoa etelä-Helsinkiä kauempaa. Sitäpaizi löydän todennäköisemmin jakorasian joka jakaa myös samat arvot kanssani kuin jos haen sinänsä kyllä halvempaa wiixeä vasemmistolaisista kaupunginosista radanvarresta. Keinoelinministeri 2x-Wille on täysin samaa mieltä että tuloerot tarvitaan palkizemaan ahkerat ja näyttämään köyhille mistä kana kusee. Lucky girl syndrome saa niitä lohduttaa. Näitähän on nähty paasauxissa jo iso nippu motivoijia jotka sanoo et universumi toteuttaa unelmasi kuha jaxat niihin positiivisesti tarpeexi kauan uskoa. Ja osallistut motivoijan satojen eurojen unelmointikurssille.
xxx/ellauri376.html on line 78: Truffautista ei paasauxissa ole ennestään kuin 1 turahdus. Ransu oli Truffautien tyttären ja sefardijuutalaisen hammaslääkärin Roland Levyn avioton lapsi, mikä sille selvisi vasta 1968, kun Ransu oli 36.
42