ellauri014.html on line 1217: Js kyllähän me taas tavataan, Wolmarikaan ei pääse karkuun, me lähetellään sille alakertaan kirjeitä. Pastori on ihmeissään näin iloisesta kuolijasta. Se jää jännäämään, jatkuuko hyvä mieli viimeiseen ysköxeen. Makkarin oven takana lyödään jo vetoa. Tyynen rauhallisena Julle jauhaa teologisia pähkinöitä kuolinvuoteella. Kylläpä tämä kestää, kauemmin kuin keskiverto-oopperassa. Mut täähän onkin saippua-sellainen. Yhdestä exituxesta saa monta episodia, kun osaa venyttää.
ellauri106.html on line 584: Lakmé on Léo Delibesin ooppera joka valmistui vuonna 1883 ja sai ensi-iltansa Pariisin koomisessa oopperassa Opéra Comique´ssa 1888. Teoksen libreton kirjoittivat Edmond Gondinet ja Philippe Gille ja se perustuu Pierre Lotin romaaniin Rarahu ou Le Mariage de Loti (1880). Teosta esitettiin vuosien 1888 ja 1893 välisenä aikana yhteensä 179 kertaa ja siitä tuli pian yksi ranskalaisten lempioopperoista. Ooppera on sävelkieleltään perinteinen ja sen tapahtumat sijoittuvat Intiaan. Juonessa brahmiinipapitar Lakmé rakastuu englantilaisupseeri Géraldiin. Oopperan keskeisiä teemoja on ihmisten väliset kulttuurierot. Tommosta kolonialistista ihmiskauppaa tämäkin. Britti Gerald kikkailee ja induskit nuolee sitä. Tuuhean holvin alla laulellaan. Mitähän sekin todistaa että Sandysta on tullut Sunny eli Sonja.
ellauri111.html on line 54: Törkeästi täytettä. Dostoyevsky oli patentoitu vetelehtijä joka työskenteli parhaiten kuolleen viivan tuolla puolella. Ja kun sille maxettiin sivutaxalla, voi arvata että henkilöt ja juonenkuljetus oli kuin C-luokan saippuaoopperassa.
ellauri112.html on line 177: Eno Kala oli kallellaan filosofihuijariin Bergsoniin päin ennenkuin tämä painui jenkkilään kultaa vuolemaan. Aika innostuneesti se mesoi siitä Aika-aikakauslehdessä kun 1. maailmansota oli maailmalla jo vauhdissa mutta Ryssän ja Suomen punikit vielä jotenkuten aisoissa. Huomaa kuinka Kalan filosofisissa pohdinnoissa on aina jonkinlainen taannehtiva poliittinen taka-ajatus, pukinsorkka joka työntyy väkisinkin esille kuin kreivin muna oopperassa Figaro.
ellauri146.html on line 414: Vigny oli lyriikassaan romantiikan läpimurron edeltäjiä, samoin hän on ensimmäisiä, jotka hylkäsivät pseudoklassismin säännöt ja kulkee William Shakespearen jalanjälkiä. 1829 esitettiin Théâtre français’ssa Vignyn käännös Shakespearen Othellosta, joka aikanaan oli merkittävä rohkean, realistisen tyylinsä vuoksi. Odéonissa 1831 esitetty La maréchale d’Ancre käsittelee historiallista aihetta 1600-luvulta ja on Vignylle tyypillisesti fatalistinen. Pariisin oopperassa 1833 esitetty näytelmä Quitte pour la peur edustaa 1700-luvun tyyliä.
ellauri147.html on line 191: Myöhemmissä jaxoissa Lilyn 40 push alkaa näkyä. Sen jenkki rahvaanomaisuus on entistä silmiinpistävämpää. Rivoimpia skenejä oli sen kiemurtelu oopperassa ellon muotihomon jaloissa.
ellauri204.html on line 418: Anna-Leena Härkönen, 52, muutti elämänsä suunnan: ”Olen karsinut elämästäni eräitä energiasyöppöjä ihmisiä”. Anna-Leena ei enää suostu olemaan roskasankona. Jo pari vuotta aiemmin Anna-Leena oli päättänyt tehdä elämästään aiempaa miellyttävämpää. Hän ei enää osallistu tilanteisiin, joissa ei viihdy. Pitkäveteiset patsastelut eivät ole häntä varten. Hän ei piinaa itseään haukotellen oopperassa.
ellauri204.html on line 750: Joulukuussa menehtynyt Heikki Länsisalo oli sivistyksellään viimeisiä lajiaan, kirjoittaa Herman Raivio. Ystäväni Heikki Länsisalo kuoli 14.12.2016 kotonaan äkilliseen sairauskohtaukseen. Hän oli 38-vuotias. Sattumalta tapasin Heikin viimeistä kertaa oopperassa, Richard Wagnerin Lentävän hollantilaisen näytöksessä. Tai sattumalta ja sattumalta. Heikki piti itseään menneen maailman miehenä. Hän oli ainoa tuntemani ihminen, joka ei ollut koskaan kuunnellut pop- tai rockmusiikkia.
ellauri245.html on line 368: Vizetellere i norske bröllupsdager. Olis Jussi ampunut tän norskijonnen enste ja kysellyt papereita vasta sitten. Nazinatomato helkkari. Nää norskit on sairaan sairasmielisiä kuikkia. Onnettomia pillipiipareita. Turskat kainalossa kuin Kansallisoopperassa, luttamunat ulkona. Viseret stoppet på ti over fem. Piipunrassijonnella on selkeästi jotain hampaankolossa läskeille vasemmistopoliitikkonaisille. Se on varmaan se feministikriminologiproffa Liv Finstad joka lyttäsi tän ongenkohon jossain käänteessä.
ellauri355.html on line 154: Alexander Leutner oli mies, jolla oli erinomaiset yrittäjän ominaisuudet ja suunnitteluinsinöörin tiedot. Riga Bicycle Societyn hallituksen jäsenenä hän osallistui näyttelyihin eri maissa ympäri maailmaa ja seurasi polkupyörämarkkinoiden uutuuksia. Uuden liikennemuodon muoti nousi vauhtiin: hankalit "hämähäkit" korvasivat mallit, kuten "saftey". Tuotetta jaettiin pitkään vain useissa tuotannon vieressä olevissa provinsseissa, jolla oli jo nimi - "Venäjä". Leutner valmisti myös "Fafnir" merkkisiä autoja. Fafnir ("Syliksikäyvä") tai Fafner on skandinaavisessa mytologiassa esiintyvä lohikäärme. Fafnir oli alun perin voimakas kääpiö, joka muuttui lohikäärmeeksi voidakseen paremmin vartioida anastamaansa aarretta. Richard Wagnerin oopperassa Nibelungin sormus lohikäärme esiintyy nimellä Fafner, ja on alun perin jättiläinen eikä kääpiö. Fafnir esiintyi myös sarjakuvassa Johannes ja PIRRRRRKALE!!!
ellauri381.html on line 678: Yleisö puhkesi suunnattoman pitkiin aplodeihin, kun säveltäjä Kaija Saariahon, kirjailija Sofi Oksasen ja dramaturgi-kääntäjä Aleksi Barrièren uutuusooppera Innocence sai viimein Suomen ensi-iltansa Kansallisoopperassa perjantaina 21.10.2022. Ooppera käsittelee väkivallan virkistävää vaikutusta yhteiskuntaan, perheisiin ja ihmisten elämään kaiken kaikkiaan.
ellauri381.html on line 681: Äskettäin BBC:n äänestyksessä Kaija Saariaho nousi kaikkein merkittävimmäksi elossa olevaksi säveltäjäksi. Säveltäjä Kaija Saariaho kuoli perjantaina 2. kesäkuuta. Näin Kaija Saariahon kuolema huomioitiin maailmalla: ”Yksi suurista muttei enää merkittävin elossa oleva”. The New York Times nostaa esiin Saariahon suurimman saavutuksen: hän oli ensimmäinen naissäveltäjä, jonka kaksikin oopperaa on esitetty New Yorkin Metropolitan-oopperassa. Kaikkiin näytöxiin on jäänyt yli lippuja.
ellauri390.html on line 299: 1800-luvun jälkipuoliskolla tarina ruhtinas Volkonskista ja taloudenhoitaja Vankasta oli erittäin suosittu, luultavasti aikakauden taiteellisen maun tarpeita vastaava. Sen kehitti N.A. Panovin "Laulu Vanka Klyushnikista" (1888), L. Antropovin samannimisessä draamassa ja F. Sollogubin näytelmässä "Vanka Klyushnik and the Page Zhean" ("Aina kepposia"), D. Averkievin tarinassa "Päihtynyt yö", oopperassa A. G. Rubinstein "Goryusha". Tämän balladin tekstin tunsi A.S. Pushkin.
xxx/ellauri208.html on line 888: Tomtarnas julnatt av Alfred Smedberg Midnatt råder, det är tyst i husen, tyst i husen, alla sova, släckta äro ljusen, äro ljusen. Tipp tapp, tippe-tippe-tipp-tapp, tipp, tipp, tapp. Se, då krypa tomtar upp ur vrårna, upp ur vrårna, lyssna, speja, trippa fram på tårna, fram på tårna. Tipp tapp, tippe-tippe-tipp-tapp, tipp, tipp, tapp. Å Helga natt, veisaa Björlingin Jussi. Voide teacherin mummi Gunvor kuuli sitä Tukholman oopperassa pienenä. Sixi voise teacheristakin tuli voise teacher isona. Voise teacher nauttii joka hetkestä. Naura sinäkin, Antti, naura mukana!
xxx/ellauri237.html on line 258: Wasenius edusti niitä helsinkiläisiä suurkauppiaita, jotka avioliittojen, liikesuhteiden ja yhteisten kulttuuririentojen myötä sulautuivat kaupungin säätyläispiireihin. Wasenius rohkaisi poikiaan yliopisto-opintoihin ja ahtaiden ammattikunta- ja säätyrajojen ylittämiseen sekä tyttäriään luomaan seurustelusuhteita kaupungin aatelisperheisiin. Pyrkimystä säätyrajojen ylittämiseen konkretisoi huomattava stipendi, jonka hän lahjoitti 1840 yliopistolle kauppiaaksi aikovien opiskelijoiden opintoihin. Symbolisempi ilmaus samasta pyrkimyksestä oli Waseniuksen lasten vahva panos ensimmäisessä kotimaisin voimin tehdyssä oopperassa. Harrastajavoimin 1852 esitetyssä Fredrik Paciuksen Kaarle-kuninkaan metsästyksessä kaksi Waseniuksen lapsista lauloi pääosissa ja kolmas kuorossa. Ooppera käsitteli vertauskuvallisessa mielessä Topeliuksen (ja Waseniuksen) mieliteemaa: vanhan hierarkioihin kiinnittyneen aristokratian sekä uuden dynaamisen porvariston vastakkainasettelua. Wasenius ehti nähdä uuden oopperan ensiesitykset juuri ennen kuolemaansa. Viimeiseksi lahjoitukseksi jäi ensi-illan jälkeen perustettu rahasto uuden teatteritalon pystyttämistä varten.
15