ellauri014.html on line 578: Pröö vastaa kiukkusesti Clairelle, sen miälest kaikki mammat joutaa vittuun, kun meil on niin ihanaa. Mut se tottelee. Mitä välii vaikka koira ärisee, kuha häntä pysyy jalkovälissä. (Siis omassa. Siis sen omassa.) Claire leppyy, on mielissään. d'Urpo on haukotuttava, ehkä Claire onkin kiinnostumut kotiopesta (spoileri).
ellauri014.html on line 700: Julle maxaa takaisin kehumalla Wollea. Wolle on lähes viisikymppinen mut käyttämättömänä hyvin säilynyt, pohjoismaisen oloinen kiltti pikku kylmiö, varmaan harppisaku, hiljaisempi versio Kimmo Koskenniemestä, yhtä besserwisseri. Yhtä armoitettu humoristi myös. Julle ei ehkä ole juuri onnen kukkuloilla, mut ainakin on niillä pätäkkää, talouspuoli kunnossa. Samaa ei voi sanoa kotiopesta. Julle detaljoi tarkasti tätä aineellista onnea. Wolmarilla riittää muonaa rrunsaasti omille joukoille, plus muru rikkaan pöydältä kerjäläisille. Tää on tärkeää, sillä JJ on veteraani kuokkija, ammattiparasiitti, usein nähty ilmainen ruokavieras paremmissa perheissä. Alaviitteessä se valittaa piheistä isännistä, jotka tarjoo murua vasta iltapäivällä, nähtyään ettei sveizari muuten lähde kulumallakaan. Rusakko muuten nakersi viimeisen porkkanansa sellaisilla ilmaiskesteillä. Sai slaagin kesken ylensyöntiä.
ellauri023.html on line 614: Jos luonnonkaunis todistaa hyvistä geeneistä, niin taide vois sitten todistaa hyvistä meemeistä. Roopesta hrahahlaari täynnä lantteja on kaunis näky. Se on viesti jostain maallisesta hyvästä.
ellauri030.html on line 1013: Sopesta koiran hännän heilutus on reilumpi tervehdys kuin apinoiden kämmentelyt kumartelut ja irvistyxet. Mut sehän voi johtua vaan siitä eze on ize apina. Vizitkin tuntuu hauskemmilta vieraalla kielellä.
ellauri035.html on line 1182: Kirjan sankarit on Critilo, "kriittinen hemmo", illuusionsa menettänyt, ja Andrenio, "luonnollinen mies", joka on viaton ja primitiivisen impulsiivinen. Sen maailmankazomus on pessimistinen, senpä tautta tää byhlain oli Sopesta niin mainio. Juonitiivistelmä seuraa.
ellauri037.html on line 565: Arttu meni sit Gothan aikuislukioon sakseissa ja pani rahaa menemään aatelisten bileissä. Kirjoitti jonkun epigrammin yhestä opesta ja sai potkut koulusta. (Tästäkin Arttu valehteli myöhemmin. Totuus ei ollut sille mikään kauppatavara, se valehteli ihan ilmasex.)
ellauri037.html on line 573: Äiti alkoi kirjottaa menestysromaaneja kun Arttu lähti Berliiniin. Arttu kuunteli Berliinissä Fichteä mut heti tuli riitoja, ja Fichten luennot oli tylsiä ja vaikeetajusia. Sitähän ei voi Sopesta sanoa, se menee kansaan kuin häkä, ja se mitä ei ymmärrä, kuulostaa kuitenkin kohtalokkaaan hienolta. Ei se pitänyt Schleiermacheristakaan, se oli liian jumalinen. Sope suuntas kohti ateismia. Sope luki Platon, Kantin ja Fichten lisäxi tiedelehteä ja Schellingiä, Friesiä (?), Jacobia, Baconia ja Lockea. Sivuaineina oli filologiaa (se harrasti kökköä etymologiaa vielä seniilinä) ja luonnontiedettä.
ellauri037.html on line 594: Välillä se haaveili naimisiinmenosta. 39-vuotiaana kosiskeili jotain 17-vuotiasta neizykäistä, joka varmaan laatttas hihaansa. Sitä vitutti jo silloin monogamia, ehdotteli jotain ristiinsuihkintaa, pani on and off jotain 6 vuotta vanhempaa tanssijatarhaahkaa (varmaan sovitusta hinnasta), jonka se oli tavannut jo koulupoikana, jolla oli lapsia monista eri miehistä (muttei tiettävästi Sopesta). Kun Sope pakeni Berliinistä koleraa 1831, sitä johon Hegel kuoli kun tuli kotiin liian aikaisin, se ois ottanut tän haahkan mukaan, se ei tahtonut, Sope antoi sille rahaa, mutta kielsi käyttämästä sitä lapsenruokkoihin. Se näki jotain näkyjä ja innostui joxkin aikaa paranormaaleista ilmiöistä, kai se toivoi sillä todistavansa tahdon toimintaa. Siitäkään ei tullut lasta eikä paskaakaan.
ellauri037.html on line 683: Mitä mieltä suuri yleisö, noi hoi polloi, toi laahus on ollut Sopesta,
ellauri043.html on line 1713: Toi tossa, Marcion, on matruusi Sinopesta, joka joutui kirkonkirouxeen insestistä; Carpocras karkotettiin taikuudesta; Ætius varasti jalkavaimoltaan, Nicolas myyskentelee vaimoaan; ja Manès, joka sanoo izeään
ellauri052.html on line 259: Alexander Popen kiharan ryöstöön cantossa 3 kesken kahvia ja korttipeliä viittoilee kai Sale ohimennen Princetonissa. Mulla ei Popesta ole vielä kai muuta kuin Byronin vittuilu sen alexandriinien ylimääräisistä tavuista. Nyt seuraa lisäinfoa:
ellauri055.html on line 223: Voltaire Candidessa dissaa optimisteja mm Leibniziä ja Alexander Popea. Leibnizin teodikea oli sitä ettei jumalakaan pystynyt tätä parempaan. Tää on nyt tätä vaan. Popestakin kaikki oli hyvä näin. Voltairesta ei.
xxx/ellauri075.html on line 161: Sestofilt oli niinkuin Roope Ankka Carl Barksin nelikulmaisissa munissa, missä Andien vanha kylähullu ilahtui kun löysi Roopesta sukulaissielun mutta vielä hullumman.
xxx/ellauri121.html on line 116: Varhaiskasvatusikäiset ovat osaavia ajattelijoita. Oppimista tapahtuu myös suunniteltujen tuokioiden ulkopuolella. Monenlaisia pienempiä arvoneuvotteluja tulee kaikkialla vastaan. Joku iso eskariköriläs joka jo ajaa partaansa vaatii sun leikkiautoa. Paras totella. Näiden kautta lapsi paikantaa, jäsentää ja rakentaa merkityxiä izestään ja toisista, elämästä ja kuolemasta, hyvästä ja pahasta, sekä paikastaan niin hiekkalaatikolla kuin hiekanjyväsenä universumissa. Hissun kissun hissun kissun sanoo pappi jakaessaan ehtoollista. Valituissa paloissa neekerityttö Cindy puhui kauniisti irkkusyntyisestä opestaan, joka oli suonut sille identiteettiturvallisuuden tunnetta ja pedagogista rakkautta. Yhtään hypelöimättä. Identiteettiturvallisuus kytkeytyy vahvasti myönteiseen minäkuvaan. Irkkuope sai Cindyn tuntemaan izensä eteväxi ja arvokkaaxi. Vähemmistökontextista tulevat lapset tarvii sitä. Sixi on tärkeää että eskarissa on mustia nukkeja jotka syö käsillä.
xxx/ellauri130.html on line 278: Oiska Ketonen muistaa opestaan Eino Kailasta, että se oli aika izetyytyväinen kaveri. Se luuli että J. antaisi anteexi sen monismin, kun se oli tapahtunut vilpittömässä pyrkimyxessä. Älä luule, ei anna. Ja typerä on myös loppukaneetti, et apinan perimmäinen motiivi uurastaa on vaan ezen täytyy. Paskapuhetta, tylsää kantilaisuutta, torjui iso mies.
15