ellauri011.html on line 284: Nostaa jälleen päätänsä
ellauri017.html on line 881: Sekukin näkee käärmeunia. Käärme on nostanut taas päätänsä. Ystävällisen näköinen, vähän siskonmakkaran. Mä nään aina painajaista etten saanutkaan väitöskirjaa valmiiksi. Molemmat on vaan unta. Älä unta nää.
ellauri023.html on line 847: heilansa kanssa, joka vaan pudisti sille päätänsä. Kaikki tää varmaan,
ellauri026.html on line 556: Pudisti päätänsä:
ellauri031.html on line 176: - Mutta ennenkun valtiosihteeri Raimo Sailas (nojoo, se vanha noskekokkare on vihdoinkin eläkkeellä kaskaat, jos kiinnostaa, mutta aukoo päätänsä yleisonosaston kirjoituxissa kuten ennenkin) ennustaa meille lamaa sammakonhyppyanalyysin perusteella, kysymme, kannattaako suomalaisfirman muuttaa Viron aluevesirajojen sisäpuolelle.
ellauri033.html on line 589: Nyt alkaa Pollen snobimaisuus nostaa päätänsä. Tää ompasusi, joka siis on varottava esimerkki siitä mihin mal du siecle johtaa harhaanohjatuissa nuorissa, tää rotinkainen (kuten Polle) vihaa 1) aatelisia 2) rojalisteja 3) armeijaheppuja, ja yrittää olla vihaamatta sakuja, koska sen ihailemat Kant, Schopenhauer, Lotze, Fechner, Helmholtz ja Wundt on makkaramiehiä. Kardinaalimunaus! Edellisiä siis 1)-3) pitää ihailla ja jälkimmäisiä, siis sakuja vihata. Se on ranskalaista patriotismia.
ellauri043.html on line 2930: Apolloniusta , kiertää sen useamman kerran, kyyryssä, nostamatta päätänsä.
ellauri043.html on line 4917: ja sen kotka sen jalkojen välissä sukii päätänsä.
ellauri088.html on line 421: Elämänmuutoksen myötä vanhat työt ja samalla tyttöystävät jäivät. Millä muulla tavoin elämä on muuttunut aikaisin heräämisen ja kurinalaisen työskentelyn myötä ja mitä Arvonen sillä ylipäätänsä tavoittelee?
ellauri140.html on line 750: In silver deaw his ever-drouping hed, Roikuttaa siellä hopeaista päätänsä.
ellauri140.html on line 798: And lifting up his lumpish head, with blame Nosti paxumpaa päätänsä, ja äkäisenä
ellauri140.html on line 1032: The royall virgin shooke off drowsy-hed; Niin neizytprinsessakin nosti päätänsä
ellauri145.html on line 379: Et se cognant la tête à des plafonds pourris; Kolhien päätänsä homehtuneisiin kattoihin
ellauri188.html on line 162: Kun reviirit laikuttuvat: jossain ravintoa on paljon kuten Ukrainassa, jossain vähän kuten Aahrikassa, alkaa ihmispesä parveilla. Keräännytään taas pesiin pörräämään, luodaan ampuma- ja joukkohautoja, rakennetaan barrikaadeja ja aletaan kaivaa maxiimeja jemmasta. Isänmaallisuus on hienoa, patriootit sankareita, altruismi nostaa jälleen rumaa päätänsä.
ellauri217.html on line 135: Kaikki profeetta Muhammedia koskevat tiedot ovat peräisin kahdesta tekstilähteestä. Niistä ensimmäinen on Ibn Ishaqin (k. 767) abbasidikalifaatin pääkaupungissa Bagdadissa kirjoittama Sirat Rasul Allah eli "Jumalan lähettilään elämäkerta". Teos on kirjoitettu yli sata vuotta Muhammedin ilmoitetun kuolinvuoden jälkeen. Se perustuu suullisiin tarinoihin, joita Ibn Ishaq kokosi etenkin kalifaatin sotilasleireistä kaljatuopin äärestä. Teos seuraa kronologisesti Muhammedin elämää syntymästä kuolemaan, mutta sisältää myös laajemman kuvauksen maailman luomisesta ja profeettojen ykkosketjusta läpi ihmiskunnan historian. Kirja on päässyt hukkumaan, mutta sen sisältö on voitu onnexi ennallistaa useista lähteistä. Niistä tärkeimmät ovat Ibn Hishamin (k. 834) 800-luvun alussa kirjoittama Muhammedin elämäkerta ja al-Tabarin (k. 922) 900-luvun alussa kirjoittama historiikki. Nämä teokset ovat islamin pyhää historiaa, jota ei voi kyseenalaistaa menettämättä turbaanin mukana myös päätänsä.
ellauri288.html on line 132: Sofi on usein äänessä Seura-lehessä. Sofi Oksanen uusin romaani Norma on juuri ilmestynyt, ja hän kiertää pitkin Suomea kertomassa kirjastaan. Uusi romaani kertoo hiuskaupasta ja hiuspidennyxistä. Sofi Oksasta ihmetyttää sekin, kuka on ylipäätänsä kelvollinen vanhemmaksi. Ei hän ainakaan, eikä hänen äitinsä. Oksasen äiti on virolainen, joka vietti lapsuudessaan paljon aikaa äitinsä synnyinsijoilla Viron Läänemaalla.
ellauri301.html on line 187: Kalke toimi Isonkyrön kappalaisena 1898–1916 ja Tohmajärven kirkkoherrana vuodesta 1916. Hän sai rovastin arvon 1928. Pastori, sittemmin rovasti Kalke meni varovasti naimisiin vasta erotutkintovuonna 1886 Hilma Henriette Brusilan (1862–1943) kanssa. Siittiköhän Kosti Hilmasta lisää kalkkeita? Todennäkösesti siitti. Hilman ja Kostin luut ovat Hämeenkoskella, kuten näyttää amerikkalainen hautakiviohjelma. Kuvaa ei viizi laittaa tähän koska jenkit eivät salli sitä kuumalinkata. Vittu että ne on perseitä. Törkeää kulttuurista appropriointia. Mitä asiaa on niillä meidän hautuumaille? Mitä asiaa on niillä tänne ylipäätänsä?
xxx/ellauri138.html on line 245: Filoktetes oli Akilleen kantakaveri, pahantuulinen pahanhajuinen jousimies jonka jalka oli turvonnut ja pirun kipeä kun kärmes oli purrut sitä siihen. Seija ja Krista molemmat inhoavat kärmeitä, kuinka ne kiemurtavat ja nostaa päätänsä, lipoen 2-haaraisella kielellä. Eine kyllä ole limaisia, ennenkuin ne tulee ulos kolosta. Ilmaisia kyllä.
xxx/ellauri175.html on line 605: Ja varjoissa Hadaly kosketti huulillaan lordi Ewaldin hämmentynyttä otsaa. Ewaldin pipu alkoi taas nostaa piristyneenä päätänsä Andrein kädessä.
xxx/ellauri215.html on line 78: Tämä pikku video (kazo myös muut videot) on kuvattu endoskoopilla pimpsan sisältä: mulkku työntelee sisään halkinaista päätänsä, ahertaa kuin myyriäinen, venkuttaa ankarasti ahtaassa käytävässä kunnes runkku ruiskahtaa (9:55), lopuxi tero sysii sperman peremmälle bobcattina ja vetäytyy työnsä tehneenä esan perässä samaa tietä kuin tuli.
xxx/ellauri265.html on line 85: Seuraava teema liittyy puheen totuudellisuuteen. Kuulijan näkökulmasta on tärkeää tietää, puhutaanko hänelle totta vai ei. Tätä tarkoitusta varten ihmisille kehittyy osana kommunikaatiotaitoja niin sanottu episteeminen valppaus, millä viitataan kykyyn erottaa totuus epätotuudesta. Totuus on itsessään vaikea filosofinen käsite, josta jakson vieras filosofi Ilkka Niiniluoto on kirjoittanut paljon. Hän totesi jaksossa, että ihmisellä on totuuden ja tiedon kaipuu, mutta samalla ihmisen kyky käyttää mielikuvitusta johtaa välillä ajattelemaan totuudenvastaisesti. Iso filosofinen kiistakysymys on, voiko ihminen ylipäätänsä saada totuudenmukaista tietoa ulkomaailmasta vai värittyykö kaikki tieto, kun se suodattuu aistien ja ihmisen päässä olevien mielikuvien kautta hänen tietoisuuteensa. Ilkka on pohtinut paljon myös tieteellisen tiedon luonnetta: miten se eroaa arkitiedosta ja kokemustiedosta.
xxx/ellauri363.html on line 512: vajaamielinen. Oma vika pikku sika vaikka kotiolot olisivat kuinka kamalat. Kristinuskon omaxuma platoninen dualismi nostaa tässä rumaa päätänsä. Tunnottoman psykopaatin syyntakeettomaksi toteaminen ja lyhennettyyn vapausrangaistukseen tuomitseminen on väärä tie. Ymmärrystä vailla olevalta
22