ellauri026.html on line 407: Stoalaiset muuten kuvittelevat olevansa kaikista kuolevaisista eniten jumalisia. Mutta ottakaapa käsille vaikka vain yksi ainoa tuollainen oppinut; olkoonpa hän 3- 4- tai jopa 600-kertainen stoalainen, myös hän siirtää antaumuxella syrjään elleikään partaansa, joka on hänen viisautensa olennaisin tunnusmerkki ja yhdistää hänet joulupukkiin, niin ainakin piinallisen arvokkuutensa ja rautaisen siveysoppinsa ja kalsarinsa, samoin kun oikaisee ozansa rypyt kun ryhtyy harjoittamaan kaikenlaisia tonttuiluja petihommissa. Lhyesti sanoen, jokaisen viisaan on huudettava avuxi minua, yxin ja ainoastaan minua, halutessaan ruveta isäxi. Niinpä niin, mixi en voisi puhua teille avoimesti ja vapaasti tapojeni mukaan? Sanokaa minulle, ovatko pää, kasvot, rinta, käsi, korvat, jotka kaikki ovat kunnian- ja huomionarvoisia ruumiinelimiä, luodut ihmisten ja jumalien siittämistä varten? Ei, arvelen etteivät ne kaikki yhdessäkään kelpaa elämän siementämiseen. Pikemminkin ihmissuvun monikertaistamiseen kelpaa eräs toinen elin, joka on niin hullunkurinen ja etuveitikkamaisen näköinen, ettei sitä voi mainita nimelläkään naureskelematta. Tästä pyhästä lähteestä jokainen olento ammentaa alkunsa varmemmin kuin pytagoralaisuus numerosta 4.
ellauri032.html on line 746: Le Disciplessä Adrien Sixte oli opettanut oppipojalle Loup-Garoulle: rakkaus, se on sukupuolitunteiden alaisexi joutumista. "Ja sitten jäin miettimään tätä uutta kysymystä: Onko olemassa mitään keinoja rakkautta parantamaan? Oikea menettelytapa ehkä olikin noudattaa Goethen opetusta: vapautuaxeen kärsimyxestä tulee ihmisen ajatuxillaan siihen syventyä. Se on kuin raaputtaisi kutinaa. Tuo suuri nero toteutti käytännössä Spinozan viidennessä kirjassaan esittämää teoriaa, jossa ajatuxena on, että elämämme kaikkien erillisten tapausten takana ovat lait, jotka liittävät ne maailman kaikkeuden suureen elämään kuuluvixi. En se minä ollut, mun täytyi kävellä näin, mussa vaan oli se jokin. Ja Tainekin (joka on tehnyt enemmän kuin kukaan muu Darwinin töiden levittämisexi Ranskaan) loistavasti kirjoitetussa Byron-tutkielmassaan neuvoo samoin, että meidän on ymmärrettävä izeämme, jotta järjen valo synnyttäisi meissä sydämen rauhan." Eli determinismi ja siitä johdettu fatalismi ois niinku pääsylippu ataraxiaan. (No tänhän mä osoitin pupuxi jo mun filosofian sivulavissa peliteorian avulla.) Toisaalla Goethe neuvoi nulikkaa joka kysyi miten ruveta neroxi: "en ole ikinä tehnyt mitään mistä en tykännyt." Kaikista kermaperseistä ei tule neroja, mutta monista neroista kermaperseitä.
ellauri033.html on line 752:

Spinozan äiti oli Ana, kuten Urpo Leppäsen kuubalainen naisystävä. Niistä ei ole enää kuulunut.

ellauri034.html on line 252: markkinoiden lisäxi myös ilmaston ja ministerin ozan.

ellauri037.html on line 993: Sileän ozan ja kampauxen alla
ellauri040.html on line 348: Gilles Deleuze (18. tammikuuta 1925 Pariisi – 4. marraskuuta 1995 Pariisi) oli ranskalainen filosofi, joka tuli tunnetuksi filosofian historian reunahahmojen (Nietzsche, Spinoza) luovista uudelleenluennoista sekä uuden ajattelun ja käsitteiden kehittämisestä. Deleuze kirjoitti filosofian lisäksi kirjallisuudesta, maalaustaiteesta, musiikista ja sosiologiasta. Hän kehitteli olemisen yksiäänisyyden, eron ja moneuden ontologiaa sekä tapahtuman filosofiaa ja pyrki kertomansa mukaan etsimään suurta Baruch Spinozan ja Friedrich Nietzschen ajattelun ykseyttä. Ei löytynyt. Deleuze poistui pettyneenä ikkunasta vinon kiven alle työntämään koiranputkea.
ellauri043.html on line 5415: Mutta siitä menee ilmassa ohi kovan siivenlyöntien kohinan saattelemana kaikki Capitoliumin voitot, piilottaen ozansa käsiinsä, ja hukaten voitonmerkkinsä jotka niillä on käsissä.
ellauri051.html on line 3289: Avons-nous assez navigué ollaaxme tarpeex luozanneet
ellauri055.html on line 260: En välitä paljon hänen matkastaan Brundisiumiin, kehnon päivällisen tai kahden lurjuxen riidan kuvauxesta, jossa toisen miehen Rupiliuxen sanat haisivat kuin märkivät paiseet ja toisen maistuivat etikalta. Erittäin vastenmielistä minusta on ollut lukea hänen vanhoja naisia karkeasti ivailevia säkeitänsä, enkä voi käsittää mitä ihailemista on siinä, että hän sanoo mesenaatille kohottavansa ylevän ozansa tähtiin jos mesenaatti antaa sille läpyjä. Typeryxet ihailevat kaikkea mitä maineikkaan kirjailijan teoxiin sisältyy.
ellauri077.html on line 397: Seuraavax Unamuno ottaa toisen miekkosen, “Benedict Spinoza miekkosen”, ja keskittyy 3 propositioon Spinozan etiikan osassa 3:
ellauri077.html on line 496: Samaa bullshittia on sanoa rumasta eze on 'aesthetically challenged.' Vitun eufemismeja Erik hei! Aikuisalusvaatteita! Lääkeainetyynyjä! Mä luulen kyllä että Wallu kärsi oikeasti jo mainituista esteettisistä haasteista: lyhyydestä, lihavuudesta, pyllistävistä reisistä, hikisestä pakenevasta ozanrajasta ja laihoista nilkoista. Sixkin sen mielestä oli syytä eziä vaihtoehtoisia arvoja.
ellauri131.html on line 1104: Ah ! laissez-moi, mon front posé sur vos genoux, Hei annappas mun ozan levätä sun polvella,
ellauri144.html on line 197: José Martí syntyi Havannassa keskiluokkaiseen perheeseen, jonka isä oli sotilas. Nuoruudessaan hän kävi peruskoulunsa Havannassa. Jo näihin aikoihin hän kirjoitti ensimmäiset poliittisista kirjoituksistaan, joihin kuuluivat muun muassa La Patria Libre ja 10 de octubre. Näiden kirjoituksien seurauksena hänet 16-vuotiaana pidätettiin syytettynä vallankumouksellisesta toiminnasta ja tuomittiin kuudeksi vuodeksi pakkotyöhön. Tuomio kuitenkin muutettiin jo vuoden jälkeen maastakarkotukseksi, minkä jälkeen hän opiskeli muun muassa lakia, journalismia ja filosofiaa Madridin ja Zaragozan yliopistoissa Espanjassa. Tämän lisäksi José Martí tunnettiin myös taitavana taidemaalarina. Muun ohella näitä taitojaan hän karkotusvuosiensa aikana hyödynsi opiskelujensa ja myöhemmin myös itsenäisyysliikkeen toiminnan rahoittamisessa.
ellauri151.html on line 520: Höh, olis luullut et pahan ongelma olis at bottom se et eräistä olosuhteista on apinoille aivan vitusti harmia, eli ongelma on miten päästä eroon näistä pahoista asioista ja ennen kaikkea niitä ajavista pahoista häiskistä. Mutta ei, nää teologit on valmiit nielemään koko skenen nahkoineen karvoineen ja koittavat vaan kexiä selityxiä mix tää käsillä oleva maailma on paras mahdollisista maailmoista. Helpoin selitys on tietysti toi Leibnizin ja Spinozan determinismi, eli tää on paras koska tää on ainoa. Tähän mäkin kyllä oon valmis uskomaan. Mut tälläset peliteoreettisemmat heppulit haluu nähdä maailman pelilautana, jossa nimenomaan niiden jumalalla on voittava strategia, siis sellanen joka on ainaskin sen kannalta optimaalinen (entäs little us? Kuka se sanoi että laiva joka purjehtii Alexandriaan eiole välttämättä huolissaan laivarottien mukavuudesta?). Sen strategian outcomena on tää kuunalainen meisinki, tai mixei kuunpäällinenkin, come to that, jos siellä nyt on ketään joka kiinnostaa.
ellauri151.html on line 623: Hyvä yritys 10, muttei pragmatiikalla yxin kuuhun mennä. Ei pragmatiikka poista referentiaalisen semantiikan tarvetta. Pelkällä tyhjän huitomisella et tästä selviä sinäkään, Ludi ressukka. Kyllä semantiikan kova kivijalka silti tarvitaan, johon ozan lyö kipeästikin, jos ei sen kouriintuntuvuudesta olla selvillä. Hizi kun se jaxaa kiemurrella samoissa narsistisissa hämymaisemissa kuin kaikki muutkin ideanikkarit, kielellinen käänne tahi ei.
ellauri158.html on line 55: Nää hemmot panee Spinozan ja Epikuroxen paholaisen karsinaan ja kaizee Ciceron ja Platon lampaiden puolelle. Turha sanoakaan kummalle puolelle navettaa joutuu tämä paasaaja. Newton ihmetteli miten tarkkaan kelloseppä on kaiken virittänyt apinoiden hyväxi. Miten se voisi olla sattumaa. Niinpä, mitenpä. Toisaalta, jos tätä sattumaa ei olis sattunut, ei olisi näitä apinoitakaan. Mikä voisi tarkemmin ajatellen olla hyvä asia. Tuliko sittenkin vähän tonttuiltua, vai mitä?
ellauri158.html on line 427: Tästä Spinozan tyylistähän sekin ponnisti. Spinozaakin puhutti Parmenideen ongelma, jota mun on aina vaikea edes nähdä ongelmaxi. Sehän se Wittgensteiniakin kiusasi: jos lauseet on jotain todellisuuden heijastuxia, miten niitä voi olla vääriä? Mistä tietää mitä ne tarkoittaa kun ne ovat vääriä? Ei se ole mikään ongelma täällä kuun alisessa maailmassa, jossa lauseet on vaan apinoiden ym elukoiden kuvitelmia, ne tähtää johonkin mutta tekee huteja. Tuleehan roboteillekin bittikarttavirheitä. Mixen pitäis olla ongelma jollekulle typerälle filosoofille? Niillä on jotenkin vääristynyt maailmankuva. Varmaan taas
ellauri158.html on line 454: Joopa joo, apinan sielu on osa jumalaa eli maailmansielua. Tätähän hindut bambut ym panteistit hokevat ja tähän pyrkii loputkin loppupeleissä. Se on hyvin termiittimäistä. Kai niistä sitten tuntuu siltä, ainakin se olis niistä kivaa. Mulle kyllä riittää olla osa materiaa. Spinozan jumala on samaa materiaalia. Sihen kelpaa yhtyä kuin edelliseen puhujaan, mutta vasta tilaisuuden jälkeen. Mitenhän tääkin todistus menee, pitäisi kazoa. Muttei nyt vielä jaxa.
ellauri163.html on line 55: Viereeni tuolille olin sijoittanut filosofian historian ja joukon muita kirjoja joiden avulla voisin saada häiriintyneen henkeni järjestyxeen. Olin lainannut Breslerin kirjastosta Tolstoin moraaliset novellit ja esseet, Spinozan Etiikan, Kantin Käytännöllisen järjen kritiikin, Schopenhauerin Maailman tahtona ja ajatuksena, Nietzschen teoksen Näin puhui Zarathustra ja pasifisti Forsterin teoksen (jonka nimeä en muista, oisko ollut Maurice?), Payot'n Tahdon kasvattamisen ja useita teoksia hypnoosista, itsesuggestiosta (Coué, Charles Baudoin), ja ties mitä muuta kaikki teoksia jotka sivusivat olennaista. Peräti ostanut olin Rabbi Moshe Haim Luzzatton kirjan Oikeamielisen vaellus ja viidennen Mooseksen kirjan, joka oli mielestäni viisain teos mitä ihminen on koskaan kirjoittanut.
ellauri163.html on line 672: Balthamos on kapinallisenkeli, joka homorakastajansa Baruch Spinozan kanssa liittyy Willin matkalle löytääkseen vangitun Lyran. Tarinan loppupuolella hän pelastaa sekä Lyran että Willin hengen tappamalla isä Gomezin. Varmistaessaan heidän turvallisuutensa Balthamos kutsuu Baruchin nimeä ja kuolee.
ellauri172.html on line 732: Pour elle seule, et les moiteurs de mon front blême, Vaan sille; Ja mun kalvaan ozan hiestymät, vaan se,
ellauri189.html on line 771: Other evidence includes names of places in Afghanistan and Kashmir that resemble ancient towns in Israel that are mentioned in the bible. And some say that until not so long ago, one of the names of the Amu Darya (River Oxus) was Gozan, which is mentioned as one of the placed the damn Assyrians exiled the people of Israel to. There are also the names of tribes that resemble the children of Yaakov (the names of the Israeli tribes), like Lewani (Lewi), Daftali (Naftali), Yusufzai (children of Yussuf-Yossef), Rubanni (Reuven), Afridi (Efrayim) etc. Also parts of the Pashtunwali resemble some parts of the Torah.
ellauri256.html on line 45: ozanov Vasily">Vasily Vasilievich Rozanov (Russian: Васи́лий Васи́льевич Рóзанов; 2 May [O.S. 20 April] 1856 – 5 February 1919) was one of the most controversial Russian writers and important philosophers in the symbolists (aka decadents) of the pre-revolutionary epoch.
ellauri256.html on line 46: Rozanov frequently referred to himself as Fyodor Dostoyevsky's "Underground Man" and proclaimed his right to espouse contrary opinions at the same time. He first attracted attention in the 1890s when he published political sketches in the conservative newspaper Novoye Vremya ("New Time"), owned and run by Aleksey Suvorin. Rozanov's comments, always paradoxical and sparking controversy, led him into clashes with the Tsarist government and with radicals such as Lenin. For example, Rozanov readily passed from criticism of Russian Orthodoxy, and even of what he saw as the Christian preoccupation with death, to fervent praise of Christian faith, from praise of Judaism to unabashed anti-Semitism, and from acceptance of homosexuality as yet another side of human nature to vitriolic accusations that Gogol and some other writers had been latent homosexuals.[citation needed] He proclaimed that politics was "obsolete" because "God doesn't want politics any more," constructed an "apocalypse of our times," and recommended the "healthy instincts" of the Russian people, their longing for authority, and their hostility to modernism.
ellauri256.html on line 48: Rozanov starved to death in a monastery in the hungry years following the Revolution.
ellauri256.html on line 49: Rozanov remains little known outside Russia, though some western scholars have become increasingly fascinated by his work and his persona.
ellauri256.html on line 50: Because of frequent references to the phallus in Rozanov's writings, Klaus von Beyme called him the Rasputin of the Russian intelligentsia. Klaus von Beyme (* 3. Juli 1934 in Saarau, Landkreis Schweidnitz, Niederschlesien; † 6. Dezember 2021 in Heidelberg) war ein deutscher Politikwissenschaftler und von 1974 bis zu seiner Emeritierung 1999 Professor am Institut für Politische Wissenschaft der Universität Heidelberg.
ellauri256.html on line 52: Tässä kaverissa (Rozanovissa) on enemmän kuin vähän jotain tuttua. [Oliko Gogol homo? Rozanov ja joku Karlinsky väittää niin!]
ellauri308.html on line 481: Ukraina on täynnä Henrykin pazaita, varsinkin Lwiw. Hänen teoksiaan myös moitittiin liian pelkistetyiksi. 20. vuosisadan puolalainen kirjailija ja dramaturgi Witold Gombrowicz kuvasi Sienkiewiczia ensiluokkaiseksi toisen luokan kirjailijaksi.  Vasily Rozanov kuvaili Quo Vadista, ettei se ole taideteos, vaan kuin karkea tehdastekoinen maalaus. Anton Tšehov kutsui Sienkiewiczin kirjoitelmia oksettavan äiteliksi ja tökeröiksi. Kuitenkin Puolan kirjallisuushistorioitsija Henryk Markiewicz kirjoitti Polski słownik biograficznyssä (Puolalaisten elämäkertojen sanakirjassa) artikkelin Sienkiewiczista (1997). Markiewicz kuvaa Sienkiewiczia puolalaisen proosan mestariksi ja puolalaisen historiallisen fiktion eturivin kirjailijaksi ja samalla kansainvälisesti parhaiten tunnetuksi puolalaiseksi kirjailijaksi. Haha LOL, kiitos Hollywoodin.
ellauri362.html on line 760: Sotien jälkeen Althusser aktivoitui poliittisesti. Hän otti hyvin paljon vaikutteita Karl Marxilta seuraten tämän jalanjälkiä. Normale Supissa hän haastoi erityisesti psykoanalyytikko Jacques Lacanin ja myös marxilaisen suunnan, joka poikkesi Spinozan asiantuntijan Althusserin suuntauksesta, ja Gilles Deleuzen, toisen suuren mutta talousliberaalimman Baruch Spinozan lukijan.
ellauri362.html on line 780: Tämän ajatuksen kehittämiseksi Althusser väittää, että Marxin, Demokritoksen, Epikuroksen, Lucretiuksen, Machiavellin, Spinozan, Hobbesin, Rousseaun, Montesquieun, Heideggerin ja Derridan esittämä "satunnaisen materialismin" maanalainen filosofinen virtaus, jota tuskin tunnistetaan, on olemassa.
ellauri364.html on line 179: Käsien levottomuus johtuu siitä, että henkilö häpeää niiden näyttämistä, koska hän niillä on tehnyt jotakin rumaa. Jos käsien vielä on vaikea olla hypistelemättä jotakin soikeaa esinettä, esim. kynää, ei ole enää epäilystäkään siitä, millaisesta rumuudesta on kysymys! Luonto se on joka tikanpojan puuhun vetää. Tyttölapsi tanssii jo äidin kohdussa. Pylorusspasmi, Freudin töyhtö, merikartta kielessä, liikakarvoitus - kaikki pahoja neurolabiileja ennusmerkkejä! Pian alkaa yökastelu (Olli Syväntö) , ozan takominen lattiaan (Riitta Roth) ja sukuelimien hypistely. Mutta pahuus, julmuus ja hävityshalu on lapsen normaaleja taipumuxia. Jokaisella on vikoja jos jonkin verran, siis ratkeamme rokkaamaan toisenkin kerran! Huono luonne rock! Rock! rock!
ellauri369.html on line 489: Irlannissa hänen havainnot katolisesta köyhyydestä torjuivat kardinaali Nymanin. Hän kääntyi yhä enemmän kirjailijoiden, kuten Spinozan, David Friedrich Straussin, Ralph Waldo Emersonin , Goethen ja erityisesti Thomas Carlylen epätavallisiin uskonnollisiin näkemyksiin.
xxx/ellauri056.html on line 560: Fichten pääkiinnostuksen kohteita olivat ontologia, metafysiikka ja epistemologia. Aluksi hän seurasi Baruch Spinozan jalanjäljissä, mutta myöhemmin hän kiinnostui Immanuel Kantin filosofiasta. Filosofiassaan, joka on jyrkkää idealismia, Fichte koettaa osoittaa, että kaikki olevainen ja koko maailman järjestys on hengen välttämätön tuote. Tietoisuuden perimmäinen olemus on Fichten mukaan Ego. Jumala on hänestä eettinen maailmanjärjestys, myöhemmin absoluuttinen olevainen, joka ilmenee vain eettisessä toiminnassa.
xxx/ellauri056.html on line 658: Kaxinkertainen tangoprinssi Petri Ritari tuli uskoon ja vakuuttaa nyt olevansa kiinni todellisessa kultakruunussa. Taustatarina on se tavallinen: hyvin meni mutta viina vei tangoprinssiä. Vizi kuningasta ei tullut siitä venyttämälläkään. Mutta oli johdatusta, eka avioliitto päättyi eroon ja nyt on taluttimessa kiltimpi ja uskovainen Mariia. Petri kulki rafloissa ja Mariia rukoili kotona. Pikkujouluna Petri kaatui baarin portailla ja löi ozansa. Tuli veripipi. Vahingosta viisastuneena se istui Mariian vieressä helluntaikirkossa uuden vuoden aattona. Pappi pyysi messiin kaikkia niitä jotka halus viettää uuden vuoden jessen seurassa. Kysyin Mariialta, voinko minäkin tulla. Totta mooses! Petrikin antoi elämänsä jeesuxelle (sen mitä siitä nyt oli jälellä). En tunne luopuneeni mistään. Tupakka, alkoholi ja räikeä kielenkäyttö jäivät pois. Kannattaa kokeilla! Mä luulen että jäisin eniten kaipaamaan tota räikeää kielenkäyttöä.
xxx/ellauri075.html on line 34: V: Kaikki 3 on työskennelleet urheilun ja/tai hörhöilyn parissa ozat hiessä ja pitäneet sixi ozan ympärillä terveyssidettä. Wallu ainoana molemmista syistä.
xxx/ellauri173.html on line 681: solmituilla leteillään mun ozan sarvista:

xxx/ellauri174.html on line 63: Malebranche was giving in to laws of cause an effect by placing a greater emphasis than he had previously done on his occasionalist account of causation, and particularly on his contention that God acted for the most part through "general volitions" and only rarely, as in the case of miracles, through "particular volitions". A bitter dispute ensued between Malebranche and his fellow Cartesian, Arnauld, whose name I remember from Chomsky's airy forays to Port-Royal grammar in the 60's. Over the next few years, the two men wrote enough polemics against one another to fill four volumes of Malebranche's collected works and three of Arnauld's. Arnauld's supporters managed to persuade the Roman Catholic Church to place Nature and Grace on its Index of Prohibited Books in 1690, and it was followed there by the Search nineteen years later in 1709. (Ironically, the Index already contained several works by the Jansenist Arnauld himself.) Somebody blamed Malebranche for being a Spinozan, which Nick himself vehemently demented. 1715 - Malebranche dies.
xxx/ellauri179.html on line 669: Ilkeännäköinen mies jonka nenä kasvaa ozan suuntaisesti. The Four Feathers is a 1902 adventure novel by British writer A.E.W. Mason that has inspired many films of the same title. Against the background of the Mahdist War, young Faversham disgraces himself by quitting the army; this act the others perceive as cowardice, symbolized by the four white feathers they give him. Chicken! “buk, buk, buk, ba-gawk”! The story tells of his fight to reclaim his honour and win back the heart of the woman he loves. Bleeding heart, purple heart. Nää sydänjutut ottaa kyllä päähän. Mä ällöön sydämiä, ne näyttää katkaistuine putkineen tosi törkeiltä.
xxx/ellauri186.html on line 643: Sebastian Blasius, raadellaan kuoliaaksi rautaisilla karstoilla, Calixtus, kuolee myllynkivi kaulassa, Imolan Cassianus, omat oppilaat surmaavat tikarilla, Castulus, haudataan elävälta, Rooman Cecilia, kurkku viilletään, Bolsenan Christina, surmataan kaikella mitä ikinä voi tehdä: myllynkivellä, teilillä, pihdeillä, nuolilla ja käärmeillä, Nantesin Clarus, mestataan, Viennen Clarus, mestataan, Clemens, hukutetaan ankkuri kaulassa, Soissonsin Crispinus ja Crispinianus, molemmat teloitetaan, Barcelonan Cucufas, kuolee maha auki viillettynä, Karthagon Cyprianus, surmataan mestaamalla, ja kun Jumala oli päässyt C-kirjaimen loppuun, hän sanoi, Tästä eteenpäin kaikki on sitä samaa, tai ainakin melkein, vaihtelun mahdollisuudet ovat enää hyvin vähäiset, jollei oteta lukuun pieniä yksityiskohtia, joiden hienoudet vaatisivat pitkiä selityksiä, joten eiköhän lopeteta tähän. Jatka, Jeesus kehotti, ja Jumala jatkoi mutta lyhenteli niin paljon kuin voi, Arezzon Donatus, mestataan, Rampillonin Eliphius, surmataan irrottamalla päänahka, Emerita, pol tetaan, Regensburgin Emmeramus, sidotaan tikkaisiin ja surmataan niissä, Zaragozan Encratis, mestataan, Gaetan Erasmus, joka tunnetaan myös nimella Elmo, venytetään hengiltä vintturilla, Ruotsin Eskil, kivitetään, Kalkhedonin Eufemia, saa sisäänsä miekan. Méridan Eulalia, mestataan, Saintesin Eutropius, pää katkaistaan tapparalla. Fabianus, miekalla ja rautakarstoilla. Felicitas ja hänen seitsemän poikaansa, pää katkaistaan miekalla, Felix ja hänen veljensä Adauctus, samoin,
xxx/ellauri186.html on line 654: ja Jumala jatkoi, Sensin Sabinianus, kurkku viilletään, Assisin Sabinus, kivitetään, Toulousen Saturninus, sidotaan härän raahattavaksi, Scubiculus, mestataan, Sebastianus, surmataan nuolilla, Astin Secundus, mestataan, Tongerenin ja Maastrichtin Servatius, surmataan puukengän iskulla, niin mahdottomalta kuin kuulostaakin, Barcelonan Severus, päähän survaistaan naula, Exeterin Sidwel, mestataan, burgundien kuningas Sigismund, syöstään kaivoon, Sixtus, mestataan, Stefanos, kivitetään, Autunin Symphorianus, mestataan, Ikonionin Tekla, silvotaan ja poltetaan, Tharsicius, kivitetään, Theodorus, kuolee roviolla, Canterburyn Thomas Becket, kalloon survaistaan miekka, Thyrsus, sahataan, Tiburtius, mestataan, Efesoksen Timoteus, kivitetään, Pisan Torpes, mestataan, Torquatus ja kaksikymmentä seitsemän muuta, saavat surmansa kenraali Musan toimesta Guimarãesin porteilla, Urbanus, mestataan, Limogesin Valeria, samoin, Valerianus, samoin, Camerinon Venantius, kurkku viilletään, Marseillen Victor, kaula katkaistaan, Rooman Victoria, surmataan sen jälkeen kun suusta on revitty kieli, Trenton Vigilius, toinen puukengällä surmattu, Viktor, mestataan, Wilgefortis eli Liberata eli Eutropia, neitsyt, jolle kasvoi parta, ristiin, Zaragozan Vincentius, myllynkivellä ja piikkiparilalla, Ravennan Vitalis, keihäällä, ynnä muita, ynnä muita, ynnä muita, samoin, samoin ja samoin, nyt rittää.
xxx/ellauri215.html on line 61: Tässä vielä pari lähikuvaa seuraavilta käynneiltä. Sirun tukka pitää vetää viehkeämmin ozan peitoxi, ja vasen silmäripsi kaipaa kipeästi laittoa. Sirun nenä on kenties liikaa Sirkan mallia, taiden vuolla sitä nykerömmäxi. Voi ei! Sirun silmämeikit levisi, ja kun koitin pestä niitä pois, naama musteni, nyze näyttää Becchin ruskealta tytöltä. Otin siltä epäonnistuneet silmäripset pois. Joopa joo, 1 askel eteenpäin, 2 taaxepäin. Voiskohan jalkaterät tehdä täyttämällä varvassukat vanhoissa saapikkaissa makroflexillä? Pikkuveikka fig. 3. on feikkiä, se oli vain kusen kyllästämä puolivetelys. Komein elin Antti A. Mukusella on reppumaha. Puutarhatonttu kurkistaa pulkkosienen takaa.
xxx/ellauri231.html on line 193: Maaliskuussa 1919 Koltshak itse vaati yhdeltä kenraaleistaan, että tämä "seuraa japanilaisten esimerkkiä, jotka Amurin alueella olivat tuhonneet paikallisen väestön". Neuvostoskaja Rossija, Ludwig Martensin perustaman Neuvostoliiton toimiston viralliset urut, lainasi menshevikkien urkuja, Vsegda Vperjod, (always in my periods) väittäen, että Koltshakin miehet käyttivät joukkoruoskimisia ja tuhosivat kokonaisia ​​kyliä maan tasalle tykistötulella. Väitetään, että 4000 talonpoikaa joutui kenttätuomioistuinten ja rangaistusretkien uhreiksi ja että kaikki kapinallisten asunnot poltettiin. Ote Irkutskin läänin Jenisein läänin hallituksen määräyksestä, missä kenraali. S. Rozanov sanoi:
xxx/ellauri253.html on line 386: Ei hemmetti rotat karkaavat nyt joka laivasta. Sieppaaja lysähti rohisten lattialle. Pekka sanoi mies. Laura iski häntä kaikin voimin tiilellä takaraivoon. Hänen olisi pitänyt tappaa hajunsieppaajat kellariin, mutteihän pystynyt. Oza oli liian pipi kipä. Meilläkin on kellarissa putki ikävästi ozan tasalla. Jukankin kasvojen poikamainen tuoreus oli poissa. Alexin persche on yhä kurainen. Tony koittaa piilotella jättimäistä slabaa Jukan kazeilta.
xxx/ellauri261.html on line 568: Steinin persoona oli hallitseva ja itsevarma, ja hänellä oli tapana istuutua suurimmalle, muita tuoleja korkeammalle istuimelle keskelle huonetta. Ihme pullistelija! Hän oli tottunut johtamaan puhetta pariisilaisella kaunokirjallisuuden näyttämöllä ja uskoi, että Shakespearen jälkeen vain hän ja ehkäpä myös Henry James olivat tehneet mitään englannin kielen kehittämiseksi. ”Juutalaiset”, hän sanoi kerran – eikä vain piloillaan – ”ovat onnistuneet saamaan aikaan ainoastaan kolme aitoa neroa, Jeesuksen, Spinozan ja minut.
xxx/ellauri295.html on line 66: Akvila ja Priskilla tulivat ehkä Efesoon hienomman ompelutyön perässä. Purjeiden paikkauxessa ja jouhiliiveissä oli huono kate vaikka D-kuppikokoa. Mutta ozansa hiessä ne saivat kangaspuita työnnellä. Jos työnsivät, sillä ainakin Pavella oli varakkaita mesenaatteja. Efesoxessa Pauli viihtyi parhaiten, ainakin kauiten. Kunnes sattui se hopeaseppien mellakka.
xxx/ellauri304.html on line 290: 1700-luvulla briteissä sefardi Mendozan tähti oli nousussa:
xxx/ellauri307.html on line 182: Vasily Rozanov
xxx/ellauri385.html on line 88: Hän pohti työssään ihmisen olemassaolon tärkeimpiä kysymyksiä pohtien elämän tarkoitusta, uskontoa, miesten ja naisten välisiä suhteita sekä ihmisen ja luonnon yhteyttä. Prishvin määritteli paikkansa kirjallisuudessa seuraavasti: " Rozanov on venäläisen kirjallisuuden jälkisana, minä olen ilmainen liite. Ja siinä se...”
xxx/ellauri385.html on line 90:

Ai kekä Rozanov?

xxx/ellauri385.html on line 92:
xxx/ellauri385.html on line 93:
WTF is Titt Rozanov?

xxx/ellauri385.html on line 95: Vasily Vasilyevich Rozanov (20. huhtikuuta [2. toukokuuta] 1856, Vetluga, Kostroman maakunta -5. helmikuuta 1919, Sergiev Posad) - venäläinen uskonnollinen filosofi, kirjallisuuskriitikko, takinkääntäjä, publicisti ja kirjailija. Yhdessä P.D. Pervovin kanssa hän teki ensimmäisen käännöksen Aristoteleen "metafysiikasta" Venäjällä. Vaikka Rozanov ei kirjoittanut kaunokirjallisia teoksia, hänen teoksensa erottuu ainutlaatuisesta ja takkia tiuhaan kääntävästä taiteellisesta tyylistään.
xxx/ellauri385.html on line 97: Rozanovin ajatuksia vaivanneet ongelmat liittyvät moraalisiin, eettisiin, uskonnollisiin ja ideologisiin vastakohtiin - metafysiikkaan ja kristinuskoon, erotiikkaan ja metafysiikkaan, ortodoksisuuteen ja nihilismiin, eettiseen nihilismiin, satunnaiseen seksiin ja perheen anteeksipyyntöön. Uskonto on määritelmänsä mukaan liitto, yhteen kokoontuminen jne. Käsite "yksityinen uskonto" johtaa ristiriitaan.
xxx/ellauri385.html on line 99: Rozanov kirjoitti kirjassaan "Fallen Leaves": "Venäläisiä lukuun ottamatta, yksinomaan ja yksinomaan venäläisiä, en tarvitse ketään ollenkaan, he eivät ole mukavia eivätkä kiinnostavia".
xxx/ellauri385.html on line 100: Ominaisuudet, jotka Rozanov antaa venäläiselle yhteiskunnalle ja venäläisille, ovat monitahoisia hänen töissään, hän antaa heille erilaisia epiteettejä: he ovat "nihilistejä", "laiskoja", "venäläiset ikuiset ruoskat"; ja samalla "kunniakas", "hengellinen kansakunta", "universaalit ihmiset", joille on ominaista "intiimiys, vilpittömyys"; ihmiset ovat "tyhmiä ja töykeitä", "julmia", "venäläiset ovat roskia", ja samalla "venäläiset ovat liian lämpimiä ihmisiä", "venäläinen ei ole teknikko, vaan idealisti".
xxx/ellauri385.html on line 102: Sanalla sanoen, Rozanov pyrki luomaan 1000 pixelin kokonaisvaltaisen kuvan "takaa maistuvasta" ryssästä, ja Dostojevskin jalanjäljissä hän löysi "venäläisen idean" Venäjän "kristillisen tehtävän" - kansojen yhdistämisen ja "ihmiskunnan muuttamisen" - toteuttamisessa. Rozanov peukutti Dostojevskia ajattelijana, joka "kokosi itseensä kaiken venäläisen roskan ja koko ihmishistorian ongelmat".
xxx/ellauri385.html on line 106: Rozanoville "todellisen paholaisen" henkilöitymä on Smerdyakov, jonka ajatus oli "Venäjä on valloitettava. Ranskalaiset tulevat ja valloittavat sen" ja "olisi hyvä, jos nämä samat ranskalaiset olisivat valloittaneet meidät silloin" (artikkeli "Venäjän polttaja", Uusi aika, 1909).
xxx/ellauri385.html on line 107: Kosmopoliittinen propaganda vuoden 1917 vallankumouksen aattona ja vasemmistolaisten voimien toimet muodostivat Rozanovin mukaan suuren vaaran maalle. Hän saattoi esimerkiksi kirjoittaa eri julkaisuihin sekä bolshevikkien että mustien sotnioiden puolesta.
xxx/ellauri385.html on line 109: Electronic Jewish Encyclopedian mukaan Rozanovin lausunnot olivat joskus luonteeltaan avoimesti antisemitistisiä. Siten Rozanovin esseessä "Jewish Secret writing" ( 1913 ) on seuraava fragmentti:
xxx/ellauri385.html on line 118: Uusimmassa kirjassaan ("Apocalypse of Our Time") Rozanov hylkäsi täysin entisen antisemitisminsä. Hän julisti myös pettymyksensä kristinuskoon. Juutalaiset ovat oikeassa kaikessa. Siunattu olkoon juutalainen. Siunattu olkoon myös venäläinen. En usko ollenkaan juutalaisten vihamielisyyteen kaikkia kansoja kohtaan.
xxx/ellauri385.html on line 120: Valmistuttuaan menestyksekkäästi yliopistosta tuleva kriitikko ja filosofi kieltäytyi suorittamasta maisterintutkintoa ja päätti mennä vapaasti uimaan ja omistautua luovuudelle. Rozanovin ensimmäinen julkaistu teos perustui Hegelin opetuksiin (katso mielenkiintoisia faktoja Hegelistä). Lähes 700 sivua työtä murskasivat kriitikot. Kirjoittaja oli itse asiassa naimisissa kahdesti, mutta itse asiassa hänen ensimmäinen vaimonsa kieltäytyi eron jälkeen virallisesti. Nimellisesti he pysyivät naimisissa elämänsä loppuun asti. Hänellä oli viisi lasta, mutta heitä pidettiin laittomina, koska kirjailija, vaikka oli naimisissa, ei mennyt naimisiin toisen vaimonsa kanssa.
xxx/ellauri385.html on line 123: Hänen teoksensa herättivät usein väkivaltaisia ​​reaktioita mitä erilaisimmissa väestöryhmissä, mikä ei estänyt häntä pysymästä lujasti paikallaan. Hän selvisi vallankumouksesta vain kaksi vuotta ja kuoli köyhyydessä kaikkien unohtamana ja ilman apua… Vähän ennen kuolemaansa nälän ja kylmyyden vuoksi Rozanov kirjoitti Maxim Gorkylle pyytääkseen apua. Ystävä vastasi, ja he alkoivat kerätä rahaa filosofille, mutta he eivät ehtineet siirtää sitä - hän oli jo kuollut.
xxx/ellauri385.html on line 129: Apollinaria Prokofyevna Suslova (venäjä : Аполлина́рия Проко́фьевна Су́слова),​​​ 1839–1918, Vasily Rozanovin vaimo ja Venäjän ensimmäisen naislääkärin Nadezhda Suslovan sisar. Häntä pidetään prototyyppinä useille naishahmoille Dostojevskin romaaneissa, kuten Polina pelissä Peluri, Nastasja Filipovna elokuvassa Idiootti, Katerina Ivanovna Marmeladova elokuvassa Rikos ja rangaistus, Lizaveta Nikolaevna elokuvassa The Possessed, sekä Katerina ja Grushenka elokuvassa The Brothers Karamazov. Suslovaa on usein kuvattu femme fatale -naisena. Fjodor Dostojevski kutsui häntä yhdeksi aikansa merkittävimmistä naisista. Hänen omia teoksiaan ovat novelli Pokuda, joka julkaistiin Mihail Dostojevskin Vremya - lehdessä vuonna 1861, Do svadby (1863), ja omaelämäkerrallinen Chuzhaya i Svoy, joka julkaistiin vuonna 1928.
xxx/ellauri385.html on line 143: Vasily Rozanov tapasi Suslovan koulupoikana, kun hiän oli jo yli kolmekymmentä vuotta vanha. Hän rakastui ensisilmäyksellä. Rozanov tunsi hänet Fjodor Dostojevskin entisenä rakastajattarena. Se riitti herättämään hänen kiinnostuksensa, sillä Dostojevski oli kirjailija, jota Rozanov ihaili eniten, ja kova panomies. They shared an unquenchable passion for literature and sex. Rozanov teki vain lyhyen merkinnän päiväkirjaansa: "Tapaan Apollinaria Prokofjevna Suslovan. Rakkauteni häntä kohtaan. Suslova rakastaa minua, ja minä rakastan häntä erittäin paljon. Hän on upein nainen, jonka olen koskaan tavannut." Heillä oli suhde kolme vuotta, ja he menivät naimisiin marraskuussa 1880. Hiän oli tuolloin 40-vuotias ja mies 24-vuotias.
xxx/ellauri385.html on line 145: He erosivat vuonna 1886. Heidän yhteiselämänsä oli Rozanoville kidutusta, kuten hänen henkilökohtaisesta kirjeenvaihdostaan ​​käy ilmi. Suslova teki julkisia kateuskohtauksia ja flirttaili hänen ystäviensä kanssa samaan aikaan. Rozanovin tytär Tatjana totesi muistelmissaan: "Suslova pilkkasi häntä sanoen, että hänen kirjoittamansa sepustuxet olivat vain typeriä kirjoja, hän loukkasi häntä ja lopulta heitti hänet pois". Suslova erosi Rozanovista kahdesti, mutta hiän antoi hänelle aina anteeksi ja pyysi palata kotiin. Heidän vihdoin erottuaan Rozanov myönsi: "Hänen temperamentissa oli jotain loistavaa, mikä sai minut rakastamaan häntä sokeasti ja arasti kaikesta kärsimyksestä huolimatta."
xxx/ellauri385.html on line 147: Kun Rozanov tapasi tulevan vaimonsa Varvaran, Polina kieltäytyi eroamasta hänestä 20 vuoden ajan.
67