ellauri002.html on line 1416: (Jou, onx niid käytt muk jok pakko?)
ellauri002.html on line 2256: P.S. Andreas Scholl (onxe sukua Dr. Schollille tai Johnin ja Miikan Schollylle?) vetää tän Dowlandin piisin hyvin. Se tietää että Dowlandiin ei pidä eläytyä eikä näytellä hikisenä ahistunutta kuin joku vitun David Foster Wallace. Dowlandin musiikki tekee kaiken yxin paremmin.
ellauri006.html on line 1339: Sitä vähän ihmettelen, että onx jopin ja sen kavereiden välillä jotain teologista nokkapokkaa? Tällainen maallikko ei kyllä huomaa mitään eroa. Samaa paskaa kuulostavat jauhavan koko porukka. Kättä päähän ajatus on elintärkeä: jos ei jengi usko, että pahat teot palkitaan peppusaunalla hurskaan kääriessä voitot, ei mistään tule mitään, ei tarvittaisi koko uskontoa. Se että se ei näytä oikein toimivan, on ongelman ydin, ja sitä nää naavaparrat koittaa nyt selitellä parhain päin.
ellauri008.html on line 2186: Tää on siis eri Lennon kuin se joka naida napsutteli japsua, sitä Yoko Onoa, ja kirjotti vessamietelauseita. Ei se enää ammu, se ammuttiin. Juoni tihenee, kaikki liittyy kaikkeen. Tää on nyt kai sitä intertekstuaalisuutta. Tai dementiaa. Oonxmä postmodernisti sittenkin? Ei ollut meininki.
ellauri011.html on line 715: Mitä toi uskominen siellä tekee, onx sekin joku duuni? No onhan siinä kyllä tekemistä. Ei siihen kaikki pysty.
ellauri011.html on line 1003: Tehdään siis koe Viskoosin kylässä, laitetaan kultaharkkoreppu syötixi. Kokeillaan onx "ihmiset", siis random 281 kyläläistä tässä perslävessä, hyviä vai pahoja, sillä et nyysiikö ne "mun" kultaharkot, tai tappaako ne maxusta, ihan sama kenet, molemmat on hirmu pahoja tekoja.
ellauri011.html on line 1048: Mut taas kerran tän lavastajan plagijoijan juoni on täyysin perseestä. Miten muka todistaa onx Villanuevan kylän asukkaat kilttejä vai tuhmia, se tekeekö ne suht pienen ja erittäin epäluotettavan voiton takia henkirikoksen? Enintään se todistaisi tyhmyyttä, tai vielä paremmin, kuinka huono herra Kani on laskuopissa, vaikka nettoo roskakirjoillansa miljoonia.
ellauri011.html on line 1074: Kohelo mato narsisti pohdiskelee teodikeaa, mix mulla kävi hurja pulla ja muilla vähemmän, ei että valittaisin, kysyn vain lukijoiden puolesta. Mul on kivaa, mä oon kiltti, mut onx se reilua? No kaikki ei voi ansaita vitusti enemmän kuin muut, se on vaan niin. Suurin osa lukijoista joutuu kohtaamaan kaikki ne vaikeudet joita kohtaavat (häh?), joita elämä ja muut ihmiset kohtelevat usein epäoikeudenmukaisesti ja joiden on taisteltava pystyäkseen maxamaan lasten koulunkäynnin ja ruokapöydän antimet. Nekin haluaisi lähtee vetään kuin kani kultaharkkoineen. Osaansa tyytyväinen, henkisesti köyhä väki. Vitun kohelo, hengen pohatta.
ellauri014.html on line 725: Tää on ihan avainkysymys. Yx meitä järjettömämpien luontokappaleitten parhaita puolia on se, et ne ajattelee aika vähän izeään. Monet ei edes tunnista izeänsä peilistä. Ohje ei siis kuulu: kazo izeäsi peiliin, vaan just päinvastoin, paa jo nyt se peili pois, kazo muita. Calle ei kazonut izeään kulkiessaan peilin ohi. Se on kyllä liioittelua, saa kai sitä sentään vilkasta et onx mun tukka hyvin, ettei tarvi Callen tiuskasta: kampaa tukkasi!
ellauri014.html on line 957: Syy Wolmarin uskonpuutteeseen on Julkun mukaan se, et se on ortodoxitaustanen, kuka nyt niin järjettömään järjestelmään voisi uskoa! Vittu, mitä eroa? En edes osais sanoa. Ei tuu muuta mieleen kuin et onko paavi katolinen, siis onxe jahven avainasiakkaana aina oikeassa? Mut eihän siihen usko Calvin eikä Erkkikään, eli Wollen porukat ja Jullen on tässä samoilla linjoilla.
ellauri014.html on line 959: Kreikan ja rooman uskoiset erottaa filioque lauseke, eli onx pyhä henki vaan faijan erite, vai onko pojalla myös lusikkansa siinä sopassa. Ortodoxit on vanhalla kannalla, pyhis on ruikittu vaan isän kupeista, siitähän se poika synnittä sit sikisi. Ei siihen poikaa pidä sekottaa. Tää filioque on kyl pelkkä punainen silakka, monet paavitkin on olleet siitä jälkikäteen vähän häpeissään.
ellauri014.html on line 1179: Sitse muistaa potkiskelevan pappaparonin, ja ihmettelee mix ei sitä näy, onx sille tullut joku este? Kyl iskää sitte kaduttaa kun jätti nää bileet väliin. No oli helpotus kuulla et sekin on kuoleman kielissä eikä niin et sitä vaan ei kiinnosta. Julle lähettää pilvipalveluun nöyrän pikku rukouxen et paroni potkaisisi tyhjää saman tien.
ellauri014.html on line 1237: Wolmari ei uskalla kärrätä rouvaa pihalle, niin kauan kun väellä oli epäselvyyttä, onx se nyt kuollut vaiko elossa. Ne vois sen raivoissaan vaikka lynkata. Siis Wolmarin. Ootellaan siis kirstu auki päiväkausia, kunnes rouva alkaa hiljaa fermentoitua. Herra, hän haisee jo, valittavat lakeijat.
ellauri025.html on line 483: Metro-lehden kolumnissa joku miehenpuoli valitti, että kirjat ovat vanhanaikaisia, kun ne pitää ize valikoida hyllystä. Mistä tiedän, onx toi kirja musta kiva? Se on ihan liian hidasta nykyaikana, jolloin somen nerokkaat algoritmit laskee alle millisekunnissa, minkä leffan mä haluun seuraavaxi kazoa. Se on yxi vahva syy, mixei miehet ja pojat viizi enää lukea. Kun on nää videot ja tietokonepelit, tajuuzä. Oisko aika aloittaa jo tasapainottava #hetoo liike.
ellauri026.html on line 98: Heinäkelkka löytyy Rauharannasta autotallin perältä. Vai onxe vesikelkka, joku agraariverme kuitenkin. Runsaslumisina talvina joskus raahattiin sillä vesitonkkaa saunalle hiihtolomalla. Se oli kova työ, raskasta. Nyt ei enää ole lunta, jossa kelkka luistaisi entisenkään vertaa. Mutta eipä käydä hiihtolomallakaan enää, kun lapset on hiihtäneet pois pesästä.
ellauri026.html on line 253: Mut onx se oikeesti hauska, vai vaanko tollanen "kaskun kärki lienee siinä" puujalkanikkari? Alku kuulostaa aika pahalta: mikään ei ole sopimattomampaa kuin panna vakavia asioita halvalla, mutta leikkiä saa toki laskea turhista jutuista. Ikäänkuin ruoskia kuollutta konia. Erasmus pitää tarkkaan huolen ettei kukaan loukkaannu, jättäen mainizematta ketään nimeltä (mut silti pelkäs että paavi saattaa suuttua). Mut paavi tyytyi vaan hohottamaan muiden mukana.
ellauri026.html on line 280: Erasmus doppailee sivukaupalla antiikin nimillä, droppailee niitä ja osoittaa, että kaikki antiikin jumalat oli tyhmiä. Ruoskii kuolleita koneja. Entä Jehova? No naiset kyllä on tyhmiä, Platon mietti pitkään laskeako ne homo sapiensixi vai lehmixi. Apina on apina, vaikka puettuna punaisiin (onx tää pikku vittuilu paaville?), niin nainenkin on nainen, siis tyhmä, vaikka se sais tohtorinhatun päähänsä. Ei naisten tarvi tästä pahastua, onhan ne kauniita, ja sillä ilveellä saa miehet pidetyx hännän alla, setämiesten suurexi harmixi. Ne näyttää vielä nuorilta, siis tyhmiltä, kun miehet on hopeaselkiä karvaturreja. Hemmetti tää hemmo on kyllä kybällä homo.
ellauri026.html on line 321: Tässä huoahtaessa on tilaisuus kysyä kysymys joka juolahti mieleen viime yönä (nyt on aamukahdexan ja vielä pimeää helmikuun puolessavälissä): onx tää mitä E.R. ylistää tyhmyytenä oikeasti tyhmyyttä (mun, tai edes sen mielestä) ja ylistääx se sitä oikeesti vaiko kieli poskessa. Mun fiilis on et se ei aina tiedä izekään, eikä välitä. Tää tekee siitä renesanssi-ihmisen.
ellauri026.html on line 405: Sääntöjä kyllä piisaa ja seremonioita. joillakin on kaloja, toisilla rukouksia tynnyreittäin; joillakuilla paastoja, joiden välit ne syö kuin viimeistä päivää. Yxillä on vakio-ohjelmaa enemmän kuin mahtuu seizemään rahtilaivaan. Joku ei ole koskenut penniinkään 60 vuoteen, paizi hanskat kädessä, yks ei peseydy eikä vaihda vaatteita, joku on ollut kiinni pylväässä kymmeniä vuosia, toinen on jatkuvasta veisauxesta käheenä. Jeesus ihmettelee: onx nää jotain uuden lajin juutalaisia? Oli puhe vaan uskosta ja laupeudesta, mitä toimittaa tää pelleily? (KAA)
ellauri028.html on line 99: Toinen aivan mainio kahden markan pläjäys on What is man. Kyse on taas just samoista teemoista kuin mullakin, onx ihminen vaan tyhmä elukka vai vielä pahempaa, vaan kone, vaiko jotain hienoa, joku taskukokoinen puolijumala. Nuori mies uhoilee, vanha mies suhtautuu kyynisesti, ei enää edes sarkastisesti. (Joku kyllä kommentoi, fair enough, että näissä filosofisissa dialogeissa on aina joku fixu, esim. vanha mies, ja toinen totaalinen tomppeli, esim. nuori mies. Epistä, Joni heittää KOKO AJAN! valitti Pauli lumisodassa Juuan mökillä.) Erittäinkin hyvin väännettyjä pointteja. Mm. se LM Alcottin runotytön skizo et jos hyvis saa hyvät vibat kiltteydestä onx se sillon izekäs vai epä. Turhaa nikerrystä ja nakerrusta, mitä väliä. Hyvin menee mutta menköön. Who cares, kuten argumentoi Booze Hound alempana.
ellauri029.html on line 535: tyhmyyttä? Vai onx miesten tyhmyys vaan "tyhmyyttä"?
ellauri030.html on line 399: Höh. Olen rikas, tietysti. Mulla on uljas hevonen, onx sulla? Mullon Tesla, sulla on vaan toi vanha auto, joka näyttää kulkeutuneen perintönä Kivisiltä ja Sorasilta. (tähän kuva) Tätä harrastaa Riitta Roth ihan sikana, sen tiimi laajenee kulloisenkin kerskuntatarpeen mukana, venyy ja paukkuu kuin saippua- tai purkkakupla.
ellauri030.html on line 531: Musta tää idealismihöpötys on aina kuulostanut ihan skizolta. Miten joku täysipäinen voi ruveta rakentamaan maailmankuvaa omasta päästä käsin? Mitäs sit kun kohta olet kuollut? Sammuuko valot koko näyttämöltä? Typerää, ja hirmu izekeskeistä. Mix tehdä izestä tärkeämpää kun se on, vaan yksi tuikku muiden joukossa. Mut nää tyypit on vähänkun sellaset terapiamuodot joissa mennään taapäin omaan syntymään, kirkas valo pilkahtaa tunnelin päästä, joku vetää tukasta ja joku huutaa. Ai se olin mä. Onx ne OIKEESTI epävarmoja siitä onx ne olemassa vai ei? Tokkopa, meneehän ne joka aamu maitokauppaan ostamaan tuoreet sämpylät, niinkuin Walter vei mut Munchenissä mukanaan vielä kasikymppisenä. Ilman puudelia.
ellauri030.html on line 806: Joskus 1900-luvulla vasta porukalle alkoi valjeta (hämärästi vielä tosin), että sopimaton naurattaa. Ei mikä tahansa epäsuhta, vaan sellainen, johon liitty joku autoritaarisempi tunneviritys. Jos normi on liian pyhä, reaktio voi olla muukin kuin nauru, esim. pelko, sääli, pahexuminen tai inho. Beattie huomautti tästä 1779. Esim Oidipuxessa on ihan vitusti dramaattista ironiaa, muttei sille sovi nauraa. (Vaikka onhan se oikeasti aika naurettava näytelmä, tehdään turhan suurta numeroa insestistä.) Mua kyllä häirizee tässä Stanfordin sepustuxessa se, et ei kunnolla problematisoida sitä onx nää eri teoriat edes toisensa poissulkevia.
ellauri030.html on line 847: Ei ole kysymys siitä onx tilanne vakava, vaan onko se toivoton. Jos maailmaa ei voi muuttaa, alennetaan arvoja. Omasta kuolemastakin voi repiä huumoria. Thomas More sanoi pyövelille mestauslavalla: autatko mut ylös, alas pääsen izekin. Oscar Wilde sanoi kuolinvuoteella: tuo tapetti on hirveä, jommankumman meistä on mentävä.
ellauri032.html on line 555: Onko romantiikka säilynyt, vai onx senkin yli aika ajanut.
ellauri036.html on line 1459: onx susta kaikki hyvin, ja sun työ hyvää laatua?
ellauri042.html on line 570: Vuonna 1965 Sacks nimitettiin Albert Einstein College of Medicinen kliinisen neurologian professoriksi. Tutkiessaan migreeniä hän tapasi New Yorkin Bronxissa olevassa Beth Abraham -sairaalassa potilaita, jotka olivat eläneet jo noin 40 vuotta täysin jähmettyneessä tilassa. He olivat selvinneet hengissä vuosina 1916–27 riehuneesta maailmanlaajuisesta unitautiepidemiasta (kyseessä oli ns. eurooppalainen unitauti eli encephalitis lethargica). Saatuaan migreenitutkimuksen valmiiksi Sacks omistautui tämän potilasryhmän tutkimiseen. Nekin oli varmaan varakkaita juutalaisia.
ellauri046.html on line 488: Et nää äijät jaxaakin bylsiä tyttösiä ja naureskella niitä selän takana. Varsinaisia punapersepaviaaneja. Faust työntyi Gretcheniin mehukkaasti takaapäin, halb Kinderspiel, halb Gott im Herzen. Tekeex kutaa? Oonxmä paras? Ei kuitenkaan anuluxeen, dertil er hans for stor.
ellauri047.html on line 906: Sukupolvia luo ulkoiset tapahtumat etenkin sodat, joista jää paljon samanikäisiä saman kokeneita nuoria. Oonx nää sitä ikäpolvea jotka hommaa 20v myöhemmin vallankumousta? Pikemminkin niiden vanhempia. Mix sit, mix? Olix 7-v. sota sellanen sukupolvikokemus saxalaisille? Siinä tehtiin sakujen ja enkkujen protestanttiyhteisvoimin sylttyä Itävallasta eli Habsburgien paavivetoisesta vanhasta pyhästä saxalais-roomalaisesta keisarikunnasta, joka oli monikansallinen ja voimaton kuin joku EU. Kylse koko uskonpuhdistus oli vaan pankkisaneeraus. Paavin valuutta ei enää kelvannut, haluttiin omaa paikallista luottoa.
ellauri048.html on line 476: Tässä tulee taas eteen toi genrehölmöys. Kaikkein tärkeintä on tietää onx tää komedia, tragedia, road movie vai mikä. Vitun väliä! Elämäkin on tragikoomista, tyylitöntä tieleffaa ilman juonta, ainaista lopun alkua. Musta sellainen leffa on hyvä josta turvelot leffarasistit ei edes tiedä mihin se pitää lokeroida. Se muistuttaa elämää. Koko jako tragediaan ja komediaan oli säätyrasismia. Tragedia on ylevää hengennostatusta yläluokalle ja komedia viihdettä alhaiselle rahvaalle. No nehän enemmän tarvizee helpotusta naurusta. Yläluokka naureskelee matkalla pankkiin. Tragediassa ne työntää jalkaa peiton alta kylmään ja vetää sen sitten nautinnollisesti takaisin. Katharsis jaa pöntön pohjalle. Olo tuntuu keveältä.
ellauri050.html on line 307: Ah! is Thy love indeed Äh! onx sun rakkaus
ellauri050.html on line 336: “And is thy earth so marred, "Ja onx sun maa niin epäkunnossa,
ellauri050.html on line 730: Pääskö Saima pukille vai onx tää pelkkää fantasiaa,
ellauri052.html on line 346: Sale on Humboldtissa(kin) arkkikonservatiivi, parasta a-ryhmää, kova luu, siteeraa yhtä kalansilmäistä heimoveljeä Joseph "luova tuho" Schumpeteriä. Tässäpä on aihe penseyteen: Mikä se on että taantumuspöhöt päätyy aina samoihin GAL-TAN rykelmiin törkeyxiä ja typeryyxiä? Onxe oikeasti johdonmukasta vai onxe vaan jotain assosiatiivista? Mä veikkaan että siinä on vinha perä, et hulluuden takana on mefodi. Esim uskonto ja pro life. Molemmat on hopeaselän setämiehen intressissä. Ja niiden suojattien, koko hierarkisen tiimin myös. Hierarkia on hieno rakennelma, on urakehitystä ja hajurakoa, ne juuri ovat onnen differentiaaleja.
ellauri061.html on line 1286: Mogadishu Ävenjyy kuvaa osattomia kansalaisia ja maahanmuuttajia lämpimästi ja humanistisesti. Maahanmuuttaja ei ole ongelma. Hän on hyödyllinen apina. Jari Tervon käsikirjoitus julkaistaan nyt kirjana. Mukana on runsaasti tv-sarjasta sensuroitua aineistoa. Filmin kohokohta on se missä lapsilaku sanoo: en minä ole somalialainen, minä olen pieni musta paska. Yllättävän vähän lässytystä Pervon turauxesta on jäänyt Suomi 24 ja Ylilauta palstoille. Irja Torven talouslipilaari-persukimara tais jättää kansan syvät rivit haavi auki. Siis onxtää nyt kunnolinen rasisti vai joku kukkahattusetä? Revontulen poika tuskin tietää izekään.
ellauri061.html on line 1449: Mixhä Pervosta oli kamalaa eze epähuomiossa bylsi omaa siskoaan, onxe joku Oidipus vai mikä. Kumin kanssa vielä. Ja se sen söpöliini pikkujaana oli varmaan jonkun rivitalonaapurin tekemä, ellei sizen homahtavan vankilanjohtajan. Nää isyyskysymyxet lie pyörineet Pervon päässä paljon just vuosituhannen vaihteessa. Lopussa Pervon asiat menee aika sekasin. Vaimo läx ja vei Kallen ja Ukon. Vikalla rivillä jää muka epäselväxi kuka ampu kenet. Mut eihän vainaja enää kirjota minämuotoiseen roskaromaaniin viimeisiä sanoja. Joo oli tää aika päämäärätöntä sekoilua, uskottavuus p=0.0001. Kirjallisena esikuvana on jenkkiläiset kovaxikeitetyt, pulp fiction. Selluloosakeittoa.
ellauri064.html on line 273: Razumestari Rabbe Wrede Liivinmaalta pääsi säätyyn 1625 lainattuaan hevosta meidän Kustaa enolle 30-v sodassa. Mixhä tähän piti laittaa tollanen rivo ja tarpeeton sianteurastus? Onxe daideellisda? Vai onxe vaan jotain rotinkaisen kateutta? Kenties luihu Johan Wrede vittuili Jaskalle jossain matineassa? Vielä ruozixi? Johanin vaimo jätti sen vielä 70-vuotiaana. Eikä kaavakuvalla ole textin kanssa mitään tekemistä. Se on varmaan hassua. Sillä voisi päästä Piha-Anteron noirin huumorin kukkapenkkiin.
ellauri069.html on line 378: Nipistäjän novelli on paha lukea muistakin syistä—kaikki eivät kuumu sen paskajutuista, esimerkixi, toisille on luotaantyötävää sen pituus—TDLR, sivulta sivulle ja virkkeestä virkkeeseen saa olla kujalla kuin lumiukko tässä mitä on sanottu WWII:n jälkeen tärkeimmäxi Amerikan Novellix. Mikä näyttää olevan ongelman luonne? Mix näin muka piti kirjoittaa? Mihin tässä tähdätään, ja onxtää sittenkään niin hirveen hienoa? Hyviä kysymyxiä.
ellauri071.html on line 624: Tähän se vihdoinkin loppui. Mitähän toikin "virsi" tahtoo sanoa? Eipä se nyt kovin selvä ole. Ketä noi on noi sammuneet razastajat, onxne hyvixiä vai pahixia? Donald Trump ois halunnut oman naamansa sinne kallioseinään presidenttien naamariviin jonnekin Dakotaan. Dakotat ei halunnu. Sinne Dakotaan Shlotrop joutui huuliharpunhakumatkalla vessanpöntöstä (kertoo Tiina Käkelä, alla). Taisit Mexicoon. Se parhaiten nauraa joka nauraa viimexi. Mua ei Nipsu kyllä naurattanut, muistaaxeni kertaakaan.
ellauri074.html on line 100: Ja sit tää "Isompi kuin sinä ize" isänmaallisuus. Outoa pörriäismäistä pesän palvomista. Wallu on kuin onkin rebublikaaninen. Haluu izellensä laulua. Jotain kuolemattomuutta. Se vasta onkin narsismia. Naama paistaa iankaikkisesti tiimin suurentavassa peilissä. Kaikki sellainen on perseestä. Panee miettimään, et onxtoi Wallun huumeilu jotain kääntöpuolta sen Jack Londonmaisesta tennisfilosofiasta. Et jos tyypille liikaa paukutetaan päähän tollasta bigger than yourself tuubaa, niin siitä tulee lopultakin vaan lusmuilija. Se menettää joteskin otteensa omaan izeensä. Se on myynyt sielunsa jollekin aatteelle.
ellauri074.html on line 664: Paul osallistui Robinhoodina Elon Muskin joukoissa Wall Streetin rahavallan ryöstelyyn ostamalla arvottomia Gamestopin stonxeja. Osakkeita lyhyexi myyville paskiaisille jäi lyhyt tikku käteen. Kapitalistit oli haavi auki yhtä kauhuissaan kuin poliitikot aiemmin rupusakin alkaessa sekaantua netin kautta isojen poikien sulle mulle leikkeihin. Tää ei nyt tosiaankaan ollut tarkoitus. No jos tää johtaa kapitalismin ja talousliberalismin romahduxeen se on sen arvoista. Hesarin apupojat koittaa toppuutella ja selitellä asioita omistavan luokan kannalta parhain päin tavalliseen tapaansa. Yxi promille apinoista on omistavinaan leijonan osan koko maapallosta. Repikää siitä stonxia sonnit ja karhukaiset. Wall streetillä nuoret ottaa belfieitä sonnin perseestä. Pökäle pilkottaa. Toistan: pökäle pilkottaa. Niincuin Callelta Munksnäshemmetin sängyllä.
ellauri077.html on line 198: Loputtomassa läpässä on oleellisesti 3 juonta: Incandenzan perheen puuhat Tennisakatemiassa (tätä mä oon lukenut nyt 1 romskun verran, 245 sivua); Don Gatelyn ja muiden toipilaitten sekoilut Ennetin puolimatkankodissa (näitä on jo nähty, huoh kiitos vaan); ja filmin 'Loputon läppä' kvesti, jossa tähtinä on Remy Martin (se pyörätuolijäbä), ja Hugh/Helen Steeply (hirmu iso transu joka bylsii Orinia). Niiden suuhun Wallu panee syvälliset mietteensä. Ne on kuin jumala ja jeesus Miltonin Paradise Lostissa. Ekat 2 juonta ei liity mitenkään toisiinsa (miten niin? onhan siinä samoja henkilöitä, niiku et Orin bylsii sitä transua (Hal-Orin, haha, sanaleikki, joka osottaa että ne on Tävskytin kaxi puolta. The Halorin family name was found in the USA in 1880. Massachusetts had the highest population of Halorin families in 1880.) Mario on varmaan sit Amy, tai sit Super Mario, tai luultavimmin Wallu taas. Orin, Mario ja Hal on Tupu, Hupu ja Lupu, Wallukolmoset. Wallu kyllä vinkkaa että juonet yhtyvät kun romsku on jo loppunut. Varmaan siinä kustannustoimittajan poisleikkaamassa 300 sivussa. Kaikki 3 juonta liittyy temaattisesti: viihde, valinta ja stöpselöinti. Leffan 'Loputon läppä' filmas Wallun pappa Jim Incandenza, koittaessaan tehdä jotain niin pakottavaa että se pysäyttäisi Hal-pojan putoomisen solipsismin, ilottomuuden ja kuoleman sudenkuoppaan. Filmiä ei koskaan julkaistu ja se jäi kesken kun Jim teki ize seppukun sen loppusuoralla. Mutta romskun edetessä (SPOILERIVAROITUS!) lukijalle selviää että filmi oli löytynyt ja toimii ehkä terroristiaseena. (No sehän tuli selväxi jo tässä alkuosassa.) Leffa on tosiaankin niin "vitun pakottava" että se tekee kazojista zombieita, ne on kuin Lassi telkan edessä, töllöttävät vaan, eikä enää muuta tahdokaan. Loppuviimein, vinkkaa kertoja, Hal ja Gately jossain vaiheessa kaivaa kahteen pekkaan isä Jimin pään maasta eziessään filmiä. Filmin sisällöstä ei ole kunnon kuvausta. Jotain kohtauxia väläytellään, esim Joelle van Dynen jossa se "pyytää anteexi" kazojilta uudestaan ja uudestaan, sanoen ‘I’m so sorry. I’m so terribly sorry. I am so, so sorry. Please know how very, very, very sorry I am’ (939). Huh, onpas pitkällä. Tää on kyllä kertaalleen sanottu jo tässä alkupätkässä. Tämmönen anteexipyytely on kanssa saamaa markkinapaskaa kuin toi "luottamus", ilmaisexi pyydetään, kun luottokortti vingahtaa. Koko kirjasta (vaiko vaan filmistä) tulee 1 suuri anteexipyyntö, onxe sitten isältä pojalle vai päinvastoin, sama se. Ne ei koskaan pystyneet "keskustelemaan". Tää "We gotta talk" on kanssa yx jenkkitomppelius, hemmetti, mitä sitä varten pitää erixeen tilata vastaanotto tai merkata kalenteriaika, senkun riitelevät vaan. Niin mekin tehdään. Tää mun juttu, Barrett tunnustaa, kuuluu perinteiseen "elämä ja teos" genreen, Wallun romsku on "symbolistiteos" "kirjailijan sisällyttämisestä textiin". Wallu koittaa estää kokonaista sukupolvea uppoutumasta pelkkään viihteen kazeluun. Lukekaa kirjoja, ääliöt! Paxuja kirjoja! Mun kirjoja, ne on kaikista paxuimpia! Saatana! Kun tiili kolahtaa päähän nukahtaessa tulee pahoja kuhmuja. We apologize for the inconvenience.
ellauri077.html on line 688: Viime aikoina on alettu soveltaa myös Suomessa yhden tunnin kestävää AA-palaveria, joka muun muassa Yhdysvalloissa on yleinen. Oleellista nykyajassa on se että pelkkää alkoholia käyttävä henkilö riippuvaisena potilaana on käymässä yhä harvinaisemmaksi. Nykyajan riippuvaiset ovat yleensä sekakäyttäjiä. Tämä osaltaan selittää tasaista laskua AA-ryhmien määrässä. Sekäkäyttäjille suunnattu NA-ryhmät (onxe sama kuin Nimettömät Narkomaanit? ) on kuitenkin saanut toimintansa hyvin käyntiin Suomessakin. Toipumisohjelma on sama 12 askeleeseen perustuva.
ellauri080.html on line 104: 4:5 ei mee 1:1. Miten nää sit menee? Sangviinikot on rohkeita, koleerikot äreitä, melankoliset mähiä, flegmaatikot tyyniä. No sit yli jäis toi tunnollinen/hössö piirre. Onxe sit vaan uusi? Onko se sama kun Riemastuxen anaalis-obsessiivinen/retentiivinen tai neuroottinen? Ei tunnollisuus kyl liity selkeesti kehenkään, ellei fleguihin. Mut niitä on kai löperöjäkin, niinku joku Oblomov. Onx tää piirre 5 oikeesti joku modernin työelämän artefakti? Miten jaetan vastakkaiset piirteet muille tyypeille: jos melankoliset on konstitutionaalisesti mähiä, onx kaikki muut sit seurallisia? Vai voix ne olla kumpaa vaan, ikäänkun rändöminä? Tää jää nyt vähän auki.
ellauri096.html on line 539: Henry Tonx, Otto Dix, Chaim Soutine, Käthe Kollwitz piirsi rumia kuvia izestään tai muista vammasista. Jotkut kuvista on elävästi Jaskan näkösiä. Anusta (siis Jaskasta) ei ollut hauskaa kun Cecilia Jimenez tunaroi jeesusfreskon hyvässä uskossa Saragozassa. No ei tietystikään kun Jeesuxesta tuli siinä aivan Jaskan näköinen. Mitä nauramista siinä muka on? Mitä nauramista on pienipäisissä? No eipä paljoa. Tshihi.
ellauri101.html on line 563: 94 Greedstockissa nuoret ois menneet järjiltään ilman krääsäkojuja. Ne oli tottuneet sponsorointiin, niistä kaupallisuus oli kova juttu. Nuoriso on vielä laumasieluisempaa kuin boomerit. Oonxmä cool? Onxtää cool?
ellauri107.html on line 254: Roy Marcus Cohn (20. helmikuuta 1927 Bronx, New York – 2. elokuuta 1986 Bethesda, Maryland) oli yhdysvaltalainen lakimies. Hän toimi senaattori Joseph McCarthyn pääneuvonantajana toisen punapelon aikana ja sai erityistä merkittävyyttä Army-McCarthy -kuulemisissa.
ellauri109.html on line 655: Onx tää egoistista vai onxe narsistista vaiko vallan solipsistisesti sanottu? Mieti sitä.
ellauri115.html on line 553: Mä uskon siis että maailmaa johtaa viisas ja vahva tahto; mä nään! mä sanon niinkuin Riku, tai paremminkin mä tunnen sen, ja on hienoa tietää se. Mutt onxtää sama maailma aina ollut, vai onxe luotu? Onko tällä kaikella joku alkupää? Onko niitä 2 vai monta? Millaisia ne on? Mä en tiedä, ja mitä se mulle kuuluu sitäpaizi? Jos niistä tulee joskus mulle tärkeitä, mä koitan ne oppia; siihen asti mä jätän tollaset spekulaatiot, jotka voi vaan tehdä levottomaxi [ketkä kaxi? Mitä ne puuhasi? Näkikö kukaan?] voimatta vaikuttaa mun käytöxeen tai ymmärryxeen.
ellauri115.html on line 647: Mutta kun, halussani löytää oman paikkani lajini keskuudessa, mä kazon eri nazoja ja miekkosia joilla ne on olalla, missäs mä oon siinä nyt? Mikä näky silmieni edessä! Missäs on se järjestys jota mä oon näkevinäni luonnossa? Luonto näytti mulla sopusoinnun ja suhteellisuuden skeneä, mut apinalaumassa ei ole muuta kuin sekaannus ja epäjärjestys. Alkuaineet on sovussa; miehet on yhtä kaaosta. Naudat riemuizevat; niiden kuningas [eli mä] on onneton. Oi Viisaus, missä on sun lakisi? Oi Kaizelmus, onx tää sun mielestä hyvä tapa hoitaa asiat? Armollinen Jumala, missä on sun supervoimasi? Mä kazon maata, ja siellä on pelkkää vitunmakua.
ellauri115.html on line 703: Niinpä siis Jumalan silmäilyssä kotipuuhissa, ja sellaisten sen attribuuttien tutkimisessa joihin mua kiinnosti tutustua, mä olen vähitellen älynnyt ja kehittänyt ajatuxen, aluxi osittaisen ja epätäydellisen, jonka mä olen muodostanut tästä Äärettömästä Olennosta. Mut jos siitä on tullut jalompi ja isompi on siitä tullut myös paremmin ihmisjärkeen sopiva. Kun mä lähestyn hengessä ikuista valoa, mä sekaannun ja häikäistyn sen kunniasta, ja mun on pakko ottaa aurinkolasit ja hylätä kaikki maiset käsityxet jotka mä olin siitä muodostanut, niinkuin se valkoinen takatukka ja parta ja mekko ja sandaalit. Tää puhistettu jumala ei enää ole ruumiillinen eikä aistittava; superäly joka hallizee maailmaa ei ole enää ize pelilaudalla; turhaan mä koitan tarrautua sen käsittämättömään vaipanväliin. Kun mä ajattelen että sehän se antaa elämän ja liikkeen elävälle ja liikkuvalle substanssille joka kontrolloi kaikkia eläviä ruumiita; kun mä kuulen sanottavan että mun sielu on spriritististä ja et Jumalakin on sprite, mä kapinoin tollasta jumalallisen esanssin alennusmyyntiä; ikäänkuin Jumala ja mä oltas sukulaisia! Ikäänkuin Jumala ei oliskaan one and only pullollinen Absolute vodkaa, ainoa oikein aktiivinen, tunteva, ajatteleva, tahtova olento, josta me johdetaan omat aatoxemme tunteemme, horisontaaliset liikkeemme, halumme, vapautemme ja suorastaan olemassaolomme! Me ollaan vapaita koska se tahtoo niin, ja tää selittämätön substanssi on meidän sieluille se mitä meidän sielut on meidän ruumiille, eli käynnistysmoottoreita tai dynamoja. Mä en tiedä onxe luonut aineen, ruumiin, sielun ja maailman izensä. Luomisen ajatus sekottaa mun pään ja karkaa mun näpeistä; senverran kun mä pystyn sitä käsittämään mä voin sen uskoakin; mut mä tiedän eze on muotoillut miss universumin ja kaiken mitä sillä on (eikä se olekaan aivan vähän), ja eze on tehnyt kaikki kalut ja järjestyssäännöt niille. Epäilemättä Jumala on ikuinen; mut voix mun mieli kääriytyä ikuisuuden ympärille? [Ei se voi.] Mixmä pettäisin izeäni merkityxettömillä sanoilla? Tävverran mä tajuan; ennenkuin oli kaluja, oli Jumala; se jää olemaan kun kalut loppuvat, ja jos kaikki joskus loppuu niin se kumminkin jää sammuttamaan valoja. Et joku mun käsityskyvyn ylittävä otus panisi alkuun muita otuxia, se on vain vaikeaa kuvitella [eli millä lihaxilla?], mut jos Oleminen ja Eimitään ovat vastakohtia, niin se kuulostaa kyllä ristiriidalta, ihan absurdiahan se on.
ellauri115.html on line 762: Hyvin perustellusti epäillen izeäni ainoa asia jota mä pyydän Jumalalta, tai paremminkin edellytän sen oikeusistuimelta, on korjata mun eranto jos mä purjehdin väärään suuntaan, jos se errori on mulle vaarallinen. Rehellisesti sanoen, mun ei tarvi olettaa olevani erehtymätön; mun mielipiteet jotka näyttää musta tosilta voi olla ihan valetta; sillä mikäpä mies ei tarrautuisi omiin uskomuxiinsa; ja kuinka monet miehet on samaa mieltä mistään? Harha-aistimus joka pettää mua voi tosiaankin lähtöisin musta izestäni, mutta vaan Jumala voi poistaa sen. Mä olen tehnty kaikkeni yltääxeni totuuteen, mutta lyhkösenä mä en ylety sen lähteeseen; onxe mun vika jos mun voimat ei riitä enkä mä pääse eteenpäin kuin Lea Lehtisalo; nyt on totuuden vuoro uida mun liiveihin.
ellauri117.html on line 575: Koitetaas nyt ahtaa joitakuita julkkixia tähän lokerikkoon. Noi mitat on silleen järjestetty että alkupäässä on parhaat eli voittajat ja loppupäässä säälittävät häviäjät. Summa siten kertoo jotain kynäilijän motiiveista, kompensoiko se omaa surkeutta kynäilyllä vaiko onxe sille vaan lisäkeino loistaa valokeilassa.
ellauri119.html on line 310: Toi pelotti pienenä eikä vähän (vieläkin vähän arveluttaa) - mitäs jos tulee vahingossa pilkanneexi esim. ajattelee pyhän hengen yhteydessä muumien pelokasta kummitusta, taikka sen underground-sarjakuvan pientä korzunnäköistä siittiötä hikisenä pukilla Neizyt Maarian alavazalla, onxe sitten kerrasta poikki, GAME OVER, turha mitään enää urputtaa? No jos se on, ja moka tuli tehtyä, sittenhän voi tehdä niinkuin se heebo Life of Brianissa joka huusi monta kertaa Jehowah! Jehowah! Jehowah! ei lopputulos siitä enää pahentunut, se kivitettiin kumminkin terävillä kivillä ja soratuuteilla. Just tänhän takia monet oikeusjärjestelmät on poistaneet kuolemanrangaistuxen, koska niinkauan kuin on henkeä on toivoa, ehkä tää tästä kääntyy vielä hyväxi kun muutun kiltixi.
ellauri132.html on line 753: Haluuzä paremmaxi kirjailijaxi? MestariLuokan vuosijäsenyys päästää sut exklusiivisiin videoihin joissa kirjalliset mestarit, ml Margaret @wood, R.L. Stine (never heard), Dan Brown (surkea), Joyce Carol Oaters (onx tää 1 vai 3 tyyppiä? En tunne), ja enemmän kun ne kynäilevät uutterasti, ryystävät kahvimukista ja pureskelee kynän tai silmälasin sangan tylsää päätä.
ellauri142.html on line 731: Joopa joo. Alan olla aika väsyttävä. Mut onxe mun vika et herran laulu on näin puiseva?
ellauri152.html on line 613: “Miss Streisand [made] Yentl, whose greatest passion was the Torah, go on a ship to America, singing at the top of her lungs. Why would she decide to go to America? Weren’t there enough yeshivas in Poland or in Lithuania where she could continue to study? Was going to America Miss Streisand’s idea of a happy ending for Yentl? What would Yentl have done in America? Worked in a sweatshop 12 hours a day where there is no time for learning? Would she try to marry a salesman in New York, move to the Bronx or to Brooklyn and rent an apartment with an ice box and a dumbwaiter? This kitsch ending summarizes all the faults of the adaptation. It was done without any kinship to Yentl’s character, her ideals, her sacrifice, her great passion for spiritual achievement. As it is, the whole splashy production has nothing but a commercial value.”
ellauri161.html on line 150: Vittu näitä apinoiden juttuja, aina diivaillaan ja kerskaillaan, ne on aina yhtä egoisteja. Vaikka onxe Darwinille mikään ylläri että apinoilla on apinoiden edut päällimmäisenä.
ellauri164.html on line 55: Bernadotten isähahmopappi kysyy poikahahmopapilta, onxe lukenut Claudelin panttivankinäytelmää.
ellauri164.html on line 156: Tosiaankin, me ollaan maailman ulkopuolella. Ei ääntäkään. Mun tunto on hävinnyt. Au! Mun linna, mun porsliini, mun pajukko. Illat, aamut, yöt, päivät. Oonx mä vetelä!
ellauri172.html on line 463: Brennst du nicht und fühlest mich entbrannt?" Tekeekö kutaa? Oonxmä paras?
ellauri172.html on line 502: Bin ich zur Verzweiflung nur erwacht? Oonxmä herännyt vaan turhuuteen?
ellauri185.html on line 371: Sis mitä? Sääntö 1 on ihan mitäänsanomaton, selittäkääpä tarkemmin -tyyppiä. Toi epäilyttävä "rationally" tarkoittaa ettei toisilta oikeasti kysytä. Säännön 2 "merely" on aika paha hedge: thaipuolisot ym. ihmiskauppa, palkkaorjuus, nollasopimus ja yxinyrittäminen pujahtaa siitä kivasti läpitte. Sääntö 3 on ihan vetämätön. Yhden onni on toisen onnettomuus eikä kaikilla ole kivaa ikinä. Sääntö 4 kuulostaa enempi Tolstoin Lexalta! Kukaan ole mistään vastuussa, syntipukkeja ei pidä eziä eikä niitä rangaista niin että niille tulee paha mieli siitä. Vai onxe joku epäsuora todistus metaversumi-jälkipelin tarpeesta? Sääntö 5 on se Kantin vanha paska maximi. Jos maximit on noin löperöitä, voi yhtä hyvin olla käyttämättä mitään maximia. Parhaiten niistä kuitenkin toimii se konekivääri. Kyllä Lexa ja Calvin Cohn sentään nää sepustuxet päihittävät.
ellauri189.html on line 324: Ei kansakunnan koti ole mikä tahansa maapläntti, vaan se kokonaisuus, missä eletään, rakastetaan ja vanhennutaan. Jokainen haluaa puolustaa vanhainkotiaan, ja siksikin siihen on kaikilla oikeus - ja velvollisuus. Hyökkäävä eli väkivallan aloittava vihollinen on rikollinen, eikä mikään lähimmäinen. Ei kukaan sano raiskausta yrittävällekään, että "mites on päivä menny?", silloin kun tilanne on päällä. Mieluumminkin "onxe edes siellä kun ei mitään tunnu". On täysin järjetöntä asettaa hyökkääjää ja puolustajaa samalle viivalle, kun kyse on totaalisista vastakohdista. Näin sanoi jo vaippahousuinen Mahatma Gandhikin, on kirjahyllyssä se kirja.
ellauri219.html on line 303: of the door”. Tony oli pikku kikke Bronxista, oik. Bernard Schwartz jonka porukat oli Unkarista.
ellauri219.html on line 1016: Moonman 157, a Bronx graffiti artist, and the Texas Highway Killer: what do they have in common? One wields spray cans, the other a .38 with a gloved left hand. Moonman paints subway cars, and the Texas Highway Killer shoots random lone drivers? Get it? Okay I'll tell you: They each create an artificial language like Klingon or Ido, that thickens the fog of American collective consciousness; each language is expressed by an individual who remains anonymous. As a natural consequence, they get a lot of copy cats, like de Lillo and myself.
ellauri220.html on line 589: Tän kaskun savurenkaat pössytellyt tyttö on kuin Marthe Richard, jonka rikas asiakas pelasti. Tai ei sittenkään, vaan se katulapsi joka juoxenteli yxin Bronxissa. Mihkähän Löllö on tällä tässä menossa? Mixhän tää Lenny oli sille aiheena niin mieluisa?
ellauri220.html on line 594: Saapasmaan matukatulapsia 50-luvulla Bronxissa treenaamassa MANGIA! FOTTI! MAZZA! leikkejä takapihalla ennen autoistumista. Ämmä kaataa niskaan jätteitä.
ellauri220.html on line 599: Nää Bronxin saapasaffet ovat eri kiimaisia, pojat pillun perään ja tytöt kyrvän. Hinkataan ja lykitään vaatteet päällä, kaivellaan housuja, laitetaan sisään ja pois kumin kaa ja ilman, se on melkein yhtä hienoa kuin jäteastioiden tyhjennys. On se surkeeta.
ellauri220.html on line 633: Dagomatut vs. nokikepit Bronxissa
ellauri220.html on line 641: Dagot lähtee 2 mutiaisen perään karvat pystyssä kuin reviiriä vartioivat koirat. Koiraskoirat. Sitähän ne ovatkin. Tizzone tarkoittaa nokikeppi. Lillolla on jotain pöljiä sananjohtoyrityxiä, turha vaiva, kylse vaan tarkoittaa savunaamoja. Ne alkoi vallata slummeja dagoilta niiden vetäytyessä jonnekin vihreämmille laitumille tai autuaammille mezästysmaille. Ensin pakenivat palefacet, sitten lakukepit. Tänä päivänä koko Bronx on täynnä märkäselkiä.
ellauri220.html on line 661: Eiku hetkinen, stop press, täältä tulee vielä loppuvizien jälkeen pikku tunnelmapalanen, vähän kuin jenkkijännäreissä loppukättelyiden jälkeen pahis pääsee karkuun häkistä ja sitä pitää vielä kerran vähän nujuuttaa. Ja se vizi koskee sitä Bronxissa kirmaillutta katutyttöä, joka on vihdoin löytynyt jostain ruumiina, ja aiheuttaa nyt katolisille ihmeitä. Lapset rakastavat kun jätekasoista nousee metaanihöyryä kuin karjalauman perseestä, aiheuttaen kasvihuoneilmiötä. Ai mitä ilmiötä? Siitä ei 1997 ollut mitään puhetta.
ellauri226.html on line 213: While local demographics and neighborhoods are undeniably subject to change, it is rare for a location to experience a major transformation in racial demographics in less than 50 years. Yet this is exactly what has happened in The Bronx between 1950 and 1980. As indicated by the 1950 the ethnic makeupof The Bronx was predominantly white. The census for 2000 indicates that whites (that is, what the U.S. Census labels “white, non-Hispanic”) now compose a distinct minority in The Bronx. The explanations for this remarkable change are complex. LOL actually they aren't, as we shall see.
ellauri226.html on line 216: Of the roughly 1.45 million Bronx residents counted in the 1950 census,
ellauri226.html on line 218: Of approximately 1.30 million people, over 90% of the population of The Bronx,
ellauri226.html on line 221: Even as early as 1960, just ten years and one census removed from 1950, approximately 164,000 of the 1.42 million Bronx residents were sooty black.
ellauri226.html on line 222: Black residents in The Bronx nearly doubled in 10 years,
ellauri226.html on line 223: increasing from roughly 7% of the total population of The Bronx in 1950 to approximately 12% of the total population in 1960, that is no less than 357,000 black residents!
ellauri226.html on line 227: migration of the white population that had called The Bronx its home for
ellauri226.html on line 231: thing that is clear is that by the end of the 1970s, The Bronx was no longer
ellauri226.html on line 233: reveals that the white population in The Bronx dropped nearly 50% from 1.08
ellauri226.html on line 236: Bronx census, such as Japanese, Koreans, Vietnamese, Cubans,
ellauri226.html on line 241: former white residents of The Bronx who witnessed
ellauri226.html on line 243: only one, Derrick, still resides in The Bronx today.
ellauri226.html on line 244: When asked to describe The Bronx during his childhood, Derrick recited a poem by writer Ogden Nash: “The Bronx? No, thonx!” When Nash
ellauri226.html on line 245: composed that poem in 1930 (and lasting into the 1960s), The Bronx was
ellauri226.html on line 250: While Nash criticized the apparent tranquility and peace of The Bronx,
ellauri226.html on line 251: it was celebrated by its inhabitants. When asked to describe The Bronx of the 1950s and 1960s, every whitey lauded the safety of their neighborhood.
ellauri226.html on line 278: safety of The Bronx in the 1950s and 1960s.
ellauri226.html on line 281: safety of The Bronx of the 1950s and 1960s began to fade away in the late
ellauri226.html on line 282: 1960s and 1970s. For many white residents of The Bronx, the end of the
ellauri226.html on line 286: Research has indicated that The Bronx began changing demographically right after World War II. The first influx of black and Hispanic residents was into the South Bronx after World War II, as former residents of Harlem were attracted to The Bronx because of its rent controlled apartments. Many of these blacks and Hispanics moved into neighborhoods following the subway and elevated trains transportation. Pre-cisely! This is just why Grankulla does not want subway nor high-rise apartment housing. Let the cleaners and station attendants sleep i Mattby i stället.
ellauri226.html on line 288: The arrival of many of these lower income construction of public housing projects throughout The Bronx, first began during the Great Depression. Relatively soon
ellauri226.html on line 295: As black and Hispanic residents slowly trickled into the South Bronx
ellauri226.html on line 298: The off-color residents in The Bronx created a very segregated community,
ellauri226.html on line 308: The changing racial make-up of the community of the South Bronx
ellauri226.html on line 326: The rise in crime in the South Bronx began in the early 1950s, but by
ellauri226.html on line 334: While crime was on the rise throughout the city, the increasing numbers in The Bronx were astounding. For example, the number of
ellauri226.html on line 338: seemed to have complete control of the South Bronx and the crummy
ellauri226.html on line 340: the gangs seemed to control of the South Bronx both day and night,
ellauri226.html on line 349: had been an estimated 33,465 fires in the South Bronx. Whole areas of the
ellauri226.html on line 350: South Bronx had essentially been burned to the ground and residents were
ellauri226.html on line 352: city officials in the Bronx Arson Task Force in 1974 confirmed that the fires were being set by the white owners, but it was difficult to hold any one person responsible because the paid arsonists often refused to name the white customers.
ellauri226.html on line 362: Her friends and family began to worry even more when she graduated from New York University with a degree in physical therapy and was hired at Misericordia Hospital on 233d Street in the Northeast Bronx. While at the time Misericordia
ellauri226.html on line 363: was in a section that was considered extremely dangerous, Roby was quickly sent down to Lincoln Hospital in the South Bronx, because of labor shortages.
ellauri226.html on line 366: suffered gunshot wounds. For her, the violence of the South Bronx was
ellauri226.html on line 377: changing. In the 1970s, many of the neighborhoods beyond the South Bronx
ellauri226.html on line 385: of The Bronx. Additionally troubling for Derrick and his family was
ellauri226.html on line 409: The deterioration of building quality in apartments of The Bronx is seen to be a cause of the increased rates of crime in the eyes of many residents.
ellauri226.html on line 412: The arson trend first began in the South Bronx and is often seen as the in thing
ellauri226.html on line 431: While these changes in buildings may seem small, when joined by the weakened structure of the buildings and rising drug use and crime rates, many white long-term residents of The Bronx began to feel as though their neighborhoods had changed from bad to worse.
ellauri226.html on line 433: It was a downward spiral that many of the white ethnic residents who had called The Bronx home in the 1950s and watched it change for the worse in the 1960s and 70s were quick to blame on the Hispanics and blacks.
ellauri226.html on line 437: as early as 1970. Many of these nigrate individuals had called this area home for almost 20 years. Meanwhile white families began to migrate north within The Bronx, particularly Jewish, Irish, and Italian families.
ellauri226.html on line 439: That the migrations of old and new minority groups was the cause for The Bronx’s many problems was obvious. Many whites began to blame
ellauri226.html on line 443: The 1970s was a rough economic time for the U.S, including the city of New York and The Bronx in particular. The economic problems began early after World War
ellauri226.html on line 448: influx of poor minority families in the 1950s and 1960s was thus cleverly met with a deteriorating and poor job market and limited employment opportunities. The declining job market continued into the 1970s when approximately 300 companies employing 10,000 workers went out of business or moved out of The Bronx between 1970 and 1977. Many of these businesses used low income and unskilled workers. By 1976 the long-term economic problems had taken their toll and the mayor's office estimated that between 25-30% of the city’s eligible work force was unemployed.
ellauri226.html on line 450: The economic problems seen in The Bronx were not industrially based but rather, the work force was dominated by totally clueless colorful minorities. By 1975 the entire city was engulfed in an economic crisis.
ellauri226.html on line 457: turned to welfare after businesses left The Bronx or closed causing unemployment. Fucking damn immigrants.
ellauri226.html on line 460: living on welfare in The Bronx was
ellauri226.html on line 462: projected that approximately one in every three residents in The Bronx was on welfare.
ellauri226.html on line 464: As the economic crisis worsened and city residents applied for welfare, particularly in The Bronx, the city simply reached its financial breaking point, with most of the welfare payments going to buy drugs. No wonder the poor turned to crime to solve their economic problems, seeing as the filthy rich seemed to be rolling in the dough. At the time the assumption was made by many older white residents
ellauri226.html on line 473: beyond the South Bronx. Many of the white ethnic groups
ellauri226.html on line 474: living in The Bronx in the 1960s had been there for years and seemed to
ellauri226.html on line 475: enjoy similar all-American white immigrant lifestyles. When new Hispanic groups and African Americans moved beyond the South Bronx, seeking to avoid the crime and drug use that had already seized the South Bronx, however, they brought their crummy lifestyles along. These cultural peculiarities seemed to clash with those that were in place with the older white immigrants, which only exacerbated the suspicions many whites already had regarding the perceived connection between race and crime rates.
ellauri226.html on line 487: The suspicions regarding the connection between being a social pariah, poverty, crime, drug use and cultural clash that developed between the new minority residents and the old white residents drove many whites to leave The Bronx as the borough was in the 1970s. Nearly half a million white residents left The Bronx between 1970 and 1980, as indicated by the 1980 U. S. Census. Many of those interviewed
ellauri226.html on line 489: prime motivating factor for their departure. What they really meant were the fucking 2nd wave immigrants. Brian Werner, Elvira Werner, and Kathleen Roby all moved out of The Bronx during the 1960s and 1970s, and describe crime and the changing neighborhood as the major influence in their decision. My mom herself, she began running red lights because she was afraid of being raped if stopping too long in certain intersections. After her tires were stolen repeatedly while waiting for the traffic lights to change Mrs. Roby moved to Long Island in 1980, where her better-off sister already resided.
ellauri226.html on line 492: large numbers of whites that fled The Bronx in the 1970s, there was also
ellauri226.html on line 508: Bronx and other boroughs. According to a 1961 study on the New York
ellauri226.html on line 512: For many white residents of The Bronx, Co-op City offered a solution to their problems. It provided private ownership and was a protected enclave within The Bronx. The opening of Co-op City prompted thousands of white families
ellauri226.html on line 513: to leave other areas of The Bronx, particularly the South Bronx, where white residents were desperate to leave the deteriorating neighborhoods smelling of pot and enchiladas.
ellauri226.html on line 514: Nearly half of the white population of the South Bronx moved into Co-op City and
ellauri226.html on line 522: the white immigrant strongholdof the South Bronx began to rapidly deteriorate.
ellauri226.html on line 527: Jacque Smith Bonneau moved to the South Bronx in the mid-1940s as part of the first major migration of African Americans to the borough and, like many of the white residents interviewed, commented on the safety of The Bronx in the 1950s and spoke of leaving the apartment door open on warm days, which created fine opportunities for petty crime for the sootyfaced poorer folks.
ellauri226.html on line 529: The notmees who wanted to move out of the worst areas of The Bronx "chose" to stay in Bronx and just moved to the places vacated by the suburban migration of the whites. The same push is now being felt in Nassau County and New Jersey, where white homeowners are pressured to only sell to whites to prevent another wave of immigrants with their smelly dishes and noisy habits, not to mention the sex, drugs, and rap "music".
ellauri238.html on line 720: Tuula2n luoxe Pena tulee kumminkin kuolemaan. Maxa sanoo pox Tuula2n kammarissa. Joensuun sairaalan vuoteella ovat Penan viimeiset sanat: kiinalaiset tulevat. Sopuulit tulevat! Sopuulit tulevat! Pakoon! Minun taktiikkani on vähän eri sanoo Roope Ankka: Karkuun! Miian aikana, hyvän alun jälkeen Pena ei pitänyt yhdenkään päivän taukoa kossutalkoissa. Pena kuopataan Uuden Valamon kirkkomaahan ortodoxisilla menoilla. Sankarinpalvonta voi alkaa, Onnen Pekka teroittaa jo kyniä. Miia ei edes tajua panna päälle hautajaisiin mustia. Mahtava peräsin, pulleat purjeet. Saatana, oi vapahtaja. Ismo älä laula! Penan tukanrajassa on iso rupinen alue. On ollut ottelu Mian kanssa. Mia tarttuu herkästi kättä pidempään. Karoluxen (Garam) sello vaikenee. Kuusia on ollut ikävä ei teitä, saisko koskenkorvaa. Igumeni Panteleimon pyysi herraa siunaamaan Penalle tarjoamansa mansikkaleivoxet. Ismon tekopyhä takapuoli istui Penan veriläiskän päällä. Pena olis viihtynyt omissa peijaisissaan, kulkisi ympäriinsä kysellen: Eikös mennyt hienosti? Enkös ollut hyvä? Oonxmä paras? Tekix kutaa? Simo istuisi ja miettisi että hänen poikansa loppu oli hyvin surkea, juuri niinkuin hän oli ennustanutkin jo silloin, kun se pienenä sulkeutui vinttikamariin ja sanoi laittavansa kasveja, kun käskettiin puita hakemaan. Onnexi Simokin on kuollut jo.
ellauri243.html on line 141: No joo, sevverran punanahoista. Takaisin valkonaamoihin. Tallish Bradleyn iskällä Patrick kenzulla on tietokone päässä, sillä se on Air Forcen koekaniini. Näyttää hölmöltä mutta toimii kuin junan vessa paizi milloin pitää käydä vessassa, silloin lyö päänsä helposti ovenpieleen. Kenzun alkkis tyttöystävä ejektoitui pommikoneesta putinistien ammuttua sen alas Arabianmeren yllä. Nyt on kenzun vuoro ejektoitua wackoon alkkixeen. Hei onxtää jo 3. maailmansota jo vai vasta 2. sisällissota jenkeissä?
ellauri243.html on line 611: His father, David Mahoney Sr., was an Irish immigrant construction crane operator in Bronx. Mahoney´s mother, Loretta Cahill, was a telephone operator with New York Bell.
ellauri267.html on line 56: Walter Herman Wager (September 4, 1924 - July 11, 2004) was an American novelist. Walter Wager grew up in the East Tremont section of The Bronx, the son of Russian Jewish immigrants; his father, Max, was a doctor, and his mother, Jessie, was a nurse. But was he an emigrant or an immigrant? Depends how rich his parents were. Some sources say emigrant, others immigrant.
ellauri267.html on line 619: Minulla ei ole yhtään röökiä, onxulla?
ellauri270.html on line 504: "Is it he? quoth one, "Is this the man? "Onxe se, sanoi 1, onx tää se mies?
ellauri294.html on line 358: Izevaltaisen luonteen lisäxi Paavo oli helposti heltyvä. Se ei ollut mikään teologi, vaan kirkon rakentaja. Tehkää hyvin kaikille, mutta varsinkin uskonveljille. Patu kirjoitti suuraakkosilla koska se oli pahalla tuulella Paulin matkat olivat iloista palvelusta kirkon hyväxi, väliin lähetyssaarnaaja-asennossa väliin pystyssä. Riitaluuna oli koko ajan onxtää nyt pakanalähetystä vaiko sisä-. Wilhokin vaihtoi ulkohommista siisteihin sisätöihin. Toiselle matkalle Patu ei enää huolinut liian vankkaa Barneytä eikä sen epäluotettavaa serkkua pikku Markkua. Kaverixi siilautui Siilas Jerusalemista, ja matkan varrelta löytyi pikku Markun tilalle Timotei. Timo oli puolikuivuri, mistä saattoi olla jotain hyötyä.
ellauri332.html on line 246: Elokuva seuraa Teemu Keskisarjan nyrkkeilijän nousua (johon on lisätty rakkaus Bronxista), joka pääsee niin pitkälle ja huomaa sitten, että hänen tunnepitoisuuden puute on este kehässä ja hänen elämässään. Ohjaaja Martin Scorcesen ja Robert De Niron johdolla sitä pidetään klassikkona. Automerkistä tutun De Niron "menetelmänäyttelijä" -lähestymistapa väkivaltaisen Jake LaMottan hahmoon aiheutti kuitenkin paljon epämukavuutta näyttelijöille ja miehistölle. Tämä sisälsi suunnittelemattoman todellisen fyysisen nokkapokan, joka tapahtui yhdessä De Niron ja Cathy Moriartyn kohtauksista. Yleisö repesi. Kärpässarjan nyrkkeilijä näyttää urpolta ruipelolta, vetäiskö turpaan edes Sauli Niinistölle. No sille kyllä.
ellauri335.html on line 375: Mirkka päästi kullin suustaan ja jatkoi kädellä. Mirkka veteli hyvää tahtia ja tuijotteli Ilmaria alavitusta.Yhtäkkiä tyttö alkoi hymyillä: "Tekeex kutaa? Oonxmä paras?
ellauri344.html on line 76: Sotamies Jaara. Pelaa sököä ihan hulluna. Saappaat lonxottavat. Hylkää ne Tali-Ihantalan tielle.
ellauri349.html on line 722: Ei vittu ei Eski ole minkään maakunnan filosofi, se on surkea B-luokan näyttelijä ja vimmattu narsisti. Keräsi ajatuxia matkalla kahvipöytään kuin mikäkin rovasti. Eskin vanhemmat olivat kouluttamattomia, äiti high school dropout, isä eteni duunarista lehtineekerixi. Selvästi tää luja narsismi ja outo uhoileva mammanpoikuus on peräisin Iisa-äidiltä. Eskin runot öitä valvovalle Pipsalle pehkuista on aivan kauheita. Tekeex kutaa? Oonxmä paras?
ellauri350.html on line 829: Opettele olemaan entistä avoimempi ja osoittamaan tunteesi - myös syytöxet. Taiteilija Iivana Nyhtänköljä, mitä teillä on sanottavaa puolustuxexenne näiden syytteiden johdosta? Mä tiedän kyllä mistä tytöt tykkää. Kun kehuu hieman niin sydän heillä sykkää, juu, juu, sydän heillä sykkää, juu sydän heillä sykkää. Voit kehua toisen ajatuxia, ulkonäköä, asenteita, määrätietoisuutta hänen panoxessaan eroottisissa leikeissä. Tekeex kutaa? Oonxmä paras? En ehkä näytä sitä tarpeexi usein, mutta sinä merkizet minulle paljon. Halusin vaan sanoa, etä minusta on ihana kun sivelet minun selkääni. Se neito vielä jälkeenpäin mua kiitti, juu, juu, jälkeenpäin mua kiitti, juu, jälkeenpäin mua kiitti. Nyt herra tuomari syytöxet jo riitti. Mä seison täällä syytettynä suotta. On neitojen kanssa oltu sata vuotta, juu, juu on oltu sata vuotta, on oltu sata vuotta.
ellauri408.html on line 115: Hiänen kaunis rintansa, kuin aalto, joka rantautuu, tuskin ensimmäistä kertaa soutaa ja huopaa; hiänen käsivartensa, kuin valkoinen lilja riippuvalla järvellä, lähestyy hitaasti ojennettua sukunuijaa ilman pelkoa. Hiänen tuoksahtava alkusuunsa aukeaa, lähtee kuksimaan kuin aamunkoiton suosima nuori ruusu. Mitä suloisimmat äänet olisivat armo yhdessä; Ja lyyra huilulle viritettynä sen metsän uumenissa, ja lintu, joka valittaa kuin viimeistä päivää, ja meri, kun sen aallot tuovat rantaan juhlakalun uneksivan matkailijan jalkovälissä. ja tuulahdus, joka soittaa "kylä lähtee" kiristyneillä kelloilla.Tai saa ruovot voihkimaan kun vedet vuotavat: ”Koska olet kaunis, olet epäilemättä hyvä." "Tekeex kutaa? Oonxmä paras?" Hyvä fiiwis antaa kullinnupille ikuisen kauneuden, kun se astuu sisään. Kassit jäävät ulkopuolelle.
ellauri409.html on line 216: Tomia on jo sätitty viljalti aiemmassa jaxoissa, se taisi olla kaappi homppeli ja joka tapauxessa oikeistotomppeli. Entäs Pezku ize? Se nyt ainakin oli hinuri ja siitä vielä ylpeä. Mutta onxe britti vaiko jenkki? Jos sillä nyt on paljon väliä, samoja homoja ne on molemmat. Kyllä se on britti vaikka opiskeli Yalessa. Se on Kristinan ja Ansun ikätoveri. Vielä hengittelee aika läskinä. Täyttää 75 viikonlopulla. Se on elämäkerturi kuten jutku Dubin. Britannian keisarikunnan komentaja. Petrus Ackroyd (Londinii natus die 5 Octobris 1949) est fabularum et vitarum scriptor Anglicus.
ellauri409.html on line 416: Entäs sit tää Conrad Aiken, Tompan opiskelukaveri? onxe sukua Joan Aikenille? Juu, on isä: Joan Delano Aiken (4. syyskuuta 1924 Rye, East Sussex – 4. tammikuuta 2004) oli englantilainen kirjailija. Hänen isänsä oli runoilija Conrad Aiken ja hänen sisarensa Jane Aiken Hodge oli myös kirjailija. Aiken julkaisi etupäässä lastenkirjallisuutta ja jännityskirjallisuutta. Hän sai Guardian-palkinnon vuonna 1969 ja Edgar Allan Poe -palkinnon vuonna 1972. Hänen rikosromaaneistaan on suomennettu Vihan kylvö (1967). Conradilla on kalju, tv-lasit ja penkin muotoinen hautakivi. Aiken oli naimisissa kolme kertaa. Englantilaiset kirjailijat Joan Aiken ja Jane Aiken Hodge ovat hänen tyttäriään. Hänrn runonsa olivat tajunnanvirtaa. Aiken oli naimisissa kolme kertaa. Englantilaiset kirjailijat Joan Aiken ja Jane Aiken Hodge ovat hänen tyttäriään. Hänen esikuviaan olivat Edgar Allan Poe, ranskalaiset symbolistit ja Eliot, mutta myös Sigmund Freud ja William James antoivat hänelle vaikutteita.
xxx/ellauri027.html on line 768: Varmuudella voi sanoa, et nää mun ehkä hippusen hapahkot kommentit näistä ylistyxistä on just sitä Eskin tarkoittamaa latistamista. Muusakin ihmettelee, miten mä jaxan näin paljon mätkiä näitä epeleitä, onx se vaan kateutta vaiko muuten vaan pahansuopuutta. Mä veikkaisin ize tota narsismia. Mä oon näät myös kuin kamalien eläimien karhu, mua naurattaa kun juhaa sattuu leukaan. Pitäsköhän mennä Pafoxelle hoitoon maximi pitkään seminaariin. Vai olisko se jo cruel and unusual punishment.
xxx/ellauri027.html on line 1033: Höh, onx tää joku uutinen. Nää nk best minds, Jaakko Hintikkamaiset nörtithän ne just on kaikista avuttomimpia arkipäivässä. Sen takia niistä ehkä tulikin sellasia propellipäitä. Jaakon tonttuilusta oli useitakin tärkeitä esimerkkejä tän tutkielman toisessa luvussa. Eskin mielestä mindlessnessistä pääsee mindfulnessiin oikeilla sanoilla (kts. se luettelo toisaalla). Glow-howta vaan kehiin.
xxx/ellauri057.html on line 994: Lao Rui: Sillonkun siitä tuli uusi käännös. Olixe Ketti Juvalta. Se ei kans tajunnut siitä mitään. No ei se näytä tajuavan mitään edes omista avioliitoistaan. Joskus käy mielessä: onx kaikki miehet elimellisesti pöljiä? olisko maailma parempi jos kaikki kikkelit ruuvattaisiin irti?
xxx/ellauri081.html on line 349: Bron/Broenin autistinen Saga sanoo hississä et rakastumisessa hyrrää hormoneja ja aivoissa vapautuu dopamiineja ym enforfiineja (joita muuten Saxikäden Olli syötti unitautisille vanhuxille herättääxeen ne sixi hetkexi että sai siitä saxittua bestsellerin). Ollin näköinen märkäsuinen tanskalainen panomies kysyy hississä onx se sulle vaan kemiaa. On se sullekin, se on tieteellisesti tutkittu, sano Saga. Voitasko me vaan olla hiljaa ehdottaa Mara. Aou sanoo Saga ja vaikenee.
xxx/ellauri087.html on line 879: - Mitä, onx Luisa käynyt kazomassa mun paasauxia?
xxx/ellauri125.html on line 411: Vanessa Lynn Williams (s. 18. maaliskuuta 1963 Bronx, New York) on yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä. Williams teki historiaa, kun hänet kruunattiin ensimmäisenä afroamerikkalaisena naisena vuoden 1984 Miss Americaksi. Hän joutui luopumaan tittelistään alastonkuvaskandaalin seurauksena, mutta aloitti sen jälkeen menestyksekkään uran laulajana sekä (khrm) näyttelijänä.
xxx/ellauri126.html on line 499: Mistä johtuu että kaikki huuhaatyypit on niin samanlaisia? Onxe joku geenimuunnos vai onxe vaan intertextuaalista?
xxx/ellauri167.html on line 564: Abraham Alexander Ribicoff (April 9, 1910 – February 22, 1998) was an American Democratic Party politician from the state of Connecticut. He represented Connecticut in the United States House of Representatives and Senate and was the 80th Governor of Connecticut and Secretary of Health, Education, and Welfare in President John F. Kennedy's cabinet. He was Connecticut's first and to date only Jewish governor. Having suffered in his later years from the effects of Alzheimer´s disease, he died in 1998 at the Hebrew Home for the Aged in Riverdale in The Bronx, New York City, and is interred at Cornwall Cemetery in Cornwall, Connecticut.
xxx/ellauri176.html on line 130: Wall-to-wall carpetA series of unrelated sex scenes with no plot. Whoever said this was boring? He was right. Hizin paljon noita pissakakkajuttuja, onxnää tyypit vähän infantiileja? Toilet trainingista on jäänyt traumoja.
xxx/ellauri176.html on line 266: Nourrice, suis-je belle ? Täti, oonxmä kaunis?
xxx/ellauri193.html on line 112: Paska poliisisarja Lewis (alla) tekee mieluusti lattapäisiä alluusioita Shakespeareen kert ollaan Oxfordissa. Läxynsä lukenut britti voi ennakoida kuka oli murhaaja. Morsetusta, ristisanan ratkontaa. Tuli mieleen et onxtää Gordimerin Duncan kans joku vinkki Macbethiin. Luin kai sen samalla kuin muutkin Billin kootut, mutten yhtään muista plottia. Palaan astialle ehkä myöhemmin. Tässä dekkarissa whodunit is clear but who's to blame is still open for endless heartsearching and argument. Onko Dunkin's donut todellinen syyllinen? The coon is trying to lay the blame at the donut's door. Like Bill blamed Lady Macbeth. If Ms. A gets Mr. B to commit murder both may get off easier. One did not do it and the other did not plan it.
xxx/ellauri201.html on line 158: Lisbetin nemimäinen asu kuvataan suu märkänä. Jalassa jykevät Doc Martinit, onxtää se Torquayn kukkakaalikorvainen verta pelkäävä kirurgi? Vitun brändejä. Stig olet oikea pelle! 68-vuotias asianajaja Gamle Frode on ilmeisesti pirun asianajaja. No eipä ole, huolimatta konservatiivisesta asusta ja iästä. Ja sillä on ystävällisen setämäinen iänensävy. Tää nide on kertakaikkisen huohheli. Klisheet tuuppii toisiaan izestäänselvän juonen käytävällä.
xxx/ellauri218.html on line 87: Don DeLillo (s. 20. marraskuuta 1936 Bronx, New York, New York, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen kirjailija. Hän käsittelee teoksissaan kulttuurisia traumoja ja kuvaa niissä amerikkalaista elämää vuosituhannen vaihteen molemmin puolin 1970-luvulta alkaen V. 1992 se oli aivan oikein 57-vuotias. Ei pigment ole tehty sianihrasta, Lillo hölmöpää! Iloiset taideopiskelijat tietää tuoretta pillua! Sinne siis! He currently lives outside of New York City. Mitä enemmän Lilloa alkoi inhottaa koota liian takaa ääntävä ja homssuinen taideopiskelija, sitä pakottavampi tarve sille tuli päästä heti ko. mirkun pöxyihin. Mixi näin? No kaise on misogyyni, äidin poika kuten monet muutkin sellaiset, esim. 3v vanhempi syöpään menehtynyt Philip Roth. Jättämällä lastin nuijapäitä mirkun lörppävittuun se voisi tavallaan ikäänkuin päihittää sen. No se jäi suunnitelman asteelle, Lollo ei halunnut olla uskoton Klaara Kotkolle.
xxx/ellauri218.html on line 275: Tää on kyllä paikoitellen hyvää ajankuvaa, suht tuoreita klisheitä. Kun Matty oli hyvin pieni, hänen veljellään oli tapana istua pytyllä ja lukea sarjakuvia tenavayleisölleen, naapurin neljä ja viisivuotiaille lapsille, joita jonkun lähistöllä olevan aikuisen olisi kuulunut pitää silmällä, ja Matty seisoi ovensuussa valmiina huutamaan varoitussanan tulee, ja Nick istuu pytyllä ja lukee Captain Marvelia tai Targeteersia housut polvien varassa roikkuen, ja hän esitti vuoropuhelun elävästi, paasaten ja elehtien, matkien uskottavasti rosvojen ja naisten ääntä ja päästäen lyhyen vihlovan kiljaisun kuvatessaan, miten gangsteriautot vetivät kaarteet tiukasti öisillä ajomatkoillaan, säikäytti joskus lapset eläytyvällä tyylillään, vaikeni päästääkseen paskapökäleen joka putosi loiskahtaen, molskahti veteen, se oli maailman hulluin ääni ja nostatti hänen kuulijoidensa kasvoille onnellisen kunnioittavan ilmeen - se oli kaikkein värisyttävin ilonaihe, parempi kuin mikään mitä hän sai sarjakuvasivuilta irti. Jepjep italialaiskortteleita Bronxissa 50-luvulla. Tiina ja Jössi kasteli maalla pakettinappuloita posliiniseen pissapottaan ja käskivät mun maistella ja imuskella, tämo hyvvee!
xxx/ellauri218.html on line 310: Bronxissa on romanttista laahusta. Katulapsia. Postneukku Leningradissakin oli niitä. Edgar on anaalis-retentiivinen kylmän sodan nunna. Se ei ole aappa-arvon puolesta taistelija kuten Gracie vaan paatunut pieni korppi.
xxx/ellauri218.html on line 312: Että viizivätkin syyttää neuvostolaisia kun Bronxin kurjuus on kapitalistien ihan omaa aikaansaannosta. Jos apina tietää ettei ole minkään arvoinen, uhkapeli likaisilla huumepiikeillä tyydyttää sen narsistista egoa.
xxx/ellauri218.html on line 316: Mitä täällä on tapahtunut kyselevät järkyttyneet EU-turistit Bronxissa. Miten niin tapahtunut, tällästähän täällä aina on. Kuolema lyö kunnarin ja luurangot rynnistävät kentälle.
xxx/ellauri225.html on line 350: Bloom was born in 1930 to a poor Orthodox Jewish household in the East Bronx, one of five children. He lost faith early in the Jewish God when he accidentally stumbled on the poetry of Hart Crane. He fell in love with Crane’s enthusiasm for life, his belief in the possibility of ecstatic pleasure, and his overall exuberance. This was in stark contrast to Bloom’s childhood, which he confesses was a lonely time.
xxx/ellauri268.html on line 149: Emmauxen käynnillä haaviin sattui Irwin Shawin, kommunistivainotun venäläisexpatriaatin novellikokoelma (1967) jonka niminovelli on "God was here but he left early". Nimi oli hauska, sixi ostin sen. Shawin oma nimikin oli ennen hauskempi. Shaw was born Irwin Gilbert Shamforoff in the South Bronx, New York City, to Jewish immigrants from Russia. Svetlana Moskovasta (venakko) sanoi goodreadseissa novelleista näin:
xxx/ellauri281.html on line 347: Jos haluat pitää miehesi, älä koskaan sano hänelle näitä kuutta asiaa – ”Möhömahasi on lihava! …” + 5 x "Ei" kysymyxiin tyyppiä "Tekix kutaa? Oonxmä paras?"
xxx/ellauri296.html on line 310: Seemore Butts or Adam Glasser, take your pick – was born in the Bronx to Jewish parents, whom he has said were involved in the “shmattah business.” Talk about rags to riches! Seemore Butt's net worth 2022 was between $501.1K - $1.8M. Not penniless nor worthless, nossir. His mother Lila has also been involved with the production and distribution of some of his films.
xxx/ellauri298.html on line 329: Ennen NYU:hun liittymistään Seinfeld oli kliininen sosiaalityöntekijä ja kliininen valvoja Juutalaisten perhe- ja lastenpalveluiden hallituksessa (Bronxin toimisto) vuosina 1976–1987. Myöhemmin hän toimi organisaation konsulttina. Hän toimi myös perheväkivaltatyöryhmän puheenjohtajana ja jäsenenä ja johti seminaareja ja täydennyskoulutusohjelmia lasten terapiasta, masennuksesta ja moniongelmaisesta perheestä.
xxx/ellauri354.html on line 230: Hemingwayn sotakaverilta menee jalat. Se näyttää vainaalta. "I made sure he was dead." Blam! We are all very proud of you. Henryssä on kyllä enemmän kuin vähän homofiilistä. Henry vittuilee määräävässä asemissa oleville naisille. Muille se on höveliä poikaa. Ei tunnu uskottavalta että kaveri nai kuin koira kiimassa vaikka jalat on ihan muusina, ja vielä vähemmän et joku brittiheilakka antaa sille muina miehinä sairaalasängyssä. Catherine kuulostaa Ernien märältä unelta tai joltain dirty jokelta. Don't brag darling. Ernie antaa ymmärtää että Catherine tekee kädellä ja ottaa suihin. Tekeex kutaa? Oonxmä hyvä? (Mulkuntäyteisellä äänellä)
173