ellauri074.html on line 451: Kazanin Jumalanäiti (ven. Казанская Богоматерь, Kazanskaja Bogomater) tai Kazanin Theotokos eli Kazanin Jumalansynnyttäjä on Venäjän ortodoksisen kirkon merkittävimpiä ikonityyppejä. Kuva esittää Kazanin kaupungin suojelijaa Neitsyt Mariaa. Kazanin jumalanäidin ikonia pidettiin vuosisatojen ajan koko Venäjän suojelijana eli palladionina. Ikonin tunnetuin kappale, pieni, 22,5 × 27,5 cm:n kokoinen ikoni varastettiin vuonna 1904 ja ilmeisesti tuhottiin.
ellauri083.html on line 278: Toimittaja Jyrki Härkönen on ortodoksisen kirkon ylidiakoni, vt. slavisti ja kulttuurimatkaopas. Kazo kirjoittajan luetuimmat blogit:
ellauri094.html on line 136: Siinä mielessä itse nyt olen jopa ajatellut sellaista lähestymistapaa, kun esimerkiksi idässä ja monessa muussa valtiossa, Keski-Euroopan valtioissa, vaikkapa Kreikassa ja muualla, avioliiton merkkinä sormus on oikeassa nimettömässä — tämä on myös ortodoksisen kirkkokunnan tapa osoittaa avioliittoa — että itseni osalta aion tehdä niin, että 1.3., kun tämä tuhkakeskiviikko ja 40 päivän paastoaika alkaa, tulen siirtämään sormuksen oikeaan nimettömään ja pidän sitä siellä ainakin sen 40 päivän ajan, ja luotan vielä siihen, että tähän asiaan tulee uusi näkökulma. Tuhkakeskiviikko tulee olemaan merkkipaalu Suomen historiassa ajasta, jolloin yhteiskuntana käänsimme selkämme kristilliselle moraaliarvolle ja Jumalan tahdolle tältä osin. En epäile lainkaan, etteivätkö seurakunnat huomioi tuhkakeskiviikon sanomaa ja rukoile maamme tilanteen puolesta.
ellauri096.html on line 384: Augustinus on läntisen kolminaisuusopin muotoilija. Hän käyttää kolminaisuusopin selventämisessä mallina ihmissielua. Isä, kaiken olemisen lähde, vastaa ihmisen muistia, Poika ihmisen aktiivista ajattelua ja kommunikaatiota ja Pyhä Henki ihmisen tahtoa ja rakkautta. Samoin kuin ihminen ilmaisee itsensä ajatustensa ja sanojensa kautta, Isä ilmaisee itsensä Sanansa, Kristuksen kautta. Ja samoin kuin ihminen tahtoo ja rakastaa sitä, mitä hän ajattelee, Pyhä Henki yhdistää Isän ja Pojan toisiinsa. Suhteessa luomakuntaan Pyhä Henki on se Kolminaisuuden persoonista, joka synnyttää ihmisissä rakkauden Jumalaan yhdistäen heidät näin Isään ja Poikaan. Augustinuksen mukaan Pyhä Henki lähteekin sekä Isästä että Pojasta. Augustinuksen käsitys siitä, että Henki lähtee myös Pojasta on merkittävimpiä läntisten kirkkokuntien ja ortodoksisen kirkon välisiä ekumeenisia ongelmia. Tämä käsitys on päätynyt myös ns. filioque (lat. "ja pojasta") -lisäykseksi lännen kirkkojen uskontunnustuksiin.
ellauri105.html on line 484: Tuo pappismunkki oli kirkolliselta nimeltään Mefodi ja maalliselta nimeltään Matti Lehmonen. Hänen elämäntarinansa on melkoinen. Selvitin sitä hieman vieraillessani jälleen kerran Heinävedellä Valamon luostarissa. Kerron siitä jotain tässä lyhyesti. Tämä vuonna 1912 Konneveden rantamaisemissa syntynyt rautalampilainen meni jo varsin varhain harjoittelemaan luostarielämää Laatokan Valamon luostariin. Kimmokkeen sinne menoon tämä silloin vielä luterilainen 15-16-vuotias nuori mies sai silloiselta Kotkan ortodoksisen seurakunnan kirkkoherralta, rovasti Mikael Iltonoffilta (Iltola). Niinpä hänet sitten varsin pian liitettiin Smolenskin skiitassa ortodoksiseen kirkkoon ja hän siirtyi Valamon luostariin noviisiksi. Mefodi kuvattuna Petsamon luostarissa 1939. (Kuva pappismunkki Mefodin albumista, © Valamon luostari)
ellauri105.html on line 490: Tšekkoslovakian Pyhän Jovin luostarikoulun jälkeen hän palasi Laatokan Valamoon, missä hänet vihittiin ensin munkiksi juuri ennen sodan alkamista vuonna 1938. Seuraavana vuonna hänet siirrettiin Petsamoon, mistä hän sotavuosien aikana siirtyi sitten Ruotsiin ortodoksisen seurakunnan palvelukseen ja jossain vaiheessa, jatkosodan aikana myös Itä-Karjalaan. Itä-Karjalaa seurasi jossain vaiheessa Konevitsan luostari 40-luvun loppupuoliskolla. Luostari oli tuolloin siirtynyt Keiteleen Hiekkaan, missä Mefodi teki ahkerasti käännöstöitä. Keitelettä seurasi jälleen Valamo-jakso, nyt tosin Heinäveden Papinniemessä, minne luostari oli siirtynyt sotaa pakoon evakkoon. Tämä jakso kestikin sitten parikymmentä vuotta ja piti sisällään lähinnä luostarin sihteerinä toimimista ja luostarin kirjeenvaihdosta ja käännöstöistä huolehtimisen. Suurin osa tuolloisista munkeista ei osannut suomea, koska he olivat venäläisiä ja siirtyneet luostarin mukana evakkoon.
ellauri105.html on line 492: Tuolle ajalle sisältyy myös varsin erikoinen ja omalla tavalla merkittävä ajanjakso niin koko Suomen ortodoksisen kirkon historiassa kuin varmasti myös Mefodin elämässä. Suomen ja Venäjän ortodoksisten kirkkojen "jääkausi", Suomen kirkon "melkein hajoaminen" kalenterikysymyksen edessä, munkkien karkottamiset ja pois muuttamiset ja monet muut tämän kaltaiset asiat. Kuusikymmentäluvulla ortodoksinen kirkko käytti jälleen Mefodin kielellistä lahjakkuutta hyväkseen ja hän toimi jonkin aikaa Kirkkojen Maailman Neuvoston (KMN) ekumeenisen komission jäsenenä Saksassa, jonne hän siirtyi pian pappismunkiksi vihkimisen jälkeen, mikä tapahtui vuonna 1968. Siirtyminen ulkomaille venäläisen ortodoksisen emigranttikirkon palvelukseen lienee ollut jonkinlainen turhautumisen ilmaus. Hän oli ennen sitä hävinnyt niukasti Heinäveden Valamon imugeenin eli luostarin johtajan vaalin ilmeisesti vain yhdellä äänellä. Kun samaan aikaan keskusteltiin koko Heinäveden luostarin lopettamisesta, koska vanhat munkit kuoluivat ja uusia ei saatu, hän pohti omia henkilökohtaisia ratkaisujaan. Myös hänen tehtäviensä suunnittelu - siis lähinnä hänen esimiestensä tekemät suunnitelmat - eivät oikein miellyttäneet ja siksi mahdollisesti hän päätti siirtyä ulkomaille.
ellauri105.html on line 499: Saksassa menikin sitten seitsemisen vuotta ja kun hän 1975 palasi Suomeen, tietynlainen ynseä suhtautuminen, mitä hän katsoi kokeneensa jo ennen lähtöä, jatkui - ainakin hänen omasta mielestään ja kun hän ei suostunut siirtymään hänelle määrättyyn tehtävään, hän ei jäänytkään pysyvästi Heinäveden Valamoon, vaan siirtyi asumaan "maanpakoon" joksikin aikaa Joensuun ortodoksisen seurakunnan omistaman leirikeskuksen tiloihin, mistä hän sitten siirtyi asumaan Rautalammille. Jonkinlainen oman elämän ristiriitaisuus yhteiskunnan tai vaikkapa kirkon kanssa saattoi osaltaan johtua myös hänen omista henkilökohtaisista teoistaan lähinnä sodan jälkeisen ja ilmeisesti jossain määrin myös ennen sotaa tapahtuneen sosialistisen liikkeeseen ja kommunistiseen puolueeseen liittyvien järjestöjen toiminnassa. Hän oli mukana SNS-seuran toiminnassa ja jopa palveli SDPL:n nuorisolehteä Kiurua 40-luvun lopulla. Tämäkin ajanjakso oli mielenkiintoinen ja täynnä erilaisia pettymyksiä, jotka omalta osaltaan johtivat myöhempiin Mefodin elämän radikaaleihinkin ratkaisuihin. Rautalammilla pappismunkki Mefodi asui kuin munkki ensin velipuolensa kanssa hänen kotonaan ja välien viilennettyä elämänsä viimeisinä vuosina kunnan vanhuksille varaamissa asunnoissa, joita hän aina nimitti keljoiksi, kuten luostarissa oli tapana sanoa munkin asunnosta. Rautalammilta käsin hän matkusteli paljon ulkomailla ja pääsi käymään vielä myös Laatokan Valamossa, oman munkkielämänsä alkukodissa, jonne hän myös jossain vaiheessa mietti paluutaan, muttei kuitenkaan sitten sitä toteuttanut. Näitä muita ulkomaanmatkojaan hän lystikkäästi nimitti viihdekiertueiksi ja niistä ja monesta muusta retkestä olisi vielä paljonkin kerrottavaa. Hän kävi tervehtimässä matkoillaan myös vanhoja ystäviään, kuten esimerkiksi luostarin entistä leipuria, keittiömunkki Joonaa, Juojärven asemalla asuvaa munkkia, joka oli joutunut myös hankauksiin luostarinsa kanssa, mutta hän tapasi myös lukuisia tuttujaan ulkomailla.
ellauri119.html on line 357: Filioque-lisäys oli merkittävässä osassa katolisen ja ortodoksisen kirkon Suuressa skismassa, joka johti kirkkojen eroon. Ortodoksit eivät hyväksyneet lisäystä. Ero oli monisatavuotinen prosessi, jonka tärkein askel oli paavin lähettilään ja Konstantinopolin patriarkan molemminpuoliset pannaanjulistukset vuonna 1054, jotka purettiin vasta vuonna 1965.
ellauri163.html on line 674: Tony Makarios on naiivi poika, jonka rouva Coulter houkuttelee vankeuteen. Venäläiset matkailijat tervetulleita ortodoksikirkkoihin myös Lapissa. Lapin ortodoksisen seurakunnan matkapappi Isä Makarios kutsuu myös venäläiset matkailijat juhlimaan ortodoksista teofaniaa, eli Herran kasteen juhlaa. Hänen mukaansa kirkon ovet ovat avoinna kaikille halukkaille, myös ensi sunnuntaina. Kyproxella oli ennen arkkipiispa Makarios. Vai oliko? Siitä on niin kauan...
ellauri190.html on line 205: Moskovan ruhtinaskunta oli Aleksanteri Nevskin nuorimman pojan Daniel Aleksandrovitšin Moskovan kaupungin pohjalle, Vladimir–Suzdalin alueelle, 1200-luvulla perustama valtio, joka myöhemmin yhdisti Venäjän. Moskovan nousua edesauttoi edullinen sijainti jokien suhteen ja metsien ja suoalueiden tarjoama suoja, mutta päätekijä oli sen yhteistyö mongolivaltiaiden kanssa. Mongolit nimittivät Moskovan hallitsijat suuriruhtinaiksi ja antoivat näille oikeuden kerätä veroa muilta ruhtinaskunnilta. Myöhemmin ruhtinaskunnan etuoikeuksia yhä lisättiin tekemällä siitä Venäjän ortodoksisen kirkon keskus.
ellauri194.html on line 219: Vuonna 2018 Luomi muutti kaverien parisuhteen perässä Joensuuhun, mutta suhde kariutui ja hän joutui asunnottomaksi. Hän vietti kuukauden hätämajoituksessa ja viihdytystehtävissä persututtujen sohvilla. Asunnottomuus päättyi, kun hän sai ortodoksisen diakoniatyön avulla asunnon pappisseminaarilta.
ellauri216.html on line 357: Kirkon vainon vuosina 1900-luvulla, ihmeellinen Feodorovskaya-kuvake Pyhästä Theotokosista ei poistunut temppelin seinistä, vaan se säilytettiin kirkon pyhäkkönä. Kun otetaan huomioon ikonin henkinen ja kulttuurinen arvo ja merkitys ortodoksiselle, tämä tapaus on ainutlaatuinen Venäjän ortodoksisen kirkon lähihistoriassa. Vuodesta 1991 lähtien ihmeellistä kuvaa on säilytetty Kostroman loppiaisen-Anastasian katedraalissa (). Vuodesta 1991 lähtien on myös pidetty kronikkaa nykyaikaisista ihmeistä, jotka on suoritettu rukousten kautta Feodorovskajan ikonin luona; Tähän mennessä on tallennettu yli 100 tällaista tapahtumaa.
ellauri216.html on line 360: Venäjän ortodoksisen kirkon kädellisen, Hänen pyhyytensä Moskovan ja koko Venäjän patriarkan Aleksius II:n siunauksella vuosina 2001-2004 Moskovassa ja Pietarissa, Jekaterinburgissa uskovat toivat Feodorovskaja-kuvakkeen kaikkein pyhimmäksi jumalanpalvelukseen. ja Arkangeli, Solovetskin saaret, Nižni Novgorod ja Kazan, Tver. Kostroman alueen pääpyhäkkö osallistui syksyllä 2004 Hänen pyhyytensä Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Aleksius II:n siunauksella ja Ukrainan ortodoksisen kirkon primaatin, Kiovan ja koko Ukrainan metropoliitin Vladimir Putinin kutsusta. Koko Ukrainan läpi puski isovenäläinen uskonnollisessa kulkueessa, joka kulki 40 suuren ja pienen Ukrainan kaupungin läpi ja lakosi useita miljoonia ihmisiä.
ellauri216.html on line 362: 29. elokuuta 2002 Venäjän ortodoksisen kirkon kädellinen, Hänen pyhyytensä Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Aleksi II.
ellauri216.html on line 459: Venäjän ortodoksisen kirkon elpyminen, joka alkoi vuonna 1988 Venäjän kasteen vuosituhatjuhlasta, heijastui myös Kostroman pyhäkköjen kohtaloon. 29. 29. elokuuta 1990 - ensimmäistä kertaa vuosikymmenien jälkeen, Jumalanäidin "Fedorovskaya"-kuvakkeen ilmestymispäivänä, monien tuhansien kulkue kulki jumalallisen liturgian jälkeen katedraalista Ylösnousemuksen katedraalista koko Kostroman kautta Zaprudnyassa sijaitsevaan Vapahtajan kirkkoon; Siitä lähtien, kuten ennenkin, kulkueesta on tullut jälleen perinne. 18. elokuuta 1991 "Fedorovskajan" Jumalanäidin ihmeellinen ikoni siirrettiin juhlallisesti raunioista uudelleen rakennettuun Epiphany-Anastasia-katedraaliin, josta tuli uusi katedraali.
ellauri216.html on line 715: Potkut saanut arkkipiispa Serafim toimi Sortavalan piispana eli apulaispiispana vuosina 1914–21. Vuosina 1921 lähtien hän toimi Viipurin piispana eli Suomen ortodoksisen kirkon johtajana. Arkkipiispan arvon hän sai vuonna 1921, mutta hänelle ei myönnetty valkoista piispanpäähinettä, jollaisen ensimmäinen Suomen hiippakunnan arkkipiispa Antonij oli saanut.
ellauri216.html on line 718: Serafim koitti lopulta suorastaan epätoivoisesti pitää Suomen ortodoksisen kirkon Moskovan patriarkaatin yhteydessä; kun neuvostovalta käytännössä tuhosi patriarkaatin estämällä sen toiminnan, Serafim väitti että maanpakolaispiispojen muodostama Karlovcin synodi olisi käytännössä oikeutetuin sijainen, kunnes tilanne Venäjällä asettuisi.
ellauri216.html on line 740: Hänet kirkastettiin (kanonisoitiin) pyhimykseksi vuoden 1988 Venäjän ortodoksisen kirkon paikallisneuvoston kokouksessa. Hänen pyhäinjätöstään säilytetään muinaisessa Tolgan luostarissa Volga- joen varrella lähellä Jaroslavlia.
ellauri216.html on line 848: Sydämen rukous on ortodoksisen rukouselämän keskeinen muoto, jota harjoitetaan toistamalla, usein rukousnauhaa apuvälineenä käyttäen Jeesuksen rukousta ("Herra Jeesus Kristus Jumalan poika armahda minua syntistä / armahda meitä") tai jotakin muuta lyhyttä rukousta. Jeesuksen rukous on saanut inspiraationsa Uuden testamentin publikaanin rukouksesta ja on hioutunut nykymuotoonsa vuosisatojen kuluessa.
ellauri216.html on line 865: Konevitsan Jumalansynnyttäjän syntymän luostari (ven. Коневский Рождество-Богородичный монастырь, Konevski Roždestvo-Bogoroditšnyi monastyr) on Laatokan Konevitsan saarella sijaitseva ortodoksinen munkkiluostari. Luostarin perusti vuonna 1393 pyhittäjä Arseni Konevitsalainen. Luostarin toiminta oli Neuvostoliiton aikana pitkään lamaantuneena, mutta on sittemmin elpynyt Venäjän ortodoksisen kirkon luostarina.
ellauri216.html on line 903: Vuodesta 1921 Konevitsa kuului Suomen (autonomisen) ortodoksisen kirkon alaisuuteen, vaikka veljestö valtaosin oli venäjänkielistä. Venäjän mullistuksien, vallankumouksen ja Neuvostoliiton syntymisen myötä siteet sinne kuitenkin heikkenivät ja toiveet menneestä taloudellisesta ja hengellisestä vauraudesta hiipuivat. Munkit alkoivat anoa Suomen kansalaisuutta ja vannoivat uskollisuuden valan Suomen hallitukselle juhlallisessa tilaisuudessa 29.5.1921. Läsnä oli muun muassa Viipurin läänin maaherra, myöhempi tasavallan presidentti Lauri Kristian "Reissu" Relander.
ellauri216.html on line 905: Venäläistä perinnettä edustaneen luostarin kohdalla ajanlaskukiista aiheutti känää juovan Suomen ortodoksien kanssa, ja sitä pahensi vielä Suomen ortodoksisen kirkon liittyminen Konstantinopolin Ekumeenisen Patriarkan alaisuuteen. Useita munkkeja erotettiin tai he erosivat luostarin veljestöstä ja luostarissa toimi erilaisia pienryhmiä erilaisine tapoineen ja palveluksineen.
ellauri216.html on line 1046: Valaam Spaso-Preobrazhensky -luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon stauropegiaalinen luostari, joka sijaitsee Valaamin saariston saarilla Venäjällä Karjalan tasavallassa on alueellisesti merkittävä Venäjän federaation kansojen kulttuuriperinnön kohde (Karjala) Alueellisesti merkittävä Venäjän federaation kansojen kulttuuriperinnön kohde. Reg. nro 101620695160005 ( EGROKN ). Nimikenumero 1010054029 (Wigid-tietokanta).
ellauri216.html on line 1083: Lokakuun vallankumouksen jälkeen Valaam tuli osaksi vasta muodostettua Suomea. jonka ansiosta luostari nimellisesti säilyi, mutta kansallisen vähemmistön kirkkona (Suomen pääuskonto on luterilaisuus ) hän joutui yhä useampaan Suomen viranomaisten syrjintään.. Suomen viranomaiset vaativat arkkipiispa Serafimia (Lukyanov) oppimaan suomea kolmen kuukauden kuluessa. Vladyka ei saapunut kielikokeeseen, ja tämän vuoksi hänet karkotettiin Konevetsin saarelle. Venäjän ortodoksisen kirkon venäläistämisasiassa Suomen viranomaiset alkoivat koordinoida toimiaan viranomaisten kanssa.Viro. jossa ortodoksisen kirkon venäläistäminen nostettiin nopeasti valtion politiikan arvoon ja testattiin pääosin venäläisellä Petseriläisellä alueella. Marraskuussa 1923 Karjalan piispaksi, arkkipiispa Serafimin kirkkoherraksi nimitetty pappi Herman Aav erotettiin Virosta. Hänen alaisuudessaan luostari syöksyi "erimielisyyden ja oikeudenkäynnin" ilmapiiriin. Vuodesta 1925 lähtien Valamon ortodoksiset jumalanpalvelukset käännettiin suomeksi. Samanaikaisesti Suomen viranomaiset vahvistivat itse saaria perusteellisesti sotilastekniikan osalta yhteenotossa Neuvostoliiton kanssa.
ellauri216.html on line 1107: Suuren isänmaallisen sodan lopussa vuonna 1945 metropoliita Grigori (Tšukov) vieraili Uudessa Valamissa ja liitti luostarin Moskovan patriarkaattiin. Monet vanhat munkit ilmoittivat haluavansa palata kotimaahansa, vanhalle saarelle. 12 vuoden kuluttua, vuonna 1957, luostari siirtyi Suomen ortodoksisen kirkon lainkäyttövaltaan. Samana vuonna vain seitsemän munkkia lähti Neuvostoliittoon; nuorin silloin lähteneistä oli 59-vuotias ja vanhin 84-vuotias. Kirkkoslaavilaiset jumalanpalvelukset loppuivat vuonna 1977, ja viimeinen venäläinen munkki kuoli vuonna 1981. Nyt luostari jatkaa toimintaansa suomalaisena ortodoksisena luostarina ja vastaanottaa vuosittain yli 100 tuhatta kävijää - sekä pyhiinvaeltajia että turisteja. Tämä on syrjäinen, hyvin hoidettu luostari järvien ja metsien keskellä - museon, kulttuurikeskuksen ja kirjaston kera.
ellauri216.html on line 1127: 18. tammikuuta 1993 patriarkka Aleksius II :n asetuksella arkkimandriitti Pankraty (Zherdev). 2. kesäkuuta 2005 lähtien - Troitskin piispa nimitettiin luostarin apottiksi. Hänen valvonnassaan on Hegumen Methodius (Petrov). joka on myös ortodoksisen kulttuuri- ja koulutuskeskuksen "Valaamin valo" johtaja.
ellauri216.html on line 1130: Vuonna 1998 Valamon luostarin veljien lausunto ekumenian haitallisuudesta ja yhteistyöstä Kirkkojen Maailmanneuvoston (WCC) kanssa sai suuren julkisen kohun. "Osallistuminen KM:n toimintaan kirkolliseen pohjaanharhaoppi", Valaamin luostarin veljet sanoivat lausunnossaan, "pakottaa väistämättä ekumeenisen liikkeen ortodoksiset osallistujat kohtelemaan heterodoksisia yhteisöjä tasa-arvoisina Pyhän Hengen siunaamina 'kirkkoina', mikä rikkoo yhden, pyhän, katolisen dogmaa. ja apostolinen kirkko." Lausunnon allekirjoitti 150 luostarin munkkia, mukaan lukien papisto, jotka vastustivat jyrkästi yhteisiä "ekumeenisia rukouksia" erityisesti uuden ajan Suomen ortodoksisen kirkon kanssa, jonka piispat halusivat myös palvella Valamalla.
ellauri216.html on line 1132: Tämä lausunto, joka on julkaistu myös otsikolla "Jumala on antautunut hiljaisuuteen", vastakohtana Venäjän ortodoksisen kirkon ja sen pään, patriarkka Aleksius II:n viralliselle politiikalle suhteessa ekumeniaan ja WCC:hen. Valaamin luostaruuden tinkimättömästä asemasta huolestuneena Venäjän ortodoksisen kirkon piispaneuvosto hyväksyi vuonna 2000 "heterodoksisuuteen kohdistuvan asenteen perusperiaatteet". Asiakirjassa selitetään yksityiskohtaisesti Venäjän ortodoksisen kirkon kanta heterodoksisuuteen, erityisesti se, että ortodoksinen kirkko ei voi tunnustaa "uskontojen tasa-arvoa", mutta korostaa teologisen vuoropuhelun tärkeysjärjestystä muiden tunnustuskuntien kanssa ja sen työhön osallistumisen hyödyllisyyttä. useat kansainväliset järjestöt maailman palvelemisen alalla, mutta ilman dogmaattisia myönnytyksiä ja kompromisseja uskossa.
ellauri254.html on line 95: Athanasios Suuri ja Serapion olivat ortodoksisen uskon kirkkaimmat valot tuon ajan Egyptissä. Athanasios arvosti pyhää Serapionia erittäin paljon. Hän jopa pyysi tätä korjaamaan tai lisäämään hänen kirjoituksiinsa asioita, jos Serapion ajatteli, että niissä oli jotain virheitä tai puutteita. Serapion varoi tarkasti tekemästä sitä virhettä.
ellauri279.html on line 83: Solzhenitsyn syntyi perheeseen, joka uhmasi Neuvostoliiton uskonnonvastaista kampanjaa 1920-luvulla ja pysyi Venäjän ortodoksisen kirkon hurskaina jäseninä. Vielä nuorena Solzhenitsyn menetti uskonsa kristinuskoon, hänestä tuli ateisti ja omaksui marxilaisuuden - leninismin. Vasta vankilassa ja leireillä saamansa uskonnollisen kokemuksen seurauksena hänestä tuli vähitellen filosofisesti ajatteleva itäinen ortodoksinen kristitty.
ellauri279.html on line 372: Omantunnonvapauskomitean puheenjohtaja, apostolisen ortodoksisen kirkon pappi G. P. Yakunin uskoi, että Solženitsyn oli "suuri kirjailija - korkeatasoinen ei vain taiteellisesti", ja onnistui myös hälventämään uskoa. kommunistisessa utopiassa lännessä "Gulagin saariston" kanssa.
ellauri279.html on line 422: 1998 - Venäjän ortodoksisen kirkon puolesta kirjailijalle myönnettiin Moskovan pyhän oikea-uskovan prinssi Danielin ritarikunta
ellauri279.html on line 428: 2004 - Serbian Pyhän Savvan ritarikunta, 1. aste ( Serbian ortodoksisen kirkon korkein palkinto ); myönnetty 16.11.2004
ellauri313.html on line 576: Tähän mennessä Mendelssohn oli omistanut kykynsä filosofialle ja kritiikille; nyt kuitenkin tapaus käänsi hänen elämänsä virran juutalaisuuden asian suuntaan. Huhtikuussa 1763 Johann Kaspar Lavater, silloin nuori teologian opiskelija Zürichistä, teki matkan Berliiniin, missä hän vieraili jo kuuluisan juutalaisen filosofin luona muutamien kumppaneiden kanssa. He vaativat Mendelssohnia kertomaan heille näkemyksensä Jeesuksesta ja onnistuivat saamaan häneltä lausunnon, että mikäli historiallinen Jeesus olisi pitänyt itsensä ja teologiansa tiukasti ortodoksisen juutalaisuuden rajoissa, Mendelssohn "kunnioitti Jeesuksen luonteen moraalia". Sehän oli kopioinut pointtinsa paljolti Här
ellauri316.html on line 448: Saharovin vanhemmat ja isänpuoleinen isoäiti Maria Petrovna vaikuttivat suurelta osin hänen persoonallisuutensa; hänen äitinsä ja isoäitinsä olivat Venäjän ortodoksisen kirkon jäseniä, vaikka hänen isänsä oli ei-uskoinen. Kun Andrei oli noin 13-vuotias, hän tajusi, ettei hän uskonut Jumalaan. Huolimatta ateistista hän kuitenkin uskoi "johtavaan periaatteeseen", joka ylittää fyysiset lait.Haha LOL. Jumala ei heitä noppas.
ellauri316.html on line 818: A. A. Vlasovin ja ROA-taistelijoiden muistomerkki Novodiveevon naisortodoksisen venäläisen luostarin hautausmaalla New Yorkissa, Yhdysvalloissa.
ellauri328.html on line 373: Tiede ja uskonto -lehdessä julkaistiin romaani, jonka oletetaan perustuvan tositarinaan, joka koski vanhauskoisten lahkoa nimeltä "Todet ortodoksiset vaeltajat". Tarinassa nuori Moskovan komsomolityttö joutuu tavallisen Moskovan ortodoksisen papin vaikutuksen alaisena, joka lähettää hänet maanalaiseen Siperian skeneen hurskaan naisen kanssa. Siellä tytöt opetetaan tekemään tulevaa lähetystyötä ja tekemään salaisia luostarilupauksia. Häntä kohdellaan ankaralla paastolla, vihalla maailmaa, despoottista riistoa, kaiken kirjallisuuden paitsi Raamatun ja joidenkin teologisten traktaattien kieltämistä, asumista kellarissa näkemättä aurinkoa, hymyn tai ystävällisyyden puutetta ja töykeyttä. Tämä ilmapiiri esitettiin täsmällisenä kuvauksena vanhauskoisten lahkojen elämästä. Lopulta tytön pelastavat hänen Sherlock Holmesin kaltaiset sankarilliset komsomoliystävänsä.
ellauri340.html on line 475: Lähdettyään vastahakoisesti Grazista Handke asui Düsseldorfissa, Berliinissä, Kronbergissä, Pariisissa, Yhdysvalloissa (1978–1979) ja Salzburgissa (1979–1988). Vuodesta 1990 hän on asunut Chavillessa lähellä Pariisia. Vuodesta 2012 lähtien Handke on ollut Serbian tiede- ja taideakatemian jäsen. Hän on Serbian ortodoksisen kirkon jäsen. Handkella on ollut 2 näyttelijätärvaimoa ja kummastakin 1 tytär.
ellauri347.html on line 275: Kuten Jung, Erich tuli hänen tapauksessaan hyvin uskonnollisesta perheestä ortodoksisena juutalaisena. (Paizi Jung ei ollut juutalainen.) Frommista itsestään tuli myöhemmin ateistinen (korjaan, ei-teistinen) mystikko.
ellauri351.html on line 251: Lewin syntyi vuonna 1890 juutalaiseen perheeseen Mogilnossa, Mogilnon läänissä, Posenin maakunnassa, Preussissa (nykyinen Puola ). Se oli pieni kylä, jossa asui noin 5000 ihmistä, joista noin 150 oli juutalaisia. Lewin sai ortodoksisen juutalaisen koulutuksen kotona. Hän oli yksi neljästä keskiluokan perheeseen syntyneestä lapsesta. Hänen isänsä omisti pienen sekatavaraliikkeen, ja perhe asui myymälän yläpuolella olevassa asunnossa. Hänen isänsä Leopold piti maatilaa yhdessä veljensä Maxin kanssa; tila oli kuitenkin laillisesti kristityn omistuksessa, koska juutalaiset eivät tuolloin saaneet omistaa maatiloja.
ellauri355.html on line 63: Viikon ajan Hasbulatovin ja Rutskoin johtama parlamentti jatkoi neuvotteluja, järjestelivät vartiointia ja säätivät lakeja. Alussa saartorenkaan läpi pääsi suuntaan ja toiseen, mutta pian se kuitenkin suljettiin. Linnoittautuneet kulkivat renkaan läpi salakäytävien ja viemärien kautta. Tuhansia kommunisteja jäi piiritysrenkaan ulkopuolelle odottaen turhaan parlamenttitaloon pääsyä. Alussa lyhytkestoiseksi aiottuun etäällä Valkoisesta talosta alkaneeseen kommunistien mielenosoitukseen liittyi noin 1000 voimakasta nuorta miestä, jotka marssivat yliopiston sijasta kohti valkoista taloa. Hyvin koulutetut mellakoijat tuhosivat busseja ja autoja sekä hakkasivat miliisejä verille. Mielenosoittajat mursivat Valkoisen talon piiritysrenkaan ajamalla kuorma-autolla piikkilangan läpi. Oppositiota kutsuttiin "punaruskeiksi", koska heissä oli kommunistien lisäksi kansallissosialisteja. Välittäjänä toiminut ortodoksisen kirkon patriarkka Aleksi II järkyttyi niin pahoin alkaneista murhista että sai sydänkohtauksen, minkä takia joutui pitkäksi aikaa sairaalahoitoon. Valkoisen talon lähellä taisteltiin vuorokauden verran.
ellauri362.html on line 309: Jöns ei nähtävästi pidä liioin Joel Haahtelasta. Joel Haahtela on "Kristina Carlson -schabloonalla jokavuotismalliin julkaistu Martti Anhavan kristillismyönteinen sarjaromaanikonsepti joka 'uudistuu' ja samalla 'ironisoi' uudistumistaan, eräänlainen luterilaiseen juoksi jänö metsänrajaan versio Italo Calvinosta. Ehkä jopa norssi." Vankan uskonnollisen vakaumuksen omaava lääkäri Haahtela tutustui ortodoksisuuteen aluksi vaimonsa mukana ja mieltyi kokemaansa. Elämys syveni, kun häntä pyydettiin jumalanpalvelustekstien lukijaksi. Hänet vihittiin ensin lukijaksi ja 2021 diakoniksi, joka on varsinaisen ortodoksisen pappeuden ensimmäinen porras. Haahtela käsittelee tuotannossaan kristinuskoa ja sen selittämättömiä asioita, mutta romaaneita voi lukea niin hengellisin kuin humanistisin silmin. Haahtela itse kertoo uskovansa ”selittämättömään, siihen että asioiden takana on jotain monimutkaista ja kaunista, toisin sanoen mystistä".
ellauri362.html on line 311: Haahtela perheineen asuu Kirkkonummella. Jonkinlainen airolla ja peräpainoilla varustettu Hilja Haahti? Wannabe isä Mefodi? Ei vaan isä Joel! Kirjailija Joel Haahtela haluaa teoksillaan lohduttaa itseään ja kaikkia muitakin yksinäisiä. Vaimo läx, lapset jättivät, Jeesus hylkäsi. Läppä läppä, ei sentään asiat ole niin huonosti. Psykiatrina hän lähestyy mieltä, ortodoksisen seurakunnan diakonina sielua. ”Olen ihmisenä erittäinkin syvältä”, hän sanoo.
ellauri373.html on line 266: Näistä seuraa juutalaisten niin avoimesti ilmaistu tehtävä eli ortodoksisen kirkon avoin vaino, joka alkoi ensimmäisistä päivistä, jolloin viisisakarainen tähti asennettiin Venäjän ylle. Muinaisessa Pyhässä Moskovan Kremlissä Leninin, Bronstein-Trotskin ja kaikkien hänen heimotovereidensa hallituksen voitokkaan asennuksen alusta lähtien tämä vaino on ollut johdonmukaisesti ja vääjäämättömästi painava kuin ruuvi, vahvempi ja vahvempi: Moskovan Kreml kiinni pyhiinvaeltajien pääsystä, kaikkien kotikirkkojen ja monien luostarien sulkeminen, kirkkokulkueiden kielto, 15. vaihe.
ellauri373.html on line 270: Uskovan kansan kunnioittamien pyhien pyhäinjäännösten häpäisy, Jumalan lain opettamisen kielto kouluissa, kirkon omaisuuden takavarikointi ja töykeä, täynnä julmaa vihaa ortodoksisen papiston edustajia kohtaan, joista monet sinetöivät elämänsä marttyyrikuolemalla. Vuoden 1922 alkuun asti 28 ortodoksista piispaa ja useita tuhansia pippejä, pappeja ja luostareita tapettiin ja ammuttiin julmetusti.
ellauri374.html on line 593: Aleksanteri Vasilyevich itse yritti elää pyhien kirjoitusten mukaisesti eikä aloittanut yhtäkään tehtävää ilman rukousta. Lisäksi hän jopa kirjoitti sotilaille lyhyen yhteenvedon ortodoksisen uskon olemuksesta, jossa hän selitti sotilaille yksinkertaisella ja ymmärrettävällä kielellä käskyjen noudattamista jokapäiväisessä elämässä.
ellauri378.html on line 284: Ja tämä käsitykseni johtaa lopulta siihen, missä olemme tänään ja miksi insesti on meille nyttemmin niin vastenmielinen. Mutta that aside, mikä oli Kainin vaimon nimi riemupäivien kirjan mukaan? Raamatun mukaan Kainin vaimolla ei ole nimeä. Heprealaisesta perinteestä on kuitenkin olemassa ainakin yksi Raamatun ulkopuolinen asiakirja, joka nimeää hänet. Riemujuhlien kirjaa kutsutaan myös nimellä "Pienempi Genesis", ja se kirjoitettiin muistiin jossain vuosina 135–105 eaa., vaikka sen sanotaan alun perin esittelevän enkelin Moosekselle. Jotkut heprealaiset tutkijat pitävät tätä kirjaa kanonisena, vaikka suurin osa maailman ortodoksisen juutalaisen tutkijoista ei pidä sitä niin, vaikka sen sisältö on legendan kannalta kiehtova. Huomattuamme tämän varoituksen saamme The Book of Jubilees -kirjasta tietää, että Kainin vaimon nimi oli Awan (vaihtoehtoisesti Avan tai Aven) ja että Awanilla oli sisar, nimeltä Azura. Tämän perinteen mukaan Azura meni naimisiin Abelin kanssa. Tarina jatkuu, että myöhemmin, kun Abel murhattiin, Azura meni naimisiin Sethin kanssa. Sethin linja jatkui vedenpaisumusta edeltävän patriarkaalisen ajan läpi Nooaan ja vedenpaisumukseen asti. Siihen mennessä kaikenlainen pahuus oli tullut niin suureksi Kainin syntyperän keskuudessa ja myös, vaikkakin ehkä vähäisemmässä määrin, Sethin syntyperän keskuudessa, että Jumala katui, että Hän oli alun perin tehnyt ihmiskunnan. Vedenpaisumuksella Jumala yritti pyyhkiä pois kaikki, paitsi tuon yhden vanhurskaan viinamäen miehen – Nooan – hänen vaimonsa, heidän kolme poikaansa ja heidän kolme miniäänsä. Jumala oli päättänyt aloittaa väestön alusta valitsemallaan miehellä. Eli insestiä kehiin taas! Ja sama homma Lootin tyttärien kaa.
ellauri386.html on line 504: Teini-iässä Vladi luopui idän ortodoksisuudesta nihilismin vuoksi, mutta myöhemmin [ milloin? ] hänen paheksuessaan positivismia näkyi hän alkavan ilmaista joitain näkemyksiä, jotka olivat linjassa ortodoksisen kirkon näkemysten kanssa.
ellauri386.html on line 524: Hänen opetuksensa Sofiasta, joka on pidetty armollisena yhdistävänä Jumalan naisellisena viisautena, joka on verrattavissa heprealaiseen Shekinaan tai useisiin jumalatarperinteisiin, on pidetttävä Venäjän ulkopuolisen Venäjän ortodoksisen kirkon harhaoppina ja Venäjän patriarkaatin mielestä epäterveenä ja epäsovinnaisena.
ellauri386.html on line 573: Euroopassa 1900-luvulla käytyjen kahden suursodan jälkeisen historian valossa Dostojevskin ja Solovjovin pahimmat pelot näyttäisivät toteutuneen, sillä ei ole nähty ortodoksisen maailmankirkon syntyvän ja laajenevan Venäjältä Eurooppaan, vaan jotakin aivan muuta. Eurooppa on puolessa vuosisadassa yhdistynyt Euroopan unioniksi, jättänyt Venäjän ulkopuolelleen ja asteittain laajentunut painaen Venäjää kohti Aasiaa, minne niin monet eurooppalaiset kautta vuosisatojen ovat katsoneet Venäjän kuuluvankin. Kuva Dostojevskin ja Solovjovin painajaisesta täydentyy, kun muistetaan, miten Euroopan yhdentyminen on käynnistynyt. Yksi tärkeä aatteellis-poliittinen sysäys yhdentymiseen lähti roomalaiskatolisesta valtiomieskolmikosta Rober Schuman (Ranskan pääministeri ja ulkoministeri vuosina 1947-1952), Alcide de Gasperi (Italian pääministeri vuosina 1945-1953) ja Konrad Adenauer (Länsi-Saksan liittokansleri vuosina 1949-1963). Näiden kolmen paskakasan yhteistyön perustana oli heille yhteinen kristillisdemokraattinen puoluetausta ja saksan kieli. Sen lisäksi tähän Euroopan yhdentymiskehitykseen ovat merkittävästi vaikuttaneet sodanjälkeiset aatteet ja politiikka Venäjällä. Sosialistisesta Neuvostoliitosta Eurooppa sai yhteisen vihollisen, jonka luoma uhka oli omiaan lähentämään eurooppalaisia valtioita toisiinsa ja tasoittamaan niiden kansallisia tunteita ja eturistiriitoja. EEC:n syntymiseen johtaneen Rooman sopimuksen (1957) luonnostelija belgialainen Paul-Henri Spaak on muistelmissaan The Continuing Battle: Memoirs of a European, 1936-1966 työntänyt monet "Euroopan yhdentymisen isät" korokkeelta väittämällä, että tuo titteli ei kuulu kenellekään muulle kuin Josef Stalinille. Näin todetessaan Spaak tulee ilmaisseeksi myös eurooppalaisten pohjimmaisen tunteen Venäjää kohtaan: pelon ja torjunnan.
ellauri391.html on line 125: Huonohampainen Karl Barth (10. toukokuuta 1886 Basel, Sveitsi – 10. joulukuuta 1968 Basel) oli vaikutusvaltainen sveitsiläinen deformoitu teologi. Pastori Barth oli yksi niin sanotun uusortodoksisen liikkeen keskeisistä ajattelijoista. Jossain vaiheessa pastori Barth kehitti Friedrich Go-Cartin kanssa dialäktista teologiaa.
ellauri398.html on line 170: Itsekuvaileva "jenkkijuutalainen feministi, joka opettaa pääasiassa protestanttisessa jumaluuskoulussa raamattuvyön soljessa", Levine "yhdistää historiallis-kriittisen kurinalaisuuden, kirjallisuuskriittisen herkkyyden ja toistuvan huumorin sitoutumisen antisemitismin poistamiseen., seksistiset ja homofobiset teologiat." Hän on ortodoksisen juutalaisen synagogan Sherith Israel jäsen, vaikka hän ei itse noudata kashrutia tai sapattia ortodoksisten juutalaisten normien mukaisesti. Levine on tuottanut luentoja Vanhasta testamentista ja " Uuden testamentin suurista hahmoista " The Teaching Companylle.
ellauri398.html on line 231: AJ tunnistaa olevansa ortodoksisen synagogan
ellauri403.html on line 259: Tästä artikkelista tai osiosta puuttuu seuraavat tärkeät tiedot: Yhteenveto mitä lemmatekstissä kuvataan muun muassa "selvästi länsivastaiseksi asenteeksi, tiiviimmäksi yhteydeksi ortodoksiseen kirkkoon ja konservatiivisten kulttuuri- ja perhearvojen puolustamiseksi" - eli Venäjän ortodoksisen kirkon tärkeä rooli. niin sanotut lait "homoseksuaalista propagandaa" vastaan sekä Putinin suhde homoiluun ja stalinismiin, avainsana uusstalinismi. Auta Wikipediaa tutkimalla ja osallistumalla!
ellauri405.html on line 533: Tiedämme, että Pasternakki, vaikka hän syntyi juutalaiseksi, tuli kristityksi ja hänet haudattiin Venäjän ortodoksisen kirkon riitillä. Jean-Luc Moreaun mukaan liitteen kaksikymmentäviiden runoa on järjestetty ilmeisen tarkoituksellisen järjestyksen mukaan, joka heijastaa sesonkiaikojen kierrettä, runoilijan ja kaksoiskappaleensa hengellistä edistystä sekä myös Kristuksen intohimoa”. Näin Zhivago, jonka nimi tarkoittaa "näillinen", on St. Yrjö ja Kristus, tai ritari muuttuu Vapahtajaksi. Hän pelastaa Laran elämän uhraamalla oman onnensa, mutta ennen tätä jakoa he yhdistyvät unelmaelämässä, joka vie heidät pyöreään, kosmiseen aikaan ja satujen ja myyttien ikuiseen tilaan. 518)
ellauri411.html on line 374: Apostolien teot iii: 48, roomalaisille iii : 14, 28-31, ix: 11-24, ix: 5-7, 29-35, iv: 3, 6, 1 korinttolaisille ii : 7, g΄: 7, 17, v ΄: 10, Galatalaiskirjeelle a΄ : 15 , Efesolaiskirjeelle 1΄: 4-11, d΄: 7, Β΄ Tessalonikalaisille 2΄: 16, Heprealaisille 4΄: 3 jne. Paavali ottaa käyttöön ristiriitaisen "ennaltamääräyksen" opin , joka on yksi katolisen/ortodoksisen kirkon opeista.
xxx/ellauri139.html on line 274: Dostojevski pärmänttää, että sosialismi on roomalaiskatolisuuden kaukaisempi jälki-ilmiö, ne ovat samaa uskotonten väkivaltaa. Luokkataistelun ja vallankumouksen sijaan kirjailija asettaa Myshkinin suulla "hallitsevan luokan itsensä kehittämisen", taantumuksellisimman slavofiilisen utopian suostumuxellisesta anaaliyhdynnästä Itsevaltiaan ja kansan, sortajan sorrettujen ja välillä. Dostojevski väittää, että tähän onneen vie, ei vallankumous, ei sosialismi, vaan ortodoksisen kirkon ideaalien levittäminen.
xxx/ellauri224.html on line 281: "Hänellä oli kuitenkin Uusi testamentti mukanaan", Christofi sanoo. "Ja vankila oli aikaa, jolloin Dostojevski ajatteli hyvin syvästi omaa hengellisyyttään ortodoksisena kristittynä. Se on teema, jonka näet suurimmassa osassa hänen töistään, Siperian jälkeistä aikaa, mukaan lukien hänen suurimpia romaanejaan." Timeo hominem unius libri.
xxx/ellauri231.html on line 220: Venäjän ortodoksisen kirkon pappi antoi sitten viimeiset niitit molemmille miehille. Ryhmä ampui ja molemmat miehet kaatuivat. Ruumiit potkittiin ja työnnettiin alas kalliolle ja upotettiin jäätyneen Angarajoen jään alle. Tää oli muodostunut jo ihan klassikoxi toi jään alle potkinta.
xxx/ellauri261.html on line 95: Jossain vaiheessa seurueeseemme liittyy myös Isä Ambrosius, ortodoksisen kirkon väsymätön etsijä, joka viimeistelyä vailla olevasta romaanistani kuultuaan ehdottaa, että pitäisin romaanin teemojen pohjalta eteerisen luentosarjan Valamon kesävieraille, jotka ovat matkanneet luonnon helmaan etsimään toisenlaista tietoisuutta ja sitä kautta henkisen elämän eväitä. Lupaan harkita asiaa, mutta painotan etten mielelläni tee sitovia päätöksiä koomamaisen ryyppäyksen keskellä. Isä ymmärtää ja ehdottaa maljaa romaneille, joille kaikki pöydässä istujat ennustavat suurta menestystä.
xxx/ellauri261.html on line 97: Isä Ambrosius (siviilinimeltään Risto Tapani Jääskeläinen, s. 10. elokuuta 1945 Tohmajärvi) on eläkkeellä oleva Helsingin ortodoksisen hiippakunnan metropoliitta. Hän toimi hiippakunnan piispana vuosina 2002-2017. Luterilaisessa kodissa Ambrosius kasvoi valoisaan kristillisyyteen, joka kunnioitti toisuskoisia ja ateisteja. Ristimänimen Risto hän oli saanut - ei jäätyneeltä kissankakalta - vaan kun keskustaoikeistolaiset vanhemmat (Eetu ja Henni Jääskeläinen) osoittivat myötätuntoa Risto Rytiä kohtaan. Äiti ihaili ortodoksisuutta. Naapurikauppiaan ikonit koskettivat pikkupoikaa pysyvästi. Uskonpuhdistaja Martin Luther käski syystä kalkita pirunkuvat piiloon kirkoista!
xxx/ellauri261.html on line 103: Ambrosius toimi apulaispiispana (Joensuun piispa) 1988–1996, Oulun metropoliittana 1996-2002, Helsingin metropoliittana 2002-2017. Samalla hän osallistui aktiivisesti Suomen julkkiselämään. Hän lisäsi ortodoksisen kirkon tunnettuutta, ymmärrystä ja hyväksyvyyttä Suomessa, antoi modernit kasvot ortodoksisuudelle.
xxx/ellauri261.html on line 105: Hänellä on ollut merkittävä rooli kirkon ja valtameedian suhteiden ylläpitämisessä ja kirkon edunvalvojana päättäjiin ja julkimoihin päin. Hän toimi ortodoksisen kirkon ulkoministerinä kansainvälisillä foorumeilla. Kirkon sisällä hän on ollut traditioon nojaava, eteenpäin katsova ja siinä hankalassa asennossakin uudistava voima.
xxx/ellauri261.html on line 113: Ambrosius kertoo olevansa jossain määrin pessimistinen vanhojen kirkkojen, myös ortodoksisen kirkon, valmiuteen kohdata tämän päivän ihmisten kysymyksiä. Vanhojen uskontojen edustajalla, ortodoksisella kirkolla, voisi olla paljonkin tarjottavaa myös uusista uskonnosta vastauksia etsiville nuorille kuten Kari Hotakaiselle, Anja Kauraselle ja Esa Saariselle. Idän kirkossahan korostetaan henkisen ja näkymättömän maailman merkitystä, torjutaan aineen hallitseva asema, rajoitetaan lihan syöntiä paastoperinteessä, rukoillaan ja mietiskellään. Kirkot ovat huonosti markkinoineet omia hyviä päästöperinteitään. Sama koskee hiljentymisperinnettä. Kyllä monet lähtevät merta edemmäs kalaan etsiessään esimerkiksi Aasian uskontojen meditaatio- ja hiljentymisperinteitä. Kristillisessä traditiossa on useita upeita meditaatioperinteitä kuten aivan timanttinen filokalia ja räjähdysvoimaiset jouhipaidat.
xxx/ellauri287.html on line 119: Kiipeä Meteoran majesteettisiin luostareihin, joissa munkit ylösnousivat muinaisina aikoina köysien ja hihnapyörien avulla. Nykyään voit vierailla näissä toimivissa luostareissa pitkiä portaita pitkin. Oppaamme auttavat sinua ymmärtämään kreikkalaisen ortodoksisen uskonnollisen perinteen ja kuinka se harhautuu evankelisista uskomuksista (2. Piet. 1).
xxx/ellauri287.html on line 512: Vuoden 362 suvaitsevaisuusediktissaan Julianus määräsi pakanallisten temppelien avaamisesta uudelleen, takavarikoitujen temppelien omaisuuden palauttamisen ja " harhaoppisten " kristittyjen piispojen paluun, jotka kirkko oli tuominnut tai eronnut. Jälkimmäinen oli esimerkki erilaisten uskonnollisten näkemysten suvaitsevaisuudesta, mutta se saattoi olla myös Julianuksen yritys edistää skizoja ja erimielisyyksiä kristittyjen kilpailijoidensa välillä, koska kiistat ortodoksisen katolisen opetuksen muodosta saattoivat käydä varsin kiivaiksi.
xxx/ellauri289.html on line 96: Suomessa Jehovan todistajat on neljänneksi suurin uskonnollinen yhteisö evankelis-luterilaisen, ortodoksisen kirkon ja Suomen Helluntaikirkon jälkeen rekisteröidyistä uskonnollisista yhdyskunnista. Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Jehovan todistajien jäsenmäärä oli Suomessa vuoden 2016 lopussa 17 979. Jäsenmäärä on vähentynyt 2010-luvulla noin 1 100 hengellä. 18K and shrinking.
xxx/ellauri293.html on line 628: Konstantinopoli oli itäisen ortodoksisen kirkon kulttuurinen ja historiallinen koti, ja kun kirkon merkitys yhtenä rappeutuvan tsaarivaltion pilareista kasvoi, kasvoi myös Venäjän pyrkimys saada Konstantinopoli hallintaansa. Strategisesti taattu vapaus kulkea salmen läpi -vapaus, jonka vain Venäjän ylivalta olisi turvannut - olisi tehnyt Venäjästä suuren Välimeren merivoiman. Kaupallisesta näkökulmasta ryssän kulku Intiaan ja Australaasiaan suuntautuvien reittien haavoittuvan osan läpi olisi ollut aivan vitun vituttavaa länkkäreille. Ja on vieläkin.
xxx/ellauri303.html on line 489: Haredi- juutalaiset uskovat yleisesti, että Toora ei eroa nykyään siitä, mikä vastaanotettiin Jumalalta Moosekselle, ja siinä on vain pienimmät kirjoitusvirheet. Monet muut ortodoksiset juutalaiset väittävät, että vuosituhansien aikana Tooran tekstiin on hiipinyt kirjoitusvirheitä. He huomauttavat, että masoreetit(7.-10. vuosisadat) vertaili kaikkia tunnettuja Tooran muunnelmia luodakseen lopullisen tekstin. Kuitenkin jopa tämän kannan mukaan, että juutalaisten hallussa olevat kääröt eivät ole täydellisiä kirjaimia täyttäviä, Tooran kääröt ovat varmasti sana-täydellinen textus receptus, joka jumalallisesti paljastettiin Moosekselle. Todellakin, ortodoksisen rabbiinisen auktoriteetin yksimielisyys asettaa tämän uskon Toora-kääröjen sana-täydelliseen luonteeseen edustavana ortodoksisen juutalaisen jäsenyyden kiistatonta edellytystä. [ lainaus tarvitaan ] Vaikka nykyaikaisissa ortodoksisissakin piireissä on joitakin rabbeja (esim. professori Marc Shapiro), jotka osoittavat lukuisia talmudi-, post-talmudic- ja keskiajan rabbiinisia lähteitä, jotka väittävät, että tekstiin on tehty joitain muutoksia, jotka sisältävät kokonaisia säkeitä, jotka on tehty tarkoituksella Mishnaic-aikakaudella ja jopa ensimmäinen temppeli. Professori Shapiro luettelee monet keskiaikaiset rabbit, jotka käsittelevät muutoksia ja lisäyksiä, jotka tapahtuivat kirjanoppineen Ezra aikana teoksessaan "Ortodoksisen teologian rajat: Maimonidesin kolmetoista periaatetta uudelleen arvioituna".
xxx/ellauri305.html on line 265: Karmela sanoi vielä 1997 että en ole riitapukari. Jollain kummallisella tavalla minua kuitenkin pidetään sellaisena, hän jatkoi samassa yhteydessä. Hän sanoi pitävänsä puolensa. Belinki koki, että kaikista ihmisistä, joilla on mielipiteitä ja pitävät puolensa, tulee ennen pitkään riitapukareita. Sitä tarvitaan myös kansainvälisissä juutalaisjärjestöissä. Karmela mielestä juutalaiset miehet ja naiset ovat tasa-arvoisia, vaikka niillä on eri tehtävät, koskapa niillä on eri elimet. Uskonnollisesta jumalanpalveluskokoontumisesta nainen on ortodoksisen juutalaisuuden käsityksen mukaan vapautettu, koska jumalanpalvelukset ovat määrättyihin aikoihin sidottuja ja estäisivät naisia hoitamasta lajin jatkuvuuteen liittyviä tehtäviä.
xxx/ellauri307.html on line 353: 16. maaliskuuta 1932 hän sai Pyhän Sergiuksen ortodoksisen teologisen instituutin kirkossa luostaritonsuurin Metropolitan Evlogylta (Georgievskyn kunniaksi, Pyhä Saija).
xxx/ellauri307.html on line 355: Valittiin Pariisin Venäjän työttömien liiton hallitukseen. Hän vieraili Baltiassa, Suomessa, mahdollisesti Valamissa. Järjestänyt hostellin naimattomille naisille Pariisissa (Pariisi, Villa de Sachs, rakennus 9). Täällä pidettiin ortodoksisen kulttuurin liiton kokouksia, Fr. Sergius Bulgakov, teologisia kursseja oli, opiskelijamäärä oli 56 henkilöä. Hostelli muutti vuonna 1934 taloon Rue Lurmel 77. Sitten hän vuokrasi huoneen, jossa sijaitsi toipilaan tuberkuloosipotilaiden lepotalo Noisy -le-Grandissa Pariisin lähellä, ja hän teki suurimman osan työstä siellä itse: hän meni torille, siivosi, keitti ruokaa, maalasi talokirkkoa, kirjaili ikoneja ja käärinliinoja vainajille. Konstantin Balmont kuoli tässä sanatoriossa vuonna 1942, täällä vuonna 1962 hänen äitinsä S. B. Pilenko kuoli, ja Skobtsovan aviomies selvisi hänkin kuoliaaksi. Sodan (minkä niistä? Varmaan viimeisen) jälkeen hiän sai Nansenin sopimuksen mukaisen poliittisen emigrantin aseman.
xxx/ellauri354.html on line 500: Sen jälkeen kun toinen temppeli tuhottiin vuonna 70 jKr., uskonnolliset juutalaiset ovat ilmaisseet halunsa nähdä Kolmannen temppelin rakentaminen Temppelivuorelle. Rukous tämän puolesta on muodollinen osa juutalaista perinnettä kolme kertaa päivässä tapahtuvasta Amidah- rukouksesta. Vaikka se on edelleen rakentamaton, kolmannen temppelin käsitys ja halu on juutalaisuuden, erityisesti ortodoksisen juutalaisuuden, pyhää, ja sitä odotetaan pian rakennettavaksi palvontapaikaksi.
xxx/ellauri354.html on line 530: Israelin päärabbit Isser Yehuda Unterman ja Yitzhak Nissim yhdessä muiden johtavien rabbien kanssa väittivät, että "Olemme sukupolvien ajan varoittaneet Temppelivuoren mihinkään osioon ja pidättäytymästä tulemasta". Hiljattain tehty tutkimus tästä rabbiinisesta päätöksestä viittaa siihen, että se oli sekä "ennennäkemätön" ja mahdollisesti hallituksen rabbeihin kohdistuneen painostuksen aiheuttama, että "loistava" muslimien ja juutalaisten välisen kitkan estämisessä vuorella. Rabbiinien yksimielisyys ortodoksisen juutalaisuuden uskonnollisessa sionistivirrassa on edelleen sitä mieltä, että juutalaisilla on kiellettyä mennä mihinkään Temppelivuoren osaan ja tammikuussa 2005 allekirjoitettiin julistus, joka vahvisti vuoden 1967 päätöksen. Shavuotin aattona vuonna 2014 tai 6. Sivanina, 5774 heprealaisen kalenterin mukaan, 400 juutalaista nousi Temppelivuorelle; jotkut valokuvattiin rukouksessa.
xxx/ellauri385.html on line 113: 1Lapserdak: pitkähameinen päällyspuku Puolan ja Galician juutalaisilla,erikoisleikkauksellinen takki ◆ Ensinnäkin se alkoi niin sanotusti univormujen vaihdosta: juutalaiset käskettiin leikata pois sivulukot (peisi) ja kiellettiin käyttää pantofoleja, yarmulkeja, lapserdakia tzitzeillä, hattuja turkisreunoilla, leveälierisiä hattuja, pitkähameisia leveitä turkkilaisia kaftaaneja, jotka olivat samankaltaisia kuin ortodoksisen papiston sulttaani Muradin ajoilta käyttämät kasukat. N. S. Leskov, "Juutalainen Venäjällä: muutama huomautus juutalaiskysymyksestä" , 1883 [ NKRY ].
76