ellauri002.html on line 1950: edes näkeväni tätä onnetonta tuhatlukua.
ellauri016.html on line 1094: Kehitysvammasen pojan mieshoitaja Piexämäellä koitti kusettaa onnetonta onnekasta potilasta, joka raaputti roskixesta kaksisataa viiskyt tonnia. Pani pojan rahat pokkana kiiresti omalle tilille. Eise mitään voittanut, varsin valehteli. Siis se mies. Poliisille korjasi lausuntoa: säilytin rahoja vaan pojan puolesta. Omalla tilillä.
ellauri031.html on line 796: Eli Minotaurus näki poikasena ennusnäyn Narvikin taisteluista 1940 2. maailmansodassa. Kaiketi luettuaan kannesta kanteen raamatun. Joo, 3v etukäteen eli 12-vuotiaana. Uskokoon ken haluaa. Varmaan luki siitä lehdestä 15-vuotiaana. Narvikin taistelut oli onnetonta sähläystä norjalaisilta. Kapteeni Willoch hukkui jääveteen kun sen vanha paatti meni kahtia. Liittoutuneet jätti ne soittelemaan lehdellä pian alkumenestysten jälkeen säikähdyttyään Ranskan sodasta. Iso joukko norjalaisista oli sakumielisiä muutenkin, niinkuin se Konrad Sundlo. Knut Hamsun varmaan harjoitteli nazitervehdyxiä. Narvikin sankari kenraali Fleischer teki harakirin kun se syrjäytettiin karkuun lähteneiden norjalaisten päällikkyydestä ja lähetettin jonnekkin käpykylään Kanadaan. Me sotasankarit. Hei, me soditaan!
ellauri036.html on line 147: "Onko minun se siis sanottava? Onko minun sanottava, etten kuuden kuukauden aikana ole kertaakaan paneutunut levolle, sanomatta itselleni, että kaikki on turhaa, ettet ole koskaan parantuva, etten ole noussut yhtenäkään aamuna vuoteesta ajattelematta, että minun on vielä koetettava, ettet ole sanonut minulle sanaakaan, joka ei ole antanut minun tuntea, että minun on lähdettävä luotasi, ettet ole minua hyväillyt ilman että olisin tuntenut, että minun olisi mieluummin ollut kuoltava? Onko minun sanottava, että päivästä päivään, hetkestä hetkeen, horjuen pelon ja toivon vaiheilla olen tuhannet kerrat ollut kiusauksessa koettaa lopullisesti voittaa joko rakkauteni tai tuskani? Onko minun kerrottava, että niin pian kuin avasin sydämeni sinulle, viskasit ivallisen katseen syvään sen sopukoihin saakka, ja että kun sen taas suljin tunsin omistavani aarteen, johon yksin sinulla oli omistusoikeus? Onko minun kerrottava kaikista niistä heikkouksista ja salaisuuksista, jotka tuntuvat lapsellisilta sen mielestä, joka ei niitä kunnioita? Onko minun mainittava, että kun vihoissasi lähdit luotani, sulkeuduin huoneeseeni lukeakseni ensi kirjeitäsi? Onko minun kerrottava, että on olemassa eräs valssi, jota en koskaan turhaan soittanut, kun kovin ikävöin sinua palaavaksi? Ah, minua onnetonta, kuinka kalliiksi ovat kaikki mykät kyyneleeni, kaikki hellät mielettömyyteni tulleet! Nyt tahdon itkeä. Koko minun tuskani ei ole ollut miksikään hyödyksi."
ellauri060.html on line 533: hetkellä saa aikaiseksi on jotakin niin onnetonta kuin esimerkiksi:

ellauri072.html on line 259: Tää on lättänenä Platonilta aika vetelää argumentointia. Harmonia-analogia ei implikoi että sielu on justiinsa sama kuin harmonia, riittää että se on korkeasti järjestyneen materian eräänlainen järjestys, joka häipyy kuin pieru saharaan kun se materia hajoaa. Tämmöstä onnetonta ex analogia päättelyä löytyy Platonilta roppakaupalla. Eise kyllä ollut mikään neropatti. Muze olikin oikeistofasisti.
ellauri082.html on line 165: Vittu näitä jenkkejä, ne eivät kyllä osaa mitään kieliä. Wallun ranska on aivan onnetonta, yhtä onnetonta kuin Nipsun saxa. Se ei ole ainoastaan sivistymättömyyttä, se on jotain omahyväistä välinpitämättömyyttä, ne ei vaivaudu. Kyllähän kaikki osaa jenkkiä kun huutaa tarpeexi kovasti.
ellauri083.html on line 242: Sääli että Wallun aivomaailma on niin vääntynyt. Ei se ole mitään riemukasta humanismia vaan rujon surullista läppää johon on sekoittunut onnetonta rebublikanismia. Onhan se suuri jenkkiromaani kieltämättä juuri sellaisena. Just tollasta siellä oli. Ja on vieläkin.
ellauri152.html on line 321: BATTOS Amaryllis, kaunisparmainen, en konsaan sua unhota, vaikka makaatkin jo haudassa. En vuohianikaan rakasta niinkuin sinua. Voi onnetonta, että piti sattua!
ellauri286.html on line 610: Ihmiset, joilla on rajapersoonallisuushäiriö, ovat aivoissaan "saaneet" elää myrskyistä tunne-elämää, vaikkakaan ei välttämättä onnetonta tai tuottamatonta elämää. Saattaapa vaiva parantuakin iän mukana. Häiriö näyttää olevan harvinaisempi iäkkäiden ihmisten keskuudessa. Jopa puolet BPD-potilaista paranee kymmenen vuoden aikana. Ne, joita tämä koskee, käyttävät tyypillisesti suuria määriä terveydenhuollon resursseja.
ellauri310.html on line 562: kaikissa 4 kirjassaan omaa onnetonta taustaansa ja elämätöntä elämäänsä. Tomi
ellauri310.html on line 622: Ja oi te delfiinit, heiluttakaa onnetonta nuoruutta. (163-164)
xxx/ellauri059.html on line 45: En varsinaisesti itkenyt Marie Antoinetten kuolemaa. Surin onnetonta rakkautta ja sitä, että hänet erotettiin lapsistaan ja sitä onnetonta kirjettä, jonka hän kirjoitti lokakuisena aamuna 1793. Hänen kälynsä madame Elisabeth ei milloinkaan saanut sitä. Siitä syystä vihaan Robespierreä enemmän kuin hänen muiden julmuuksiensa tähden.Olisi ollut aivan eri asia, jos hän olisi antanut viedä kirjeen perille, ja lapset olisivat saaneet tietää heidän äitinsä ajatelleen heitä viimeiseen henkäykseen asti. Tai että se pieni salainen viesti olisi toimitettu eräälle ruotsalaiselle aatelismiehelle, joka odotti tietoja huolesta harmaana. Moinen inhimillinen ajatus tuskin edes pälkähti Robespierren kylmään, laskelmoivaan päähän. Hän sen sijaan kätki viestit kylmäverisesti omiin patjoihinsa. Saatoin aivan nähdä hänet silmissäni! Hän luki niitä varmasti joka ilta ennen kynttilan sammuttamista: "Eivät voi erottaa sydämiä toisistaan" hah hah, hän nauroi kylmästi ja kätki kirjeen taas patjaansa. Siellä hän piilotteli niitä yhdeksän kuukauden ajan. Mutta eräänä kesäkuun yönä 1794 herra Robespierre ei enää kallistakaan päätään pehmeälle pielukselleen. Hänellä ei nimittäin ole päätä enää, se on katkaistu Place de la Révolutionilla. Silloin kirjeet tulevat esiin. Vastaanottajat vain eivat enää ole tavattavissa. Madame Elisabeth-parka koki saman kohtalon kuin onneton kälynsä, samalla paikalla. Vain kirjeet jäivät. Marie Antoinette-raukka! Hänkin oli kerran nuori ja iloinen, ja asui rakastettuna kauniissa linnassa joka oli koko maailman keskipiste.
xxx/ellauri059.html on line 207: Mitä yhteistä on Wagnerilla Musse Pigillä ja Byronilla Tarmo Mannilla ja Astrid Lindgrenin Katilla? Kaikilla on ollut onnetonta lempeä viemärinhajuisessa Veneziassa. Mun piti käydä siellä interreilillä mutta nukuin pommiin risteysasemalla. Ehdinköhän vielä nähdä sen ennenkuin se tyystin uppoo kakkaan?
xxx/ellauri129.html on line 326: Bruno Bettelheim (28. elokuuta 1903 – 13. maaliskuuta 1990) oli itävaltalais-yhdysvaltalainen itseoppinut psykoanalyytikko ja tietokirjailija, joka saavutti kansainvälistä mainetta kehittämänsä autismin syntyä koskevan, myöhemmin vääräksi osoitetun teorian ansiosta. Bettelheim tunnetaan myös satujen psykoanalyyttisista tulkinnoistaan joista on suomennettu Satujen lumous: Merkitys ja arvo. Se on onnetonta paskaa. Korhon vaaleenpunuri romaani alkaa vinxahtaneella sadulla joka on varmaan Bettelheimin pussista.
xxx/ellauri139.html on line 863: Millevoye oli herkkä; se rakasti luontoa, ilmaisi mieluusti 1-kertaisia tunteita, kyhäili liikuttavia tauluja. Apinan sielun masixisia kieliä on sen koommin soitettu vahvemmalla haballa; silti vittu jotkut sen biiseistä ansaizee jäädä jälelle. Lehtien putous olisi pikku herkkupala ilman tota onnetonta Epidauroxen oraakkelia.
xxx/ellauri175.html on line 50: Mixei pistetä sitä sinne, bylsitä, panna, naida, hässitä? Melaa mekkoon, likoon keppiä? Mixi ei? Mikäs siinä, mikä ettei, kaikin mokomin! Opi 'miksi ei' määritelmä. Katso ääntäminen, synonyymit ja kielioppi. Selaa käyttöesimerkkejä 'miksi ei' suuressa suomi korpussa. Loona laittaa (pistää, kuten nilkki sievistelisi) jalalla koreaxi samaa lyriikkaa (mutta onnetonta musaa):
xxx/ellauri286.html on line 611: Ihmiset, joilla on rajapersoonallisuushäiriö, ovat aivoissaan "saaneet" elää myrskyistä tunne-elämää, vaikkakaan ei välttämättä onnetonta tai tuottamatonta elämää. Saattaapa vaiva parantuakin iän mukana. Häiriö näyttää olevan harvinaisempi iäkkäiden ihmisten keskuudessa. Jopa puolet BPD-potilaista paranee kymmenen vuoden aikana. Ne, joita tämä koskee, käyttävät tyypillisesti suuria määriä terveydenhuollon resursseja.
xxx/ellauri388.html on line 537: Mutta ei kaikilla ole tämmöinen kokemus. Niitä on, jotka yhä suuremman siveellisen rappeutumisen, kallimpien lutkien ja erittäinkin juopumuksen avulla pääsivät näkemästä prostitutsioonin likaa ja näin vähitellen oppivat toimeenpanemaan mielikuvituksiaan todellisuudessa. Mutta huomatkaa: eivät he prostitutsioonin avulla vapautuneet likaisista mielikuvituksistaan, vaan ainoastaan oppivat niitä paremmin toimeenpanemaan todellisuudessa! Jepu jee! Eivät he siis suinkaan päässeet "luonnollisuutta" lähemmäs, vaan kuka sitä enää kaipaisikaan. Silloin ei voi pitää ketään prostitueerattuna, vaan enin onnetonta naista enin läheisenä virkasisarena.
19