ellauri026.html on line 386: Mut ei haittaa, kun on tarpeexi samanlaisia hölmöjä jotka pitää niitä arvossa. Ne uskoo olevansa Chomskyn kanssa samixet, vuorotellen kiittelee ja kynsii kolleegat. Voi herkkules! Hirveetä huutoa, selkään puukotusta ja vittuilua. Jos liioittelen, purkakoot kaikki vaan muhun kiukkunsa. Tunsinkin Noam Chomskyn opiskeluaikoina, se osas heprean, matikan ja englannin, kaikissa mestari, silloin nelikymppinen, joka koitti vielä kakskyt vuotta selvittää, mitä lauserakenteita täytyy esiintyä kaikissa kielissä. Ihankuin se olis jotenkin hyvin määritelty ongelma. Näitä yrittäjiä on ollut vaikka kuinka monta sen jälkeenkin: lisää, vaihtaa, ottaa pois, korjaa painaa uudelleen, näyttää kolleegoille, korjaa kymmeniä vuosia, eikä koskaan ole tyytyväisiä; niin paljon näkee vaivaa tästä asiasta ja vuotaa hikeä, että nukkuu huonosti, mikä onkin pahinta. Ja mitä saa ne palkaxeen: terveys menee, selkä köyristyy, silmät sumenee, köyhyyttä, kateutta, pidätyskyvyn puutetta, ennenaikaista vanhuutta ja kuolema. Niin paljon arvostaa ne parin muun rähmäsilmän peukutuxia. Tää mun elämäkerturin (E.R.) tilanne on paljon parempi: se tuhrii vaan pienen pinkan paperia, tietäen, että mitä latteampia ja turhempia on sen sepustuxet, sitä useammat innostuu niistä. Mitä väliä jos ne harvat oppineet ei viizi edes kazoa, kun niitä on niin vähän, ja selkään taputtajia on ziljoona?
ellauri077.html on line 665: Bob (s. 1875) syntyi vanhempiensa ainoana lapsena Vermontissa ja sai heiltä uskonnollisen kasvatuksen. Hän kärsi alkoholiongelmista jo opiskeluaikoinaan.
ellauri096.html on line 867: Moni historian maalimies harrasti nuorena mensuurimeikkailua. Heidän joukossaan oli muun muassa kommunismin isä Karl Marx. Yhteiskuntafilosofi Karl Marxilla (1818–1883) oli vasemman silmänsä yläpuolella mensuuri­meikkailuottelussa Bonnin yliopistossa saatu arpi. Sekin oli muuten juutalaisia. Kainin merkkiä kantoivat Heikin kaa. Saksalainen säveltäjä Richard Wagner (1813–1883) saattoi sekin olla jutku tuntemattomaxi jääneen isän puolelta. Se oli innokas miekkailija opiskeluaikoinaan Leipzigissä, missä hän kuului yliopiston Saksikäsi-osakuntaan. Natsijohtaja Ernst Kaltenbrunner (1903–1946) tunnettiin julmuudestaan. Hänellä oli kasvoissaan useita mensuuriotteluista saatuja arpia ja useampia Victorinox-linkkuveizistä saatuja peräpuolella. Hullu filosofi Friedrich ­Nietzsche (1844–1900) opiskeli Bonnin yliopistossa teologiaa ja kuului Francofobia-osakuntaan. Hän keskeytti opintonsa vuoden jälkeen ja vaihtoi kielitieteeseen. Tanskalainen tähtitieteilijä Tyko Brahe (1546–1601) menetti nenänsä miekkataistelussa Rostockin yliopistossa. Syynä oli aivan mahdoton tunarointi. Silitysrautakansleri Otto von Bismarck (1815–1898) oli innokas miekkailija Göttingenin yliopistossa, missä sillä meni paremmin meikkailusalilla kuin luennoilla. Autotehtailija Ferdinand Porsche (1875–1951) opiskeli Wienissä ja miekkaili osakuntansa Bruna Bröder edustajana.
ellauri142.html on line 272: Nyt muistan epämääräisesti, että Humboldtilla (oliko se se?) oli opiskeluaikoina joku hämärähkö tyttöystävä, jonka se yhytti uudestaan vanhempana herrasmiehenä, ja jota se jollain lailla autteli, vaikkei välttämällä päässyt edes pukille. Tai mistäs me sen tiedämme, vaikka pääsikin. Se oli se sakemanni kieliteknologian professorin ruozalainen rouva, jolle mä siitä tiedotin, kun olin rouvan järjestämässä seminariumissa ruozin kirjallisuuden jatko-opiskelijoille. No, takaisin johdantoon.
ellauri272.html on line 808: Kihlman kirjoitti avoimesti myös alkoholismistaan. Jo opiskeluaikoina Helsingin yliopistossa Kihlman istui ravintolassa ja ”ryyppäsi hirveästi”.
ellauri316.html on line 608: Valeri Garbuzov käytti sanaa 'usein' myös aikaisemmassa tekstissään. Vaikka sillä on selvä puhekielellinen luonne, ja vaikkapa Moskovan valtionyliopiston journalismin tiedekunnan opiskelijoille opiskeluaikoinani ei suositeltu käyttämään tätä sanaa materiaaleissaan. Mutta sanotaanpa. Valeri Garbuzov ei ole toimittaja, hän on historioitsija, joten hän ei ehkä tiedä tällaisia hienouksia. Hänen pitäisi kuitenkin tietää usein adverbin merkitys, luulen niin. Sillä usein-sanan käyttö lauseessa loi usein vääristyneen kuvan maailmasta neutraloi kaiken, mitä kirjoittaja sanoo lauseen alussa. Usein ei ole aina. Tämä tarkoittaa, että jokin osa maailmakuvaa EI vääristynyt. Mikä? Valeri Garbuzov ei tarkenna. Siksi ei ole mahdollista ymmärtää, mistä tarkalleen (mistä erityisistä vääristymistä) Garbuzov puhuu.
xxx/ellauri027.html on line 643: Eski tunnistaa henkilöt, joilla on vaikutusvaltaa, sen nenä on siihen erikoistunut. Oli jo opiskeluaikoina, kun ei vielä ollut näitä muutostehtaita. Sykofantti se on, ja parasiitti, ihan hyvässä mielessä :D.
xxx/ellauri087.html on line 119: Saarinen ei huolestu kuin Hotakaisen Kari mainosmiehenä: kaikki käsistäni lähtevä on positiivista. Onkohan se hyväxi psyykelle. Muistan mitä mietin liiallisessta runkkaamisesta opiskeluaikoinani! Onkohan myönteisyydellä samanlaisia vaikutuxia, että lopulta munat surkastuvat ja selkäranka tippuu housuun? (Kari Hotakainen, Klassikko s. 239)
xxx/ellauri388.html on line 119: Arvid Järnefelt (16. marraskuuta 1861 Pulkkala – 27. joulukuuta 1932 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, koulutukseltaan juristi ja arvoltaan varatuomari. Elämänsä kolme viimeistä vuosikymmentä hän harjoitti maanviljelystä. Yhteiskunnallisilta näkemyksiltään Järnefelt oli opiskeluaikoinaan innokas fennomaani, mutta siirtyi myöhemmin tolstoilaisuuteen ja kristilliseen anarkismiin. Järnefeltin isä oli kenraaliluutnantti, maaherra Alexander Järnefelt ja äiti baltiansaksalaiseen Clodt von Jürgensburgin aatelissukuun kuulunut vapaaherratar Elisabeth Järnefelt. Hänen sisaruksiaan olivat Jean Sibeliuksen puoliso Aino Sibelius, taidemaalari Eero Järnefelt ja säveltäjä Armas Järnefelt.
9