ellauri014.html on line 1262: Rakas lukija, jos neuvo sallitaan: oletpa neitonen tai setämies, älä hemmetissä ota tästä opuxesta mitään oppia! (Tästä paasauxesta ainakaan.)
ellauri040.html on line 277: Motto ja nimike panee odottamaan jotain naisasiaa, mutta petytte, sitä ei löydy tästä paasauxesta mottoa pitemmälle. Kiinnitetään huomiota siihen, että suomalaisinsinöörien kirjoissa naiset pitävät suunsa kiinni ja keittävät kahvia, mutta siihen se sitten jää. Pitäkööt suunsa kiinni vastakin ja tehkööt tuoretta kahvia. Nainen vaietkoon seurakunnassa. Nyt puhuu piipunrassi tosimiehelle.
ellauri046.html on line 236: Ainoastaan pedantti narsisti suunnittelee oman hautansa näin tarkasti. Leipoikohan se mustareunaiset pikkuleivätkin ize, että tulee kelvolliset. Ei jaxa varmaan Jeesuskaan kuunnella, työntää persiljat korviin päästäxeen paasauxesta.
ellauri069.html on line 420: No niin se onkin tietysti, ei vaan pidä unhoittaa, ettei tätä touhua kukaan tietoisesti ohjaa, se vaan menee näin. Ja mukana juonessa on tietysti myös Nipsu ize, ja Goodreads mitä suurimmassa määrin. Katje kazoo filmiä jossa Grigori Mustekala kazoo filmiä Katjasta kylvyssä, ja Me kazotaan tätä kaikkea GR-elokuvasta tai äänikirjasta, tai el Laurin paasauxesta. "Ne" eli "Me" ollaan koko ajan ruorissa, eikä olla sittenkään. ("Mä" oon vannoutunut anti-paranoidi, eli pikemminkin autisti.)
ellauri093.html on line 507: Verlainesta on Pellissierin paasaus albumissa 33. Sehän oli Rimbaudin petikaveri, kuten selviää Rimbaud-paasauxesta albumissa 49. Verlainen runo Chanson d´autumne ei ollut vain liittoutuneiden koodisana, vaan sitä siteerasi ulkomuistista Julia Carlsonin oloinen Paula Beer, joka esitti mainiosti saxalaista Annaa elokuvassa Frantz. Pierre Niney oli aivan Maxin näköinen. Leffa oli coveri Lubitschin vanhemmasta leffasta, joka perustui Maurice Rostandin kirjaan vuodelta 1925 L'homme que j'ai tué. Se oli erinomaisen hyvä ohjelma, siit mie pidin. Vanhanaikainen juonileffa, jossa ei käynyt hyvin vaikka ei vallan huonostikaan. Hautausmaalla puut humisivat kohtalokkaasti.
xxx/ellauri225.html on line 247: Missä luuraa yahi-intiaanien Ursula K. Le Guin, voisi Sale Belov nenäkkäästi kysyä. Ursula Kroeber oli izekin luvatun maan kansalaisia. Iskän opettaja oli jostain paasauxesta tuttu samanheimoinen Franz Boas. Hyvä että Alfred ehti tarttua Ishia pikkutakin liepeestä ennenkuin viimeinenkin yahi sulki arkunkannen kiinni.
6