ellauri006.html on line 399: Nälkäkurjen vauhti kiihtyy loppupeleissä. Paljon samoja kauhuja kuin psalttarissa: Rako avautuu maahan, suuret mullit, koirat ja monet turilaat ahistavat ihmisapinoiden lisäksi, rutto ja pahat mutantit raatelee, ketut popsii. Hyvixet kahlaa vihollisten veressä. Piscuisia lapsia paiscataan kiwiin simona, räjäytetään muksut ilmaan, veri ja suolenpätkät tarkoin kuvaillaan. Se luo motivaatiota yhtä verisiin kostotoimiin. (Kaikkein pahinta tietenkin on, että sankarittaren sisko kuolee, menee 50% omat geenit. Darwin rulaa kuten aina.) Heroes in the half shell. Ja ihanku Austenilla, sankaritar pohtii kaiken aikaa kumman kosijoista ottaisi, vaaleen vaiko tumman. (Spoileri: Se ottaa sen blondin, kiltimmän, joka osaa leipoa. Niin aina.)
ellauri009.html on line 1318: kun riiminpätkät alituiseen pörrää,

ellauri021.html on line 756: 2000-luvun James Bond näyttää pätkätyöläiseltä.

ellauri025.html on line 225: Prekariaatin päivät ja viikot on kursitut pätkätöistä.

ellauri026.html on line 651: > Joku nimenpudottelija se oli, ihan hienoillaxeen pudotti H:lla nimikoidun nenäliinan jonnekin. Sellaisiakin on, nimiä nyt pudottelematta. Siteerasi sitä iänikuista kahteen kertaan uimatonta jokea, johon Hesiodos silti vahingosta viisastuneena kielsi kusemasta, ettei tule juotua toista kertaa samasta virzasta. Oliko se Gunnel? Ei. Ei ollut Eskin kirjanen Better butter ainakaan. Eski ei ole niin negatiivinen eikä yhtään niin vaikeasti ymmärrettävä. Voi ei sula Esan suussa. Se tavoittelee joukkoja. The more the merrier. Kukoistus kuuluu kaikille. Yöpostinkantajille ja vessaa peseville islamisteille, joista jokainen voi räätälöidä oman duuninsa. Harsi pätkätöistä izellesi oiva tuluskukkaro, nollasopimuxet parsinlankana. Läpiveto-ohjeet Eskin Topaasi-pelistä! Hinta vain noin 20e! Tule fyysisest tuotantotalouden laitoxeen noutaa oma!!

ellauri029.html on line 70: työprojektipätkätyö
ellauri030.html on line 107: Vanha Cato oli sotamiehenä kuulun Fabius Cunctatorin tiimissä. Siinä mies Caton mieleen, ja minun myös. Vitkastelu on kivaa. Scipiosta se ei tykännyt, kun se oli tuhlari. Cato muistutti Roope Ankkaa nuorena. Otti talteen narunpätkätkin. Cato sai läpi jotain lakeja jotka rajotti roomalaisten rankaisemista. Mitähän se ois sanonut Catilinan keissistä? Cato oli ennen kaikkea moraalinvartija, hemmetin sensori. Rajoituxia ja lisää rajoituxia persuille, pätäkkää ja lisää pätäkkää mamuilta. Ja xenofobi, hoki sitä "ceterum censeo" meemiä puunien pään menoxi. Ja menihän se pää lopulta. Suolaa vaan siroteltiin tuhkille. Niinkuin Dresdenissä, Afganistanissa, ja Irakissa nyttemmin.
ellauri037.html on line 115: Nää hölmöt pätkät on vastareaktio (vastavaikutus? reaktio?) vlogeille

ellauri037.html on line 534: Siis miekkonen halua valikoida naisen joka turvaa sille ja sen lapsille varman tienestin. Miten kohtuullisia, järkeviä ja asianmukaisia sen ehdot ovatkaan, ja nainen antaa perään eikä pidä kiinni suhteettomista oikeuxista, jotka vaan avioliitto takaa, niin naikkosesta tulee, koska avioliitto on porvarillisen yhteiskunnan kulmakivi, sitten jossain määrin kunniaton ja se elää surullista elämää; kerta apinan luonto on sellainen, että toisten apinoiden miälipiteille annetaan ihan kohtuutonta arvoa. Laumaeläimiä ollaan. Jos taas nainen ei anna perään, eikä edestäkään; silloin on vaara, että se joutuu jonkun ällöpäisen miehen puolisoxi, tai kuivuu vanhapiikasäädyssä: sillä sen parasta ennen päivä on aina lähellä. Tässä suhteessa on enkelitohtori Tompan umpioppinut tutkielma de concubinatu eri mielenkiintoista luettavaa, koska siitä näkyy, että kaikkien sivistyneiden kansojen keskuudessa aina luterilaiseen uskonpuhdistuxeen saakka on konkubinaatti ollut sallittu ja jopa laillisesti tunnettu eikä minkäänlaista häpeää tuottanut järjestely, joka on tyrkitty tästä asemasta vasta Luteruxen toimesta. Eräänlainen rakkauden pätkätyö, nollasopimus. Luther halus sen kieltämällä päästää pastoritkin naimisiin, eikä katolisetkaan sit voineet jäädä toisexi.
ellauri048.html on line 1254: My will is bondsman to the dark; Mun tahto on pätkätyössä pimeässä;
ellauri052.html on line 690: Oxfordin akateemikko Howard Puhelinkoppi väittää että D.H. Lawrence kokeili homosexiä vaan päästäxeen kirjailijan plokista, ei sixettä se olis ollut siitä kivaa. Edelllinen kirjoittaja Kinky Weekes oli väittänyt että se lakkasi yrittämästä 1917, mutta puhelinkoppi väittää että yrityxet jatkui vielä 20-luvulla. Aika monesta tälläsestä suspektistä häiskästä sanotaan että niitä kiinnosti tabu enemmän kuin ize suklaa. Kunnes se sitten tuomizi koko asian. Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista. Mut tämmöiset pätkät puhuvat äänekkäästi puolestaan:
ellauri060.html on line 201: Vaikka kirja on kirjoitettu vuonna 1986, se voisi yhtä hyvin kuvata 90-luvun akateemista pätkätyöläistä, joka joutuu työn perässä kiertämään 'vee-teenä' ympäri Suomessa ja rämpii aineellisessa köyhyydessä. Ja lopulta vajoaa henkiseen yksinäisyyteen, synkkyyteen ja putoaa masennuksen kuoppaan hataran turvaverkon murruttua ympäriltä, jota vieraalla paikkakunnalla ei ole. Sauli Rekelän onni on, että hän tekee töitä vt pastorina paikkakunnalla, joka on hänelle tuttu - ja varsinkin jonka ihmiset ovat hänelle tuttuja.
ellauri061.html on line 1170: Kirja alkaa niin ankeasti, että jos kyseessä ei olisi ollut haastekirja, olisin varmasti lopettanut lukemisen heti alkuunsa. Ryyppyreissut ja ankeudessa rypeminen eivät oikein innostaneet. Minun sukuelimeni tarina rakentuu kuitenkin useista äänistä ja erilaisista tyyleistä, joten kirjan edetessä hiukan helpotti. Jotkin pätkät olivat itse asiassa aika kiinnostaviakin. Tekstin tasolla en kuitenkaan nauttinut kirjasta.
ellauri088.html on line 47: Tulokkaan keskipisteessä on ajatus joka on vähän liian vaikea vapaan tahdon haarautuvaan pelipuuhun tottuneille amerikkalaisille: Nää jalkapuolet mustekalat (heptapodit eikä oktopussit) näkee koko ajan kerralla. Jos oppii niiden kielen saa myös niiden silmälasit, ja kokee koko elämänsä kuin filminauhana. Vähän kuin ne värifilkan pätkät joita prennattiin prennareilla huhtikuussa Norssin edessä olevalla Johixen kentällä. Ensin filkka alkoi savuta ja lopulta se syttyi ja paloi lähes näkymättömällä liekillä. Se oli selluloidia.
ellauri101.html on line 243: Tätä aktanttimallia soveltaa joku ämmyrkäinen Pentti Leinon juhlakirjassa tai lähtiäisniteessä Jjari!n sisäiseen sankariin. Kirjoittajaa selvästi vituttaa että Jjarri! on netonnut tällä paskalla huisisti enemmän kuin kirjoittaja (varmaan akateemiseen prekariaattiin kuuluva pätkätyöläinen) koskaan voi odottaa saavansa rojalteja Pentti Leinon juhlakirjaan kovalla vaivalla väsäämästään yritelmästä.
ellauri102.html on line 347: "Yrittäjät", "myyntikumppanit" ja "partnerit" oottaa passissa milloin oisi pätkätyötä jaossa. Johtoporsas tienaa 30 miljoonaa osaketta ja laahus kokee että se VOISI ansaita, mikä on kiva koska toivo pitää liitot loitolla ja palkat pieninä. Taas sama mekanismi, se American Fucking Dream, joka toimii kristinuskossa. Demokratia ja vapaus. Usko toivo rakkaus. Haestakeepa kuulkaa paska. Että mä inhoon unelmia.
ellauri110.html on line 1022: Arto Sakari Salminen (22. lokakuuta 1959 Helsinki – 15. marraskuuta 2005 Hausjärvi[1]) oli suomalainen kirjailija. Salmisen tuotannon aiheita ovat esimerkiksi viihdeteollisuus, tositelevisio, pätkätyöt ja köyhyys.
ellauri117.html on line 187: Oxfordin akateemikko Howard Puhelinkoppi väittää että D.H. Lawrence kokeili homosexiä vaan päästäxeen kirjailijan plokista, ei sixettä se olis ollut siitä kivaa. Edelllinen kirjoittaja Kinky Weekes oli väittänyt että se lakkasi yrittämästä 1917, mutta puhelinkoppi väittää että yrityxet jatkui vielä 20-luvulla. Aika monesta tälläsestä suspektistä häiskästä sanotaan että niitä kiinnosti tabu enemmän kuin ize suklaa. Kunnes se sitten tuomizi koko asian. Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista. Mut tämmöiset pätkät puhuvat äänekkäästi puolestaan:
ellauri117.html on line 526: Luokkia vois olla: isot könsikkäät, pienet könsikkäät, rumat korstot, pitkät ruipelot, pätkät ruipelot, tanakat hukkapätkät, isot läskimoosexet, Hei mut näitä tyyppejähän oli jo siellä Klezmerin galleriassa (albumi 100)? Oliko siellä jo joku taulukko? Ei ollut, mutta albumissa 98 on esitetty LLM tyyppinen tilastomalli jossa ulkonäkö on 1 moniulotteinen riippumaton muuttuja.
ellauri117.html on line 653: Locken miälestä P. Peeveli oli nopeaälyinen heppu, kuumaverinen. Sillä oli niin paljon sanomista että sanat tungexivat ovissa kuin keltakassisia kundeja kellon alla Stockan alessa (silloin kun vielä oli Stockmanni, nythän se on enää vain varjo izestään). Se sekoilee niin paljon että tarvitaan joku Locke parsimaan sen lauseet kokoon. Kukas siihen parempi kuin John, himself a man of parts. Liimataan pätkät yhteen eikä välitettä sanoista niin paljon kuin ajatuxesta, joka Peevelin tasoisella kaverilla on aina sama, sanoi se mitä tahansa. Room. 1 jossa gender challenged saavat kyytiä, vähän näyttää hirvittävän Jussia: onko Peeveli nyt sanomassa että pakanoiden olis pitänyt tietää paremmin, vaikkei niillä ollut yöpöydän laatikoissa Gideonin Bibleä? Jussi koittaa selittää kaiken parhain päin: että Peeveli vaan tässä suomii heimoveljiä eikä mainize pakanoita muuten kuin vertailumielessä. Hmmnojaa, uskokoon ken haluaa. Will to believe, sitä tässä kysytään.
ellauri131.html on line 750: Noel Thomas David Gallagher (s. 29. toukokuuta 1967 Manchester, Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta) on brittiläinen muusikko ja lauluntekijä, joka tunnetaan erityisesti urastaan rock-yhtye Oasiksen kitaristina, musiikillisena johtajana ja lauluntekijänä. 1980-luvulla Gallagher työskenteli pätkätyöläisenä rakennusalalla ja Inspiral Carpets -yhtyeen roudarina. Palattuaan Manchesteriin vuonna 1991 hän liittyi kitaristiksi Oasikseen, jossa hänen veljensä Liam Gallagher oli laulajana.
ellauri132.html on line 266: …vaikka kuinka pippaisi. Kuten Coats sanoo, “susta tuntuu ezä hukkaat arvokasta stuffia, muze vapauttaa sut siitä.” Kynäilijöinä meidän luomuxet on meidän vauvoja. Jotain jota me "synnytettiin" nin sanoen, ja kasvatettiin sivuilla miten parhaiten osattiin. On vaikea mennä takasin ja leikata noi pätkät pois meidän työstä, meidän elämästä. Mutta, niin pitää käydä. Enemmistö kirjailijoista ehdotti että jatkat duunia millä hinnalla hyvänsä; sitten kun sä loppuviimexi saazen valmiixi hylättyäsi ajatuxen että se joskus tulee valmiixi” (John Steinbeck), mänet takasin ja leikkaat kaiken mitä et tarvi. Just niinkö meidän elamassamme, miten paljon me siitä tykätään tai halutaan, kun kova tulee kovaaa vastaan, kun sun tarvii tehdä päätöxiä kun asiat on päin persettä, sun vaan täytyy tehdä se. Kuten Joss Whedon kimitti: Leikkaa mitä rakastat.
ellauri132.html on line 306: Koita jättää pois muutkin pätkät joita lukija ei lue kuitenkaan
ellauri135.html on line 83: Sätkät, sätkät, parrun pätkät Veeraa tanssitti kippari vaan, Sitähän se meinasi, sitähän se ties,
ellauri135.html on line 85: poijat, jätkät, pitkät pätkät, Veera sanoi toisille: "kiitos ei", Turhaan, turhaan me vuoteltiin,
ellauri135.html on line 88: Ja sen tervahöyryn nimi Ja sen tervahöyryn nimi, Poijat, jätkät, pitkät, pätkät,
ellauri142.html on line 1041: Niin ikään Britanniassa (kuinkas muuten, puhutaanhan The Witchin ja kloorikanan isänmaasta) on lanseerattu tähän läheisesti liittyvä termi "shit life syndrome": köyhyyden aiheuttama noidankehä, missä pätkätyöläisyys, koulutuxen puute, matalapalkkaisuus, slummiutuminen, epäterveelliset elintavat ja terveydenhuollon puute aiheuttavat psyykkistä taakkaa ja arvottomuuden tunnetta, ja yhdessä pudottavaet eliniän odotetta jopa parilla kymmenellä vuodella. (No sehän hienoa, sanoo kasan päällimmäiset ja taputtavat tuskin kuuluvasti karvaisia, hyvin kammattuja käsiään. Sittenhän neuroleptit menee hyvin kaupaxi, ja hoitovaje pienenee kiitos Jumalan ja luonnollisen poistuman.)
ellauri151.html on line 79: Beethovenin 6. sinfoniaa töräytellään pitkät pätkät attaccato eli tauotta. Siinä jäljitellään luonnonääniä, mm. nimeltä mainittuja lintuja. Beethoven itse kuvasi suhdettaan luontoon kertomalla rakastavansa enemmän metsän puita kuin ihmisiä. Tälläsiäkin tyyppejä on jo tullut vastaan useita. Eikä yhtään hämmästytä oikeastaan.
ellauri152.html on line 636: Nej tamme fan! Tefillin on ne hassut rukouslaatikot joita Shulem sitoi päähänsä ja käsiinsä Schnizelissä. Rabbi Tamin rukouslaatikoissa olevat textinpätkät on järjestetty Rabbeinu Yaakov ben Meir Tamin (c. 1100-1171) ärhäkämpään järjestyxeen. Nää laatikot laittaa hasidit ja sympparit päälle rukousten lopulla, kun kesymmän Rashin tefillin on riisuttu.
ellauri162.html on line 592: Virtahevon (Augustinus von Hippo) tunteellisiin uikutuxiin Jori oli lopen kyllääntynyt. Naisia halventavat pätkät näyttää sitä lämmittävän erityisesti.
ellauri172.html on line 150: Un Comte quelconque nomme Alcool vit couché dans un cercueil sa dame de volupté, sa pâlissante épousée, Véra, son désespoir. La nuit dernière, sa bien-aimée s’était évanouie en des joies si profondes que son cœur avait défailli. Cependant leur nature était des plus étranges, en vérité ! Certaines idées, celles de l’âme, par exemple, de l’Infini, de Dieu même, étaient comme voilées à leur entendement. La foi d’un grand nombre de vivants aux choses surnaturelles n’était pour eux qu’un sujet de vagues étonnements. Au lieu de cela, les deux amants s’ensevelirent dans l’océan des joies languides et perverses. Veera oli Madonnan näköinen, tottakai. Veera oli kulkija luonnoltaan. Jätkät sätkät parrunpätkät, jasen tervahöyryn nimi, oli PRINSESSA ARMAADA! Continuons.
ellauri205.html on line 92: Paikka paikoin Riku Rinkula on yllättävän leukava ollaxeen kynäilijä Suomen Turusta, vaikka onkin läpimätä setämies. Hyvää siinä on sanavarasto, romanttiset pätkät, sarkasmi ja asiasta kolmanteen siirtyminen. Aino joka oli nuorena suruton ja soma kuin pieni klitoris lauloi nuotin vierestä Nick Draken biisiä River Man.
ellauri264.html on line 180: Israel eli Jacob unohti 2 öljyputelia lähtökiireessä joen Eesaun puoliselle rannalle. Pikku pullon hukkasi, lekythion apolese. Se oli niin kitupiikki että kävi vielä hakemassa ne vaikka oli kärmistyneen Eesaun santarmeja karussa. Se oli Hannukan ihme, että ne ylipäänsä löytyivät yösydännä, ja vielä enemmän ettei ollut samaritaani förbinyt öljyä. Gemara tekee tästä esimerkin muille juutalaisille. Narunpätkät säästämällä isoxi keräxi voi päästä maailman rikkaimmaxi ankaxi. Tämä kannattaa muistaa kun availee jouluna hannukkalahjoja. Lahjapaperit on taiteltava talteen siististi ja narunpätkät sidottava ja käärittävä kerille. Lea oli päässyt tästä täysin perille.
xxx/ellauri113.html on line 168: 1969 "Buzz" Aldrin ja "Veny Käsivahva" Armstrong laskeutuivat kuuhun potkiskelemaan kuupölyä. Pieni askel miehelle, vielä pienempi mieslajille. JOS laskeutuivat, ehkä se oli pelkkää huijausta, Pirkko Zilles on siitä vakuuttunut. Holokaustifilmitkin oli lavastettuja. Tapsa missas ohjelman, koska oli Liverpoolissa kuuuntelemassa René Thomin katastrofiteorian luentoa. L I V, E R P, double-O L, Liverpool FC. Not the plan! Noihin aikoihin ei ollut nettitelevisiota. Mä näin sen Münchenin juna-aseman telkkareista Kreetan-matkalla. Se muutti ihmislajin tulevaisuuden. Mitä vittua. Huonoon suuntaan se oli mennyt jo aikapäiviä. Kun kuulennot eivät jatkuneet, Tapsan tapaiset lupaavat nuoret brittitutkijat pettyivät ja alkoivat trainspotata sekä särkeä hylättyjä taloja Yorkshiren slummeissa. Falklandin sota vähän piristi, ja aavikkomyrsky, mutta nyt on taas pelkästään TYYYYLLLSÄÄÄÄ. Yxi poskilihas ei oikeen korvaa salikäyntejä. Brexit ei ehtinyt paljon haitata Tapsaa ennenkun se teki oman exitin. "Uusi miehitettyjen avaruuslentojen ohjelma palauttaisi suuren yleisön innostuxen avaruutta ja ylipäänsä tiedettä kohtaan." Onhan paljon hauskempaa kazella kuin jätkän käy, ja ihmetellä huuli pyöreenä kun irtopäät ja suolenpätkät lentelevät epäonnistuneessa lähtökiireessä. Astronautteja vois taas haastatella tai niiden surevia perheitä ja niistä tehdä purkkakuvia, niinkuin hienolla 60-luvulla. Voi helvetti.
xxx/ellauri128.html on line 512: Bukowski syntyi Andernachissa, Saksassa ja muutti jo kaksivuotiaana perheensä kanssa Los Angelesiin, Yhdysvaltoihin, missä hän asui suurimman osan elämästään. Hänen äitinsä oli saksalainen ja isä yhdysvaltalainen sotilas. Lapsuudessaan Bukowski oli syrjäänvetäytyvä ja hiljainen. Teini-iässä hänelle tuli vielä äärimmäisen paha akne, mikä vaikeutti sosiaalista elämää entisestään. Nuoruudessaan hän vietti kiertelevää elämää asuen muun muassa Philadelphiassa ja New Orleansissa. Hän teki satunnaisia pätkätöitä ja kirjoitti novelleja, joita lähetti moniin kirjallisuuslehtiin julkaisun toivossa.
xxx/ellauri130.html on line 760: Tohon Einarin karamelliin loppui tämä osasto. Tommilla on iso kasa julkkisten viimeisiä sanoja. Nehän ei ole mitään aforismeja, eikä ne ole mitenkään vaikuttavia, pikemminkin naurettavia. Ne antaa vaikutelman että kuolemassa ei ole mitään suurta eikä jaloa, se on vaan hölmön toikkaroinnin päätöshölmöys. Tää on ehkä suurin ero Vaakun ja Tommin approacheissa. Vaakku panostaa enemmän taiteelliseen vaikutelmaan naama peruslukemilla, Tommilla on enimmäxeen kieli poskessa. Sen dundeelliset pätkät on vaan mainostaukoja julkimoiden tositeeveen välissä. Noi epigrammit hautakivillä on aivan ilmeisesti feikkejä. Vaakku käsittelee asioita ikuisuuden näkökulmasta kuten Spinoza, Hannu antaa vainajille lyhytnäköisemmin mutta trendaavammin Andy Warholin varttitunnin tai vielä vähemmän, kultakalan 8 sek.
xxx/ellauri179.html on line 185: Typerä Kake tallaa harmittoman torakan kuoliaaxi jalalla. Ezellanen suurriistanmezästäjä. Kirjassa on pitkät pätkät pelkkää turismia. Vitun joutilaat 2-3kymppiset sota"veteraanit", expatriarkat, jotka tappelee alkoholisoituneesta Bretistä kuin torakat. Goit vittuilee jutkulle joka jutkuilee takasin ja kukkoilee. Kaken rukoilu viileässä kadetraalissa on puhtaasti etuisuuxien pyytelyä.
xxx/ellauri187.html on line 42: Maailma palaa, isoäiti harjaa ainoata hiustaan. Palaan haaskalle kuin koira oxennuxelle eli pilkkaamaan ruipeloa Rainer Rilkeä. Herätteen tähän antoi Philip Rothin Tissi, joka loppuu allamainittuun Rilken homovaikutteiseen törsörunoon. Rilkestä on jo pitkät pätkät panettelua albumissa 50. Se vaikuttaa sietämättömältä juipilta, kalansilmäinen vakavalärvä, napanöyhtää mutustava narsisti. Mikä ei tietystikään estänyt sitä kirjoittamasta vaikuttavaa runojalkaa. Pikemminkin päinvastoin.
xxx/ellauri227.html on line 215: Henrikillä on päällä silitetyt housut ja Ralf Lauren paita(fi)/pelkkä paita ja keilamainen pikku siivilä (ru шинуа). Tupakoiva ranskis Francine on petiitti, Felicitalla on mittaa 175cm hattu päässä ja kassi kädessä. Camilla ei säiky klisheemäistä keskustelureferointia jossa kuulusteltava hölöttää pitkät pätkät joiden väliin "hän sytytti röökin", "tumppasi", "sytytti toisen", "puhalsi savurenkaita" "hörppi kahvia". Että jaxaa tympästä.
xxx/ellauri304.html on line 171: Tämä on pätkä hukkapätkän pätkätyöläinen Järvisen kirjoittamasta lyhytnovellista Helkan päivä, jonka päähenkilöinä ovat rajatilainen 3 lapsen äiti Helka ja sen mies, sadistinen kappalainen.
40