ellauri002.html on line 1501: Seuraava tapaaminen oli sovittu leffaillaksi, mentiin katsomaan Kubrikin Barry Lyndonia, pääosassa Peyton Placen Ryan O'Neil. Tämän kaiken jouduin katsomaan Wikipediasta. Pitkästyttävästä filmistä en muista tuon taivaallista, oli muita asioita mielessä. Leffan jälkeen mentiin Fazerille, tai Kluuvin pubiin, kumpaan, siitä on pientä erimielisyyttä. Parhaiten on jäänyt mieleen, että innoissani puhuessani mitä sylki suuhun tuo onnistuin sylkemään jonkun kakunmurun pienelle kädelle. Hirmu noloa, vaikka kelpaa sitä näin jälkeenpäin nyt naureskella.
ellauri020.html on line 580: Rankka elämä jatkuu Akun poissaollessa. 10-tuntisia työpäiviä, ravintoloita, 20 hengen päivälllisiä, landeviikonloppu, flirttailua sliipattujen liikemiesten kanssa, jotka ei yllä hilloviivalle, kun Iines pitää ne käsivarren mitan päässä. Oopperagaalaa varten Kata pukeutuu geishaxi, lentää Tokioon ja tekee bilateraalisen sopimuxen keisari Hirohiton kaa japanilaisen teltan erektiosta oopperan pihalle. Sieltä saa susheja, kaburakia, tähtiesintyjinä Mokomaki Kusimuki ja Jokohama Kumahuta, Nintendo-pelejä, pääosassa Super Mario, ja tombolassa palkintona Toyota Corolla (tietysti lemmikille kakkosautoxi).
ellauri042.html on line 846: Chesterton lienee parhaiten tunnettu niistä rikosromaaneistaan, joiden pääosassa esiintyy Isä Brown -niminen pappi, jolla on hyvä ihmistuntemus ja suuri sateenvarjo. Ne on eri tylsiä.
ellauri061.html on line 219: Takaisin suolakaivoxeen. Harrastelijanäyttelijöiden ammatit on salvumies, kankuri, nikkari, palkeenparsija, kattilanpaikkuri, ja räätäli. Se Quince ei olekaan kvitteni vaan kulmakivi, Quine, niinkuin Willard van Orman. Pienyrittäjiä. Vizitkin on sen mukaiset. Kankuri Pulma on aasin pääosassa koska se on kaikista rivoin ja typerin. Nää äijät on jonkun Puckin mukaan törkeitä mekaanikkoja, rude mechanicals, ja niistä on kirjoitettu sivumääriä. Mä muistan noi nimet Oberon ja Puck P. Mustapään pikkusievistä runoista. En tiennyt ketä ne olivat, enkä tiedä vieläkään, mutta eiköhän se kohta selviä.
ellauri061.html on line 675: KANSALLISTEATTERIN HAMLET (1913) I Kansallisteatterissa on huomenna perjantaina, näytäntökauden kenties huomattavin ilta. Esitetään Shakespearen Hamlet, joka viimeksi on mennyt yli kymmenen vuotta sitten vanhassa Arkadiassa. Esitys on siis täysin ensi-illan veroinen; ohjaus ja näyttämölle asetus luonnollisesti on kokonaan uusi: pääosassa esiintyvät vuorotellen hrat Eero Kilpi ja Jussi Snellman (edellinen ensi-iltana, jälkimmäinen ensi kerran maanantaina). Hamlet-esitys tulee tietysti herättämään erikoista huomiota. Saattaahan tämän murhenäytelmän kanssa yleiskantoisessa, vuosisatoja uhmaavassa inhimillisyydessä kilpailla ainoastaan samanaikainen »Don Quixotte» ja kaksi sataa vuotta myöhäisempi »Faust». Minne tahansa europalainen sivistys on päässyt kotiutumaan, on myös hautautunut tämän kuuluisimman, mutta otaksuttavasti olemattoman tanskalaisen nimi. Hänen lakastumaton nuoruutensa todistaa että hän jos kukaan on ihmiskunnan ikuisia symboleja. Vanhaan tanskalaiseen, Ranskan välityksellä Englantiin tulleeseen ja täällä näytelmänkin muodossa jo käsiteltyyn taruun on Shakespeare sellaisella syvällisellä nerolla mahduttanut kuumeista yleiskantoista sielunelämää, että siitä riittää sukupolvelle toisensa jälkeen kysymyksiä haudottavaksi ja arvoituksia ratkaistavaksi. Lieneekö toista ihmiskuvaa, joka niin salaperäisellä voimalla vetäisi meitä puoleensa kuin Hamlet? Kukapa ei tuntisi tätä nuorukaista ja hänen tarinaansa, kukapa ei tietäisi jotain kertoa mitä ihanteen ja todellisuuden, nuorekkaan uskon ja murskaavan pettymyksen ristiriidasta, joka repi parantumattomille haavoille hänen rakastavan ja ihailuun valmiin sydämen? Kuka ei tajuaisi syvällistä inhimillisyyttä siinä mitenkä hän katkeralla järjen tyydytyksellä näkee pimeiden aavistustensa olevan tosia? Hamlet on asetettu rinnan Mefistofeleen ja pessimismin filosofien kanssa. Yhteistä on näillä ja hänellä elämää kohtaan jyrkästi kielteinen tunto. Mutta Hamletissa tämä ei lakkaa olemasta vihlovassa ristiriidassa hänen syvimpien vaistojensa ja tarpeittensa kanssa; hän on heistä todellisimmin inhimillinen, itse ihmisyyden tuskan murto vaivan vääntämine kasvoineen.
ellauri066.html on line 55: Kivennavalla daamit Keke ja Kati majoitettiin pihalle. Aamiaisen toi Paavolainen pukeutuneena hiljaisexi palvelijaxi vain pyyheliina suojanaan. Vinttikamariin oli rakennettu vanhoista verhoista itämainen teltta, jonka kahdenpuolen oli salin palmuista katkaistut lehdet. Lasse oli pyylevä bagdadilainen kauppias. Jylhän Ykälle pantiin musta vanne ja uumille värikäs pöytäliina. Pienet viixet ylähuulessa se näytti toreadorilta. Paavolainen oli pieni fauni puna-vihreissä sukkahousuissa pienet sarventyngät päässä. Ilmari Pimiä oli eunukki. Hänellä oli sen sijaan käyrä miekka, keihäs ja kilpi. Spriilamppuja ja suizukepilviä, seinäverhoissa osanottajien runoja, jotka he ize lausuivat. Jylhä esitti toreadoria. Paavolainen pani huimia hyppyjä ja säesti huilulla. Papittaren tanssin aikan paloi vaan yxi kynttilä, loppupeleissä sammutettiin sekin. Lopuxi kääriydyttiin vällyihin ja lähdettiin rekiretkelle. Paavolainen olisi halunnut olla miespääosassa, mutta Kati kannusti Ykää. Oli ilmeistä että nuoret runottaret eivät ollet immuuneja Jylhän munalle. Kekekin aivan sähköistyi Ykän silmistä, ne olivat kuin hindun silmät.
ellauri069.html on line 742: Tää on jotain niin amerikkalaista että ihan yököttää. Tyypillistä kyllä ensimmäinen linkki vie samannimiseen musikaalielokuvaan, jonka pääosassa on liioittelevasti ilmeilevä Judy Garland. Lapset eivät muuten ymmärrä.
ellauri073.html on line 81: – En ole 35-vuotias, flanellipaitaan pukeutunut perheenisä-koomikko. Mutta ei mun tarvitsekaan olla. Hakukone tuo sanoilla "eve kulmala mies joka ei saa sanoa mitään" Risto Jarvan vuonna 1975 ohjaaman elokuvan "mies joka ei osannut sanoa ei", jonka pääosassa näyttelee Antti Litja. Hän on sittemmin näytellyt myös Mielensäpahoittajaa. Risto Jarva lähti tällä elokuvalla kazojaystävälisempään suuntaan.
ellauri088.html on line 39: Tulokas on yxi pienestä tosin kasvavasta kourallisesta skififilmejä joissa on NAINEN pääosassa. Joku Eric Heisserer on huomauttanut että joukko studioista lupasi ottaa leffan vaan jos sankari vaihdettaisiin miehexi. Mutta päähenkilön, lingvistiikkaexpertin (Louise Banx) naismaisuus on kriittinen osa hahmon identiteettiä. (Oikeastikin valtaosa lingvisteistä on naisia!) Hollywoodin skifi on historiallisesti luottanut sankarillisiin, toimintasuuntautuneisiin miesesitaistelijoihin. Tulokas on sixi aivan omituinen, kun siinä on briljantti, komplexi sankaritar joka ei saisi edes valomiekkaa päälle.
ellauri161.html on line 662: Vuonna 1967 kuvattu ja seuraavana vuonna julkaistu Elvis Presleyn tähdittämä musikaalikomedia Speedway – vauhtihullut kertoo NASCAR-kilpa-ajajan elämästä. Elvis näyttelee kyseistä kilpa-ajajaa, ja naispääosassa esiintyy Nancy Sinatra. Elokuvan alkutekstien yhteydessä esitellään omilla nimillään ja kasvoillaan muutamia ajankohdan nimekkäimpiä NASCAR-kuskeja; elokuvan kilpa-ajokohtauksissa kyseiset miehet esittävät Elviksen roolihahmon kilpakumppaneita.
ellauri183.html on line 600: Suurin osa Pyhistä Prepucesista menetettiin tai tuhoutui tapahtumissa Uskonpuhdistus ja Ranskan vallankumous. Italian kylässä Calcata, pyhä esinahkaa sisältävä pyhäinjäännös näytettiin kaduilla jo vuonna 1983. Ympärileikkauksen juhla, joka aiemmin merkittiin roomalaiskatolinen kirkko ympäri maailmaa joka vuosi 1. tammikuuta. Käytäntö päättyi kuitenkin, kun varkaat varastivat, saaliina jalokivillä koristeltu kotelo, sisältö ja kaikki. Tämän varkauden jälkeen on epäselvää, onko jotakin väitetyistä Pyhistä Prepuceista edelleen olemassa. Vuoden 1997 televisio-dokumentissa elokuvalle Kanava 4, Brittiläinen toimittaja Miles Kington matkusti Italiaan etsimään pyhää esinahkaa, mutta ei löytänyt jäljellä olevaa esimerkkiä. National Geographic Channel lähetti 22. joulukuuta 2013 Fartley pääosassa dokumentin "The Quest for the Holy Foreskin". Lähde
ellauri266.html on line 215: Kirjailijan oppineisuus ja klassinen sivistys näkyy mm. Byörkin lukuvalinnoissa: antiikin kirjallisuutta, Ovidiusta ja Horatiusta. Teatteri Apollossa näytettiin parhaillaan Strindbergin Neiti Julieta, jossa Asta Nielsen oli pääosassa. Byörkin olisi tehnyt mieli mennä katsomaan sitä, mutta hän tiesi, etteivät Gustav-setä ja Lotte-täti olleet ihastuneet Strindbergin näytelmiin ja Lisbet voisi ehkä pahastua, jos hän menisi katsomaan niin rohkeata dekolteeta.
ellauri266.html on line 405: Ensimmäinen elokuva oli Apinoiden planeetta (1968), Franklin J. Schaffnerin ohjaama scifi -elokuva Michael Wilsonin ja Rod Serlingin käsikirjoituksesta ja pääosassa Charlton Heston. Elokuva oli kriittinen ja kaupallinen menestys, ja se poiki neljä jatko-osaa yhden elokuvan vuodessa vuosina 1970-1973.
ellauri266.html on line 429: Vuonna 1968 kirjasta tehtiin Oscar-palkittu elokuva, jonka ohjasi Franklin J. Schaffner ja pääosassa Charlton Heston. Alunperin Rod Serlingin kirjoittama käsikirjoitus keskittyi enemmän toimintaan ja poikkesi monella tapaa romaanista, mukaan lukien siihen lisätty oma klassinen kierrepääte, joka erosi romaanin päätteestä. Se inspiroi neljää jatko-osaa, televisiosarjaa, animaatiosarjaa, Tim Burtonin alkuperäisen nimen vuoden 2001 remake -versiota ja vuoden 2011 uudelleenkäynnistystä, Rise of the Planet of the Apes, ohjaaja Rupert Wyatt .
ellauri301.html on line 447: Carl Hamilton on Jan Guillou 13-osaisen kirjasarjan 11 ensimmäisen osan päähenkilö. Lisäksi hän on sarjan kahdessa viimeisessä osassa sivuhenkilö (pääosassa on joku ämmyrkäinen varmasti). Kirjoista on sovitettu elokuvia ja televisiosarjoja. Ensimmäinen ilmestyi 1986 kexeliäällä nimellä Peitenimi Punainen Pili. Punaisen Pilin 1. esittäjä Stellan John Skarsgård (s. 13. kesäkuuta 1951 Göteborg) on ruotsalainen näyttelijä Salkkareiden Ismon kaliiperia. Hän esitti "Punaisen lokakuun" detente kapteenia, oli "Saappaanraksi-Bill" Turner elokuvissa Pirates of the Caribbean: Kuolleen miehen kirstu (2006) sekä sen jatko-osassa Pirates of the Caribbean: Maailman laidalla (2007) ja antoi äänensä Muumipapalle ja hänen poikansa Alexander Skarsgård vastaavasti Muumipeikolle.
ellauri318.html on line 151: Hypnotisoijan pohjalta on tehty samanniminen elokuva, jonka pääosassa on suomalainen näyttelijä Tobias Zilliacus. Tobias varmaan osaa suomea paremmin kuin Joona: "Pojat syö tilli". ATK-nikkari tervehtii Joonaa suomexi Ei saa peittää. Onko tässä vähän vittuilun makua?
ellauri332.html on line 215: Useimmat teistä eivät tarvitse esittelyä "Huoneeseen". Sitä pidetään laajalti "Parhaana - pahimpana koskaan tehtynä elokuvana", joka on täynnä mutkikkaita juonilinjoja, uskomattoman huonoa editointia, kamalaa musiikkia ja huonoimpia näyttelijöitä, joita olet koskaan nähnyt. Vaikka monet uskoivat sen olevan parodia, se oli itse asiassa täysin vakava elokuva, jonka teki salaperäinen Tommy Wiseau sen pääosassa. Raina on kerännyt kulttia sen synkän julkaisun jälkeen ja on nyt yksi kaikkien aikojen suosituimmista huonoista elokuvista. Monissa Yhdysvaltojen teattereissa on vuosittain elokuvan teatteriesitys, ja se on aina loppuunmyyty mölyävien ja nauravien fanien keskuudessa. Vuoden 2017 elokuva "The Disaster Artist" kertoo elokuvan tekemisen kummallisista kulissien takaa.
ellauri332.html on line 350: Ehkä Alfred Hitchcockin tunnetuin ja tunnustetuin elokuva "Psycho" on klassinen kauhutrilleri, jota pelataan vielä tänäkin päivänä jokaisena Halloweenina. Elokuvan pääosassa Anthony Perkins on henkisesti epävakaa hotellin omistaja, jolla on paljon synkkiä salaisuuksia piilossa rakennuksessa, jossa hän työskentelee. Psycho" tuli pioneerinimikkeeksi kauhuelokuvien genren suhteen. Julkaisuhetkellä elokuva oli kuitenkin kiistanalainen sen tuolloisen tabusisällön kuvauksesta. "Järkyttävät" kohtaukset sisälsivät: naimaton pariskunta nai, jakavat sängyn ja näytetään paljas derrière...Gäsp. Ei jaxa.
ellauri332.html on line 570: Pahamaineisen pilapelin pääosassa on Sasha Baron Cohen, joka esittää Borat Sagdiyevia, Kazakstanista kotoisin olevaa toimittajaa, jonka tehtävänä on matkustaa Amerikkaan dokumentoimaan siellä mahdollisesti olevaa elämää. Elokuvaa pidetään Amerikassa kiistanalaisena, ei vain sen selkeän alastomuuden, Borat-uimahousujen ja väärin suunnatun synkän huumorin vuoksi, vaan koska useat elokuvaan osallistuneet vajakit ovat väittäneet, että tapa, jolla heidät esitettiin, oli harhaanjohtava. Elokuvantekijät ovat sittemmin joutuneet usein kunnianloukkausoikeuteen. "Very nice!"
ellauri341.html on line 444: Harareet myös käsikirjoitti käsikirjoituksen vuoden 1967 brittiläiseen elokuvaan Our Mother's House , pääosassa Dirk Bogarde, ja hän meni naimisiin elokuvan ohjaajan Jack Claytonin kanssa. Pari oli yhdessä hänen kuolemaansa saakka vuonna 1995.
ellauri348.html on line 395: Kirkus Reviewsin vuonna 1986 tekemässä kirja-arvostelussa anonyymi arvioija kuvaili kirjaa "kompastavaksi, roikkuvaksi yritykseksi pikareskiromaaniin". Johtopäätös oli "Kovakätinen, yhden vitsin romaani, joka on lopulta huijaus". Publishers Weekly tunnusti "kohdehuumorin täällä", mutta sanoi, että kirjailija "on kirjoittanut parempia kirjoja kuin tämä". Alun perin romaania myytiin arviolta 30 000 kappaletta. Vuoden 1994 elokuvasovituksen julkaisun jälkeen, pääosassa Linnan sahan omistajan pojan näköinen Tom Hanks, romaania myytiin yli miljoona kappaletta.
ellauri353.html on line 240: Elokuvassa, joka kertoo tarinan vanhemmasta miehestä, joka on pakkomielle nuoresta naisesta, joka jatkuvasti välttelee hänen yrityksiään saada päätökseen seksisuhde, pääosassa oli espanjalainen näyttelijä Fernando Rey, joka esiintyy hänen neljännessä Buñuel-elokuvassaan.
xxx/ellauri056.html on line 89: Manninen asuu Mänzälän Jokelanseudulla ja on kirjoittanut paikkakunnan historiikin. Historia ei ole tilkkutäkki vaan räsymatto, jonka raitoihin on kudottu taitavasti leikattuja suikaleita menneisyydestä. Henkilöt ja heidän tarinansa ovat kuitenkin aina pääosassa. Tunnustuxia ja palkintoja:
xxx/ellauri127.html on line 366: Romaani sovitettiin useita kertoja elokuvalle, versiot julkaistiin vuosina 1924, 1934 ja 1945. Vuonna 1990 televisioon tehty versio poikkesi eniten alkuperäisestä juonesta. 1924: Tyttö Limberlostista, pääosissa Gloria Grey ; tuottanut Gene Stratton Porter Productions, jakelija Amerikan elokuvien varausvirastot 1934: Tyttö Limberlostista, pääosassa Marian Marsh ; tuottaja Monogram Pictures 1938: Romance of Limberlost, pääosassa Jean Parker ; tuottaja Monogram Pictures Viitteet Ulkoiset linkit Tyttö Limberlostista, Indiana University Press. ISBN 978-0-253-20331-1. Gene Stratton-Porter, Limberlostin tyttö Gene Stratton-Porter, Limberlostin tyttö, Virginian yliopiston kirjasto, verkkoteksti A Girl of the Limberlost public domain -äänikirja LibriVoxilla Elokuvaversiot: A Girl on Limberlost (1924) on IMDb A Girl on Limberlost (1934) on IMDb Tyttö on Limberlost (1945) on IMDb A Girl on Limberlost (1990) on IMDb.
xxx/ellauri227.html on line 563: Carl Hamilton on Jan Guillou 13-osaisen kirjasarjan 11 ensimmäisen osan päähenkilö. Lisäksi hän on sarjan kahdessa viimeisessä osassa sivuhenkilö (pääosassa on joku ämmyrkäinen varmasti). Kirjoista on sovitettu elokuvia ja televisiosarjoja. Ensimmäinen ilmestyi 1986 kexeliäällä nimellä Peitenimi Punainen Pili. Punaisen Pilin 1. esittäjä Stellan John Skarsgård (s. 13. kesäkuuta 1951 Göteborg) on ruotsalainen näyttelijä Salkkareiden Ismon kaliiperia. Hän esitti "Punaisen lokakuun" detente kapteenia, oli "Saappaanraksi-Bill" Turner elokuvissa Pirates of the Caribbean: Kuolleen miehen kirstu (2006) sekä sen jatko-osassa Pirates of the Caribbean: Maailman laidalla (2007) ja antoi äänensä Muumipapalle ja hänen poikansa Alexander Skarsgård vastaavasti Muumipeikolle.
xxx/ellauri354.html on line 71: Toinen hänen romaaneistaan, El amor en los tiempos del cólera (1985) eli Rakkaus koleran aikana, keräsi myös suuren maailmanlaajuisen yleisön. Teos perustui osittain hänen vanhempiensa seurustelemiseen ja sovitettiin vuoden 2007 elokuvaksi, jossa pääosassa oli Javier Bardem. García Márquez kirjoitti elämänsä aikana seitsemän romaania, ja muita nimikkeitä ovat El general en su laberinto (1989) tai Kenraali labyrinttissään ja Del amor y otros demonios (1994) tai Rakkaudesta ja muista demoneista.
xxx/ellauri380.html on line 200: The Thief of Bagdad on vuonna 1924 valmistunut yhdysvaltalainen mykkäsisäinen elokuva, jonka on ohjannut Raoul Walsh ja pääosassa Douglas Fairbanks. Käsikirjoittajat ovat Achmed Abdullah ja Lotta Woods. Se on vapaasti sovitettu Tuhat ja yksi yöstä, ja se kertoo tarinan varkaasta, joka rakastuu Bagdadin kalifin tyttäreen. Vuonna 1996 kongressin kirjasto valitsi elokuvan säilytettäväksi Yhdysvaltain kansalliseen elokuvarekisteriin "kulttuurillisesti, historiallisesti tai esteettisesti merkittäväksi". Eipä sattumalta oli Bush vanhempi juuri nitistänyt irakilaiset 1991 Aavikkomyrskyssä. Toinen erä päättyi sitten kellarista löydetyn Saddamin hirttämiseen "Camp Justicessa" 2006 Bush Juniorin toimesta. Ei tainnut Husseinia järin naurattaa. Eikä muitakaan rättipäitä paljon enempää. Hollywoodin juutalaiset hohottivat täyttä kurkkua.
27