Sitä mä oon usein ihmetellyt et mitä Buddhan ja Kristuxen ns. kultaisessa säännössä on niin hienoa. Et tee toiselle niinkuin haluisit ize izellesi tehtävän. Ei se ota huomioon sitä, et ihmiset on erilaisia. Joku majava EI halua, et hälisevä kettu tunkee koko ajan sen risumajaan, vaik se olis ketusta kuinka mukavaa. Parempi sääntö on: ota selvää, mitä se toinen haluu izelleen tehtävän, ja tee sille sitten niin. Sama pätee myös Kantin kategoriseen imperatiiviin. Ne on kaikki tollasia samis-periaatteita. Ällöön samixia.
ellauri051.html on line 61: Totuus pätee vuodesta toiseen: suomalaiset syövät liikaa suolaa.
ellauri072.html on line 384: Tutkimus toisensa jälkeen osoittaa, että lapsettomat ovat onnellisempia kuin ne, joilla on lapsia. Onnellisuus näyttäisi karkaavan yhä kauemmaksi lapsiluvun kasvaessa. Kahden lapsen vanhemmat ovat onnettomampia kuin yhden, ja kolmen lapsen vanhemmat onnettomampia kuin kahden. Tämä negatiivinen yhteys lasten määrän ja onnellisuuden välillä pätee maasta toiseen.
ellauri077.html on line 565: Se ezun pitää koko ajan valita uudestaan muistuttaa Morgensternin extensiivistä peliä: jokainen pelin tilanne on valintatilanne. (Tää pätee oikeesti vain dynaamisista peleistä kuten tennis tai ilmataistelu, shakin tai korttipelin kaltaisissa on vuoroja.) Normaalimuotoisessa pelissä valitaan vaan overall strategy, eli koko peli ratkeaa kertalaakista. Mut useimmat pelikirjat on siihen liian simppeleitä, esim. raamattu. Sitä pitää lehteillä uudelleen joka käänteessä, eziskellä sopivia peukalovärssyjä. (Onnex yleensä saa yrittää uudelleen ja uudelleen jos ei ekat värssyt nazaa kunnolla.)
ellauri079.html on line 318: Vaikka Sokrateen turpiinanto Thrasymakhoxelle ei suorastaan todista oikeuden etevämmyyttä, ei tätä Valtion tunne paikkasi-argumenttia missään kumota. Pikemminkin päinvastoin, sitä hoetaan periaatteena 'yxi henkilö - yxi jopi' joka on Plaatton ideaalirebubliikin perusta. Mut vaikuttaa aika epäinhimilliseltä rajata jokaisen hommat vaan yhdenlaiseen työhön, vaikka se olisi taloudellisinta ja tehokkainta (mitä se ei ole; kapitalismissa tarvitaan laumaa työttömiä jotka on valmiit tekemään 2-3 eri paskaduunia per päivä ja vaihtamaan työnkuvaa sormen napsutuxesta). Nää piirteet jo riittää tekemään Plaatton rebubliikin ihanne-elämän "meille" maistumattomaxi, puhumattakaan muista fasistista piirteistä joita ei tässä tutkita, kuten yläluokan yhteisöllinen elämä, ja panopuun valinta arpanopalla joka on painotettu eugeniikan eduxi. Hizi nää ei todellakaan ole nykyiseen parannuxia. Kaikista kummallisin piirre Plaatton kansalaisten elämän kuvauxessa on että se ei edes painota ainoaa piirrettä joka näyttää edes jotakuinkin hyvältä - että jokainen kansalainen ylpeilee ja iloizee työstään ja sen tuloxista, kerta ne on jokainen tavallaan ihmispesän eduxi. Tää pätee erityisesti kolmannen luokan jäseniin: parturit, puusepät, lääkärit, arkkitehdit, merimiehet ja ne jotka mainitaan aika nololla yhteisnimellä 'rahanrakastajat' - kerta ne tuottaa valtiolle aineellista hyvää mitä ilman se ei pärjäisi. (Hemmetti tää hapan diatribi on selkeästi rahananastajan kynästä.)
ellauri093.html on line 732: Mitä tästä opimme? Ensimmäinen vaikutelma on että onpa Hilja Haahdella vahva mala fides-pakkeli: se joko tahallaan tai tietämättään se on aivan hirvittävän falski, sen käsitys izestään on narsistinen ja omista joukoistaan tolkuttoman kotiinpäinvetävä, se ihan törröttää sen naamasta tosta tekonöyryyden kasvosuojaimesta huolimatta. Samahan pätee lähes kaikista jumalisista porukoista, kazo vaikka vaan Päivi Räsästä.
ellauri100.html on line 1372: Barthes päätyi siitä haukuskelemaan Michelet´ä (jamais entendu). Sen mielessä Michelet oli näkyvästi väärässä, ja sitä pitää lukea noin metrin päästä ja kritisoida samalla. Sama pätee sitten avant-garde kirjoihin, ei niitäkään ole tarkoitus ahmia eikä jäädä koukkuun kuin joku pikkukala, vaan pitää etäännyttää, pitää kirjaa käsivarren mitan päässä ja kohotella lukiessa kulmakarvoja. Taiteen pitää kyseenalaistaa eikä vastata kysymyxiin niinkuin Michelet oli yrittänyt. Huohheli huoh. Ex olis parasta jos tekis vähän molempia?
ellauri107.html on line 356: Smoky bylsii yhtä aikaa 3 siivoojaa. Siinä vasta hyvä pillu pantavaxi reportoi Pili-setä. Miten Smoky houkutteli naiset siihen? No kyrvällään. Vitun moukkamainen apina, tää laiha karvaturri julkero. No mieshän tietää millon kunnon pillu astuu huoneeseen vai mitä? Sama pätee kääntäen. Pili tietää miloin kunnon kyrpä astuu huoneeseen. Faunia on Coleman-hahmoisen Pilin nymfetti. Kazo tännepäin kun puhuttelen sinua. Pilikin takusti napsi Viagraa.
ellauri132.html on line 413: Tää pätee naaraistakin jonkun verran, muttei yhtä paljon. Aivoista (if any) tulee prolaktiinia tulemisen jälkeen; sama hormooni lisää unetusta. Kundeilla on isommat aivot niiet niiltä tulee sitä enemmän. Muhinointi mällin jälkeen voi jäädä lyhyeen. Sori leidit. Mut onhan lekottelu hyvä juttu pikku siittiöille, matkustus kohti munatorvea on tasaisempaa vaakana.
ellauri146.html on line 870: Sakarjan kirjan kirjoitti prof. Sakarja Jehovan haamukirjoittajana. Hänen nimensä tarkoittaa "Jahve on muistanut". Hänen todellinen henkilöllisyytensä on ainoastaan yksi kirjaan liittyvistä kysymyksistä. Kirjan tarkoituksena ei ole olla niinkään historiallinen vaan teologinen ja pastoraalinen (paimentava). Nykyäänkin historialliset tosiasiat saattavat joskus sulautua yhteen antamaan tilaa varsinaiselle viestille ja kokonaiskuvalle. Tämä pätee myös uskonnollisiin perinteisiin.
ellauri163.html on line 140: Hammurapin lakeja. Tässä pykälässä on amoriittilainana kostamista koskevia rajoituxia. Jos joku nirhaa jonkun epähuomiossa, joutuu vankilaan, eikä omaiset pääse siellä sille kostamaan. Kainin merkkikin oli vankitazka: älkää nirhatko tätä veikkoa, hän on maxanut jo velkansa yhteiskunnalle. Muuten pätee yleisperiaate § 21: henki hengestä, silmä silmästä, hammas hampaasta, käsi kädestä, jalka jalasta.
ellauri163.html on line 821: Ghislain Cloquetin elokuva ei ole näyttävä, mutta sitten sen ei tarvitse olla. Sillä on kuitenkin yksinkertainen ulkonäkö ja tuntuma vuosikymmeniä aikaisemmin kuvatun elokuvan kanssa, ja tätä elokuvaa verrataan vain Jean-Pierre Melvillen Le Samourain kaltaiseen elokuvaan, joka on samana vuonna tehty värielokuva, saadakseen käsityksen siitä, kuinka ainutlaatuinen Bressonin visio oli. Sama pätee elokuvan taustahälyn pisteyttämiseen, jossa on vähän musiikkia, joka ei ole diegeettistä (johdattelevaa). Koska elokuva nousee ja putoaa tarinansa ja suorituskykynsä mukana, teknisten näkökohtien on vain oltava vakaita, ja ne ovat.
ellauri189.html on line 581: Pedolle luultavasti pätee EAT! > FUCK ! > KILL! paizi kiimassa tai raivopäänä. Mutta vielä on otettava huomioon preferenssit oman nartun kohtaloiden suhteen. Se ehkä selittää yhtälön FUCK! < KILL! onhan se nyt pienempi paha että joutuu ezimään uuden hanin alle kuin että ruokkii toisen pentuja.
ellauri244.html on line 46: Joskus meemikäsitteen tullessa suosituxi jotkut vastustajat marisivat, ettei ne ole niikö geenejä koska ne eivät voi jatkaa sukuaan. Typerää, eivät geenitkään, apinat on niiden itiöemiä jotka hoitaa hommat jezulleen. Sama pätee meemeistä: apinat on niidenkin kyrvännäköisiä sieniä, jotka risteytyvät niin maan perkeleesti.
ellauri260.html on line 353: Sori vaan, mutta mä en näe tässä mitään järkeä. Tai hei, ehkä Eucken tarkoittaa, että noi rattaat eivät saa tehdä omia suunnitelmia, vaan joutuvat noudattamaan vaan yhteistä 5-vuotissuunnitelmaa? Että ne eivät ole onnellisia ellei ne saa edes varastaa työmaalta jotain työkaluja tai peddlata mustan pörssin nailonsukkia pimeällä kadulla? Ehkä se on juuri se. Eli keskusjohtoisesti ei saada joka iikkaa pelaamaan omaa peliä samalla kooperatiivisesti tarkastellen kokonaisuutta. Ainakin näin Eucken otaxuu. Sevverran siinä toki on perääkin, ettei datateknisesti ole mahdollista ohjastaa koko murkkupesää Putinin toimistosta käsin, sille voidaan vaan tehdä rataverkko valmiixi ja sitten panna lemmingsit ruxuttamaan. Se pätee mistä tahansa isosta verkostosta, se ei ole politiikkaa vaan kombinatoriikkaa.
ellauri313.html on line 400: Kommunikaatio on 80 % sanatonta. Nainen on helppo nolata tai saada hänet tuntemaan olonsa ylenmäärin kiihottuneeksi tai rakastetuksi sanaakaan sanomatta. Tämä pätee erityisesti, jos edessäsi istuu tunteellinen ukrainalainen nainen. Leikit sitten hänen hiuksillaan, kohautat olkia tai puret alahuulta, lue hänen eleensä ja ilmeensä.
ellauri332.html on line 314: Valitettavasti emme elä maailmassa, jossa kaikki tulevat toimeen, esim iso- ja vähävenäläiset tai tavis- ja GT-sählämit. Tämä pätee myös elokuvan lavasteisiin. Vaikka kaksi hahmoa voivat olla ystäviä tai rakastajia, heitä näyttelevät näyttelijät voivat hyvinkin halveksia toisiaan. Näin oli varmasti Mad Max: Fury Roadin kuvauksissa.
ellauri340.html on line 254: Gumanitäärinen oikeus ei koske punakapinoita. Gumanitaarisen oikeuden perusedellytys on ollut vastapuolen tunnustaminen ihmisyhteisöksi, ja sitähän ei omat koirat ole, ne on elukoita, jotain syöpäläisiä tai loisia. Sama pätee kokardittomista mahapommilla uhkaavista terroristeista. Vittu ne vasta on epixiä! Jos ei ole varaa kokardeihin ei ole kärhämöintiin mitään asiaa!
ellauri384.html on line 396: Kiehtovassa vuoden 1947 elokuvassa " Gentleman's Agreement" ei-juutalainen näyttelijä Gregory Peck esittää ei-juutalaista toimittajaa Phillip Schuyler Greeniä, joka esittää juutalaista. Tämä vielä käy, okei. Kun hän "tulee ulos" juutalaiselle sihteerikölle ettei hän todella ole juutalainen, hiän kertoo, että tiesi jo. Hänellä oli esinahka tallella, hiän tunsi sen. Sama pätee jopa erilaisiin identiteeteihin juutalaisuuden sisällä: Sefardikokemus ei ole Ashkenazi-kokemus, eikä Amerikan juutalainen kokemus ole sama kuin mikään juutalainen kokemus sen ulkopuolella. Rembrandt empatisoi köyhiä ashkenazimatuja Amsterdamissa, joita äveriäät sefardit eivät voineet sietää. Paljastaa ashkenazi Heller kirjassaan Kuvittele tätä.
xxx/ellauri075.html on line 491: Kirjassa ollaan Meksikossa, tarkemmin sanottuna Quauhnahuacin pikkukaupungissa. On paikallinen Kuolleiden päivä vuonna 1939. Keskiössä on Geoffrey Firmin -niminen englantilainen konsuli, juoppo ja virastaan pois potkittu heittiö. Mukana on myös muita ulkomailta Meksikoon päätyneitä hahmoja, joilla on omat vaikeutensa heilläkin. Firmin on kuitenkin tärkein, sillä hänessä on paljon Lowrya itseään. Romaani onkin vahvasti elämäkerrallinen. Niin Lowry kuin hänen luomansa fiktiivinen konsulikin olivat ja ovat syvästi tuntevia ihmisiä, jotka kokevat olemassaolonsa ja kaikkeen siihen liittyvän vahvasti. Tämä pätee erityisesti kärsimykseen ja kaikkialla läsnäolevaan tuskaan. Se tekee heistä ihmisen arkkityyppejä.
xxx/ellauri126.html on line 462: Avioliitto on geenimielessä vähän kinkkinen status quo: suvut kilpailevat periaatteessa, mutta tekee tulitauon hankkiaxeen molemmille etua. Ei ihme että kiistat nousee pintaan herkästi. Sama pätee muustakin kaupankäynnistä. Monopolipeli voi olla win-win, muttei sentään kooperatiivista, kaupan osapuolilla on myös oma lehmä ojassa. On silti parempi etmä voitan enemmän ja sä vähemmän. 1 sulle 2 mulle. Eikä niin tiukkaa tiimiä edes olekaan, ettei siinä käytäisi myös jäsentenvälistä. Egokin on helisemässä idin ja superegon välissä. Perheestä nyt puhumattakaan. Aina kun on resursseja on myös kilpailu. Ei ei se on minun!
xxx/ellauri137.html on line 59: Psykologian alan tutkimuksen Physical Attractiveness as a Signal of Biological Quality keskeinen havainto oli se, että fyysinen puoleensavetävyys kuvastaa henkilön laatua pariutumiskumppanina. Se pätee ainakin Turun Darwinista izestään. Vaimo jätti sen. Naiset ovat muuttuneet miesmäisixi, jauhopukki valitti. Varmaan ex-rva Rantala miettii vieläkin miten se saattoi erehtyä niin pahasti.
xxx/ellauri187.html on line 44: Shanshanin lapsirakas mies tekee töixeen suosittelujärjestelmiä eli commending systems. Olen havainnut tässä matkan varrella että kynäilijöiden suhteen pätee sama suosittelulogiikka kuin Netflix-sarjoihin: jos olet pitänyt tästä, voisit pitää tästäkin. Jos mun inhokkirunoilijoista (tai yhtä hyvin niistä harvoista jotka ovat saaneet suosion mun silmissä) piirtäisi influensserikaavion, näkisi että ne rypälöityvät silleen siististi: sellaiset joita ällöän on pitäneet sellaisista jota ällöän sattumaa paljon useammin kuin sellaisista joista pidän, ja kääntäen. Siitäkin pitää vielä tehdä joku kaavio...
xxx/ellauri209.html on line 47: Ja suomalaiseen kulttuurielämään pätee ihan sama juttu. Luutuneisuus, jämähtäneisyys ja homehtuneisuus sielläkin haisee. Tai ei ehkä nyt suoranaisesti haise, mutta tuntuu nenässä. Eikä se haju välttämättä juuri kulttuurielämästä ole peräisin. Ehka se on alakerran naapurin koira. Tai yläkerran pariskunnan kultakala.
xxx/ellauri232.html on line 248: Sama pätee rukoukseen. Jotkut väittävät, kuten Nachmanides, että voimme kääntää lautan ympäri ja muuttaa luonnon kulkua. Muut ovat eri mieltä; he sanovat, että vaikka rukous ei voi kääntää lauttaa, se voi auttaa välttämään kiviä. Se voi tehdä jonkun sairaudesta siedettävämmän ja saattaa jopa pidentää ikää. Lopulta ei kuitenkaan voida täysin hallita lautan kulkua.
xxx/ellauri235.html on line 404: Niin myös lukijalle annetaan ymmärtää, tunteeko "sukuhenki" kertojan oman epitafinsa kautta. Jos loppujen lopuksi kaikki ovat yksin, yksinäisyyteen pätee yhteinen kuolevaisuus, ja sitä lisää myös sukulaisherkkyyden läsnäolo. Kuolevaisuus ei ole alistettu johonkin henkilökohtaisen pelastuksen tai lunastuksen suunnitelmaan. "Elegia" ei ole tässä suhteessa tavanomainen pastoraalinen elgia; se ei tarjoa lohdutusta esimerkiksi Miltonin Lycidasille(1637). Grayn runo viittaa siihen, että elegisti on itse voimaton kuoleman edessä, eikä pysty viittaamaan siihen uskonnolliseen vakaumukseen, jolla se voidaan tehdä ymmärrettäväksi. Perusteltuja ovat realisoitumattomat elämät, joista runoilijan elämä on yksi esimerkki. "Elegia" on ehkä ennen kaikkea harjoittelua tunteiden vaihteluissa: puhuja tuntee kunnioittamattomia kuolleita ja kunnioitettuja kuolleita; hän kuvittelee tiettyjä henkilöitä, joita kohtaan hän voi tuntea; hän käyttää säälittävää harhaa tunteakseen kukan "syntyneen punastumaan näkymätön"; hän tuntee "ihmiskuntaa" kohtaan; ja "sukuhengen" kautta hän tuntee itsensä. Runo harjoittaa herkkyyttä. Pimeys, jossa kertoja seisoo, on kuolevaisuuden yö, jota valaisevat vain erilaiset tunteet. Tämä sympatian yhteinen nimittäjä, teoksen " The Progress of Poesy: A Pindaric Ode" alkuEnsimmäinen kolmiosa päättyy Aphroditeen ("Cytherean päivä"), luovan voiman hahmo, joka yhdistää veden ja musiikin ("reippaat nuotit poljinrytmissä"; "ylevät, ilmassa leijuvat kädet"). Hän on uudelleen esiintuleva "Venus"Oodi keväälle ", johon osallistui, kuten Venus tuossa runossa, joukko juhlijoita: "Katso hänen lämmintä poskeaan ja kohoavaa rintaansa, liiku / nuoren Halun kukinta ja rakkauden violetti valo." "Oodi keväälle", "ruusuinen rintakehä, / ... Paljasta kauan odotetut kukat, / ja herätä purppura vuosi!"
xxx/ellauri239.html on line 544: Kyllä lääkäreillä on tutkitusti enemmän psykopatian piirteitä kuin väestöllä keskimäärin. Sama pätee moniin muihinkin erittäin stressaaviin ammatteihin. Tässä tutkimuksessa oli mukana myös psykiatreja, vaikka he eivät pääkohderyhmä olleetkaan.
xxx/ellauri253.html on line 216: Suomen solisalisoinnista hävityn sodan jälkeen pitivät huolen Kovalenko, Pehmeälenko ja Ryhmä Laukkio. Olipa lystikästä että Ladojen toimitusajat oli pitkiä. Samahan pätee länsiautoista. Puolalaiset ja suomalaiset on huonoja kommunisteja. Katukuva oli väritön ja yxitotinen ilman Coke Zero mainoxia. Remes tiesi että hänen oma maailmankuvansa oli länteen vinossa. Pahinta oli porukoiden turtuminen kun ei tarvi izeyrittää Voltti-loota selässä risalla fillarilla lumisohjossa.
xxx/ellauri357.html on line 374: Siten olemme erottaneet sen, mikä kuuluu Parille, mistä seisoo itsestään: yhdellä ryhmällä on kehon luonne, eikä sitä koskaan ole olemassa erillään kehosta, kun taas kaikki, mikä ei tarvitse ruumista ilmentymiseensä kuuluu nimenomaan Sielulle: ja Ymmärrys tuomitsevana Sense-Impression jälkeen on Ideaalimuotojen näkemyksen kohdalla, näkeminen heille ikään kuin vastaustuntemuksella (eli tietoisuudella) tämä viimeinen pätee joka tapauksessa todellisen sielun ymmärtämiseen. Sitä varten Ymmärtäminen, totta, on Älymysten Act: monissa sen ilmenemismuodoissa se on ulkoisen assimilaatiota ja sovintoa sisäinen.
xxx/ellauri376.html on line 402: Hänen (sienensyöjän) maineensa perustuu yhteen teokseen - Gore ot uma (1822–24); Wit Works Woe, 1933), satiirinen näytelmä eripituisilla riimeillä jambisilla riveillä. Näytelmän tuotanto kiellettiin ja siitä julkaistiin vain fragmentteja Gribojedovin elinaikana. Venäläisille siitä on tullut heidän tärkein näytelmänsä, lukuun ottamatta mahdollisesti Gogolin Revizoria. Tyyli on tiiviyden, puhekielen ja nokkeluuden mestariteos, joten monet Gribojedovin onelinereistä ovat tulleet sananlaskuiksi. Sama pätee moniin hahmoihin: Chatskiin, sankariin, ja varsinkin niihin, joiden kautta Griboedov satiirisoi lahjonnan, paikanhaun ja mahtipontisuuden vanhanaikaista Venäjää. Yhdessä Pushkinin sankarin Jevgeni Oneginin kanssa Chatski on ensimmäinen esimerkki venäläisen kirjallisuuden "turhasta miehestä", tyypistä, josta ryssät ovat puhuneet paljon myöhemmin.
xxx/ellauri379.html on line 137: Kurtz on vaarallinen mies, koska hän haistattaa vitun Yhtiön "humanistisille" aikeille Kongossa. Hän palauttaa enemmän norsunluuta kuin kaikki muut asemat yhteensä, ja tekee sen käyttämällä absoluuttista voimaa. Tämä pelottaa managerin kaltaisia ​​miehiä, jotka valittavat Kurtzin "epäterveestä menetelmästä" - vaikka Kurtz tekee vain sitä, mitä yritys tekee kokonaisuudessaan piilottamatta tekojaan hyvien aikomusten julkisivun taakse. Marlow huomauttaa, että "Koko Eurooppa osallistui Kurtzin tekemiseen", ja Kurtzin olemassaolo todistaa tämän olevan totta: Kuten Yhtiön kaltaisissa yrityksissä mukana olevat eurooppalaiset (vixi miten amerikkalaiset painottaa sanaa eurooppalaiset tässä, vaikka ize ovat mikäli mahdollista pekkaa pahempia haudanryöstäjiä), hän kuvaa Marlowin Kongossa vallitsevaa ahneutta ja himoa. Toisin kuin Yhtiö, Kurtz ei kuitenkaan ole kiinnostunut hänen imagostaan ​​tai siitä, kuinka "haitalliset hölmöt", kuten johtaja, näkevät hänet. Vaikka Bryssel on tekopyhyyden "valkoinen hauta", Kurtz on täysin avoin himoistaan. Hän kertoo Managerille olevansa "Ei niin sairas kuin haluaisit uskoa." Mutta tämä toteamus pätee kaikkiin eurooppalaisiin, jotka ovat mukana imperialistisen valtakunnan rakentamisessa: Vaikka Kurtzin leimaaminen moraalisesti "sairaaksi" mieheksi saattaa tuntua lohduttavalta, hän itse asiassa vain hieman liioittelee niitä impulsseja, joita termiittiapinoiden sydämissä on kaikkialla.
xxx/ellauri385.html on line 216: Karjunnan syynä on tavaltiesti rangantukun pelko. Lapa pelkää, että on sидери атий ja isi ripustaa sen rangannokkaan, pelon ytimenä on kastraation peikko ja siksi en tohdi totestaa vaan käytän vaan opan negercanker pullotajuntaa muistutukiksena Torta A Tapsen seksualiteetin tetoisuuden valvonnasta; mutsi ei vie siittimestä voimia, pikemminkin vain vahvistaa sitä, niin että se loppuillasta lopuksi pystyy mortauhumaan ilmoille äidin römpsästä eriluontaisena sexicullisena Mirinină, mikä lähes poikkeuksetta pätee jokaiseen kulttuuri ihmiseen. Freed tapasikin sanoa, että hänen pottanaan oli koko ihmiskunta!
xxx/ellauri388.html on line 261: Henkistä harjoittelua on joskus suositeltu keinona rauhoittaa seksuaalista jännitystä, mutta se näyttää olevan toiminnassaan yhtä epäselvä. Jos video on syvästi mielenkiintoinen ja jännittävä, se voi pikemminkin herättää kuin tuudittaa seksuaalisia tunteita. Tämä pätee jopa laskutehtäviin. "Olen kokeillut mekaanista henkistä työtä", eräs nainen kirjoittaa, "kuten aritmeettisten tai algebrallisten tehtävien ratkaisemista, mutta se ei auta; itse asiassa se näyttää vain lisäävän jännitystä."
39