ellauri029.html on line 879: Wikipedian mukaan sarkasmiksi voidaan kutsua sellaistakin purevaa, ivallista tai halveksuvaa kommenttia, joka ei ole ironinen. Tietysti se johon sarkasmi osuu on sitä mieltä, ettei siinä ole kerrassaan mitään huvittavaa. Mutta muutenkin: mun paasauxet on paikoin erittäinkin purevia, eivät välttämättä ironisia, eivätkä ainakaan yhtään hauskoja, mutta sarkastisia. Pessimismi nousuun! AVSn v97 Pessimismi-kiertueella Pentti Linkola ja Paavo Haavikko esittivät Eppu Normaalin lauluja ja Jari Sarasvuo puhui izestään. Onx tää alivaltiosihteereiltä sarkasmia, vai peukuttaako ne oikeesti pessimistejä? Vaikee sanoa, jos ei ymmärrä asiayhteyttä, se on kulttuurisidonnaista, sanoo Archie.
ellauri030.html on line 186:

runot ja paasauxet (kivaa ja kevyttä)
ellauri030.html on line 244: No siis jos olet julkkis kuten Aira Samulin tai taata Sillanpää, tai sit kirjoittelet paskaa viimeseen saakka niinkun Puovo Huovikko, niin sittenhän voi olla mukavaa. Onhan Eskillä vielä Pafos ja mullakin nyt nää runot ja paasauxet. Runoilija Ennius vertas izeään vanhaan eläkekaakkiin laitumella lerppahuulisena. (Sama hemmo jonka Cato jätti kärvistelemään köyhänä kotiopettajana rahdattuaan sen ensin jostain saarilta luoxensa.)
ellauri040.html on line 70: Sitäpaizi nää mun omat paasauxetkin on kuin postmodernistin käsikirjasta, lainauxia ja viittauxia muualle on niin helvatisti, ettei mezää viitakosta erota. Samanlaista kaiken sikin sokin latelemista kiittelevät siantappajat mm. beatnikilta William S. Burroughs-vainajalta (1914, yhtä vainaan mainframe-tietokoneen lähisukulaiselta ja ikätoverilta, jonka konetta mäkin olen joskus opiskelijana käyttänyt), ja Kathy Ackerilta (1947), joka sai siltä vaikutteita, kuolivatkin vuonna 1997 kumpikin.
ellauri040.html on line 413: kuin nää mun paasauxet: mä en poista paljon mitään, kirjoitan vaan lisää.)
ellauri041.html on line 300: Nää mun paasauxet on pitkään jauhaneet jo samaa silmukkaa. Mut mikäs siinä, elämä on syklistä, karman iso pyörä pyörähtää, tulee aina uusia sotia ja katastrofeja, tutkinnonuudistuxia, uusia nilkkejä syntyy kivien alta kuin simppuja alkumerestä, liukkaita kuin Jönsin ankeriaiden neulaspoikaset. Ei tää impending maailmanloppukaan ole kuin vielä isommaan rattaan raxahdus taivaan hirmu suuressa kellopelissä.
ellauri046.html on line 284: Sörkä Diapsalmata ei ole muuta kuin sen Paasauxia. Jokunen Jorina ja Penseys on joukossa. Esm Sörkkä heittää kehnon läpän Swiftistä. Siitä ei kaunosielu ilmeisesti tykännyt. Mautonta. Tragikoominen pastori laittaa humoristipiispaa. Sören oli sevverran viikinki, et luki brittejäkin saxaxi. Sen paasauxet on iankaikkista marinaa. Pigene behage mig ikke, ne rupistuu niin nopeasti. Ja ne on uskottomia, mikä on ikävää, tai sit ne on uskollisia, mikä on myös ikävää. Entten tentten, kurjaa on kumminkin päin. Marinaa. Joku Ingrid Basso on äkännyt et Luutarha ehkä apinoi Reikärauta Rene Chateubriandia, jonka haudantakaiset muistelmat on hyvin samantapaista kristillis-masista märinää.
ellauri054.html on line 122: Mut nyt oppimaan! Miten esseet ja aforismit suhtautuu paasauxiin ja penseyxiin? Markku Envallin aforismeja ne nyt ei oo ainakaan. Eikä mitään vitun pakinoita. Hannu sanoo että tyypillisiä esseistin aiheita on Mitä on onni? ja Kirjoista ja lukemisesta. No sittenhän nää mun paasauxet ja penseet on esseitä! Just noista aiheistahan mulla on täällä kilometrikaupalla.
ellauri062.html on line 325: No ei. Juotikkaan kanssa tulee sama ongelma kuin Pervon: ei näitä voi kunnolla parodioida, kun ne on parodioita izekin, ne tekevät sen ize. Mä huomaan kauhuxeni nyt, että mun paasauxet onkin post-postmodernismia. Samanlaisia älyttömiä yhteydestä irrotettuja, kieli poskella kirjoitettuja sirpaleita. Varmaan nääkään hemmot ei koskaan poista mitään, kirjoittaa vaan lisää.
ellauri062.html on line 594: Atamaaniromaani on kazaus erilaisiin hypertextin konventioihin. Paperilla. Kidekone taiteltuna paperpussista. Mun paasauxet on parempi hypertexti, sillä se on oikeasti digitaalinen. Mun linkit toimivat kuin junan vessa. Keekoiluvapaasti.
ellauri083.html on line 57: Joku voi ihmetellä mixnää mun paasauxet on näin puutaheinää. Sehän on se näiden penseilyjen koko pointti: tää maailma on niin päätön että muunlaista juttua ei siitä saa. Nyt riitti suljen tämän viidakon, sanoi Tarzan kun elefantit tuli vuorten yli lampaat päänsä päällä peruukkeina.
ellauri096.html on line 595: Huoh. Joko taas. Vois vaihtees olla vaikka reliable. Jaska pilkkaa Paul Austeria postmodernismista vaikka sen omat postpostmodernit paasauxet ei ole yhtään modernimpia, pikemminkin päinvastoin.
ellauri158.html on line 57: Jonnekin on Pentiltä hukkunut jako jaollisiin ja jaottomiin asioihin, josta Parmenides paljon paasasi, ja minäkin TMAD-manuskriptissa. On se väähän sääli että se kässäri jäi pöytälaatikkoon, oikeastaan se oli mun tuotantoni opus magnum. Ellei sitten nämä paasauxet kisko edelle!
ellauri194.html on line 51: Harmageddon ei tuhoa ihmiskuntaa vaan pelastaa sen, sillä "suuri joukko" Jumalaa palvelevia ihmisiä säilyy elossa (Ilmestys 7:9, 14; Psalmit 37:34). Maapallon lisäksi sana "maailma" tarkoittaa Raamatussa joskus myös Jumalaa vastustavaa pahaa ihmisyhteiskuntaa. Kootut paasauxet ovat osoittaneet vailla mitään epäilystä että Harmageddonilla alkaa olla kiire. Tämän konnamaisen apinaköörin täydellinen tuho on ihan ykkös ympäristötavoite.
ellauri267.html on line 241: Tämä on apinakunnan posliinipäivä, luin ensin tihrusilmilläni. Ei vaan porsliinipäistä oli puhe, kaoliinista valmistetuista superapinoista. Drydenistä on pitkät paasauxet albumissa 109. Kuivan miesluolan mahtavin tragedia Don Sebastian löytyi Gutembergista, Googlen kääntämänä se menee näin.
ellauri272.html on line 266: El Laurin paasauxet by Lao Rui, [9.3.2023 17.54]
ellauri285.html on line 58: Viime aikoina paasauxet ovat enenevästi siirtyneet fiktiosta vaihtoehtoisen totuuxien maailmaan siitä 1x syystä että totuus on tarua ihmeellisempää. Toisaalta on käynyt yhä ilmeisemmäxi että apinoiden typeryyxien arkku on tyhjentymätön, mikä on vähän turhauttavaa tavallaan.
ellauri310.html on line 563: vetää samaa pitkää trokeeta kuin nää paasauxet, se on sen ansioxi sanottava, ei
xxx/ellauri044.html on line 760: Sixhän nää paasauxetkin on niin irvisteleviä. Sattuu vaan sillon kuin naurattaa, naurattaa kun sattuu.
xxx/ellauri068.html on line 52: Postmoderni kirjallisuus on seurausta teeveestä ja netistä. Ennen kirjailija joutui näkemään hemmetisti vaivaa taustatutkimuxissa, esim joku Flaubert kirjottaessaan pylväspyhimyxistä, nyt eiku leikkaamaan ja liimaamaan suoraan netistä. Ei ihme että kirjoista tulee 1000-sivuisia tiiliskiviä, joita kukaan ei enää jaxa kannesta kanteen lukea, mitä vähän surffailevat sieltä täältä kuin teeveekanavia. Näihin on ihan turha enää tuhrata puita ja paperia, ne voi laittaa suoraan nettiin niinkuin nää mun paasauxet. Noniinhän nyt jo tehdäänkin, kuunnellaan äänikirjana. Eihän putoo kipeästi ozalle kun nukahtaa.
xxx/ellauri076.html on line 483: Alanko työskenteli laajasti kulttuurin parissa työurallaan. Hän väitteli tohtoriksi aiheenaan Immi Hellénin runot. (Kovempi homma olisi jo käydä läpi mun paasauxet, Immi 1400 runoineen on jäänyt seisomaan kuin tikku paskaan.) Lisensiaatintyön aiheena oli puolestaan Lassi Nummen lyriikka. (Lassin runot puhukoot puolestaan, mä en niistä tiedä mitään kun en oo lukenut.) Hän toimi vuosia opettajana ja kirjallisuudentutkijana yliopistossa. Hänet nimitettiin opetusneuvokseksi vuonna 2003.
xxx/ellauri104.html on line 362: Kun tultiin joskus perheen kanssa autolla Kellokosken ohi me laulahdettiin takapenkillä Juise Leskisen sävelellä (tai no, sinnepäin) "Kellokoski here I come". Se nauratti Pirkkoa. Kun se selitti mixi, meitä nolotti. No sen jälkeen on meillä nähty näitä suljetuita osastoja: Lapinlahti, Hesperia, Harjavalta... Mä oon meidän pesueesta ainoa jota ei ole pantu vielä lepositeisiin, tai viety M3-sulkeisiin. Mun suuri hetki saattaa tulla Alzheimer-vaiheessa. Nää paasauxet ei kyllä lupaa hyvää...
xxx/ellauri129.html on line 55: Jungin "peetee" Antonia Wolff (1888–1953, genannt «Toni») oli sen wichtigste Mitarbeiterin und Geliebte, Kallen Zweitfrau, joka roikkui Kallen sepaluxessa eikä hellittänyt (ei Emmakaan (1885-1955), jonka kanssa Kallella oli liuta lapsia ja joka kirjoitti puhtaaxi sen paasauxet). Ihre bekannteste Veröffentlichung war ein Essay über die vier «Typen» oder Aspekte der weiblichen Psyche: die Amazone, die Mutter, die Hetaira und die Mediale Frau. Jungista tuli AÄGP:n arkkiterapeutti Kretschmerin luovuttua leikistä. Jung ei ollut ize ilminazi mutta (varmaan Freudille vielä kiukkuisena) puhui Deutsche Geististä ja JudenArzteista. Wotanin arkkityyppi ei Jungin mukaan siedä koukkunokkia. Jungin keikkuminen naziaidalla ei onnistunut: "Ich bin ausgerutscht", se sanoi jälkeenpäin. Emma veti pitemmän korren kuin Nummer 2, joka ehti kuolla 3v ennemmin vaikka oli 3v nuorempi. Mutta Kalle ize eli vielä pitkään molempien kuoltua! Aika juurakko.
xxx/ellauri174.html on line 468: Sähköinsinööri jatkaa paasausta kuin saarnaaja. Turhuuxien turhuutta, kaikki on vaan saman toistoa. Klicheitä, Klicheitä. No se on nimenomaan juuri totta, auringon alla ei ole mitään uutta, kuten nämäkin paasauxet erinomasesti osoittavat. Ainut mikä vaihtuu on paasaajat, nekin keskenään samanlaisia kuin apinat, mutta eihän ne sitä ize älyä. Luulevatpa olevansa jotain ennenkuulumatonta, vaikka kuinka hirmu nokkelat.
xxx/ellauri193.html on line 392: Wimpy Harald ja sen pimee empanssipoika kirjottaa vihkoihin muistiin hyviä sitaatteja kirjoista kuin Kristina-täti. En mä vaan, olin jo sanomassa mut mitäs muuta nää paasauxet on.
xxx/ellauri307.html on line 905: Kesäkuussa 2023 Nora Robertsin nettovarallisuus oli noin 390 miljoonaa dollaria, mikä tekee hänestä maailman viidenneksi rikkain kirjailija. Noran chicklit potaskaa löytyi saxannettuna Haparanda Hamnin båtklubbin kierrätyshyllystä. Norasta on pitkät paasauxet albumissa 309.
xxx/ellauri356.html on line 54: Dekonstruktiossa on vitun väliä mitä kirjailija on ehkä tarkoittanut tässä, antaa textin puhua puolestaan. Sellasta vastakarvaan lukemista, niinkuin nää paasauxet hei! Näähän on nimenomaan epäkonstruktiivisia! Jepujee!
27