ellauri004.html on line 566: On ensi näkemältä outoa, että ylin hyvis vaatii

ellauri006.html on line 1747: Ei tässä ole mitään outoa, kidutus ja tappaminen on ihan ok, kunhan siinä noudatetaan sovittuja tapoja. Sekin on vaan osa termiittiapinoiden arkipäivää. Kuin myös sen kauhistelu, varsinkin kun uhrien joukossa on meikäläisiä. "Uhreissa ei tiettävästi ollut suomalaisia." Puh, läheltä piti, olihan siellä kai jokunen muu pohjoismaalainen. Hirviöitä!
ellauri011.html on line 353: Alkaa seurata outoa muinaisjuonta,

ellauri011.html on line 1111: Kohelo lukee raamattua muutenkin kuin piru hyvää romaania. Kirjan pappi tekee saarnassaan huonon jobin, väärä profeetta. Jobi nimenomaan EI kironnut jumalaa, vaikka vaimo ehdotti, se ymmärsi mihin pomo vetää rajan. Six kai päällikkö lopulta leppy sille, anto rahat takasin, teetti lapsistakin kopiot. Oishan se ollut outoa jos rupisen jobin raippaus ois tehonnut kaikkivoipaan testaajaan.
ellauri019.html on line 161: Poika, ihan samaa tehtiin ennenkin. Millon ei tehty töitä, tirkisteltiin muiden elämää. Töitä oli tosin enemmän, vähemmän joutoaikaa, pelkkää viihdettä. Työn ja viihteen raja ei ollut yhtä mustavalkoinen. Tai no, samaa harmaata ne on tänäänkin, työ ja viihde, yhtä sometusta ja näpytystä kumpikin. Vaihdetaan vaan sivua kun pomo tulee lähelle.
ellauri019.html on line 1019: Pam oli jäädä kiinni löydettyään kirjeen piilopaikasta. Neiti on säikähtäneen näköinen, sanoi vartija. Haistoin päivännoutoa, ja siitä ryömi ulos iso ruma mato. Inhoon matoja, kexi Pamela sanoa. Päivännoudoissa ei ole tuoksua, sanoi vartija. Romaaneista oppii kivaa luonnontietoa.
ellauri024.html on line 491: Mix huvittaa nähdä jonkun housunnapit auki? Sas se, Arska, mä en käsitä. Mut mulla jääkin vetoketju auki vähän väliä. Ei se naurata, kun ei hävetä, ei edes nolota. Naurakoot ketkä tahtovat. Be my guest. Hevoset on jo karanneet, enää riimu seinällä. Koko toi Aarnen vaatteista ja ulkomuodosta skizoominen on outoa. Naisten narrimaiset asut, sehän on kuin Jeremias tai Cato.
ellauri024.html on line 1166: ollaxeni omalle kullalleni mielixi. Sixi on outoa,

ellauri030.html on line 433: Ei se ihan noin yxinkertaista ole, hemmetti. Emmä tahdo välttämättä olla herra isoherra, mutta kyllä silti harmittaa että joku toinen on. Jotain rajaa, mulle paras vaihtoehto on ettei kukaan pääse päsmäröimään mun kustannuxella. Ja se on kyllä puppua ettei keuliminen suututa vaan mun oma suuttumus, se on ihan höpöä ideaoppia. Kummallinen tyyli eristää koko maailma izestään, outoa autismia.
ellauri032.html on line 343: Tosi ja epätosi on lauseen attribuutteja. Ei Hobbes pohdi miten ne annetaan. Parmenideen (ja vähän Platoninkin) mielestä se oli ihan outoa, kai koska ne piti kielen mallina noita aataminaikuisia nimiä. Eihän nimet ole valetta, vaikka olis nimiä sarjakuvahahmoille kuten Aku Ankka tai jehova. Ne ei vaan tarkota mitään. Platon marssitti tähän apuun ideat eli yleiskäsitteet, tosi ajatus on oikea symplokee eidoon, kuvakudos. Ideat toisin kuin me yxilöt on ikuisia. Sielukin on sit yleiskäsite, se on meemi. Tänhän mä kekkasin jo toisaalla. Platon(ism)ista tuli mukaan paljon tämmöstä ihan puppua, josta eri sortin mystikot on sitten ammentaneet kauhakaupalla. Apinat on oikeesti ihan vitun hölmöjä, alkeellisia matelijanaivoja. Varsinkin kun niillä on joku oma lehmä ojassa.
ellauri036.html on line 1712: piirteissä oli outoa, suurta, jo nähtyä.
ellauri039.html on line 585: onkin jotain outoa tiimistä välittämistä?

ellauri040.html on line 591: Adam Mickiewicz was born in the East of the former Polish-Lithuanian state. Because of that he called Lithuania his mother-country. Eka ajattelin et ompa outoa, Puolan kansalliseepos Liettuasta, mut kelaa: onhan Kalevalakin Karjalan laulumailta.
ellauri046.html on line 735: Rukousten plot on anteexi kiitos ole hyvä. Krist. rukouxissa outoa on et ei oikeestaan saa pyytää yhtään mitään, jumala kuiteskin tietää paremmin mikä käy, eli tapahtukoon sun tahtos; mun sana olkoon yhtä mitätöin kuin sun on mitääntekemätöin. Mod Gud have vi altid uret, se on rakentava ajatus.
ellauri053.html on line 323: Numero 4 on nelijalkaisten numero, ainoa kolmijalkainen eläin on miekkonen. Keskijalka ei ota edes maahan. Tulee Dreyfuss-kävelyä, outoa tai ontuvaa kuin Chaplinilla ja Sattuman Villellä. 4 legs good 3 legs bad.
ellauri055.html on line 164: Joopa joo aika vahvasti Rolle paukuttaa esi-isäin eli jälkipolven palvontaa. Se on elukoiden ainoo oikee uskonto. Siemennys. Siihen nähden outoa, ettei Rollella ilmeisesti ollut jälkeläisiä. Meemeihin se pani pelimarkkansa. Sen lapsen nimi oli Noopeli, ja isän Josip. Sen kirjoja ei kyllä moni enää lue.
ellauri060.html on line 130: Pettymyxexeni havaizin kuitenkin aika pian, että Macron mielenkiinto sojotti aivan muualle. Kun aloitimme, olimme ainutlaatuinen pari: nainen ja mies (outoa!), ikäero 18 vuotta, täysin toisistaan poikkeava koulutus- ja ammattitausta, niin ja se pituusero. Nyt on markkinoille ilmestynyt muutamia nais-mies –pareja, kouluttajiakin tai konsultteja runsain määrin. Edelleenkin voimme ylpeinä sanoa: näin sitä ei tee kukaan muu!
ellauri073.html on line 195: On outoa mutta sopivaa että Johnin yx hahmo, John McCain (kekä se on pliis?) kuoli just äsken vähän ennen Wallun 10v kuolinpäivää.
ellauri082.html on line 234: My little horse must think it queer Mun pikku poni ajattelee, outoa
ellauri096.html on line 732: 15.01.2020 tuli kuluneexi 105 vuotta Loimaan lehteä. Loimaan lehdessä miesten ja naisten tasa-arvo on kunnossa. Oma paikallinen lehti on aina seutunsa kuva. Mummokolarit ovat kolisseet tavallista vähemmän. Eläinkannan runsastuminen on pidetty kunnossa mezästämällä. Onko Loimaalla olemassa mitään varamummopalvelua? Asunto oy Karhulanmäessä on myös kuulunut outoa kolinaa. Kurkkasin ovisilmästä. Käytävällä paloi valo. Menin takaisin sänkyyn ja sammutin valot. Heräsin viime viikolla siihen kun joku rapisteli turvaketjua. Nyt on ilmennyt että joku tuo tyhjiä rutisteltuja oluttölkkejä ovemme taaxe. Vielä sisäpuolelle. Mikähän tarkoitus tässä touhussa... yhä sairaamman hurmeiseksi vajoavaa apokalypsia, kieroutunutta ja vainoharhaista, "hulvattoman" postmodernin komedian ja karmivan kauhun rajamailla. Sehän näyttää olevankin Loimaalla vaan normipäivä.
ellauri098.html on line 252: 31. HÄÄT: Hero menee naimisiin ja saa palkinnon ja ylennyxen, tyypillisesti pääsee suoraan hillopaalupaikalle. Tää on darwinistisesti ajatellen ihan pääasia, sikäli on vähän outoa että se jää uupumaan kristittyjen mielitarinasta. No kyllä katoliet naisenpuolet ajattelee sanan voimalla että jeesuxesta tulee niiden ylkämies. Ja miehet voi sitten haaveilla neizyt Maariasta, tai failing that, edes Maria Magdaleenasta.
ellauri105.html on line 537: – Aika outoa, jos tällaisella linjalla saa jatkaa perussuomalaisessa eduskuntaryhmässä.
ellauri107.html on line 79: Peppu-Roth ei osaa kuvata uskottavasti iloa. Ei se osaa kuvata mitään muuta kuin Peppua. Kaikki muu on vain rekvisiittaa päähenkilölle. Koko ajan se kuvittelee kaunottaria jotka pihkaantuvat siihen. Ei siis kääntäen. Tästä näkee sen narsismin syvyyden. Erittäin outoa ja epäuskottavaa että joku naislukija olisi muka liikuttunut kyyneliin noista ekoista 2 miniesseestä. Musta ne oli yxinomaan omahyväisiä ja ällöjä.
ellauri115.html on line 728: Mutta tässä koen mä kuulen mutinaa kaikilta ns. viisailta miehiltä. Lapselliset erroiri, kasvantaviärät ennakkoluulot, ne huutaa kesken konserttia! Ei apinan mielessä ole muuta kuin mitä se on oppinut kokemuxesta; ja me tuomitaan kaikkea vaan hankittujen ideoiden perusteella. Ne jaxaa jauhaa tätä; ne jopa uskaltautuu hylkäämään kaikkien kansojen selvän ja universaalin yhteisen kannan, ja asettaa tätä apinalauman hämmästyttävää yximielisyyttä vastaan jotain hämäriä poikkeuxia jotka ne tietää vaan ize; ikäänkuin koko luonnon terendi voitas tehdä tyhjäxi vaan yhden osakunnan [esim Israel] vastaesimerkillä, ja ikäänkuin joidenkin hirveyxien olemassaolo tekisi lopun koko lajista. [No siltähän tää alkaa vähän näyttää...] Mut minkä tautta spektikko Montaigne yrittää löytää jostain hämärältä maailmankulmalta tavan joka on vasten perittyjä oikeuskäytäntöjä? Mitä varten se uskoo mitä epäuskottavimpia turisteja, ja kieltäytyy uskomasta meidän suurimpia kirjailijoita? Pari outoa ja epäilyttävää tapaa, joilla on paikalliset syyt joita me ei vaan tunneta; tekeekö nää tyhjäxi yleisin päätelmän joka perustuu maailman kaikkien osakuntien yleissopimuxeen, jotka eroaa kaikilla muilla tavoilla mut on samaa mieltä tästä? Voi vittu Montaigne, sä olet olevinasi niin totuudenkaltainen ja rehellinen; ole vilpitön ja todennäköinen, jos filosofi voi olla sellainen, ja kerro mulle onko mitään maalman maata missä on rikos pitää sanansa, olla armollinen ja avokätinen, missä hyvää miestä pilkataan, ja petkuttajaa kunnioitetaan. [Epistä! Ranskaa ei lasketa, eikä Voltairea.]
ellauri115.html on line 776: Kauniilla ilmalla koko joukkomme lähti vielä jälkeenpäin kävelylle rantapenkereelle lauleskellen hanhenaikaisia lauluja. Tahdon nyt miettiä mixi tää aika tuntui musta niin eri kivalta. Eix ole outoa?
ellauri135.html on line 194: No ei ilmeisesti ole sama mies, mutta todennäköisesti sukua. Tällä runoilija Bergillä oli parta kuin nippu karhiaisia. Se oli enempi myöhemmän kenraalikuvernöörin kreivi von Heidenin näköinen. Mut eise sille kaiketi ollut mitään sukua. On se outoa...
ellauri145.html on line 400: Lewis Carroll: Lobster Quadrille. Lewis Carrollin main claim to fame Bretonin mustan huumorin kirjassa on ezen Hunting of The Snark (Jabberwockyn ´twas brillig and the slithe momes jatko-osa) ilmestyi samana vuonna kuin presubrealisti Lautremontin Pahanhajuiset laulut (joista enemmän alla). Tähän niteeseen on Antero jostain syystä ottanut Liisan Ihmemaassa Osterien laulun; outoa sikäli, että se on oikeasti melko hauska.
ellauri145.html on line 978: (N´est-ce pas étrange, Madame ?) (Exe ole outoa, Madame?)
ellauri158.html on line 352: Tosiasiallisuus on musta sama kuin täydellisyys. Aika outoa, useimmiten todellisuus jää aika imperfektixi. Ideaalit on perfektejä enintään.
ellauri160.html on line 531: Samaan aikaan lukija kiinnitti huomiota Audi RS6 -ökyautoon, joka ajeli edestakaisin pitkin Kanavarantaa. Pian paljastui, että ratin takana oli kukapas muu kuin Stefu. – Stefun toiminta oli jotenkin outoa hänen sahatessaan autolla edestakaisin Kanavanrannassa ja peruutellessa omituisesti. Hän oli myös jotenkin poissaolevan näköinen ja näpräsi kovasti puhelintaan, Seiskan lukija arvioi.
ellauri162.html on line 488: Proosan puolella Kikherneen sanahelinä, monimutkaiset vertaukset, käsittämättömät harhapolut eivät liioin innostaneet häntä. Häntä eivät toden totta temmanneet mukaansa tämän ylätyyliset apostrofit, patrioottisten hokemien ehtymätön vuo, paatokselliset juhlapuheet, jähmeä tyyli, mehevä ja rehevä mutta kuitenkin pyylevä, ytimetön, vailla selkärankaa - lauseen aloittavien adverbilitanioiden kamala kuona, ohuin konjunktiosäikein toisiinsa nivottujen pönäköiden lauseperiodien muuttumattomat formulat, saati uuvuttava mieltymys toistoon tyylikeinona. Toisaalta myöskään lakonisesta sahastaan tunnettu Caesar ei miellyttänyt häntä, sillä nähtävästi Ciceron äärimmäinen vastakohta tarkoitti vain niuhottamista ja kiristämistä, hedelmätöntä ynnäämistä, outoa ja täysin aiheetonta pidättelyä.
ellauri196.html on line 259: Something amazing, a boy falling out of the sky, Jotain outoa, poika joka putoaa päistikkaa taivaalta,
ellauri203.html on line 60: Se seuraa yleensä suoraan tämän henkilön oman valtavan energiannousun jälkeen, ja se on niin outo ja yllättävä, että monet ihmiset jättävät sen huomiotta tai kirjoittavat sen pois. Se on tarkoituksenmukaista ja epäkunnioittavaa, ja sen tarkoituksena on aiheuttaa hämmennystä ja merkitä merkityksettömyyttäsi heille. Narsistien kanssa ei ole kiintymyxen tunnetta, joten se, mikä on outoa, epämukavaa ja epänormaalia sinulle on täysin olematonta heille. Tunnet katkaisun vaikutuksen, vaikka ne eivät koskaan olleet "yhteydessä" ensinnäkään.
ellauri206.html on line 161: Svengijengi ’62 (engl. American Graffiti), vuonna 1973 ensi-iltansa saanut elokuva, joka on George Lucasin ohjaama ja käsin kirjoittama. Se kertoo tarinan yhdys­valtalaisista teineistä heidän kesä­lomansa viimeisenä iltana valmistuttuaan high schoolista. (p.o. kesälomansa viimeisenä iltana heidän valmistuttuaan, vittu kukaan ei enää osaa possesiivisuffixeja, lakkaisivat edes yrittämästä.) Tämäkin leffa on mulle n.h. Mikä olis voinut vähemmän kiinnostaa kuin amer. teinileffa vuonna 1973 jolloin viilasin oza hiessä stalinistisen pankinjohtajan tyttären hilloviivaa ja interreilasin Unkarista etelään pieni sininen pahvimatkalaukku kädessä. Eikös ne typerät Star Wars rainat olleet samaisen sentimentaalisen lukaasin käsialaa? Juu sama leuaton harmaa pikku mies on kyseessä. Ronny Howard s. 1954 esitti lukaasia s. 1944. Lukaasin firma on sittemmin myyty Disneyn Waltille. Ylläri. Tirkistely on obsessiivis-kompulsiivista toimintaa. Tästä luvusta tulee mieleen Heli Mätinki 3v aiemmin jossain Turussa, missä mullakin alkoi kalu seistä vastahakoisesti saunassa ja pakenin Petrin lailla uimareissulle vähän äkkiä. Olis pitänyt vaan Petrin lailla ottaa mela kauniiseen käteen ja työntyä käskyn mukaan kaikkeinpyhimpään. Vaikka tuskin oisin pystynyt edes 5 pistoon. Ois takuulla tullut ejaculatio ante portas. Toisaalta toisella kertaa olisi voinut mennä paremmin. Marjan mielestä sukuelimet on hirveä sana. Siinäkin on jotain outoa. Kaikki hahmot toistavat taas Korhosen omia ajatuxia. Marja ei ollut erityisen kaunis mutta auliin panohaluinen.
ellauri214.html on line 310: Olette oikeassa. Jotain tosi outoa on ilmassa, kun vajaasta toimitus-sopimuksen täyttämisestä ei seuraa sopimuksessa jo määriteltyjä sanktioita.
ellauri223.html on line 102: Uhrit auringonjumalalle ovat vapaaehtoisesti nälistettäviä miehiä joista tehdään munkkeja poistamatta kokonaan killuttimia. Hoh hoh, onpa outoa. Papit ovat jotain tiedemiehiä joita päästetään vain harvoin pukille. Only very seldom, and that as a cure for the ills of solitude, do they have converse with women.
ellauri246.html on line 574: Dzerzhinskin käräjäoikeudessa Brodskin kuulemistilaisuus pidettiin 18. helmikuuta. NIITÄ. Metteri kuvailee hänen näkemyksensä tästä tapahtumasta: "Oli hämmästyttävää, että tämä nuori mies, jonka vain minulla oli tilaisuus nähdä yksityiskohtaisesti ja tarkkailla, kyllä, vaikka olosuhteissa se on vakavasti hänelle äärimmäinen, tyhjennetään Jotkut muut irrotukset - [tuomari] Savelyeva ei voinut loukata häntä eikä itseään, hän ei pelottanut hänen surullista karkeaa ozaansa Okhricov. Hänen kasvonsa oli joskus hämmentynyt, koska hän innostuksella ei myöskään kykene kehittämään tätä outoa naista, sen sulaa herättävyys; Hän ei pysty selittämään hänelle jopa yksinkertaisinta, hänen mielipiteessään, käsitteitä. "
ellauri258.html on line 180: "Ajassamme outoa on se, että monet esikuvamme ovat narsistisia sankareita, jotka tyydyttävät itseään ja esittävät masturbaatiofantasioitaan mediassa. Elämä esitetään pitkänä masturbaationa tai tuotteena, josta voi tehdä kuluttajavalituksen. Klassinen sankari on toista maata. Historian hahmoista arvostamme eniten niitä, jotka tekevät jotain ison asian puolesta. Kuka pystyy luettelemaan 1200-luvun Euroopan rikkaimmat ihmiset tai suosituimmat pop-muusikot? Arvokas maailma on muistamisen arvoinen. Jokainen ihminen, joka arvostaa itseään, arvostaa muita. Korkea omanarvontunto mahdollistaa loukkaamattomuuden rajat, joita ei rikota."
ellauri262.html on line 121: Yksi oudoimmista näytöistä oli seitsemän vauvakuvan sarja, joista jokainen on yksi seitsemästä palkitusta. Se oli outoa, koska he kaikki näyttivät tytöiltä!
ellauri269.html on line 401: Tosi outoa että on tollasta kuin jumalan palvelu. Mitä palvelua se nyt tarvizee, ei siltä kai koskaan kumi puhkea? Ei Jee-suxenkaan alkuunpanossa käytetty kumia. Arktixesta tuntui mukavalta kuitenkin kun piispa pyysi siunausta sille nimen mainiten. Se hieho oli lady Jaina Proudmoore, amiraalin tytär. Jaina taisi olla joku hindulahko, sekö joka ei tekisi pahaa kärpäsellekään? Maagihommat sopii paremmin tytöille kuin pfalzgrafin paikka, jonkalaiseen juotikasta leivotaan. (Jainalaisuudesta paasataan albumeissa 143 ja 145. Ahimsasta on ollut puhetta enemmän kuin passim.)
ellauri309.html on line 884: Leben. Aika outoa tää kosiskelu kyllä on. Fury käy päälle kuin yleinen syyttäjä ja
ellauri322.html on line 159: Kertomus Falklandin varhaisesta elämästä kiehtoo Calebia, vaikka hän pitääkin aristokraatin outoa käytöstä edelleen epäilyttävänä. Caleb tutkii pakkomielteisesti Tyrrel-murhatapauksen näkökohtia jonkin aikaa ja hänen epäilyksensä lisääntyvät vähitellen. Hän vakuuttaa itsensä, että Falkland on salaa syyllinen murhaan.
ellauri323.html on line 345: Mooren äiti Mary Warner Moore muutti Mooren ja hänen veljensä John Warnerin (tunnetaan perheelle nimellä Warner) pastori Mooren luo, joka oli jäänyt leskeksi nuorena eikä koskaan täysin toipunut. Tämä järjestely – aikuinen tytär perusti talon leskeksi jääneen isänsä kanssa – esikuvasi Mooren omaa outoa kauppaa Maryn kanssa, joka jakoi sängyn Mariannen kanssa vuodesta 1918 kuolemaansa saakka, vuonna 1947, jolloin Moore oli kuusikymmentä. Elämänkerturi Leavell on ensimmäinen Mooren elämäkerran kirjoittajista, joka luonnehtii hiänen äitiään yksiselitteisesti lesboksi.
ellauri325.html on line 463: Humanisti: "Ajanviete on sitä, että ei kiinnitetä ollenkaan huomiota siihen, minkä arvoista on se asia millä joutoaika täytetään, vaan pidetään pääasiana, että se saadaan joten kuten täytetyksi, joten kuten kulumaan. ... Siksi tämä ajanvieteteollisuus on minusta jossain määrin vaarallinen."
ellauri340.html on line 508: Vaikka Handke nousi ensimmäisen kerran esiin näytelmäkirjailijana ja kirjailijana, jolla on tuottelias tuotanto (hän ​​on kymmenien teosten kirjoittaja), hän on tullut paljon tunnetummaksi politiikastaan. Hänen tukensa Serbialle 1990-luvun Balkanin sodissa, erityisesti hänen lausuntonsa Bosnian muslimeihin kohdistuvasta kansanmurhaväkivallasta, on tehnyt hänestä paarian, like Ritu Gagra. Tottunut vastustaja Handke hyväksyi syrjäytyneen asemansa ja tarjosi outoa kiistaa sodan tosiseikoista, jotka vaikuttivat monilta harhaluuloilta, varsinkin kun otetaan huomioon, että hänellä oli vain välähtävä henkilökohtainen kiinnostus Balkanin politiikkaan – hänen äitinsä oli slovenialainen, josta hän piti kiinni kasvavalla intensiteetillä. Seuraavina vuosina Handke on kaivautunut entistä syvemmälle. Kun Slobodan Milošević kuoli vuonna 2006 sotarikosten oikeudenkäynnissä, Handke puhui hänen hautajaisissaan. Vuosia myöhemmin Serbian hallitus ruokkii ja koristeli hänet. Huolimatta korkean profiilin kirjailijoiden, kuten Elfriede Jelinekin ja Karl Ove Knausgaardin, tuesta, hänen maineensa on kärsinyt. Kun hänelle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 2019, protesti oli laajalle levinnyttä ja yksi Nobel-komitean jäsen erosi välittömästi, osittain hänen politiikkansa takia. Olisivat saaneet erota koko porukka, kuten pian nähtiin.
ellauri343.html on line 320: Seuraavan sunnuntain ja maanantain välisenä yönä näin aika rivon unen. Siinä Seijan veli Matti joka oli meillä jostain syystä käymässä teki Seijalle ensin sormitusta kädellä ja siirtyi pohjatyöt tehtyään sitten pukille muina miehinä, kaikki tämä Seijan suosiollisella myötävaikutuxella. Kävi ilmi että tää oli ollut niillä tapana jo Eirassa kun Matti oli toisella kymmenellä, eikä siinä Seijan mielestä ollut mitään outoa.
ellauri345.html on line 177: Melko outoa lämpimästä paikasta,
ellauri351.html on line 166: Esineet käsitetään alun perin lapsen mielessä niiden toimintojen perusteella ja niitä kutsutaan osaobjekteiksi. Rinta, joka ruokkii nälkäistä lasta, on "hyvä rinta", kun taas nälkäinen vauva, joka ei löydä rintaa, on suhteessa "pahaan rintaan". "Tarpeeksi hyvässä" helpottavassa ympäristössä osaobjektien toiminnot muuttuvat lopulta kokonaisten kohteiden ymmärtämiseksi. Tämä vastaa kykyä sietää epäselvyyttä, nähdä, että sekä "hyvä" että "huono" rinta ovat osa samaa äitihahmoa. Jopa on outoa sepustusta.
ellauri352.html on line 211: Sielu muodostuu tunteista, Paavo väläyttää. Ei hullumpikaan ajatus kun muistaa miten sakemannit asettivat järjen ja sielun vastakkain. Sielu on siis matelijanaivot ja järki toi nuorempi kuorikerros. Tää aivojen kaxikerroxinen hermoverkko selittää tuhannet vuodet magiaa, mystiikkaa ja filosofiaa. Sikäli vaan outoa että mixi porukat sitten huolehtii niin paljon juuri sielun ikuisuudesta? Sehän on muutenkin aika ikuinen, koska se on koodattuna geeneihin eli kaikille apinoille lähestulkoon sama! Järki säilyy ylisukupolvisesti vain meemeinä, koska sen kytkennät muodostuvat kokemuxesta.
ellauri353.html on line 136: Aika outoa että 28vee tyttö on kuskina 21vee Marcolle ja kysyy "ajanko sinut nyt kotiin?" Mitä vittua. Jo on narsistista. "Sitten ajamme meidän kalamajallemme kutemaan."
ellauri353.html on line 231: No jo on outoa ajanvietettä.
ellauri377.html on line 202: Miesopetuslapset eivät kuitenkaan hyväksy opetusta suorilta käsin. Andreas kysyy: ”Mitä mieltä te olette Marian puheista? Minä en ainakaan usko, että Vapahtaja puhui näin. Tämä oli todella outoa opetusta”. Pietari puolestaan kysyy: ”Puhuiko Vapahtaja todella salaa, meidän tietämättämme, vielä naisen kanssa? Pitikö Vapahtaja häntä meitä parempana?” Bylsivätkö ne?
ellauri381.html on line 491: "Maaliskuussa 1947", kirjoitti Natalja Aleksejevna, "Sanya siirrettiin Zagorskiin." Zagorskissa oli myös "sharashka". Siinä A.I. Solženitsyn viipyi siellä noin kolme kuukautta. Tänä aikana hän onnistui olemaan matemaatikko, kirjastonhoitaja, kääntäjä ja jopa tieteellisten ja teknisten keksintöjen asiantuntija. Henkilölle, joka ei osannut vierasta kieltä hyvin ja jolla ei ollut lainkaan tieteellistä ja teknistä kokemusta, tämä on vähintäänkin outoa.
ellauri382.html on line 44: Puoli miljardia viirusilmää Kiinassa syö päivittäin pelkkää muoviin käärittyä noutoapetta. Vittu mitä idiootteja. Shanghaista lähdettiin villiin itään lataa lakentamaan.
ellauri383.html on line 115: On outoa, kun noin nuori yrittää käsitellä historiaa. Vietin lapsuuteni ja nuoruuteni idän maaseudulla. Etuovia ei tarvinnut edes lukita yöksi. Lapsena sai liikkua vapaasti ulkona, eikä vanhempien tarvinnut huolehtia siitä, että mitään tapahtuisi. Natsimenneisyyttä on varmasti käsitelty paremmin lännessä. Siellä vanhat natsit pystyivät nopeasti tekemään uran uudelleen joka alalla. Vaikka Drehbuchverfassereina.
ellauri384.html on line 255: Kreikan seitsemän viisasta olivat julkkixina hyvin tunnettuja sekä toisilleen että suurelle yleisölle. Anacharsis, joka oli yksi näistä viisaista miehistä, tuli käymään Solonissa Ateenassa. Kun Anacharsis näki Ateenan demokratian toiminnan, hän huomautti, että oli outoa, että Ateenassa viisaat puhuivat ja tyhmät päättivät. Solon ihaili tämän miehen valmisnokkeluutta ja hän viihdytti Anacharsisia vieraana pitkään. Solon näytti Anacharsikselle joitain lakeja, joita hän laati ateenalaisille. Anacharsis nauroi Solonille, koska hän kuvitteli, että ateenalaisten epärehellisyys ja ahneus voitaisiin rajoittaa kirjoitetuilla laeilla. Sellaiset lait, sanoi Anacharsis, ovat kuin hämähäkinverkkoja: ne saavat kiinni heikot ja köyhät, mutta rikkaat voivat repiä niiden läpi.
ellauri391.html on line 543: Moderni keskustelu hiljaismista voidaan jäljittää Ludwig Wittgensteiniin [de], jonka teokset vaikuttivat suuresti jokapäiväisen kielen filosofeihin. Vaikka Wittgenstein itse ei kannattanut hiljaisuutta, hän suhtautui myönteisesti tähän näkemykseen. Yksi varhaisista "arkikieltä" käsittelevistä teoksista, Gilbert Rylen [en] mielen käsite, yritti osoittaa, että dualismi johtuu kyvyttömyydestä ymmärtää, että henkinen sanasto ja fyysinen sanasto ovat yksinkertaisesti eri tapoja kuvata samaa ilmiötä, nimittäin ihmisen outoa käyttäytymistä. J.L. Austin [en] omaksui kirjassaan Sense and Sensibility samanlaisen lähestymistavan skeptismin ja aistihavainnon luotettavuuteen liittyviin ongelmiin väittäen, että ne syntyvät vain tavallisen kielen väärintulkinnan vuoksi, eivät siksi, että siinä olisi jotain aidosti vialla. Norman Malcolm [en], Wittgensteinin ystävä, otti hiljaisen lähestymistavan mielenfilosofian skeptisiin ongelmiin.
ellauri398.html on line 59: VASTAUS Jumala oli kutsunut Mooseksen Midianin maasta palaamaan Egyptiin ja johtamaan heprealaiset ulos orjuudesta. Muutamien vastalauseiden jälkeen Mooses hyväksyi Jumalan tahdon, pakkasi perheensä ja aloitti matkansa länteen. Sitten tapahtui jotain outoa ja huolestuttavaa: " Herra tapasi matkan varrella olevassa majoituspaikassa Mooseksen ja oli tappamassa hänet" (2. Moos. 4:24). Tätä huolestuttavaa tapausta, jossa Jumala aikoi tappaa Mooseksen, ei ole täysin selitetty tekstissä, mutta voimme koota yhteen käsityksen siitä, mitä tapahtui. Tässä vihjeitä: - Jumala yritti tappaa Mooseksen - Zipporah, Mooseksen vaimo, otti piikiviveitsen ja ympärileikkasi heidän poikansa - leikkauksen jälkeen Zipporah kosketti Mooseksen jalkoja esinahalla - Zipporah kutsui miestään "veriseksi sulhaseksi" viitaten ympärileikkauxeen - siinä vaiheessa "Herra antoi hänen olla" (2. Moos. 4:26).
ellauri398.html on line 1203: Raamattu on täynnä juonireikiä, mutta suurin niistä on mielestäni se, että Jeesus kidutetaan kuoliaaksi, jotta Jumala voi antaa ihmiskunnalle anteeksi. Siinä ei ole mitään järkeä. Jos Jumala halusi antaa ihmiskunnalle anteeksi, miksi se ei vain tehnyt niin? Pitikö siitä ottaa maxukin? Miksi Jeesuksen täytyy kärsiä maksaakseen hinnan Jumalan anteeksiannosta? Jotkut kristityt väittävät, että ei olisi oikein tai reilua, että Jumala antaa ihmiskunnalle anteeksi ilman, että siitä maksetaan jotain, mutta mistä lähtien on oikeudenmukaista tai reilua, että viatonta ihmistä rangaistaan ​​jonkun toisen synneistä? Kenen käsitys oikeudenmukaisuudesta se on? Olisiko reilua vai vain outoa, jos joka kerta kun rikos tehdään, heittäisimme vain jonkun satunnaisen henkilön vankilaan? Kaiken lisäksi Jeesus on Jumalan ilmentymä, joten Jumala vain kiduttaa itseään, mikä viittaa siihen, että Jumala on joku outo masokisti, joka haluaa kiduttaa itseään. Kaiken tämän lisäksi joidenkin mielestä Jumala antaa anteeksi synnin, että Aadam ja Eeva syövät kiellettyä hedelmää, joka antoi heille tiedon hyvästä ja pahasta, mikä tarkoittaa, että heillä ei ollut sitä tietoa ennen kuin he söivät hedelmän, mikä tarkoittaa he eivät ymmärtäneet, että oli väärin olla tottelematta Jumalan käskyä olla syömättä hedelmiä. Jumalan reaktio on kuin rajusti hakkaisi koiranpentua sen hyppäämisestä sohvalle. Raamatun juonenaukkojen luetteloa voisi jatkaa loputtomiin, koska kun se kirjoitettiin, se ei ollut tarkastelun tai kriittisen ajattelun kohteena ja sitä käytettiin erittäin kätevänä välineenä vallanpitäjien taholta. Se on taktiikka, joka toimii usein myös nykyään, koska jopa meidän kaltaisessa tieteen ja teknologian maailmassa kriittisen ajattelun puute ja arvovallan kyseenalaistaminen johtaa valvonnan puutteeseen. Usko voi olla upea asia, joka voi tuoda ihmiset yhteen ja antaa heille toivoa ja paeta pelosta. Jos se tekee sinusta hyvän ja ystävällisen ihmisen, olen iloinen puolestasi ja jos Raamattu on sinulle avain noihin asioihin, niin nauti siitä. Älä vain katso liian tarkasti. Mitä muuten elukat söivät arkissa? Eikai toisissn kun joka sorttia oli vain 2? Mitä tehtiin kakoille? Kärpäsille riitti apetta.


ellauri399.html on line 128: 00:50 Niin pitkälle kuin muistan, varhaisesta lapsuudesta asti, olen aina ollut täysin kiehtonut ajatus kuolemasta. Nyt saatat ajatella, että se on jotenkin sairasta, mutta tiedät, kun lapsi sanoo yöllä lauseen "Jos minun pitäisi kuolla ennen kuin herään", siinä on jotain aivan outoa . Millaista olisi mennä nukkumaan ja olla koskaan heräämättä? Nyt useimmat järkevät ihmiset vain hylkäävät ajatuksen. He sanovat, ettet voi kuvitella sitä. He kohauttavat olkapäitään ja sanovat: "No, siitä se tulee." Mutta luulen, että olen yksi niistä vihamielisistä ihmisistä, jotka eivät ole tyytyväisiä sellaiseen vastaukseen. Ei sillä, että yrittäisin löytää jotain muuta sen lisäksi, vaan että olen aivan kiehtova siitä, millaista olisi mennä nukkumaan ja olla koskaan heräämättä. 01:57 Tarkoitan, että monet ihmiset ajattelevat, että se on kuin menisi pimeyteen ikuisesti tai haudattaisiin elävältä. Mutta ilmeisesti se ei olisi ollenkaan niin, koska tunnemme pimeyden kontrastina - ja vain kontrastina - valon kanssa. Minulla on ystävä – tyttö, joka on erittäin älykäs ja sananvalkoinen – ja hän syntyi sokeana, eikä hänellä ole pienintäkään aavistustakaan, mitä pimeys on. Sana merkitsee hänelle yhtä vähän kuin sana "valo". 02:38 Joten jos menisit nukkumaan – et ole tietoinen pimeydestä nukkuessasi – ja niin jos menisit uneen, tajuttomuuteen, aina ja aina ja aina, se ei olisi ollenkaan kuin menisit pimeyteen. , se ei olisi ollenkaan kuin elävältä haudattu. Ihan kuin itse asiassa sinua ei olisi koskaan ollut olemassakaan. Ei vain sinä, vaan myös kaikki muu. Olisit siinä tilassa kuin et olisi koskaan ollut. Ja siellä ei tietenkään olisi ongelmia, ei olisi ketään, joka katuisi minkään menetystä, sitä ei voisi edes kutsua tragedioksi, koska ei olisi ketään, joka kokisi sen tragediana. Se olisi – yksinkertaista – ei mitään. Ikuisesti ja ikuisesti, koska sinulla ei vain olisi tulevaisuutta, sinulla ei olisi myöskään menneisyyttä eikä nykyisyyttä. 04:00 Nyt luulisi, että se oli se kohta, jossa sanoimme: "No, puhutaan jostain muusta." Mutta en ole tyytyväinen siihen; Kieltäydyn, koska tämä saa minut ajattelemaan kahta muuta asiaa. Tämä tyhjyyden tila saa minut ensinnäkin ajattelemaan - ainoa asia, jonka saan kokemuksessani lähellä tyhjyyttä, on se, miten pääni näyttää silmiini. Koska minusta tuntuu, että siellä on maailma – ikäänkuin – silmieni edessä, ja sitten silmieni takana ei ole mustaa täplää, ei ole edes sumeaa kohtaa. Ei ole yhtään mitään. En ole tietoinen päästäni, ikään kuin mustana aukona kaiken tämän valoisan visuaalisen kokemuksen keskellä. Siinä ei ole edes kovin selkeitä reunoja, koska näkökenttä on soikea. Ja jos liikutan sormiani näkökenttääni pitkin, se on näin, ja tämä on kohta, jossa sormeni vain katoavat näkyvistä. Epämääräinen reuna. Mutta sitten tämän ovaalin takana ei ole mitään. Ihan vain näköaistin perusteella. Tietysti, jos käytän sormiani ja kosketan, voin tuntea jotain silmieni takana. Mutta jos käytän näköaistia yksin, siellä ei vain ole mitään. Nyt kuitenkin siitä tyhjyydestä, jonka näen. No, se on ensimmäinen asia, joka minulle tulee mieleen. 06:00 Seuraava asia, jota se saa minut ajattelemaan, on tämä: jos olen kuollessani kuin en olisi koskaan ollutkaan, niin olin sellainen ennen syntymääni. Koska - aivan kuin yrittäessäni palata silmieni taakse ja löytää mitä siellä on, tulen tyhjään paikkaan - jos yritän muistaa takaisin ja takaisin, ja takaisin ja takaisin, minulla on varhaisimmat muistoni ja sitten , niiden takana ei mitään. Täysin tyhjä. Mutta aivan kuten tiedän, että silmieni takana on jotain käyttämällä sormia pääni päällä, niin tiedän muiden tietolähteiden kautta, että ennen syntymääni oli jotain tekeillä. Siellä oli isäni ja äitini, ja heidän isänsä ja äitinsä, ja koko maapallon aineellinen ympäristö ja sen elämä, josta he tulivat, ja sen takana aurinkokunta ja sen takana galaksi ja sen takana kaikki galaksit , ja sen takana… toinen tyhjä: välilyönti. 07:11 Joten ajattelen, että jos palaan, kun olen kuollut, tilaan, jossa olin ennen syntymääni, enkö voisi tapahtua uudestaan? Tiedätkö, se mikä on tapahtunut kerran, voi hyvin tapahtua uudelleen. Jos se tapahtui kerran, se on poikkeuksellista, eikä se todellakaan ole kovin erikoisempaa , jos se tapahtuisi uudestaan. Toisin sanoen tiedän varmasti – koska olen nähnyt ihmisten kuolevan ja olen nähnyt ihmisiä syntyvän heidän jälkeensä –, että (joka tapauksessa) kuolemani jälkeen ei synny vain joku, vaan myös lukemattomia muita olentoja. . Että minä tiedän. Me kaikki tiedämme sen, siitä ei ole epäilystäkään. Mutta mikä meitä huolestuttaa, on se, että kun olemme kuolleet, ei voi olla mitään ikuisesti, ikään kuin siitä olisi syytä huolehtia. Ennen syntymääsi ei ollut tätä samaa ikuisesti mitään, ja kuitenkin tapahtuit. Ja jos tapahtui kerran, voit tapahtua uudelleen. 08:40 Mitä se nyt tarkoittaa? No, päästään siihen ensin sen yksinkertaisimmalla tavalla, ja selittääkseni itseni minun on keksittävä uusi verbi: tämä on verbi I . Ja ensinnäkin kirjoitamme sen I-kirjaimella, mutta sen sijaan, että se olisi pronomini, kutsumme sitä verbiksi. Universumi on . Se on minä -ed minussa ja se on sinussa. Kirjoitetaan nyt sana silmä uudelleen . Kun puhun "nähdä silmällä jotain", se tarkoittaa katsoa jotain, olla tietoinen jostakin. Joten muutamme oikeinkirjoitusta ja sanomme universumin silmät ; se tulee tietoiseksi itsestään meissä jokaisessa. Ja se katselee jatkuvasti ja joka kerta kun se katsoo , jokainen meistä, jossa se katsoo, tuntee olevansa kaiken keskipiste. Ja että tiedän, että sinä tunnet olevasi minä, aivan samalla tavalla kuin minä tunnen olevani minä . Ja meillä kaikilla on sama tyhjän tausta. Emme muista tehneemme sitä aiemmin, mutta sitä on kuitenkin tehty ennenkin. Uudelleen, uudestaan ​​ja uudestaan, ei vain ennen ajassa, vaan kaikkialla ympärillämme kaikkialla muualla avaruudessa on kaikki; on universumi I-ing 10:11 Katsokaa nyt, yritän tehdä tämän selvemmäksi tällä tavalla: kun sanon "Se on universumi I-ing ", kuka minä on ? Mitä tarkoitat 'minä'? No, sillä voit tarkoittaa kahta asiaa. Toisaalta voit tarkoittaa sitä, mitä kutsutaan egoksesi, persoonallisuutesi. Mutta se ei ole sinun todellinen minäsi, koska persoonallisuutesi on käsityksesi itsestäsi ; se on kuvasi itsestäsi. Ja se koostuu siitä, miten tunnet itsesi, kuinka ajattelet itsestäsi, ja se on täynnä sitä, mitä kaikki ystäväsi ja sukulaisesi ovat kertoneet sinulle itsestäsi. 10:55 Joten kuvasi itsestäsi – kuinka ilmeisesti tahansa – et ole enää sinä kuin valokuvasi tai enemmän kuin kuva mistään . Kaikki kuvamme itsestämme eivät ole muuta kuin karikatyyrejä. Useimmille meistä ne eivät sisällä tietoa siitä, kuinka kasvatamme aivojamme, kuinka työskentelemme hermoihimme, kuinka kierrätämme verta, kuinka eritämme rauhasten kanssa ja miten muokkaamme luita. Se ei sisälly sensaatioon tai kuvaan, jota kutsumme egoksi. Ilmeisesti siis egokuva ei ole minun minäni. 11:40 Joten minun minäni sisältää kaikki nämä tekijät, joita voisimme sanoa, että keho tekee: verenkierto, hengitys, hermojen sähköinen toiminta - kaikki tämä olen minä, mutta en tiedä siitä mitään . en tiedä miten se tuli yhteen, en tiedä miten se rakennettiin. Ja silti teen kaiken tämän, jos se on totta, myös sanoakseni "hengitän. Minä kävelen. Mielestäni. Olen tajuissani." En tiedä miten pärjään, mutta teen sen samalla tavalla kun kasvatan hiuksiani. Minun täytyy siis paikantaa itseni keskipiste – minun minäni – syvemmälle tasolle kuin egoni, joka on kuvani tai käsitykseni itsestäni. 12:41 Mutta kuinka syvälle mennään?Voimme sanoa, että keho on minä , mutta keho tulee ulos muusta maailmankaikkeudesta, tulee ulos kaikesta energiastaan. Joten se on maailmankaikkeus, joka minä olen . Universumi on samalla tavalla kuin omenapuu tai tähti loistaa . Ja omenan keskipiste on puu, loistavien keskipiste on tähti, ja niinpä minän peruskeskus – eli Itse – jota kutsutaan tässä tapauksessa Alan Wattsiksi, joka on vain nimi. tälle tietylle fyysiselle organismille; kukinta tästä erityisestä ympäristöstä, loistaa ulos tästä ympäristöstä – tekee kaiken tämän ikuisen maailmankaikkeuden keskuksen .Voi, ikuinen – asia on ollut olemassa kymmenen tuhatta miljoonaa vuotta ja todennäköisesti jatkuu vielä ainakin niin paljon, joten emme murehdi kuinka kauan se jatkuu. 13:55 Mutta - toistuvasti - se on , joten minusta tuntuu täysin järkevältä olettaa, että kun kuolen ja tämä fyysinen ruumis haihtuu ja koko muistijärjestelmä sen mukana, niin se on jälleen kerran tietoisuus, joka minulla oli ennen - ei aivan samalla tavalla – vaan vauvan syntymästä. Syntyy tietysti lukemattomia vauvoja, ei vain ihmisvauvoja, vaan sammakkovauvoja, kaniinivauvoja, hedelmäkärpästen vauvoja, vauvaviruksia, bakteereja, ja kuka heistä aion olla? Vain yksi heistä, ja silti jokainen heistä. Koska tämä kokemus tulee aina yksikössä, yksi kerrallaan. Mutta ehdottomasti yksi niistä. 15:03 Itse asiassa sillä ei ole paljon väliä. Sillä jos synnyin uudesti hedelmäkärpäsenä, luulisin, että hedelmäkärpäsenä oleminen oli tavallista, tavallista tapahtumien kulkua. Ja luonnollisesti luulisin olevani tärkeä henkilö – erittäin sivistynyt olento – koska hedelmäkärpäsillä on ilmeisesti korkea kulttuuri. Emme edes tiedä, miten sitä etsiä, mutta luultavasti heillä on kaikenlaisia ​​sinfoniaa, musiikkia ja taiteellisia esityksiä siinä, miten valo heijastuu heidän siivistään eri tavoin, kuinka he tanssivat ilmassa, ja he sanovat: "Oi, katso häntä! Hänellä on oikea tyyli! Katso, kuinka auringonvalo nousee hänen siivistään!" Ja he ovat maailmassaan yhtä tärkeitä ja yhtä sivistyneet kuin me omassa maailmassamme, jotta jos heräisin hedelmäkärpäsenä, en tunteisi itseäni (ikään kuin) erilaiseksi kuin silloin Herään ihmisenä. Olisin tottunut siihen. 15:58 "No", sanot kuitenkin, "se en olisi minä ! Sillä jos se olisin minä uudelleen, minun pitäisi muistaa, millainen olin ennen." Selvä, mutta et – nyt – muista, millainen olit ennen, ja silti olet tarpeeksi tyytyväinen ollaksesi se minä, joka olet. Itse asiassa se on täysin hyvä järjestely tässä maailmassa, että emme muista mitä se oli ennen. Miksi? Koska monimuotoisuus on elämän mauste, ja jos muistaisimme, muistaisimme, muistelimme tehneemme tämän uudestaan ​​ja uudestaan, ja uudestaan ​​ja uudestaan, meidän pitäisi kyllästyä. Ja aivan kuten muisto on kaunis asia, joka täytyy muistaa, ilman muistia emme voi olla älykkäitä. Mutta aivan kuten olen selittänyt, että hahmon näkemiseksi pitää olla tausta, jotta muisto olisi arvokas, pitää olla myös unohdus. 07:01 Siksi nukumme joka yö virkistäytyäksemme: menemme alitajuntaan, jotta tietoisuuteen paluu on jälleen hieno kokemus. No, kun sitä on kestänyt tarpeeksi kauan – kun päivästä toiseen muistamme menneitä päiviä (vaikka univäli onkin) – tulee kohta, jolloin todellakin , jos ajattelemme, mikä on meidän todellista mieltymystämme. , haluamme unohtaa kaiken , mikä meni ennen, jotta voimme saada poikkeuksellisen kokemuksen nähdä maailma jälleen vauvan silmin – olipa vauva mikä tahansa. Joten se on täysin uusi ja meillä on (Text sourced from https://www.organism.earth/library/document/essential-lectures-8) kaikki hämmästyttävä ihme, joka lapsella on; kaikki havainnon eloisuus, jota emme voi saada, jos muistamme kaiken ikuisesti. 17:52 Joten näetkö mitä tapahtuu? Maailmankaikkeus on järjestelmä, joka ei vain unohda itsensä ja muistaa sitten uudelleen niin, että aina on jatkuvaa muutosta ja jatkuvaa vaihtelua ajan kuluessa, vaan se tekee sen myös avaruuden aikavälillä katsomalla itseään jokaisen eri elämisen läpi. organismi antaa ikään kuin kokonaisvaltainen näkemys – tiedäthän, se on tapa päästä eroon ennakkoluuloista: päästä eroon yksipuolisesta näkemyksestä. Joten kuolema on siinä mielessä valtava vapautus yksitoikkoisuudesta. Se asettaa täydellisen unohtamisen välin rytmiseen päälle ja pois, päälle ja pois, jotta voit aloittaa kaiken alusta etkä koskaan kyllästy. 18:56 Mutta pointti on, että jos kuvittelet ajatuksesta olla mitään aina ja aina ja aina, sanot todella: "Kuolemani jälkeen maailmankaikkeus pysähtyy." Ja mitä sanon on: ei, se jatkuu aivan kuten se tapahtui, kun sinä synnyit. Saatat sanoa, että sinun mielestäsi on uskomatonta, että sinulla on useampi kuin yksi elämä. Mutta sanon ensinnäkin, eikö olekin uskomatonta, että sinulla on tämä ? Eikö olekin uskomatonta, että tässä olet menneisyytesi keskellä? Miksi, se on hämmästyttävää. Joten jos se on hämmästyttävää, se voi aina tapahtua uudelleen ja uudelleen ja uudelleen. 19:52 Tämä tarkoittaa siis sitä, että aivan kuten et tiedä kuinka onnistut olemaan tietoinen, kuinka onnistut kasvattamaan ja muotoilemaan tätä kehoasi, se ei tarkoita, että et tee sitä. . Samoin et tiedä, kuinka universumi loistaa tähdet, muodostaa tähtikuvioita ja galaksit galakseja – et tiedä. Mutta se ei tarkoita, ettet tee sitä samalla tavalla kuin hengität tietämättä kuinka hengität. Jos sanon: "Todella ja todella, minä olen koko tämä universumi" tai - toisin sanoen - "Tämä tietty organismi on koko maailmankaikkeuden tekemä minä-olento ", ja joku voisi sanoa minulle: "No kuka helvetissä luuletko olevasi? Oletko sinä jumala? Lämmitteletkö galakseja? Pystytkö sitomaan Plejadien makeat vaikutteet tai löysäätkö Orionin siteet ? ” Ja minä vastaisin siihen: ”Kuka helvetti sinä luulet olevasi ? Voitko kertoa minulle, kuinka kasvatat aivosi, miten muotoilet silmämunasi ja kuinka pystyt näkemään? No, jos et voi kertoa minulle sitä, en voi kertoa sinulle, kuinka lämmitän galaksia." Vain: Olen paikantanut itseni keskuksen syvemmälle ja yleismaailmallisemmalle tasolle kuin me kulttuurissamme olemme tottuneet tekemään. 21:43 Niin sitten,jos tuo universaali energia on todellinen minä – todellinen Itse, joka on kuin kaikki nämä erilaiset organismit leviävät eri tiloihin tai paikkoihin ja tapahtuvat uudestaan ​​ja uudestaan ​​ja uudestaan ​​eri aikoina – meillä (Text sourced from https://www.organism.earth/library/document/essential-lectures-8) on ihmeellinen järjestelmä menossa. josta voit olla ikuisesti yllättynyt. Universumi on todella järjestelmä, joka jatkuvasti yllättää itsensä. Monilla meistä (etenkin teknisen osaamisen aikakaudella) pyrkimys saada kaikki hallinnassamme on väärä kunnianhimo, koska sinun tarvitsee vain ajatella hetken: millaista olisi, jos todella tietäisit ja hallitset kaikki? Oletetaan, että meillä on superkolossaali teknologia, joka voisi mennä villeimmille unelmillemme teknologisesta osaamisesta, jotta kaikki tapahtuva olisi ennalta tiedossa, ennustettavissa ja kaikki olisi hallinnassamme? Miksi, tiedätkö, se olisi kuin rakastelisi muovinaisen kanssa. Siinä ei olisi yllätystä, ei äkillistä vastauskosketusta – aivan kuin kosketamme toista ihmistä, se ei ole kuin koskettaisi jotain muovista valmistetta. Sieltä tulee vastaus, jotain odottamatonta. Ja sitä me todella haluamme, kun haluamme olla yhteydessä toiseen. 23:25 Näet, et voi kokea tunnetta, jota kutsut "itseksi", ellei se ole ristiriidassa "toisen" tunteen kanssa. Se on kuin tunnettua ja tuntematonta, valoa ja pimeyttä, positiivista ja negatiivista. Muuta tarvitaan, jotta voit tuntea itsesi. Eikö se sitten ole se järjestely, jonka haluat? 23:54 Ja niin, samalla tavalla, etkö voisi sanoa, että järjestely, jonka haluat, ei ole muistaa – muisti on aina, muista, kontrollin muoto : minulla on se mielessä, muistan sen, tiedän numerosi. Olet hallinnassa. Jos nyt jatkat muistamista, muistamista ja muistamista, se on kuin kirjoittaisit paperille ja jatkaisit kirjoittamista, ja kirjoittamista ja kirjoittamista, kunnes paperille ei jää tyhjää tilaa. Muistisi on täynnä, joten sinun on pyyhittävä kaikki puhtaaksi, jotta sinulla on valkoinen paperi uudelleen ja voit alkaa kirjoittaa sille uudelleen. 24:36 Sitä kuolema siis tekee meille: se pyyhkii liuskekiven puhtaaksi ja myös – katsoen sitä planeetan väestön ja ihmisorganismin näkökulmasta – se puhdistaa meidät jatkuvasti. Ja ajatus teknologiasta, jonka avulla jokainen meistä voisi olla kuolematon, olisi jotain, joka täyttiisi planeetan vähitellen ihmisillä, joilla on toivottoman täynnä muistoja. He olisivat kuin ihmiset, jotka asuvat talossa, johon he olisivat keränneet niin paljon omaisuutta, niin paljon kirjoja, niin monia maljakoita, niin monia veitsisarjoja ja haarukoita, niin monia pöytiä ja tuoleja, niin monia sanomalehtiä. – ei olisi tilaa liikkua! Tarvitsemme tilaa elääksemme. Ja avaruus on eräänlaista tyhjyyttä. Ja kuolema on eräänlainen tyhjyys. Kaikki on sama periaate. Ja asettamalla ikään kuin lohkoja tai tyhjyyden tiloja - avaruuden tiloja - jonkin tilojen väliin saamme elämän asianmukaisesti erilleen. Saksan sanaa käyttäen: Lebensraum , "huone asumiseen". Sitä avaruus antaa meille, ja sen antaa meille kuolema. 26:00 Katso nyt: huomaa, että kaikessa, mitä olen sanonut kuolemasta, en ole tuonut sisään mitään, jota voisin kutsua pelotukseksi. En ole tuonut mitään tietoa mistään, jota et jo tiedä. En ole vedonnut mihinkään mystiseen tietoon sieluista, muistoista entisistä elämistä tai sellaisista. Olen vain puhunut siitä termeillä, jotka me jo tiedämme. Joten jos sanot: "Kaikki tämä ajatus, joka ihmisillä on haudan takana olevasta elämästä, on vain toiveajattelua", sanon: "Okei. Minä myönnän sen." Oletetaan, että se on toiveajattelua ja että kun olemme kuolleet, ei vain ole mitään . Todettakoon se tosiasia: se tulee olemaan loppu. Huomaa nyt ensinnäkin, että se on pahin asia, jota sinun täytyy pelätä. Pelottaako se sinua? Kuka pelkää? Oletetaan, että se loppuu? Ei enää ongelmia! 27:11 Mutta sitten tulet huomaamaan, että tämä tyhjyys – jos noudatit väitettäni – on jotain, josta sinä ikään kuin pomppaat jälleen , aivan kuten pomhdit alun perin syntyessäsi: sinä pommitat tyhjyydestä. Tyhmyys on eräänlaista pomppimista, koska se merkitsee – mikään ei merkitse mitään. Joten palaat takaisin. Kaikki uutta, kaikki erilaista, ei mitään verrattavaa aikaisempaan, virkistävä kokemus. 27:43 Jajos siis saat tämän tunteen – aivan kuten sinulla ei ole mitään käsitystä silmiesi takana – saat tuntemattomuuden tunteen (erittäin voimakkaan, pirteän tyhjyyden) koko olemuksesi taustalla, eikä siinä ole mitään pelättävää. , silloin – tällä tavalla – voit tulla ihmiseksi, jolle loppuelämä on kastiketta, koska olet jo kuollut. Tiedät, että tulet kuolemaan. Sanomme, että yksi asia on varma, se on kuolema ja verot. Ja meidän jokaisen kuolema nyt on yhtä varma kuin se olisi, jos kuolisimme viiden minuutin kuluttua. Joten missä on ahdistuksesi, missä on puhelusi? Pidä itseäsi jo kuolleena, jotta sinulla ei ole mitään menetettävää.Turkkilainen sananlasku sanoo: "Se, joka nukkuu lattialla, ei putoa sängystä." Joten samalla tavalla henkilö, joka pitää itseään jo kuolleena, joka – siis et ole käytännössä mitään. Sadan vuoden päästä olet kourallinen pölyä. Se tulee olemaan totta. Hyvä on. Toimi tuon todellisuuden mukaan, etkä yllätä itsesi yllättäen mistään: tuosta mitä enemmän tiedät, ettet ole mitään, sitä enemmän tulet olemaan jotain.
ellauri408.html on line 731: Oikeudenmukaisuus vallankumouksessa ja kirkossa neljännestä osasta . Se on outoa tavaraa ja ei houkuttele monella tapaa, mutta mielestäni on suhteellisen selvää, mitä Proudhonilla on – ja missä hän menee pieleen. Ei kuitenkaan tässä:
ellauri411.html on line 271: Kaikki, mitä tiedämme Paavalista, on peräisin Apostolien teoista, hänen 14 kirjeestään sekä kristittyjen ja heidän perinteensä okkulttisista perinteistä. Nämä eivät ole tieteellisiä historiallisia lähteitä ja sisältävät monia ristiriitaisia ​​elementtejä ja virheitä. Lisäksi tiedetään, että kristityt olivat suurimpia esineiden ja kirjojen tuhoajia sekä historian väärentäjiä. Sanat "Apokryfi", "Pseudepigrapha", "häiriö", "väärennös" jne. ovat tunnusomaisia ​​kristillisen kirjallisuuden ja kristittyjen kirjailijoiden ilmaisulle. Ei ollenkaan outoa
ellauri411.html on line 303: Outoa hänelle ajatella, että hiustenleikkaus  toteuttaa toiveita (käy uhrilahjasta). Mihin osaan kristillistä teologiaa tämäntyyppiset ennakkoluulot luokitellaan uudelleen ja tämäkö on Paavalin toive? Mutta myös seuraavassa säkeessä tapahtui jotain outoa! Pysykää kanavalla!
ellauri411.html on line 404: Sitten tässä pelottavassa sotkussa juutalaiskristityt toivat evankeliumit ensimmäisen kerran esiin , 40-60 vuotta perustajansa ristillä kuoleman jälkeen ja 20-30 vuotta Paavalin kirjeiden jälkeen. (Erittäin outoa tämä viive! Mitä mieltä olette?). Luopumus päättyi roomalaisia ​​vastaan ​​toteutetun toisen vallankumouksen epäonnistumiseen (132-135 jKr.). Uusi katastrofaalinen epäonnistuminen, lukuun ottamatta erilaisia ​​kauhistuttavia seurauksia ja tapahtumia, sinetöitiin seuraavilla kolmella tapahtumalla:
ellauri411.html on line 549: On hyvin outoa, että tällaisia ​​vieraita ja perverssiä tekstejä luokiteltiin ja säilytettiin Jumalan inspiroimassa Uuden testamentin kaanonissa... ! Mutta he luultavasti tiesivät hyvin, mitä he tekivät, jotka asettivat heidät kaanoniin... Näyttää siltä, ​​​​että tämä kaikki oli heille täysin normaalia, eikä heillä ollut mitään vaivaa. Heidän on täytynyt tietää hyvin, kuinka käyttää väkijoukon palveluksia vastustamatta ja luoda pelkoa ja velvollisuuden ja syyllisyyden tunnetta tietämättömien uskovien joukkoon. Heidän on täytynyt tietää hyvin, kuinka köyhdyt joukot voidaan muuttaa teokraattisen poliittisen ja uskonnollisen vallan orjiksi
ellauri411.html on line 606: On teologisesti hyvin outoa, että toisaalta Paavali puhuu, käskee ja saarnaa monia outoja, typeriä ja ristiriitaisia ​​asioita, toisaalta hän hyvin usein ja toistuvasti kirjeissään vakuuttaa meille, että kaikki sen kirjoitukset ovat Jumalan tarkastamia ja että kaiken, mitä hän kirjoittaa, hän sai Jumalalta ja Kristukselta ilmoituksen kautta. (Se, että Pyhä Raamattu eli Vanha testamentti yhdessä Uuden kaa on "Jumalan hengittämä ", kuten hyvin tiedetään, on kaikkien kristillisten kirkkojen kulmakivioppi. Viittauksia Paavaliin tässä hänen inspiraationsa ja pyhissä kirjoituksissa on lukuisia:
xxx/ellauri013.html on line 72: Jotain outoa joulujuhlaa

xxx/ellauri086.html on line 568: Tää on sikäli outoa että toisaalta Bobin mielestä sanojen Roger ja Wilco välillä on "the world of difference":


xxx/ellauri087.html on line 709: Juan Batiste Montabuanin (sic credits E. Saarinen) el Zorro seikkaili Mexikon tulenhehkuisen taivaan alla teräskuntoisena 1800-luvun loppupuolelta (infantan miekkamiehet) 1900-luvun alkuun asti (Chicagon mafia) mikä oli sikäli outoa että nuorukaisena sen sieppasivat mukaan v. 1910 Mexikon vallankumouxen kapinakenraalit Zapata etunenässä ja tappoivat sen vanhemmat. Mutta don Jaimelle on kaikki mahdollista, kun sen alla on hyvä razu Jamie. Joka eli yhtä kauan, ellei sitä vaivihkaa vaihdettu toiseen samannimiseen. Ehkä Zorrollekin kävi näin, vertaa Nastamuuumio. Antonio Banderas muuten on esittänyt sekä Zorroa että Villan Panchoa. Se on niin sopivasti mexikaanon näköinen.
xxx/ellauri113.html on line 488: Jobin jumala oli tyly struzille, koska struzi välitti jumalasta yhtä vähän kuin sen munasta. Jumala oli hellä Aatamille ja Eevalle, lähetti niille kohta haikaran. Paavali Room.kirjeen luvussa 1 antaa ymmärtää, että eläinystävät sekaantuvat eläimiin. Aika outoa. Outo ajatus että luonnon ihmeet joita apinat ei pysty kopsaamaan olis argumentti luojan puolesta. Musta se on vaan osoitus apinoiden hybrixestä, samasta joka saa jotkut niistä uskomaan etne olis jonkun luojan suosikkipoikia. Kaiken muun paskan lisäxi Pekka on ryssävihainen. Minnekkäs lähimmäisten rakkaus on jäänyt luuraamaan?
xxx/ellauri136.html on line 373: Vieläkin traagisen outoa (jos ei sanoa fatalistista), että molemmat runoilijat kuvasivat pääteoksissaan kohtalokkaita kaksintaisteluja, joissa päähenkilöt (Onegin ja Petšorin) selviytyivät voittajina. Eikö ollut hassua!
xxx/ellauri168.html on line 345: Joulukuussa 1972, 47-vuotiaana, Karkki meni naimisiin Pitkät Kalsarit Nebelin kanssa, New Yorkin menestyneimmän ja kiistanalaisimman radion talk-show-juontajan kanssa. He olivat seurustelleet vain 28 päivää, vaikka he olivat tunteneet kumpikin vuodesta 1941. Melkein heti Nebel huomasi jotain outoa uudessa vaimossaan. Hän puhui toisinaan oudolla, aggressiivisella äänellä ja osoitti voimakkaita mielialan vaihteluita. Hän kärsi myös unettomuudesta, joten kesäkuussa 1973 Nebel tarjoutui yrittämään hypnotisoida hänet parantumaan siitä. Karkki väitti, että häntä ei voitu hypnotisoida, ja vaikka Nebel ei ollut koskaan tehnyt niin ennen, hän oli vakuuttunut, että hänen laaja lukeneisuutensa aiheesta selvittäisi hiänet. Näyttää siltä, että hän teki erittäin ehdottoman aiheen, melkein ainutlaatuisella tavalla, vaikka ehkä tätä auttoi hiänen suuri uskonsa mieheensä. Riippumatta siitä miksi, hiän nukkui ensimmäisen kunnon yöunensa kuukausiin Nebelin hypnoosin seurauksena. Myöhemmillä istunnoilla hän alkoi spontaanisti ikääntyä ja puhui lapsen äänellä. Mutta se oli toinen, ei-lapsuuden, agressio, joka huolestutti Nebeliä, joka sai Karkin ostamaan hänelle hienon nauhurin tallentaakseen nämä häiritsevät keskustelut hypnoosin avulla. Myöhemmin kesäkuussa ilmestyi Karkin lapsuuden kimittävän leikkikaverin Arlettyn ja Ranun persoonallisuudet, ja hypnoottisen agression kautta syntyi synkkä tarina hypnoosista ja mielenhallinnasta Candyn menneisyydessä.
xxx/ellauri176.html on line 429: Nyölenin Huisman-suomennos on kuin korealaisen karkkisarjan Rookie Historian mesekieltä. 2000-luvun sanakäänteet tuntuu oudoilta mutta tavallaan virkistäviltä pukudraamoissa. Vaikka vizi täähän osoittaa vaan sen että mä elän laina-ajalla kuin joku RIP van Winkle. Tää kieli kuulostaa ainoastaan musta ja mun ikäisistä hassulta. Nykyporukoiden mielestä siinä ei ole mitään outoa, että DesEsseintesin käsketään hassutella ja irroitella, mennä pyörimään jossain piireissä. Onpa tänne tullut paljon uusia taloja sanoi faffa Mechelininkadulla. Mä sanon samaa Pohjois-Pasilasta.
xxx/ellauri177.html on line 679: Hänet arvattaisiin papixi, kaikki loukkaisivat Albinea. Turhaan hän yritti pestä pois pappeuden, hän kantoi aina mukanaan sen surullista kalpeutta, suitsukkeen hajua. Entä jos hänellä olisi joku päivä lapsia? Tämä odottamaton ajatus sai hänet aloittamaan. Hän tunsi outoa vastenmielisyyttä. Hän luuli, ettei hän pitäisi niistä. Heitä olisi kuitenkin kaksi, pieni poika ja pieni tyttö. Hän työnsi heidät pois polviltaan ja kärsi siitä, että tunsi heidän kätensä lepäävän hänen vaatteillaan, mutta ei ottanut muiden isien iloa räjäyttää niitä. Hän ei ollut tottunut tähän lihaansa, joka hänestä aina näytti hikoavan hänen epäpuhtauksiaan ihmisenä. Erityisesti pikkutyttö häiritsi häntä suurilla silmillään, joiden syvyyksissä naisen hellyys jo loisti. Mutta ei, hänellä ei olisi lapsia, hän välttäisi kauhua, jonka hän tunsi näkevänsä raajojensa kasvavan takaisin ja elävän ikuisesti. Joten toivo olla impotentti oli hänelle hyvin suloinen. Epäilemättä hänen miehisyytensä oli mennyt pois hänen pitkän nuoruutensa aikana. Se päätti hänet. Illalla hän pakenisi Albinen kanssa, syteen tai saveen.
xxx/ellauri201.html on line 188: Stigin mielestä tuponeuvottelut on eri asia kuin poliittinen peli. Se on tollon puhetta. Yhä selvemmäxi käy että Stigin vasemmistolaisuus on pelkkää sumutusta. Eikö ole kiehtovaa että nazit kirjoittavat aina ohjelmaansa sanan vapaus? Ei yhtään outoa, vapaus on vallan synonyymi, ja se on vallanhaluisten eli oikeiston oma deviisi. Siinä paljastuu myös talousliberaalien pohjakarva.
xxx/ellauri208.html on line 599: Parin päivän päästä kerroin Innalle tapahtuneesta. Kävelimme pimeässä talviaamussa koulua kohti. Katulyhtyjen keltaisissa keiloissa kieppui pyryävä lumi. Inna sanoi olevansa väsynyt. Hän oli tehnyt koulutöitä yöhön. Tunsin vaatteideni alla kodin lämmön. En ollut taaskaan tehnyt minkään aineen läksyjä. Kuvailin outoa
xxx/ellauri227.html on line 579: Erkoista näin viime vuosisadan puolivälissä syntyneelle kazojalle on miten paljon juonenkuljetus perustuu taskupuhelinten pirinään. Philip Marlowe sanoi: kun juoni tyssähtää, pane mies tulemaan sisään ovesta pyssy kädessä. Nyze sanoisi: laita känny pirisemään jonkun taskussa: hei mun on ihan pakko ottaa tää. Ja sitton outoa että vaikka näitä rainoja tehdään jollain miljoonabudjeteilla ja mukana on jos jonkinlaista kallista feikkitekniikkaa, ei ole varaa ostaa komeljanttareille edes vaihtoasuja. Alexi Hoikkalakin miljonääri häslää koko ajan samassa turtleneck-villapaidassa. Olis varmaan syytä vaihtaa vähitellen, se on varmaan jo ärhäkän hienhajuinen.
xxx/ellauri230.html on line 106: Länsimaiset arvostelijat ovat ottaneet Kawabatan romaanin ihastuneina vastaan ja sijoittaneet sen aikamme kauneimpien rakkaustarinoiden joukkoon. Suomalaiselle lukijalle se on aika outo tuttavuus. Jo se että japsumiekkonen kostuttaa naista etusormella eikä keskisormella on outoa.
xxx/ellauri253.html on line 158: Aki: Maailmassa on kiloissa mitattuna enemmän muovia kuin koko villieläinkunnan paino yhteensä. Se ei ole terve ajatus. Tuotantoeläimiä on enemmän kuin villieläimiä. Sekin on outoa.”
xxx/ellauri280.html on line 190: Ivan Denisovizin kääntäjä Markku Lahtela ("Rakastan sinua ruskea tuuli. Se." Siitä ja sen kestävyydestä) on jo pistäytynyt paasauxissa 40 ja 128. Osasiko Lahtela muka venättä? Ei takuulla osannut. Sen HUK-aineyhdistelmä oli jotain filsahöttöä. Käännös onkin outoa hesan 60-luvun slangin ja pomiloinnin sekasotkua. Vuosi on 1952. "Haluaisin nyt päästä hyvin syvälle", julistaa Sen kertoja. Niinpä tietysti.
xxx/ellauri295.html on line 365: On luotava, kuin nykyistä paremmat jumalat, maailmoita joissa lukijan on parempi olla kuin nykyisessä. Luotava lukijan alle maa, päälle taivas, säädeltäva pilvien kierto, aurinko, sadetta ja sateensuojaa. Peruselinkeinot on käynnistettävä ja täytettävä maa ihmisillä. Niiden elämän on vaikutettava sen verran tarkeämmaltä ja kiintoisammalta kuin lukijan, että tämä on valmis kuluttamaan palautumattomia tunteja lukemiseen, mutta liian outoa tai ylivoimaista se ei saa olla. Ruokaa on maasta löydyttävä ja seksiä, ja ainakin mustalaismökiltä viinaa ja tapettavia. Yhteiskunnan on hyvä läpäistä jonkinlainen kriisi tai taistelu. Lopputuloksen kuuluu kuvata maailma tutuksi tai järjelliseksi, antaa toivoa tulevaisuudesta ja viitata siihen suuntaan, että elämässä, lukijankin, on hyvä ja syvä tarkoitus. Täsmällisesti eivät elämänsä tarkoitusta halua kuulla kuin kommarit ja kristityt.
xxx/ellauri298.html on line 504: Avioero tässä taitaa olla tekeillä, niinkuin selviääkin Patin viimeisestä kirjasta. Ei ihmiselle, ainakaan mieskirjailijalle, riitä pelkkä hengissä pysyminen, tunne on se elämä jota hän tavoittelee. Ja olut. Vaan onpa outoa vihanpitoa, äidistä vaimoon siirtynyttä misogyniaa. Patti ei Axan hännän alla istu.
xxx/ellauri306.html on line 606: Isossa-Britanniassa, jos sinulla on kaksi sormeasi ulospäin V-asennossa, se vastaa keskisormen antamista. Sellaisia, joita saatat tehdä, jos joku leikkaa sinut ajon aikana ja käännät hänet pois. "Ylös omaasi", niin sanotusti. Se saa minut värisemään joka kerta kun näen sen, on niin outoa nähdä pienten lasten tekevän sitä! Haluan vain olla kuin ei ei ei ja kääntää käden toisin päin! Sikäli kuin tiedän, kukaan Yhdysvalloissa ei pidä sitä loukkaavana, joten sen täytyy olla vain kulttuurinen asia.
xxx/ellauri312.html on line 343: Liv näyttää vähän kapeahuuliselta viurusilmäiseltä egomaanilta, ei ihme ettei sitä ydinperhe nappaa pahemmin. Sen mielestä on outoa jos jotkut piittaa sukulaisista enemmän kuin esim ns. "ystävistä" tai edes naapureista. Ei auta sanoa että elukatkin tekee niin, koska Liv on humanisti!
xxx/ellauri357.html on line 405: Yli 25 vuotta sitten joku WJT Mitchell toivoi, että tulevaisuudessa kriitikot kiinnittäisivät huomiota "vaaralliseen… ilkeään… likaiseen" Blakeen, jonka aikaisemmat tutkijat desinfioivat "turvallisesti pyhitetyksi" tehdessään, ja hänen teostensa asianmukaiseen tutkimiseen ammattilaisvoimin. (Mitchell 1982, 410, 411, 414). Profeetallisten pohdiskelujensa aikana Mitchell tunnisti blakelaisen seksuaalisen siveettömyyden paksun sarjan, joka otti usein hyvin outoja muotoja, ja vaikka nyt onkin epämiellyttävää nähdä hänen paimentavan homoseksuaalista fellatiota, naisellisuutta ja lesbovoyeurismia yhdessä raiskauksen, himon ja sadomasokismin kanssa sinkkuna (lika) "epänormaalin seksuaalisuuden" banneri, hänen paljastamansa elävät – heteroseksuaalisuutta hämmentävät – kohtaukset (414) tekivät kohtuulliseksi olettaa, että kun queer saapui sisään kylmästä, Blake Studies toivottaisi sille lämpimän vastaanoton. Tuon vuosikymmenen lopulla Camille Paglian (1990) karu kuvaus Blakesta "British Sade" (270) ehdotti varmasti samanlaista kriittistä tulevaisuutta. Hänen ilmestymisensä runoilijasta saattaa vapista ja iskeä "suuren äidin" alla, mutta edipaalinen terrori antaa myös outoa ymmärrystä, sillä "Blaken kauhistuttava kohtalo oli nähdä kuilu, josta useimmat miehet väistyvät: infantilismi kaikessa miesten heteroseksuaaluudessa" (287). Ja 1990-luvulla omituisia pilkkuja välähti toisinaan sukupuolitutkimuksesta, varsinkin sellaisesta, joka yritti hypätä tiiliseinää vastaan, johon feministinen kritiikki oli törmännyt yrittäessään tuomita Blaken "naisvihaa".
xxx/ellauri416.html on line 291: Venäjällä tapahtuu nyt jotain outoa, tiedottaa Ilta-Pulu, se haukempi. Jakutiassa jutaavat villiporot houkuttavat mukaansa kesyporoja kuin Akka Nils Holgerssonin Martti-hanhea. Jotain tässä nyt on takana, Ukrainan ovela vastaisku varmasti. Vai oiskoon sittenkin vain ilmastokatastrofin oireita. Ei ei! Ei puhuta nyt siitä, nyt on tärkeämpi piru merrassa!
xxx/ellauri420.html on line 340: Näin siis Eemeli. Muiden kuolema ei ole outoa, paizi minun, koitti Jönskin sanoa. No jokaisen kuolema on jonkun minun kuolema, paizi elukoiden tietysti joilla ei ole sielua. Puppua, kyllä ne on kaikki samanlaisia.
87