Kustantaja ei ainakaan säästele ylisanoissa, mainiten Rajalan ”maamme luetuimmaksi elämäkertakirjailijaksi”. Tämän lukijan mielestä hän tuntuu olevan ainakin omasta mielestään maamme tuotteliain ja laadukkain kirjailija. Painosten kuninkaaksi häntä ainakin voi tituleerata, onhan aiemmasta paljastuskirjasta Enkeli tulessa otettu liki 10 painosta.
Lavatähti ja kirjamies on alusta alkaen asenteellinen teos. Rajalalle viihdetaiteilijuus ei merkitse mitään. Hän onnistuu väheksymään pitkän uran tehnyttä tähteä, teki tämä mitä hyvänsä. Vain kansanmusiikista ja -runoudesta vaikutteita ottava levytys saa kirjamiehen hyväksynnän. Kirjamiehen maailmankuvaan ei sovi, ettei lavatähti lue romaaneja. Henkisen kasvun ja tuonpuoleisesta elämästä kertovat teokset hän leimaa hömpäksi ja viiden pennin aforismeiksi. Rajalan mielestä Katri Helena ei pärjää viisaiden kulttuuri-ihmisten parissa. Kukapa viihtyisi seurassa, joka katsoo alaspäin.
Oman täydellisyyden kirjamies muistaa tuoda esille. Hänen erehdyksensä ovat inhimillisiä, jotka miehelle sallittakoon. Hän myöntää ehdollisesti saattaneensa tai taitaneensa tehdä sitä tai tätä, ja sitten ihmettelee, kun toisella on eri näkemys asioista. Hän on rehellinen kun tähti on tekopyhä. Hänen työnsä ovat kulttuurihistoriallisesti tärkeää, tähden henkistä onanointia. Miehen itsetuntoon taitaa koskea olla avec, harvemmin ensisijaisesti kutsuttu.
ellauri238.html on line 742: Lerppuposki Pena uskoo kuolemattomuuteen, ajattelee että juuri kuoleminen on merkki kuolemattomuudesta. Vizi mikä ääliö. Mutnää kynäilijänarsistit on tässä suhteessa kaikki samanlaisia. "Laskin rahat:120, pärjään hyvin jos lähetät tonnin." Vizi mikä sika. "Join giniä punnalla, nyt olen pienessä nousuhumalassa. Tilasin pekonia ja maxaa. Ruoka oli pahaa. Ostaisinko kirjan jota en kuitenkaan sitten lue." Tyypillistä että Tavaststjerna oli innoissaan just tästä marinasta. Se oli varmasti just samanlainen hemmoteltu narsisti. Minussa on se jokin sanoi Sibeliuxen Jannekin. Kukaan ei mahda sille mitään miten korvat kasvaa ulos päästä, sanoi Pentti. En voi mitään sille millainen mä oon, hoki Harri Sirola. Älkää paapoko izeänne! sanoisi Calle suuttuneena. Ottakaa izeänne niskasta kiinni! Ryhdistäytykää! Yrittäkää edes! En osaa yrittää, vinkui pikku Miisu. Opettele! En osaa opetella. Jne, jne.
ellauri249.html on line 194: Kun perheen vaurastumisesta ei tullut mitään, se myrkytti perheen jäsenten välit. Ksenia halveksi miestään eikä nuori Nikitakaan häntä kunnioittanut. Äiti asetti poikaansa suuria odotuksia ja myös kyläkoulun opettaja Lidia Ševtšenko odotti pojan pärjäävän elämässään. Kyläkoulun opettajalla Hruštšov näki ensimmäisen kerran kiellettyä kumouksellista aineistoa. Koulumyönteinen poika vastusti isäänsä, joka otti hänet pois koulusta ensin peltotöihin ja sittemmin suutarin oppiin. Poika kieltäytyi suutarinopista ja isä etsi pojalle paikan varastokirjurin oppipoikana. Tästäkin Hruštšov kieltäytyi ja sanoi mieluummin karkaavansa kotoa, kuin olevansa varastokirjurin opissa.
ellauri288.html on line 126: Bagladyt ovat nousseet esiin viime vuosina. He ovat naisia, jotka haluavat tulla nähdyiksi tekevinä, pärjäävinä, rohkeina ja itsevarmoina. – Tunnen ihmisiä, jotka ovat käyneet pimeässä tehdyissä kauneusleikkauksissa ja joille on tullut seurauksena vakavia komplikaatioita. Eräs kaverini siis, en minä.
ellauri310.html on line 652: Vasemmisto ja demokraatit ovat nousukkaita, jotka uskovat pärjäävänsä kilpailussa kuha saavat yhtä hyvät lähtötelineet kuin vauraammat. Oikeisto ja rebublikaanit ovat laskukkaita joille tärkeintä on säilyttää jo saavutetut asemat ja pysyä joholla kyykyttämällä köyhemmät. Rebublikaanit vastustivat orjuutta koska niillä ei ollut orjia, joten oli kilpailullisesti mielekästä köyhdyttää orjista hyötyvät maanomistajat.
ellauri311.html on line 418: -pitää urheilusta, koska se tuntuu hyvältä ja siinä pärjää hyvin. Oman kokemukseni mukaan monet älykkäät nuoret ovat monilahjakkaita, siis hyviä myös urheilussa
ellauri324.html on line 127: Verisen sisällissodan päättäneen rauhansopimuksen jälkeen tappojen määrä jäi suuremmaksi kuin sotatoimien aikana. Vastakkain eivät olleet enää oikeistolaiset tai vasemmistolaiset, vaan pärjäävä keskiluokka ja näköalattomat, työttömät ja köyhät nuoret, jotka oli Yhdysvalloista pakolaisvuosien jälkeen palautettimaahan juurettomina. Palatessaan he olivat jo jengiytyneet. Sortotoimin heitä ei ole saatu kukistettua. Vankiloissa on vain 8 000 paikkaa, mutta 28 000 vankia. Yleisen sosiaalipolitikan puutteessa jengit huolehtivar pääkaupungissa puolen miljoonan asukkaan sosiaaliturvasta. Maa oll Hondurasin ja Jamaican ohella maailman väkivaltaisin tappoluvuiltaan.
ellauri326.html on line 322: Puolustusmaanpuolustuskorkeakoulun professori Tommi Koivula ravistelee suomalaisten hellimää ajatusta talvisodan myytistä. Sen mukaan yksin pärjäämistä pidetään suomalaisena erikoisuutena, jonka varaan koko identiteetti on rakennettu.
ellauri355.html on line 239: Mitä oikein tapahtui – eikö länsiteknologia pärjääkään Ukrainan kaltaisessa vanhanaikaisessa kulutussodassa? Olisi luullut että länkkärit on kerskakulutuxen asiantuntijoita.
ellauri399.html on line 128: 00:50 Niin pitkälle kuin muistan, varhaisesta lapsuudesta asti, olen aina ollut täysin kiehtonut ajatus kuolemasta. Nyt saatat ajatella, että se on jotenkin sairasta, mutta tiedät, kun lapsi sanoo yöllä lauseen "Jos minun pitäisi kuolla ennen kuin herään", siinä on jotain aivan outoa . Millaista olisi mennä nukkumaan ja olla koskaan heräämättä? Nyt useimmat järkevät ihmiset vain hylkäävät ajatuksen. He sanovat, ettet voi kuvitella sitä. He kohauttavat olkapäitään ja sanovat: "No, siitä se tulee." Mutta luulen, että olen yksi niistä vihamielisistä ihmisistä, jotka eivät ole tyytyväisiä sellaiseen vastaukseen. Ei sillä, että yrittäisin löytää jotain muuta sen lisäksi, vaan että olen aivan kiehtova siitä, millaista olisi mennä nukkumaan ja olla koskaan heräämättä. 01:57 Tarkoitan, että monet ihmiset ajattelevat, että se on kuin menisi pimeyteen ikuisesti tai haudattaisiin elävältä. Mutta ilmeisesti se ei olisi ollenkaan niin, koska tunnemme pimeyden kontrastina - ja vain kontrastina - valon kanssa. Minulla on ystävä – tyttö, joka on erittäin älykäs ja sananvalkoinen – ja hän syntyi sokeana, eikä hänellä ole pienintäkään aavistustakaan, mitä pimeys on. Sana merkitsee hänelle yhtä vähän kuin sana "valo". 02:38 Joten jos menisit nukkumaan – et ole tietoinen pimeydestä nukkuessasi – ja niin jos menisit uneen, tajuttomuuteen, aina ja aina ja aina, se ei olisi ollenkaan kuin menisit pimeyteen. , se ei olisi ollenkaan kuin elävältä haudattu. Ihan kuin itse asiassa sinua ei olisi koskaan ollut olemassakaan. Ei vain sinä, vaan myös kaikki muu. Olisit siinä tilassa kuin et olisi koskaan ollut. Ja siellä ei tietenkään olisi ongelmia, ei olisi ketään, joka katuisi minkään menetystä, sitä ei voisi edes kutsua tragedioksi, koska ei olisi ketään, joka kokisi sen tragediana. Se olisi – yksinkertaista – ei mitään. Ikuisesti ja ikuisesti, koska sinulla ei vain olisi tulevaisuutta, sinulla ei olisi myöskään menneisyyttä eikä nykyisyyttä. 04:00 Nyt luulisi, että se oli se kohta, jossa sanoimme: "No, puhutaan jostain muusta." Mutta en ole tyytyväinen siihen; Kieltäydyn, koska tämä saa minut ajattelemaan kahta muuta asiaa. Tämä tyhjyyden tila saa minut ensinnäkin ajattelemaan - ainoa asia, jonka saan kokemuksessani lähellä tyhjyyttä, on se, miten pääni näyttää silmiini. Koska minusta tuntuu, että siellä on maailma – ikäänkuin – silmieni edessä, ja sitten silmieni takana ei ole mustaa täplää, ei ole edes sumeaa kohtaa. Ei ole yhtään mitään. En ole tietoinen päästäni, ikään kuin mustana aukona kaiken tämän valoisan visuaalisen kokemuksen keskellä. Siinä ei ole edes kovin selkeitä reunoja, koska näkökenttä on soikea. Ja jos liikutan sormiani näkökenttääni pitkin, se on näin, ja tämä on kohta, jossa sormeni vain katoavat näkyvistä. Epämääräinen reuna. Mutta sitten tämän ovaalin takana ei ole mitään. Ihan vain näköaistin perusteella. Tietysti, jos käytän sormiani ja kosketan, voin tuntea jotain silmieni takana. Mutta jos käytän näköaistia yksin, siellä ei vain ole mitään. Nyt kuitenkin siitä tyhjyydestä, jonka näen. No, se on ensimmäinen asia, joka minulle tulee mieleen. 06:00 Seuraava asia, jota se saa minut ajattelemaan, on tämä: jos olen kuollessani kuin en olisi koskaan ollutkaan, niin olin sellainen ennen syntymääni. Koska - aivan kuin yrittäessäni palata silmieni taakse ja löytää mitä siellä on, tulen tyhjään paikkaan - jos yritän muistaa takaisin ja takaisin, ja takaisin ja takaisin, minulla on varhaisimmat muistoni ja sitten , niiden takana ei mitään. Täysin tyhjä. Mutta aivan kuten tiedän, että silmieni takana on jotain käyttämällä sormia pääni päällä, niin tiedän muiden tietolähteiden kautta, että ennen syntymääni oli jotain tekeillä. Siellä oli isäni ja äitini, ja heidän isänsä ja äitinsä, ja koko maapallon aineellinen ympäristö ja sen elämä, josta he tulivat, ja sen takana aurinkokunta ja sen takana galaksi ja sen takana kaikki galaksit , ja sen takana… toinen tyhjä: välilyönti. 07:11 Joten ajattelen, että jos palaan, kun olen kuollut, tilaan, jossa olin ennen syntymääni, enkö voisi tapahtua uudestaan? Tiedätkö, se mikä on tapahtunut kerran, voi hyvin tapahtua uudelleen. Jos se tapahtui kerran, se on poikkeuksellista, eikä se todellakaan ole kovin erikoisempaa , jos se tapahtuisi uudestaan. Toisin sanoen tiedän varmasti – koska olen nähnyt ihmisten kuolevan ja olen nähnyt ihmisiä syntyvän heidän jälkeensä –, että (joka tapauksessa) kuolemani jälkeen ei synny vain joku, vaan myös lukemattomia muita olentoja. . Että minä tiedän. Me kaikki tiedämme sen, siitä ei ole epäilystäkään. Mutta mikä meitä huolestuttaa, on se, että kun olemme kuolleet, ei voi olla mitään ikuisesti, ikään kuin siitä olisi syytä huolehtia. Ennen syntymääsi ei ollut tätä samaa ikuisesti mitään, ja kuitenkin tapahtuit. Ja jos tapahtui kerran, voit tapahtua uudelleen. 08:40 Mitä se nyt tarkoittaa? No, päästään siihen ensin sen yksinkertaisimmalla tavalla, ja selittääkseni itseni minun on keksittävä uusi verbi: tämä on verbi I . Ja ensinnäkin kirjoitamme sen I-kirjaimella, mutta sen sijaan, että se olisi pronomini, kutsumme sitä verbiksi. Universumi on . Se on minä -ed minussa ja se on sinussa. Kirjoitetaan nyt sana silmä uudelleen . Kun puhun "nähdä silmällä jotain", se tarkoittaa katsoa jotain, olla tietoinen jostakin. Joten muutamme oikeinkirjoitusta ja sanomme universumin silmät ; se tulee tietoiseksi itsestään meissä jokaisessa. Ja se katselee jatkuvasti ja joka kerta kun se katsoo , jokainen meistä, jossa se katsoo, tuntee olevansa kaiken keskipiste. Ja että tiedän, että sinä tunnet olevasi minä, aivan samalla tavalla kuin minä tunnen olevani minä . Ja meillä kaikilla on sama tyhjän tausta. Emme muista tehneemme sitä aiemmin, mutta sitä on kuitenkin tehty ennenkin. Uudelleen, uudestaan ja uudestaan, ei vain ennen ajassa, vaan kaikkialla ympärillämme kaikkialla muualla avaruudessa on kaikki; on universumi I-ing 10:11 Katsokaa nyt, yritän tehdä tämän selvemmäksi tällä tavalla: kun sanon "Se on universumi I-ing ", kuka minä on ? Mitä tarkoitat 'minä'? No, sillä voit tarkoittaa kahta asiaa. Toisaalta voit tarkoittaa sitä, mitä kutsutaan egoksesi, persoonallisuutesi. Mutta se ei ole sinun todellinen minäsi, koska persoonallisuutesi on käsityksesi itsestäsi ; se on kuvasi itsestäsi. Ja se koostuu siitä, miten tunnet itsesi, kuinka ajattelet itsestäsi, ja se on täynnä sitä, mitä kaikki ystäväsi ja sukulaisesi ovat kertoneet sinulle itsestäsi. 10:55 Joten kuvasi itsestäsi – kuinka ilmeisesti tahansa – et ole enää sinä kuin valokuvasi tai enemmän kuin kuva mistään . Kaikki kuvamme itsestämme eivät ole muuta kuin karikatyyrejä. Useimmille meistä ne eivät sisällä tietoa siitä, kuinka kasvatamme aivojamme, kuinka työskentelemme hermoihimme, kuinka kierrätämme verta, kuinka eritämme rauhasten kanssa ja miten muokkaamme luita. Se ei sisälly sensaatioon tai kuvaan, jota kutsumme egoksi. Ilmeisesti siis egokuva ei ole minun minäni. 11:40 Joten minun minäni sisältää kaikki nämä tekijät, joita voisimme sanoa, että keho tekee: verenkierto, hengitys, hermojen sähköinen toiminta - kaikki tämä olen minä, mutta en tiedä siitä mitään . en tiedä miten se tuli yhteen, en tiedä miten se rakennettiin. Ja silti teen kaiken tämän, jos se on totta, myös sanoakseni "hengitän. Minä kävelen. Mielestäni. Olen tajuissani." En tiedä miten pärjään, mutta teen sen samalla tavalla kun kasvatan hiuksiani. Minun täytyy siis paikantaa itseni keskipiste – minun minäni – syvemmälle tasolle kuin egoni, joka on kuvani tai käsitykseni itsestäni. 12:41 Mutta kuinka syvälle mennään?Voimme sanoa, että keho on minä , mutta keho tulee ulos muusta maailmankaikkeudesta, tulee ulos kaikesta energiastaan. Joten se on maailmankaikkeus, joka minä olen . Universumi on samalla tavalla kuin omenapuu tai tähti loistaa . Ja omenan keskipiste on puu, loistavien keskipiste on tähti, ja niinpä minän peruskeskus – eli Itse – jota kutsutaan tässä tapauksessa Alan Wattsiksi, joka on vain nimi. tälle tietylle fyysiselle organismille; kukinta tästä erityisestä ympäristöstä, loistaa ulos tästä ympäristöstä – tekee kaiken tämän ikuisen maailmankaikkeuden keskuksen .Voi, ikuinen – asia on ollut olemassa kymmenen tuhatta miljoonaa vuotta ja todennäköisesti jatkuu vielä ainakin niin paljon, joten emme murehdi kuinka kauan se jatkuu. 13:55 Mutta - toistuvasti - se on , joten minusta tuntuu täysin järkevältä olettaa, että kun kuolen ja tämä fyysinen ruumis haihtuu ja koko muistijärjestelmä sen mukana, niin se on jälleen kerran tietoisuus, joka minulla oli ennen - ei aivan samalla tavalla – vaan vauvan syntymästä. Syntyy tietysti lukemattomia vauvoja, ei vain ihmisvauvoja, vaan sammakkovauvoja, kaniinivauvoja, hedelmäkärpästen vauvoja, vauvaviruksia, bakteereja, ja kuka heistä aion olla? Vain yksi heistä, ja silti jokainen heistä. Koska tämä kokemus tulee aina yksikössä, yksi kerrallaan. Mutta ehdottomasti yksi niistä. 15:03 Itse asiassa sillä ei ole paljon väliä. Sillä jos synnyin uudesti hedelmäkärpäsenä, luulisin, että hedelmäkärpäsenä oleminen oli tavallista, tavallista tapahtumien kulkua. Ja luonnollisesti luulisin olevani tärkeä henkilö – erittäin sivistynyt olento – koska hedelmäkärpäsillä on ilmeisesti korkea kulttuuri. Emme edes tiedä, miten sitä etsiä, mutta luultavasti heillä on kaikenlaisia sinfoniaa, musiikkia ja taiteellisia esityksiä siinä, miten valo heijastuu heidän siivistään eri tavoin, kuinka he tanssivat ilmassa, ja he sanovat: "Oi, katso häntä! Hänellä on oikea tyyli! Katso, kuinka auringonvalo nousee hänen siivistään!" Ja he ovat maailmassaan yhtä tärkeitä ja yhtä sivistyneet kuin me omassa maailmassamme, jotta jos heräisin hedelmäkärpäsenä, en tunteisi itseäni (ikään kuin) erilaiseksi kuin silloin Herään ihmisenä. Olisin tottunut siihen. 15:58 "No", sanot kuitenkin, "se en olisi minä ! Sillä jos se olisin minä uudelleen, minun pitäisi muistaa, millainen olin ennen." Selvä, mutta et – nyt – muista, millainen olit ennen, ja silti olet tarpeeksi tyytyväinen ollaksesi se minä, joka olet. Itse asiassa se on täysin hyvä järjestely tässä maailmassa, että emme muista mitä se oli ennen. Miksi? Koska monimuotoisuus on elämän mauste, ja jos muistaisimme, muistaisimme, muistelimme tehneemme tämän uudestaan ja uudestaan, ja uudestaan ja uudestaan, meidän pitäisi kyllästyä. Ja aivan kuten muisto on kaunis asia, joka täytyy muistaa, ilman muistia emme voi olla älykkäitä. Mutta aivan kuten olen selittänyt, että hahmon näkemiseksi pitää olla tausta, jotta muisto olisi arvokas, pitää olla myös unohdus. 07:01 Siksi nukumme joka yö virkistäytyäksemme: menemme alitajuntaan, jotta tietoisuuteen paluu on jälleen hieno kokemus. No, kun sitä on kestänyt tarpeeksi kauan – kun päivästä toiseen muistamme menneitä päiviä (vaikka univäli onkin) – tulee kohta, jolloin todellakin , jos ajattelemme, mikä on meidän todellista mieltymystämme. , haluamme unohtaa kaiken , mikä meni ennen, jotta voimme saada poikkeuksellisen kokemuksen nähdä maailma jälleen vauvan silmin – olipa vauva mikä tahansa. Joten se on täysin uusi ja meillä on (Text sourced from https://www.organism.earth/library/document/essential-lectures-8) kaikki hämmästyttävä ihme, joka lapsella on; kaikki havainnon eloisuus, jota emme voi saada, jos muistamme kaiken ikuisesti. 17:52 Joten näetkö mitä tapahtuu? Maailmankaikkeus on järjestelmä, joka ei vain unohda itsensä ja muistaa sitten uudelleen niin, että aina on jatkuvaa muutosta ja jatkuvaa vaihtelua ajan kuluessa, vaan se tekee sen myös avaruuden aikavälillä katsomalla itseään jokaisen eri elämisen läpi. organismi antaa ikään kuin kokonaisvaltainen näkemys – tiedäthän, se on tapa päästä eroon ennakkoluuloista: päästä eroon yksipuolisesta näkemyksestä. Joten kuolema on siinä mielessä valtava vapautus yksitoikkoisuudesta. Se asettaa täydellisen unohtamisen välin rytmiseen päälle ja pois, päälle ja pois, jotta voit aloittaa kaiken alusta etkä koskaan kyllästy. 18:56 Mutta pointti on, että jos kuvittelet ajatuksesta olla mitään aina ja aina ja aina, sanot todella: "Kuolemani jälkeen maailmankaikkeus pysähtyy." Ja mitä sanon on: ei, se jatkuu aivan kuten se tapahtui, kun sinä synnyit. Saatat sanoa, että sinun mielestäsi on uskomatonta, että sinulla on useampi kuin yksi elämä. Mutta sanon ensinnäkin, eikö olekin uskomatonta, että sinulla on tämä ? Eikö olekin uskomatonta, että tässä olet menneisyytesi keskellä? Miksi, se on hämmästyttävää. Joten jos se on hämmästyttävää, se voi aina tapahtua uudelleen ja uudelleen ja uudelleen. 19:52 Tämä tarkoittaa siis sitä, että aivan kuten et tiedä kuinka onnistut olemaan tietoinen, kuinka onnistut kasvattamaan ja muotoilemaan tätä kehoasi, se ei tarkoita, että et tee sitä. . Samoin et tiedä, kuinka universumi loistaa tähdet, muodostaa tähtikuvioita ja galaksit galakseja – et tiedä. Mutta se ei tarkoita, ettet tee sitä samalla tavalla kuin hengität tietämättä kuinka hengität. Jos sanon: "Todella ja todella, minä olen koko tämä universumi" tai - toisin sanoen - "Tämä tietty organismi on koko maailmankaikkeuden tekemä minä-olento ", ja joku voisi sanoa minulle: "No kuka helvetissä luuletko olevasi? Oletko sinä jumala? Lämmitteletkö galakseja? Pystytkö sitomaan Plejadien makeat vaikutteet tai löysäätkö Orionin siteet ? ” Ja minä vastaisin siihen: ”Kuka helvetti sinä luulet olevasi ? Voitko kertoa minulle, kuinka kasvatat aivosi, miten muotoilet silmämunasi ja kuinka pystyt näkemään? No, jos et voi kertoa minulle sitä, en voi kertoa sinulle, kuinka lämmitän galaksia." Vain: Olen paikantanut itseni keskuksen syvemmälle ja yleismaailmallisemmalle tasolle kuin me kulttuurissamme olemme tottuneet tekemään. 21:43 Niin sitten,jos tuo universaali energia on todellinen minä – todellinen Itse, joka on kuin kaikki nämä erilaiset organismit leviävät eri tiloihin tai paikkoihin ja tapahtuvat uudestaan ja uudestaan ja uudestaan eri aikoina – meillä (Text sourced from https://www.organism.earth/library/document/essential-lectures-8) on ihmeellinen järjestelmä menossa. josta voit olla ikuisesti yllättynyt. Universumi on todella järjestelmä, joka jatkuvasti yllättää itsensä. Monilla meistä (etenkin teknisen osaamisen aikakaudella) pyrkimys saada kaikki hallinnassamme on väärä kunnianhimo, koska sinun tarvitsee vain ajatella hetken: millaista olisi, jos todella tietäisit ja hallitset kaikki? Oletetaan, että meillä on superkolossaali teknologia, joka voisi mennä villeimmille unelmillemme teknologisesta osaamisesta, jotta kaikki tapahtuva olisi ennalta tiedossa, ennustettavissa ja kaikki olisi hallinnassamme? Miksi, tiedätkö, se olisi kuin rakastelisi muovinaisen kanssa. Siinä ei olisi yllätystä, ei äkillistä vastauskosketusta – aivan kuin kosketamme toista ihmistä, se ei ole kuin koskettaisi jotain muovista valmistetta. Sieltä tulee vastaus, jotain odottamatonta. Ja sitä me todella haluamme, kun haluamme olla yhteydessä toiseen. 23:25 Näet, et voi kokea tunnetta, jota kutsut "itseksi", ellei se ole ristiriidassa "toisen" tunteen kanssa. Se on kuin tunnettua ja tuntematonta, valoa ja pimeyttä, positiivista ja negatiivista. Muuta tarvitaan, jotta voit tuntea itsesi. Eikö se sitten ole se järjestely, jonka haluat? 23:54 Ja niin, samalla tavalla, etkö voisi sanoa, että järjestely, jonka haluat, ei ole muistaa – muisti on aina, muista, kontrollin muoto : minulla on se mielessä, muistan sen, tiedän numerosi. Olet hallinnassa. Jos nyt jatkat muistamista, muistamista ja muistamista, se on kuin kirjoittaisit paperille ja jatkaisit kirjoittamista, ja kirjoittamista ja kirjoittamista, kunnes paperille ei jää tyhjää tilaa. Muistisi on täynnä, joten sinun on pyyhittävä kaikki puhtaaksi, jotta sinulla on valkoinen paperi uudelleen ja voit alkaa kirjoittaa sille uudelleen. 24:36 Sitä kuolema siis tekee meille: se pyyhkii liuskekiven puhtaaksi ja myös – katsoen sitä planeetan väestön ja ihmisorganismin näkökulmasta – se puhdistaa meidät jatkuvasti. Ja ajatus teknologiasta, jonka avulla jokainen meistä voisi olla kuolematon, olisi jotain, joka täyttiisi planeetan vähitellen ihmisillä, joilla on toivottoman täynnä muistoja. He olisivat kuin ihmiset, jotka asuvat talossa, johon he olisivat keränneet niin paljon omaisuutta, niin paljon kirjoja, niin monia maljakoita, niin monia veitsisarjoja ja haarukoita, niin monia pöytiä ja tuoleja, niin monia sanomalehtiä. – ei olisi tilaa liikkua! Tarvitsemme tilaa elääksemme. Ja avaruus on eräänlaista tyhjyyttä. Ja kuolema on eräänlainen tyhjyys. Kaikki on sama periaate. Ja asettamalla ikään kuin lohkoja tai tyhjyyden tiloja - avaruuden tiloja - jonkin tilojen väliin saamme elämän asianmukaisesti erilleen. Saksan sanaa käyttäen: Lebensraum , "huone asumiseen". Sitä avaruus antaa meille, ja sen antaa meille kuolema. 26:00 Katso nyt: huomaa, että kaikessa, mitä olen sanonut kuolemasta, en ole tuonut sisään mitään, jota voisin kutsua pelotukseksi. En ole tuonut mitään tietoa mistään, jota et jo tiedä. En ole vedonnut mihinkään mystiseen tietoon sieluista, muistoista entisistä elämistä tai sellaisista. Olen vain puhunut siitä termeillä, jotka me jo tiedämme. Joten jos sanot: "Kaikki tämä ajatus, joka ihmisillä on haudan takana olevasta elämästä, on vain toiveajattelua", sanon: "Okei. Minä myönnän sen." Oletetaan, että se on toiveajattelua ja että kun olemme kuolleet, ei vain ole mitään . Todettakoon se tosiasia: se tulee olemaan loppu. Huomaa nyt ensinnäkin, että se on pahin asia, jota sinun täytyy pelätä. Pelottaako se sinua? Kuka pelkää? Oletetaan, että se loppuu? Ei enää ongelmia! 27:11 Mutta sitten tulet huomaamaan, että tämä tyhjyys – jos noudatit väitettäni – on jotain, josta sinä ikään kuin pomppaat jälleen , aivan kuten pomhdit alun perin syntyessäsi: sinä pommitat tyhjyydestä. Tyhmyys on eräänlaista pomppimista, koska se merkitsee – mikään ei merkitse mitään. Joten palaat takaisin. Kaikki uutta, kaikki erilaista, ei mitään verrattavaa aikaisempaan, virkistävä kokemus. 27:43 Jajos siis saat tämän tunteen – aivan kuten sinulla ei ole mitään käsitystä silmiesi takana – saat tuntemattomuuden tunteen (erittäin voimakkaan, pirteän tyhjyyden) koko olemuksesi taustalla, eikä siinä ole mitään pelättävää. , silloin – tällä tavalla – voit tulla ihmiseksi, jolle loppuelämä on kastiketta, koska olet jo kuollut. Tiedät, että tulet kuolemaan. Sanomme, että yksi asia on varma, se on kuolema ja verot. Ja meidän jokaisen kuolema nyt on yhtä varma kuin se olisi, jos kuolisimme viiden minuutin kuluttua. Joten missä on ahdistuksesi, missä on puhelusi? Pidä itseäsi jo kuolleena, jotta sinulla ei ole mitään menetettävää.Turkkilainen sananlasku sanoo: "Se, joka nukkuu lattialla, ei putoa sängystä." Joten samalla tavalla henkilö, joka pitää itseään jo kuolleena, joka – siis et ole käytännössä mitään. Sadan vuoden päästä olet kourallinen pölyä. Se tulee olemaan totta. Hyvä on. Toimi tuon todellisuuden mukaan, etkä yllätä itsesi yllättäen mistään: tuosta mitä enemmän tiedät, ettet ole mitään, sitä enemmän tulet olemaan jotain.
ellauri406.html on line 290: maailmansodalle vähävenäläisten hinnalla aika kylmänä, mutta sen ei pitäisi estää länsi-eurooppalaisia toimimasta. Taikka mixei vain meitä suomalaisia. Kyllä 1 suomalainen sotamies pärjää vaikka 10 pomiloivalle hiippalakille.
xxx/ellauri010.html on line 380: sanoin hänelle et pärjään....en pärjännyt ei ottanut jalat alle ja hostaaliin
xxx/ellauri044.html on line 1320: pärjää suht hyvin, menestyy, ei kärsi paljoa.
xxx/ellauri057.html on line 1030: 51% porukoista on ylipäänsä mitään eläkeplääniä. Loput pärjää sukanvarrella, medicarella ja kissanruokapurkeilla. Jos sattuu korona niin maxa ize maatessasi putkissa. Onnexi säästöjen nosto etukäteen koronassa on vapautettu verosta. Jos on onnea, kuolet siihen ja toimentulomurheet on ohitse. Pönttö mitäs sairastuit kun et ole miljonääripresidentti. Oma vika. Sitäpaizi eise edes ole vaarallista, Trumppikin on immuuni.
xxx/ellauri075.html on line 553: "Kukaan ei jeesannut se oli keissi sanoo Faruk paxuhuulisena. Jos kukaan ei jeesaa vaikeiden koulutehtävien kanssa mitä vittua kandee käydä koulua." Nyt alkaa tätä syrjäytettyä slummiporukkaa olla meilläkin. Koronassa huonoiten pärjäävät rikkaat epätasa-arvoiset talousliberaalit maat jotka pursuavat mamuja, ja parhaiten pienet isoloituneet saarekkeet.
xxx/ellauri091.html on line 84: "Etten pärjää koulutuksissa ja joudun tekemään jotain mistä en pidä. Jonkin näköinen sota, johon Suomi liittyy, sillä tulen veljeni perässä käymään armeijan kohta ja ei se muutenkaan mikään siisti juttu olis." Mies 17
xxx/ellauri113.html on line 292: "Jos jumala on puolellamme, kuka pärjää meitä vastaan?" Room 8:33. kysyy tohtori Ristintie. Kuka uskaltaa mua vastustaa mullon kipparikalle taskussa. Purkillinen pinaattia ja iso haba. Kipparikallessa hämmästytti että sen haba oli oikeastaan laiha, kyynärvarsi sillä oli mahtava. Tohtori Ristintiellä on molemmat aika rimpulat, mutta tahatonta huumoria löytyy mahtavasti, ja läskipäkkiä.
xxx/ellauri123.html on line 230: E-urheilun moniosaaja Miisa Nuorgam kertoi Iltalehden haastattelussa vuonna 2019, kuinka nainen pärjää miesvaltaisella alalla. Nainen on luonnostaan kannustava peukaloizija mutta osaa kyllä pitää lujasti myös suizista.
xxx/ellauri126.html on line 169: Sitooko sukulaisuus sinut narsistiin? Vinkit pärjäämiseen. Psychology Today -verkkojulkaisussa neuvotaan, miten silloin kannattaa toimia.
xxx/ellauri136.html on line 652: Tiemestarin kirjassa toivoa luo voimakkaimmin se, että kaikesta huolimatta ihminen on selviytynyt ja sopeutunut uuteen elinympäristöönsä. Snorkkelilla pärjää vaikkei jalka ota pohjaan. Elämä jatkuu ja on mahdollista ilman öljyä ja
xxx/ellauri235.html on line 128: Horatio Hornblower: Sarja kertoo tämän laivaston johtajan tarinan siitä, kun hän astui palvelukseen 17-vuotiaana poikana ensimmäisen vaimonsa kuolemaan ja toisen melkein kuolemaan. Hän saattoi aloittaa elämänsä köyhänä poikana, jolla ei ole vaikutusvaltaisia ystäviä, mutta taistelurohkeus ja -taito vahvistavat hänen luonnettaan ja johtajuuskykyään, ja lopulta hän nousi kontraamiraaliksi. Hän ymmärtää miesten johtajuuden ja sotilaallisen komentoketjun, mutta ei pärjää niin hyvin, kun hänen täytyy olla suhteessa naisiin tai toimia maalla, kuten Odysseus tai merilehmä.
xxx/ellauri265.html on line 104: Mixi podcastit ovat niin etovia? Mixi ukkoikäiset eläköitymiseen tympääntyneet ex-silverbäkit alkavat niillä pelleillä? Haluavatko ne vaan yhä epätoivoisesti vielä pazastella, näkyä ja kuulua? Eivätkö ne huonon lonkan vuoxi pärjää vaimolle puolukkamezässä?
xxx/ellauri280.html on line 201: Oiskohan se jopa niin että toi tollanen kapitalistis-vankileirimäinen kaikki-mulle-ei-mitään-sulle riistomeininki on adaptaatio rajallisten resurssien tilalle, jolloin lajinsisäinen kilpailu on kovinta. Se lähtee longixi kun resuja on vaikka muille jakaa, jolloin altruistiasenne voisi menestyä paremmin. Runsaiden resurssien tilanteessa on kiire vaan lisääntyä reippaasti ja saada sillä ylimääräiset resut lajin tehokkaaseen käyttöön. Valitettavasti kapitalistinen riistogenomi pärjää lajinsisäisessä kilpailussa paremmin, joten se lisääntyy ja täyttää maan ja tyhjentää sen tuhlailevasti syötävästä samalla.
xxx/ellauri295.html on line 436: Isoissa kaupungeissa monet hyvin pärjäävät miehet eivät pariudu nuorina vaan nautiskelevat asemastaan. He pitävät kierrossa monta nuorta kumppania ja ajattelevat valizevansa perseen vasta nelikymppisenä. Tai eivät kaipaa perheellistymistä laisinkaan. Vedessä riittää kalaa, kierrätä alamittaiset ja ongi isompaa.
xxx/ellauri295.html on line 443: Miehiä on soitimella naaraita enemmän. Huonosti pärjäävistä miehistä tulee marisevia ja/tai väkivaltaisia inceleitä. Alfat paukuttavat hensceleitä ja nylkyttävät kaikkia.
xxx/ellauri304.html on line 137: Taisi nyt itselläsi kolahtaa. :))) Vaatii muuten aikamoista akrobatiaa vääntää tuosta kommentista negaa, mutta itse sitten varmaankin toivot yhteiskunnan toimivan mahdollisimman narsistisesti, syystä että…? Niin, yleensä ihminen kannattaa sellaista yhteiskuntaa, jossa itse uskoo pärjäävänsä parhaiten.
xxx/ellauri329.html on line 287: Gordonia pyydettiin spekuloimaan Forwärz lehteen Natashan tulevaisuutta. ”Uskon, että Natasha päätyy hyvään paikkaan. Hän ei ryyppää. Hän on älykäs. Ehkä hän johtaa omaa sexialan yritystä! Mutta hänessä on jotain, mikä ei ole toteutunut (nim. korzullinen Markin siittiöitä). Ehkä hän ottaa Markiin yhteyttä, ehkä ei. Joka tapauksessa hän pärjää."
xxx/ellauri358.html on line 198: Historia toistaa itseään: Ukrainalaiseen mutaan juuttuneet hirmutankit eivät pärjää kauko-ohjatuille kamikazepörriäisille. Sehän on koko homosapiensin tarina. Alastomat apinat listivät maan päältä kaikki suurnisäkkäät joukkovoimalla.
xxx/ellauri358.html on line 305: Sosiaalisen median vaikuttajat tarjoavat tutkijan mukaan nuorille miehille yksinkertaisia ja mustavalkoisia selityksiä esimerkiksi sille, miksi moni heistä pärjää koulussa ja työelämässä naisia huonommin. Väärin sammutettu, ei tähän pitäisi nyt sekoittaa mustia, syy on naisissa
xxx/ellauri385.html on line 111: Katsokaa vain hänen askeleensa: juutalainen kävelee kadulla, kumara, vanha, likainen. Lapserdak1, sivulukot; toisin kuin kukaan muu maailmassa! Kukaan ei halua puristaa hänen kättään. "Se haisee valkosipulilta", eikä vain valkosipulilta. Neste yleensä "haisee pahalle". Jonkinlainen yleismaailmallinen "säädytön paikka"... Hän kävelee jonkinlaisella epäsuoralla, ei avoimella askeleella... Pelkuri, arka... Kristitty pitää hänen peräänsä, ja se purskahtaa hänestä: - Voi, inhottavaa, ja miksi en pärjää ilman sinua? Maailmanlaajuisesti: "Miksi en pärjää"...
61