ellauri014.html on line 1368: Oireellista on et tää oli yks räjähtäneen näköisen Arthur Schopenhauer -hyypiön lempikirjoista. Ääliömpää filosofia saa hakea. Tuskin se lukisi munkaan paasauxia, jossei olisi jo kuollut. TDLR.
ellauri023.html on line 1193: Luen eteenpäin. Tytöllä on ärsyttävä besserwisser poikaystävä Jacob, joka vähexyy tytön lukemia lastenkirjoja. Mulla on tärkeämpää luettavaa, se tuhahtaa. Luitko mun artikkelin? Se on semantiikkaa. Siitä oisi ollut kiva keskustella. Mulla on siitä paljon älykästä sanottavaa. Sit ois näitä mun runoja ja muita paasauxia. Ne vasta on kexeliäitä ja hienoja
ellauri028.html on line 78: Tässä osastossa on Mark Twainista lähteneitä paasauxia.
ellauri030.html on line 710: Varoitus: tää on yx mun kaikkein pisimpiä paasauxia tähän asti!
ellauri030.html on line 981: Schopenhauerin jälkeenjääneissä papereissa on 150-sivuinen tiheästi kirjoitettu vihko. Sen ozikko on Senilia. Seniileitä juttuja. Osa on neuvokkia vanhuxille. Ei mitään uutta oikeastaan: Syö hyvin, nuku paljon, lue, kirjoita paasauxia, ratko ristikoita, kävelytä koiraa.
ellauri033.html on line 800: runoja, paasauxia, mitä vaan, omaa kuolematonta sielua,

ellauri035.html on line 28: Joo Aale käänsi tuhat laulujen vuotta omia mielirunojaan ja ehkä muitakin, jos ne tuntui tärkeiltä. Mäkin käännän sellaisia jotka musta on olleet liikuttavia tai muuten merkillisiä. Mutta mun varsinainen roolimalli on kuitenkin Immi Hellén, jonka tuotannossa on yli 1000 runoa. Tähän mäkin koitan yltää, ja olen jo aika lähellä. (No joo, eihän ne kaikki ole runoja vaan suurin osa paasauxia, ja luvussa on mukana monia muilta suoraan kopsittuja, mut enivei.) Kunpa ehtisin saada ne tuhat kokoon ennenkuin alzheimer pahenee, tai tulee korona ja vie.
ellauri041.html on line 244: Mix mä sit kyhään näitä paasauxia ja käännän muiden runoja? Mikäs siinä

ellauri042.html on line 741: Dostojevskistä mulla on suht vähän paasauxia, varmaan sixi etten siedä koko heppua. Se on just sellanen rikos rangaistus usko toivo rakkaus hymistelijä joita en jaxa ollenkaan. Mutta nyt aloitin lukea sen tiettävästi ainoaa koomisluontoista teosta nimeltä Vanhan ruhtinaan rakkaus. Heti alkusivuilta heräsi tämä kysymys:
ellauri043.html on line 642: Tässä kohtaa tuli mieleen se Alexandrian kirjaston tuhopoltto näiden samaisten takkupartaisten vuohenhajuisten kristipersujen toimesta. Eikös se ollut suunnilleen näihin aikoihin? Tää on yx kuuluisista kristikuntaa vastaan heitetyistä syytöxistä, vaikk kilpailu tässä lajissa on kyllä kova. Saa nähdä mainizeeko Flaubert sitä. Siitä on hirmu paljon kiukkusia puolivillasia paasauxia netissä. Ainakaan se ei liity Hypatian murhaan, joka tapahtui 200v myöhemmin. Paizi että siinäkin oli takkupartaiset rättipäät kristipersut asialla.
ellauri047.html on line 875: Vanha Fritzu vanheni ennen aikojaan sodista ja liiasta työnteosta. Voltaire ei ollut ikinä nähnyt niin ahkeraa ihmistä. Pahojen kielten mukaan jo 1760-luvulla eli alle viisikymppisenä se näytti vanhalta vihtahousulta. En usko, luultavasti panettelua. Fritzu kuoli 74-vuotiaana vasta 1786. Silloin se oli oikeasti vanha, kipeä kihdistä eikä välittänyt ulkonäöstä, senkään vertaa kuin ennen sotien aikana. Kulki vanhoissa rytkyissä sepalus avoinna. Se ei siis välittänyt muista ihmisistä, inhosi varmaan niitäkin, ja varmasti izeään. Kukaan ei tykännyt siitä, eikä se tykännyt kenestäkään. Veti nuuskaa ja kirjoitteli runoja ja paasauxia. Tuntuu tutulta. Epäsosiaalinen ilkimys. Epäonnistunut narsisti. Täst mie piän, mun mieleiseni mies.
ellauri047.html on line 883: Götzistä tuli instant hitti ja Jormasta julkkis. Kohta se saikin seuraavan rakkaus-elämyxen, joita se tarvizi pitämään yllä runollista kaxinpuhelua izensä kanssa. Kuulostaa tutulta. Eihän näitä ellaurin runopaasauxia lue kukaan muu kun mä muuta kun pakottamalla.
ellauri048.html on line 504: joista mulla toisaalla on jo paasauxia, kaivetaan taas

ellauri049.html on line 369: Kärpässarjalainen elämäkerturi Henry Troyat suhtautuu Belgian-kirjoituxiin vaivautuneesti: miten Pahan kukkien runoilijanero saattoi sortua kirjoittamaan alatyylisiä solvauxia, jotka eivät juuri ylitä vessakirjoituxien tasoa? Mä tiedän miten: se ei enää karsinut sen paasauxia. Kirjallisuushistoria stilisoi tekijän, eikä vaan se, vaan tekijä ize tekee samaa. "Tää ei kuulosta Goethelta", ajattelee Hansu, ja pyyhkii alatyylisellä rykäyxellä pyllyä. Paizi sitten ihan vanhana.
ellauri064.html on line 548: Plus filtterien quasi totaalinen poissaolo tuotantolinjasta. Huom tätä ei voi lukeakaan ilman googlen apua. Six tähän meni enemmän kuin tovi, ja paasauxia tuli kokooma-albumi.
ellauri077.html on line 229: Tää ajatus tuli mieleen tässä vaiheessa näitä paasauxia. Mun perusväite on, että apinakööriä ajaa moraalisesti sama kolmikko kuin pikkulintuja, eli EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL! Silti näitä apinoita on lähes 10 miljardia erilaista! No tää on just fraktaalista. Kun tää ääreist simppeli motiivikolmikko riittävästi kertautuu komplexissa ympäristössä, sekin näyttää monimutkaistuvan rajatta. Muzilti ne on vaan noi kolme: EAT, FUCK, KILL.
ellauri110.html on line 829: L Onerva kirjotti julkasemattomia runoja vielä 20v pöytälaatikkoon. Jos eläisin yhtä vanhaxi paljonko olis paasauxia? Varmaan 20K nykyvauhdilla. Onerva kirjotti liikaa, yhtä paljon vuodessa kuin mä. Eihän se sovi. Sillä oli kaikkiaan zetteleitä jotain 100K, tosin Handella on huono laskupää.
ellauri147.html on line 77: Tuhat laulujen vuotta (‘A thousand years of song’, 1957) contained 225 poems by western poets. Meillä on toi Tyynnin 1000 laulujen vuotta, mää oon sen lukenutkin. Aika kehnojakin runoja on Aake sinne kelpuuttanut. Ei niitä sentään ole tuhatta. Hahaa, mulla on paasauxia jo yli 2000. Enemmän kuin jopa Immi Hellénillä. Pääsimpäs edelle vaikka konehella veisattiin, sano eukko kirkossa. Nojoo, toisto tyylikeinona, mulla on tää Erkki Tantun läppä jo monta kertaa jossakin.
ellauri160.html on line 122: Ezra Weston Loomis Pound (30 October 1885 – 1 November 1972), modernin ajan Li Bai, was an expatriate American poet and critic, a major figure in the early modernist poetry movement, and a fascist collaborator in Italy during World War II. His works include Ripostes (1912), Hugh Selwyn Mauberley (1920), and his 800-page epic poem, The Cantos (c. 1917–1962). Hizi noi cantothan on selvä kokoelma paasauxia!
ellauri210.html on line 310: Picasso maalasi korkealla iälläkin kolmesta viiteen teosta päivässä. Niitähän tuli kuin multa paasauxia.
ellauri216.html on line 711: Hariton pääsee lopultakin skiittaan muttei siitä tahdo tulla mitään kun se pelkää pimeää niin kovasti. Skiitassa Riza kirjoittaa paasauxia. Lainaa muilta pätkiä ja lisää niihin kommenttia. Se tarkkaa sielunsa liikkeitä pienintäkin vivahdetta myöden. Päästyään pitemmälle lomautuxelle se alkaa siteerata Feofan Erakkoa ja Ignati Brjantshaninovia.
ellauri238.html on line 539: Tuula-Liinan Pena-muistelmat ovat erinomaiset. Alkaa vaikuttaa, että Penan runot on juurikin sen paasauxia: Penttibelfieitä ne on kaikki, kaikissa on enemmän kuin totta toinen puoli. Mixi ne on muita porukoita sitten kiinnostaneet? Koska ne on olleet lukevinaan niistä jotain ikuisia totuuxia, tuntematta Loimaan tytön tietämiä taustoja. Ja sevverran salaviisaasti on Pena kynäillytkin ne, ettei tyhmempi arvaisikaan.
ellauri238.html on line 602: Juu ei helkkari, kylnoi Penan runot on vaan sen paasauxia, paizi että se latoo niitä harvaxeen, saa sillä hintaa nostettua sanalta.
ellauri238.html on line 631: Hänen vihkonsa alkoivat olla täynnä täysin sekopäisiä tekstejä ja piirroksia, joita hän ylpeänä esitteli monille muillekin kuin minulle. Sydäntä särki, mutta en kerta kaikkiaan pystynyt teeskentelemään, että hänen raapustuksensa olivat suurenmoista kaunokirjallisuutta. Siitä taas Pentti loukkaantui kuin pikkupoika: miten voi nero elää, jos ei edes vaimoltaan saa hyväksymistä ja ymmärrystä? Ei kyllä Seijakaan suin surminkaan jaxa kuunnella enää mun paasauxia.
ellauri279.html on line 342: Hänen (Jurin) vaientamista kannattavat kynäilijät kirjoittivat anomuksia, sadat julkkis intellektuellit, joista muinoin vasemmistoon suuntautuneilla henkilöillä, kuten Jean-Paul Sartrella, oli erityistä vaikutusta Moskovassa. Muita tukijoita olivat muun muassa vasemmistosiipirikot Graham Greene, Muriel Spark, W. H. Auden, Günter Grass, Heinrich Böll, Yukio Mishima, Carlos Fuentes, Arthur Miller, John Updike, Truman Capote ja Kurt Vonnegut. Aika monesta näistä on jo paasauxia. Joukossa on melkoisia turhakkeita jopa konnia.
ellauri285.html on line 55: Ensimmäinen käynti Sysmiössä vuoden 2023 keväällä. Seijan vanha valkoinen Pannonia-polkupyörä ja Patti Mulkkisen Suomi Sata paasausromaani lähtee mukana. Nyt mulla on tää plus Patti Mulkkisen jouzenlaulu, joista on hyvä paasata samalla kerralla. Paska jätkä ilman muuta, mutta sen paasauxissa on paljon tutunomaista. Patin 2 viimeistä tiiliskiveä ei pitäisi ollenkaan yrittää arvostella romaaneina, sillä ne ovat puhtaita paasauxia. Tämä albumi on jatkoa albumissa 282 alkaneeseen Patti Mulkkisen riivintään. Aihe jatkuu 10 albumia myöhemmin albumissa 295.
ellauri333.html on line 518: Tästä dharmasta on jo useampia paasauxia tässä albumissa, ja nyze tuli taas vastaan Andamaaneilla, kun saaren varainsinööri Kaala Paanin ensimmäisen siisönin vika jaxossa käänsi kelkkansa ja päätti olla suuri johtaja mieluummin kuin hyvä ihminen ja poimia rusko-orakkaat ostoskoriin arjalaisten eduxi, koska arjalaiset ovat darwinistisesti edellä kehityxessä orakkaita jotka ovat vajakkeja jälkeenjääneitä.
ellauri349.html on line 742: Paljonko noita runoja on? Jaana kysyi. Satojahan näitä on. On usealta vuodelta. Olin lukenut niitä Jaana Myrttiselle, Kampin kukan hehkuvalle yrittäjälle Lapinlahdenkadulla. Runoja on melkein yhtä paljon kuin paasauxia, tai no, vähemmän. "Niistä pitää tehdä kirja ja julkistamistilaisuus tänne Kampin kukkaan, jossa me annamme kaikille ruusun ja sinä omistuskirjoituxen. Voisit istua tuolla oikealla ja me avaisimme toisenkin oven, jotta jono kulkisi." AARGH!!! Barf bag please! Kiira Korpikin on lyyrisempi.
ellauri350.html on line 667: Ei jaxa, se tietää jo. Se ei jaxa edes kuunnella näitä paasauxia.
ellauri362.html on line 353: Mut silti vittu hei. Jotain hyvää näissä muistelmissa on. Parhaimmillaan ne muistuttavat vahvasti mun paasauxia. Jollain tädillä oli vessassa kori jossa oli hyvin rändömiä vessalukemista. Christina Onassis meni laihdutusfarmille. Silti sitä sanottiin anglosaxi Hymy-lehdessä nimillä "lardy lass" ja "that Greek tanker". Ei ihme jos se teki seppukun. Kuoli ammeeseen kuin Seneca, tiesi Seija kertoa. Toisen kerran Dave pudotti päähänsä vasaran. Kuhmu näytti sarjakuvahenkilöltä. Only it's me, Dave.
ellauri364.html on line 61: Hysteriasta on aiempia paasauxia albumeissa 84, 100, 104, 119, 120, 147 (Habermas), 203 (Bergman), 299 (Freud). Tässä voi nyt olla vähän toistoa mutta repetitio mater studiorum.
ellauri393.html on line 533: Viljo Johannes Kojo, salanimi Juho Poutanen (13. joulukuuta 1891 Kaukola – 21. huhtikuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, sanomalehtitoimittaja ja kuvataiteilija (taidemaalari, kuvittaja ja pilapiirtäjä). Viljo oli karjalainen kuten Johannes Virolainen vaikka neljännesvuosisadan vanhempi. Viljo toimitti vuoden ajan Hymy-lehteä. Hän kirjoitti romaaneja Käkisalmen ympäristöstä. Pilalehdistä hänen töitään julkaisivat Tuulispää, Velikulta ja Kurikka. Viljon tuhertamat runokirjojen kannet, omat ja Juhani Siljon, olivat jostain Hännisestä amatöörimäisiä. Kelju K. Kojootista on enemmän paasauxia kuin Viljosta.
ellauri395.html on line 299: Kuka oli Melkisedek? Hän oli suurempi, kuin Aabraham. Häntä verrataan Kristukseen. Mitä ovat kolme maailmaa: Muinainen, nykyinen ja tuleva? Neljäskin tulee, eikä lopu koskaan.Melkisedekistä on aimo nippu paasauxia albumeissa 308, 377, 114, ja 170.
ellauri408.html on line 1038: 2v ennen loppuhenkosta Aangrilla on koossa 15K sivua paasauxia. Pikku nalle sairastaa, ja se on kiusallista. Se tekee kykenemättömäxi, joutuu naisten pilkan aiheexi. Mistä tämä samaa merkitsevien sanojen runsaus päiväkirjojeni sivuilla? Onko se joku sairaus? Con. Cul.
ellauri413.html on line 96: Wittgensteiniin vaikutti ja inspiroi voimakkaasti Otto Weininger, mahdollisesti suurin juutalainen (ja rehellisin), joka on koskaan tullut Euroopasta. Hitlerkin piti Otosta, joka oli homppeli kuten Ludikin. Otosta on jo passim paljon paasauxia. Wittgenstein, myös juutalainen, kävi samaa peruskoulua kuin Adolf Hitler, joka sekin oli luultavasti ainakin puolikuivuri. Itse asiassa on olemassa valokuva (100-prosenttisesti todennettu Hitleriksi ja lähes positiivisesti Wittgensteiniksi), jossa he kaksi istuvat melko lähellä toisiaan alakoululaisina.
xxx/ellauri056.html on line 315: Esimerkkinä löyty Mauriselta mm. hupaisa hessu 1700-luvulta, vähän kuin Fast shown Arthur: "bugger it", "wif my luck". Tällä Lucilla meni lähes kaikki täysin päin persettä. Huono terveys, huono onni, paska elämä. Siitä huolimatta tai ehkä sixi se julkaisi nipun penseyxiä ja paasauxia Voltairen suojeluxessa. Sen mielestä Racine löi Corneillen 6-0. Voltaire taisi olla samaa mieltä. Niistä Corneille oli messuaja ja sen sankarit jotain supermiehiä niinkuin jollain Sofokleella, Racine oli show not tell koulukuntaa, ja sen hemmot inhimillisempiä (vrt Euripides). Musta molemmat vaikuttaa aiika heikoilta, vaikken ole lukenutkaan niitä kunnolla. En pidä tragedioista ylipäänsä, ne on liian yleviä.
xxx/ellauri057.html on line 1359: Mistähän vois lukea Katin "poleemisen" arvostelun Late Viljasen Vaakku-hymistelystä nimeltä Onnistunut vuorimatka (Kirjallisuuslehti 1935). Katilla ei ollut T. Vaaskiven keikaroivaa tyylillistä loistoa, mutta se osas purra. Ei mikään individualisti kanankakan kantaja vaan kunnon kiila. Paxukin puu halkeaa kun jaxaa kauan kilkuttaa sitä kiilalla. Se me ollaan opittu Rauhixessa halkomalla yli vuosisadan ikäisiä visapöllejä. Jotkut Katin pakinoista ovat ilmiselviä paasauxia. Käy ihan kateexi.
xxx/ellauri075.html on line 345: Waltun kauppakäytävähanke muistuttaa mun paasauxia:
xxx/ellauri084.html on line 369: Heisenberg sanoi Bohrista että se oli "enempi filosofi kuin fyysikko". Bohr lueskeli 19. vuosisadan tanskalaista kristittyä eksistentialistifilosofia, Søren Kierkegaardia, josta se kuuli filosofian opeltaan Harald Høffdingiltä. Vuonna 1909 Bohr lähetti isoveli Haraldille (josta tuli jalkapalloilija ja tohtori ennen Nielsiä) synttärilahjaxi Kierkegaardin bestsellerin Stadier paa livets vej (1845), joka oli odotettu jatko Enten-Ellerille (josta mulla on jo paasauxia). Enten-Eller hoiteli esteettisen ja eettisen, tää jatko-osa koski sit uskontoa. Saatekirjeeseen Bohr kirjoitti: "Ei mulla muutakaan ollut, mut tää on kyllä hyvä ... se on metkimpia juttuja mitä olen koskaan lukenut." Bohr piti Kierkegaardin tanskasta ja tyylistä, mutta sanoi että ei ole ihan joka paikassa Söörenin kaa samaa mieltä. Jotkut tuumii että Niels ei niellyt Söörenin kristillisyyttä, ollen ize ateisti. Lyder rimeligt.
xxx/ellauri086.html on line 38: Kahmaloittain paasauxia tuli oheistuotteena.
xxx/ellauri087.html on line 879: - Mitä, onx Luisa käynyt kazomassa mun paasauxia?
xxx/ellauri091.html on line 979: JK. Mun kanta on päinvastainen. Kynäilijöiden ns. oivalluxet ei ole koskaan tuoreita. Kaikki on sanottu sen tuhanteen kertaan, kuten oivalsi jo saarnaaja. Uudet apinat vaan yllättyvät huuli pyöreinä aina uudestaan niistä samoista. Kiintoisinta on nähdä mikä kunkin kulloinkin sai kaivamaan sanaisesta arkustaan just tän tai ton klisheisen rykäyxen. Mietin sitä kun luen uudestaan näitä paasauxia. Kiintoisinta siinä on miten se on ennustettavaa. Se saa mut aina vakuuttuneemmaxi siitä että tää kaikki on täysin determinististä, vaikkei fataalia. The situation is hopeless but not serious.
xxx/ellauri134.html on line 93: Tässä albumissa palaan hahmojen, sankareiden ja niiden vastustajien luonteisiin. Tuli mieleen näät aamulla kun oli vielä pimeää et mites nää Jungin arkkityypit suhtautuu vanhoihin tähtimerkkeihin? No tietyst siitäkin löytyy netistä vaik mitä paasauxia. Tää Utelias Kuu vaikutti aika hyvältä. Kopsin sen nahkoineen karvoineen tähän ja suomensin.
xxx/ellauri157.html on line 362: Varadosetin vanhanmiehen käkätyxet on aika tutun oloista mezästä huutelua ja takarivin paasauxia. Ehkä Jukkis sai nyt 1001. mm-lukijan.
xxx/ellauri224.html on line 580: Miehet jatkavat pahansuopaa väittelyään elämän suurista kysymyksistä, kunnes huomaavat ravintolan tyhjentyneen muista asiakkaista, jotka nähtävästi ottivat jalat allensa mieluummin kuin tunkivat persiljaa korviin päästäxeen kuulemasta robottikaxikkomme kaikuvia paasauxia. McCrea menestyneempänä maksaa laskun, ja Wall-e ajaa pommilla maanalaisella kotiin. Kertojanäänellään hän sanoo tavanneensa kotona EVEn ja telakoituneensa siihen heti sähköhuovan alla.
xxx/ellauri231.html on line 291: Mahno sitoutui kirjoittamaan muistelmansa, jotka myivät huonosti. Lehden toimittaja Ustinov kritisoi Mahnon paasauxia huonosti kirjoitetuixi, mikä järkytti Mahnoa suuresti ja pahensi hänen kaunaansa niitä anarkisteja kohtaan, joita hän piti "nojatuoliteoreetikkoina". Tänä aikana hän tapasi usein anarkistiystäviä kahviloissa ja ravintoloissa ja muisteli viinipullon ääressä Ukrainan "vanhoja hyviä aikoja". Mitä muuta pahaa Möhnä tekikin, se ei ollut antisemitisti, vaan pikemminkin anti-antisemitisti.
xxx/ellauri239.html on line 82: Dao on monistinen käsite (kz. paasauxia Eino Kailasta ja Penti Siilistä). Dao on kaikkialla eikä kuitenkaan missään, se on kaikessa oleva maailmaa ylläpitävä ja sähköä johtava liima. Laozi sanoi sen kattavan samalla kaiken ja ei mitään. Se on hänen mukaansa ollut olemassa aina eikä kuitenkaan koskaan, ja se on selkeesti vanhempi kuin jumalat. Daosta voi ammentaa voimaa pohdiskeluun ja oikealla tiellä pysymiseen eli daon seuraamiseen. Jos on lusikalla annettu, daosta voi kauhalla pyytää.
xxx/ellauri363.html on line 721: Dilthey syntyi Biebrichissä lähellä Mainzia pappisperheeseen, jossa harrastettiin paljon kulttuuria, erityisesti kirkkomusiikkia ja suositeltavaa kirjallisuutta. Teologian opinnot eivät kuitenkaan tyydyttäneet Diltheyta, ja hän vaihtoi ne filosofiaan Berliinin yliopistossa. Dilthey väitteli tohtoriksi Berliinissä 1864. Historialliset opinnot ja filosofia vieraannuttivat hänet uskonnosta. Äidilleen hän kirjoitti, että häntä riivasi tiedonjano, jota papan uskonto ei voi tyydyttää. Hänen kiinnostuksensa uskontoa kohtaan kuitenkin säilyi läpi elämän, samoin kuin jonkinlainen romantikoilta omaksuttu pantyhose maailmankatsomus. Hänen lukeneisuutensa määrä oli miltei käsittämätön, tosin ei se lukemastaan paljon muistanut. Hän kirjoitti paasauxia filosofian historiasta Spinozasta Wolffiin ja Kantiin, Schellingistä Comteen ja Schopenhaueriin, Schleiermacherista Nietzscheen. Multa puuttuu vielä muutama, ainakin Wolff ja Comte. Baselissa (eräänlainen Kouvola) hän kirjoitti suurtyötään Schleiermacherin elämäkertaa sekä tärkeitä tekeleitä kuten Goethe und die dichterische Phantasie ja merkittävään kulttuurifilosofiseen esseekokoelmaansa Das Erlebnis und die Dichtung.
xxx/ellauri415.html on line 683: lukea näitä kuivankälpäköitä paasauxia...
49