ellauri020.html on line 215: Praha on loppu, lähettäkää tshekki. Ivana Zenlicková. Lieko Zachovalovaa, Prahan ääni. Helena Sikolova, Sapporo. Mustavalkoinen tv, 2 kanavaa. Jouzenet lentää ruudun poikki, pöllön silmä räpsähtää. Virityskuva, lumisadetta. Älä koske antenniin. Vanhat ajat mieleen palaa. En kylä haluis elää niitä uudestaan. Kerta riitti, kiitos vaan. Kotirouvien päivän pannut ja Päivi Paunu terve menoa.
ellauri036.html on line 153: Aina jos jossain romskussa joku minä kuvailee miltä se ize näytti, peilissä tai muiden silmissä, voi lyödä vetoa et siinä meillon narsisti. Säteileex mun silmät nyt? Näyttääx mun perse näissä isolta? Onneton, niitä etäisiä ääniä, joita kuulet sydämessäsi, pidät nyyhkytyksinä, mutta ne ovatkin ehkä vain lokin, tuhoa ennustavan myrskylinnun ääniä, joita haaksirikko houkuttelee luokseen. Se olikin vain pöllön silmä, tai lokki kivellä. Musse on TOSI kova paasaamaan, mä on sen rinnalla pelkkä amatööri. Vähän izemurhaperustelua ala Musse:
ellauri039.html on line 635: pöllönnäköisen perheenisän pojan ruttokuolemaa.
ellauri043.html on line 95: Bosch piirsi izensä kuviin pöllön silmänä. Se olikin vain pöllön silmä. Mulla on kellarissa Boschin vihreä porakone ja pistosaha, jotka on jo varmaan 40v vanhoja. Ne on kestäviä.
ellauri047.html on line 635: Keijukuningas on aika hämärä. Herderin kääntämä tanskalainen balladi, vähän kuin Grimmin satu. Goethe satuili kavereille pienenä, Musset myös. Se oli vain pöllön silmä, pelotteli Kristina. Veljet kuunteli silmät pyöreinä. Selitysyrityxet on aika väpelöjä. Varmaan tuntu vaan Goethesta jännältä, niinkuin Johnista toinen tanskalainen balladi, Tor i Helheim. Kun mä mietin mix Tor meni Helliin, John arveli: varmaan oli asiaa. joo en tiedä en mieti moisia. Se onkin viisainta.
ellauri048.html on line 170: Viimeisenä syntymäpäivänään Goethe kapuaa pojanpoikien työntämänä epämukavia portaita lautaisen mezästysmajan ylempään kerroxeen Kickelhahnin huipulle lukeaxeen sen seinästä vielä kerran sinne raapustamansa runon (sen Gipfel-Wipfel jutun) ja kirkkoveneen kuvan. Goethe luki runonsa ja kyynelten kohotessa hänen silmiinsä hän kertasi sen loppusanat. Liikuttui kyyneliin omasta runostaan. Niin mäkin joskus teen. On ne niin hienoja. (Siis mun runot.) Ajattelikohan aika pöllönnnäköinen Antero izeään kun se herutti Goethen viimeisen muotokuvan äärellä? Liikuttuikohan sekin kyyneliin? Luultavasti. Aika tädin näköinen on jöötti potretissa. Antero izekin on vähän siivojan näköinen tossa riemumaisterikuvassa. Ketähän on noi sen superhömelöt pöytäkumppanit?
ellauri099.html on line 143: | Calvin | pöllönuntuvikko | sappi | Dysplastiker | ENFP - Herkkusieni (Lassi) |    |
ellauri160.html on line 618: Juutalaisessa perinteessä Lilithin uskottiin olevan siivekäs, pitkähiuksinen, viekoitteleva nainen, jolle oli alistettu 480 demonin sotaväki. Lilith liikkui öisin ja saattoi olla vaaraksi yksin nukkuville. Keskiaikaiset juutalaiset uskoivat, että Lilith voi lennellä ympäriinsä pöllön hahmossa, ja pelkäsivät, että tuo vampyyrin kaltainen demoni voi ryöstää lapsia. Lilithin oletettiin olevan lapsen kimpussa, jos lapsi hymyili sapatin tai uudenkuun yönä unissaan. Tällöin nukkuvaa lasta lyötiin kolme kertaa nenälle ja manattiin Lilith lapsesta pois.
xxx/ellauri086.html on line 777: “’Tis some visitor entreating entrance at my chamber door— Se on pöllön silmä vaan, ei mörkö ei, ei vaitiskaan,
xxx/ellauri228.html on line 292: Elokuvan viimeinen näytös on sen merkittävin. Puhtaasti tieteellisestä päätöksestä elokuva luopuu suoraviivaisesta juonesta ja siitä tulee enimmäkseen visuaalinen, tajunnan virtaustarina, joka näyttää Kosketuksen lopputulokset Solarikseen Kelvinin näkökulmasta, mutta yrittämättä selittää sitä. Meidät tuodaan takaisin maan kuviin, samaan maalaismaiseen maisemaan, joka aloitti elokuvan, joka näytettiin vielä enemmän kiintymyksellä kuin ennen; mutta tarkalleen, miten ja miksi Kelvin on siellä, pidetään huolellisesti epäselvänä kauniiseen mutta järkyttävään viimeiseen laukaukseen asti: [SPOILERIVAROITUS!] Se oli vain pöllön silmä!
xxx/ellauri230.html on line 567: Ilmaisten hotellikimonojen ansiosta izekin olen usein joutunut erinomaisen hauskaan seuraan. Opetettuja pikkulintuja ja sirkkoja, lankesimpa kerran vuokraamaan kesytetyn pöllönkin. Spotted owl sitting on a spotted dick. Ei pöllömpi kokemus! Namusetä tikkuineen pehmittämässä pientä lintua ostajan totisen toivomuxen mukaan. Jumisessakäynti on jokaiselle elämys. Koko tapa lienee peräisin Kiinasta, mutta ilman kiinalaisten epämiellyttäviä piirteitä. Japsutytöt ovat sitäpaizi pulleampia kuin kiinattaret. Varsinkin on minulla hauskoja muistoja monista japanilaisista pikku tuntihotelleista, josta vierasta hyvin usein pyydetään "kazomaan kääpiöpuutarhaa" ja kysytään, halutaanko nauttia se tatamilla vai engavalla. Pyysi melkein aina päästä engavalle, jossa sain tilaisuuden miellyttää talonväkeä ihailemalla heidän "pikkupuutarhaansa." Tulinkin japanilaisten kanssa näissä asioissa erinomaisen hyvin toimeen.
xxx/ellauri239.html on line 104: Daodejing-kirja kuvaa sanallisesti daoa, jota ei oikeastaan voi sanoin kuvailla, joten se on alkaa päälle tuhoon tuomittu yritys. Se ohjaa silti toimimaan (tai olemaan tekemättä mitään) sopusoinnussa daon kanssa. Dao on ikään kuin tapa toimia, millä niikö "asiat" ikuisesti toimivat. Wu wei 'mitääntekemättömyys' on keskeinen käsite daossa, se merkitsee tehotonta toimintaa. Vaikkei mitään tehdä, ei silti mitään jää tekemättä, sillä aineeton ei-olevainen ikuisesti toimii ja synnyttää ihan ite etteensä, eikä sitä aineettomuutensa vuoksi mikään voi vaurioittaa tai hävittää. Toinen keskeinen käsite on ”veistämätön puu”, joka tarkoittaa lähinnä alkutilaa, yksinkertaisuutta. Elämätön elämä, puhumaton pää. Ajamaton Vespa huppu päässä, asumaton helmipöllön pönttö Lean saunan rannassa, voimapaperiin kääritty puinen päätukki Anja Virran kellarissa.
12