ellauri001.html on line 227: Olohuoneen matolla kalju kuopus poseeraa.

ellauri001.html on line 623:

Kesän alussa tai ehkä lopussa

ellauri002.html on line 1805: Kiparski ohjas mun magnum opusta (ver. 2), sikäli kun sitä nyt kukaa ohjas/

ellauri004.html on line 38:

Alussa luoja, lopussa luuoja.


ellauri004.html on line 312: ä Fennis mira feritas, foeda paupertas: non arma, non equi, non penates; victui herba, vestitui pelles, cubile humus... Idemque venatus viros pariter ac feminas alit; passim enim comitantur partemque praedae petunt... Securi adversus homines, securi adversus Deos rem difficillimam assecuti sunt, ut illis ne voto quidem opus esset. (Tacitus: Germania)
ellauri005.html on line 242: Renan (Jesus lif och lefverne, J.W.Snellmanin kappale, mulla on se hyllyssä) sano et ihminen on yhtä izekäs ja rehellinen kuin muut elukat (siis 80/20%), tekee sen vaan enemmän reflektoimalla. Sapajou-apinoita ollaan, kuten pilkkas Renanin luteraani sensori vuonna 1863, neljä vuotta Darwinin opus magnumista:
ellauri006.html on line 1340: Jotain vikaa niissä täytyy olla, kerta lopussa jopi saa lampaankyljyxet ja naudanlihapihwit, ja muut artistit saawat maxaa lystin. (spoilerivaroitus)
ellauri006.html on line 1404: Aiheesta lisää: Gregorius Magnuxen magnum opus Magna moralia on 35-osainen kommentaari tähän. Good job Greg! Kurkkasin sitä. Greg märehtii textin jokaikistä sanaa kuin lehmä kustakin neljästä mahasta noussutta märepalaa. Ensin historiallisesti, sitten allegorisesti, sitten moraalisesti. Järisyttävää pilkunnussintaa. Siihen tiedemiesten aika silloin meni. Nyt tähän.
ellauri008.html on line 493: Ns. jännät kirjat on enimmäkseen paskoja. Pageturnerit on perseestä, syvältä koko käsite. Hyvän kirjan voi laskee käsistä ja lukee uudestaan. Thrillereihin en koske tikulla. Dekkarista katon ensin lopusta kuka on murhaaja. Jos se on hyvä sen viitsii vielä lukea. Juoni ja kuka voitti on mulle ihan sama.
ellauri008.html on line 646: kuolee väkivaltaisesti lopussa,

ellauri008.html on line 1464: Maran magnum opus venyi kuin purukumi, kun ei ollut deadlinea. Sit tuli viranhaku, Sein und Zeit on siihen kässäristä irrotettu hätäpaska. Toisen osan, luvatun yhteenvedon Mara poltti itse, kun siitä ei tullut mitään, tai vielä paskempi.
ellauri008.html on line 1481: Tähän ois voinu Mortti lopettaa. Mut sit käy ilmi et tää onkin vaan olkiukko, jonka Mara aikoo kohta kumota. Siis sama erhetys kuin el Laurin siteeratessa osan IV lopussa Salomon viisautta. Apokryyfikirjasta löytynyt järkipuhe kerrankin olikin pirun advokaatin versio.
ellauri008.html on line 2120: kynttilää, joka alkaa olla lopussa.
ellauri008.html on line 2146: Huono puoli näissä kovaxikeitetyissä konnakirjoissa on että sankari näyttää aina häviävän lopussa, sekin tapetaan joteskin julmasti. Paha saa palkkansa. Mitä hittoa? Onx tää jotain fiktiota? Vitun moraliteetteja. Ehkä niitä ei saa muuten julkasta. No sellaistahan se on aina ollut, saduissa paha susi täytetään lopuksi kivillä ja ommellaan kiinni, löysäresoriset punahilkat tapetaan epämoraalisten romaanien loppupeleissä. Saavat opetuxen.
ellauri009.html on line 1541: Betonitehtailta on kohta hiekka lopussa.

ellauri009.html on line 1683: Voittajien mielestä häviäjät on surkimuksia. Häviäjien mielestä voittajat on ilkimyksiä. (Oikeasti molemmat on heittopusseja.)

ellauri009.html on line 1820: Sotien voittajat kuten Napsu hävis muita sotia ja kukistui lopussa, mut se unohdetaan, niinkuin kaikki ne, jotka arvas koko ajan väärin. Suurmiehet on vaan satunnaisia murkkuja keon laella. Suuren keon laella on suuria suurmiehiä.
ellauri012.html on line 343: Kirjoititko sä mulle muka näin ennenkuin julma kohtalo oli pilannut kaiken? Nään että sun sydämes on hyljännyt mut, ja sä olet päässyt pitemmälle hartaudessa kuin oisin toivonut. Voi voi! Mä oon liian heikko seuraamaan perästä; jarruta edes sen verran että neuvot mua. Voitko sä olla niin julma että dumppaat mut? Tää pelko pistää mua sydämeen; karmeet ennustukset sun kirjeen lopussa, noi hautajaisnäpäykset ihan sekoittaa mun pään. Julma Abelard! sun piti pysäyttää mun kyyneleet, mut sä lisäät niitä. Sun piti rauhoittaa mun sydän, ja sä hämmennät vaan sitä lisää.
ellauri012.html on line 397: Sun kirjeen lopussa on yleistä marinaa sun onnettomuudesta ja et toivot et kuolema lopettais sun munattoman elämän. Miten noin suuri nero kuin sä ei voi nousta onnettomuuden yläpuolelle? Mitä maailma sanoisi jos ne lukis sun mulle lähettämät kirjeet? Uskoiskohan ne sun luostarielämän jaloihin tarkoitusperiin, vai ajattelisko vain että sä vetäydyit sinne nuolemaan kelliesi arpia? Mitä sun oppilaatkin sanoisi, jotka on tullut niin pitkän matkan takaa, ja pitää sun ankaria luentoja parempina kuin maallista elämää, jos ne huomais että sä ot salaa sun ex-kassiesi orja, ja samojen heikkouksien uhri joista sun säännnöt suojaa niitä? Tää Abelard, jota ne niin paljon ihailee, tää suuri johtaja, menettäisi maineensa ja siitä tulis sen oppilaiden pelle. Jos nää syyt ei riitä sua rauhoittamaan, vilkaise vähän tänne päin ja ihaile päättäväisyyttä jolla mä suljin itteni tänne ihan vaan sun pyynnöstä. Mä olin nuori kun me erottiin ja (jos mä kehtaan uskoa mitä sä aina vakuutit) oisin kelvannut kenelle tahansa. Jos mä olisin halunnut melaa keneltäkään muulta kuin just sulta, muut miehet olis mielellään lohduttaneet mua sun puutteessa. Tiedät mitä mä oon tehnyt, anteeksi että hieron tätä, mä muistelen mielelläni vieläkin sun rakkaudenvakuutuksia. Mä kuivasin sun kyynelet pusuilla, ja kun sä olit kyvytön, mä uskalsin enemmän. Voi voi, jos sä olisit rakastanut herkemmin, mun valat, mun huippuhetket, mun hyväilyt olis kyllä vakuuttaneet sut. Jos sä oisit nähnyt mun vähitellen viilenevän sulle, sulla ois ollut syytä huoleen, mut sä et koskaan saanut multa enemmän rakkautta kun sen jälkeen kun sulta meni kassit.
ellauri012.html on line 424: Alku on tietty aina vaikeaa, mutta lopussa luojan kiitos seisoo (siis ainakin jos on kassit). On hienoa rohkeasti aloittaa akti, ja kunnia kasvaa suhteessa siihen miten vaikeat on vastukset. Meidän pitäisi siis selvitä urheasti kaikista vastuksista jotka estää meitä kristillisten hyveitten käytössä. Luostarissa miehistä otetaan mittaa kuin kullista uuneissa. Kukaan ei kestä siellä kauaa ellei ne vedä kiltisti loordin iestä.
ellauri012.html on line 835: Islam oli alun perin yritys päästä klaaneista isompiin yxiköihin. Kapitalismin ryöstöretket ajoi rättipäät takas juoxuhautoihin, sitten joukkosellaisiin. Maa-ampiaisten pesät tallottiin maahan isolla saappaalla öljyn takia, nyt pörrää kaikkialla terroristeja ja pistää länkkäreitä persuuxiin. Oma vika pikku sika. Kannattiko sittenkään. Pian on öljy lopussa, ja ruokakin.
ellauri014.html on line 348: Julie ja pröö on kuin 2 dinosaurusta. Niillä on toinen sydän takapuolessa ja pienet kakkosaivot vieressä, jotka aika izenäisesti tekee päätökset peräpuolen puolesta. Siitä sydämestä tai sen puutteesta ne jaksaa japittaa kuusisataa sivua. Siis Rusakko jaksaa saarnata eri naamareista. Vaikee uskoa et tätä opusta lainattiin kirjastoista tuntitaksalla. Varmaan panokohdat oli helppo tunnistaa kirjan reunasta. Tuhansien peukaloiden mustaamat. Niit on kaks (2).
ellauri014.html on line 398: Julkku toipuu tästä flunssasta aika pian. Taudit puskee, seuraavax tulee isorokko, lopussahan flunssa koituu fataalixi kolmikymppisenä sille niinkuin meidän esi-isälle (taas spoileri). Mut uusi huoli pahentaa nyt asiaa:
ellauri014.html on line 865: Neljännen tuotantokauden lopussa jätettiin tärppi että Jullella kaikista onnenpotkuista huolimatta on yx salainen surunaihe. Sen ympärillä kierretään kuin kuumaa puuroa. Ei jaxa, kävin kurkkaamassa wikipediasta: se on et Wolmari on pakana. Huoh huoh huoh. Tää kirja on keskustan puolueohjelman ja Päivi Räsäsen itselatautuva hybridi.
ellauri014.html on line 1100: Pröö vastaa kirjeestä järkyttyneenä Julialle vanhoilla floskeleilla, kohteliaasti kyllä mut vähän jo väsähtäneellä tyylillä. Ja myöntää, et vaikka Julle tietty jää ikuisena säilykkeenä pakkaseen sen sielun sakastiin, Clairekin jo pyörii mielessä kirkon eteisessä. Ei se yhtä kiimaiselta tunnu kun aikoinaan Jullen kaa, mut silti nyökkii caprihousuissa jo ihan kivasti. Kyllä tää tästä, lopussa kiitos kysymästä seisoo, Pröö ensin arvelee.
ellauri014.html on line 1129: Oishan se jo ihme jos Ted huolis Clairen (pronssia), kun jaossa on Ralph (kultaa) ja Julle (hopeeta). Mut kylse sittenkin kirjeen lopussa luimistaa korvia ja heiluttaa häntää mattelle: päätä sä vaan kulta, mä tuun jalalle. Mut jos sä karkotat mut pois, kusen sille kuin Kusti koira kerran naapurin rouvan saapikkaalle.
ellauri014.html on line 1285: Mix vitussa Venturo ei ota lippistä päästä edes sisällä, vaikka eletään 30-lukua? Sixkö kun se on paha anarkisti? Onx se lätsä liimattu kii? Ei sentään, se lähti päästä kun jurbo listittiin ekan tuotantokauden lopussa. Amparon aminnäköinen äiti kylmää sen kommarimaisesti. Hullulta Hugolta lähti jalka noitakonsteilla. Se on kipeämpi irrotettuna kuin ennen. Sen rouva vikittelee leuatonta everstiä. Beatrix veikistelee tyttömäisesti. Kaikki polttaa koko aika röökiä ja ottaa kuppia. Se on kai ajankuvaa.
ellauri014.html on line 1637:

Tää Adone oli Mariinin magnum opus. Nimi on jo dead giveaway, tää on varmasti huterasti peiteltyä homostelua. No, Miltonin Jeesuskin joutui kauniiden poikain tähden kiusaukseen, siinä kadotetun paratiisin huonommassa jatko-osassa. Ei kannattas kirjottaa noita jatko-osia. Helevetti on yleensä parempi kuin paratiisi. Mut harva tajuu lopettaa kun on voitolla.
ellauri015.html on line 622: Juonen ja luonteen kehitystä, lopussa opetus,

ellauri016.html on line 332: Koko Suomi hullaantui tonttuovista, tutkija ja kauppiaat yllättyivät. Joko sinun kodistasi löytyy joulun puheenaihe, tonttuovi? Lähetä siitä meille kuva - ohjeet jutun lopussa.
ellauri016.html on line 675: Pojulta tuli vaan yhden rivin terveisiä Teklan kirjeen lopussa, frater tuus Poju.

ellauri016.html on line 976: Lopussa on kannustuxexi menestystarinoita, valtioiden karvaisesta kainalosta löytyneitä pikku Sointuloita. Mitä esimerkit kertovat? Ei paljon paskaakaan. Kuten se izekin sosiologina tietää, tommonen on lyhytaikaista, hyvin pian aapat hakeutuvat luutuneisiin rakenteisiin, silverbäkit komentaa ja rupusakki toteuttaa. Turhaan se marssittaa nipuittain pieniä karvaisia ranskalaisia sosiologisnobeja todistamaan puolestaan. Darwinin keilapallo kaataa ne kerralla kuin keilat.
ellauri017.html on line 456: Epäonnistuttuaan pyrkimyksessään asettua pysyvästi Englantiin Gurdjieff perusti Ihmisen Sopusointuisen Kehittämisen Instituutin Pariisin eteläpuolelle Avonin kaupunkiin. Instituutissa oli monien käytännön työtehtävien (rakentaminen, eläintenhoito, ruoanlaitto, kotitaloustyöt ym.) lisäksi muun muassa toipilaspuoli, josta vastasi suomalainen Leonid Stjernvall Virtaan kartanosta Sysmästä. Maalla on mukavaa.
ellauri018.html on line 1168: Nyt alkaa notmii laari olla lopussa, paizi ehkä kiinalaisia.

ellauri019.html on line 350: Äiti ei hae lasta tarhasta, isä ei sano "vaimokulta", ei halaa kakkosvaimoa. Kuopus ei kasva polvella, tarhatäti ei laula tuutulauluja. Valtion rajoja muutetaan, ylen uutisia ei kuunnella. Maan hallitus kaatuu, myrsky nousee koko maassa, herrojen pläänit kusee Anin ja Enlilin käskystä.
ellauri019.html on line 642: Tiedänhän minä, että taas sain monen naisen karvat pystyyn. Ei se mitään, karvatuppi pystyssä on mullakin. Siitähän tässä juuri onkin kysymys, etten minä teitä alistaa halua, vaan päin vastoin, alistamalla ylistää, teidän kanssa hyöriä Rakkaudessa, sopusoinnussa ja vällyissä. Mutta Raamattu on auktoriteetti ja minun on pakko olla alamainen Jumalan sanalle, enkä lähde edes kyselemään miksi. Älkää hyvät naiset hemmetissä tekään. Hedelmistä me sen tunnemme, melooneista tunsimme myös Eevan, joka salaa nielas kranaatin. Aatami kaiveli varmaan silläkin hetkellä varpaitaan, joka oli paljon mielenkiintoisempaa puuhaa kuin hedelmäpuu. Munien kaivelusta puhumattakaan.
ellauri020.html on line 96: elämä on lopussa. Tulee suuri pysäkki.

ellauri021.html on line 73: Lueskelin sieltä täältä tuota His Masters Voicen Kauhajoen kasvistoa. Siinä on alux vanha osa ja lopussa uudempaa mazkua. Kuten monet muut bestseller kirjailijat se ei malta olla tuuppaamatta alkumenestyxen perään heikompaa jatkoa. Näitä on iso liuta muitakin. Jehova, Cervantes, Dumas vanhempi, lavastaja Roy, ja El Lauri, vain tärkeimpiä mainitaxeni.
ellauri022.html on line 289: Lopussa on kuin onkin John Milton -viittaus. Länteen uudisraivaajixi muuttaessaan Tom ja Polly on kuin Miltonin Aatami ja Eeva, jotka rakasteli yöt lehtimajassa ja haravoizi päivät puistotietä. Kuin naku Eeva alastomalle Aatamille, Polly väläyttää rinnallansa Tompalle todellista onnea. Työ ja rakkaus, ne on puritaanin onnen avaimet.
ellauri022.html on line 631: Jamaikalaispimun llandllord Eke tyytyy llämminpeppuiseen kollega Llauraan, joka on ylevä ja pyylevä. Jamaikalaisperhe eheytyy pudotettuaan munapää lapsensa epähuomiossa ikkunasta. All is well, kuten Harry Potterin vikan osan lopussa. Rodut on taas ruodussa.
ellauri023.html on line 576: Wittgenstein oli ääliö, eri alojen amatööri, ja kaiken kukkuraxi homo. Kinnunen taisi olla huumormiehiä, Wittgenstein ei vaikuta ihan siltä. Aarne tutki jopa Paavo Haavikon huumoria. Tuskin tuli mikään paksu opus. Ainaskin vino ja kuiva.
ellauri023.html on line 909: Lopussa isoisänsä tappanut Rey muuttaa nimensä Taivaskävelijäxi,

ellauri024.html on line 337: Arskan elämässä ei ole juonta, eikä opetusta sen lopussa. Siinä se ei eroa ziljoonista muista. Juoni ja opetus kexitään vaan tarpeen tullen jälkeenpäin, niinkuin kristuxelle ja sen antipartikkelille. "On myös ihmisiä, joilla on tehtävä. Ei minulla ole ollut. En ole myöskään Heideggerin tavoin ylentänyt izeäni joxikin kummallisexi. Olen kyllä lukenut Hölderliniä." Saxalaisista saxalaisinta. Tykkäsköhän Arska siitä? Musta se oli aika paska. Knasu tykkäsi, six sitä luinkin, ja saatoin ennalta arvata että se olis suht paska. Heideggeristä ja Nietschestä se ei ainakaan tykkää. Vitun Ubermenschejä. Menkööt sepot ajelemaan taxia.
ellauri024.html on line 738: Onko komedian lopussa jollakulla paha mieli? Pahixella kyllä joka ei noudata kehotusta naura sinäkin, vaan on pettynyt kuin farssimainen urheilijapoliitikko Alex Stubb. Yhteisö reagoi keulimiseen sekä sooloiluun. Jos koomikko on ize sooloilija, se ei välttämättä lupaa tehdä parannusta ja ruveta tosikoxi. Saattaa tosielämässä tästä siten kärsiä. Voi sattua kikkailevaa koomikkojuhaa leukaan.
ellauri025.html on line 682: Tää on lainaus Ingeborg Bachmannin (1926) prujauxesta Das dreissigste Jahr (1961). Varmaan kirjoitettu 1956 kolmenkympin kriisissä. Ingeborg on Itävallan tyttöjä, Klagenfurtista, väitteli (uskokaa tai älkää) Heideggerin existentialismista. Voihan se siitä huolimatta olla ihan ok. Vaikka vähän epätodennäköistä se on. Sen byhlainin saxankielinen synopsis on aika hämärä, joku Moll siinä on joka on ilkeä, kun taas tää "er" tai "ich" joka siis on Ingeborg ize, on hyvis, ei luikuri niinkuin Moll. Jotain sekoilua Italiassa ja lopussa joku autokolari. Siinä se. Tää on siis vaan novelli. Olikohan Monikan äidillä tää kirja ruozix kotona? Kirjoittaa vähän samalla lailla kuin Monika, katkonaisilla lauseilla ja runokuvilla. Ottaa Ingeborgilta vähän mallia toi Monika. Se varmaan muistelee omaa kolmenkympin kriisiä.
ellauri025.html on line 880: Monika Fagerholm asui lapsuutensa Helsingin Puotilassa. Mäkin kävin siellä Hannu-Pekan kotona. Aika keskiluokkasta. Olihan siinä hienommat Marjaniemi ja Kallvik lähellä, niitä lienee kirjan muisteluissa mukana. Hänen isänsä oli koneenrakennuxen professori Nils-Erik Fagerholm (1928)ja äitinsä kirjastoamanuenssi Kristina Herrgård (1933). Nisseä 5v nuorempi, Botby gårdin kaunis Kristiina. Monika oli perheen kuopus ja kiltti tyttö. Isosisko Pia Annika (1959) on stashattu. Isän professorimatrikkelissa Monika on psykolog, isosiskosta ei ole mitään. Hän kirjoitti päiväkirjoja ja myöhemmin nuortenkirjoja. Muuna aikana hän juoksi lähimetsissä ja tapasi kavereitaan ympäri Itä-Helsinkiä.
ellauri028.html on line 72: Myöhäistä. Kertomus on lopussa.
ellauri029.html on line 656: Jännää kirjaa tai sarjaa jossa on eka roistoja, jotka saa lopussa ansionsa mukaan, on kiva seurata kahdestakin syystä: ensin on kiva samastua vähän niihin roistoihin, jotka ryöstää, raiskaa ja tappaa toisia apinoita; sehän on hyvinkin houkutteleva ajatus, vaikka pelottava. Ja sitten kun hyvixet esim. poliisit, sotilaat tai karjapaimenet ampuu pahixet tohjoxi, saa toisen tyydyttävän katarttisen peräruiskeen: taas on lupa tappaa, ja ollaan vieläpä hyvän asialla. Áll is well, voi alkaa seuraavaa saippuaa.
ellauri030.html on line 288: Kun arkaaiset ihmiset mietti mikä saa elukat (apinan mukaanlukien) tikittämään, oli 2 vaihtoehtoista analogiaa: 1) siellä on sisällä jokin otus, joka vetää naruista, mutta lakkaa vetämästä kun elukka on vainaja. Silloin voi hyvin kysyä, mitä se otus sitten teki. (Jätetään nyt syrjään se Bertrand Russellin vanha täti-paradoxi, että mikäs sitten sen otuxen lankoja veteli, etc.etc, turtles all the way down.) No joko sekin kuoli (heippa turtselitäti taas), hävis olemattomiin kuin pieru saharaan (mut silloin se oli aika tarpeeton hypoteesi alunperin), muuttui joxkin muux (ditto), tai se meni jonnekin muualle. Tästä analogiasta lähtee kaikki noi sieluhöpinät. 2) Ei täällä ketään ole, elävä elukka on pikemminkin kuin mekaaninen kana tai herätyskello, jonka vieteristä loppuu lopulta veto. Tää vaihtoehto mainitaan Faidonissakin (sielu on kuin soittimen viritys), mutta jostain syystä (mikähän se oli?), se jää tienoheen. Mun ymmärtääxeni tää on tieteellinen näkemys, siis yxinkertaisin oletus saatavilla olevan evidenssin valossa. Tän mä ostin jo ihan pienenä. Vanhoilta on veto käyt.kaz. jo lopussa. Tikketi-takketi tik tak tik - tak sanoi Impi Loiskeen kuhmuinen herätyskello viimeisen kerran, jousi katkesi ja kello vaikeni iäxi.Se on aikaa sitten romutettu, varmaan osina jossain Afrikassa tai Kiinassa. Näin tulee ihan kohta käymään minulle, siis just tälle mulle. Se on voi.
ellauri030.html on line 506: Artturin magnum opus Maailma tahtona ja mielteenä (1818-9) ei ollut bestselleri, vaikka Arttu oli ize vakuuttunut että se oli käänteentekevä. Eka painos kesti 30 vuotta myydä loppuun. Arttu oli rahantunteva kuin iskänsä, hirmu kirpunnylkijä ja pedanti. Sanaakaan ei saanut muuttaa kässäristä. Brockhaus suuttui aika lailla ja haukkui Artturia hevoskuskixi, ja uhkasi että Artun magnum opus menee suoraan makulatuurixi. Toinen osa 1844 meni painoon sopuisammin.
ellauri030.html on line 814: Joku Cohen just viime vuosituhannen lopussa terotti että huumorista on tsygologista hyötyä. Se lisää epäjärjestyxen sietokykyä, vähentää kitkaa ihmisten välillä ja keventää kaikenlaista kurjuutta. Eihän niitä sen takia tehdä, eikä vizit kai kuulu (vielä) amerikkalaisten vanhempien vauvakoulutuxen flashcard-ohjelmaan, mutta totta se silti on.
ellauri030.html on line 962: Lopussa on vielä tällänen värsy:
ellauri031.html on line 239: Puolueessa oli 1M miestä per 100K naista. Naisjärjestöjen tehtävät: 1) tee velvollisuutesi tyttärenä, sisarena, oppilaana ja ystävättärenä ja ole hyvä, kiitos, anteexi, ja tyytyväinen, vaikka velvollisuus on joskus raskas. 2) Palvele isänmaatasi kuin suurta äitiä, kaikkien italialaispoikien äitiä. 3) Rakasta johtajaaa, joka on tehnyt maastasi suuremman ja vahvemman. 4) Tottele ilolla ylempiäsi, ml miehiä ja poikia. 5) Tohdi vastustaa vääriä neuvonantajia ja niitä jotka ilkkuvat moitteetonta elämää. 6) Kasvata kehoasi kestämään fyysisiä rasituxia ja sieluasi kestämään tuskaa. 7) Kaihda naurettavaa turhamaisuutta mutta rakasta kaikkea kaunista. Italialaiset fasistimiehet ovat kauniita. 8) Rakasta työtä joka on elämä ja sopusointu.
ellauri031.html on line 708: Tytöt pääsi kouluun Israelissa. Kiltistä Liljasta tuli sairaanhoitaja. Mirkku kuopus oli yhtä hemmo kuin Pylkkäs-kaimansa, nykräs yhtä sun toista kermaperseisesti, sai sentään hukin tehtyä ja nai onnexi jenkkilähetyssaarnaajan pojan. Varmaan jotain norjalaisia kun pojan nimikin on Halvor. Mirjasta tuli amatööripsykologi ja diplomikielenkääntäjä. Kuinka ollakkaan. Kaarlo on siitä silminnähden ylpeä. Tais olla isin tyttö vaikkei edes tuntenut isäänsä pienenä. Mirjan Halvor-miestä ei näy kuvaliitteen kuvissa, eikä lapsia, jos niitä oli. Nyt olis ollut orpo Ollin kiva vittuilla vähän takas isälle, mut se ehti kuolla.
ellauri031.html on line 813: Tarinassa Aku Ankka tapaa professori Hupelon, joka vakuuttaa Akun tekemään päätökset kolikkoa heittämällä. Höpsismin tulee antaa ohjata elämää kaikissa tienhaaroissa: ”Jos elämä sua kuin tuuli vie, anna höpsismin näyttää tie”, neuvoo Akun ostama höpsismin opaskirja. Aku joutuu nopeasti ongelmiin seuratessaan Hupelon ohjeita. Hän ajaa eritasoliittymässä yksisuuntaista ramppia vastavirtaan ja saa 50 dollaria sakkoa. Näin suuren sakon perusteena ei kuitenkaan ole huolimaton ajaminen vaan se, että Aku oli jättänyt ajattelun kolikolle. Lopussa höpsismi kuitenkin osoittaa hämmästyttävää kykyä ohjata joitakin päätöksiä.
ellauri033.html on line 454: Le Disciple on Pollen magnum opus. Sen suomensi joku Valtonen (ei hilja eikä mato) 1941 nimellä Opetuslapsi. Sillä oli silloin sosiaalinen tilaus. 21v le Disciplen ensijulkaisun 1888 jälkeen eli v 1909 T Wyzeva (häh nainenko? Älä unta nää, se on Theodore Wyszewski, puolan emigrantti, kääntäjä ja taidekriitikko, symbolistien nokkamies) esittelee Bourgetin vanhoile lukijoille ja mahdollisille uusille. No nuoret varmaan lueskeli jo modernisteja. Tätä Wyzevskiä oli silloin jo 20v sitten hämmästyttäny kirjan opettavaisuus (ei jää epäselväxi ketkä on hyvixiä ketkä pahixia ja kuinka niille käy) niin paljon ettei se eka lukemasta muuta muistakaan.
ellauri033.html on line 811: Kerran se lähti kävelylle, kaikki naapurit tervehti iloisesti. Kun se kääntyi hakemaan lompakkoaan, se yllätti ne anti-Alf mielenosoituxesta. Pastori näytti juuri anakondaa sen ulko-ovelle. Sen hokema on ´With my luck...´ ja skezin lopussa se sanoo masixena: , ´...oh, bugger.´ Se on jostain pohjoisesta. Ehkä Yorkista kuten Graham Wiltcock.
ellauri034.html on line 451: Siggen lakimiespojasta Martinista tuli Lontoissa tupakkakauppias. Aiheesta lisää sen mustelmissa Glory Reflected 1952. Menestynein oli arkkitehtipoika Ernst, jonka luo Sigge Martta Minna ja Anna pelastautui Anschlussista kuin Sound of Musicin von Trappit. Siggen siskot jäi trappiin ja päätyi Treblinkaan et co. Freudin tavis kuopusveli Alexander selvis Schweizin kautta Kanadaan, josta sen poik Harry ehti koviseleman Freudien omaisuutta varjellutta nazikomisaaria. No panic Harry sanoi Anna-täti, hold your horses, tää häiskä oli meidän puolella.
ellauri034.html on line 547: Chinua Achebe was a Nigerian novelist, poet, and critic who is regarded as the dominant figure of modern African literature. His first novel and magnum opus, Things Fall Apart, occupies a pivotal place in African literature and remains the most widely studied, translated and read African novel. If Conrad or his novel is racist, it is only in a weak sense, since Heart of Darkness acknowledges racial distinctions "but does not suggest an essential superiority" of any group.
ellauri035.html on line 43: Kaikki opaskirjailijat korostavat lukemisen merkitystä. Opettele lukemaan! huusi Pirkka-Pekka Peteliuskin Aakelle, joka oli mennyt ostamaan lämminverivarsaa, mutta myytävänä olikin lämminvesivaraaja. Pitää myös antaa izelleen lupa kirjoittaa huonosti, eihän muuten synny paasausta pyykkikorikaupalla. Lainata löpö naapurilta, jos on oma lopussa. Sitähän mä tässä juuri teen.
ellauri036.html on line 119: Musse on kyllä etevämpi maalailemaan romanttista rakkautta kuin Rusoo (vaikka ei sekään ihan huono ole siinä ainoassa kohdassa jossa Pröö Jullen makuukammarissa). Mut Mussen vuodatusta osan III lopussa kelpaa lukea. Sekin kohta missä vihdoinkin viivalle päässyt mies haistelee jälkikäteen kämmeniään on hyvin tehty. No ei tätä onnea kestänyt kuin 2vrk, miksikä? Se kai kohta selviää. Leski täytti just 30, ja Musse on vaan 20. Se tietää huonoa.
ellauri036.html on line 131: Huoneemme oli täynnä sinne tänne heitettyjä vaatteita, kirjoja, kyniä, kääröjä ja kaiken päälle oli levitetty kartta, jota molemmat niin rakastimme. Lähdimme ulos ja palasimme taas; ja usein heittäysin Brigitten jalkoihin, joka nauraen syytti minua laiskuudesta, väittäen, etten mihinkään kelvannut. Täyttäessämme matkalaukkujamme keksimme vielä satoja suunnitelmia. Sisilia oli verraten kaukana, päättelimme keskenämme, mutta talvi oli siellä niin lauhkea! ja mikä ihana ilmasto! Genua on kaunis kirjavine taloineen, vihreine puutarhoineen, Apenninien vuorijono takanaan! Mutta siellä on ainainen melu ja tungos! Kolmesta miehestä, jonka tapaat sen kaduilla on vähintäin yksi munkki ja yksi sotilas. Firenze on surullinen, se on kuin kappale keskiaikaa. Kuinka kärsiä sen ristikkoikkunoita ja sen rakennusten likaisen ruskeaa väriä? Mitä tekisimme Roomassa? Emmehän matkusta ihmetelläksemme ja vielä vähemmän jotakin oppiaksemme. Jospa lähtisimmekin Reinin rannoille? Mutta sesonki on siellä jo lopussa, ja vaikk´emme matkustakaan ottaaksemme osaa seuraelämään, on kuitenkin ikävä tulla seutuihin, josta ihmiset juuri ovat lähteneet. Entä Espanja? Kovin vaivaloista: siellähän täytyy matkustaa kuin keskellä sotaa ja olla kaikkeen valmistautunut paitsi lepoon. Lähtekäämme Sveitsiin! Vähät siitä, jos siellä on paljon matkustavaa väkeä. Siellä saamme nähdä joka tapauksessa Jumalan ihanimmat värit: taivaan sinen, kenttien vihreän ja ikuisen lumen valkean.
ellauri036.html on line 1102: ja Saturnuxen lautaselta on lasten veri lopussa;
ellauri036.html on line 1642: kun kaikki oli lopussa, kun ikuinen yö
ellauri037.html on line 340: takaisin lopussa.
ellauri037.html on line 581: Äiskän kanssa tuli taas kärhämää ja Arttu muutti Dresdeniin 1814. Se jatkoi filosofointia ja seurustelua herrasväissä ja satunnaista bylsintää. Joku nuori maalaripoika maalas siitä taulun, jossa se paranteli vähän Artun persemäistä lättyä. Silti Arttu haastoi riitaa vähän jokaisen kanssa kuin Esa Itkonen. Samalla se kirjotti magnum opusta, Maailma tahtona ja esityxenä, joka valmistui 1818. Se oli nyt asiantuntija, sillä oli hurja tahto esittää. Sope jätti sen Brockhausille, mutta riiteli joka ii-pilkusta, Brockhaus menetti hermonsa, kaiken lisäxi kirjan myynti oli surkea.
ellauri039.html on line 286: Hubert on se vaisu kuopus polvihousuissa, jonka asioilla

ellauri039.html on line 432: Eli lopultakin asiaan: mites tällä voi nyt rikastua? Mitä uusia bisnesmahixia nyt kun ei ole muuri esteenä ja historia on lopussa, kuten huomauttaa Jokohama Fukuyama (1952, siis mun ikäinen), saxen kanssa riehunutta sievää leidiä 19 vuotta vanhempi Yodan näköinen Stanfordin neropatti?
ellauri039.html on line 787: Pitäs lukea Kermoden elämä ja teoxet opus, siinä on muutakin mukavaa juoruilua 1900-luvun alun brittikirjailijapiireistä, mm Garnett-Anhavasta ja ainaisesti rahapulaisesta Conradista.
ellauri041.html on line 281: Muiden izekohtaisuuxien ohessa Italo esittelee kirjansa lopulla 5 tapaa lukea rompskuja. Mikään niistä ei ole tavis tai pikemminkin julkkismainen alusta-loppuun-ahmien-laskematta-kirjaa-kädestä-kuinkas-sitten-kävikään-(äh spoileri!)-mukaansatempaava-tarina-vie-mennessään-hellittämätöntä-jännitystä-taiturimaista-juonenkuljetusta-tunteet-myrskyää-laidasta-laitaan-elämän-koko-kavalkaadi-mainioita-tyyppejä-syvä-moraalinen-sanoma-vallatonta-ja-vakavaa-nauroin-ja-itkin-mukana tapa. Mä en piittaa spoilereista, jos kirja uhkaa olla jännä kazon ensin lopusta kuinka käy.
ellauri043.html on line 49: Flaubert (1821-1880) väsäsi tätä magnum opusta kolmeen otteeseen, aloitti 28-vuotiaana 1849, jatkoi 1856 (35v, otteita julkaistiin; seuraavana vuonna ilmestyi Emma Bovary) and 1872 (53v). Lopullinen versio tuli ulos 1874. Kuus vuotta ennen maalilippua. Ei se vanhaxi elänyt, ei edes kuusikymppisexi. Kai tää Anttoni oli sille henk.kohtaisesti tärkein juttu. Flaubertille tärkein kirjailija oli Spinoza, nähtävästi. Spinozaan mun täytyy vielä palata, kuin HK Riikonen mielirunoilijansa Horatiuxen pariin, saatuani valmiixi tän 3:nen väitöskirjani.
ellauri043.html on line 2119:

Paneadeilla pitäisi olla, vanhan murjun vieressä, rikkaruohopuskassa, kivinen pazas pystyssä, peräpukamattaren veistämä. Mutta aika on jyrsinyt siltä pärstän, ja sateet on pilanneet kirjoituxen.
ellauri046.html on line 148: Marx oli niin oikeassa siinä että ylärakenteet seuraa perusrakenteista. Meemit on emojeja talouden mesen lopussa.
ellauri046.html on line 612:

Söören ihan kuumuu kun se pääsee valizemaan. Talousliberalismin peliteoriaa. Aivan feikkiä. Valizenko 1kr nyt vai otanko 100kr kuun lopussa, siinä koko etiikka.


ellauri046.html on line 651: Ilman taivastoivoa naatiskellaan nykyhetkestä liian hätäsesti. Ja Söören nydelse on liian egoistista. Totta mooses. Suorastaan narsistista. Six kultahattu Söören tykkäs niin paljon Don Juan oopperan lopusta, jossa ei menty mimmoisiin, ei tarvinnut suuttua eikä ikävystyä. Ei sitoutua loppuelämäxi, maaskee, maaskee, o.s.v. Jos tekiskin vaan määräaikasen sopparin, en Forbindelse, som den Saladin sluttede med de Christne paa ti Aar, ti Maaneder, ti Uger, ti Dage og ti Minutter?
ellauri046.html on line 686: Romantiikka oli taantumuxen imperiumin vastaisku valistuxen jälkeen. Valistus löi kiilan uskon ja tiedon väliin. Usko ei ollut enää tiedon jatke (tiedoksi varmistuva otaxuma, mahdollisesti jopa piakkoinkin), vaan nyt on uskottava vastoin parempaa tietoa. Tää löi pohjan pois laahuxen toiveiden tynnöristä: lopussa ei kiitos seisokkaan, vaan life is hard and then you die. Romantiikka tuli apuun: ei tässä tarvi kaikkea niin ymmärtää, tärkeintä on tää harras tunnetila. Dette Høiere er nu det Religiøse, i hvilket Forstands-Reflexionen ender, og som for Gud Intet er umuligt, saaledes er for det religiøse Individ heller Intet umuligt. Niinpä niin. Usko on tietämisen kanssa ristiriitainen huumetila, jossa heilutaan viinan ja nappuloiden voimalla. Uskon voimalla jaxais ehkä Sööreninkin tyyppinen kukkakärpänen kärvistellä kahden hengen liitossa. Paizi ettei siltikään, koska sitä kiinnosti iskähahmot enemmän kuin misut.
ellauri047.html on line 261: Gothejen kämppä Frankfurtissa pommitettiin liisteixi kateiden amerikkalaisten toimesta sodan lopussa, ihan vaan kostomielessä. Ahkerat saxalaismuurahaiset rakensi sen alusta asti uudestaan. Siellä on nyt Goethe-museo. Pitäis käydä.
ellauri048.html on line 62: Liian vähän peukutuxia. Stalin oli kuin Jaakko Hintikka, selasi kirjaa lopusta ja laski Hintikka-viitteitä. Vaan 2? Aiika heikko, aaika heikko...
ellauri048.html on line 117: Syksyllä 1947 perustettu Eino Leinon Seura alkoi seuraavan vuoden lopussa julkaista yhdessä Otavan kanssa ja Sanoma Osakeyhtiön tukemana aikakauslehteä Ajan Kirja. Sen päätoimittaja oli Vilho Suomi ja toimitussihteeri Eino S. Repo, molemmat Uuden Suomen kirjallisuustoimittajia. WSOY:n vastine Ajan Kirjalle oli niinikään neljästi vuodessa ilmestynyt aikakauskirja Näköala.*
ellauri048.html on line 1166: That mind and soul, according well, Et mieli ja sielu, sopusoinnussa,
ellauri051.html on line 582: 38 I have heard what the talkers were talking, the talk of the beginning and the end, Mä kuulin mitä puhujat puhui, puheen alusta ja lopusta,
ellauri051.html on line 583: 39 But I do not talk of the beginning or the end. mut mä en puhu alusta enkä lopusta.
ellauri051.html on line 1166: 574 My knowledge my live parts, it keeping tally with the meaning of all things, 574 Tietoni elävät osani, se on sopusoinnussa kaiken tarkoituksen kanssa,
ellauri052.html on line 37: Belov tarkoittaa valkoista. Bellows on palkeet. Tuluxet on tinderbox. Sale oli kuopus pieni ruipelo, sillä oli 2 ruumiikkaampaa porhoveljeä joiden mielestä se oli vaan "some schmuck with a pen", ja sen isä oli ryssämamu monitoimiroisto hitlerwiixissä. Mamu Belov tuli perheineen Pietarista Kanadaan ja hipsi Chicagoon pakoon razupoliiseja Salen ollessa 9v. Sale oli äiskän hemmokki. Osas juutalaisten raamatun melkein ulkoa. Äiti kuoli kun Sale oli 17. Sale kaipas isän hyväxyntää. Isä kuoli '55, Sale oli sen silmissä epäonnistunut tyhjäntoimittaja. Tie menestyxeen aukes vasta kexi-ikäisenä isän kuoltua.
ellauri052.html on line 753: So they wrestled swiftly, rapturously, intent and mindless at last, two essential white figures working into a tighter closer oneness of struggle, with a strange, octopus-like knotting and flashing of limbs in the subdued light of the room; a tense white knot of flesh gripped in silence between the walls of old brown books. Now and again came a sharp gasp of breath, or a sound like a sigh, then the rapid thudding of movement on the thickly-carpeted floor, then the strange sound of flesh escaping under flesh. Often, in the white interlaced knot of violent living being that swayed silently, there was no head to be seen, only the swift, tight limbs, the solid white backs, the physical junction of two bodies clinched into oneness. Then would appear the gleaming, ruffled head of Gerald, as the struggle changed, then for a moment the dun-coloured, shadow- like head of the other man would lift up from the conflict, the eyes wide and dreadful and sightless.
ellauri054.html on line 87: Comenius palasi Puolan Lesznoon (1648) ja hänet valittiin veljesyhteisön piispaksi. Matkasta muodostui traaginen, sillä Comeniuksen toinen vaimo makasi kuolemansairaana hevosten vetämissä kärryissä kaksi pientä lastaan vierellään. Hän kuoli pian perilletulon jälkeen. Myös Oxenstierna unohti ruotsalaiset tšekkien uskontovapauskysymyksessä ja lohduttoman tilanteen murtamana Comenius kirjoitti uskonnollisen teoksen, eräänlaisen uskontunnustuksen, jolle antoi nimen Kuolevan äidin testamentti tšekkiläiselle veljeskunnalle, joka tunnetaan myös lyhyesti tšekkiläisestä nimestään Ksaft (Testamentti). Lopussa Comenius ilmaisee vakaumuksensa, että tšekin kansan kohtalo vielä kääntyy. Comeniuksen toivon sanoista tuli tšekkiläisen kansan uskon rukous ja tunnus sukupolvelta toiselle.
ellauri054.html on line 130: Onx esseet jotain tunnustusnovelleja? Tyhmä kysymys. Ei essee ole mikään luonnonilmiö. Pojun magnum (sic) opus oli yritys. Ett rättsteoretiskt försök.
ellauri054.html on line 513: Browningin tunnetuimpien teostensa (sic) joukossa on 1860-luvun lopussa julkaistu The Ring and the Book, 21 000 riviä pitkä ylistyslaulu Barrett Browningille. No voi hemmetti. Jaakko Hintikka jää toisexi.
ellauri055.html on line 159: Colas on Nikolaos eli Nikke. 4 poikaa: katolinen kangaskauppias, hugenotti kirjakauppias, kersantti (ei pohjimmiltaan paha), kuopus (hyvämaineinen muttei ruudinkexijä).
ellauri055.html on line 283: - Olin toivonut, sanoi Pangloss, saavani hiukan keskustella kanssanne syistä ja vaikutuxista, parhaasta mahdollisesta maailmasta, pahan alkuperästä, sielun olemuxesta ja ennalta määrätystä sopusoinnusta.

ellauri055.html on line 644: Paikalle sattuneet Jehovan todistajat utelevat: Kummalla puolella neiti on? Jumalan vai saatanan? Se on Jussi! Jussi tosiaan on tullut aiemmalla lennolla. Kuikkamainen neiti Cock haluisi silti tete a tetee Handen kaa. Valitettavasti se ei käy nyt päinsä. Kesä ja kirjakin on jo lopussa.
ellauri055.html on line 1077: Elokuun lopussa muutan Helsinkiin Malminkartanoon. Uskon, että hyvä luova kausi jatkuu sielläkin. Teitä tervehtii joku Heikki.
ellauri055.html on line 1186: Heikki Järnefeltin äiti oli Saimi Swan. Isä oli Eero. Hömelö Arvid oli Eeron isoveli, Sibben Aino kuopus. Eero oli oikeistolainen kermaperse joka suhteessa. Sitä Toope varsin kadehti. Sibbis vääntelehti velkakierteessä Toopen tavoin. Ainolassa piti olla hiljaa. Aho löntysteli kalatamineissa Nobel-haaveissa.
ellauri058.html on line 172: Heinolan jättikirppixeltä ois saanut myös Jussi Talven opus magnumin Iloinen juusto. En ostanut. Ostin sen sijaan niteen Väpi: Väinö Linnasta kerrottua. Väpin 75-vuotisjuhlakirja. Seuraan aikaani.
ellauri060.html on line 151: Mä oon nyt 68, mitä Ritva oli et-lehdessä 2016! Vaan enpä tanssi lambadaa edes yli 60-vuotiaiden ryhmässä kuten Ritva, 72, tanssii nyt! (Lähde: Länsi-Savo) Ei ole mulla habaa eikä kanttia! Hyvän olon harjoituxia kirjan lopusta: Hytkytä izesi hereille! Hetkuta keskivartalopalloa! Mulla on lambadasta vain pahoja muistoja. Olin sille mustasukkainen kuin Eski ukkeleille.
ellauri060.html on line 304: Elämän oljenkorret ovat vähissä. Yksi niistä on hänen poikansa Aleksi, toinen inttikaveri Eljas Hokkala, joka perustaa metsästysseuran johon Sauli liittyy sekä kolmas on viehättävä hongankolistaja Maisa Patén, johon hän tutustui tämän isän hautajaisissa. Ja sit on ne kaikki onnellisissa avioliitoissa elävät "ihanat ihmiset" jotka marssitetaann esille ihan lopussa. Ravihevoskouluttajat, feikkitaiteilija, kyläkauppias, mitä niitä olikaan.
ellauri061.html on line 243: Hei täähän on just se sama tarina kuin Roomeon ja Juulian lopussa. Eliskä pirtelö on selkeesti plagioinut sen pukinhajuiselta runosepolta.
ellauri061.html on line 641: No sit pikasesti vaan spoileri. Näytelmä on melkein lopussa. H. avaa kirjeen jonka von Neumann ja Morgenstern vei britteihin jossa H. käskettiin nirhata ja kirjotti sen uudestaan niin että kopla ize pitää listiä ja postileimasi sen iskältä perityllä leimalla.
ellauri061.html on line 660: And, in this upshot, purposes mistook Ja tässä lopussa, väärinkäsityxistä
ellauri061.html on line 677: II Kansallisteatterin eilinen esitys oli koonnut katsomon täyteen kiitollista yleisöä. Pääosan esittäjä, hra Eero Kilpi sai osakseen runsasta, lopussa varsin voimakasta suosiota. Hänen tulkintansa jättikin mieleen sympaatisen tunnelman, ja varmaan on eilinen esitys huomattavin hra Kilven tähänastisista ennätyksistä. Hamletin osa on, jos mikään, neroa varten kirjoitettu. Sen sisältörikkaus on tavaton. Ja siitä on voitu sanoa, että niin paljon kuin Hamlet puhuukin ja sanoilla ilmaisee itseään, niin on hänen vaitiolonsa yhtä ilmehikäs. Mikä ulkomaailmasta tuleva vaikutelma häntä kohtaakin, heti sytyttää se hänessä jonkin nerollisen ilotulituksen, syvimmän kosmillisen murhemielen tai itsekiduttavan epäilyksen purkauksen. Näiden välillä ei ole muuta sidettä kuin niiden yhteinen merensyvyinen tausta, josta ne nousevat. Ja se tausta on yhtä kaunopuhelias kuin nämä juhlalliset monologit ja leikkaavat kärkevyydet itse. Se juuri tekee meille Hamletin niin mielenkiintoiseksi ja houkuttelevaksi--tuo puolittain unissakävijän sielunelämä, josta itsensä ja maailman epäilys on ikäänkuin syönyt pohjan pois--ja sen tahtoisimme nähdä näyttämöllisessä esityksessä kuultavan esille. Se mitä hra Kilpi tästä runsauden määrästä sai näkyviin, epäilemättä teki huolellisesti tutkitun ja älykkäästi ymmärretyn vaikutuksen. Joskaan hänen olennollaan yleisesti ei ole tuollaista voimakkaampaa ihmehikkyyttä, joka itsekseen puhuisi, osui moni yksityiskohta, oikein tavattuna ja hillittynä, paikalleen. Olisi kuitenkin toivonut suurempaa vapautumista hänelle ominaisesta maneerista, joka toisinaan ei ollut tuomatta mieleen hänen entisiä osiaan. Heikointa olivat mielestäni kohtaukset Ofelian kanssa; Hamlet on nero rakkaudessaankin ja juuri tässä hänen sydämensä ja päänsä etäisyys muodostuu kenties laajimmaksi, kipeimmäksi. Kokonaisuutena ei hra Kilven esitys ollut vapaa yksitoikkoisuudesta, johon paljon vaikuttaa alituinen palaaminen samoihin eleisiin, eikä myöskään se kehitys, jota Hamletissa on huomattavissa, tullut esille siinä määrässä kuin olisi tilaisuutta ollut. Hra Axel Ahlberg ja rva Rautio esittivät kuningasta ja kuningatarta, kumpikin heille ominaisella taiteellisella vaistolla ja kypsyydellä. Hra Raution Polonius oli hauska nähdä. Shakespeare ikäänkuin huvittelee itseään tässä henkilökuvassa, asettaessaan tämän porvarillisen vanhuksen Hamletin henkistä ylemmyyttä vastaan. Hra Raution esityksessä oli sattuva hymyilyttävä väritys. Rva Lindelöfin Ofelia samoinkuin hra Raikkaan Laertes olivat varsin eheitä luomia. Mainittava on vielä muissa osissa hra Salo (Horatio), Weckman, Yrjö Somersalmi. Olen vielä tilaisuudessa palaamaan näytelmään ja sen esitykseen.
ellauri061.html on line 1115: Tää on tyypillistä autofiktiota sikäli et Jarza parantelee elämänsä suurimpia vajavuuxia. Tässä tarinassa sillä on tyttökin ja se voi esittää sovinistisesti reippaan Voltteri- pojan ja ihqun kuopustytön isää. Vaimo tekee ruokia. Jarza kazoo izeään peilistä. Mulkku näyttää pienentyneen. Aika lähteä kustantamon jouluglögeille. Se on julkun työtä. Edustamista. Narsististen linssiluteiden kausikazelmus. Siihen tuli joku viestintäviipottaja, entinen miesuutisankkuri Maikkaris
ellauri061.html on line 1150: Kirjan lopussa tapahtuu paljon ja nopealla syklillä. Kirjan eri juonenkäänteet nivoutuvat yhteen kirjan lopussa, mutta kirjan loppu on juurikin niin avoin kuin vain olla. Lukija jää pakostakin pohtimaan eri vaihtoehtoja kirjan lopulle. Tervo laittaa lukijan mielikuvituksen liikkeelle. Lukupiirimme keskusteli erilaisista vaihtoehdoista, mitä kirjassa oikeastaan tapahtuukaan. Olimme aika yksimielisiä kirjan lopusta, mutta varmoja emme suinkaan voineet olla. Mielenkiintoinen ja ehkä jopa ärsyttävä vivahde, kun ei oikeasti voi tietää, mitä Tervo on ajatellut kirjoittaessaan kirjan loppua, jos ylipäänsä mitään.
ellauri061.html on line 1449: Mixhä Pervosta oli kamalaa eze epähuomiossa bylsi omaa siskoaan, onxe joku Oidipus vai mikä. Kumin kanssa vielä. Ja se sen söpöliini pikkujaana oli varmaan jonkun rivitalonaapurin tekemä, ellei sizen homahtavan vankilanjohtajan. Nää isyyskysymyxet lie pyörineet Pervon päässä paljon just vuosituhannen vaihteessa. Lopussa Pervon asiat menee aika sekasin. Vaimo läx ja vei Kallen ja Ukon. Vikalla rivillä jää muka epäselväxi kuka ampu kenet. Mut eihän vainaja enää kirjota minämuotoiseen roskaromaaniin viimeisiä sanoja. Joo oli tää aika päämäärätöntä sekoilua, uskottavuus p=0.0001. Kirjallisena esikuvana on jenkkiläiset kovaxikeitetyt, pulp fiction. Selluloosakeittoa.
ellauri062.html on line 317: Idea on, että Susikoira Roi -vitsien lopussa on Roi-aiheinen sanamuunnos, jonka eteen kehitetään tarina, mielellään pitkä sellainen. Ja siinä se. Hauskaa! Itseasiassa niin hauskaa, että Koneen Säätiö myönsi Roi-vitseille perustuvalla Kuningas Roi -sinfoninen revyy -esitykselle 22 500 euron apurahan.
ellauri062.html on line 551: Eli kaikki lukutavat ovat yhtä todennäköisiä. Luvussa kulutettu aika on verrannollinen luvun pituuteen. Kaikki on samaa mössöä. Ihan sama alottaako lopusta vai alusta. Tai alottaako ollenkaan. Tuleeko koskaan valmista. Tarkoitus on lukea kuin hämärällä bussipysäkillä luuria. Hypähdellen nettisivulta ja kissavideosta kolmanteen. Hienoinen hymy huulilla pää kyyryssä, sormi valmiina sipaisemaan näyttöä, luurin taustavalo valaissee kasvoja kuin kointähtönen. Sanalla sanoen: keekoilua.
ellauri062.html on line 561: Mä kyllä katon aina kirjan lopusta kuka on murhaaja ja kuka saa kenet lopulta. Tässä Timo TA Mikkolan tapauxessa siitä ei ole apua. Samaa suoltoa näyttää olevan molemmissa kansissa. Ehkä pitäisi porata kirjaan reikiä.
ellauri062.html on line 592: Luvussa 171 lukijaa pyydetään johtamaan Pedon luvusta numerokoodi, joka ilmoittaa jalopeuran nimen. Vastaus on ”tietysti” 6 x 6 x 6 = 216, josta ilmeisesti kristillisen numeromystiikan avulla voidaan johtaa sana ”arieh” eli jalopeura. Tämä arvoitus ratkeaa melko helposti kertolaskulla, ja arvauksen voi tarkistaa internetin hakukoneilla. Vielä vaikeampi on luvussa 186 esitetty arvoitus, jossa lukijaa pyydetään selvittämään fiktiivisen lääkeyhtiön mainoksessa esiintyneen virren numero evankelis-luterilaisessa vizikirjassa (N, 528.) Tämän arvoituksen ratkaiseminen ilman ”huijaamista” on tietääkseni mahdotonta. Lukijan täytyy vain löytää luvuista se, jossa onnitellaan oikeasta vastauksesta virsiarvoitukseen. Linkki johtaa lukuun 158, ja virsi numero 158, ”Vihan päivä kauhistava, sydänjuuret värähtää”, on oikea vastaus (N, 450). Voiko tätä pitää linkkinä? Ohjeet ovat jälleen monimutkaiset, mutta tässä tapauksessa lukijalta vaaditaan arvoituksen ratkaisemiseen myös ergodista toimintaa. Ei riitä kurkistaa lopusta, pitää googlata Juonikasta käsitellyt Turun yliopiston gradu.
ellauri063.html on line 442: Tuli siinä ääneen lukiessa mieleen ettei Hamlet juuri poikkea keskim. suopaoopperasta, samalla lailla jäädään joka jaxon lopussa odottamaan huuli pyöreenä mitä hemmettiä on seuraavaxi tulossa.
ellauri064.html on line 372: Jaakko on mukava mies ja sen kanssa on kiva tehdä töitä, mutta Jatkosota-EXTRA oli Arnkilin uran kovin pala. Sen textit on kerta kaikkiaan niin komplexisia, niin huurusia ja outoja. Niissä pääsee todella testaamaan izeään lukijana, ihan kuin Grand Theft Autossa autokuskina. Runsaita, kummallisia, pettäviä, hämääviä sommitelmia. Ei niistä lukemalla selviä. Jatkosota-EXTRA on Jaakon magnum opus, joka ei saanut edes Finlandiaa. Mahtoi mukavaa miestä harmittaa.
ellauri064.html on line 417: Maria Åkerblom syntyi ruotsinkieliseen mäkitupalaisperheeseen Tammisaaren lähellä, alkoi jo 14-vuotiaana nähdä enneunia ja saarnasi maailmanlopusta. Hän vaikutti 1920-luvulla erityisesti Kokkolan lähistöllä muun muassa Teerijärvellä ja Alavetelissä, mutta hän saarnasi myös Helsingissä. Hän sai epävakaissa oloissa huomattavan seuraajakunnan, joka luotti häneen lähes sokeasti. Hänen saarnaamislahjojaan pidettiin poikkeuksellisina, joskin unissasaarnaamista harjoittivat tuohon aikaan monet muutkin. Häntä seurannutta aatesuuntaa ja liikehdintää sanotaan åkerblomilaisuudeksi. Åkerblomilaisuutta sekä korpelalaisuutta pidetään suomalaisina kristillisperäisinä lahkoina, jotka lienevät lähinnä tuhoisaa kristillistä kulttia.
ellauri064.html on line 487: Tekijä Samuel Tuominen on 02/10/2019 ja täys mulkero. "Ehkäpä Jumala on kutsunut minut varoittamaan lopusta juuri siksi, että voisin varoittaa ihmisiä paljon vaarallisemmasta "maailmanlopun kultista", joka ottaa muotoaan nyt Prinssi Charlesin johtaman "maissilasten" lapsiarmeijan muodossa (Greta itse tviittasi heinäkuussa Charlesin varoituksen, jonka mukaan meillä olisi vain 18 kuukautta aikaa pelastaa maailma)."
ellauri064.html on line 493: Vaikka liike sanoo peräänkuuluttavansa väkivallatonta kansalaisvastarintaa, niin vihreän politiikan kriitikkona tunnettu lääketieteen tohtori ja epidemiologian dosentti Mikko Paunio huomioi äsken hänen FB-seinällään (kenen? Hemmetti opettele suomea): ”Tietääköhän Antti Rinne, että Greta on sitoutunut Extinction Rebellionin (XR) tavoitteisiin, joihin kuuluu mobilisoida 3,5 % väestöstä ja muuttaa yhteiskuntajärjestys näiden ihmisten avulla. XR kertoo olevansa sitoutunut väkivallattomuuteen, mutta miten 3,5 %:lla voidaan yhteiskuntajärjestys muuttaa ilman väkivaltaa?” Paunio julkaisee muuten lokakuun lopussa humorisesti nimetyn uuden kirjansa Hourulan väen ilmastovallankumous, johon sain kunnian jakaa hieman myös omaa tietämystäni. Annoin Mikolle ilmaisen näytteen omasta eskatologisesta kirjastani Joka ei ollut saapa kuninkaan arvoa – Antikristus paljastettu? ja hän kertoi lisänneen kirjani 10. luvun innoittamana jotain oman kirjansa esipuheeseen (Mikon kirjan voit ennakkotilata täältä ja oman kirjani voit tilata täältä).
ellauri065.html on line 57: Evitskogissa on leimahtanut kova kiista suunnitelmista, jossa maanomistaja haluaa korottaa alavaa peltoa rakennustyömailta tuoduilla maa-aineksilla. Paikka on monille ohikulkijoillekin ja erityisesti lintuharrastajille tuttu Evitskogissa Kivenlahti-Virkkala -maantien varrella. Tulva-aikoihin vesi nousee pellolle ja syys-ja kevätmuuton aikana alueella on sankkanaan muuttolintuja. Alueen maanomistajalla on pari vuotta ollut suunnitelmissa rahdata laajalle alueelle maamassoja ja korottaa peltoa muutamalla metrillä. Hankkeessa on puhuttu erittäin suurista määristä maa-aineista, jota tuotaisiin peltoaukealle jopa 700.000 - 800.000 kuutiometriä. Parin viime vuoden aikana on Kirkkonummella ollut esillä ainakin kolme isoa maakaatopaikkahanketta. Niissä on haettu lupaa noin 120.000 - 430.000 kuution läjitysmäärille. (Lue hankkeista, linkit jutun lopussa) Evitskogin hankkeessa ei ole käytetty maankaatopaikka-termiä, vaan puhuttu pellonkorotuksesta. Kunnalta on tiedusteltu noin vuosi sitten, tarvitaanko hankkeelle ympäristölupa. Tuolloin kunnan ympäristöyksikkö on lausunnossaan todennut, ettei ympäristölupaa tarvita. Lausunnossa todetaan, että paikalle tuotavien maa-aineisten on oltava puhtaita ja ennen toiminnan aloittamista alueen halki kulkevan Törnesintien tieoikeuden haltijoiden on hyväksyttävä hanke. Tiekunta on lähestynyt kuntaa valituskirjelmällä, jossa suhtaudutaan hankkeeseen kielteisesti. Asia tulee kevään mittaan ympäristölautakunnan käsittelyyn. Peltoaukean poikki on aloitettu tien parantaminen. Tie johtaa alueen omistajan kesäasunnolle. Kirkkonummen ympäristöyhdistys on nostanut hankkeen esille ja väittää, että kyseessä on maankaatopaikka, jota valmistellaan tien korjaamisella. Ympäristöyhdistys pyytää Etelä-Suomen aluehallintovirastoa (Avi) tutkimaan, valmistellaanko kosteikolle ja peltoaukealle laitonta maankaatopaikkaa. Yhdistys on myös tehnyt kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle Kirkkonummen ympäristöpäällikön toiminnasta. Valitusta ei ympäristöyhdistyksen mukaan voi hankkeesta tehdä, koska mitään virallista päätöstä ei ole hankkeen tiimoilta olemassa. Kunnan ympäristöyksikössä on tulkittu vuosi sitten hanketta pellonparannuksena, kuten sitä on maaomistajakin kutsunut. Ympäristöyksikössä on vedottu siihen, että lain mukaan pellonparannukseen ei tarvitse ympäristölain mukaista lupaa toisin kuin, jos lupaa haetaan maankaatopaikalle. Peltoa saa korottaa kunnan ympäristöyksikön mukaan melko vapaasti, jos maanläjityksellä on jokin tarkoitus eli pellon saaminen viljelyn kannalta parempaan kuntoon. Kysessä oleva alue ei ole suojeltu. Alue on virallisesti peltoa, joka on oikeutettu myös maataloustukiin. Tällaisia maankaatopaikkahankkeita on ollut vireillä:> Avolouhos halutaan täyttää ja > perustaa maankaatopaikka − > louhittua kiveä löytyy maailman > suurkaupungeista (Viisykkönen > 20.8.2018) Isoa maankaatopaikkaa > ei tule Porkkalanniemelle – hanke > tyssäsi paikalliseen > vastustukseen, rekkarallia > pelättiin (Viisykkönen 13.9.2017)> Kirkkonummen kunta hylkäsi lupa-anomuksen maankaatopaikalle Kylmälässä äänestyksen jälkeen (Viisykkönen
ellauri065.html on line 149: Jotkut organisaatiot Saksassa vaativat edelleen alueita Saksalle tai omaisuutta Saksan kansalaisille. Preussin Trust (tai Preussin vaatimuksiin Society ), joka on todennäköisesti alle sata jäsentä, uudelleen avattu vanha riita, kun joulukuussa 2006 se toimitti 23 yksittäistä vaateita Puolan hallituksen olevan Euroopan ihmisoikeustuomioistuin pyytää korvausta tai sen jäsenten omistaman omaisuuden palauttaminen toisen maailmansodan lopussa. Saksan ja Puolan hallitusten kansainvälisen oikeuden asiantuntijoilta yhdessä tilaama asiantuntijaraportti on vahvistanut, että Preussin Trustin esittämillä valituksilla ei ollut juurikaan toivoa menestyksestä.
ellauri067.html on line 59: Samaa tuoteryhmää edustaa myös Sara Medbergin Kultaportin kaunottaret, paizi Saralla on sentään vähän naisasiaa ja huumoria mukana. Tyttö sopassa. Muistan lukeneeni poikasena ällön nuortenkirjan Meranon (eiku Muranon, Merano oli leffateatteri Viiskulmassa) lasitehtaan päähän potkituista lasipojista, joista yhdelle lopussa kuitenkin kai kävi jotakuinkin hyvin. En muista nimeä. Saattaisit pitää myös äänikirjasta Katja Lahti Lasitehdas, tuotekuvaus:
ellauri067.html on line 507: Pynchonin eka romaani oli V. Siitäköhän se O:n kirjoittaja otti mallia? Homo sekin oli (tai on). Nyt on se yx paha ämmä Ruozissa kirjoittanut vihapuheen F. Pian on koko aakkossoppa koossa. V:ssä on röyhkeä Victoria Wren, joka on kyllä hyvännäköinen mutta jolle käy lopussa tosi huonosti. Tää Painovoiman sateenkaari on niinko v2.0 sitten heh.
ellauri067.html on line 617: Luku 3. Ollaan vyöhykkeellä. Sota on lopussa, voittajat kerää suveniireja. Slothropilla piisaa nubiileja pikkutyttöjä jota se panee edestä ja takaapäin niiden pyynnöstä tai suostumuxella. Tää on niin Pynchonin märkää unta. Juonta on vain siteexi, ja kaikki panot seuraa samaa partituuria. Tytöt on ulkonäöltä ja luonteelta, jos sellaisesta voi puhua, kaikki samixia. Tavallaan hassua, että siemenneste on jotenkin paljon tabumpaa kuin saippua tai lysoli. Kylnää apinat pitää kovasti kiinni lisääntymistabuista. Eihän muuten oliskaan mikään törkeetä. Elämä on mukavaa, on fräuleineja joita panna ja jotka laittavat ruokaa ja pesevät pyykit. Some things never change.
ellauri069.html on line 292: Valkoisessa Vizauxessa, tutkijat setvivät Laiskiaisen menneisyyttä, hänelle tuntematonta menneisyyttä. Kun hän oli imeväinen, vieraileva behavioristi Harvardissa, Laszlo Jamf, kokeili hänellä. Jamf ehdollisti Alokkaan saamaan housukiviä, mutta Jamfin tutkimusnuotit eivät sano mikä oli ärsyke. Ihmiset Valkoisessa Vizauxessa uskovat Jamfin jättäneen Alokkaan ehdolliselle reflexille, vaikka tavallinen käytäntö on "sammuttaa" reflexi kokeen lopussa. Alokkaan salaperäinen reflexi ärtyy nyt V-2 roketista, tutkijat uskovat.
ellauri069.html on line 391: —the intellectual ambitions of Pointsman, a Pavlovian psychology researcher trying to perfect conditioning techniques, who copulates with an octopus;
ellauri069.html on line 706: Vähä niinkun Tolstoi Sodan ja rauhan lopusta.
ellauri070.html on line 295: Jo ekan säkeen lopussa astumme me vihjauxenomaisesti uuteen tilaan, uuteen paikkaan, mistä 2. säe sitten sanoo, että se on "Tuska-Stadi". Siinä tilallistaa Runoilija ajanhengen torjuntansa ja sen viihteen epäkulttuurin. Me muistamme 7. ruikutusta: siinä oli Laulaja jo ottanut ajanhengen jyvälle. Se niinku hankkii "laajan voimavaraston", mutta ei pysty sitä "hahmottamaan". Silleen se hankkii "jännän tungoxen" kaikesta, muttei tunne enää mitään "temppeliä" (7. uikutus, 6. säe).
ellauri070.html on line 370: Mirandan albumeja myytiin yli kymmenen miljoonaa. 1940-luvulla hänen vieraillessaan Brasiliassa häntä arvosteltiin ankarasti amerikkalaiselle kaupallisuudelle antautumisesta sekä vääristyneen Brasilia-kuvan esittämisestä. Hän vastasi laululla ”Disseram Que Eu Voltei Americanizada” (”Sanotaan, että palasin amerikkaistuneena”). Arvostelujen vuoksi hän pysytteli poissa Brasiliasta 14 vuotta. Miranda mm. esiintyi Disneyn vitun läpinäkyvässä latinojen kosiskelufilmissä Tres Caballeros maailmansodan lopussa 1944.
ellauri070.html on line 436: Kuopus Nipsu kokee itsensä sukupuolueettomaxi syrjäänvetäytyjäxi. Se on antisankari. Mistä ei pidä isi eikä äitikään. Äiti oli - ssshhhhghhhh - ei sanaakaan.
ellauri071.html on line 243: Tuli mieleen että onko omavoimaisen raketin rata sittenkään paraabeli, jos sen nopeus ei ole vakio? Vai saavuttaako roketti vakionopeuden niin nopeasti ettei tätä tarvi ottaa huomioon? No näyttää siltä että suurimman osan lentoa se seuraa ballistista rataa eli paraabelia, mutta alussa työntövoima jyrkentää sitä ja lopussa ilmanvastus. Koska maapallo on pyöreä, koko rata muistutta vähän avattua hiuspinniä.
ellauri077.html on line 209: To determine precisely what forces have determined the globalization of David Foster Wallace’s magnum opus, I spoke to writers, translators, and publishers in eight countries familiar with the work and its multiple manifestations. This is what they told me (2016).
ellauri077.html on line 575: Octopuses and squid have three hearts.
ellauri079.html on line 85: Jethro mainitaan Läpän loputtoman pitkässä alanootissa 110 s. 998. Se on Jedin serkun Helmi Bodinen poika (vaikka se sanoo Jediä "Roope-sedäxi"). Helmin äiti ja Jedin isä olivat sisaruxia. Hän ajaa Klampetin perheen niiden uuteen kotiin Kaliforniassa ja jää niiden luoxe jatkamaan kasvatustaan. Muut kerskailevat Jethron "kuudennen luokan koulutuxella", mutta hän on tietämätön lähes jokaisesta nykyaikaisen Kalifornian elämän aspektista. Yhdessä episodissa se päättää mennä opistoon. Se ilmoittautuu myöhään lukukaudella paikalliseen sihteeriopistoon ja "ansaizee" diploominsa päivän lopussa koska on niin häirikkö. Ihan niinkun Donald Trump. Tää oli ironinen sisäpiirin vizi: – oikeasti Jethrolla oli kandintutkinto liiketaloudessa, sivuaineena filosofia, Santa Claran yliopistosta. (Missäs tässä oli se ironia? Se livahti nyt ihan ohize.)
ellauri079.html on line 122: A lot of fans will remember this awkward but funny family from TV and probably be able to sing the theme song without having to hear it. The Beverly Hillbillies were after all a favorite show back in their day and inspired a lot of other ideas that came much later, like David Foster Wallace´s magnum opus The Infinite Jest. The attempt to make a movie out of the show wasn’t all that successful and kind of left a bad taste in a lot of peoples’ mouths since it was such a poor attempt that even watching the trailer was something that people didn’t want to admit for a while. Sometimes the best thing you can do is remember the good times and think back to the original that made it something special. Lets hope they will never, never try to make a movie out of Infinite Jest. Jim Incandenza tried that once already, with singularly bad results.
ellauri082.html on line 401: Tunnekeskuksen siirtyminen rakastavan ja sopusointuisen kiintymyksen suuntaan.
ellauri082.html on line 724: Gately istuu masentavassa keittiössä ja keskustelee kuoleman kanssa. Kuolema selittää ettà kuolema tapahtuu lukemattomia kertoja, ihmisellä on monta elämää ja jokaisen (elämän siis, kai miekkosen) lopussa on nainen, joka tappaa ja vapauttaa seuraavaan elämää. Gately ei oikein hahmota, onko kyseessä yksinpuhelu vai esittääkö hän kysymyksiä ja nainen vastailee niihin. Kuolema sanoo että ihmisen (kai miekkosen) tappava nainen on aina hänen seuraavan elämänsä äiti. Näin asia on: eikö hän tiennyt? Unessa sen tuntuvat tietävän kaikki muut maailmassa paitsi Gately, aivan kuin hän olisi ollut kipeänä juuri sinä päivänä kun asiasta kerrottiin koulussa, joten kuolema joutuu istumaan alastomana ja enkelin kaltaisena ja selittämään asian kärsivällisesti, itse asiassa hieman Beverlyn high schoolin tukiopetuksen tapaan. Kuolema sanoo että nainen joka joko tietäen tai tietämättään tappaa sinut, on aina joku jota rakastat ja aina seuraavan elämän äiti. Tästä syystä äidit ovat rakkaudessaan niin pakkomielteisiä ja yrittävät nlin kovasti, olipa heillä itsellään minkälaisia vaikeuksia tai riippuvuuxia tahansa, he tuntuvat arvostavan lapsensa hyvinvointia enemmän kuin omaansa ja pakkomielteisessä äidinrakkaudessa on aina pieni ikään kuin itsekkyyden häivähdys: he yrittävät hyvittää murhaa, jota kumpikaan ei muista, paizi ehkä unissaan.
ellauri088.html on line 47: Tulokkaan keskipisteessä on ajatus joka on vähän liian vaikea vapaan tahdon haarautuvaan pelipuuhun tottuneille amerikkalaisille: Nää jalkapuolet mustekalat (heptapodit eikä oktopussit) näkee koko ajan kerralla. Jos oppii niiden kielen saa myös niiden silmälasit, ja kokee koko elämänsä kuin filminauhana. Vähän kuin ne värifilkan pätkät joita prennattiin prennareilla huhtikuussa Norssin edessä olevalla Johixen kentällä. Ensin filkka alkoi savuta ja lopulta se syttyi ja paloi lähes näkymättömällä liekillä. Se oli selluloidia.
ellauri088.html on line 51: Tulokas vie apainaköörin mystiselle, ja aika ajoin pelottavalle matkalle, mutta loppuu sentään optimistisella nuotilla (eihän se muuten Hollywood-raina olisikaan). Filmin lopussa (siis sen toisessa päässä, voishan sen kelata lopusta alkuunkin), kaikki maailman proletaarlaset yhinöivät yhteen, huomattuaan että ne ja niiden seizenjalkaiset kaverit on kaikki humanisteja ja osa paljon suurempaa universumia. (Eikö ne muka tienneet sitä ennestään?) Mikä tärkeintä, apinarotu - Louisa Banx etunenässä - on ottanut naisen askeleen joka olisi ollut liian iso miehelle, se on evolvoinut pitemmälle kuin kukaan, sillä se on ratkaissut matukielen arvoituxen, ja pystyy kelaaman ajan videota eteen ja takaisin ihan vapaasti, hitaasti ja nopeasti ja vaikka pysäytyskuvalla. Se on kyllä katastrofaalinen ajatus peliteoriaan perustuvalle yritteliäisyydelle. Mitä kanzii jännätä ja pinnistää jos voi etukäteen kelata filmin The Endin kohdalle? Kamala spoileri.
ellauri088.html on line 415: Arvonen innostui aikaisin heräämisestä vuoden 2016 lopussa opiskellessaan Turun Kauppakorkeakoulussa. Hän kirjoitti tuolloin pro gradu -tutkielmaansa.
ellauri093.html on line 408: Erottuaan Lahden Metodistikirkon palveluksesta Armas I. Halonen lähti helluntaiystävien kannattamana Intiaan 30-luvun lopussa ja perusti sittemmin orpokodin, joka toimii edelleen ja on laajentunut. Hän on kirjoittanut kokemuksensa mm. sodanaikaisilta intialaisilta keskitysleireiltä kirjaksi: Armas I. Halonen 1968: Intia kutsuu. Voitto-Sanoma.
ellauri093.html on line 639: En tiedä tiesinkö silloin vai urkinko tietooni myöhemmin, että pastori oli naimisissa saxattaren kanssa, leskirouvan jolla oli 2 lasta edellisestä avioliitosta. Yhteisiä lapsia oli 2soset ja kuopus. (Meillähän ei niitä ole, kun tuo Ilmo... No jääköön.) Rva Dolman oli vaaleaverikkö ja toimekas olemuxeltansa. Pojat nauroivat varmasti. (Hemmetti.) Juutalaisnuorukaisia ei näkynyt missään.
ellauri096.html on line 892: Maailmanlopustahan tässä niteessä puhutaan. Taitaa se lopussa olla tulossakin.
ellauri096.html on line 927: Salmenniemellä sen sijaan sakkaa yhä. Hän jopa luettelee kymmenet sairautensa ja ilmoittaa kiikkuvansa kuilun reunalla: ”Tapaan tytärtäni enää vain kaksi viikonloppua kuussa. Omistusasuntoni tulen menettämään vuoden lopussa, ellei joku kirjallisuuspalkinto löystytä hirttosilmukkaani.”
ellauri098.html on line 206: 10. IMPERIUMIN VASTAISKU: Sankari mietti miten hoitaa tilanne. Esim taikaesine, damselin pelastaminen distressistä, ym. Tää hetki tekee herosta heron, sovittaa sen päälle sankarin poolopuseron. Esim Jahve miettii: tossahan on toi poika aivan joutavana, hmm mitäpä jos uhrattaisiin se. Jeesus: Mitä iskä mietit? Jahve: kuule mulle tuli tämmönen ajatus...
ellauri100.html on line 664: Kristina Rusetti syntyi Charlotten kadulla (nyk. Hallam Street), Lontoossa, isä Gabriele Rossetti, runoilija ja pakolainen Abruzzosta vlta 1824, äiti Frances Polidori, Lordi Byronin ystävälääkärin Polidorin sisko. Sillä oli 2 veljeä ja 1 sisko. Dante Gabriel oli se prerafaelisti, William and Mariakin kynäilivät. Kuopus Christina oli eloisa lapsi. Se saneli ekan tarinansa äidille ennenkuin oppi kirjoittamaan, ihan kuin Johnin Charlotte.
ellauri101.html on line 435: Nyt kun luen pikku Naimin 20 vuoden takasta No Logoa huomaan miten katveessa olen selvinnyt kaikesta tosta mainosbrändipaskasta 90-luvun lopusta tänne 20-luvun alkuun saakka vaan sillä että oon pysytellyt 5 metrin päässä viihteestä.
ellauri105.html on line 393: Nämä ajatukset ovat liberaaleja, jopa panteismia lähenteleviä. Tällainen mystifioitu, humanisoitu ja sekularisoitu kristillisyys tuntuu olevan nykyäänkin suosittua monilla tahoilla. Onko se sopusoinnussa Raamatun sanoman kanssa? Itse näen teologisen kuilun ylittämättömän syvänä johtuen ratkaisevasta erosta jumalakuvassa. Raamattu ei puhu ihmisiin kätketystä persoonattomasta valosta (jonka juuret lienevätkin antiikin gnostilaisuudessa), vaan rakastavasta Isästä (ja syntiä vihaavasta Tuomarista), joka on valmistanut lampaille iankaikkisen pelastuksen (ja vuohille iänikuisen hiilipedin).
ellauri105.html on line 525: Hei kulta voisizä käydä kotimatkalla ihmiskaupassa? Lapset on melkein lopussa. Ihmiskauppa on trendaava nimike orjuutuxelle. Tunnusmerkeissä on aika tarkoitushakuisesti rättipäiden tapoja. Just tommosia temppuja isisporukat on tehneet naisille. Nyt nazihenkiset norjalaiset on tuominneet jonkun al-holistinaisen ihmiskaupasta. Ei siis uhriutumisesta, vaan ize teosta. Äiti oli näät ottanut omat lapset mukaan kultaa vuolemaan. Hizi kai omat lapset on ize kullekin ilmaisia, ei niitä tarvi hakea mistään kaupasta. Ei tässä ole mistään muusta kysymys kuin Breivikin maanmiesten kostosta. Naisille on hyvä kostaa kun ei rättipäille uskalla. Knut Hamsun hurraisi ja heiluttaisi hakaristilippua jos eläisi.
ellauri106.html on line 120: Phillu-Rothin nimikirjoituxessa on vanhemmiten äxä lopussa, kun sen kynä palaa vetämään tee-viivan tee-kirjaimen päälle. Miehen muotokuva-kirjassa se kertoo kuinka sen kenkäkauppias Al Bundy-tyylinen isä höyhentää sitä izetehostavasta nimikirjoituxesta ja ongenkoukun kanssa tunaroinnista. No ei sen isä ollut oikeasti kenkäkauppias vaan vakuutusmyyjä. Phillu-Roth ei varmaan paljon perustanut isäpapasta, tai sitten liikaakin. Äiti ainakin oli rakas. Iskä antoi sille narsismioppitunteja ja sen omistava äiskä ryömi öykkäröivän isän hännän alla. Sekin kävi misogyniakoulutuxesta. Nathanin ja sen perheen välit näyttää olleen ällöttävät, vuoronperään kylmää vittuilua ja ylitunteilua.
ellauri108.html on line 44: Juu esses aar romahti globaalin kapitalismin taloudellisessa painostuxessa 80-luvun lopussa. Onkohan juu es of ei menossa samaa tietä vastaavista syistä? Siellä alkaa olla aivan vitusti mamuporukoita jotka on aika tyytymättömiä, kun Amerikan unelmahissi ei enää nouse kerroxiin. Ne rabotajet, lukee hissin päälle liimatussa lapussa.
ellauri109.html on line 633: Philillä on todella erikoinen näkemys miehekkyydestä. Mistähän se on peräisin? Horatio Alger poikakirjoistako? Setämiesten romaaneistako? Tää opus on jonkinlainen amerikkalaisen miehen unelman don Quixote. "Miten minusta voi milloinkaan tulla se jota kirjallisuudessa kuzutaan miehexi? Niinkuin esim Pappa Hemingway ja sen poika? Minä olen niin halunnut tulla miehexi, mixei se koskaan onnistu minulta?"
ellauri110.html on line 679: Joskus hyvään joskus pahaan, Ankat! Usko kannustaa laahusta jatkamaan hankalissa oloissa. Lopussa luojan kiitos seisoo. Uskossa izessään ei ole mitään vikaa vaan keljuissa johtajissa. Nää on taas niin lattapäisiä typeryyxiä että niihen pyllistyy vain Mäkelöitä. Kaima Matti Mäkelä murskaa Hesarissa Hannu Mäkelän postillan kuin nyrkki taivaasta joka kunnottoman päähän kumahtaa. Hannu kumartaa ja nilkuttaa taas kerran pois takaposket hehkuen.
ellauri110.html on line 987: Tää osa Vapaus (joka herran kiitos on lähestymässä loppua, ollaan viimeisessä luvussa) näyttää jääneen/jäävän Handen jouzenlauluxi muistelman alalla. Satukirjoja se varmaan vääntää vielä kuopan reunalla. Mutta ooppera ei ole lopussa ennenkuin lihava nainen on laulanut, joten ei kannata innostua liiaxi.
ellauri111.html on line 831: Mutta se ei haittaa arpajaisissa joissa palkintojenjako pidetään vasta lopussa. Jokaisella on voittomahis niinkuin amerikkalainen unelma. Ei tää ole mikään Tombola jossa pyörä pyörähtää heti arvan ostettua tai myyjäisten autoarpa jossa heti lukee EI VOITTOA. Ei mikään veikkaus joka viikko palautuspäivä keskiviikko. Hetkinen hetkinen kazotaan ensin tämä tilanne, sanoo Jehova.
ellauri111.html on line 833: Lopussa se kazoo tulostaulua ja toteaa: olet juossut hyvän kisan mutta sorry no cigar. 10 p ja papukaijamerkki. Parempi onni ensi kerralla. Ei palkinto ole tärkeä vaan hyvä kilvoitus. Let the Best Man win. Oikeata urheiluhenkeä, vuohet tekee lehtereillä aaltoja.
ellauri111.html on line 840: Miksikä kieltäysit sitä ottamasta? Jos olisit hyväksynyt tuon mahtavan hengen kolmannen tarjouksen, niin olisit voinut tyydyttää kaikkea, mitä ihminen kaipaa maan päällä. Ihminen olisi saanut alinomaisen palveluksen esineen, sellaisen, jonka huomaan hän voisi jättää omantuntonsa, ja sellaisen, joka yhdistäisi kaikki yhdeksi ainoaksi sopusointuiseksi muurahaiskeoksi, sillä juuri kaikkiallisen yhteyden myötäsyntynyt tarve on ihmiskunnan kolmas ja lopullinen kärsimys. Ihmiskunta on aina pyrkinyt yhdistymään yhdeksi kokonaisuudeksi.
ellauri112.html on line 104: III Sangen taitavasti johdattaa Strindberg katsojan siihen kuumeiseen ilmakehään joka hänen näytelmässään vallitsee. Erik-kuningas vakoilee ylhäältä linnan ikkunasta Kaarinaansa, joka alhaalla parvekkeella istuen pelokkaasti puhelee nuoruuden ystävänsä vänrikki Maxin kanssa, samalla kun epäsuosioon joutunut kuninkaan neuvonantaja Göran Persson pälyilee pensaikossa, odottaen sopivaa tilaisuutta päästä takaisin kuninkaallisen ystävänsä läheisyyteen. Maxille ja Göranille, joka lopulta myös tulee esiin, osoittaa kuningas mieltään sangen omituisella, paljon ilmaisevalla tavalla: hän heittelee heitä ylhäältä ikkunastaan ensin nauloilla, sitten vasaralla, ja antaa sisällöttömän naurunsa säestää näitä ystävyyden osoituksia. Kuinka paljon aivan omituista sielua onkaan jo tässä. Jos näytelmä sitten ei osoittaudukaan selvästi keskitetyksi ja johdonmukaiseksi, vaan, kuten historialliset näytelmät useimmiten, suhteellisesti irrallisten kuvaelmien sarjaksi, niin kuinka hyvin siinä onkaan säilytetty tämä alkuperäinen viritys. Viimeisessä kohtauksessa viettää Erik häitä Kaarinan kanssa; linna on aivan autio, lahjottu hoviväki on jättänyt kuninkaan, mutta tämä kutsuu rahvaan kadulta, istuttaa sen hääpöytäänsä, ja sen siinä vähitellen humaltuessa tekee hän Göran Perssonin kanssa sangen monisanaisen lopputilinsä elämän kanssa; seuraavana hetkenä ovat he vangitut, Juhana on kuningas: kuumeuni on lopussa. Kansallisteatterin esitys saattoi mielestäni sangen paljon tästä omituisesta runosta oikeuksiinsa, varsinkin juuri mitä alku- ja loppukohtauksiin tulee. Myös olivat näyttämölaitteet niissä, etenkin ensimäisessä, varsin hyvät. Tietysti olisi runosta voitu ammentaa vielä enemmän; enkä niidenkään rajojen sisällä, joissa Kansallisteatterin taiteelliset saavutukset yleensä liikkuvat, tahtoisi pitää »Erik XIV:ttä» minään ennätyksenä. Tässä näytelmässä ikäänkuin värisevät hermot paljaina; epäsoinnut ovat syvästi sielukkaita; Kansallisteatterin vahvoihin puoliin ei taas ole kuulunut ylenmääräinen herkkyys tähän suuntaan ja sentähden ansaitsee mielestäni tunnustusta se mikä esityksessä saavutettiin.
ellauri112.html on line 157: Mutta tämän altruistiseen suuntaan menevän kehityksen täytyy vielä suunnattomasti mennä eteenpäin, jos mieli sivistyneen ihmiskunnan säilyä olemassaolon taistelussa. Elämän-taiston traagillinen piirre ilmenee, mitä sivistyskansoihin tulee, siinä laissa, että korkeimmalle kohonneita ihmisluokkia ja vallitsevia kansoja, jotka ovat itselleen kasanneet varallisuuden ja elämännautintojen aarteet, säännöllisesti uhkaa sangen pikainen sukupuuttoon kuoleminen. Yhteiskunnassa, missä on suuria sosiaalisia eroavaisuuksia, vaikuttaa sentähden luonnollinen valinta päinvastaiseen suuntaan kuin se mikä veisi suvun edistymiseen. On sangen todennäköistä, että kreikkalaisroomalaisen sivistyksen perikato johtui suureksi osaksi tällaisesta nurinpäisestä valinnasta: sivistyspääoma joutui sukupuuttoon kuolevalta hallitsevalta luokalta yhä enemmän alempien kerrosten käsiin, jotka tietysti eivät kyenneet sitä hoitamaan. Sama kohtalo odottaa maapallomme hallitsevaa valkoista rotua alempien rotujen suhteen. Mutta tällä uhkaavalla perikadolla on se valoisa puoli, että se näyttää altruistisen kehityksen luonnontieteellisesti välttämättömäksi. Ajanpitkään tulevat aina sortajat sorretuita heikommiksi. Yhteiskunnallisten kerrosten ja eri rotujen välisten kuilujen pikainen poistaminen on siis välttämätön; ainoastaan veljellinen yhteiskuntajärjestys, joka on sopusoinnussa korkeimpien siveellisten ja uskonnollisten ihanteittemme kanssa, voi pelastaa ihmiskunnan suunnattomasta taka-askeleesta. Edistyksen ja veljeyden ajatukset, molemmat kirkkaimmat tähdet, jotka ovat ihmisten kulkua johtaneet, kuuluvat siis yhteen luonnon välttämättömyydellä. Päästyäni selostuksessani tähän kohtaan, joka näyttää, kuinka Collin teoksessaan aikaansaa sen aatesynteesin, jonka kirjan nimi ilmaisee, voin lopettaa seuraavilla hänen omilla sanoillaan: »Biologia ja kulttuuritiede yhdessä opettavat meille, että jonkun eläinlajin tai ihmisryhmän on mahdollista jatkuvasti kohota yhä korkeammille elämäntasoille. Kysyessämme, kuinka nykyajan ihmiset saattavat tuntea olevansa liitossa jumaluuden kanssa eli sopusoinnussa korkeimman elämänvietin kanssa, joka on olentoomme asetettu, täytyy vastauksen kuulua: kaikin voimin tekemällä työtä ihmisen kohottamiseksi. Kun ihmisen esihistoria on seikkailurikasta ylenemistä yksisoluisesta limaotuksesta satumaisen pitkän astesarjan kautta sille tasolle, jolla me nyt olemme, silloin aukenee huimaava näköala ihmiskunnan tulevaisuuteen. Ja voi tuskin olla epäilemistä siitä, että uskonnollinen tunne--uskollisuuden tunne sitä kohtaan, mikä on jumalallista maailman kaikkeudessa ja omassa olennossamme--on yhä enemmän ja enemmän yhdistyvä tähän näköalaan.» (Uusi Suometar 7.9. ja 12.9.1913) * * * * *
ellauri112.html on line 429: Caspar David Friedrich, ''Vaeltaja sumumeren yllä'', 1818. Romantiikka oli 1700-luvun lopussa Euroopassa alkanut taiteellinen ja älyllinen suuntaus, joka puhkesi kukoistukseen Saksassa 1790-luvulla ensin kirjallisuudessa ja lopulta filosofiassa.
ellauri112.html on line 699: Jenkkikriitikot ei yleensä tykänneet lopusta jossa ilmeni että toi Mary Poppins oli vaan mielikuvitusta. Eivät kyllä voineet sanoa just mikä siinä niistä mätti kun se olis ollut spoileri.. Ne olis ehkä halunnu et Mary Poppins olis realitya, kotiapulaisbisnexien mainos, kannustusta kotiorjavuokrayrityxille.
ellauri115.html on line 52: Tää albumi on kieltämättä surkeata paluuta Sammelin portin pieleen oxentaman spagettiläjän ääreen. (Se portti on nyt mennyttä kun Jouni rakentaa uutta leveämpää sähköauton latauxelle sopivampaa porttia.) Silti en voi vastustaa luonnon kuzua, koska ko. kirjan lopussa oli aseistariisuvan inhimillinen res gestae luetelma Janne-Jaakon elinvuosista.
ellauri115.html on line 121:
1751
Rahat lopussa. JJ alkaa kopioida nuotteja.

ellauri115.html on line 132: Tämä alkuperäinen sopimus oli syvästi viallinen, koska varakkaammat ja vahvemmat yhteiskunnan jäsenet huijasivat muuta väestöä, ja niin epätasa-arvo asetettiin yhteiskunnan perustavanlaatuiseksi ominaisuudeksi. Rousseaun oma ehdotus yhteiskuntasopimukseksi voidaan nähdä vaihtoehtona tälle epärehelliselle liitolle. Teoksen lopussa Rousseau selittää, kuinka kulta-aikana kehittynyt halu saada arvoa muiden silmissä lopulta romutti ihmisten oikeamielisyyden ja rehellisyyden ihmisten eläessä keskellä riippuvuussuhteiden, hierarkioiden ja epätasa-arvon yhteiskuntaa. Plus ca change, eikö niin?
ellauri115.html on line 233: Kaikki tässä maailmassa on minun osaltani lopussa. Minulle ei kukaan täällä enää voi tehdä hyvää eikä pahaa. Minulla ei ole maan päällä enää mitään toivottavaa eikä pelättävää, ja seison levollisena kuilun pohjalla, minä onneton ja surkea kuolevainen, mutta levollisena kuin ize Jumala. Tai piru, sehän asuu kuilussa.
ellauri115.html on line 549: Olin yllättynyt ja melkein shokissa kun luin Neuwentitiä. [A Dutch doctor (1654-1718) who wrote a book entitled The Existence of God Demonstrated by the Wonders of Nature.] Miten tää mies saattoi haluta tehdä kirjan luonnon ihmeistä, ihmeistä jotka osoittaa luonnon copyrightin omistajan viisauden? Sen kirjan pitäis olla yhtä iso kuin luonto ize ennenkuin kaikki olis kerrottu, ja heti kun koitetaan mennä detaljeihin, suurin ihme kaikista, nimittäin kokonaisuuden sopusointu ja harmonia, karkaa lahkeesta. Pelkkä orgaanisten ruumiiden tekoprosessi tekee mielen epätoivoisexi; mixei apina voi tehdä vaikka vuohia? Vaikka miten bylsin niitä ei tule kilejä. Tästä näkee että luontoäiti ei ole tarkoittanut sellaista. Se ei ainoastaan järjestänyt juttuja, se suorastaan estää tekemästä tyhmiä.
ellauri115.html on line 551: Ei ole otusta universumissa jota ei voi pitää jossain suhteessa kaiken napana, jonka ympärille kaikki ryhmittyy, niin että ne on toisilleen tarkoitus ja keinot. Mieli menee sekaisin ja exyy kaikkiin näihin suhteisiin, ja kyl ne izekin sekaantuu toisiinsa pää pyörällä. Ihan mahottomia oletuxia tarvitaan että kaikki tää sopusointu syntyis aineen sokeasta mekanismista ihan umpimähkään! Turhaan ne jotka kieltää tarkoituxen yhteyden kaikkien osien suhteissa tähän kokonaisuuteen, turhaan ne koittaa kätkeä sekoilunsa abstraktioihin, koordinaatioihin, yleisiin periaatteisiin, symbolisin kaavoihin; mitä ne yrittääkin, mä en pysty tajuamaan noin tiukasti järjestettyä systeemiä ellen kuvittele jotain diktaattoria joka käskee sitä. Mun vallassa ei ole uskoa että passiivinen ja kuollut aine ois voinut aiheuttaa eläviä ja tuntevia olioita, että sokea sattuma olisi synnyttänyt älykkäitä olentoja, että ajattelematon olis voinut synnyttää ajattelevia olentoja. [No Jannen tasoista älykkyyttä voisi siitä spontaanisti vaikka lantalassa. Sitäpaizi kyllä jumalakin oli aika ajattelematon kun laittoi tän kellon käymään tälleen ihan perunoita.]
ellauri115.html on line 647: Mutta kun, halussani löytää oman paikkani lajini keskuudessa, mä kazon eri nazoja ja miekkosia joilla ne on olalla, missäs mä oon siinä nyt? Mikä näky silmieni edessä! Missäs on se järjestys jota mä oon näkevinäni luonnossa? Luonto näytti mulla sopusoinnun ja suhteellisuuden skeneä, mut apinalaumassa ei ole muuta kuin sekaannus ja epäjärjestys. Alkuaineet on sovussa; miehet on yhtä kaaosta. Naudat riemuizevat; niiden kuningas [eli mä] on onneton. Oi Viisaus, missä on sun lakisi? Oi Kaizelmus, onx tää sun mielestä hyvä tapa hoitaa asiat? Armollinen Jumala, missä on sun supervoimasi? Mä kazon maata, ja siellä on pelkkää vitunmakua.
ellauri115.html on line 681: Oi mies! älä ezi kauempaa pahan aiheuttajaa; sä olet se. Ei ole muuta pahaa kuin paha jonka sä teeet ja paha jonka sä kärsit, ja molemmat tulee susta izestä. Paha yleensä voi tulla vaan epäjärjestyxestä, ja maailmanjärjestys toimii kuin junan vessa. Paha erikoistapauxissa on vain sen kokijoiden turkissa; ja tää fiilis ei ole luonnonlahja, vaan miehen oma valmiste. Kivulla ei ole paljon mahtia niihin jotka ei ole ajatelleet paljoa, eikä niinkuin Runkmanni kazo eten eikä taxe. Ota pois meidän fataali edistys, ota pois meidän viat ja puristimet, ota pois miehen käsityöt, niin kaikki on hyvin kuin Harry Potterin 6. osan lopussa.
ellauri115.html on line 689: Vois luulla kärsimättömien miesten valituxista että Jumala on velkaa niille palkkion ennenkuin työ on edes tehty ja hyväxytty, ezen pitäis antaa miehuudesta förskottia. Voi ei! Ollaan ensin hyviä, onni tulee perässä pienessä lankakerässä. Ei vaadita Nobelin palkintoa ennenkuin ollaan voitettu se, eikä vaadita sitä ennenkuin tää työ on lopussa. [Ai vittu, sitä ei myönnetä postuumisti. No kai siellä kuonpuoleisessa on joku vastaava kunnianosoitus.] “Me ei kruunata voittajia vedonlyöntilistoissa," sanoo Plutarkhos, "vaan vasta kun juoxu on lopussa." Sitäpaizi voitto ei ole tärkeintä, vaan hieno palkinto.
ellauri115.html on line 691: Jos sielu ei ole ainetta, se voi jäädä henkiin ruumiin kuollessa; ja jos se tekee niin, Sallimus on kuivilla. Vaikkei mulla olis mitään muuta todistusta sielun virtuaalisuudesta, niin ilkeiden voitot ja munkaltaisten kunnollisten mätkintä tässä maailmassa riittäis vakuttamaan mut. Kyllähän niin karmea epäsointu universaalissa Voimassa on ratkaistava jotenkin. Mä sanoisin izexeni: Ei peli ole vielä lopussa, kaikki tasitaan sit kuonpuoleisessa." Mun pitäis silti vielä vastata kysymyxeen, "Mitä miehestä jää jäljelle kun kaikki mitä me voidaan aistia on hävinnyt huizin Nevadaan? Tää kysymys on jo lastenleikkiä kun olen myöntänyt et on kahdenlaista substanssia. On helppo ymmärtää että se mitä mä en voi aistia jää multa huomaamatta ruumiillisen elämän tohinassa, kun mä aistin vaan näillä 5 aistilla. Kun sielun ja ruumiin personaaliunioni hajoaa, musta tuntuu että toinen haihtuu ja toinen saattaa säilyä. Mix toisen häviäminen haittaisi jälkimmäistä? Pikemminkin päinvastoin, kun ne oli niin erilaisia, niiden muodostama yhdiste oli hyvin epästabiili, ja kun se hajoaa, molemmat palaa perusasentoon; aktiivinen vitalis-substanssi pitää kaiken sen voiman millä se lykkäsi ainetta liikkeelle. Hemmetti! mun paheet muistuttaa mua liiankin hyvin että mä olin vaan puolixi elossa täällä murheen laaxossa; sielunelämä vasta alkaa ruumiin kuollessa.
ellauri117.html on line 86: Mutta jos äidit suvaitsevat itse ruveta lapsiaan imettämään, niin tavat paranevat itsestään, ja luonnonmukaiset tunteet heräävät kaikissa sydämissä; valtion asukasluku on karttuva; tämä ensimäinen seuraus, tämä ainoa seuraus on liittävä kaikki sopusuhtaiseksi kokonaisuudeksi. Kotielämän tarjoama viehätys on paras vastamyrkky huonoille tavoille. Lasten meluavat leikit ja heidän aiheuttamansa vaivannäkö, joita alussa pidetään häiritsevinä, muuttuvat miellyttäviksi; ne saattavat isän ja äidin toisilleen tarpeellisemmiksi, rakkaammiksi, ne lujittavat aviollisia siteitä. Kun kotielämä on vilkas ja iloinen, silloin kotoiset huolenpidot ovat vaimon rakkain tehtävä ja miehen viehkein huvitus. Näin siis tämän ainoan epäkohdan korjaamisesta seuraisi yleinen parannustila ja luonto olisi pian palauttanut kaikki oikeutensa. Niin pian kuin naisista taas on tullut äitejä, niin kohta miehistä tulee isiä ja puolisoja.
ellauri117.html on line 251: So they wrestled swiftly, rapturously, intent and mindless at last, two essential white figures working into a tighter closer oneness of struggle, with a strange, octopus-like knotting and flashing of limbs in the subdued light of the room; a tense white knot of flesh gripped in silence between the walls of old brown books. Now and again came a sharp gasp of breath, or a sound like a sigh, then the rapid thudding of movement on the thickly-carpeted floor, then the strange sound of flesh escaping under flesh. Often, in the white interlaced knot of violent living being that swayed silently, there was no head to be seen, only the swift, tight limbs, the solid white backs, the physical junction of two bodies clinched into oneness. Then would appear the gleaming, ruffled head of Gerald, as the struggle changed, then for a moment the dun-coloured, shadow- like head of the other man would lift up from the conflict, the eyes wide and dreadful and sightless.
ellauri118.html on line 42: Chorderlos de Lacloxen Vaarallisia yhdyshenkilöitä -kirjasesta näkee hyvin millaista panotouhu oli ennen ehkäisypilleriä. Romanttisia tissejä, kyynelehtimistä ja kädenpuristuxia, kirjelappusia ennen kaikkea. Mikä helpotus kun kamat lopulta on pussissa. Heippa kukka! ja eiku seuraavaan. Romantiikka ei ole muuta kuin tunnelmointia kun ei pääse viivalle. Rakkaus avustaa luontoa, kuten de Laclos osuvasti muotoilee, vetää tikanpojan puuhun niin sanoaxemme. Nyt on vaan kimalaiset aika lopussa, kukat nyyhkivät ja käpristyvät helteessä. Koirasapinoiden siittiöt on hakusessa, pojat rupeavat harmaasexuaaleixi. Pahalta näyttää.
ellauri118.html on line 611: Veijari-näytelmässä Aphra Behn kuvaa itselleen tuttua hovimiesten, keikareiden, seikkailijoiden sekä itsenäisten ja itsetietoisten naisten maailmaa. Hänen vakiohenkilöitään ovat kevytkenkäiset naiset ja huikentelevaiset herrasmiehet. Ilottelevan ja nokkelan dialogin keinoin Behn kertoo useiden nuorten naisten ja miesten rakkaustarinat ja –seikkailut. Tapahtumapaikkana on Napoli ja karnevaalien aika, mikä antaa naamioiden ja pukuleikkien kautta tilaa monille sekaannuksille. Näytelmän miehet ovat pääasiassa englantilaisia, mutta naiset ovat italialaisia. Komedian lopussa kaikki rakastuneet saavat omansa.
ellauri119.html on line 246: Yhteiset unelmat. Unelmat kohottavat meidät arjen yläpuolelle. Tulee pyhäpäivän tunnelma. Yhdessä haaveileminen lisää suhteisiimme ripauxen ihmettä. Haaveillaan yhdessä tulevasta menestyxestä: lapsista, vaurastumisesta, viimeisestä matkasta. Sullahan oli useitakin poikia, liekö enää elossa muita kuin se kuopus, jonka kuzuit takas kuolleista. Unelmoidaan rauhasta, onnesta ja ilosta. Kun sulla sitä piisaa vaikka muille jakaa, voisit siitä vähän meillekin pistouvata. Ja vähän vähemmän noita itikoita näin juhannuspyhixi. Jollet pane pahaxesi. Kiitos. Anteexi. Ole hyvä. Älä nyt suutu.
ellauri131.html on line 127: Yksi esimerkki liittyy Filippovsshinan kylän romanien äärimmäisen julmaan joukkoampumiseen Luoteis-Venäjällä. Se suoritettiin armeija Nordin (Rückwärtiges Heeresgebiet Nord) selustassa helmikuun lopussa 1942.
ellauri131.html on line 639: Marianne: Elokuun alussa olin palannut viinin ja teeveemoskan pariin. Rahat oli lopussa. Universumin shekki oli katteeton. Napsautin tvn päälle. Kardashianit riitelivät Kanyen Kimille ostamista vaatteista. Self help on vaarallista jos rakastaa elämistä pilvilinnoissa. Self help on bisnestä. Isoa bisnestä. Se myy onnentunnetta.
ellauri132.html on line 270: …koska se on ainut tapa päästä sinne. Loput on joskus vaikeimpia kohtia. Jotkut tyypit ei tiedä mihin ne haluu lopettaa, toiset ei tiedä onko ne jo lopussa vai e. Tässä sulle tulee onkelma. Jos sä tiedät mihin sä haluut lopettaa, mun miälestä, on helpointa vaan sit kirjoittaa sitä kohti. Se on vähän kuin yhdistäisi pisteitä. Tästä se alkaa, tähän se loppuu, tää tulee siihen keskelle, nää pikku jutut välissä. Emma Coats sanoo on parasta:
ellauri132.html on line 656: Meno-paluu. Tää juoni on yxinkertaisesti matka pisteestä A pisteeseen A. Päähenkilö lähtee matkalle, vaan palataxeen lopussa lähtöruutuun voitettuaan viisautta ja kokemusta (ja joskus jonkun aarteen myäs). Paulo Coelhon Alkemisti on rakastettu havainnollistus tästä juonesta.
ellauri132.html on line 737: Luke ja June asuu onnellisina kahden leevelin bungalowissa, mutta niillä on rahat lopussa. Mitä ne tekevät? Mä tiedän ehdottaa Margaret. Kirjoitetaan löysä jatko Käsinukkeen ja räjäytetään sillä Booker-pankki! Tai ainaskin puolet siitä.
ellauri133.html on line 221: Noin pitkä horrorstoori ei voi kun lerpahtaa, ei kukaan pysty työntämään pökköä pesään tihentyvällä tahdilla tuhannen sivua ilman et pitää välillä vetää ulos ja huilata. Lopussa kaljupää mutta siitä huolimatta hämmästyttävän nuoren näköinen "Bill" lakkaa änkyttämästä (akkaa länkyttämästä) ja all is well, kuin Harry Potterissa. Se olikin vaan paha uni vaikka pitkänlainen. Se siitä ja sen kestävyydestä.
ellauri135.html on line 143: Konsta siteeraa Iljinin syvänteen lopussa seuraavaa kuuluisaa kaxrivistä runoilija Nikke Bergiltä:
ellauri135.html on line 761: Kuolleen päättely on sopusoinnussa Lermontovin ajatuksien kanssa. Hän ei heti päätä, kenen puoleen kääntyä välittäjänsä kautta. Hänen koko elämänsä ja sotilaalliset ansionsa eivät kiinnosta ketään. Lyyrinen sankari tajuaa valitettavasti, ettei edes hänen kuolemansa voi innostaa ketään ja aiheuttaa vilpitöntä myötätuntoa. Ilmaus "jos joku pyytää ..." sisältää valtavan katkeruuden. Kuoleva saa viimeisen mahdollisuuden puhua ennen kuolemaansa, mutta hänet pakotetaan ystävän kautta puhumaan itse asiassa ensimmäiselle kohdatulle henkilölle. Sankari ei kuvaile kuolevaisen haavansa yksityiskohtia, vain huomauttaa vaatimattomasti, että "hän kuoli rehellisesti kuninkaan puolesta". Hän vain pahoittelee, että hänet haudataan vieraalle maalle, ja pyytää välittämään pokkurointinsa ”kotimaahansa”.
ellauri141.html on line 315: polypus an gravis hirsutis cubet hircus in alis boar better than I sniff out the stench of octopus
ellauri141.html on line 326: mollis opus. pereat male quae te forever flaccid for me. Curse the cocksucking
ellauri141.html on line 785: Esim Hugo von Hofmannsthal (toinen mitättömyys) koskaan ilmestymättömässä esipuheessaan saxalaiseen laitoxeen puhuu narratiivista. Hahaa, eise ole, Saint John vain narrasi, pelkkää perseilyä se on! Toinen hölmö T.S.Eliot, joka englanninsi sen, oli näkevinään siinä X cantoa, jossa väliin perustetaan kaupunkia ja väliin matkustellaan yhä syvemmälle autiomaan uumeniin. Mut ei sekään siitä oikein saa valmista. Ei siinä ole juonta siteexi eikä sankariakaan. Ihan paska kertomuxena. Alussa ja lopussa on joku chanson kuitenkin.
ellauri142.html on line 668: Viimeisin kehityxen vaiheista on sitten tollanen täysin härmistynyt jumala, jonka ainoo jälelle jäänyt tehtävä on motivoida se, että kunkut ja niiden hännystelijät viettää luxuselämää sillä aikaa kun laahus raataa paskahommissa. Sille paras motivointi on, ettei just tää elämä sunkaan ole ainoa, vaan nimenomaan juuri sulle parempaa on tiedossa, kuha jaxat täällä kiltisti koko aika ahertaa, lopussa sitten luojan kiitos seisoo. Loppupeleissä sitten osat vaihtuvat, ja sulla alkaa olla tosi mukavaa. Kuha nyt et vaan ala napista vielä tässä vaiheessa.
ellauri142.html on line 710: Tiedä myös, että tietämättömyyden yöstä syntynyt tamas on kaikkien ruumiissa asujien pettäjä; se sitoo sielun ajattelemattomuuden, kankeuden ja suruttomuuden siteillä. ”Ilman armoa (tuntemista) on sielu ikään kuin kuivettunut. Kun ihmisruumiin kaikkien porttien kautta paistaa kirkas valo, tiedä silloin, että sattva (sopusointu, valo) on hänessä kypsynyt. Mutta onko jääkaapissa valo kun ovi on kiinni? Mieti sitä!
ellauri142.html on line 988: No mitenkäs siinä kärhämässä sitten kävi? No sitä ei kerrota. Lopussa vaan seisoo isoin tikkukirjaimin: WE APOLOGIZE FOR THE INCONVENIENCE. Ei korjaan, siinä lukeekin:
ellauri144.html on line 531: Dilation and curettage (D&C) is a brief surgical procedure in which the cervix is dilated and a special instrument is used to scrape the uterine lining. Knowing what to expect before, during, and... Sehän on kaavinta! Sillä Philip Roth pääsi eroon esikoisesta, joka lähti kasvamaan kun Maggi ei tullut laittaneexi pessaaria. Keskimmäinen oli pelkkä huijaus. Kuopusta ei sitten tullutkaan.
ellauri144.html on line 910: Hän on Jumala joka venttaa kaikkien päiden lopussa, kuin kaikkien reunojen reunalla. Eräänä päivänä löytänemme sen. Mikä päivä? Yksi. Ehkä päivä, jolloin Huan Ramón Himénez kirjoitti nämä jakeet useilla sivuilla. Ehkä tänään, kun muut lukevat niitä. Päivän, jok´ei ole eikä todennäköisesti pitäisikään olla sama kaikille, jolloin sisältä ja ulkopuolelta näemme ja tunnistamme toisemme, päivän, jolloin sanomattomuus on dethroned.
ellauri145.html on line 522: We have to bestow blame on one particular Nazi named Martin Heidegger. Martin Heidegger’s magnum opus Being and Time was in large part an attempt to create a systematic understanding of metaphysics and human condition building from Nietzsche’s work. Heidegger became the Nazi rector for the entire German university system, which gave the Nazi party a huge bolster of academic legitimacy, and he promoted the Nazi party and their agenda from his classroom, often sporting the Brown Shirt. When the Nazi’s really began to take power, Hitler kicked out Heidegger as University Rector.
ellauri145.html on line 616: 1 Filosofi Friedrich Nietzsche (1844–1900) kirjoitti joulukuun 1888 lopussa ja tammikuun 1889 alussa joukon kirjeitä ja muistiinpanoja, jotka on tunnettu yli sata vuotta saksan sanalla Wahnsinnszettel eli ”hulluuslappuset”.
ellauri145.html on line 1086: Ulsterin poka väittää että Rimbaud rienatessaankin pysyy izelleen uskonnollisena. Distancing himself in an at times sacrilegious or blasphemous way from conventional western attachment to the Bible and to the figure of Christ as saviour, Rimbaud nevertheless proceeds to create for himself a radically different spiritual alternative. No voihan se niinnii olla, musta tossa loppupäässä vois olla jotain homostelua. Noi 2 ekaa naista on varmaan sen kuolleet siskot Vitalie (17v) ja Victorine (4kk). Toi Bau on varmaan joku niiden keskinäinen sana. Isabellesta se ei rukoile, koska se on elossa. Ellei se sitten oo toi Lulu, mutta epäilen. Olisko to Madame *** sit tän rimpulan tiukka äitykkä? - Mut no hei! Ulsterin poka on tullut samaan johtopäätöxeen kuin mä että tässä runon lopussa on kuin onkin homostelua! Spunk tarkoittaa kuin tarkoittaakin runkkua! Se oli Rimbaudilla pahe ainainen, esim seuraavassa runossa on sama idea:
ellauri146.html on line 172: Piha-Anteron antologiassa on seuraava pätkä näytelmän ihan lopusta.
ellauri147.html on line 835: Sielulla on istuimensa kehossa – tämä ajatus ei ole muuttunut, vaikka olemme kutsuneet sitä "psyykeksi" 1800-luvun lopusta lähtien ja todistaneet sielun elämän häiriöt ulkomaisilta kuulostavilla nimillä, kuten "neurasthenia", "neuroosi" tai "psykoosi". Toissa vuosisadan vaihteessa hermojen ärtyvää heikkoutta pidettiin johtavana oireena mielialahäiriötä levittävästä epidemiasta, jonka avulla voimme tänään puhua tästä aikakaudesta "hermostuneisuuden aikakaudena".
ellauri151.html on line 163: She saw that he was coming; and stopped him again. But she was very nearly too late. Tackletonistakin tulee kilppi lopussa. Sirkka sirahtaa ja sitten kaikki haihtuvat kuin pieru Saharaan. Risa lelu jää lojumaan lattialle.
ellauri151.html on line 1022: Pastori pääsee pussaamaan Kerttua häthätää Kertun makkarissa. Sukuelimiä ne tuskin kerkii kaivaa esille. Tai ehkä ehtivätkin, Giden 3 pistettä lauseen lopussa voi tarkoittaa juuri sitä...
ellauri151.html on line 1114: Aikanaan Mordecai Meirin vaimo sai lapsen joka oli yhtä vankka ja epäsiisti kuin [uusi] isänsäkin. Vaimo leikki vauvan kanssa, leperteli "Kukkuu, kukkuu". Tarina ei ole aivan lopussa. Mordecai Meirin leski kuoli lavantautiin suuren sodan aikana. Voi murheen päivää. Äitini nyökäytti peruukki vinossa tälle uudelle lenkille päättymättömässä onnettomuuxien ketjussa, johon ei koskaan totu. Se todisti hänelle jällen kerran että elämä on pahaa unta ja että ei hyödytä tehdä syntiä luojaansa vastaan. Ehkä ei pitäisi koskaan syntyäkään... Mutta minkäs sille voi että on sntynyt? [Asiaan on paras puuttua aiemmassa vaiheessa.] Kului muutama kuukausi ja Mordecai Meirin puotiin ilmestyi vieras nainen.
ellauri152.html on line 66: Missä määrin Theokritoxen homoepyllit on ize koettua, ei ole ratkaistavissa. Niit on 2 kirjan lopussa ja molemmissa kertoja on harmaantunut setä, joka uikuttaa jonkun nuoren juipin perään: Minusta sinä olet ylimielinen ja röyhkeä. Izeään se neuvoo: Tule järkiisi äläkä toimi kuin nuori, kun et kerran ole sitä. Vanhuus tulee ja tekee meidät ryppyisexi nopeammin kuin ehdit sylkästä. Mutta Afroditen käsissä olen kuin hento lehti tuulessa. Sisään vaan vaikkei seisokkaan.
ellauri152.html on line 731: Pikku Iisakki kuvittelee olevansa sekä kedontuoksuinen karvaton pikkuveli Jaakob että narsistinen kuopus Joosef. Vaixillä oli pikkuvelikin.
ellauri155.html on line 915: To trembling harmonies of field and cloud, Kentän ja kasarmin värähtelevässä sopusoinnussa
ellauri158.html on line 57: Jonnekin on Pentiltä hukkunut jako jaollisiin ja jaottomiin asioihin, josta Parmenides paljon paasasi, ja minäkin TMAD-manuskriptissa. On se väähän sääli että se kässäri jäi pöytälaatikkoon, oikeastaan se oli mun tuotantoni opus magnum. Ellei sitten nämä paasauxet kisko edelle!
ellauri158.html on line 143: Nyt eiku calculemus! Lopussa pitäis jäädä käteen apinoiden käyttöohjeita. Alku aina hankalaa, lopussa luojan kiitos seisoo.
ellauri158.html on line 213: Hui! tää on aika raju väite, Pentin pahexuttua panteismiä. Ainoa ainesosa maailman leivonnaisessa on jumala, kaikki me on tehty sen jauhopussista. Koska tää kaiketi on sen päätuloxia, muut premissit on luettava niin et tää vaikuttaisi korollaarilta. Res extensa olis niinkö ruumis (extensiivinen eli aikapaikkainen), res cogitans olis sit sielu eli pään sisäpuoli. Mind-body dualismi luikahtaa tässä sisään sivulauseessa.
ellauri158.html on line 319: Jumala on jo toteuttanut kaikki mahdollisuutensa. Sen pusero on tyhjä ja pakka lopussa. Se teki parhaansa ja kazo mihin se riitti.
ellauri159.html on line 1384: Faith on a fact can create the fact. Billin esimerkki koskee yrittäjää ja seuraavaa vuosineljännestä, eli ylhäältä käsin avun saanutta izetietoista optimistisirkkaa. Tää tietysti on ton jenkkiuskomisen varsinainen keissi. Se on totta koska se toimii tähän tarkoitukseen, eli luotto tuottaa voittoa. Lopusta ei ole väliä, se on vaan vanukkaan koristelua. The proof of the pudding is in the eating.
ellauri160.html on line 337: Aamulla menen äidin ja veljen kanssa Partio-Aittaan Yrjönkadulle. Äiti ostaa meille partiopuserot ja liinat, sinisestä langasta punotun solmukkeen, ei
ellauri161.html on line 414: Je suis l'Empire à la fin de la décadence, Olen valtakunta rappionsa lopussa,
ellauri162.html on line 435: Jakeessa 14 toistetaan toista kvartistia ("peilit", "liekit / soihdut"): kuolema on tahrannut peilit ja sammuttanut liekit, mutta ne elvytetään. Siksi sielut eikä ruumiit elvytetään, koska "peilit" ja "liekit" viittaavat ystävien hengellisyyteen eikä heidän kehoonsa. Myös jakeiden 7 ja 8 assonanssi [i] vastaa myös jakeiden 13 ja 14 assonanssia. Kuolema yhdistää rakastavaiset ja sinetöi heidän rakkautensa ikuisesti. Runoilija näyttää siis odottavan sitä vapautuksena, kuten tulevaisuuden käyttö runossa osoittaa. Otsikkoa lukuun ottamatta sana "kuolema" ilmestyy lopulta vain runon lopussa, mutta se on pikemminkin ylösnousemus, kuten jakeessa 13 osoitetaan. Lisäksi "kuolleet liekit" on oksymoroni (liekit = elämä) ja [m] -allitaatio yhdistää nämä kaksi sanaa.
ellauri162.html on line 549: Sitten toinen Antikristus, mies Persiasta, tulee idästä, valloittaa Neron, polttaa Rooman, vakiinnuttaa asemansa Juudeassa ja tekee ihmeitä. Mutta Jumala, siunatun armeijan kanssa. etenee Persian ulkopuolelta voittomarssilla; Antikristus on voitettu, ja Kristus ja Hänen pyhänsä asettuvat Jerusalemiin. Saadaksesi tietää, mitä seuraa, meidän on tutustuttava "Ohjeisiin" (II, 1-4). Ensinnäkin valitut nousevat kuolleista ja elävät 1000 vuoden ajan nautinnon ja onnen elämää. Tuon ajan lopussa tuli tuhoaa maailman, Kristus ilmestyy, ja kaikki kuolleet nousevat viimeiseen tuomioon, joka johtaa joko Paratiisin iloihin tai kipuihin.
ellauri162.html on line 551: Tuon ajan lopussa tuli tuhoaa maailman, Kristus ilmestyy, ja kaikki kuolleet nousevat viimeiseen tuomioon, joka johtaa joko Paratiisin iloihin tai helvetillisiiin kipuihin.
ellauri163.html on line 807: Vaikka Au Hasard Balthazarin lopussa kriitikot väittävät usein, että aasi oli kuollut elokuvan lopussa, kun näemme vain sen kuolevana, tämä elokuva olettaa myös kuoleman, mutta näemmekö sen ei ole yhtä tärkeää kuin aiemmassa elokuvassa, joka päättyy lempeään eroon ennen tätä hetkeä. Tämä elokuva päättyy Mouchetten tietoiseen tietämättömyyteen riippumatta siitä, näemmekö hänen todellisen loppunsa vai emme. Ja kuten mainittiin, tämä loppu ei ole läheskään yhtä tyydyttävä, kerronnallinen, emotionaalisesti tai loogisesti kuin aasin loppu. Syynä on se, että vaikka hyväksyisi, että tyttö raiskattiin ja hiänen äitinsä kuoli tuntien sisällä toisistaan, hiänellä on silti paljon tekemistä, nimittäin Arsenen kaa, olisin mielelläni nähnyt niiden sexiä vähän lähemmin ja enemmän. Aasi oli vanha ja sieti kuollakin, mutta she still had much going for her. She was a juicy little dish. My handkerchief was all wet when the film was over.
ellauri163.html on line 809: Ja huolimatta tästä lopusta, joka tuli romaanista, josta elokuva sovitettiin, Georges Bernanosin Nouvelle Histoire De Mouchette (josta Bresson oli myös sovittanut elokuvansa Maapapin päiväkirja), se ei ole hyvä; se löyhkää artikulaatiolta ja melodraamalta, joka on villisti ristiriidassa Au Hasard Balthazarin kanssa, varsinkin kun otetaan huomioon, kuinka usein (ja yllättävän kriittisesti) oikein nämä kaksi elokuvaa yhdistetään.
ellauri164.html on line 64: Mamertiinien vankila lat. Carcer Mamertinus on Rooman vanhin vankila, joka sijaitsi Capitoliumin itärinteellä. Monet tunnetut valtiolliset vangit, kuten Jugurtha ja Vercingetorix, odottivat siellä kuolemantuomionsa täytäntöönpanoa. Legendojen mukaan myös Pietari ja Paavali olisivat olleet siellä vangittuina. Nykyisin vankilasta on jäljellä kaksi päällekkäistä selliä, joista alempaan eli Tullianumiin päästiin vain katosta olevasta aukosta. Vankila rakennettiin noin vuonna 386 eaa. Paikalle rakennettiin 1300-luvun lopussa San Pietro in Carcere -kirkko.
ellauri171.html on line 142: Hizi kuvan Rahab on erehdyttävästi latta-aivoille tähdätyssä Oxford-poliisisarja Lewixessä esiintyneen transumurhaajan näköinen, nimeltä Zoe Kenneth, jonka nimi Baby Names sivuston mukaan tarkoittaa "life born of fire". Se näytti enimmäxeen naiselta kunnes sen viimeinen murha-aie meni myttyyn, jolloin se alkoi karjua aika äijämäisesti. Nazinäyttelijä Laurence Fox oli jaxon lopussa eheytynyt, se kazoi vitunkuvia pornolehdestä natustellen suklaapatukkaa.
ellauri172.html on line 123: Néel de Néhou, nuori aristokraatti, jolla on ritarillinen käytös, joka on sopusoinnussa kirjailijan nostalgisen ihanteen kanssa, yrittää itsepäisesti voittaa Calixten suosion vaarassa menettää kaiken. Mutta hänen kunnioituksensa saa vastauksen vain ystävänä tai sisarena nuorelta karmeliitilta, joka on kääntynyt yksinomaan Jumalaan. Malgaignen synkistä varoituksista huolimatta hän heittäytyy ruumiistaan ja sielunsa mahdottomaan ja traagiseen intohimoon, joka yhdistää hänen kohtalonsa isän ja tyttären muodostaman vastakkaisen parin kohtaloon.
ellauri182.html on line 290: Pali ei ole sanskritin ja Japanin sekoitusta. Ishida oli yli 70 mutta edelleen ylpeä Lea- kampauxestaan. Zen aamiainen oli taas vastenmielinen. Kurkistin lopusta, Elvistukka ja pappisserkku Waijin ovat konnia. Niinpä tietysti.
ellauri184.html on line 657: Pilatus remontoi jotkut loistotornit jonkun satamakaupungin (Tiberias?) möljässä. Onkne samat mitkä Huismanni mainizee kirjansa lopussa? Pilatus oli razumies ilman lakitutkintoa. Varmaan reilua tykkikenraali Xavieria otti päähän liuhupartojen jesuiittojen häsläys.
ellauri185.html on line 68: Mitäs tapahtui samaan aikaan toisaalla? Kreikassa 600-500-luvulla eKr Solon ym arkista puuhastelua. Sisämerten kolonisointia kilpaa Foinikian kaa. Millonkas se Iisebelin Tyros lytättiin? Jezebel esiintyy 800-luvulla, jälkeen Salomonin 970–931 BCE. Daavid osti tontin jolle Salomo rakensi ekan temppelin. Temppeli hävitettiin 589-587 Nebukadnesarin toimesta ja taparikolliset vietiin tällä kertaa Babylonin linnaan 597-539. Hizi kun olisi se seinätaulu jossa on raamatun tapahtumat aikajanalla. Millos se Moosexen konvoi palas Ebyktistä? Joidenkin Raamatun pohjalta tehtyjen laskujen mukaan israelilaiset palasivat Egyptistä noin 1300–1200 eaa. He joutuivat sotaan filistealaisia ja kanaanilaisia kanssa valloittaen Ain, Jerikon ja Hazorin. Arkeologien mukaan Jeriko ja Ai tuhoutuivat noin 1550 eaa. keskipronssikauden lopussa. Monien tutkijoiden mukaan Egyptissä kävi vain pieni joukko, ja israelilaiset olivat eräänlainen Kanaanin maan alakulttuuri, joka eli paimentolaisina maassa, jossa kaupunkilaiset palvoivat muun muassa israelilaisten uskovaisten epäjumalina pitämiä Baalia ja Astartea. Eräässä vaiheessa nämä paimentolaisheimot alkoivat vallata Israelia. Israelilaiset voittivat viimeiset kanaanilaiset noin 1140 eaa. David Rohlin kiistanalaisen revisioidun kronologian mukaan Jerikon ja Ain tuhoutuminen osuu samaan aikaan israelilaisten Egyptistä-paluun kanssa, ja Raamatun kertomus on mahdollinen kuvaus tapahtumista.
ellauri185.html on line 339: Derek Parfit (11. joulukuuta 1942 – 1. tammikuuta 2017) oli englantilainen filosofi, joka oli erikoistunut yksilön identiteetin, rationaalisuuden ja etiikan ongelmiin ja näiden välisiin yhteyksiin. Hän toimi Oxfordin yliopiston All Souls Collegen vanhempana tutkijana sekä New Yorkin, Harvardin ja Rutgersin yliopistojen vierailevana professorina. Tää on varmaan samanlainen idealistikuikka kuin se toinen joka puhui "tietoisuuden vaikeasta ongelmasta." Konstan parempi polkka. "Därek" ehti kirjoittaa julkaisemattoman nälkävuoden mittaisen kantilaisen paasauxen eettisestä vuorikiipeilystä (senkin läpi pitänee vielä joskus kahlata, vaikkei tee mieli paljon enempää kuin tehdä samaa Huitilanjoessa), jossa sanotaan lopussa mm.
ellauri185.html on line 517: Tässä oli siis kysymys vasta Tolstoin mielipiteiden selostuxesta eikä niiden arvostelusta. (Odotahan vaan Lexa, lopussa tulee todella kylmää kyytiä!)
ellauri185.html on line 674: Mainitun kirjoituksen ensi osan lopussa Luther vielä kerran kokoaa käsityksensä vuorisaarnan sanojen oikeasts merkityksestä keskitettyyn loppuponteen, joka kuuluu näin:
ellauri190.html on line 189: Kuoliniskun Ordalle antoi Timur Lenk, joka 1300-luvun lopussa tuhosi Tokhtamyshin armeijan, hävitti Ordan pääkaupungin Sarain, ryösti Krimin kauppakeskukset ja vei taitavimmat käsityöläiset omaan pääkaupunkiinsa Samarkandiin. Tokhtamysh murhattiin 1406. Hän oli Ordan viimeinen vahva kaani, ja hänen jälkeensä kaanikunta alkoi hajota. 1440-luvulta alkaen Orda oli hajaannuksessa ja jakaantuneena kahdeksaan erilliseen kaanikuntaan: Siperian, Qasimin, Kazanin, Astrahanin, Kazakkien, Uzbekkien, Krimin ja Suur-ordan kaanikuntiin. Mikään näistä ei yksinään ollut Moskovaa voimakkaampi, ja se irrottautuikin tataarien kontrollista lopullisesti noin 1480. Kaanikunnat liitettiin Moskovaan yksi kerrallaan 1500-luvulla, lukuun ottamatta Krimin kaanikuntaa, josta tuli Ottomaanien imperiumin vasallivaltio 1475 kunnes se liitettiin Venäjään 1783.
ellauri194.html on line 121: Disney-elokuvassa Hopon poppoo Hessu lähtee lomalle Highway 66:iä pitkin. Pojat syövät matkailuvaunussa maissintähkiä kilahtaen rivin lopussa kuin Remington merkkiset kirjoituskoneet. Kukaan ei istu puikoissa, niinkuin ei istu nytkään.
ellauri196.html on line 53: Ioannes Piscator (natus die 27 Martii 1546 Argentorati - obiit die 26 Iulii 1625 Herbornae in Provincia Giessa) fuit magister artium, professor ac theologus Germanicus. A piscatore habemus opus: Aphorismi doctrinae christianae (Herborn 1619).
ellauri196.html on line 101: Eemeli on aikamiespoika. Verottajalla on mielestään saatavia Eemeliltä jonka ei auta muu kuin paeta ja yrittää kaupungista työnteolla ansaita puuttuvat rahat. Vossikkakuskina kaupungissa Eemeli auttelee monia ihmisiä heidän murheissaan. Lopussa selviää, että verottajan tavoittelema henkilö on nimeltään Emil, josta Eemeli toteaa nimensä olevan ihan pelkkä Eemeli. Säästyneet rahat Eemeli antaa iäkkäille vanhemmilleen ja käskee herättää vasta sitten, kun ne loppuvat.
ellauri198.html on line 631:

Eli mun tulkinta on suoraviivainen: Ruskea saapasvaha muistelee tässä lukemattomia Italian junareissuja muiden brittisuklaaosaston ritareiden kaa. Sitä varten ne takuulla matkusteli saapasmaahan, kuten teki myös Tomppa Manni sittemmin. Sinne meni myös Goethe nuolemaan tikkunekkuaan. Monet lentää nykyään Phukettiin. Harri Jäppisen romanttinen matkakohde oli Indoneesia. Ezillä tavalla. Näitä smuttuisia piilokuvia on brittirunoilijoilla tukuittain, esim. Coleridgen Kupla kurkussa. "I've got a first class ticket" ne huutavat kuin Mr. Fogg. Tulkinnasta selviää myös mixi quest on valmis ja runo lopussa kun Roland pääsee mustaan tunneliin toitottamaan sarvella.
ellauri198.html on line 710: The series was chiefly inspired by the poem "Childe Roland to the Dark Tower Came" by Robert Browning, whose full text was included in the final volume's appendix. In the preface to the revised 2003 edition of The Gunslinger, King also identifies The Lord of the Rings, Arthurian legend, and The Good, the Bad and the Ugly as inspirations. He identifies Clint Eastwood's "Man with No Name" character as one of the major inspirations for the protagonist, Roland Deschain. King's style of location names in the series, such as Mid-World, and his development of a unique language abstract to our own [clarification needed] (High Speech), are also influenced by J. R. R. Tolkien's work. The series is referred to on King's website as his magnum opus.
ellauri198.html on line 712: Bill Sheehan of The Washington Post called the series "a humane, visionary epic and a true magnum opus" that stands as an "imposing example of pure storytelling," "filled with brilliantly rendered set pieces... cataclysmic encounters and moments of desolating tragedy." Erica Noonan of the Boston Globe said, "There's a fascinating world to be discovered in the series" but noted that its epic nature keeps it from being user-friendly.
ellauri203.html on line 313: A Song On The End Of The World Laulu maailmanlopusta
ellauri203.html on line 471: Aaveet on poemainen kummitustarina jossa ei ole juuri päätä eikä häntää. Sen lopussa kaveri jota Alice niminen aave on kuljettanut ympäri Eurooppaa palaa ryssiin vain havaitaxeen että maaorjat on vapautettu ja sen raha-asiat on päin persettä.
ellauri205.html on line 152:

Miesvaltafantasioista nauttivat naiset olivat itsevarmempia, tasapainoisempia ja paremmassa sopusoinnussa seksuaalisuutensa kanssa kuin ne, jotka torjuivat sellaiset likaiset järjettömyydet. Hän luki psykoanalyyttisia tulkintoja latenssi-ikäisilla tytöillä yleisistä sieppausfantasioista, joiden avulla he analyytikkojen mukaan käsittelivät miehisen perversion herättämiä pelkoja ja isään kohdistuvia tiedostamattomia libidinaalisia toiveita.
ellauri210.html on line 51: Se karkas Hondurasiin pakoon tuomiota pankkikavalluxesta mutta palasi tubiin kuolevan vaimon luo ja sen kuoltua istui Ohiossa kiltisti kolme vuotta viidestä. Lukijat tykkäsi sen naiveista Maupassant tyyppisistä jutuista joissa on joku juju lopussa, muttei kriitikot.
ellauri210.html on line 315: Picasson sininen kausi (1901–1904) sisältää synkkiä maalauksia, joita hän alkoi maalata vietettyään aikaa Barcelonassa perheensä luona. Maalaukset eivät kuvaa arkielämän tilanteita, vaan välittävät runollisia viestejä. Maalikaupasta oli muut sävyt lopussa.
ellauri214.html on line 551: Tokarczuk felt this rejection of facts at first-hand when the Polish publication of her 2015 novel The Books of Jacob led to death threats from nationalists. Her 900-page “magnum opus” tells the true story of 18th-century Polish-Jewish religious leader Jakub Frank, who converted thousands of Orthodox Jews to a kind of Christianity that saw them condemned and persecuted for heresy.
ellauri216.html on line 148: Hänen kirjoituksensa tulivat julkisuuteen ensimmäisenä 400-luvulla ja monofysitistit käyttivät niitä tukemaan omia argumenttejaan. Niiden (pseudo-)apostoliseen alkuperään suhtauduttiin epäilevästi, mutta vähitellen Pseudo-Dionysioksen teokset hyväksyttiin laajalti. Keskiajalla kristilliset mystikot saivat niistä vaikutteita. Keskiajalla niistä tuli hyvin suosittuja teologien keskuudessa, mutta renessanssin aikana alkoivat väittelyt teosten autenttisuudesta. 1400-luvulla erityisesti Lorenzo Valla teki paljon työtä vakuuttaakseen muut siitä, ettei Pseudo-Dionysios voinut olla sama henkilö kuin alkuperäinen Dionysios. 1800-luvun lopussa Hugo Koch ja Josef Stiglmayr osoittivat, että Dionysios on filosofiassaan tekstuaalisesti riippuvainen Prokloksen pahuuden teoriasta, mikä oli naula arkkuun väitteille, joiden mukaan hän olisi ensimmäisen tai toisen vuosisadan kirjoittaja.
ellauri216.html on line 836: Tämä kirja on kokoelma tekstejä eri lähteistä, päivittäiseksi hengelliseksi lukemiseksi, jonka on koonnut Valamon igumeeni Hariton (k.1947), joka joutui v.1940 lähtemään luostaristaan Suomeen, mutta joka ehti neljä vuotta aikaisemmin julkaista tämän kirjan, joka on sittemmin käännetty suomen lisäksi englanniksi, ranskaksi ja espanjaksi. Mukana on kirjan lopussa myös erilaisia rukousohjelmia, ja jotkut tekstit saavat myös alaviitteita selityksineen eri termeistä tai kirjoitelmien kirjoittajista, sopivasti myös ei-ortodoksisille lukijoille.
ellauri216.html on line 920: 1970-luvun lopussa metropoliitta Johannes herätteli henkiin ajatusta Konevitsan luostarin uudelleen avaamisesta; tarkoituksena oli että Mäntästä olisi ostettu tilava tyhjilleen jäänyt entinen hoitolaitos ja siitä olisi tullut Uusi Konevitsa. Hän vastusti tuolloin tekeillä ollutta Uuden Valamon kirkkoa ja katsoi kokonaan uuden luostarin perustamisen paremmaksi ajatukseksi. Ajatus kuitenkin tyrehtyi yleiseen vastustukseen.
ellauri216.html on line 947: Valamon uusi kivinen pääkirkko valmistui 1700-luvun lopussa ja luostarin toiminta vilkastui. Tämän jälkeen valmistuivat ensimmäiset skiitat sekä majatalo, sairaala ja uudet asuintilat. Luostarin nopeaan voimistumiseen vaikutti Pietarin läheisyys ja sieltä saapuvat pyhiinvaeltajat.
ellauri216.html on line 949: Isä Nazarin mukana Sarovista tulleista noviiseista yksi oli nimeltään Jegor Ivanovitsh Popov. Hän kilvoitteli Valamossa vuosina 1782–93. Vuoden 1782 lopussa hänet vihittiin munkiksi nimellä German. Yhdessä kuuden muun munkin sekä kolmen noviisin kanssa hänet valittiin Valamosta ja Konevitsasta tekemään lähetystyötä Venäjän Amerikassa. Hankkeen organisoija oli Novgorodin ja Pietarin metropoliitta Gavriil, mutta sen alkuunpanijoina olivat Grigori Šelihov ja Ivan Golikov, joiden perustama yhtiö, Venäläis-amerikkalaisen kauppakomppanian edeltäjä, harjoitti turkispyyntiä Pohjois-Amerikassa. Missio toimi pääasiassa Kodiakin karhusaaristossa. Munkki German toimi tässä missiossa pisimpään, 1794–1836, aina kuolemaansa saakka. Paikallinen väestö kunnioitti häntä pyhänä ihmisenä, ja tämän paikallisen kultin perusteella hänet kanonisoitiin vuonna 1970. Nykyisin hänet tunnetaan nimellä Herman Alaskalainen.
ellauri216.html on line 1107: Suuren isänmaallisen sodan lopussa vuonna 1945 metropoliita Grigori (Tšukov) vieraili Uudessa Valamissa ja liitti luostarin Moskovan patriarkaattiin. Monet vanhat munkit ilmoittivat haluavansa palata kotimaahansa, vanhalle saarelle. 12 vuoden kuluttua, vuonna 1957, luostari siirtyi Suomen ortodoksisen kirkon lainkäyttövaltaan. Samana vuonna vain seitsemän munkkia lähti Neuvostoliittoon; nuorin silloin lähteneistä oli 59-vuotias ja vanhin 84-vuotias. Kirkkoslaavilaiset jumalanpalvelukset loppuivat vuonna 1977, ja viimeinen venäläinen munkki kuoli vuonna 1981. Nyt luostari jatkaa toimintaansa suomalaisena ortodoksisena luostarina ja vastaanottaa vuosittain yli 100 tuhatta kävijää - sekä pyhiinvaeltajia että turisteja. Tämä on syrjäinen, hyvin hoidettu luostari järvien ja metsien keskellä - museon, kulttuurikeskuksen ja kirjaston kera.
ellauri216.html on line 1139: Toukokuun 2010 lopussa luostarissa vieraili Konstantinopolin kirkon kädellinen, patriarkka Bartolomeus. joka oli Venäjällä virallisella vierailulla Venäjän ortodoksisessa kirkossa.
ellauri219.html on line 1032: opus_Pekinen_Sis%29_Wellcome_M0001113.jpg/800px-Illustration_of_Peking_Man_%28Sinanthropus_Pekinen_Sis%29_Wellcome_M0001113.jpg" />
ellauri222.html on line 1052: "Minulla on tunne elämän perusakseleista joita täytyy noudattaa, muuten kaikki on pelkkää pelleilyä jonka taustalla piilee tragedia. Minulla on täytynyt jo lapsena olla tuo tunne ja halu pysytellä perusakseleillani ja siitä syystä olen itsepäisesti sanonut ei kaikille taivuttelijoille, vain koska nuo akselit ovat iskeytyneet mieleeni, vaikka eivät ole olleet kovinkaan selviä. Viime aikoina olen tuntenut ne sävähdyttävästi jälleen. Kun pyrin pysähtymään tiellä, ne tulevat kuin taivaan lahjat. Makasin tässä vuoteellani ja äkkia ne värisyttivät koko olemustani. Totuus, rakkaus, rauha, avokätisyys, hyödyllisyys, sopusointu. Ja melu ja kahnaukset, vääristyneisyys, rupattelu, epätoivo, ponnistelu, tarpeettomuus, kaikki häipyivät kuin ne olisivat olleet epätodellisia. Ja uskon että kuka tahansa voi koska tahansa palata näille perusakseleille, vaikka olisi kovan onnen äpärä, vain on rauhallinen ja odottaa.
ellauri238.html on line 671: Jompan lisänimi oli Kutuharju. Se oli (on?) sukeltajanyrkkeilijä, jonkinlainen Suomen Irving, vaikka sivistymättömämpi. Muistelen joskus poikasena selanneeni tätä opusta ymmärtämättä mikä siinä oikein on jujuna. Eipä mikään, suoltoa joka kiinnostaa jos on kiinnostunut Pena Saarikoskesta joka puhuu jännästi vähän rivoja. Kyllä se nyt kiinnostaa kun tietää jo ketä nää Tuulat Leenat ja Marjukat oikein on.
ellauri241.html on line 295: Or where in Pluto´s gardens palatine Tai missä Octopusin puutarhassa in the shade,
ellauri241.html on line 352: Of thine harmonious sisters keep in tune sopusointuisista sisaristasi pidä viritettynä
ellauri241.html on line 913: In the next valley-glades: Seuraavassa laaksopuskassa:
ellauri241.html on line 1576: In Octopus's garden in the shade.

ellauri242.html on line 198: Koska kukaan ei odottanut tällaista tapahtumien kulkua, kivilouhokset eivät olleet valmiita pitkäaikaiseen piiritykseen. Suuria vesi-, ruoka- ja ammusvarastoja ei valmistettu, ja juomaveden kaivoja oli vain ulkona; jokaiseen juomavarastojen täydentämiseen tähtäävään käyntiin liittyi taistelu. Sotilaiden mukaan yksi ämpäri vettä vastasi ämpäriä menetettyä verta. Olisi kannattanut juoda verta mieluummin. Saksalaiset joukot arvasivat näiden purkausten syyt ja tuhosivat kaivot lähellä kivilouhoksia - niitä oli kaksi Aji-Mushkaissa - "makea" ja "suolainen". Ruoasta, vedestä, aseista ja ammuksista oli katastrofaalinen pula, tilanne oli saavuttamassa kriittistä pistettä. Lisäksi natsisotilaat alkavat käyttää räjähteitä tunneleiden täyttämiseen ja syyllistyivät myrkyllisten kaasujen pumppaamiseen katakombeihin – ensimmäiset kaasuhyökkäykset tapahtuivat toukokuun lopussa. Tätä nazit eivät kyllä myöntäneet. Valehtelivat raukat nälissään.
ellauri243.html on line 100: Paskiaisista Raine, Donny Donowitz ja Omar Ulmer (kaikki vainajia) soluttautuvat ensi-iltaan Marxin veljesten valeasuissa esittäen italialaisia, toivoen etteivät toistaidottomat saksalaiset huomaisi heitä. Landa puhuu kuitenkin italiaa sujuvasti (opittuaan sitä Dan Steinbockin kirjan lopusta) ja juttelee hetken Paskiasten kanssa siansaxaa (pig latin) ennen kuin lähettää Donowitzin ja Ulmerin paikoilleen. Landa vie Hammersmithin sivuun ja varmistuttuaan kengän kuuluvan Hammersmarkille kokeilemalla sitä kaikkien läsnäolevien naisten jalkaan hän kuristaa tämän kuoliaaksi. Raine ja yksi hänen miehistään, ukrainalais-amerikkalainen Smithson Utivich, otetaan vangiksi, mutta Landa kertoo antavansa verilöylyn edetä "normaalisti" kiitoxexi Hammersmithin lähes koskemattomuudesta.
ellauri243.html on line 688: Muistutan lukijoita, että Yhdysvallat ei ollut mukana Minskin neuvotteluissa. Toisaalta se vastusti jyrkästi kaikkia sovintoratkaisuja joko Venäjän tai irtautuneiden alueiden kanssa. Toisaalta ei ollut mitään järkeä kutsua Yhdysvaltoja Minskiin, koska sen asema oli ilmeinen ja sen läsnäolo olisi haitallista. Järkyttävää, OK Mutta Poroshenko oli pomppinut makeismagnaatti, joka johti villisti vastuutonta, raivokkaasti russofobista hallintoa, joka oli kaapannut vallan Kiovassa. Joten: Järkyttävää, mutta myös sopusoinnussa kulmakarvoja myöten korruptoituneiden mitättömyyxien käytökseen, jolla ei ole minkäänlaista käsitystä tai huomioita valtiovallan tai vastuullisen hallinnon suhteen.
ellauri244.html on line 513: Luettuani illalla em. pätkän Nääsböön Harrysta, aamulla herättyäni muistin että Sirolan Harrin Abiturientti pitää tänään palauttaa. En ollut jaxanut lukea kuin jotkut 30s alusta. Pläräsin äkkiä muutamia sivuja kirjan lopusta. Harri asuu Merikadulla ja Laivanvarastajankadulla. Ilmeni että abiturienttina Harri oli köyrinyt useampaakin naisabiturienttia ja muutamaa jotka ei olleet edes oppikoulussa, ja tunsi lopuxi jotain omantunnon pistoja:
ellauri245.html on line 220: Ei jaxa enempää. Kazon lopusta kuka oli (Harryn jälkeen eniten) murhaaja. Kaise oli joku Rangsan jota en kyllä edes muista, ainakin se on se jonka Harry nirhaa kirjan lopussa akkuiskuruuvinvääntimellä kai jonkinlaisen verikoston merkeissä. Tääkin byhlein on niin täynnä mitättömiä ällöjä ja ällöjä mitättömyyxiä ettei niistä pidä erkkikään lukua. Viivasuita poijupäitä norjalaisia. Ennen kaikkea Jonne Nysvö. Tosi säälittävä pikku trolli liika tiukka pipo päässä.
ellauri245.html on line 567: Pariskunta tapasi vuoden 2017 lopussa. Nainen oli hoitovapaalla hoitamassa esikoistaan. Mies oli kertonut naiselle olevansa töissä ja pystyvänsä tuloillaan elättämään myös naisen. Todellisuudessa mies otti lukuisia lainoja naisen nimissä kertomatta naiselle lainoista. Lisäksi nainen osti tavaraa, kuten imurin ja Audi-merkkisen henkilöauton, miehelle. Nainen pelkäsi miehen lähtevän, jos tämä ei saisi haluamiaan asioita.
ellauri246.html on line 114: känna hur allt är i allt, på en gång sitt slut och sin början, tuntea kuinka kaikki on kaikessa, lopussa ja samantien alkamassa,
ellauri247.html on line 63: Mainittu amerikkalainen opus on laadittu lähinnä käytäntöä silmälläpitäen ja kaskut on siinä järjestetty aiheittain, jotta kirjailijat, puhujat, näyttelijät, opettajat, liikemiehet ym. löytäisivät oikean jutun oikeaan tilaisuuteen, kuten toimittaja huomauttaa alkulauseessaan. Samaan tarkoitukseen sopii Suuri Kaskukirjakin,
ellauri249.html on line 212: Ukrainassa koittivat levottomat ajat: maa oli välillä itsenäinen Ukrainan kansantasavalta, välillä taas keskusvaltojen miehittämä ja jälleen itsenäinen valtio. Hruštšov mobilisoitiin puna-armeijaan vuoden 1918 lopussa tai 1919 alussa. Armeijassa hän yleni pienen puoluesolun esimiehestä 9. armeijan poliittisen osaston kouluttajaksi. Sanottavaa sotamenestystä hänellä ei ollut. Onpas kitkerää textiä!
ellauri249.html on line 453: Mannerheim oli tosiaan jatkosodan lopussa vanha väsynyt mies eikä hän ollut mikään etevä sotastrategi. Häneltä puuttui korkeatasoinen sotataidon koulutus mutta hänellä oli muuten laaja-alainen näkemys asioista ja hän oli melkoinen auktoriteetti, sopi hyvin keulakuvaksi. Hän vain tarvitsi ympärilleen taitavia upseereja, joita myös löytyi päämajasta.
ellauri249.html on line 459: Varmasti nämä vaivat vain pahenivat iän karttuessa. Olis mielenkiintoista tietää minkälainen mielialalääkitys Mannerheimillä oli jatkosodan lopussa, kuin hänen mielialansa vaihteli ja hän oli yhä päättämättömämpi, jahkaili asioiden kanssa mutta kun päätös oli tehty hän piti siitä jääräpäisesti kiinni.
ellauri254.html on line 683: Ensimmäisen maailmansodan puhjettua vuonna 1914 Lenin lähetti Kamenevin Venäjälle, jossa tämä ohjeisti bolševikkien edustajat duumassa vastustamaan sotaa. Kamenev pidätettiin ja karkotettiin Siperiaan marraskuussa 1914. Hän vapautui vuonna 1917 helmikuun vallankumouksen jälkeen ja matkusti niin ikään Siperian-karkotuksesta vapautuneen Stalinin kanssa Pietariin, jossa he muodostivat maaliskuun lopussa bolševikkien tilapäisen johdon. Kamenevista tuli myös Pravdan päätoimittaja, joskin hänet korvattiin Stalinilla toukokuun alussa. Kamenev ja Stalin kehottivat puoluetta antamaan varauksellista tukea väliaikaiselle hallitukselle, mutta Venäjälle palannut Lenin kumosi tämän ohjeen huhtikuun teeseissään, jotka kehottivat suoraan seuraavaan vallankumoukseen. Kamenev pelkäsi ennenaikaisesti aloitetun vallankumouksen epäonnistuvan ja asettui avoimesti vastustamaan Leninin uutta linjaa. Varovainen linja henkilöityi vuonna 1917 juuri Kameneviin. Tästä huolimatta hänet vangittiin vähäksi aikaa niin sanottujen heinäkuun levottomuuksien yhteydessä.
ellauri256.html on line 166: Tarinan "In the Desert" lopussa on merkitty sen kirjoituspäivämäärä: maaliskuu 1921. Vuonna 1922 tarina julkaistiin kokoelmassa "Serapion Brothers" (Almanakka First, Pietari, "Alkonost". Samana vuonna almanakka julkaistiin uudelleen Berliinissä). Kirjoittaja N. Berberova kirjoittaa muistelmissaan: "Lauantaisin Serapionit kokoontuivat Slonimskyn huoneeseen... Kävin siellä usein. ", ensimmäinen kirja, 1953, New York, s. 165). Suurelta osin lukemisen vaikutelmana "Aavikossa", M. Gorki puhui kahdesti kirjeissään V. Kaverinille L. Luntsista; 10. lokakuuta 1922: "Salli minun neuvoa tässä: pitäkää tiukasti kiinni ystävistänne: Lunts, Zoshchenko, Slonimsky ja kaikki muut, jotka eivät ole järkyttyneitä, joita "maallisen turhuuden basaari" ei sokaise. 25. marraskuuta 1923: "Valitettavasti en nähnyt Luntsia. Hän on vakava ja suuri kirjailija" ("Literary Heritage", osa 70, 1963, M., Publishing House of the Sciences Academy of the USSR, ss. 172, 177 ) Ja Sorrentosta 8. toukokuuta 1925 M. Slonimskylle osoitetussa kirjeessä M. Gorky kertoi, että viimeisessä kirjassa "Venäjä" on annettu Lo Gatton käännöksessä "Aavikko..." ( Ibid., s. 389).
ellauri256.html on line 348: Futuristinen taideryhmä hajosi vähitellen. Vielä vuonna 1928 Majakovski kokosi uuden ryhmän, mutta huonolla menestyksellä. Majakovski joutui 1920-luvun lopussa ristiriitoihin myös proletaarikirjailijoiden kanssa. Majakovskin särmikäs persoona oli liikaa monille muille. Sekä henkilökohtaisen elämän, että politiikan ristiriidat olivat ilmeisesti syynä Majakovskin itsemurhaan huhtikuussa 1930. Taisi olla sekin salaporvari.
ellauri258.html on line 581: Tänään aamusuihkussa kertasin taas tämän apinoiden etiikan peruskysymyxen: eli onko apina (vars. tää termiittisellainen) luonnostaan paha vaiko hyvä? Sehän yxinkertaisesti tarkoittaa onko se hyvä vai paha asia toiselle apinalle eli mulle, eli onko se altruistinen vaiko egoistinen. Kun kazoo muita apinoita, näyttää selvältä että se on joskus harvoin altruistinen varsinkin omalle geenipuulille, mutta enimmäxeen kuitenkin egoistinen. Näin on sen Darwin suunnitellut, ja se on tähän asti toiminut kuin junan vessa. Mutta entä nyt, kun maapallon resut alkaa olla lopussa?
ellauri260.html on line 157: Vaikka sen humanistinen suuntautuminen on sopusoinnussa personalismin kanssa, kungfutselaisuus on valitettavasti enemmän huolissaan todellisen ihmisyyden ja herrasmiesyyden yleisten ihanteiden käytännön saavuttamisesta, sellaisina kuin ne ymmärretään perinteisessä Kiinassa, kuin henkilökohtaisesta yksilöllisyydestä ja ainutlaatuisuudesta, jota länsimaiset personalistit korostavat liittyvän yleismaailmallisten ja taloudellisten liberaalien arvojen todelliseen ymmärtämiseen ja vahvistamiseen ja usein jopa erottamattomana siitä.
ellauri262.html on line 272: Kerran viikossa Inklingit lukivat Lewisin asunnossa ääneen kirjoituxiaan ja vinoilivat niistä. Tolkien puhui ryöpsähtelevästi säkättäen, ja kun hän lisäksi tärkeään kohtaan tullessaan sysäsi hampaiden väliin piipun tutixi, hänen textinsä luki selvyyyden vuoxi kuopuspoika. Muun ajan pohdittiin tärkeitä ajankohtaisia kysymyxiä, kuten onko koiralla sielua, onko parempaa siideriä kuin Kotkassa, onko Eliotin runoiilla arvoa (ei) ja onko polttohautaus pakanallista. Sota-ajan sanomalehdistä Lewis ja Tolkien ratkaisivat vain ristisanat. "Keskustelumme mittaan meille avutuu koko maailma ja jotakin maailman tuolta puolen, jos on onnea. Kenelläkään ei ole mitään vaatimusta toisilta eikä mitään vastuuntaakkaa keneltäkään, vaan kaikki oomme vapaita miehiä ja tasa-arvoisia. Karhun elämää, saa mettä kämmentää. Eedit! tuo lisää olutta! Eedit! EEDIT!" "Minä olen ize asiassa hobitti", Tolkien oli sanonut. Tolkien ja Lewis pukeutuivat, käyttäytyivät ja asennoituivat vanhanaikaisesti, viettivät ikävää urautunutta elämää. Lewis tokaisi: minä pidän pitkäveteisyydestä! Ron piti kirjavista liiveistä kuin Bilbo Baggins. Matti Pulkkinen vertaa salaa Vuokko vaimoa milloin Etheliin, milloin Tolkienin Lukittareen, ize se on kaljanhajuinen Tolkien matkalla hilpeänä kotiin bubista kuin Wagner-sika. Tolkien käy messussa masennuslääkkeenä. Ethel ei lähde, miettii kääntymistä takaisin luteraanixi, siellä naisilla on enemmän sananvaltaa, voivat jopa erotakin.
ellauri263.html on line 590: Monadien henkinen kehitys tapahtuu karman lain kautta, mutta ihmisyksilö voi nopeuttaa omaa kehitystään elämällä moraalisesti oikein. Rukoilu sen tavallisessa merkityksessä on epäjumalanpalvelusta, koska eksoteeristen uskontojen jumalat (kuten Jehova) ovat rajallisia, luotuja olentoja. Ihmisen sen sijaan tulisi pyrkiä toimimaan sopusoinnussa oman jumalallisen koirohahmonsa eli ātma-buddhi-manauksen kanssa. Ihmisen kuollessa kolme alinta prinsiippiä tuhoutuvat ja neljä ylintä jakavat kamaa lokasuojaan, joka vastaa katolilaisuuden kiirastulta tai antiikin mytologian Haadesta. Tämän jälkeen ātma-buddhi-manaus irrottaa kāmaa rūmpasta ja jatkaa devakhāniin eli taivaaseen, jossa se pysyy hikisesti arviolta 1 000–1 500 vuotta. Tämän jälkeen se jälleensyntyy maailmaan kolmannesta silmästä.
ellauri267.html on line 1157: Mor. Voisit todellakin sormitella vuokraasi etukäteen; mutta se tekee miehestä sairaan aviomiehen ikuisesti. Ajattele, avioliitto on tuskallinen kutsumus, kuten tulet todistamaan; Hallitse tulojasi niin säästäväisesti kuin pystyt, niin löydät vaikean tehtävän tehdä vielä vuoden lopussakin ja silti elät kunnollisesti. Unohdin kertoa teille, että minulla on orja valmiina pylväsportille, jossa on kaksi hevosta valmiina satuloituna. Jätän hänelle Alcoranin, se riittää hänelle; sen jokainen sivu on kultaa ja timantteja. – Jos sinulla on sinnikkyyttä ja rohkeutta –
ellauri269.html on line 392: Koitin kuikkia kirjan lopusta miten iilimatojätkälle käy loppupeleissä, mutta siellä olikin ihan erinimisiä hahmoja, joku muotoa muuttava kämänen demoni ja naisia, plus jotain uikuttavia hämärähahmoja. Sitten vasta huomasin että se olikin seuraavan osan priikveli, eli World of Warcraft Stormrage! By Richard M. Knaak, no less! Saatavana myös sähkökirjana.
ellauri271.html on line 87: Voldemar Putin piti venäläisille naisille siirappisen naistenpäivän puheen kv. naisten päivänä. Venäjällä naisten päivä on hyvin tärkeä. Lisääntyminen on siinä kaikkein tärkeintä. Nyt kun maapallon resut on käytkaz lopussa ja loppu juomavesi valuu alas kuivista kurkuista kuin lavuaarin rööristä, intoutuvat köige maade äijäköriläät niin idässä kuin lännessä maximoimaan naisten lisääntymisonnea kieltämällä niiltä muut tehtävät, estämällä abortit, kieltämällä sexiopetuxen koulussa ja lieventämällä raiskausehtoja.
ellauri272.html on line 602: Ajallinen raekoko on tässä tärkeintä. Kertoessa aika voi mennä eri vauhtia eteenpäin ja taaxepäin ja vuosikausia voi summeerata kesken kaiken ja kertailla vertaillen vaikka moneen kertaankin eri näkökulmista. Ikäänkuin läpinäkyviä päällekkäisiä dioja kazelisi samanaikaisesti tai muuten epälineaarisessa järjestyxessä ja välillä kamera kääntyisi ize kazojaan. Elokuvassa sellaisesta tulee silppusalaattia tai toivottoman tönkköä keekoilua takautumilla, joissa kazoja ei pysy mukana. Vielä nolompana pidetään jos leffassa on kertoja. Se on sallittu vain luontodokkareissa, muissa rulaa Stephen Kingin show not tell. Elokuva on enempi apinan sekventiaalisen tässä-ja-nyt kokemusmaailman mukaista, sixi valtavat kansanjoukot pitävätkin siitä enemmän. Porukat tuppaavat olemaan hirmu kiukkuisia kun luen kirjasta tai kazon sarjasta ensin lopusta kuka oli murhaaja. Mitä sillä on väliä?
ellauri274.html on line 712: 2:27:14 но в полной мере созвучны нашему времени он сказал в деле защиты России мы все 2:27:14 mutta täysin sopusoinnussa aikamme kanssa, hän sanoi, puolustaessamme Venäjää, olemme kaikki
ellauri275.html on line 476: Tarinan lopussa Koba kostaa sekä Iagolle että Nunulle ampumalla Gringon ja hänen esimiehensä taksissa metsässä. Koba on tarinan sankari, joka kunnioittaa ystävyyttä, puolustaa totuutta, kunnioittaa naisia ​​ja ajaa oikeutta.
ellauri277.html on line 142: Heinäkuussa 1908 Gibran meni Haskellin taloudellisella tuella opiskelemaan taidetta Pariisissa Académie Julianissa, missä hän liittyi Jean-Paul Laurensin ateljeeseen. Gibran oli hyväksynyt Haskellin tarjouksen osittain etääntyäkseen Michelinesta, "sillä hän tiesi, että tämä rakkaus oli vastoin hänen kiitollisuuttaan neiti Haskellia kohtaan"; kuitenkin "hänen yllätykseksi Micheline tuli yllättäen hänen luokseen Pariisissa." "Michel oli paxuna kuin Michelin-ukko, mutta raskaus oli kohdunulkoinen, ja hänen piti tehdä abortti, luultavasti Ranskassa." Micheline oli palannut Yhdysvaltoihin lokakuun lopussa. Gibran vieraili hänen luonaan palattuaan Pariisiin heinäkuussa 1910, mutta heidän välilleen ei jäänyt aavistustakaan läheisyydestä.
ellauri277.html on line 360: Bahait uskovat, että maailmassa on ainoastaan yksi uskonto, joka on ”Jumalan uskonto”. Kaikki maailman suuret uskonnot ovat erilaisia lähestymistapoja tähän uskontoon. Pienemmistä ei ole väliä. Bahait hyväksyvät muut uskonnot, jahka nämä hyväxyvät Babin memorandumit, eikä niiden harjoittajia syrjitä, vaan bahait pyrkivät rauhaan ja sopusointuun muiden uskontojen kanssa.
ellauri282.html on line 121: Tämä "osio" on alkua albumissa 285 jatkuvaan Patti Mulkkisen riivintään. v. 2021 kesällä (albumi 104) tutustuin Matti Pulkkiseen sen esikoisen välityksellä, ja pidin sitä aika hyvänä. Silloin vielä jaxoin niellä tiiliskiviromaaneja kokonaisina. Nyt vajaat 2v myöhemmin löytyi Pulkun viimeinen opus, Ehdotus rakkausromaanixi, Pasilan poistohyllystä. Se käsittelee siinä aivohalvausta romaanin keinoilla, ja vähän nähtävästi tärähtänyttä Vuokko-vaimoaankin myös. Pulkki sai paskahalvauxen 1988 ja kuoli 2011 Lapinlahessa, ai taisikin olla Lapinlahdella. Se oli kyllä ammatiltaan mielisairaanhoitaja. Jouzenlauluun mennessä Patti oli jo täysin työlääntynyt ex-"lahioimaiseensa".
ellauri282.html on line 517: Ennen kauan ventattua kuolemaansa ehti Keating väsätä sen seizemänkymmentä seizemän erilaista hartausopusta, se oli aivan huisin ahkera. Tulot menivät kai kysterziläisten pohjattomaan tynnöriin, ellei jutussa ollut jotain hämärää.
ellauri283.html on line 175: Pesonen on olemukseltaan veltto ja ailahteleva poliisi, jolle Sojakka yleensä määrää tehtävän. Pesonen tottelee joka kerta häntä ja lähtee suorittamaan tehtävää. Pesoselle tapahtuu kuitenkin aina kesken tehtävän jokin paha tapaturma tai onnettomuus, josta hän ei kaikesta huolimatta saa mitään vammoja. Hän on aina täysin voimissaan, vaikka hän tippuu milloin ikkunasta, milloin moottorikelkan kyydistä maahan. Kun lopussa Sojakka kysyy Pesoselta, että onnistuiko tehtävä, Pesonen väittää tehtävän olevan kunnolla suoritettu, eli asian olevan "kuitti". Ivalo, Skarppi, Harjunpää 1 sanaan tiivistettynä.
ellauri283.html on line 263: Yhdysvaltain hallitus määräsi taloudelliset pakotteet Sudanille vuonna 1997, koska Sudanin hallitus sponsoroi kansainvälistä terrorismia ja ihmisoikeustilanne on heikko. Pakotteet kielsivät kaupan Yhdysvaltojen ja Sudanin välillä sekä yhdysvaltalaisten yritysten investoinnit Sudaniin. Helmikuussa 2000 Yhdysvaltain hallitus laajensi pakotteitaan kattamaan Sudapetin ja GNPOC:n. Nämä pakotteet poistettiin Sudanin vallankumouksen 2018/2019 ja sitä seuranneiden kahden hallituksen välisten neuvottelujen jälkeen vuoden 2020 lopussa.
ellauri283.html on line 359: Kenraali Abboud ei kuitenkaan pitänyt lupauksiaan palauttaa Sudan siviilihallitukselle, ja kansan kauna armeijahallintoa kohtaan johti mellakoiden ja lakkojen aaltoon lokakuun lopussa 1964, joka pakotti armeijan luopumaan vallasta.
ellauri284.html on line 317: Syyttäjä sen sijaan epäilee, että myös Ram Laor alias Raimo Majuri on yksi idean isistä. Israelin kansalaisuuden saanut Laor matkustaa huhtikuun lopussa 1991 Suomesta Tel Aviviin, ja sattumoisin heti perässä sinne matkustaa myös Erkkilä ja muutkin syytetyt.
ellauri285.html on line 568: Muutama talo näytti liputtavan Käpylässä veteraanipäivää. Veteraanipäivää alettiin viettää Suomessa 1986, jolloin sodan lopuselvittelyistä oli mennyt 40v ja veteraanit kansaneläkeläisiä. 50-luvulla jalattomat sotainvalidit terottivat pihoilla saxia ja veiziä. Samanlainen oikeistohaukkojen juhla se on nyt kuin jenkeissä, jossa 1986 Reagan istui ohjissa samalla kun the Witch huseerasi briteissä. Avaruussukkula Challenger tuhoutui nolosti, kaikki kuolivat. Sorsan 4. kabinetti kaatui ja Holkeri tuli ulos kaapista 1987. Halleyn komeetta ohitti Maan: liian hapokasta.
ellauri286.html on line 64: Ukrainalaisilta on taas patit melkein lopussa.
ellauri286.html on line 136: Välirauhan aikana marraskuussa 1940 Suomen hallitus kielsi Neuvostoliiton painostuksesta talvisotaa käsittelevän kirjallisuuden julkaisemisen. Lokakuun lopussa Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotov esitti Suomen Moskovan-lähettiläälle J. K. Paasikivelle voimakkaan paheksuntansa siitä, että Suomessa oli ilmestynyt talvisodan päätyttyä suuri määrä kirjallisuutta, joiden Molotov katsoi sisältävän kiihotusta ja vihan lietsontaa Neuvostoliittoa vastaan, ja tämän jälkeen oikeusministeriö määräsi takavarikoitaviksi räikeimmiksi katsotut teokset, mm. Onttoni Miihkalin Suomussalmen sotatantereilla.
ellauri288.html on line 503: Tässä jaxossa Jaan hörhöilee pahasti idealismin lavalla tiellä. Novellin lopussa R kuolee psykiatrisessa sairaalassa hölmö hymy kasvoillaan. Hänen elämänsä viimeiset kuukaudet ovat kuluneet pitkiä numerosarjoja kirjoittaessa ja mutistessa yksinään. Eikö rotukoiran aika muuten kulu.
ellauri290.html on line 219: (b) Hallituksen tilasto-osasto arvioi juutalaisen väestön nousseen heinäkuussa 1947 626 000:een. Juutalaiset lähteet väittivät kuitenkin, että juutalaisten määrä oli mandaatin lopussa noin 700 000.
ellauri290.html on line 253: Mitä tulee valtion omistukseen tai Palestiinan julkisiin maihin, niihin kuuluvat maat, jotka vaihtelevat suuresti paitsi fyysisiltä ominaisuuksiltaan, myös hallituksen omistuksen ja valvonnan laajuudelta ja luonteelta. Mandaatin lopussa toukokuussa 1948 oli suuria alueita, joilla valtion tarkkaa etua ei ollut vielä määritetty. Palestiinan osavaltion domain koostui seuraavan tyyppisistä omaisuudesta:
ellauri290.html on line 576: "Hylätty omaisuus oli yksi suurimmista panostuksista Israelin tekemisessä elinkelpoiseksi valtioksi. Sen pinta-alan laajuus ja se, että suurin osa rajan alueista oli poissaoloomaisuutta, teki siitä strategisesti merkittävän. Vuosien 1948 ja 1953 alun välisenä aikana perustetuista 370 uudesta juutalaisesta siirtokunnasta 350 oli poissaolon omaisuutta. Vuonna 1954 yli kolmasosa Israelin juutalaisista asui poissaolevien omaisuuksissa, ja lähes kolmannes uusista maahanmuuttajista (250 000 ihmistä) asettui arabien hylkäämille kaupunkialueille. He jättivät kokonaisia ​​kaupunkeja, kuten Jaffa, Acre, Lydda, Ramleh, Beisan, Majdal; 388 kaupunkia ja kylää; ja suuri osa 94 muusta kaupungista ja kylästä, jotka sisältävät lähes neljänneksen kaikista Israelin rakennuksista. 10 000 kauppaa, yritystä ja kauppaa jätettiin juutalaisten käsiin. Toimikauden lopussa sitrushedelmien omistukset Israelin alueella olivat yhteensä noin 240 000 dunumia, joista puolet oli arabien omistuksessa. Suurimman osan arabimetsoista otti haltuunsa israelilainen poissaolevien omaisuuden säilyttäjä. Mutta vain 34 000 dunumia viljeltiin vuoden 1953 loppuun mennessä. Vuosina 1951-1952 entiset arabitarhat tuottivat puolitoista miljoonaa hedelmälaatikkoa, joista 400 000 vietiin vientiin. Ulkomaille lähetetyt arabihedelmät muodostivat lähes 10 prosenttia maan viennistä saaduista valuuttatuloista vuonna 1951. Vuonna 1949 hylättyjen arabilehtojen oliivit olivat Israelin kolmanneksi suurin vientituote sitrushedelmien ja timanttien jälkeen. Arapropertyn suhteellinen taloudellinen merkitys oli suurin vuodesta 1948 vuoteen 1963 suurimman maahanmuuton ja tarpeiden aikana. "Vuonna 1951 hylättyyn viljelymaan kuului lähes 95 prosenttia kaikista Israelin oliivitarhoista, 40 000 dunumia viinitarhoja, ja vähintään 10 000 dunumia muita hedelmätarhoja sitrushedelmiä lukuun ottamatta." "Säilytysyhteisö vuokrasi vuonna 1952 teollisiin tarkoituksiin 20 000 dunumia poissaolokiinteistöä. Kolmannes Israelin kivituotannosta toimitti 52 hänen lainkäyttövaltaan kuuluvaa arabilouhosta.


ellauri294.html on line 89: Fryygit ei olleet hyviä juuri muussa kuin musakornerissa. Fryygialainen skaala on c duurin kolmas moodi missä perussävelenä on cm sijasta e, josta on vain puoli sävelaskelta äffään. Se on molliskaala jossa toinen sävel on alennettu ja se kuulostaa muista kuin puukorvista sen tautta synkältä ja uhkaavalta. Platonin mielestä se oli subversiivinen ja sixi kielletty ihannevaltiosta. Kaikki kreikkalaiset moodit saadaan joonialaisesta c-duurista siirtämällä toonikaa. Oikeestaan ei ole mitään keinoa tietää mikä on toonika kuin siitä että siihen aina palataan, etenkin värsyjen lopussa. Se on kuin ihmisen perustaajuus, formantti 0 mihin puhemelodia puheen lopussa laskeutuu.
ellauri294.html on line 154: Jotkut kommentaattorit ovat olettaneet, että Paavalin suuret kirjaimet kirjeen lopussa johtuvat hänen huonosta näöstään, epämuodostuneista käsistään tai muista fyysisistä, henkisistä tai henkisistä vaivoista. Muut kommentaattorit ovat pitäneet Paavalin pölkky kirjainten syynä hänen huonoa koulutustansa, hänen yritystään "huutaa" textarissa puolustaaxeen auktoriteettiaan tai hänen pyrkimyksiään korostaa kuuluisia viimeisiä sanojaan, että Jeesuksessa Kristuksessa ei ole enää eroa heidän välillään. Paavali ei kuitenkaan selitä tämän jakeen merkitystä sen enempää. Nykypolitiikassa keskustelu Galatalaiskirjeen 3:28:n merkityksestä on merkittävää, sillä eri ihmiset ja tutkijat käyttävät sitä tehdäkseen normatiivisia väitteitä Paavalin seksuaalisuudesta, sukupuolesta ja jopa avoliitosta. Tämän keskustelun jatkuva luonne paljastaa, että tutkijat eivät ole vieläkään päässeet yhtenäiseen johtopäätökseen Paavalin teologiasta.
ellauri294.html on line 607: David Rookin vuoden 1970 romaanilla ja James Hillin vuoden 1973 elokuvalla on kuitenkin yhtäläisyyksiä 3v aikaisemmin julkitulleen Mannix-romaanin kanssa. Molemmissa on punainen kettu. Metsästäjä kasvattaa ketun perheensä surmattuaan. Kettu palaa myöhemmin luontoon ja pakenee metsästäjää ja hänen koiransa ajamalla kiskoja juuri ennen junan lähtöä. Tämä johtaa onnettomuuteen, joka saa metsästäjän jäljittämään kettua kostoa varten. On kuitenkin myös huomattavia eroja. Mannix-romaanissa metsästäjä, joka kasvattaa kettua, on eri mezästäjä kuin metsästäjä, joka vannoo kostoa hänelle. Rook-romaanissa metsästäjä, joka ottaa vastaan ketun, on sama kuin se, joka myöhemmin vannoo kostoa. Myös Rook-romaanissa useita koiria kuolee junaonnettomuudessa, kun taas Mannixin romaanissa vain metsästäjän suosikkikoira kuolee. Toinen merkittävä ero on, että Mannix-romaanissa pääkoiralla, jota metsästäjä käyttää loukkaavan ketun jäljittämiseen, ei ole aiempaa sexisuhdetta kyseiseen ketuun. Rookin romaanissa tämä kettu ja koira ovat lapsuuden ystäviä, mikä on sopusoinnussa Disneyn vuoden 1981 Kettu ja koira -sovituksen kanssa, mutta poikkeaa Mannixin lähdemateriaalista.
ellauri297.html on line 214: en hevosilla enkä ratsumiehillä." Ette arvaakaan millä! Lukekaa lopusta niin näette!
ellauri299.html on line 127: Oli alajuoni, jossa Michaelin avioliitto yuppie vaimonsa kanssa on päättymässä. Hän tulee jatkuvasti esiin tarinassa siellä täällä, ja olin puoliksi odottanut heidän ehkä sovittavan, mutta se vain menee siihen pisteeseen, ettei häntä enää mainita. Jonkinlainen pettymys. Sen sijaan hän pitää tästä toisesta kodittomasta ristiretkeläisestä, jolla on noin yksi rivi koko kirjassa. En pitänyt päähenkilöstä yhtään. Hän oli pääliigan tyhmä pupu. En pitänyt hänestä, kun hän oli rikas asianajaja, enkä pitänyt hänestä, kun hän oli köyhä asianajaja. Kirja oli ihan ok. Se ei todellakaan kuulunut Grisham "laillisen trillerin" genreen. Mitään jännittävää ei koskaan tapahtunut - se oli vähän kuin "The Chamber" siinä suhteessa. Lopussa olin vain eräänlainen: "Kuinka monta tuntia käytin sen lukemiseen?"
ellauri299.html on line 324: Patti näyttää olevan Pro Life. Pellesti hyppelee Hannuna kappalaisen haaskan kaa. Makaa akvaarion pohjalla kuin lahna tai kampela. Ei tässä lopussa ollut enempää järkeä kuin alussa tai keskikohdassa.
ellauri299.html on line 430: Vaikka Mersenne oli Quaestionesissa vihjannut tulevasta toisesta teoksesta (" perfectum opus "), sitä ei koskaan kirjoitettu. Minimalisti alkoi tulla vanhemmiten epäilevälle kannalle. Ei sitä ehkä voikaan todistaa more geometrico. Mersenne vastusti ajatusta äärettömästä universumista. Giordano Brunon väittämän kaltainen ääretön maailma olisi liian lähellä välttämätöntä Jumalan emanaatiota. Jumala oli kuitenkin vapaa tekemään mitä lystäsi.
ellauri300.html on line 687: Sarjat on kivempiä kuin monoliitit. Monet ellei useimmat hyvät romaanitkin on ilmestyneet följetongeina. En kaipaa tarinoissa juonta enkä jännitettä. Kaikki noi plot-teoriat joissa pitää muka olla komplikaatio, ratkaisu ja paluu panopuun tai isän luo on aivan perseestä. Riittää seurata mitä tapahtuu erilaisille tyypeille eri aikoina, ei niistä tarvi rakentaa mitään temppeliä tai kehityskaaria, vain torvelot muka jännäävät mitä seuraavaksi tapahtuu. Kuitenkin aina tapahtuu sitä samaa: EAT! FUCK! KILL! Sixi luenkin ensin kirjan lopusta miten jätkän käy. Hyvässä kirjassa se on ihan yx hailea. Niin on meidänkin elämässämme.
ellauri301.html on line 114: Juoni ja kerronta vaikuttivat niin pitkästyttäviltä että selasin lopusta ketkä oikeasti olivat murhaajia. Kyllä ne olivat mamuja, mutteivat Henningin erityisessä suojeluxessa olevia afrikaaneja, vaan ne olivat 2 tshekkiläistä perinteistä rahanahnetta roistoa. Tshekkejähän ei enää tarvinnut sääliä 90-luvulla, ne olivat jo vapaita ryssän vallasta.
ellauri301.html on line 152: Mahtipontisen buuripriikvelin jälkeen siirrytään Ystadiin. Ystad on samannimisen Ystadin kunnan keskustaajama. Se sijaitsee Skånen läänissä ja Skånen historiallisessa maakunnassa Etelä-Ruotsissa. Vuoden 2010 lopussa taajamassa oli 18 350 asukasta. Sen kokoinen oli Sysmä 70-luvulla. Nyt jäljellä on enää neljännes. Skånen nuorten miesten salaseuran pitäisi vapauttaa Ystad ruozalaisten vallasta. Itähämäläisten tulis ajaa etelän mökkiläiset huut helkkariin.
ellauri302.html on line 666: Eliyahu Ben Moshe Dos Vidas (1518–1587, Hebron) oli 1500-luvun rabbi mytomaanien Palestiinassa. Hän oli ensisijaisesti rabbi Moses ben Jacob Cordoveron (tunnetaan nimellä Muaa Ramasee Ramaseeko Suaa) mutta myös vähän Isaac Lurian opetuslapsi. Dos Vidas tunnetaan Kabbalan ja siantuntemuksestaan. Hän kirjoitti Reshit Chochmahin eli "Viisauden alun", pietistisen teoksen, jota ortodoksiset juutalaiset tutkivat edelleen laajasti. Aivan kuten hänen opettajansa rabbi Moses Cordovero loi eettisen teoksen kabbalististen periaatteiden mukaisesti teoksessaan Tomera Deborah, Rabbi Dos Vidas loi vielä laajemman teoksen henkisestä elämästä hänen kanssaan, nimeltä Reishiluut Chochmeeshshah. Tämäkin magnum opus perustuu suurelta osin Zohariin, mutta heijastaa myös monia perinteisempiä lähteitä. Kirjoittaja asui Safedissa ja Hebronissa ja oli yksi Hebronissa 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alussa asuneista merkittävistä kabbalisteista. Niitä kyllä juoxi siellä laumoittain kuin kylän koiria.
ellauri308.html on line 402: Lisäksi Graecopithecus on useita satoja tuhansia vuosia vanhempi kuin vanhin mahdollinen esi-ihminen Afrikasta, 6-7 miljoonaa vuotta vanha Sahelanthropus Tšadista. Tutkimusryhmä ajoitti fysikaalisilla menetelmillä Kreikan ja Bulgarian Graecopithecus- fossiilimuovipaikkojen sedimenttisekvenssin ja sai molemmille fossiileille lähes synkronisen iän - 7,24 ja 7,175 miljoonaa vuotta ennen nykypäivää. "Se on Messinian alussa, aika, joka päättyy nykyajan tavoin
ellauri308.html on line 730: Armas Äikiä (14. maaliskuuta 1904 Pyhäjärvi Vpl – 20. marraskuuta 1965 Helsinki) oli lahjaton suomalainen runoilija, kirjailija, kääntäjä, toimittaja ja poliitikko. Äikiä kuului Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) johtoon 1930-luvun lopusta alkaen, asui vuosia Neuvostoliitossa ja oli talvisodan aikana perustetun Terijoen hallituksen maatalousministeri. Hän käytti myös salanimiä Viljo Veijo, Ami Aarto ja Liukas Luikku. Sekä Äikiän poliittisten mielipiteiden että kulttuuri- ja taidekäsitysten on luonnehdittu edustaneen dogmaattista neuvosto-marxismia.
ellauri310.html on line 158: jokaisella luolamatkalla, mikä tekee tarinan lopussa oleville henkilöille
ellauri315.html on line 127: »Vielä taivasten valtakunta on nuotan kaltainen, joka heitettiin mereen ja kokosi kaikkinaisia kaloja. Ja kun se tuli täyteen, vetivät he sen rantaan, istuutuivat ja kokosivat hyvät astioihin, mutta kelvottomat he viskasivat pois. Näin on käyvä maailman lopussa- -- (Matt. 13: 47-50).
ellauri315.html on line 204: 1.8. 1941. Istumasotaa. Elokuu alkaa ja sodanhan piti olla jo lopussa siihen mennessä! Olihan miehille haasteltu, että he saavat vielä korjata viljaa omilta pelloiltaan. – Paukku-uutinen: englantilaiset pommittaneet toissapäivänä Liinahamaria. Terve, se vielä puuttui.
ellauri315.html on line 330: Illalla 13. huhtikuuta alkoi Vapaaehtoisarmeijan pakkomarssi sanoakseen demoralisoituneen vapaaehtoisarmeijan, välttäen suuria punaisia joukkoja. Denikin jätti 211 vakavasti haavoittunutta lääkäreiden ja sairaanhoitajien kanssa Elizavetinskaiaan, Diad'kovskaiaan ja Il'inskaiaan. Toukokuun alussa armeija oli päässyt takaisin Donin rajalle. Kenezin mukaan "Jäämarssi oli päättynyt. Armeijalla, joka oli aloittanut marssin neljällä tuhannella sotilaalla, oli kampanjan lopussa viisi tuhatta. Mutta marssin suurin saavutus oli yksinkertaisesti selviytyminen."
ellauri315.html on line 373: Mustan sotnian liikkeen elpyminen havaittiin Perestroikan lopussa ja sen jälkeen. Niinpä vuonna 1992 " Muisti" -seuran jäsen Alexander Shtilmark alkoi julkaista "Mustasataa" -sanomalehteä, samalla kun hänen ryhmänsä "Mustasata" erosi "Memory" -seurasta. Vuodesta 2003 lähtien "Orthodox Alarm" on ollut Shtilmarkin johtaman Black Hundred -liikkeen pääjulkaisu. Mustasatoihin kuuluvat vuonna 2005 uudelleen perustettu ”Venäjän kansan liitto”, sanomalehti ”Ortodoksinen Venäjä”, Mihail Nazarovin johtamat organisaatiot, jotka perustettiin Liisa- ryhmän ”Red-Black Hundred” fanien keskuudessa, sekä monet muut pienet organisaatiot.
ellauri315.html on line 389: Vuoden 1916 lopussa serbipataljoona tuhoutui ja Gajda loukkasi kuin kirppu Tšekkoslovakian legioonaan (30.1.1917) esikuntakapteeniksi ja nousi nopeasti sotilaallisen hierarkian läpi. Legioonan evakuoinnin aikana toukokuussa 1918 Trans-Siperian rautatien kautta legioonan ja bolshevikien sopu katkesi. Tšekkoslovakian sotilaat valtasivat nopeasti suuret rautatieosuudet Volgan itäpuolella.
ellauri315.html on line 398: Saatuaan jostain skandaalista potkut armeijasta Gajda päätti kääntyä politiikan puolelle. Vuoden 1926 lopussa hän osallistui kansallisfasistisen yhteisön (NÖF) perustamiseen Benito Mussolinin mallin mukaisesti ja tuli sen johtajaksi 2. tammikuuta 1927.
ellauri315.html on line 430: Kun kivet ja naudat olivat melkein lopussa, sotilaat kilpailivat toisiaan yli tien paljastetun osan", ryntäsivät linnoitukseen, jossa suurin osa nyt neutraloidusta varuskunnasta tuskin taisteli. Asukkaat heittivät lapsensa seinien yli, ennen kuin he heittivät itsensä. kuolemaansa asti, sekä miehet että naiset. Mainio stratageemi, ei paremmin voi sanoa. Kuin Punavyö joka laskee konnien kuudestilaukeavien laukauxet. Paizi Naganin makasiiniin mahtuu 7 patia, syytä olla tarkkana. [Lähde: Arkadi Vasiljev.]
ellauri316.html on line 96: jalkaväki oli yllättävän sopusointuinen. Jalkaväki alkoi hyökätä luotettavasti
ellauri316.html on line 108: vastustusta. Kesäkuun lopussa vihollisuudet pysähtyivät jälleen.


ellauri316.html on line 796: Kun valkoisten joukkojen likvidointi Pohjois-Kaukasiassa oli saatu päätökseen, divisioona, jossa Vlasov palveli, siirrettiin Pohjois-Tavriaan Wrangelin joukkoja vastaan. Vlasov nimitettiin yhtiön komentajaksi ja siirrettiin sitten päämajaan. Vuoden 1920 lopussa yksikkö, jossa Vlasov johti ratsuväkeä ja jalkatiedusteluja, otettiin käyttöön poistamaan Nestor Makhnon johtamat kapinalliset.
ellauri316.html on line 854: Huhtikuun lopussa 1945 Espanjan diktaattori Francisco Franco myönsi Vlasoville poliittisen turvapaikan ja lähetti hänelle erikoiskoneen, joka oli valmis toimittamaan Vlasovin Espanjaan. Vlasov kieltäytyi hylkäämästä sotilaita. 12. toukokuuta 1945 sen miehitysvyöhykkeen, jossa Vlasov sijaitsi, amerikkalainen komentaja, Yhdysvaltain armeijan kapteeni R. Donahue, ehdotti Vlasovin salaa viemistä syvälle Amerikan miehitysvyöhykkeelle tarjoamalla hänelle ruokakortteja ja asiakirjoja. Vlasov kolmatta kertaa elämässään kieltäytyi jättämästä alaisiaan. Bemaria ei jätetä.
ellauri317.html on line 460: Cheka tuli tunnetuksi joukkoteloituksista, jotka suoritettiin erityisesti punaisen terrorin ja Venäjän sisällissodan aikana. Cheka ryhtyi rajuihin toimiin, kymmeniä tuhansia poliittisia vastustajia ja sabotöörejä ammuttiin ilman oikeudenkäyntiä vankiloiden kellareissa ja julkisilla paikoilla. Dzeržinski sanoi: "Edustamme järjestäytynyttä terroria - tämä on sanottava erittäin selvästi." Vuonna 1922, sisällissodan lopussa, Cheka hajotettiin ja organisoitiin uudelleen valtion poliittiseksi osastoksi.
ellauri317.html on line 660: Joulukuussa 1918 hän pakeni Harkovaan. Täällä hän järjesti Ukrainan vasemmiston keskuskomitean jäsenenä kapinan Petliuran johtamaa osastoa vastaan. Alkuvuodesta 1919 hän liittyi Kormilitsyn-salanimellä Puna-armeijaan ja toimi V. Sablinin apulaispäällikkönä 11. Ukrainan Neuvostorykmentissä. Sellaisena hän osallistui Harkovin ja muiden kaupunkien vapauttamiseen. Kuitenkin taistelun aikana Bahmutin vapauttamiseksi bolshevikit tunnistivat hänet. Sama Bahmut jossa lännen proxyarmeija on kesän 2023 aikan edennyt 10km Naton lainapyssyillä! Pidätystä peläten hän meni Harkovaan ja sitten vasemmiston SR:n kongressiin Kiovaan. Valkoisten vallattua kaupungin elokuun lopussa 1919 hän piiloutui.
ellauri317.html on line 790: Vladimir Mitrofanovitš Purishkevitš ( venäjäksi: Влади́мир Митрофа́нович Пуришке́вич , IPA : [pʊrʲɪˈʂkʲevʲevʲɪt͡ɕ] ; 18. helmikuuta – 114. elokuuta 2012. 20, Novorossiysk , Venäjä) oli keisarillisen Venäjän äärioikeistolainen poliitikko , tunnettu monarkististaan, ultranationalistiset, antisemitistiset ja antikommunistiset näkemykset. Hänen levottoman käytöksensä vuoksi häntä pidettiin löysänä kananmunana. Vuoden 1916 lopussa hän osallistui Grigori Rasputinin murhaan.
ellauri318.html on line 289: Myös Turussa ja muissa isoissa kaupungeissa on tapahtunut jengiytymistä. Vuoden 2022 lopussa Varsinais-Suomen käräjäoikeus jakoi tuomiot ryöstöliigan jäsenille, joita johti 19-vuotias päätekijä Abdullahi Hassan Huseen. Oikeuden mukaan miehen toiminnassa oli kyse ”häikäilemättömästä tavasta hankkia rahaa asianomistajille aiheutetusta pelosta, ahdistuksesta ja kärsimyksestä välittämättä”.
ellauri323.html on line 62: VITA SACKVILLE-WEST kirjoitti The Edwardians huvikseen ja tehdäkseen rahaa. Hän sai idean kirjasta ollessaan lomalla miehensä Harold Nicolsonin kanssa Rapallossa keväällä 1929, "ja aion kirjoittaa sen tänä kesänä ja tehdä omaisuuteni", hän kirjoitti Virginia Woolfille. "Se tulee olemaan sellainen vitsi, ja kaikki ovat vakavasti suuttuneita." Woolfs' Hogarth Pressin oli määrä julkaista se, ja Vita piti Virginia Woolfin ajan tasalla sen edistymisestä. "Se on aivan täynnä aristokratiaa. Pidätkö siitä? Minusta tuntuu, että jo pelkästään snobisista syistä sen pitäisi olla erittäin suosittu." Se oli. Kun The Edwardians ilmestyi toukokuussa 1930, oli heti selvää, että Hogarth Pressillä oli suosittu menestys käsissään. "Vitan kirja on niin bestseller, että Leonard ja minä vedämme rahaa kuin simpukoita verkosta", Virginia Woolf kertoi veljenpojalleen Quentin Bellille kesäkuun alussa. "Myymme noin 800 joka päivä." Myynti oli ylittänyt 20 000:n jo heinäkuun lopussa. Yhdysvalloissa, jossa sen julkaisi Doubleday, Doran, se oli kirjallinen kilta -kirja kuukauden kirja. Se jatkoi myyntiä; se on käännetty useille kielille ja dramatisoitu näyttämölle; se oli Vita Sackville-Westin kaupallisesti menestynein kirja.
ellauri325.html on line 284: Sellainen oli Smithin lapsuus. Sen lopussa hänen ulkonäössään ei ollut mitään merkkiä nerokkaasta miehestä. Satunnainen tarkkailija ei olisi voinut nähdä, että leveiden kasvojen, massiivisen suun, pitkän luisun otsan ja hörökorvan varjoon, joka ulottui lyhyexi leikatun pään taakse, olisi piiloutunut neroutta. Hän ei tietenkään voinut. Siellä ei ollut mitään piilossa.
ellauri326.html on line 158: Mutta salamanterit ovat älykkäitä. Karl Marxin ajatuksen ja työntekijöille myönnettyjen oikeuksien vahingollisten vaikutusten alla, onnistuttuaan liittoutumaan ja yhdistymään, he päätyvät kapinoimaan niin, että he vaativat lisää asuintilaa; Näin he alkavat kirjan lopussa räjäyttää maanosien reuna-alueita kolonisoidakseen näin luodut uudet esimanneralueet. Voimansa kuljettamana, pikkuhiljaa maistelemalla maanpäällistä elinympäristöä, salamanterit löytävät vuorostaan ​​imperialismin ja nationalismin!
ellauri326.html on line 188: Salamanterien sota on kuitenkin lukemisen arvoinen vielä tänäkin päivänä: dystopia sekä hullu ja räikeä, kirja kertoo älykkään merisalamanterilajin löydöstä jostain Sumatran rannikolta. alku saa uskomaan seikkailutarinaan, jossa on kevyt ja etäinen sävy. Mutta ymmärrämme nopeasti, että näemme romaanin pesänukkeista vain pienimmät, joiden rakenne muuttuu pian vähitellen laajenemalla, kirjoittajan jatkuvasti turmelemalla lukijansa odotukset. Miehet kesyttävät ensin salamanterit, pitävät pian erittäin hyödyllisenä muuttaa ne vedenalaiseksi työvoimaksi halutessaan ja käyttävät niitä häpeämättömästi hyväkseen julistamalla heidän oletettua alemmuuttaan. Sitten he ymmärtävät virheensä laajuuden, mutta silloin on liian myöhäistä palata... Tietyt luvut, jotka pastisoivat tieteellisen tutkimuksen, journalistisen raportoinnin tai diplomaattisen analyysin sävyä, ovat suoraan sanottuna hauskoja. Aina yllättävän kirjan lopussa loppu on niin odottamaton, että ihmettelee, onko se kirjailijan piruetti, joka haluaa päästä kirjansa loppuun, vai eikö se ole johtopäätös taitavasti häiritsevin..
ellauri326.html on line 510: Mutta ennenkuin käymme eteenpäin, pitää ehdottomasti tutustuttaa lukijaa tähän huomattavaan henkilöön. Anton Prokofjevitsh Golopus on kerrassaan hyvä mies tämän sanan täydessä merkityksessä: jos joku Mirgorodin kunnianarvoisista henkilöistä lahjottaa hänelle kaulahuivin tai alusvaatteet — niin hän kiittää; jos joku näppää kevyesti hänen nenäänsä — niin hän kiittää silloinkin. Jos häneltä kysyttiin: "Miksi, Anton Prokofjevitsh, teidän takkinne on kanelinvärinen, mutta hihat siniset?" niin hän tavallisesti vastasi: "Niin, teillä ei sellaista olekkaan! Mutta antakaahan olla, kun se kuluu, niin muuttuu kokonaan yhdenväriseksi!" Ja todellakin, auringon vaikutuksesta alkoi sininen kangas muuttua kanelinväriseksi, ja on nyt aivan samaa väriä kuin takkikin. Mutta mikä kummallista, Anton Prokofjevitsh käyttää kesällä verkavaatteita ja talvella nankinikankaisia. Anton Prokofjevitshilla ei ole omaa taloa. Hänellä oli kyllä sellainen ennen kaupungin laidassa, mutta hän möi sen ja osti tummanruskean kolmivaljakon ja pienet vaunut, joilla ajeli vierailuille ympäristön tilanomistajain luo. Mutta kun hevosista oli paljon vaivaa ja tarvittiin rahaa kauroihin, niin Anton Prokofjevitsh vaihtoi hevoset ja vaunut viuluun ja piikaan ja sai vielä 25 ruplan setelin välirahaa. Sitten hän möi viulun ja vaihtoi piian kullalla koristettuun safiaaninahkaiseen tupakkakukkaroon, ja nyt ei ole kenelläkään sellaista tupakkakukkaroa kuin Anton Prokofjevitshilla. Tästä hyvästä hän ei enää saata ajella maaseudulle, vaan on pakotettu pysymään kaupungissa ja viettämään yönsä eri taloissa milloin minkin aatelismiehen luona, etupäässä siellä, missä mielellään hänen nenäänsä näppäillään. Anton Prokofjevitsh tahtoo syödä hyvin ja pelaa joltisesti Mustaa-Maijaa ja Mylly-Mattia. Tottelevaisuus on hänen elementtinsä, ja sentähden hän otti heti hatun ja kepin ja läksi.
ellauri326.html on line 522: Ivan Nikiforovitsh huomasi heti, että hän oli puhunut varomattomasti sanottuaan tämän sanan; mutta se oli jo myöhäistä, — sanottu kun sanottu. Kaikki meni nyt päin mäntyä! Kun tämä sana lausuttiin ensi kerta, jolloin ei ollut todistajia läsnä, vimmastui Ivan Ivanovitsh ja raivostui niin hurjasti, että Jumala varjelkoon ihmistä joutumasta sellaiseen tilaan, — entä mitä nyt, hyvät lukijat, nyt, kun tämä murhaava sana lausuttiin seurassa, jossa oli paljon naisia, joiden nähden Ivan Ivanovitsh tahtoi esiintyä parhaassa valossa? Jollei Ivan Nikiforovitsh olisi menetellyt, kuten teki, jos hän olisi sanonut lintu eikä hanhi, niin silloin olisi asia ehkä vielä ollut autettavissa. Mutta nyt — oli kaikki lopussa!
ellauri326.html on line 629: Mikä loppu?> Salamanterit. Nyt ne ovat siis jo täälläkin. Tule, niin lähdetään kotiin», toisti ukko, joka otti ongenvavan ylös hyvin epävarmana. Lopussa on. » Te vapisette kokonaan», huomautti Frantik. »Mikä teidän on?» Lähdetään kotiin», hoki ukko liikuttuneena, ja hänen ei leukansa vapisi surkeasti. »>Minun on kylmä. Minun on t, kylmä. Se nyt vielä puuttui! Lopussa on, näetkös. Täällä ne siis ovat. Hyvä Jumala, kuinka minun on kylmäl ne Tahtoisin kotiin.>>
ellauri331.html on line 637: Vuonna 2020 SPLC havaitsi, että Russia Insider jakoi saman Google Analytics -tilin kuin National-Justice.com (National Justice) ja Truthtopowernews.com (Truth to Power News), jonka Bausman perusti myöhemmin vuoden 2020 alussa. Kaikki nämä sivustot jakavat sama verkkotunnus, joka mainitaan heidän lähdekoodinsa lopussa ja niillä on yhteisiä sivurivejä The Right Stuff -sivuston kanssa, joka on valkoisen kansallismielinen verkkosivusto. Bausmanin vaimo Kristina on Magnetogorskista.
ellauri331.html on line 643: Läppä läppä, eivät ole. Rykovtseva ahkeroi Radio Svobodassa, sillä ei ole wikisivua. Otto Lätsis oli latvialaissyntyinen toimittaja, joka kyllä on jo vainaja. Hruštšovin sulan lopussa hän työskenteli Izvestiassa, jossa hän kannatti sensuurin löystämistä ja pyrki tekemään sanomalehden suosituksi älymystön keskuudessa. Kommunisti-lehdessä hän lipsui perestroikan kannalle. Hänen loppunsa oli kamala. 10. syyskuuta 2005, kun Otto Lätsis ajoi Peugeotilla ja kääntyi vasemmalle risteyksessä, jeeppi törmäsi hänen autoonsa suurella nopeudella. Otto Lätsis ja hänen pojanpoikansa sekä jeeppiä ajanut nainen ja hänen kaksi lastaan ​​joutuivat sairaalahoitoon. Lätsis viipyi koomassa yli puolitoista kuukautta, mutta kuoli lopulta vammoihinsa. Hän kuoli klo 5.00 MSK:ssa 3. marraskuuta 2005 Burdenkon sairaalassa Moskovassa.
ellauri334.html on line 247: Kuten Matteus niin usein tekee, Sak. xi. 12-13, oudosti sekaisin Jer. xviii. 2 ja xxxii. 6 ja sitä seuraavat, sitä kutsutaan tyypilliseksi profetiaksi tässä kerrotussa tapahtumassa. Aivan erilainen on tarina Juudaksen lopusta, joka liittyy Apostolien teoissa i. 18-19. Siellä hän osti pellon rahoilla ja kuoli sille putoamisen seurauksena: "Jos putoaa päätä myöten, hän hajosi keskeltä ja kaikki hänen sisälmyksensä purskahti ulos"; tämä kertomus päätetään viittauksella Ps. lxix. 26 (AV 25). Katso Aceldama. Papiaksen, Johanneksen opetuslapsen (ks. Gebhardt ja Harnack, "Patrum Apostolicorum Opera", i. 2, 93 ja sitä seuraavat luvut ), mukaan Juudaksen koko ruumis oli niin turvonnut, että se oli kauhea näky ohikulkijoille, ja makattuaan siellä lyhyen ajan hän repesi auki omalla pellollaan. Arabian apokryfonissa "Evangelium Infantiæ Salvatoris", ch. xxxv., Juudaksen kuvataan olevan Saatanan vallassa Jeesuksen syntyessä; ja kun Jeesus-lapsi otettiin lähelleen, jotta hän sai helpotusta sairaudesta, Jeesus löi häntä sen sijaan. Keskiajalla Juudasta tehtiin usein suosittujen meemien aihe ja Juudas parka esitettiin pahan juutalaisen perustyyppinä. On niitä pahempiakin, Netanjahu seimerkixi.
ellauri340.html on line 506: Monet itävaltalaisen kirjailijan päähenkilöistä ovat vaeltajia, ja kirjailijalle havaitsemistyö on yksinäistä kamppailua eristäytyneen itsensä ja hämärän ulkomaailman välillä. Kieli on silta: välttämätön havaitsemamme ja tuntemamme artikulaatiossa, mutta myös pohjimmiltaan haavoittuvainen romahdukselle. Handke kohdistaa käyttämänsä sanat mikroskooppiseen tarkasteluun: Usein on hämmästyttävä kyky siirtyä abstraktien (esimerkiksi miltä tuntuu olla "onnistunut päivä") ja täsmälleen aistinvaraisten (esimerkiksi askeleiden äänen meditaatio) välillä kaivon kannessa). Vaikka ne ovat usein irrallisia sävyltään, tämä tasainen vaikutelmien kertyminen saa lukijat kyseenalaistamaan, kuinka sopusoinnussa he ovat ympäristöönsä ja lauseisiinsa. Yksityiskohtaisuus, jonka Hedelmävarkaan kertoja yrittää pukea ympärillään oleva maailma sanoiksi, luo ristiriidan: yksittäiset hetket vaativat yksityiskohtiaan, mutta maailma itsessään on epämääräinen, ikään kuin kamppailee oman painonsa alla. [tarkenna] Se voi saada skeptisen lukijan pohtimaan, puuttuuko kertojalta – ja laajemmin myös Handkelta – joskus metsää kaikille huolellisesti kuvatuille puille.
ellauri340.html on line 554: Tämä unenomainen suvaitsevaisuus poikkeamista kohtaan pyrkii tarjoamaan lukijoille puhdasta tarinankerrontaa, muodollisen yllätysvirran, joka ajaa tarinan, Alice-kaltaisen, aina uudelle alueelle, ja näiden kaninreikien ylellisyydessä on jotain melkein pelottavaa, ikään kuin Handke nauttii siitä, ettei hän vastaa kysymyksiin, joita saatat esittää hänelle. Silti hän ei voi olla vetäytymättä takaisin puolustelemaan itseään, vaikkakin kiertävällä tavalla. The Fruit Thief -elokuvan lopussa ilmestyy Alexian isä, näennäisesti maljaakseen pitkään eronneen perheen kokoontumista yhteen: "Me kansalaisuudettomat ihmiset olemme tässä ja tänään erossa valtiosta, valtion ulottumattomissa. Kaikki muut muuttuivat lahkoiksi – valtioiksi ja kirkoiksi – ja…ja… Ja me? Aikapakolaisia, pakosankareita."
ellauri341.html on line 114: Puhetta, asiaa, historian käänteitä, knoppitietoa, sanaleikkejä, irvailua ja viittauksia tuhanteen suuntaan riittää kuin erään toisen sairaan eläimen paasauxissa. Tästä Leikolan teoksesta on hyvin vaikea kirjoittaa mitään, sillä se pitää sisällään niin paljon asioita ja tarinoita, että hyvä että lukijakaan muistaa näitä kaikkia juonikuvioita enää lopussa. Tai siis ei muista. Totta totisesti, tämän teoksen kanssa ei ikinä voinut tietää minne tarina vie seuraavaksi. toisin kuin asiallisissa genreromskuissa.
ellauri342.html on line 165: Seitsemän vuotta kului näin; sitten näiden seitsemän vuoden lopussa Tistet Védène palasi Napolin hovista. Hänen aikansa ei ollut vielä ohitse; mutta hän oli saanut tietää, että paavin ensimmäinen sinappityöntekijä oli juuri kuollut äkillisesti Avignonissa, ja koska paikka näytti hänestä hyvältä, hän oli saapunut suurella kiireellä liittymään riveihin.

ellauri344.html on line 207: K.A. Fagerholmin vuonna 1971 tekemässä haastattelussa nuori radikaali lyyrikko kertoo kannattavansa kommunismia, joka olisi "lähinnä ihmisen peruselämää, luontoa ja runoa". Hänen ihanneyhteiskunnassaan työtä ei tehtäisi voiton tähden, ja ihminen eläisi sopusoinnussa luonnon kanssa. Maailman vapaimmiksi yhteiskunniksi Laine arvioi Kuuban tai Kiinan. Revarikommunistien Kansan Uutiset -lehti ryöpytti Lainetta tämän revisionistisista sosialismikäsityksistä.
ellauri344.html on line 298: Kaikkein tärkeintä on taas kerran trust me, våga drömma, ja lujat tienestit. Voi helvetti. Yxinäiset vanhuxet hakee epätoivoisesti sexikumppaneita vaikkei seiso ja reijät ovat kuivuneet. Ei saa luovuttaa, ei jatku elämä jos antaa vanhuudelle perixi. Jos ei kaikki ole hyvin ei leffa ole vielä lopussa, tai ainakin on pian second best jatko-osa tulossa. Ainoa joka yhtään välitti omista lapsistaan oli filmin konna, ämmä joka kylästyi ja lähti takas kotio. Sen nyhverö mies joka näytti aika lailla Matti Pylkkäseltä kuskas loppukuvissa alzheimertätiä joka näytti yhtä erehdyttävästi Pirkko Carlsonilta skootterin takapenkillä Matin tehdessä sarvissa Heil Hitler käsielettä.
ellauri345.html on line 167: Kokoillallisen piehtaroinnin jälkeen pieni ilkikurinen kosketus teki hiänestä vieläkin kauniimman, ja neiti kääntyi hymyillen Reva-avanteen puoleen ja sanoi, että hiänen tapansa maksaa lounaansa tekemällä töitä ja aina kun rahaa puuttui, nuolla nuppineuloja kuin paraskin emäntä. "Salli minun pujottaa kukka tuohon kirjontakehykseenne", hiän lisäsi, "jotta tulevaisuudessa muistatte sen nähdessään vieraan köyhän." Mihin von Reva-avanne vastasi sanomalla, että hän on hyvin pahoillaan. pistot ovat häneltä toistaisexi lopussa, ja siksi heidän taitonsa ihailun on jäätävä paitsi. Pyhiinvaeltaja käänsi katseensa välittömästi pianoon. "Joten minä haluan", hiän sanoi, "maksaa velkani tuulirahalla, aivan kuten vaeltavat laulajat yleensä tekivät." Hiän kokeili soitinta kahdella tai kolmella preludilla, mikä osoitti hyvin harjoitettua kättä. Ei ollut enää epäilystäkään siitä, että hiän oli arvokas nainen, jolla oli kaikki ystävälliset taidot. Aluksi hiänen soittonsa oli kirkasta ja loistavaa; sitten hiän vaihtoi vakaviin sävyihin, syvän surun sävyihin, jotka samaan aikaan näkyivät hiänen silmissään. He kastuivat kyynelistä, heidän kasvonsa muuttuivat, heidän sormensa pysähtyivät; mutta yhtäkkiä hiän yllätti kaikki laulamalla mielettömän laulun maailman kauneimmalla äänellä, hauskalla ja naurettavalla. Koska oli syytä uskoa, että tämä burleskiromanssi oli hieman lähempänä sydäntäsi, annat minulle anteeksi, jos sisällytän sen tähän.
ellauri345.html on line 288: Sana nero on syvältä, mutta sana nero onnistuu tässä ja Hölderlinin säkeet takaavat sen: ”Eikö te tunne monia eläviä ihmisiä? | Eikö jalkasi kulje totuuden päällä niinkuin madoilla? | Joten neroni! työnny vain | Baarielämään ja älä huoli! | Tapahtuipa mitä tahansa, kaikki sopii sinulle! Jos kaikki ei ole hyvin, se ei ole lopussa!
ellauri345.html on line 488: Pimeän tähden myyttisten kreikkalaisten syvällisyys nostettiin uraniaanilaisten symbolien ryhmään. Mitä muuta Goethen ajatukset Ottilienin elämän lopusta tarkoittivat? joka oli alun perin ainutlaatuinen pimeälle maalle ja jonka kreikkalaisten myyttinen syvällisyys nosti uraanilaisten symbolien ryhmään. Mitä muuta Goethen ajatukset Ottilienin elämän lopusta tarkoittivat? joka oli alun perin ainutlaatuinen pimeälle maalle ja jonka kreikkalaisten myyttinen syvällisyys nosti uraanilaisten symbolien ryhmään. Mitä muuta Goethen ajatukset Ottilienin elämän lopusta tarkoittivat?
ellauri345.html on line 514: Haluaminen on ainoa poikkeus. Sillä sovinnon näyttäminen saattaa todellakin olla toivottavaa: se yksin on äärimmäisen toivon talo. Niinpä hän vihdoin irrottautuu hänestä ja kirjan lopussa oleva "kuinka kaunista" kuulostaa vain vapisevalta kysymykseltä kuolleille, jotka, jos koskaan, eivät herää kauniissa, vaan siunatussa maailmassa. Elpis on viimeinen alkuperäisistä sanoista: siunauksen varmuus, jonka rakastajat kantavat kotiin novellissa, vastaa lunastuksen toivoa, jota pidämme kaikkien kuolleiden puolesta. Se on kuolemattomuususkon ainoa oikeus, jota oma olemassaolo ei saa koskaan sytyttää. Mutta juuri tämän toivon takia ovat paikallaan ne kristillismystiset hetket, jotka loppujen lopuksi - aivan toisin kuin romanttiset - ilmestyivät yrityksestä jalostaa kaikkea peruskerroksen myyttistä. Tämä nasaretilainen olento ei ole, vaan rakastajien päälle laskeutuvan tähden symboli, joka on sopiva ilmaus siitä, mitä mysteeri asuu teoksessa tarkassa merkityksessä.
ellauri345.html on line 706: Juu pyhää henkeä ja kirkonmenoja ei enää tarvita kun on tää mainosten turvottama interweb ja suorasoittosarrjat. Mainoxet on korvanneet rukouxet ja siunauxet ja some kirouxet. Muuta moraalia ei tarvita kuin looking out for number one, markkinavoimat pitävät huolen lopusta. Jokainen pikku sielu haluaa 8 sekunnin julkisuutensa. Unelma on tulla pyhimyxexi eli julkkixexi, jollei suorastaan tule jackpot ja pääse oligarkkien olympoxen jäsenexi. Toivo ja unelmoi, ora et labora, niin kaikki on sulle mahdollista vielä tässä elämässä, joka valitettavasti on sun ainoa. Sää pystyt vaikka mahdottomaan, luota sydämmees vaan!
ellauri346.html on line 131: Ainoa asia, josta ei ole epäilystäkään, on poliittisten mieltymysten muutos. Lyhyen oleskelun jälkeen Keski-Volgan alueella lähellä Samaraa ja Stavropolia hän ilmestyi elokuun lopussa 1918 Koko-Ukrainan keskussotilaskomission valtuudella neutraalille alueelle, missä hän alkoi muodostaa säännöllisiä Ukrainan Neuvostoliiton sotilasyksiköitä. kapinallisyksiköiltä. Kuten silminnäkijät ovat todistaneet, Shchors osoitti siitä lähtien suvaitsemattomuutta sosialistivallankumouksellisia kohtaan ja yritti kaikin mahdollisin tavoin päästä eroon heistä kapinallisten riveissä.
ellauri346.html on line 232: New Statesmanin Ryan Gilbey kritisoi elokuvaa: "Valtava määrä energiaa ja lahjakkuutta käytetään kiinalaisen perheyksikön idealisointiin ja sellaisen Amerikan etsimiseen, jota ei koskaan ollut olemassa. Kun lopetat katselun, anti-huipentuma saa aikaan väsyttävän naurettavan ylipitkän pätkän 140 minuutin elokuvan lopussa, joka on täynnä outoja ideoita, joita tekijät eivät vaan voineet hillitä: (frankfurter sormet, tuntevat kivet , tappavat dildot), mutta kyllästyneet kazojat huomaavat, että loppuviimexi sen filosofia on kuin Hallmark-kortista: piristä, ole ystävällinen ja soita äidille silloin tällöin.
ellauri348.html on line 50: Toivo on uusiutuva luonnonvara. Jos se on päivän päätteeksi lopussa, voit aloittaa aamulla uusiutuneena. Barbara Kingsolver (köyhä)
ellauri348.html on line 117: Saduissa tyypillisesti kuvataan hyvän ja pahan taistelua. Lopussa hyvä voittaa pahan ja sankari saa palkkionsa. Etukäteen ei kande päättää ketkä ovat hyvixet, se ratkeaa siitä ketkä jäävät joholle. Sadut on siitä heikkoja, että ne ei kannusta muutosta, vaan suojelevat status quota, kuin jotkut tyhmät luontoaktivistit aapasuota.
ellauri348.html on line 978: CSV (comma separated vector formaatti) viittaa siihen, että suurin osa kulttuureista ja kautta historian pitää näitä kuutta hyvettä hyvinä ja että näiden ominaisuuksien harjoittaminen lisää onnellisuutta. Huolimatta lukuisista varoituksista, tämä yleismaailmallisuuden ehdotus vihjaa, että sen lisäksi, että positiivisen psykologian liikkeen johtajat pyrkivät laajentamaan psykologisen tutkimuksen piiriä henkiseen hyvinvointiin, he haastavat moraalirelativismin ja viittaavat siihen, että hyveellä on biologinen perusta. Nämä väitteet ovat sopusoinnussa moraalitieteen kanssa.
ellauri349.html on line 52: Esan uomakipitys päättyi paskakaivoarvosanaan filosofian apulaisen haussa 1990-luvun lopussa. Vähän taisin vahingoniloisesti virnuilla Kouvolan suunnalta. Sen jälkeen se teki välttämättömyydestä hyvettä kuin kettu pihlajanmarjoista, ja alkoi Schopenhauerin ja Nietzschen lailla dissata "koulufilosofiaa." Siitä tuli motivationaalinen puhuja ja yritysvalmentaja.
ellauri349.html on line 157: Näyttelijä Laura Birn teki 2016 lokakuun lopussa ensi-iltansa saaneessa Syysprinssi-elokuvassa rohkean roolin. Naispääosaa, Anja Kaurasta, näyttelevä Birn nähtiin elokuvan IL-TV:n ensinäyttöön tulleessa trailerissa kiihkeässä kohtauksessa Lauri Tilkasen (Harri Sirola) kanssa. Kohtauksen aikana kaunotar nähtiin pukeutuneena ainoastaan mustiin alushousuihin, kun alaston erektiivinen Tilkanen riisuu häneltä pikkarit. Toisessa kohtauksessa pari makailee vähäpuheisena sängyssä penis letkuna.
ellauri349.html on line 632: Tai kuten Eckhart itse paljastaa saarnan 11 lopussa (Eckhart, 1986, s. 270): "Silmä, jolla näen Jumalan, on sama silmä, jolla Jumala näkee minut; minun silmäni ja Jumalan silmä ovat yksi silmä ja yksi näkevä, yksi tietävä ja yksi rakastava."
ellauri350.html on line 147: Ukrainassa on käynnissä valtataistelu – Tutkija huolissaan. Zelenskiltä loppumassa trikoopuserot.
ellauri350.html on line 812: ”Kun tulin sisään jokaisen kysymyssarjan lopussa, ihmiset itkivät ja puhuivat niin avoimesti. Se oli hämmästyttävää, hän sanoi. "He kaikki vaikuttivat todella liikuttuneilta."
ellauri351.html on line 486: Eskin peukuttama luihu talousnobelisti Kahneman (1 n lopussa) on jo monta kertaa ollut paasausten kohteena (albumit 27, 29, 122, 293). Nyze kelpaa guruxi taas Puntun Paavolle. It is also notable that Kahneman's paternal uncle was Rabbi Yosef Shlomo Kahaneman, the head of the Ponevezh Yeshiva. In 2015 Kahneman described himself as a very hard worker, as "a worrier" and "not a jolly person". But, despite this, he said, "I'm quite capable of great enjoyment, and I've had a great life."
ellauri352.html on line 450: Sodan päätyttyä kuninkaan vaimo ilmoitti miehensä kuolemasta viranomaisille ja muutti lasten kanssa Ruotsiin vuoden 1945 lopulla. Kuningas itse piiloutui sodan lopussa. Salanimellä Dr. med. Ernst Peltz muutti Königin Holtorfiin ( Colnraden kunta ) ja sai siellä Britannian viranomaisilta luvan työskennellä herttaisena maalaislääkärinä. Sen jälkeen kun Königistä levisi huhuja, että hän ehkä onkin valelääkäri, paikallinen lääketieteellinen yhdistys pyysi Königia 1960-luvun alussa toimittamaan asianmukaiset asiakirjat todistaakseen hänen lisenssinsä lääketieteen harjoittamiseen. König (alias Peltz) sulki vastaanottonsa huhtikuussa 1962 "terveydellisistä syistä" ja muutti tuntemattomaan paikkaan.
ellauri353.html on line 137: Marco on ilkeä "tai ainakin melkein." On se oikeasti ilkeä. Korttipelisatu on vasta tulossa. Se tulee vasta ihan kirjan lopussa.
ellauri353.html on line 164: Viridiana on wannabe nunna joka tulee Jaime-sedän luo nunnalomalle. Jaime-setä huumaa sen tyrmäystipoilla ja köyrii sitä. Kun se palaa tolkkuihin se ei viizi enää ruveta nunnaxi. Se lähtee karulle mutta poliisi palauttaa sen Jaimelle, joka on sillä aikaa hirttäytynyt puuhun. Viridiana perii Jaimen kartanon äpäräpoika Jorgen kaa jolla on ennestään joku Ramona. Nuorten ollessa kylillä kerjäläiset squattaa kartanon ja pitää orgiat. Nuorten palattua kerjäläiset nousee vuoron perään ex-nunnan pukille. Poliisi puuttuu asiaan. Tämän jälkeen V. alkaa bylsiä Jorgea. Alkup. lopussa V. tekee aloitteen, mutta se oli sensorille liian rivoa. Korjatussa lopussa Jorge pääsee yhtä aikaa naimaan V:tä ja Ramonaa. Mutta huom: aloite on Jorgen handussa!
ellauri353.html on line 576: Tyhjennysharjoituksen lopussa Schmid kysyy, "sisältääkö yllä oleva luettelo kaikki hyvän määritelmän edellyttämät elementit. Vastaus, hän ehdottaa, on "todennäköisesti ei". Jos on mahdotonta määritellä terrorismia, kuten Laqueur väittää, ja turhaa yrittää muodostaa todella kattava määritelmä, kuten Schmid myöntää, onko meidän pääteltävä, että "terrorismi" on yhtä mahdoton määritellä kuin "kusipää?" Kyllä on.
ellauri360.html on line 389: Venäjän armeijaa yli 30 vuotta palvellut Mannerheim sen sijaan savustettiin ulos valkoisen armeijan ylipäällikön tehtävistä toukokuun lopussa. Ratsuväenkenraaliksi ylennetty Mannerheim oli itsekin täysin suivaantunut valtionhoitajaksi 27.5.1918 nimitetyn P.E. Svinhufvudin hallituksen vahvaan saksalaismielisyyteen.
ellauri362.html on line 387: Sillä välin Schreber oli kehittänyt monimutkaisen perustelurakenteen osana vainoharhaisuuttaan ja harhaluulojaan, jotka hän kirjoitti muistiin Sonnensteinin turvakeskuksessa oleskelunsa lopussa kirjassaan Memories of a Nervous Patient, joka julkaistiin vuonna 1903.
ellauri367.html on line 53: Syyskuun lopussa 1941 Cairncross lähetti Moskovaan raportin pääministeri Churchillille atomiaseiden luomisprojektista, jonka britit valmistautuivat valmistamaan kahden vuoden sisällä. Tämä raportti kiinnitti ulkomaantiedustelupalvelun johtajan P. M. Fitinin huomion, joka ilmoitti asiasta L. Berialle, joka määräsi, että saadut tiedot siirretään tutkittavaksi NKVD:n 4. erityisosastolle, joka harjoitti tieteellistä tutkimusta. Siitä hetkestä lähtien työ atomiaseiden luomiseksi alkoi itse asiassa Neuvostoliitossa (operaatio Valtava ( englanniksi ) - "valtava, hirviömäinen") - aikana, jolloin vihollinen ryntäsi kohti Moskovaa ja tilanne rintamilla oli uhkaava.
ellauri367.html on line 114:

Raitahousuinen Sebulon asui meren äärellä kuin Matti Pylkkänen, kuopus Lean kuudesta lapsesta. Isaskar ja Sebulon oli kirjanoppineita jotka kinasteli siitä voiko kuonpuoleisia palkkoja nostaa förskottina ja ostaa ja myydä aneina kuin optioita ja futuureita.

ellauri370.html on line 164: Ensimmäinen kertoo Kartaphilosista, tuomiosalin ovenvartijasta Pilatuksen palveluksessa. Hän löi Jeesusta nyrkkillään selkään, kun hän johdatti Hänet ulos, sanoen: "Jatka nopeammin, Jeesus"; jolloin Jeesus vastasi: "Minä menen, mutta sinun tulee viipyä, kunnes minä tulen takaisin." Se lisää, että Ananias kastoi Kartafiloksen ja sai nimen Joosef. Hän joutuu transsiin joka sadan vuoden lopussa ja herää noin kolmekymppisenä miehenä.
ellauri370.html on line 241: Kataareita kutsuttiin myös albigensseiksi. Nimitys on peräisin 1100-luvun lopusta ja sitä käytti kronikoitsija Geoffroy du Breuil Vigeoisilainen vuonna 1181. Nimi viittaa eteläiseen Albin kaupunkiin (muinainen Albiga). Määritelmä on väljä ja se sijaitsi noin Toulousen tienoilla.
ellauri370.html on line 530: Essai-teoksensa lopussa hän ennusti, että "aasialainen" Venäjän keisarikunta tulisi pian Euroopan johtavaksi vallaksi, mutta että se menettäisi myöhemmin ylivalta-asemansa Kiinalle, sitten kun tämä on nykyaikaistunut, ja että lopulta kiinalaiset valloittaisivat Euroopan. Aika selvänäköistä!
ellauri370.html on line 624: Sitten hän perusti yhdessä Otto Böckelin kanssa Antisemitistisen kansanpuolueen, joka jäi kuitenkin täysin merkityksettömäksi. Reichstag-vaaleissa 1903 Ahlwardtia ei valittu uudelleen ja hän vetäytyi politiikasta. Hänen lopusta urastaan ei tiedetä mitään. Vuonna 1914 Ahlwardt kuoli liikenneonnettomuudessa 67-vuotiaana.
ellauri371.html on line 165: He kertovat meille, että despotismi mistä sanon, että se ei ole sopusoinnussa nykyajan edistyksen kanssa, mutta minä todistan sinulle päinvastaisen.
ellauri371.html on line 215: Mysteeri on politiikan menestys. Suurin menestys vuonna lyyttisyys piilee hänen yrityksensä salaisuudessa: sana ei ole on oltava sopusoinnussa diplomaatin toiminnan kanssa.
ellauri372.html on line 197: Heinäkuun lopussa 1941 vanki pakeni leiriltä, minkä seurauksena leirin apulaispäällikkö, SS - Hauptsturmführer Karl Fritzsch valitsi kymmenen miestä nälkään kuolettavaksi maanalaiseen bunkkeriin estääkseen muita pakoyrityksiä. Kun yksi valituista miehistä, puolalainen Franciszek Gajowniczek, huusi: "Vaimoni! Lapseni!" nousi Kolbe vapaaehtoisesti ottamaan hänen paikkansa.
ellauri373.html on line 317: Japanilaiset aseet ampuvat jo matalikot: Venäjän-Japanin sota kuka valmisteli ensimmäisen Venäjän vallankumous 1905 Amerikkalainen - myös: uudelleen Amerikan läpimurtoesitys 1. maailmansodan lopussa; Kiinan palkkasoturijoukot suojella valtaa Venäjällä Lenin ja Trotski mukana, "Näkymätön sääntö"-televisio.
ellauri373.html on line 650: Isku ei ollut tarpeeksi voimakas, ja Venäjä vastusti, ja Gintsberg koki katkerimman pettymyksen vanie; mutta hän ei menettänyt energiaa, sinnikkyyttä eikä toivoo tulevaa menestystä. Totta, tämän vuoksi ei- onnistunut yritys, jouduin uhraamaan joitakin juutalaisten elämää, sillä venäläiset ovat erehtymättömiä He varmasti arvasivat juutalaisen katastrofiensa syyllisen ja kosti hänelle; mutta mitä tämä voisi tarkoittaa Ginsbergille? Pitkän aikaa johtajiensa hypnotisoimana, meidät, juutalaiset joukot, opetettiin uskomaan, että he olivat entisiä Venäläiset eivät katoa, vaikka todellisuudessa heidän todelliset roistonsa olivat heidän omia johtajiaan, jotka pirullisilla suunnitelmillaan ja teoillaan he itse valmistivat tiettyjä syitä siihen, miksi eivät aiemmista pogromeista ja jotka sitten poistettiin huolimattomasti luopua kaikesta vastuusta heistä julistamalla tällainen "manifesti": "Meidät pakotettiin uhrata kansamme joukot ja s^- Israelista, mutta jokainen niistä, jotka kuolivat meidän kanssamme uhrauksen puoli on Jumalan silmissä tuhansien ihmishenkien arvoinen ney goyim." (Katso pöytäkirja nro 2 lopussa).
ellauri374.html on line 195: Paraatteja oli kolmenlaisia. Ensimmäisessä ja yleensä väkivaltaisimmassa muodossa väitetty väärintekijä (tai väärintekijät) saatetaan vetää pois kotoaan tai työpaikastaan ​​ja viedä väkivallalla yhteisön läpi. Prosessin aikana uhri joutui väkijoukon pilkan kohteeksi, ja häntä saatettiin heittää ja hänet upotettiin usein menettelyn lopussa. Turvallisempi tapa oli, että väärintekijän naapuri esiintyi uhrina, kun häntä kannettiin kaduilla. Matkijaa ei ilmeisestikään rangaistu itseään, ja hän usein huusi tai lauloi röyhkeitä jakeita pilkaten väärintekijää. Tavallisessa muodossa sen sijaan käytettiin hahmoa, jota käytettiin väärin ja poltettiin usein menettelyn lopussa.
ellauri375.html on line 51: 1800- ja 1900-lukujen vaihteen fantasiakirjailija H. G. Wellsin maineikkain romaani on toiminut Steven Spielbergin ja Tom Cruisen tämänvuotisen megaelokuvan pohjana. Maailmojen sota (1898) on filmattu elokuvaksi kerran aiemminkin, osana 50-luvun kylmän sodan paranoia-aaltoa vuonna 1953. Uudessa filmatisoinnissa Spielberg osoittaa jälleen kerran olevansa paitsi tehostepitoisen kesähittielokuvan mestari, myös elokuvakerronnan taituri. Elokuvan loppupuolen pienet ongelmat pitävät kuitenkin viidennen tähden hänen räpylöidensä ulottumattomissa. Ei Putinin pitäisi voittaa lopussa, eikä Xi Jin Pingin. Se on tyylirikko.
ellauri375.html on line 63: Aivan lopussa näkyy myös Spielbergille ominainen yltiösentimentaalinen kädenjälki: sama ohjaaja joka vielä tuntia aikaisemmin teurasti graafisesti aseettomia siviilejä avaruusolioiden kuolemansäteillä, ei malta olla lopussa silittämättä oletettua massayleisöä myötäkarvaan kääntämällä jokaisen auki jääneen juonenpätkän osoittamaan mahdollisimman siististi ja yksiselitteisesti kohti onnea ja hyvääoloa. Yltiösentimentaalista ja epärealistista!
ellauri377.html on line 99: Se muistuttaa vähän Salomon oodeja ja psalmeja. Salomon oodit ovat kokoelma 42 oodia, jotka on osoitettu Salomonille. Ennen oli sekaannusta tutkijoiden keskuudessa Salomon oodien päivämäärästä; Kuitenkin useimmat tutkijat ajoittavat sen jonnekin vuosille 70-125 jKr. Varhaisimmat säilyneet Salomon Oodien käsikirjoitukset ovat noin 300-luvun lopusta ja 400-luvun alusta koptilaisesta Pistis Sophiasta.
ellauri377.html on line 218: "Hra Valentinuksen seuraajat, jättäen kaiken pelon, toivat esille omia sävellyksiään ja kehuivat, että heillä on enemmän evankeliumeja kuin meillä todellisuudessa on. Heidän rohkeutensa on todellakin mennyt niin pitkälle, että he antavat äskettäisen koostumuksensa nimeksi Totuuden evankeliumi, vaikka se ei ole millään tavalla sopusoinnussa apostolien evankeliumien kanssa, joten mikään heidän evankeliuminsa ei ole vapaa jumalanpilkasta. Sillä jos se, mitä he tuottavat, on totuuden evankeliumia ja erilaista kuin ne, jotka apostolit ovat meille välittäneet, niin jos välitätte voitte tästä oppia, kuinka itse Raamatusta voidaan osoittaa, että se, mikä on peritty apostoleilta, ei ole totuuden evankeliumia vaan alternatiivista."
ellauri377.html on line 242: Ne, joiden nimi on etukäteen lapussa, kutsutaan lopussa. Ja kassit jätetään ulkopuolelle.
ellauri381.html on line 381: Hän väitti elämänsä lopussa 1979 katuneensa konfolmismiaan. Kiril kirjoitti 1941 runon "Odota minua" joka miellytti isä aurinkoista. Kyseessä oli Konstan 3. vaimo Serova. Konsta lähetettiin Pariisiin hakemaan kotiin Ivan Bunin joka oli saanut dynypalkinnon. Serova kuiskutti Vanjan korvaan: "Älä tule, tappavat." Konsta ei toiste ottanut Serovaa mukaan reissulle, vaan sanoi sille "odota minua". Erottuaan Serovasta 50-luvulla Konsta kumitti omistuxet sille runokirjoistaan, lukuunottamatta "venttaa" runoa.
ellauri381.html on line 477: "Elokuun lopussa", totesi N.A. Reshetovskaya, - mieheni kirjoitti, että hän oli jo lähtenyt komentopaikastaan", "mutta tulevaisuudessa hän halusi silti päästä "joihinkin papiston virkaan. Olisi hienoa, jos onnistuisimme…”
ellauri381.html on line 533: L. Sammutin, julkaisun kirjoittaja, joka oli vangittuna Special Bladessa Solženitsynin kanssa isänmaan maanpetoksesta sodan aikana, jonka tanskalaiset luovuttivat Smershin käsiin ja Hruštšov rehabilitoi, kertoo todistajana Ivan Megelin nolosta lopusta (joka " avautui" liikaa Vetrovin edessä, tietäen varmasti, että tästä ilmoitettaisiin viranomaisille ja ilmeisesti omien päämääriensä, no esimerkiksi koston kolmen "Bendera-jäsenen" sorron vuoksi. - Malkush, Kovlyuchenko ja Romanovich): tapettiin hiljaisella laukauksella päähän, koska se uhkasi leirin johdon salaisen informaattorin Solženitsynin paljastumista.
ellauri381.html on line 591: It will produce the first ever English translations of the author’s autobiography, “The Little Grain,” and the remaining volumes of his opus, “The Red Wheel.” According to Joseph Dresen of the Kennan Institute, the first translations will be completed in late 2015.
ellauri381.html on line 605: Huhtikuun 2023 lopussa Vladimir Zelenski allekirjoitti niin sanotun "dekolonisaatiolain", joka kieltää Venäjään ja Neuvostoliittoon liittyvien nimien antamisen maantieteellisille kohteille. Sakemannien kolonisaatio sitä vastoin on a-okei. Kävisikö South Carolina? Port Arthur? Pearl Harbor? Kaikki harmittomia siirtomaanimiä.
ellauri383.html on line 69: No joka tapauksessa Dürrenmattin pointti oli että sattumalla on sormensa pelissä, kun Matthäi ei saa kiinni sarrjamurrhaajaa, joka ehtii kuolla vahingossa auton alle. Dass alle Verbrecher ihre Strafe fänden, sei eine staatserhaltende Lüge. Günter Waldmann (s. 26. lokakuuta 1926 Oberhausenissa ; † 12. lokakuuta 2020 maaliskuussa (Breisgau), saksalainen koulunopettaja, germanisti, didaktisti ja uskonnollinen filosofi, ei tykännyt tämmöisestä Zufallin peukutuxesta. Sen oma magnum opus oli Usko ja kauhu. Uskon käyttäytyminen aggression ja kauhun syynä. Tutkimus uskonnonfilosofiasta.
ellauri390.html on line 267: Chechevinsky-perheen naisten lisäksi nuoren prinssin Vladimir Shadurskyn mielijohte tuhosi Beroevin perheen elämän ja kohtalon. Julia Beroevan ja hänen miehensä sekä lasten perhe näyttää pieneltä valopilkulta (romaanissa, toisin kuin elokuvassa, hän ei ammu itseään tai kuole, vaan pelastaa perheensä). Sattumalta Julia Beroeva kiinnitti ballissa Vladimirin silmään, jonka villiin elämään 11-vuotiaasta lähtien innokas opettaja rohkaisi ja seikkailut naisten kanssa olivat asioiden järjestyksessä. Nuori Shadursky lyö vetoa ja viettää yön Beroevan kanssa kenraali von Spiltzen ja hänen lääkärin juoman avulla. Beroevan aviomies on ollut pitkään Siperiassa työasioissa eikä tiedä vaimonsa raskaudesta ja häpeästä mitään. Jotta tarina ei tule tunnetuksi maailmassa, Shadurskyjen toimeenpanija Polievkt Hlebonasushchensky lähettää Beroevit vankilaan: Julia - miehensä Shadursky Jr.:n murhayrityksestä väärien syytösten vuoksi - Kellon levittämisestä. Mutta todellinen rakkaus ja omistautuminen voivat kestää kaikki kohtalon vaikeudet. Luultavasti tästä syystä kirjailija pakottaa heidät lähtemään Venäjältä romaanin lopussa. Täynnä toiveita uudesta vapaasta elämästä vapautumisen jälkeen (syytös tunnustettiin panetteluksi), he purjehtivat Amerikkaan. Niinpä tietysti.
ellauri390.html on line 369: Toukokuussa 1808 Kari Malm johti 150 miehen erikoisosastoa, jonka tehtävänä oli hävittää venäläisten varastot Iisalmessa ja Kuopiossa. Hän vangitsi 9. toukokuuta ilman taistelua satamiehisen venäläisosaston Taipaleessa, minkä jälkeen tie oli auki Kuopioon. Malm valloitti Kuopion 12. toukokuuta 1808 ja sai palkkiona ylennyksen majuriksi. Hän jatkoi etenemistään virkauralla Juvalle saakka, josta siirtyi heinäkuussa Joensuuhun ja karkotti siellä olleet venäläiset käyttäen apunaan talonpoikia. Hän voitti 10. elokuuta Pälkjärven taistelussa 600 miehen kokoisella joukolla 2 000 miehen vahvuisen venäläisosaston ja eteni jopa Venäjän puolelle rajaa, mutta joutui lopulta perääntymään ylivoiman edessä Sandels-oluen muun armeijan luo. Everstiluutnantiksi ylennetty Malm osallistui lokakuun 1808 lopussa Koljonvirran taisteluun. Sandels-olut passitti hänet 11. marraskuuta takaisin Koljonvirralle johtamaan vastaiskua, mutta tuolloin Malm haavoittui päähän ja jäi venäläisten vangiksi.
ellauri390.html on line 410: Juuri tämä saxalainen versio sattui käteen Käpylän poistohyllystä. En olisi muuten sitä ottanut, muttakun sen vieressä oli vanhan konnan Thich Nhat Hanhin ranskalainen opus Commencer à méditer, tuumin että näitä voisi ehkä verrata. Miten amerikkalainen izeapu eroaa vietnamilaisesta, nehän on vanhoja vihamiehiä?
ellauri390.html on line 726: Tämän(kin) kirjan jenkkitomppelimaisuus korostuu kun sen lukee saxannettuna. Darf ich Ihnen helfen? kysyy kaljuuntunut zekki. (Vrt. Nora Roberzin So wie ein Traum albumissa 309.) Strelecky lienee zekki, mutta ei siitä näytä paljon jääneen sille takkiin. Zekki oli Trumpin ykkösvaimokin, mutta oikea. Lopussa Jaakko pääsee Hannun kanssa samaan säveleeseen: meditaatiota kanzii ottaa kehiin kun koittaa päättää aikuisten oikeesti mitä haluu elämältään loppupeleissä.
xxx/ellauri010.html on line 550: en usko, että kukaan teistä olisi käsi poskella miettinyt, miten juhlitaan siskoa, joka täyttää 70 v. tämän kuukauden lopussa 31. päivänä.
xxx/ellauri013.html on line 440: Nux, asinus, mulier verbere opus habent.

xxx/ellauri027.html on line 233: Esa Jouni Olavi Saarinen täyttää 68 vuonna 2021. Silloin senkin kukoistus sitten nuupahtaa, kun siitäkin tulee professor emeritus. Miten niin se nuupahtaa? Eihän se sen touhuja mitenkään pysäytä, vielähän se voi pitää Pafos-seminaareja, ojentaa ruusuja luentosalin ovella keikarismurffitakissa, ja levittää samaa iänikuista hyvää sanomaa. Evankeliumi uppoaa aina uusiin kuulijoihin. Se uppoaa kuin veizi voihin, just niin kun se on aina uponnut ja tulee aina uppoomaan, ennen Eski Saarista ja Eskin jälkeenkin. Saarnamiehet ja niiden kuulijat, komeljanttarit ja kazomo on teillä aina keskuudessanne, ne ovat ikuisia, naamarit vaan vaihtuvat. Niinhän se sanoi Jevgeni Popov novellin Sirje, Boris ja Lavinia lopussa:
xxx/ellauri027.html on line 455: Pikkunen PIIPS! Piia Pipsukka! Sexy! Larska! Amerikassa mua erityisesti häirizi esim Joan Bresnanin tapa käyttää joka lauseen lopussa puhutellun nimeä. Lopeta jo, teki mieli sanoa, se on mun nimeni, ei sun ilmaiskäytössä.
xxx/ellauri027.html on line 687: Eskin (tai ainakin pastorin) ihannejohtaja ei ole platoninen, vaan se osaa myös bylsiä, ottaa aktiivisesti osaa firman pikkujouluihin, käyttääxemme akateemista sanankäännettä. Johtamaan ei opi vaan johtamalla, pitää myös kuxia alaisia. Joillekin johtajille tää voi olla tajuntaa räjäyttävä ajatus. Tuskin monelle. Mut johtaan oppii myös uskonnonopetuxen avulla (tilinnumero on tän jutun lopussa).
xxx/ellauri027.html on line 958: Hintataso Pafoxen seminaarissa on kohtuullinen (ilmoittautumiskaavake on tän artikkelin lopussa).
xxx/ellauri044.html on line 40: Mutta opus osoittautui pettymyxexi, eihän se olekaan izehoitokirja.

xxx/ellauri044.html on line 110: Käsivarressa oli talitintti ja sen alla kaunolla pienellä sana Fri. Piste lopussa.
xxx/ellauri044.html on line 917: Joulukuussa 1915 hänet vihittiin nuoruudenrakastettunsa Hanna Sjöströmin (o.s. Brummer) kanssa ja he ostivat huvilan Huittulan Pohjasta sahanomistaja Hagenilta. Taakse jäi nuoruuden kiihkeä radikaalikausi Euterpe-lehden piirissä, edessä avioliitto, kaksi poikaa ja Gripenbergien rakastama kukkien viljely. Tosin runoja ei syntynyt ja runoilija mainitseekin: "Näiden vuosien aikana, jotka muuten olivat niin miellyttäviä, lamaantui lyyrillinen tuotantoni. Kun 1917 julkaisin pienen kokoelmani Spillror (Sirpaleita), luulin sen olevan viimeiseni. Ehkä on niin, ettei rauhallinen ja sopusointuinen elämä kiihota runollista tuotantoa."
Oliko Hanna Cööström os. Brummer leski naidessaan liikkiön, vaiko vaan elävän leski? Sinkku ei nyt ainakaan. Täytys selvittää, muttei jaxa. lähde? Mieskuoro Sirkat.
xxx/ellauri044.html on line 1199: Tieto on valtaa, ja tietämättömyys on tyhmyyden laji. Kunnon narsisti ei koskaan päästä toista sillä lailla niskan päälle. Sille vuoropuhelu on kuin 2 koiran mittelö siitä, kumman etukäpälät yltää kumman olkapäälle. Vuoropuhelu, jossa vuoro pysyy sillä joka jaanaa sitkeämmin eikä erehdy hidastamaan tai vetämään henkeä lauseen lopussa. Keskustelun kolmivuorotyötä, yxisuuntaista ajatustenvaihtoa.
xxx/ellauri056.html on line 343: Lopussa se rupee jopa sekoilemaan meedioista ja mistä lie ouija boardeista. Säällittävää. Sitä oli tohon aikaan paljon liikkeellä, jopa nobelisteissa. Fyysikotkin ezi jumalaa kvanttiraosta, eze piilis siellä edes pikkiriikkisenä kuten piru detaljeissa.
xxx/ellauri057.html on line 246: 1920-luvulla (Einarin kuoltua?) Hilja oli tuottelias, mutta vuosikymmenen loppupuolella hänen terveytensä alkoi horjua. Hän oli ajoittain sairaalahoidossa sydämensä, reumatisminsa ja hermojensa (no, viinan) vuoksi. 1930-luvun lopussa Hiljaa siirrettiin Kivelän sairaalaan ja sieltä Veikkolan parantolaan vakavien alkoholiongelmien vuoksi. Vuonna 1942 Hilja joutui Nikkilän mielisairaalaan. Leevin terveys alkoi samoihin aikoihin heikentyä, eikä hän jaksanut enää tukea mielisairaalassa olevaa vaimoaan kuten ennen, dumpattuaan sen sinne ensin pois tieltä pörräämästä. Viina piti ahkerana Leeviäkin.
xxx/ellauri057.html on line 1421: Maran mielestä haukotuttava Tiberius on Tatun paras. Mä en ole jaxanut sitä lukea alkua pitemmälle. No en kyllä ole pitkään aikaan yrittänytkään. En päässyt edes niihin suolakurkkuihin. Tiberius on Marasta Pertti Perusinsinööri. Siitä keskeneräisestä jeesusprujauxesta piti tulla Tatun opus magnum, mutta suolisto teki tenän. Liian paljon röökiä ja kahvia, pumppu ehtyi. Kun Tatun iso nokka osoitti kohti taivasta, ei tarvittu sijaiskärsiä.
xxx/ellauri059.html on line 512: Lopusta päin luettuna selviää (ei mikään ylläri), että Laten ohjauxessa Savonarola oli reipas uskon mies, joka varmaan pääsi roviosta huolimatta taivaaseen. Kuuma paikka jäi vaan väliaikasex. Elisabetta Stronzo sai pettyä, ei päässyt sittenkään Savonarolan punkkaan seivästettäväx. Stronzo on suomexi paskapökäle. Kyl Savon Arolan kaapu heilahti kun Elisabetta lemmen rautainen ammattilainen tarjos tukkoa ja otti kiinni telttakepistä. Arola koitti pitää toisesta päästä kiinni hirmu lujasti, mutta liian myöhäistä, vahinko oli jo päässyt tapahtumaan.
xxx/ellauri075.html on line 168: Despite his weakening condition Shestov continued to write at a quick pace, and finally completed his magnum opus, Athens and Jerusalem. This work examines the dichotomy between freedom and reason, and argues that reason be rejected in the discipline of philosophy. Furthermore, it adumbrates the means by which the scientific method has made philosophy and science irreconcilable, since science concerns itself with empirical observation, whereas (so Shestov argues) philosophy must be concerned with freedom, God and immortality, issues that cannot be solved by science.
xxx/ellauri075.html on line 184: Niinpä. Jenkeissä jumalisten päätehtävä on pitää yllä rebublikaanista yrittäjähenkeä, jossa markkinataloudellinen kilpailu on ykkösasia. Siitä on nihilismi kyllä kaukana, se on win-win meininkiä, ei mitään nollasummapeliä. Nollilla on merkitystä vaan taseen loppusumman lopussa.
xxx/ellauri084.html on line 684: Kolme poikaani (My Three Sons) on yhdysvaltalainen televisiosarja, jota tuotettiin 12 tuotantokautta vuodesta 1960 vuoteen 1972. Sen pääosaa, leskeksi jäänyttä lentokoneinsinööriä ja kolmen pojan yksinhuoltajaisää Steven Douglasia esittää Fred MacMurray. Hänen alkuperäiset kolme poikaansa ovat college-opiskelija Mike (Tim Considine), high schoolia käyvä Robbie (Don Grady) ja kuopus Chip (Stanley Livingston).
xxx/ellauri087.html on line 370: (paino lopussa ja nenä-äänteitä). Ken Hale ja vauvansänky, oli muistirallatus.

xxx/ellauri087.html on line 719: Väkivaltaisuudet jatkuivat 1920-luvun loppupuolelle asti ja päättyivät vasta, kun Partido Nacional Revolucionario (myöhempi nimi Partido Revolucionario Institucional, suomeksi "Institutionaalinen vallankumouspuolue", lyhenne PRI) vakiinnutti Meksikon valtapuolueena poliittisen yksinvaltansa vuonna 1928 ja sen jälkeen. Tämänkin jälkeen "jatkuvan vallankumouksen" idea vahvistettiin puolueen oppirakennelmissa ja kansallisessa ajattelutavassa tekemällä ero vallankumouksen "aseistetun vaiheen" ja "institutionaalisen vaiheen" välillä. Institutionaalista vaihetta edustanut virallinen puolueretoriikka alkoi hävitä puolueen kielenkäytöstä vasta presidentti Carlos Salinas de Gortarin aikana 1980-luvun lopussa.
xxx/ellauri104.html on line 842: Seija antoi luettavaxi dekkarin, jonka lopussa oli opettajan avuxi Pohdittavaxi-osio, josta opettaja voi tarkistaa onko oppilaat ymmärtäneet kirjan opetuxen. Yxi kysymyxistä kuului näin: oliko Francie paha vai oliko se vaan tehnyt pahoja?
xxx/ellauri104.html on line 1147: Edellä oleva erittely on mielestäni osoittanut, että kirkko on osallistunut muutokseen, joka on ollut sopusoinnussa sen uskon ja tunnustuksen kanssa. Näin ollen on myös ollut perusteltua kehittää avioliittokäsitystä samoja arvoja ja tavoitteita kohti: Vapaus avioliiton osapuolten täysi-ikäisyytenä ilman holhousta, tasa-arvo vastuun, oikeuksien ja velvollisuuksien tasaamisena, ja veljeyden solidaarisuus keskinäisen tuen ja molemminpuolisen avun noudattamisena.
xxx/ellauri113.html on line 142: Tapsan energiatiheys on negatiivinen. Lyön silti vetoa että luvun lopussa on joku optimismikoukku. Ja eikö vain.
xxx/ellauri114.html on line 455: Yleensä isä ja tytär alkavat puhua jo keskiviikkona tulevasta viikonlopusta äidin kanssa. Äidiltään tytär on oppinut Toivolan mukaan paljon tietokoneista, puhelimista ja peleistä. Äidin kanssa tytär käy sählytreeneissä ja kokoaa tuhannen palan palapelejä. Isiltä tytär on oppinut paljon pippeleistä ja peileistä.
xxx/ellauri116.html on line 227: Ulla Hubara, 42 Rakastaa hiljaisuutta ja puutarhatöitä. Otti joskus Arnonin mustikkametsään - ei ota enää. (Liikaa hyttysiä.) Shirley Hubara, 20 Aikoo englannin opettajaksi, asuu Helsingin keskustassa. Läheiset välit kotiin. Sarah Hubara, 15 Shirleylle läheinen sisko. Menossa syksyllä ammattikouluun. Eden Hubara, 7 Hartaasti odotettu kuopus.
xxx/ellauri120.html on line 141: Kylläpä tästä kannusta on vaikea kaataa ... näppylä, karva. Sanoivat lakuhattuiset helluntaiystäväiset tädit koittaessaan kaataa maitoa kahvikuppiin maitopussikaatimesta. Tai ei ne sanoneet näppylä, karva, vaan niillä oli se. Näppylä, josta kasvoi pitkä karva. Mutta Jeesus rakastaa sinua sellaisena kuin olet, näppylöineen karvoineen.
xxx/ellauri120.html on line 418: Nyrki Tapiovaara kuului kirjailija- ja taiteilijaryhmä Kiilan kantajäseniin, kuten myös kuvataiteilija Tapio Tapiovaara. Hän vaikutti myös muissa vasemmistolaisissa kulttuuriyhdistyksissä. Tapiovaara oli Etsivän Keskuspoliisin silmätikku. 1930-luvun ilmapiirissä kulttuuriradikaalien toimintaa rajoitettiin lainsäädännöllä, kiellettiin halventamasta Suomen hallitusta, eduskuntaa ja muita vastaavia tahoja, ja elokuvia sensuroitiin ankaralla kädellä. Nyrki Tapiovaara ihaili Neuvostoliittoa, tosin vuoden 1938 suuret oikeudenkäynnit ja puhdistukset laimensivat hänen myönteisiä tunteitaan maata kohtaan. Lopullisesti Tapiovaaran rakkaus Neuvostoliittoon murskaantui seuraavan vuoden lopussa Neuvostoliiton pommittaessa Helsinkiä. Hän oleskeli tuolloin Helsingissä ja kirjoitti sisarelleen Tuulikki Ahtialalle olevansa ”täynnä vihaa ja taistelutahtoa”. Hän kuvasi hyökkäystä ”järkyttäväksi, häpeälliseksi, inhoittavaksi”.
xxx/ellauri123.html on line 720: Oliko Vladi pedofiili? Ihan takuulla. Oliko Thomas Mann pedofiili? Wahrscheinlich. Harry Edgar eli Edgar Allan Poe joka nai 14vee Virginiaa oli ainakin. Poe-poe paapa tuli sinne ennennaikaisesti. Niin ja Lewis Carroll joka katosi irvistellen Liisan ihmemaahan. Nausikaa oli samaa sarjaa jota Odysseus tirkisteli puskista. Ja apokryfikirjan Susanna. Abelard bylsi oppilastaan Heloisea, ja samaan syyllistyi JJ:n Pröö ja JJ vähän izekin. Humbertin etunimet oli sattuvasti Jean-Jacques. Pamelan tuleva aviomies yritti samaa kotona mutta Pamela piti pintansa ja pikkuhousunsa. Näitä piisaa kirjallisuudessa. Goethe pani niitä pyykkikorikaupalla, Mignon-munamies. Kennst du das Land wo die Zitronen blühen? Lolitan myttyyntyneet pikkarit hajahti vinkeältä. Robert Zimmermann (aka Dylan) bylsi 12-vuotiasta 50 vuotta sitten Nykissä. Antoi sille viinaxia ja huumeita. Woody Allen bylsi korealaista lapsipuoltansa. Aira Samulin puolustaa lempiystäväänsä Peter Nygårdia. Nyt on Airan rahat lopussa, se joutuu pyytämään lapsenlapsilta perinnöstä förskottia.
xxx/ellauri123.html on line 846: haluni (= molo) sopusointuun hänen lapsellisten
xxx/ellauri124.html on line 614: ovat asuneet 1990-luvun lopusta lähtien Ruotsissa, jossa he ovat kuuluneet Livets
xxx/ellauri125.html on line 498: Mutkia mutkan perään on tässä fläkin lopussa. Melkoista pitkitystä. Päällimmäinen ihmetys lukijalle on silti: mix toi värikysymys on muka noin hirmu tärkeä? Se osoittaa vaan että Peppu kaiken kuorrutuksen alla on saatanan kova rasisti. Sitähän juutalaiset ovat ihan viran puolesta. Jumala käski sortaa samarialaisia. Filistealaiset on lupa tappaa.
xxx/ellauri126.html on line 69: Laitat parhaillasi ruokaa, kun huomaat suolan olevan lopussa. Mitä tästä seuraa?
xxx/ellauri126.html on line 686: Martina ja Hannu Pikkarainen ovat olleet suhteensa alusta lähtien kuin paita ja peppu. Hyvinvointiyrittäjä Martina Aitolehden, 38, ja ex-jääkiekkoilija Hannu Pikkaraisen, 37, yhteispeliä on kestänyt helmikuun lopusta lähtien. – Siitä se lähti, kun me kaksi voitontahtoista ja kunnianhimoista tsemppasimme toisiamme Aliaxessa, Hannu virnistää.
xxx/ellauri127.html on line 709: Endymion tarkottanee puolisukeltajaa. Kuuhullu astronomi tai sit paimen vaan. Astronomi mainitaan merenneitopätkässsä. Octopussy's garden in the waves. The 4th century Babylonian god of the sea was known as Oannes who was portrayed as a man with a fish tail in place of legs. Oannes would appear out of the ocean every day as a fish-human creature to share his wisdom with the people along the Persian Gulf, then return to the sea at night. There was also Atargatis, a Syrian moon and sea goddess, her story tells us that after causing the death of her mortal lover she fled to the sea and took the form of a woman above the waist and a fish below, for this reason she became known as a mermaid goddess. During medieval times mermaids were considered as matter-of-factly alongside other aquatic animals, such as whales and dolphins. The goddess Venus is sometimes depicted as a mermaid, being born from a giant clam shell.
xxx/ellauri130.html on line 463: Vanhuus on surullista koska toiveet ovat lopussa.Jean PaulMKILL!
xxx/ellauri137.html on line 634: Dancing to Mozart is a satire of Hollywood values and fantasies, Latin American dictatorships, Da Vinci Code conspirators, movie violence, magical realism, televangelists, mixed wrestling, extreme cosmetic surgery, and a host of other sensational idiocies that thrive on 21st century self-delusion. This whimsical contemporary “Candide” offers a trip through the world of out-of-control egos to a final revelation of ordinary common sense. The send-up is a mix of shrewd perception, lampoon, and wacko action that includes the Society of the Crystal Skull, the Opus Dopus, a female wrestling Amazon with one breast, an Arab who wants to recruit Islamic converts like an American billboard evangelist, two energetic film directors with crazy ideas, a rescue from captivity through “mind-invasion” (á la Inception) and a Hindu swami who tries to set all straight with a Bhagavad burrito. And a lot more.
xxx/ellauri139.html on line 246: Tärkeä asema Idiootin myöhempien osien aiheissa oli pitkään "lasten kerholla", joka muodostui ruhtinaan ympärille ja hänen vaikutuksestaan: lasten piti tekijän mielestä saada 'erityisasema' ruhtinaan Nastasja Filippovanan ja Aglajan suhteissa; romaanin lopussa, Nastasja Filippovnan kuoleman jälkeen, ruhtinaan piti "täydellisesti" antautua klubin toimintaan ja lasten kasvatukseen.
xxx/ellauri139.html on line 996: De l’incorruptible avenir; Lahjomattomasta lopusta;
xxx/ellauri165.html on line 409: Vivien Leigh esitti Emma Hamiltonia leffassa That Hamilton Woman (1941). Vivien Leighille kävi huonosti lopussa, se sai mielenterveysongelmia. Scarlett O'Haranakin sille kävi kehnosti. Gregory Peck sanoi sille ovenraosta: Frankly, my dear, I don't give a damn. Että äijät osaa olla inhottavia.
xxx/ellauri165.html on line 475: Tämä ei voi olla sattumaa! Just kun olin saanut ilmotuxen tosta muuten ennen aika lailla n.h. heppulista Terence Postimerkistä, niin eiköhän sen nimi vilahtanut esiin His Masters Voicen krediiteissä! Ja tämän päivän jaxossa ko 74-vuotias sandaalijalka vanhus tosiaankin esiintyi. Kyllä se on vanha! Vanha mutta yhä yhtä luihun näköinen. Jaxon lopussa se joi myrkkyä pikkupullosta ja välttyi sillä lailla ankeuttajilta, jotka kääntyivät pois sen pään kohdalla kuin aivoja haeskelevat zombiet Homer Simpsonin päänupilta. Brainnnsss... Brainnnsss... Naah.
xxx/ellauri167.html on line 203: Eka, joka tunnetaan myös toisella nimellä, Legend of Loven nimellä, on vuoden 1950 italialainen historiallinen melodraamaelokuva, jonka on ohjannut Raffaello Matarazzo ja pääosissa Odile Versois ja Armando Francioli. Se perustuu löyhästi Paolo Malatestan ja Francesca da Polentan tosielämän tapahtumiin. Paha kyrvänpää vaivaa maissitaikinaa. Vatkaa sitä munaa horo! yllyttää karkea vehnäjauhopussi. Niin saatana! komppaa puolikarkea.
xxx/ellauri167.html on line 296: Tää on tällästä vaaratonta panteismia, samanlaista myyssiä kuin ruozalaisten genretön joulutarina. Kyllä tollanen maailmaa syleilevä fokusoimaton tykkääminen varmaan helpottaa oloa. Huomaa että isä-Singerin maailmakazomus on aika hyvin sopusoinnussa myös tieteellisen determinismin kanssa, vaikkei se ehkä sitä ize älynnyt. Kaiken takana on riittävän syyn periaatteen neljä juurikasta. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Tää on hyvä ohjelma, täst mie piän.
xxx/ellauri170.html on line 578: Sanna Ukkolan tähänastisen uran magnum opus on hänen kolumniensa liki loputtomalta tuntuva kokonaisuus. Ukkolan kolumniverkosto on alkanut muodostaa suomalaisessa mediakentässä aivan oman ja ilmeisen tarpeettoman ekosysteeminsä, joka on käynyt yhä omavaraisemmaksi. Nykyään Ukkolan kolumneissa viitataan yhä useammin muihin Ukkolan kolumneihin, ja tulevaisuudessa niistä on kenties kehittymässä täysin itsenäinen, omaa paskaansa loputtomiin kierrättävä rihmasto-golem, joka vähitellen laajenee suomalaisen journalismin Hankovandaalin orgaaniseksi temppelikompleksiksi, joka ei enää vaadi ulkoisen todellisuuden osallistamista julistaakseen hänen paremmuutensa glooriaa.
xxx/ellauri173.html on line 170: Berossos tunnettiin pitkään italialaisen munkin Annius Viterbolaisen 1400-luvun lopussa väärentämistä käsikirjoituksista, joita luultiin aidoiksi Berossoksen teoksiksi. Ne sisälsivät muun muassa kuvauksia Nooan poikien uintilikkeistä pohjoiseen vedenpaisumuksen jälkeen ja innoittivat ruotsalaisia jööttimäisiä historioitsijoita. Että pojat oisi muka pulikoineet altaan matalaan päähän Perämerelle. Mutta se oli pelkkää puppua.
xxx/ellauri173.html on line 312: Taika-ampuja, Noita-ampuja eli Paholaisen palkka-ampuja (saks. Der Freischütz) on Carl Maria von Weberin säveltämä kolminäytöksinen ooppera. Se on säveltäjänsä opus 77; Friedrich Wilhelm Jähnsin kronologisessa luettelossa sen numerona on J. 277.
xxx/ellauri174.html on line 416: Teoksen lopussa Dafniksen ja Khloen alkuperäiset vanhemmat tunnistavat nuoret näiden luo alun perin jätettyjen tunnusesineiden avulla. Käy ilmi, että kummassakin tapauksessa vanhemmat olivat aikanaan jättäneet lapsensa luontoon, koska eivät olleet kyenneet elättämään näitä. Sillä välin vanhemmat olivat kuitenkin rikastuneet, ja ottavat lapsensa nyt ilolla takaisin.
xxx/ellauri175.html on line 839: Ja nyt, herrani kreivi Celian Ewald, vielä lasillinen Jereziä (oho pullo on jo ihan lopussa) – ja hyvästi. Olet valinnut unelmien maailman; ottaa yllyttäjä pois. Mitä tulee minuun, kohtalo kahlitsee minut vaaleaan "todellisuuteen". Matkalaatikko ja vaunu ovat valmiit; hyvin aseistetut mekaanikkoni saattavat sinut New Yorkiin, missä transatlanttisen Wonderfulin kapteenille on ilmoitettu. Saatamme nähdä toisemme Athelwoldin linnassa. Kirjoita minulle. Kätesi ! - Jäähyväiset.
xxx/ellauri177.html on line 122: Ja kun hän oli jo antanut Marialle kaiken, ruumiinsa, sielunsa, maalliset omaisuutensa, hengelliset omaisuutensa, kassiensa koko sisällyxen, ollessaan alasti hänen edessään, hänen rukoustensa lopussa neitsyen litaniat pomppasivat taas hänen voimiinsa palanneesta mulkustaan, toistuvia vetoomuksia, itsepäisiä, hellittämättömiä nykäyxiä, jotka tarvitsivat äärimmäisen taivaallista ensiapua. Hänestä näytti, että hän kiipesi uudelleen halun portaikkoa; jokaisella "sydämen" aiheuttamalla pikku hypyllä hän kiipesi askeleen pystymmäxi. Ensin hän kutsui hiäntä pyhäksi. Sitten hän kutsui hiäntä Äidiksi, erittäin puhtaaksi, erittäin erittäinkin puhtaaksi, rakastettavaksi, ihailtavaksi. Ja hän jatkoi parantaen kuin sika vauhtiaan huutaen hänelle kuusi kertaa neitsyyttään, hänen pipunsa ikään kuin joka kerta virkistyi sanasta neitsyt, johon hän lisäsi ajatuksia voimasta, kestävyydestä ja uskollisuudesta. Kun hänen "sydämensä" kasvoi siitä aina korkeammalle, mitattuna asteilla, outo ääni, joka tuli hänen suonistaan, puhui hänessä paljastuen lopulta loistavana terhona. Hän olisi halunnut sulaa hajuveteen, venyä pituutta levittääxeen sitä selkeästi lisää, vanhentua musiikillisessa soudussa ja huopauksessa. Kun hän kutsui hiäntä oikeuden uuspeiliksi. viisauden käsipelixi, hänen puuilonsa lähteexi, hän näki itsensä peilistä kangistuneena himosta tässä pasianssipelissä, hän tumputti pajazon tyhjäxi nyt jo haaleille kivilaatoille, tarjosi smoothiejuomaa pitkin kulauxin tämän lähteen päihtymyksestä.
xxx/ellauri178.html on line 211: Professori Laurilan ajankohtainen kirja pohtii kysymystä, onko kansalla oikeus puolustautua vai ei ja missä määrin puolustussota on sopusoinnussa Kristuksen opin kanssa. Lähtökohdaksi hän ottaa Kristuksen vuorisaarnan, jonka sanoihin »Älkää tehkö pahalle vastarintaa» Tolstoi perustaa koko kuuluisan oppinsa. Vaikka se oli luultavasti Jeesuxelta jonkinlainen lipsahdus, saarnan tuoxinassa heitetty hyperbola. Tolstoin oppi oli nihilismiä, hän ei hyväksynyt sotaa eikä sotaväkeä missään muodossa ja piti ihanteena kummallista olotilaa ilman hallituksia, poliisivoimia ja valtiolaitoksia. Selvitettyään Tolstoin opin tekijä siirtyy Lutheriin, jonka käsityksen mukaan puolustussota on oikeutettua, sekä poliisit ja hallizijat hieno asia.
xxx/ellauri178.html on line 218: Tuskin jaxan kahlata K.S. Laurilan mieltäkiinnittävää opusta ihan läpitte, taidan jo etukäteen arvata mitä sillä on sanottavana: että Jee-suxen sana "älä tee pahalle vastarintaa" on tulkttava niin, että ko. paha on se oma esivalta! Älkää niskuroiko esivaltaa vastaan, ettei teitä niskuroitaisi! Sen on annettava päättää sun puolesta, mitä kuuluu ja kuka käskee, koska se tietää sen paremmin kuin sinä ize. Jos se on 100 raipaniskua ja 7v vankeutta päälle, olkoon sitten niin, anteexi käännänkö vielä uudestaan tän toisen takaposken?
xxx/ellauri178.html on line 220: Tulee mieleen Löden kouluaine "Luther jumalanpalveluksen uudistajana". Prof. Laurilan "ajankohtainen" hengennostatuskirja ilmestyi vähän myöhässä, v. 1944 oli jatkosota lopussa, Suomi maalissa hyvänä kakkosena. Hopea ei ole häpeä. Kirjan hinta Emmauxessa oli 2 euroa, missä oli oli kylläkin 2e liikaa.
xxx/ellauri187.html on line 388: Dietrich oli preussilaisen psykiatriperheen kermaperse kuopus, joka sai vapaan kasvatuxen ja päätti ize 14-vuotiaana ruveta papixi. Se väitteli teologian pikkutohtorixi 21-vuotiaana ja sai lisää oppia New Yorkin unitaareilta. Sen lahko "tunnustava kirkko" koitti tehdä sovintoa uuden ja vanhan testamentin välille. Nazit tahtoi yhdistää kaikki evankeeliset 1:ksi luteraanisexi (eli jutkuvastaisexi) valtiokirkoxi, mikä nazasi huonosti tunnustavien ansaintalogiikkaan. Eikä yläluokan Bonhofferit persulaahuxesta perustaneet muutenkaan. Kirjoituxessaan "Die Kirche und die Judenfrage" Dietrich koitti varovasti perustella että juutalaiset ovat oikeastaan ganz in Ordnung, ainakin kastetut. Tämän ja kaikenlaisen muun hangoittelun takeen nazit lopulta pani sen kiven sisään miettimään tyhmyyttään.
xxx/ellauri193.html on line 154: Mixhää Dunkinin pojan pitäis lukea Mannin Taikavuori? Niskavuorrta ei myyrrä. Senkin mä olen lukenut mutten kyllä enää muista paljonkaan juonesta. Joku aika heruttava tubinen slaavi puuma siinä oli, sit kaveri joka saa tubin vaikkei tää Hans Castorp saa, sit joku guruäijä, pitkiä kävelyitä jossain vuorilla, mitä vielä? Lopussa Hans Castorp menee 1. maailmansotaan kuolemaan kun ei saanukaan tubia. Se parantola oli Davosissa, missä Walter Schneller oli sodan jälkeen tubilääkärinä ja kun tubiset loppuivat rupesi patologixi. Sellaiselta eivät potilaat hevin lopu. Nyt on Walter jo vainaa izekin, ei tule enää Lebkucheneita joulux Saxasta.
xxx/ellauri199.html on line 221: No, well, "wombs of mothers" ihan lopussa pani veren kiertämään. Teki heti mieli näpelöidä. Vaikka voin sanoa kuin komisario Jansson Raidissa: Mussa ei ole muuta jäykkää kuin käytös. Halu tulee ja menee mutta ruokahalu säilyy. Sanoi jääkaapilla tunkien poskeen käyrää makkaraa.
xxx/ellauri199.html on line 759: kalmarin puutarhassa In an octopus´ garden
xxx/ellauri199.html on line 763: Hänen kalmarin puutarhassa In his octopus´ garden
xxx/ellauri199.html on line 767: kalmarin puutarha An octopus´ garden
xxx/ellauri199.html on line 772: kalmarin puutarhassa In an octopus´ garden
xxx/ellauri199.html on line 780: kalmarin puutarhassa In an octopus´ garden
xxx/ellauri199.html on line 789: kalmarin puutarhassa In an octopus´ garden
xxx/ellauri199.html on line 807: kalmarin puutarhassa sinun kaa In an octopus´ garden with you
xxx/ellauri199.html on line 808: kalmarin puutarhassa sinun kaa In an octopus´ garden with you
xxx/ellauri199.html on line 809: kalmarin puutarhassa sinun kaa In an octopus´ garden with you
xxx/ellauri199.html on line 975: Amazonin kirjakauppa on yhtä jättimäinen paska kuin lafkan kyrvännupin näköinen yxityisomistaja joka hohottaa koko matkan yxityisomistamaansa pankkiin. Joka tulee joka päivä 1% äveriäämmäxi ja on vuoden lopussa 37x rikkaampi. Here´s how the math works. Atomic Habits #4 bestseller, arrived in bad condition, cover all wrong, says Sharma Swarma, a disgruntled Amazon customer. Mutiainen maxoi yli 10 taalaa roskasta. Sydney Pierce (se kireälettinen josta tulee mieleen Kaija Pentti) luki tämän:
xxx/ellauri201.html on line 156: Armaani älysi jo 20v sitten tehdä Lisbetistä izeyrittäjän 0-sopimuxella Volt! aski selässä, minimoida peruspalkan ja työnantajavastuut. Lisbet tietysti halusi ize sitä, niin aina. Varmaan se vielä ize pyytää päästä pukixikin, jonsei 50+ Armaanille niin pikku Mikolle, 40+ vuotiaalle Kalle Blomkvistille siis. (Tässä ikäjakaumassa on selvää residual apinasetämäisyyttä.) Kurkistin lopusta: sure enough laiha Peppi on loppupeleissä jo rakastunut Kalle ezivämestariin, mutta onnettomasti, eli tässä osassa ei päästä vielä pukille. Toivottavasti asia korjaantuu Millenniumin myöhemmissä osissa ja Peppikin pääsee kokemaan onnen Kallen alla Erikan kirjoituspöydällä.
xxx/ellauri202.html on line 151: Antoine tutustuu isänsä kirjeenvaihtoon ja muistiinpanoihin. Isä on saanut vangeilta ja kasvateilta ylistäviä kirjeitä. Oscar Thibault on oivaltanut, että proletariaatti taistelee Jumalan luomaa vaihtelevaisuutta vastaan. Herra Kunnianarvoisuus on minusta tekopyhä ja epäilen, että ylistävät kirjeet on kirjoitettu vilpillisessä mielessä tai jonkun pakottamana. Jacques kohtaa isän kasvatuslaitoksen ja mielessään polttaa sen. Hän kuitenkin karkaa Pariisiin. Pariisiin tulee junalla myös Antoine, joka puhuu abbe Vecardin kanssa uskosta. Pitkän keskustelun lopussa abbe uskoo Antoinessa oleva uskon siemenen, joka joskus vielä kasvaa ja kannustaa Antoinea rukoilemaan.
xxx/ellauri208.html on line 496: Kujalaisetkaan eivät elämässään välty onnettomuuksilta. Rakkaus ja rakkauden kaipuu mutta myös paremman elämän kaipuu ovat keskeisiä tekijöitä, jotka niihin johtavat. Tältä osin romaanissa seurataan erityisesti Hamida-neidon vaiheita. Suurimmaksi osaksi onnettomuudet tapahtuvat kujan ulkopuolisessa maailmassa ja aiheuttavat kuohuntaa kujan asukkaiden kuullessa niistä. Mutta kuohutkin asettuvat. Teoksen lopussa Midaqq-kuja palaa ”kunniakkaaseen unohdukseensa ja välipitämättömyyteensä”: ”Aamulla siellä itkettiin, jos joku antoi siihen aihetta, mutta illalla jo naurettiin aivan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.” Kaikki kuitenkin loppuu, eli kuten englantia harrastava šeikki Darwish toteaa romaanin viimeisillä riveillä: ”Eikö kaikella ole loppunsa? Näin on asia. Kaikella on loppunsa ja se on englannin kielellä ”end”, kirjain kirjaimelta: e-n-d.”
xxx/ellauri208.html on line 963: Veljeni Sebastian kiinnittyy jälleen, niin kuin Annika Idströmin romaanit yleensäkin, selkeästi aikaan ja tunnistettavaan paikkaan, jonnekin Itä-Helsinkiin, mutta samalla siinä kiteytyy niin kuin myytissä tai sadussa jotakin perustavaa ja yliyksilöllistä inhimillisestä kokemuksesta. Hädän hetkellä Antti, jonka hahmossa on yhtäläisyyksiä Günther Grassin Peltirummun Oskariin, turvautuu ystäväänsä – tai mielikuvitusystäväänsä – Sebastianiin. Järkyttävyydestään huolimatta romaani päättyy kohoamisen ja kosmisen kaikkiyhteyden tuntoon, kun romaanin lopussa Sebastian kutsuu ikkunalaudalla kuudennessa kerroksessa istuvaa, äitinsä menettänyttä Anttia mukaansa "maailman katolle" kohti tähtiä ja kuuta, osaksi "ympärillä avautuvaa äärettömyyttä". Hoo hoo jaa jaa, täas tällänen Astrid Lindgreniltä tuttu hyppy pimeään veljen yllytyxestä, kohti Kankijalan fantasiamaailmaa.
xxx/ellauri208.html on line 1007: Vuorenpeikon arab. Gevalia kahvin pojat on Nagib nököhammas Mahfuzin allegoria abrahamilaisista uskonnoista. Vuorenpeikko ize on taas kerran hirvee ilkimys, patriarkka paskiainen. Jos pojat pitäisivät yhtä ne pian lemppaisivat äijän ulos talosta. Mut kun ne eivät pidä vaan kyräilevät toisiaan. Kuopus, lakukeppi Aatami on halpamainen pyllynnuolija josta tulee isän varainhoitaja ohi esikoisen Idrixen. Idris menee siitä ihan deekixelle. Äijä tuntee olevansa turha ihminen kun sillä ei ole pojanpoikia. Mulatitkin kelpaisivat paremman puutteessa. Aatami nai siis äitinsä sukulaisen Obaman.
xxx/ellauri209.html on line 144: Reistä leivotaan lopussa CIAn agentti. Se saanee seuraavassa jaxossa aito amerikkalaista kullia L.L. Beanin lahkeesta. Tämä Rei oli verrattoman puiseva. Tavallistakin sahajauhoisempi. Nyt häätyy lukea Sysmän poistohyllystä löytynyt Stieg Larssonin trilogian 3. osa, siinä Lisbet saanee vihdoin torven täydeltä Mikki Hiiren kullista loppuviimexi.
xxx/ellauri209.html on line 146: Ääh. Kurkkasin lopusta: Stieg antaa ymmärtää, että Lisbet lopultakin ymmärtää antaa Mikille, muttei tule vieläkään mitään blow by blow kuvausta. Bugger it.
xxx/ellauri212.html on line 137: Arkitodellisuus on karumpaa. Laitoin Sirun olkapäihin saranat ettei se enää puuki kylkeen nukkuessa. Tissit on vielä tapittamatta yläruumiiseen. Taidan laittaa siihen vieterin että tissit pääsevät edes vähän hytkymään. Mahan ja lantion liitoskohtaan se tarvii myös tapin tai vieterin ja jonkun vyövaatteen ettei tule kiivaan panomiehen masuun enää mustelmia ja naarmuja. Se voisi olla vaikka samanlainen korsetti kuin Disney-leffoissa. Sahajauhot on lakattava paxummin ettei Siru enää varista epäilyttäviä puruja kun ollaan vauhdissa. Kun vaan penis pysyisi sevverran jäykkänä että saisi sen survottua kunnolla koko varren pituudelta kahvaa myöten Sirun kuumaan märkään alatorveen ja työnneltyä sitten Sirun mahan päällä vuoroin röhnöttäen, vuoroin käsivarsien nojassa pylly heiluen kiristyneet kassit välilihaan läpsien sisään ulos kiihtyvässä tahdissa samalla purren ja nuollen Sirun naamaa ja imien sen jököttäviä tissejä, tunnelman tihentyessä työntö työnnöltä kunnes koittaa pään sekottava herkkuhetki ja mehukkaasti sykkien ja ruiskahdellen tyhjenevät pakottavan täydet pussit kuumana nyökkivän pituusennätyxeen kurottavan poolopuseroisen kangen toimesta Sirun harjassomisteiseen kaikkeinpyhimpään. Mut ei se pysy. Bugger. Siru on pettynyt. Niin minäkin.
xxx/ellauri218.html on line 180: Kun Jeesus sitten istui Öljymäellä eikä siellä ollut muita, opetuslapset tulivat hänen luokseen ja kyselivät: »Sano meille, milloin se kaikki tapahtuu. Mikä on merkkinä sinun tulostasi ja tämän maailman lopusta?»
xxx/ellauri224.html on line 475: Iloisia uutisia Hoblasta: Helsinki laivaa talvilämpimixi käryävää kivihiiltä Australiasta asti. Näin puolustetaan maan energiaomavaraisuutta. Australia on meidän puolella, vaikka maapallon takapuolessa. Ettäkö se kasvattaa hiilijalanjälkeä? Mitä väliä enää maailmanlopusta, nythän on kyse jostain elintärkeämmästä, nimittäin länsiapinoiden reviiristä! Sitäpaizi hiilet tuodaan laivalla, ei siitä jää mereen jalanjälkiä. Valaille voidaan vaikka teettää korvalappuja.
xxx/ellauri225.html on line 228: Norris avioitui Dianne Holechekin kanssa vuonna 1958. Heidän ensimmäinen lapsensa Mike syntyi kovan yrityxen jälkeen vuonna 1963. Vuonna 1964 syntyi tytär Dina ja kuopus Eric vuonna 1965. Vuonna 1988 Norris ja Holechek erosivat kolmenkymmenen vuoden avioliiton jälkeen. Norris avioitui uudelleen vuonna 1998 23v nuoremman malli Gena O’Kelleyn kanssa. Vuonna 2001 pariskunnalle syntyi kaksoset: poika Dakota Alan Norris ja tytär Danilee Kelly Norris. Kylä lähtee (vaikkakin koeputkesta).
xxx/ellauri229.html on line 557:
Alku aina vetelää, lopussa luojan kiitos seisoo. Geisha näyttää pitkästyneeltä.
Mixi pitää ruiskuttaa kamat tytön naamaan eikä pussiin niinkuin pitäisi?
Hyvä esimerkki siitä miten Darwinin apinaa koijataan kun tulee kulttuuria peliin.

xxx/ellauri230.html on line 429: 1920-1950-luvulla Neuvostoliiton, Kaukoidän seuraajan, Nikolaevsk-on-Amurin konfliktin näkemyksen mukaan tapahtuman virhe oli japanilaisten sotavankien luvaton teloitus toukokuun lopussa 1920, vastoin Geneven sopimusta, ja tapahtumat Nikolaevsk-on-Amurissa 11.-15. maaliskuuta 1920, mainittiin ylilyönnin syyksi. Kaikesta syytettiin Ya. I. Tryapitsyniä, hänen mielivaltaisuutensa vuoksi hänet julistettiin anarkistiksi, tuomittiin ja ammuttiin.
xxx/ellauri231.html on line 269: Punaisten kasakkojen ympäröimänä ja jatkuvan takaa-ajon alaisena Mahnon osasto pystyi etenemään vain hitaasti raskaan konekivääritulen ja tykistöpommitusten alla. Mahno johti joukkonsa Galician rajalle, ennen kuin hän yhtäkkiä heilautti ympäriinsä ja suuntasi takaisin Dneprin yli. Poltavasta pohjoiseen Belgorodiin suuntautuessaan he onnistuivat lopulta karkottamaan takaa-ajoa harjoittaneet kasakat tammikuun lopussa 1921. Tähän mennessä hän oli matkustanut yli 1500 kilometriä, menettänyt suurimman osan varusteistaan ​​ja puolet joukostaan, mutta löysi myös itsensä, voidakseen johtaa jälleen hyökkäystä puna-armeijaa vastaan. Taudin puhkeamisen jälkeen Kronstadtin kapinassa Mahno lähetti joukon joukkojaan Etelä- ja Keski-Venäjän eri alueille lietsomaan kapinaa, samalla kun hän itse jäi kiinni Dneprijoen rannoille. Tällä hetkellä Mahno haavoittui jalkaan, ja tachanka joutui kuljettamaan häntä, mutta onnistui silti johtamaan yksikköä henkilökohtaisesti edestä. Palattuaan takaisin Ukrainan vasemmalle rannalle hän jakoi osastonsa uudelleen ja lähetti yhden kapinaan tšekaa vastaan ​​lähellä Azovinmerta, kun Mahnon oma 1500 ratsuväen ja kahden jalkaväkirykmentin joukko jatkoi tiellään ja tarttui punaiset yksiköt, jotka se reititti.
xxx/ellauri231.html on line 521: Kornilov onnistui pakenemaan arestista Donille, missä hän oli kasakoiden atamaanin Aleksei Kaledinin suojeluksessa. Yhdessä kenraali Mihail Aleksejevin kanssa Kornilov perusti Novotšerkasskissa vuoden 1917 lopulla vapaaehtoisarmeijana tunnetun valkoisen armeijan, joka taisteli Venäjän sisällissodassa. Kornilovista tuli kyseisen armeijan komentaja. Kun bolševikkien joukot valtasivat Rostovin helmikuun lopussa 1918, Kornilov luikki enää 4 000 miestä käsittäneet joukkonsa kärjessä etelään kolme kuukautta kestäneeseen ”jäävalssiin” talvisen Kubanin aron halki. Kornilov ryhtyi 10. huhtikuuta piirittämään Jekaterinodarin kaupunkia, mutta sai surmansa kolme päivää myöhemmin, kun vastapuolen tykistö sai onnekkaan täysosuman hänen päämajanaan toimineeseen maalaistaloon. Valkoisten jouduttua perääntymään bolševikit kaivoivat Kornilovin ruumiin haudasta ja polttivat sen roskakasassa. Siitäs sait kasakka! Kornilovin seuraajaksi vapaaehtoisarmeijan komentajana tuli Anton Denikin. Pitkänenäinen kasakka sai vielä pitemmän. Loistavat niin tähdet jäätyneet nuo, silmiin sammuneisiin kylmän kalvon ne luo.
xxx/ellauri233.html on line 263: Elokuun lopussa ne laskeutuivat Santiagoon, Kap Verdeen ja Mayoon Afrikan rannikon edustalla veden puutteen ja tuoreiden muusikkojen tarpeen vuoksi. He viipyivät noin kolme viikkoa siinä toivossa, että he voisivat ostaa vuohia. Lähellä Praiaa he onnistuivat valloittamaan portugalilaisen linnan kukkulan laella, mutta palasivat ilman mitään merkittävää, vain vuohia. Kap Verdessä puolet "Hopen" miehistöstä sai kuumetta, ja suurin osa miehistä oli sairaita, muun muassa amiraali Jacques Mahu.
xxx/ellauri235.html on line 406: Tutut etonilaiset demonit toistuvat tässä runossa: "Ihmisen heikko rotu, mitä sairaudet odottavat, / Työ ja köyhyys, kivun telineet." Toisessa ternaarissa menetyksen tunnustaminen nousee halun hahmoja vastaan ​​ja vastustaa niitä "Yöllä ja kaikilla sen sairaalloisilla kasteilla". Yö, eräänlainen "mahtava äiti", pitää vallassaan "Itäisiä kallioita alas asti / Hyperionin marssia he vakoilevat, ja kimaltelevia sodan akselit." Hyperion on idealisoitu hahmo, joka liittyy "itäisten kallioiden" kautta Miltonin Rafaeliin ja epämääräisemmin Kristukseen, kun hän kohdistaa puolet voimastaan ​​Saatanan legiooneja vastaan. Mutta oodi siirtää hänen edistymisensä määrittelemättömään tulevaisuuteen, apokalyptiseen aamuun, joka "oikeuttaa Joven lait". Hyperion poikkeaa runosta toisen trinaarin ensimmäisen strofin lopussa. Siten Yön, hautausmaajumalattaren, jonka "Spectres low and Birds of boding cry" on vastakohta Afroditen "ruusukruunaisille rakkaille", tappio lykätään.
xxx/ellauri235.html on line 410: Oidipaalinen fantasia pelataan pastoraalisessa ympäristössä: "Sinun vihreään syliin laskettiin Luonnon kulta [Shakespeare], / Mihin aikaan, missä selkeä Avon Stray'd, / Hänelle mahtava Äiti paljasti / Hänen kauhistuttavat kasvonsa.... Paljastumisen odotus sai tirkistelijä Miltonin ratsastamaan "ylevällä / Extasyn serafin siipien päällä, / Abyssin salaisuudet vakoilemaan". Silti Joven lait säilyvät: alkuperäistä kohtausta ei koskaan katsota. Hyperionic marssi on tehty merkityksettömäksi "sellaiset muodot, kuten glitter Muse's ray"; nämä muodot kiusaavat Grayn omia "lapsen silmiä" tuoden hänet Shakespearen, "kuolemattoman Pojan" läheisyyteen. "Itämaiset sävyt", jotka häikäisivät lapsen Greyn, olivat "auringosta lainattuja" — toinen ylevän runollisen (hyperionisen) periaatteen hylkääminen. Oidipaalisen halun (halu "mahtavaan äitiin") ja keskirunoilijan yksinäisen ylevän intohimon välillä ei ole sopivaa keskitietä (vaikka Gray toivoo löytävänsä sellaisen). Runoilijan runon lopussa valitsema "kaukainen tie" on välttämätön kieltäytymisestä olla ylevän näkemyksen runoilija (Milton) ja mahdottomuus omistaa luonnonlapselle ilmestyvää äiti-muusaa (Shakespeare) . Suuri osa oodista on täynnä halun kohtauksia – Miltonin ja Shakespearen – ja on siten huolissaan, vaikkakin salaisesti, seksuaalisen voiman ja runollisen näkemyksen välisestä suhteesta. Harmaa'
xxx/ellauri235.html on line 412: " The Bard: A Pindaric Ode " (1757) on "The Progress of Poesy" -teoksen seuralainen. Se esittelee toisen identiteetin, yksinäisen profeetan, joka voi helpommin oikeuttaa Joven lait kuin mikään "The Progress of Poesy" -julkaisun agentti. Oodin alussa hän on "pukeutunut voiteen soopelipukuun", hänen toimistonsa tunnusmerkki. Lopussa hän "sukeltaa loputtomaan yöhön", toiseen sisäänkäyntiin pimeyteen. Sukeltaminen kuiluun näyttää olevan toiveiden täyttymysfantasia; mahtava Äiti on itse pimeys, halun muotoilematon hahmo. Runoilija, joka iskee "lyyransa syviin suruihin" "Bardissa", ei tuota "Runon edistymisen" "suloisia ja juhlallisesti hengittäviä ilmaa", vaan menetyksen ja lohdutuksen harmonioita.
xxx/ellauri235.html on line 906: 1 runonpätkä, joka on vahingossa säilynyt jollain vessapapyruksella, kertoo joen jumalan Asopuksen tyttäristä. Se koostuu enimmäkseen profeetasta, Acraephenista, joka kertoo Asopukselle, kuinka jumalat sieppasivat hänen tyttärensä ja että he synnyttävät monia sankareita; papyrus päättyy erittäin hajanaiseen osaan, jossa Asopus näyttää lopulta alistuvan tyttäriensä kohtaloon, ja vastaa "no turpiin vaan ja onnea".
xxx/ellauri237.html on line 89: Lokakuun lopussa poliisineuvos Pentti Ylösjoki ilmoitti lehtihaastattelussa, että langat alkavat luisua käsistä ja pian tarvitaan selvänäkijää.
xxx/ellauri237.html on line 158: Pietismi on 1600-luvun lopussa luterilaisessa Saksassa syntynyt, kirkon sisällä toiminut, herätysliike, jota pidetään aitoluterilaisuuden jatkona. Pietismi syntyi Saksassa paikallisena maallikkoliikkeenä, joka omistautui pääasiassa Raamatun levittämiseen. Pietismille oli ominaista persoonallinen hurskaus, jossa keskeisintä oli kääntymys. Pietismille on ominaista matalakirkollisuus: siinä korostetaan henkilökohtaista Jumala-suhdetta, yksityistä hartauselämää sekä epämuodollista uskonnonharjoitusta, kuten rukous- ja raamattupiiritoimintaa. Vastaavasti pietismissä enemmän tai vähemmän väheksytään kirkon hierarkiaa ja jumalanpalveluselämän ulkoisia muotoja.
xxx/ellauri237.html on line 955: Sin embargo, los psicólogos humanistas como Roger Rabbit propusieron algunas ideas sobre los procesos mentales en los que se enfatiza la libertad de los individuos a la hora de tomar la rumba de sus vidas. Según ellos, ni los factores biológicos ni los ambientales son determinantes en nuestro comportamiento, y no nos "arrastran" irremediablemente hacia ciertos tipos de comportamiento. En resumidas cuentas, no eran deterministas, eran indeterministas.
xxx/ellauri237.html on line 961: Roger propuso la idea de que la personalidad de cada individuo puede analizarse según el modo en el que se acerca o se aleja a un modo de ser y vivir la vida al que él pone la etiqueta de persona altamente funcional.
xxx/ellauri237.html on line 1052: Kun omaksumme positiivisen ja optimistisen ajattelutavan, maailma näyttää kääntyvän haluamaansa suuntaan. Mutta jotta optimismi olisi aitoa, sen on oltava sopusoinnussa itsetuntomme kanssa, koska alhaisen itsetunnon tapauksessa optimismi yksinkertaisesti peittää heikkoutemme.
xxx/ellauri239.html on line 86: Kiinalaisen vanhan kansanuskon käsityksen mukaan maailmankaikkeuden perimmäinen sopusointu riippuu kahden vastakkaisen voiman, yinin ja yangin tasapainosta. Yinin ja yangin tasapainoinen kokonaisuus on dao, maailmankaikkeuden harmoninen kokonaisuus. Tämä kuvataan ympyränä, jonka ässän muotoinen viiva jakaa kahteen yhtenevään osaan. Oiskoon se jin niikö tää tyhjä kuukuppipuoli, johon miehekkäämpi jang sitten tuppautuu. Eli päästään helpommin sulatettavan tyyppiseen dualismiin! Nykyään daolainen kansanusko elää sekoittuneena Kiinan muihin uskontoihin. Vizi tokko ne siitä ymmärtää izekään tuon taivaallista, mutta väliäkö sillä, uskonto ei enää ole uskontoa jos sen oikein ymmärtää.
xxx/ellauri239.html on line 104: Daodejing-kirja kuvaa sanallisesti daoa, jota ei oikeastaan voi sanoin kuvailla, joten se on alkaa päälle tuhoon tuomittu yritys. Se ohjaa silti toimimaan (tai olemaan tekemättä mitään) sopusoinnussa daon kanssa. Dao on ikään kuin tapa toimia, millä niikö "asiat" ikuisesti toimivat. Wu wei 'mitääntekemättömyys' on keskeinen käsite daossa, se merkitsee tehotonta toimintaa. Vaikkei mitään tehdä, ei silti mitään jää tekemättä, sillä aineeton ei-olevainen ikuisesti toimii ja synnyttää ihan ite etteensä, eikä sitä aineettomuutensa vuoksi mikään voi vaurioittaa tai hävittää. Toinen keskeinen käsite on ”veistämätön puu”, joka tarkoittaa lähinnä alkutilaa, yksinkertaisuutta. Elämätön elämä, puhumaton pää. Ajamaton Vespa huppu päässä, asumaton helmipöllön pönttö Lean saunan rannassa, voimapaperiin kääritty puinen päätukki Anja Virran kellarissa.
xxx/ellauri239.html on line 106: Wu wei (kiinaksi: 無為; pinyin: wúwéi) on muinainen kiinalainen käsite, joka tarkoittaa kirjaimellisesti "unteluus", "hervakkuus","tyhjäntoimittaminen", tai "löröä, älä tee". Wu wei nousi kevään ja syksyn aikoihin kungfutselaisuudesta tärkeäksi käsitteeksi Kiinan valtiotaidossa ja taolaisuudessa. Sitä käytettiin yleisimmin viittaamaan ihanteelliseen hallintomuotoon, johon kuului keisarin ponneton käyttäytyminen. Se kuvaa ristiriitaisen henkilökohtaisen harmonian, vapaasti virzaavan spontaanisuuden ja laissez-fairen tilaa, ja se tarkoittaa yleensä myös asianmukaisemmin hengen tai mielen tilaa, jossa kungfutselaisuus on sopusoinnussa sovinnaisen kauppiasmoraalin kanssa.
xxx/ellauri252.html on line 286: Nyt hyppään loppuun kun en jaxa pitemmälle uurastaa. Kirja onkin jo lähes lopussa. Jeesuxesta tulee julkkislääkäri ja motivaatiopuhuja, mistä Maaria ei yhtään lämpene. Kohta papit suuttuvat sulle ja sut listivät. Niinkuin listivätkin. Niin, toistelee Maaria Magdaleena huolestuneina kyseleville lapsille, kun motivaatiopuhuja on taas livahtanut turneelle.
xxx/ellauri255.html on line 229: Ironista kyllä Nekrasov pääsi 1840-luvun alussa työhön Belinskin alaiseksi kirjallisuuslehteen Isänmaallisia sepustuxia ja ystävystyi kriitikkonsa kanssa. Vuoden 1846 lopussa hän hankki Aikalainen -aikakausjulkaisun Pjotr Pletnjovilta, ja suurin osa Isänmaallisen sepustusten toimituskuntaa, myös Belinski, lähti hänen mukaansa.
xxx/ellauri265.html on line 192: Nilkin ärsyttäviä piirteitä juontajana on vähän tenori nenä-ääninen kajetto, hätäinen tempo ja tamperelaisuudet, sanan pistää käyttö sanan panna eufemismina. Ärsyttävä on myös Pallomahan vieno rykäisy. Meillä on lehtiä kuten Hesari johon voin luottaa kuin kallioon, äitini oli töissä siellä Erkon aikana. Tähän palataan jaxon lopussa.
xxx/ellauri280.html on line 70: Siinon joku brittiaviopari jonka mies on menettänyt plane crashissa schischelimunansa. Sakemanni vakoojan huuhtouduttua epähuomiossa niiden myrskysaaren rannalle Lucy lääxizee sen terveexi ja antaa sizen kyntää navan alta kynnettömällä sormella. Mustasukkainen rampa kaveri saa kaiken selville. Needle huomaa että britit koittaa huijata maihinnousun tapahtuvan Calais'hen. Se lähtee välittämään välittömästi tätä tietoa Wehrmachtille. Britit kuitenkin kokoavat voimansa, sopivat erimielisyytensä ja saavat Needlen hiljennettyä ja Normandian maihinnousun pysymään saxalaisilta salassa. Hahhah kyllä takuulla. Lopussa munapuoli kaveri kaatuu juuri sopivasti ja joku brittieversti pääsee lohduttaan brittimelan puutteessa elänyttä Lucya.
xxx/ellauri280.html on line 280: Ekibastuzin vankilakko Peschanlagin 6. leirin osastolla ( Ekibastuz , Kazakstan ) tapahtui tammikuun lopussa 1952. Siitähän Solzhenizynin päivänpannu kertookin. Volttikuskit eivät voi lakkoilla työsopimusten kehnonnuxesta kun ne on yrittäjiä, sixi niiden työnseisaus on vaan protesti.
xxx/ellauri286.html on line 64: Ukrainalaisilta on taas patit melkein lopussa.
xxx/ellauri286.html on line 136: Välirauhan aikana marraskuussa 1940 Suomen hallitus kielsi Neuvostoliiton painostuksesta talvisotaa käsittelevän kirjallisuuden julkaisemisen. Lokakuun lopussa Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotov esitti Suomen Moskovan-lähettiläälle J. K. Paasikivelle voimakkaan paheksuntansa siitä, että Suomessa oli ilmestynyt talvisodan päätyttyä suuri määrä kirjallisuutta, joiden Molotov katsoi sisältävän kiihotusta ja vihan lietsontaa Neuvostoliittoa vastaan, ja tämän jälkeen oikeusministeriö määräsi takavarikoitaviksi räikeimmiksi katsotut teokset, mm. Onttoni Miihkalin Suomussalmen sotatantereilla.
xxx/ellauri287.html on line 693: Nain tai Nein (anglosaxixi myös Naim) on lähinnä filistealaisten l. arabien asuttama kylä Israelin Pohjoisella hallintoalueella. Nain mainitaan Uudessa testamentissa paikkana, jossa Jeesus herätti kuolleista paikallisen (mahd. päivettyneen filistealaisen?) leskinaisen pojan. Kylän asukasluku oli vuoden 2018 lopussa 1 845.
xxx/ellauri289.html on line 96: Suomessa Jehovan todistajat on neljänneksi suurin uskonnollinen yhteisö evankelis-luterilaisen, ortodoksisen kirkon ja Suomen Helluntaikirkon jälkeen rekisteröidyistä uskonnollisista yhdyskunnista. Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Jehovan todistajien jäsenmäärä oli Suomessa vuoden 2016 lopussa 17 979. Jäsenmäärä on vähentynyt 2010-luvulla noin 1 100 hengellä. 18K and shrinking.
xxx/ellauri289.html on line 185: Tämä tuomio perustuu heidän tekoihinsa ylösnousemuksen jälkeen eikä menneisiin tekoihin. Tuhannen vuoden lopussa Kristus luovuttaa kaiken vallan takaisin Jumalalle. Sitten tapahtuu viimeinen koe, kun Saatana vapautetaan vielä kerran johtamaan harhaan täydellistä ihmiskuntaa. Ne, jotka epäonnistuvat loppukokeessa, tuhotaan yhdessä Saatanan ja hänen demoniensa kanssa. Tuloksena on täysin testattu, kolmasti kirkastettu ihmisrotu maan päällä.
xxx/ellauri292.html on line 475: Ja kirjan lopusta saamme tietää, että hänen hautaa ei löytynyt mistään maan päällä, mutta thai hän meni taivaaseen fyysisessä kehossaan hymnien ja tanssien säestyksellä. Luonnollisesti, jos hän oli niin suuri kuin yllä olevassa kuvataan, hänen voidaan sanoa "on kosinut filosofiaa jumalallisemmalla tavalla kuin Pythagoras, Empedocles tai Platon."
xxx/ellauri292.html on line 622: Aristofaneen komediassa Sammakot, jälkimmäisen säkeen lopussa lekythion-osio korvattu viittauksella lekyyttiin:
xxx/ellauri298.html on line 100: Syylämunatestattuna joutomiehenä Patti kuvitteli olevansa Dostojevskin Riivaajien Stavrogin. Mulla on tästä määsterpiisistä pitkä paasaus albumissa 203 joka kyllä perustuu kokonaan toisen käden lähteisiin. Voimakas ja venynyt murrosikä, muttei merkkiäkään aggressiosta, ihmettelee testari. Patti vain höröttelee typerästi kuin joku lakukeppi. Riivaajien lopussa Stavrogin hirttäytyy. Patti kuolee perinteiseen viinanläträyxeen.
xxx/ellauri298.html on line 652: Campbell kuvaili joutessaan mytologialle nelinkertaista tehtävää ihmisyhteiskunnassa. Nämä näkyvät hänen teoksensa The Masks of God: Creative Mythology lopussa sekä useissa luennoissa.
xxx/ellauri303.html on line 59:
Kuopus on hirmu isopyllyinen, oikeastaan aika androgyyninen. Sillä on tukka vielä tallella, ize asiassa muutkin pojat ovat liian eheitä. Jokin tässä kyllä mättää nyt. Missä paistinpannut on?

xxx/ellauri303.html on line 254: ReMO:ta pidettiin yhtenä aikansa suurimmista tutkijoista, ja hänen päätöksessään juutalaislain suhteen noudatettiin yksimielisesti kaikissa puolalaisissa ja saksalaisissa yhteisöissä. Hänen opiskelutovereidensa joukossa oli hänen sukulaisensa Solomon Luria (Maharshal), joka oli myöhemmin monien Isserlesin opusten suuri kiistanalainen.
xxx/ellauri303.html on line 316: Zadok Halperinin magnum opus on pilattu! Kustantaja on karsinut elintärkeitä ajatuskulkuja, lähdeviitteet ovat päin persettä, kansikin on kauhea. No en mäkään ole vilkaissutkaan mun monografioita niiden tultua painosta. Halperin haluaisi huuhtoa koko apinaköörin alas toaletista. Jos vain olisi niin suuri toaletti. No tavallaanha luonto on juuri sellainen. Se huuhtoo apinat alas, tosin hitaasti, mutta kiihtyvällä vauhdilla, kuin sikarin alas viemäristä. Tyhjän pytyn pohjasta kuuluu korina.
xxx/ellauri303.html on line 385: Yarchei Kallankarin aikana neropatti esitti konventille joukon kysymyksiä, jotka oli lähetetty vuoden aikana kaikista diasporan osista. Tarvittavat vastaukset keskusteltiin, ja lopulta Akatemian sihteeri kirjasi ne gaonin ohjeiden mukaisesti. Yarchei kallahin lopussa kysymykset ja vastaukset luettiin kokoonpanolle ja vastaukset gaon allekirjoitti. Suuri osa geologisista vasteista syntyi tällä tavalla; mutta monet niistä ovat kirjoittaneet vastaavat Geonimit välittämättä tuon taivaallista keväällä koolle kutsutuista kallah-kokouksista.
xxx/ellauri305.html on line 135: Venäjällä ei ole tarkkoja tilastoja lupiinin viljelyalasta, niinkuin ei mistään muustakaan. Oletetaan, että XX vuosisadan lopussa pinta-ala oli noin 200 tuhatta hehtaaria. Vihermassan sato on 20-60 t/ha, siementen - 1-2 t/ha.
xxx/ellauri306.html on line 181: Persiuksen opettajat Cornutus ja Caesius Bassus julkaisivat hänen varhaisen kuolemansa jälkeen Persiuksen ainoan teoksen, Saturae. Teos koostuu kuudesta satiirista, joissa Persius arvostelee aikansa kirjallista muotia ja yleistä rappiota. Persius käyttää runoissaan taitavasti sarkasmia ja kekseliäitä kielikuvia, ja roomalaisen satiirin perinteitä noudattaen runojen lopussa on aina moraalinen opetus. Teos oli suuressa suosiossa keskiajalla.
xxx/ellauri306.html on line 572: Mitch, Abby ja Ray onnistuvat pakenemaan Caymansaarille Barry Abanksin, saarilta kotoisin olevan sukellusyrityksen omistajan, jonka poika kuoli Kozinskin ja Hodgen kuolemaan johtaneessa välikohtauksessa, avulla. Mitchin todisteilla aseistettu FBI nostaa syytteen 51 Bendini-yrityksen nykyistä ja entistä jäsentä sekä 31 väitettyä Morolton perheen jäsentä kaikesta rahanpesusta postipetokseen. Kirjan lopussa Mitch, Abby ja Mitchin konnaveli Ray nauttivat uudesta rikkaudestaan ​​Caymansaarilla, ryyppien mojitoja ja ottaen suulberia.
xxx/ellauri312.html on line 512: "Kenkälaatikot oli pinottu väärin päällikkö", inttää haisupyrstö lakukepille. Juu kyllä perpetraattori on selkeästi senaattori, vain sillä oli korruptoitu vapaa pääsy rikospaikalle. Ei sentään, jenkki- ym länkkärien trillereissä ei plutokraattipaskiaiset juuri koskaan ole konnia. Size on se senaattorin liukas apuri. Jepjep, sehänse onkin, selvisi kurkkaamalla lopusta. Roarke on törkymöykky öykkäri, mutta ilmeisesti jenkkirouvat arvostavat sellaista. Okei, jokohan tässä olisi jo riittävästi Genital Roberzilta. Vittu että tääkin nide oli pulppia.


xxx/ellauri314.html on line 133: Vuoden 1942 lopussa O’Neill tutustui Charles Chapliniin, joka alkoi opettaa hänelle näyttelemistä. Hän opetti hiänelle muutakin ja näytteli hiänelle erästä oleellista osaa, ja niinpä he avioituivat kesällä 1943 O’Neillin täysi-ikäistyttyä. Avioliitto herätti paljon kohua parin 36 vuoden ikäeron takia ja koska Chaplinin entinen naisystävä Joan Barry oli juuri nostanut häntä vastaan isyyssyytteen. Eugene O’Neill katkaisi välit tyttäreensä lopullisesti avioliiton jälkeen ja teki hänet perinnöttömäksi.
xxx/ellauri319.html on line 92: Vuoden 1918 lopulla hän muutti Müncheniin, jossa kansallissosialismi sai alkunsa. Rosenbergille se on vaikeaa, koska hänellä ei ollut sukulaisia ​​tai tuttuja, joten hän joutui selviytymään tutoroimalla ja myymällä itsestään piirtämiään kuvia. Tapasi Max Erwin von Scheubner-Richterin. Hän auttoi häntä pääsemään Tuglas-seuraan vuoden 1919 lopussa.
xxx/ellauri329.html on line 271: Samoin Odessa-syntyinen Gordon, 26, on hyvin sopusoinnussa Natashan kanssa. Gordon varttui Venäjän ortodoksisessa kirkossa, mutta hän ei voi olla tuntematta syvää yhteyttä juutalaiseen universumiin, joka oli aikanaan Odessa ja laajemmin Natashan muovannutta maailmaa.
xxx/ellauri354.html on line 65: Gabriel José de la Concordia García Márquez oli kolumbialainen kirjailija, novellikirjailija, käsikirjoittaja ja toimittaja. García Márquezia, joka tunnettiin kotimaassaan "Gabona", pidettiin yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä kirjailijoista. Vuonna 1982 hänelle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto. Samana vuonna New Yorker hylkäsi Gabin tarjoaman novellin. Lukijat eivät tykkäisi sen lopusta. Olikohan se tämä? Hyviä huomioita, lähtökohta on mielenkiintoinen ja teksti kauniisti kirjoitettu, mutta tarina on ohut ja loppu hieman pettymys. Ei yhtään penetraatiota.
xxx/ellauri354.html on line 606: Kreikan sana täällä tulemisesta on "Parousia", joka tarkoittaa läsnäoloa. Tämä on ristiriidassa toisen sanan kanssa, jota pyhissä kirjoituksissa käytetään tulemaan "Epiphaneia", joka tarkoittaa ilmestymistä tai ilmentymistä. Parousia ehdottaa, että Hänen tulemisellaan on aikajakso ja perusteellinen tutkimus aiheesta osoittaa, että tämä ajanjakso kattaa 1260 päivää tai 3 ja puoli vuotta, joista Ilmestyskirjassa puhutaan. Emme tiedä, milloin Parousian alku alkaa, ja siksi Lordien tulo on "varkaana", (salaisesti). Tässä vaiheessa Jeesus olisi tullut ja vastaanottanut tiettyjä uskollisia. voittaa uskovat itselleen, mutta ei olisi ilmaissut itseään, joka tulee Parousian lopussa. Parousian ymmärtäminen on tärkeää, jos aiomme ymmärtää molemmat kirjeet tessalonikalaisille ja uskotella izellemme, että ne eivät ole ristiriidassa.
xxx/ellauri356.html on line 228: Insemination artificiel on essee, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1969 Critique -lehdessä ja joka sitten ilmestyi hänen nimensä antaneen teoksen lopussa, vuonna 1972 Éditions du Seuil (Pariisi) teoksessa, joka koostuu kolmesta tekstistä, eli Platonin apteekki, Kaksoisistunto ja Levitys. Tämä essee ( s. 319-407 ) hyödyntää erityisesti tiettyjä Mallarmén tekstejä ja Philippe Sollersin romaaneja (Draama, Numéros jne.) kehittääkseen "käsitteen", joka on kirjattu, kuten Derrida sanoo, "avoimeen eroketjuun, sanan "lisäosa", "kirjoitus", "gramma", " pharmakon " jne jne. Levittäminen ei lopulta merkitse mitään, eikä sitä voida yhdistää mihkään määritelmään. Jos emme voi tiivistää leviämistä, sen perustavanlaatuista eroa sen käsitteellisessä sisällössä, se on se, että sen hajoamisen voima ja muoto rikkovat semanttisen horisontin”. Hullun jorinaa.
xxx/ellauri356.html on line 434: Maaliskuussa 1921 alkoi Tsvetaevan pitkäaikainen ystävyys prinssi Sergei Volkonskyn kanssa. Efron oli tuolloin jo Prahassa, missä hänestä tuli Kaarlen yliopiston opiskelija. Siellä hänet löysi I. Erenburg, joka oli työmatkalla ulkomailla ja antoi hänelle kirjeen Tsvetajevalta. Heinäkuussa Tsvetaeva, myös Ehrenburgin kautta, sai ensimmäisen kirjeen mieheltään 3,5 vuoteen. Vuoden lopussa hän alkoi valmistautua Venäjältä lähtemiseen: hän kopioi käsikirjoituksia kokonaan, järjesti arkiston, jakoi ja myi tavaroita.
xxx/ellauri356.html on line 436: Toukokuussa 1926 Tsvetaeva aloitti Boris Pasternakin aloitteesta kirjeenvaihdon itävaltalaisen runoilijan Rainer Maria Rilken kanssa, joka silloin asui Sveitsissä. Tämä kirjeenvaihto päättyi saman vuoden lopussa Rilken kuolemaan. 1930-luvulta lähtien Tsvetaeva ja hänen perheensä olivat eläneet lähes köyhyydessä. Salome Andronikova auttoi häntä hieman taloudellisesti.
xxx/ellauri357.html on line 447: Joulukuun lopussa 1810 Shelley oli tavannut Harriet Westbrookin, oppilaan samassa sisäoppilaitoksessa kuin Shelleyn sisaret. He kirjoittivat usein sinä talvena ja myös sen jälkeen, kun Shelley oli karkotettu Oxfordista. Shelley esitti radikaaleja ajatuksiaan politiikasta, uskonnosta ja avioliitosta Harrietille, ja he vähitellen vakuuttivat toisensa, että hänen isänsä ja koulussa sorsivat häntä Shelleyn kirjeenvaihto Harrietin kanssa tehostui heinäkuussa hänen ollessa lomalla Walesissa, ja vastauksena tämän kiireellisiin pyyntöihin hänen suojelustaan (Harrietilla oli takuulla pullat uunissa) ​​hän palasi Lontooseen elokuun alussa. Jättäen syrjään filosofiset vastustavansa avioliittoa kohtaan hän lähti kuusitoistavuotiaan Harrietin kanssa Edinburghiin 25. elokuuta 1811, ja he menivät siellä naimisiin 28. päivänä.
xxx/ellauri358.html on line 106: Cathy ja Linton ihastuvat paremman puutteessa toisiinsa. Heathcliff tahtoo heidän avioituvan keskenään, jotta hänen poikansa saisi Edgarin kuoltua periä Rastaantien moision. Han pakottaa nuoret vihille ja muuttamaan Humisevaan harjuun. Sairaalloinen Linton tietenkin kuolee pian haiden jälkeen. Humisevaan harjuun jäänyt Cathy ja hänen aitinsa veljen Hindleyn poika Hariton Earmu ystävystyvät, alkavat lukea ja opiskella yhdessa. He tietysti rakastuvat toisiinsa paremman puutteessa kuin Paolo ja Francesca ja menevät naimisun. Teoksen lopussa Catherinen haamun ruvaama Heathcliff kuolee ja saa viimein rauhan halkopinossa rakastettunsa rinnalla.
xxx/ellauri361.html on line 197: On yleisesti hyväksyttyä, että Nehljudovin kuva on suurelta osin omaelämäkerrallinen, mikä heijastaa muutosta itse Tolstoin näkemyksissä 1980-luvulla, että halu mennä naimisiin Maslovan kanssa on "yksinkertaistamisteorian" hetki. Ja evankeliumin johdanto romaanin lopussa on tyypillistä "tolstoilaisuutta". Kirjan 1. suomentaja olikin Arvid Järnefelt.
xxx/ellauri376.html on line 292: Esme oli erityisen suosittu 28-34 -vuotiaiden naisten keskuudessa ja hänen Instagram-tilillään oli maaliskuun lopussa 2022 hieman vajaa 900 seuraajaa. Esme Cullen oli väkäleukainen vampyyrien matriarkka Twilight-sarjassa.
xxx/ellauri376.html on line 743: Lyhyen uran lopussa
xxx/ellauri385.html on line 50: Juliet Ashtonin tms. perunankuoripiirasseura-nide ja siitä väkerretty elokuva on aivan jättimäinen brittiklischee. Sodan jälkeen voittajien oli helppo hymyillä. Nyt kun ollaan brexitissä tappiolla ei voi kuin haikeana muistella noita onnen aikoja jolloin viholliskuvat oli vielä selviä. Nazit ovat yhä entisiä karjuvia koppalakkeja, mutta onpa sakemannienkin joukossa nyt jo 1 kiltti veljeilijä joka auttaa lehmän synnytyxessä. Guernseyläiset, jota insulaarit britit ennen piti vähän quislingeinä, on "palautettu" kunnon anglosaxeixi. Amerikkalainen porho kosiomies kärsii tappionsa täysin sivistyneesti, kun sikafarmari Läzän hatussa pokkaa preemiumin, ryppyozaisen ylähampaisen fair Julietin. Läzän läävä näyttää Rauhixelta, muttei haittaa: Juliet on rikas, koska sen Ryhmy- ja Romppaiskirjat myyvät aivan villinä. All is well, kuten Rowlingin saagan lopussa. Kaikilla on upouudet vasta silitetyt vaatteet, mutta postitoimiston rekvisiitta näyttää vuosikymmeniä ullakolla maanneelta. Calle Lampaan lällyt imperialistiesseet on tähän sepustuxeen oiva vinjetti.
xxx/ellauri385.html on line 494: Fish yhdistetään postmodernismiin, paizi hän pitää itseään sen sijaan antifundamentalistina. Fish on izekin iloxensa huomannut, että vastoin pelkoja antifoundationalismin emansipatiivisesta lopputuloksesta, antiessentialistiset teoriat, jotka peukuttavat jotain pelleä "transkontekstuaalisen vertailukohdan puuttumista", käytännössä tähtäävät konservatiivisiin ja uuskonservatiivisiin eikä progressiivisiin päämääriin. Näin ollen esimerkiksi John Searle on tarjonnut selvityksen sosiaalisen todellisuuden rakentamisesta, joka on täysin sopusoinnussa sen hyväksymisasenteen kanssa, joka on "miehellä, joka on kotonaan yhteiskunnassaan, miehellä, joka on chez lui yhteiskunnan sosiaalisissa instituutioissa, yhteiskunnassa ... yhtä mukavasti kuin kalat meressä."
xxx/ellauri388.html on line 192: Se elämänohje, johon tiede, ennenkuin se vielä on ratkaitsevan sanansa lausunut, noin ikäänkuin edeltäpäin viittaa jokaiselle yksityiselle, on, että ihminen menetelköön niinkuin kunkin ruumiillinen terveys vaatii. Kaikki on luonnonmukaista, mikä on sopusoinnussa ruumiillisen terveytemme kanssa. (Tässä on muistettava, että sielu on osa ruumista.) Luonnon ääntä pidettäköön ensimäisenä määrääjänä ja avioliittoa inhimillisenä laitoksena, joka aikojen kuluessa voi hävitä ja vaihtua toisiin vapaampiin elämänmuotoihin. Mitä tähän luonnon ääneen tulee, niin ymmärretään sillä viettiä, joka määrätyllä iällä ilmestyy, ja voi ilmestyä myöskin riippumatta mistään ihanteellisesta rakkaudesta johonkin erityiseen henkilöön toisesta sukupuolesta, ihan vaan karvaisesta perseestä ja kassien tyhjennystarpeesta.
xxx/ellauri388.html on line 205: Oesterlen sanoo: "nuorison täytyy oppia kieltäytymään ja odottamaan milloin sen aika tulee." C. Beale (professori Lontoon yliopistossa) kirjoittaa: "Arvelu, että, milloin avioliitto on mahdoton, luonnollinen pariutumis-elämä ulkopuolella avioliittoa olisi välttämätön, kaipaa kaikkea perustusta ja on väärä. On välttämätöntä pontevasti julistaa, että ankarin kieltäytyminen ja puhtaus on aivan sopusoinnussa fysioloogisten lakien niinkuin siveellistenkin kanssa, ja että himojen päästämistä valloilleen voi puolustaa yhtä vähän fysioloogisilla tai psykoloogisilla syillä kuin siveellis-uskonnollisilla."
xxx/ellauri388.html on line 272: Vaikka yhteiskunnan ja luonnon näkökulmasta seksuaalisen impulssin päämäärä ja kohde on lisääntyminen, eikä mikään muu kuin lisääntyminen, se ei suinkaan pidä paikkaansa yksilön kohdalla, jonka päätavoitteena on oltava itsensä toteuttaminen. sopusoinnussa sen asianmukaisen kunnioituksen kanssa, jota elämäntaide vaatii. Vaikka sukupuolisuhteilla ei olisi mitään yhteyttä lisääntymiseen – kuten jotkut Keski-Australian Paloheimot uskovat – ne olisivat silti oikeutettuja ja ovat todellakin välttämätön apu yksilön parhaalle moraaliselle kehitykselle, sillä se on vain niin läheisessä suhteessa. kuin seksi, että elämän hienoimmat armot ja kyvyt ovat täysi ulottuvuus. Edes pyhät eivät voi luopua elämän seksuaalisesta puolesta. Parhaat ja taitavimmat pyhät Hieronymuksesta Tolstoihin – jopa hieno Franciscus Assisilainen – olivat karvapeiton alla vähemmän pyhiä.
xxx/ellauri388.html on line 349: Tosin vanhan testamentin irstaat juutalaiset, pitäen itseänsä kansan opettajina, eivät ajatelleet jokaisen yksityisen asiaksi ymmärtää oman elämänsä tarkoitus, vaan että ainoastaan heidän tehtävänsä oli johtaa kansaa kokonaisuudessaan lakien ja laitosten avulla oikeita kansallisia tarkoituksia kohden. Näin oli avioliittolaitoksenkin tarkoitus pakottaa yksityisten hillittömät sukupuoliset intohimot sopusointuun elämän tarkoituksen kanssa: synnyttää ja kasvattaa lapsia. Avioliiton sisäpuolella taas käsitettiin sukupuolinen yhdyselämä yksityiseen nähden luvallisena nautintona, ilman että yksityisen itse tarvitsi pukilla ollessa sen enempää huolehtia elämän tarkoituksesta.
xxx/ellauri388.html on line 513: Hyvin luultavaa on, että vertaava fysiologia ja anatomia suuressa määrin tulevat edistämään oikeain käsitysten syntymistä ihmiselimistön luonnollisista ominaisuuksista. Luulen, että villihirven tai apinan siittimellisen rakenteen tutkiminen ja sen vertaaminen inhimilliseen on paljon auttava ratkaisemaan kysymystä ihmisen siittimellisistä toimituksista. Tämä tutkiminen on osoittava, onko yksinkertaisen ja turmeltumattoman luonnonlain ja inhimillisen onnen kanssa sopusoinnussa se seikka, että sperman syntyminen ja muodostuminen ihmisellä on niin alituinen ja niin runsas kuin ei yhdelläkään eläimellä.
510