ellauri004.html on line 341: päälaelleen, vertailun helpottamiseksi.

ellauri023.html on line 1224: Hegelille, toiselle idealistille, jonka Marx käänsi päälaelleen ja josta Lenin otti sitten kampausmallia (Hegelillä ei ollut partaa mutta hötytukka, Leninillä ei tukkaa mutta hötyparta), oleminen ja olemattomuus oli samoja Parta-Kallen perillisiä. Ize asiassa sille pääasia olikin tuleminen, joka on olemattomuuden ja olemisen välillä. Olemattomuus ei ole, mutta se olematoi, das Nichts nichtet, sanoi Hegel. Ristiriitaiseltahan tää kuulostaa, yhtä hämärältä kuin Herakleitos, mutta luokkataistelussa ei muuta olekaan kuin ristiriitoja, synteesejä ja antiteeseja. Et sillee. Hintikan "oman" hollantilaisen lehden nimi oli Synthese. Siinä on multakin julaistu joku artikkeli 70-luvulla. Ei tosin tästä aiheesta.
ellauri062.html on line 1065: Weininger katsoi, että miehen on ensin kiellettävä oma seksuaalisuutensa, ja kun tämä on tapahtunut, ei naisetkaan enää voi olla seksuaalisia (muuten kuin keskenään, kuin kalat ilman polkupyörän pumppua. Pitäkää pumppunne! Tässä on Otto Weininger käännetty päälaelleen. Paremmalta se niinpäin näyttääkin.)
ellauri094.html on line 201: Simo Parpolan kirja hämmentää. Onko sumeri sukukielemme? Assyriologin teoria kääntäisi suomalaisugrilaisen kielentutkimuksen päälaelleen, kirjoittaa Suvi Ahola tänään (HS 16.7). Yleisen kielitieteen professori Fred Karlsson uskoo uuteen teoriaan, ollen Simon henk.koht. hyvä ystävä. Valtaosa uralilaisten kielten tutkijoista ei usko ensinkään. Mikä on vaan lisäkimmoke (LOL: Kimmoke!) Rauhalle. Simo hehkuttaa:
ellauri099.html on line 84: Muutamat on helppoja, muutamia täytyy miettiä. Jotkut ei vaadi perusteluja, joihinkuihin tekee mieli sellaisia lisätä. Esim Plato oli ensimmäisiä idealisteja, se oli näkevinään näkyvän ja näkymättömän maailman ylösalaisin. Sitäpaizi Plato still challenges our ideas of leadership. Kääntää ne aivan päälaelleen. Lisää kuin 2 hernettä vertailuja löytyy täältä.
ellauri100.html on line 1305: Greimaxen eka julkaisu Cervantes ir jo don Kichotas ilmestyi kaikkien tuntemassa Varpai-lehdessä, jonka se ize perusti. Sen poinzi oli: "Let's not be afraid to be Don Quixotes" (tai sama liettuaxi). Sit tuli se thesis "La Mode en 1830. Essai de description du vocabulaire vestimentaire d' après les journaux de modes [sic] de l'époque". Greimiemen ämmän poka jätti sanakirjahommat siihen, mutta jäi loppuiäxi suffixi- ja puffiximiehexi. Ennen Marxia se luki Ferdinand de Saussurea ja Louis Hjelmsleviä jotka oli saaneet vaikutteita Marxin arvoteoriasta. Muita vaikutteita oli Georges Dumézil (who dat) ja rakenneantropologi Claude Lévi-Strauss, satusetä Vladimir Propp, joku Étienne Souriau, ja (voi ei) fenomenaalinen Edmund Husserl, turhanpäiväinen Maurice Merleau-Ponty, kallonkutistaja Gaston Bachelard (jonka Jöpi eilen mainizi), sekä Touretten syndroomainen superman André Malraux. Kaikesta tästä voi päätellä, että Greimas käänsi Marxin päälaelleen ja Hegelin taas oikeinpäin.
ellauri161.html on line 75: Toisaalta Nyölén sanoo, ettei juuri usko muuta kuin apostolisen uskontunnustuksen (s. 162). Toisaalta hän kannattaa vankasti Jeesuksen jumaluutta, se on hänelle "ehdottoman luovuttamaton dogmi" (s. 228). Nyölénin usko on niin Kristus-keskeistä, että se kääntää jopa kolminaisuusopin päälaelleen: "Kristus on Pyhän Kolminaisuuden, kuten kirkonkin, pää." (s. 89) Tästäkin heresiasta on jo ollut puhetta jossakin.
ellauri383.html on line 199: Kirja on kritiikki uusliberalismin isälle, 1930-luvulla saarnannelle Friedrich Hayekille. Stiglitz haluaa kääntää päälaelleen Hayekin näkemyksen siitä, että hallitus on paha ja yksityissektori on hyvä. Liikennevalot on esimerkki hyvästä sääntelystä
xxx/ellauri027.html on line 430: Esan päätöitä on 40-osainen tutkimus Pafos-pääoma (das Paphos Kapital). Se erittelee siinä pääoman, oman pään ja piilokoron käsitteet ja asettaa opettajansa KJJ Hintikan päälaelleen, peittämään orastavaa kaljua.
xxx/ellauri044.html on line 1309: paatin arvot päälaelleen, sen menettämättä kasvojaan,

xxx/ellauri126.html on line 547: Narsistin mielestä hänen omat saavutuksensa ja ongelmansa ovat aina merkittävämpiä ja mahtavampia kuin muiden. Hän suhtautuu elämään negatiivisesti ja onnistuu aina löytämään asioista huonoja puolia. Elämä on narsistille yhtä kilpailua, ja hän tuntee usein kateutta. Narsisti on myös yliherkkä loukkaantumaan ja ottamaan itseensä. Narsisti pitää itseään muita parempana ja syyttää toisia ihmisiä ongelmistaan. Hänellä ei ole kykyä empatiaan, eikä hän häpeä tekojaan. Narsistin omatunto ei kolkuta, vaan hän pystyy kääntämään kaikki asiat päälaelleen ja saa ihmiset uskomaan, että vika on aina muissa.
xxx/ellauri357.html on line 71: analyyttisesta perinteestä. Minkkinen kääntää vanhat kysymyksenasettelut päälaelleen. Hän ei vain filosofoi
12