ellauri002.html on line 2247: ...ja sitten elivät he onnellisina elämänsä loppuun asti...
ellauri012.html on line 276: Ei; sellainen epäilys loukkaisi meitä molempia: hyve on niin kaunis et sitä on pakko halaata kun näet sen sulot, ja pahe liian karmea et sitä vois sietää kun sen muodottomuuden näkee. Ei, kaikki mikä sulle on mieleen näyttää musta ihanalta, ja mikään ei ole rumaa kun mä oon sun kanssa. Mä oon heikko vaan kun mä olen yksin ilman sun tukea, ja siksi on sun asia tehdä musta sellainen kuin haluat. Vittu miten mä toivon ettei sulla oisi sellaista valtaa muhun! Jos sulla olis jotain syytä pelätä mua, sä et olis noin välinpitämätön. Mutta mitä sulla on pelättävää? Olen tehnyt liian paljon, ja nyt en voi tehdä muuta kuin niittää sun kiittämättömyyttä. Kun elimme onnellisina yhdessä, olisit voinut epäillä oliko se mielihyvä vai kiintymys joka liitti suhun mut, mutta mun oleminen täällä kyllä poisti epäilykset siitä. Täälläkin mä rakastan sua yhtä paljon kuin ulkona maailmassa. Jos se olisi ollut vaan mielihyvä, enkö mä ois löytänyt muita keinoja sitä hankkia? En ollut kuin 22, ja onhan niitä muitakin miehiä kuin Abelard. Ja kuitenkin mä hautasin itseni elävältä luostariin, ja jätin elämän iässä jolloin oisin voinut vielä nauttia siitä täysillä. Sulle pyhitän nää katoovan kauneuden jämät, nää leskenyöt ja tylsistävät päivät; ja koska sä et ota niitä vastaan, mä otan ne sulta ja tarjoon ne taivaalle, teen näin uudelleen lämmitetyn näkyleivän mun sydämestä, mun päivistä, mun elämästä!
ellauri014.html on line 803: Kaikkein onnellisin otus maailmassa on kohtuuvauras porvarillinen pater familias. Se hallizee perhettään kuin hyvä jumala, kaikki rakastaa sitä ja pelkää samalla, sillä on siis oikeata auktoriteettia.
ellauri035.html on line 863: Juteltiin onnellisina rikkain nuorin äänin
ellauri047.html on line 95: Vuonna 1786 Goethe tunsi tarvetta maisemanvaihdokseen. Hän lähti Italiaan (lähti tost noin vaan, dumppas 10-vuotisen hoitonsa, 7v vanhemman rouva von Steinin ilman edes textaria) ja vietti siellä seuraavat kaksi vuotta, tutkien väsymättömällä innolla paikallista kulttuuria. Myöhemmin hän kirjoitti matkalla tekemiensä päiväkirjamerkintöjen pohjalta laajan matkakertomuksen. Goethe totesi vanhuksena, että Italiassa vietetty aika oli hänen elämänsä onnellisinta aikaa. Hänen tuotannossaan nousivat tänä aikana vahvasti esille antiikkiin ja humanismiin liittyvät teemat.
ellauri090.html on line 355: Roope pääsi (vaikka oli musta) naimisiin portugalilaisen elämänsä naisen kaa joka oli sille vaimona siskona ja äitinä (oikea äiti kuoli pienenä). Elivät onnellisina elämänsä loppuun saakka muttei saaneet lapsia. Niillä oli pieni valkoinen koira bichon frisé joka kerran exyi ja löytyi sitten kaikexi onnexi toiselta kadulta.
ellauri132.html on line 731: Luke ja June asuu onnellisina kahden leevelin bungalowissa. Ja sit eräänä päivänä, outo vihree Serena Joy näkyy taivaalla. Ja kanisteri laskeutuu maahan niiden takapihalle, ja siitä tulee lonkeroitu hirviö nimeltä Komentaja Waterford. Mitä ne tekevät?
ellauri132.html on line 733: Luke ja June asuu onnellisina kahden leevelin bungalowissa. Muzit Luke alkaa epäillä: Pettääkö June sitä Waterfordejen kaa? Piteleekö Serena Junea X-asennossa sillä aikaa kun Komentaja Waterford availee housunnappeja? Zingg! Zingg! Zingg! Dojongjong!
ellauri132.html on line 735: Luke ja June asuu onnellisina kahden leevelin bungalowissa. Sit Luke huoma et June on oudon hajamielinen osan aikaa yöstä ja sille on tullut outo tapa nukkua kylpyammeessa verhot alhaalla. Mitä on tapahtunut? Mitä on noi oudot valkeet myssyt kaapissa? Mitä on noi nilkkapituiset punaiset halatit? Voisko olla että Junesta on tullut käsineito? Mitä Luke nyt tekee? Karkaako se Kanadaan ja nai vanhan painoskunigattaren? Entä lapset? Mitkä lapset? Onko kelläkään näistä ollut lapsia?
ellauri132.html on line 737: Luke ja June asuu onnellisina kahden leevelin bungalowissa, mutta niillä on rahat lopussa. Mitä ne tekevät? Mä tiedän ehdottaa Margaret. Kirjoitetaan löysä jatko Käsinukkeen ja räjäytetään sillä Booker-pankki! Tai ainaskin puolet siitä.
ellauri144.html on line 546: jossain Korsossa, mutta onnellisina.
ellauri171.html on line 284: Maria Magdaleena pysyi uskollisena Jeesukselle hänen kuolemansa jälkeenkin. Jeesus oli ajanut hänestä ulos seitsemän demonia tehokkaalla polkupyöräpumpullaan ja ansainnut tämän elinikäisen rakkauden. Vuosisatojen aikana Maria Magdaleenasta on keksitty monia perusteettomia tarinoita, kuten siitä, että Jeesus jatkoi Magdaleenan pumppaamista saarnojen väliaikoina into piukeena, meni hänen kanssaan salaa naimisiin ja muutti hänet ja lapset Englantiin tai kenties eli onnellisina Cashmirissa Intiassa. Vain Raamatun kertomus hänestä on totta, muut satua, vaikka kaunista.
ellauri210.html on line 1470: Kun Aasinahka leipoi kakun, hänen sormuksensa putosi siihen. Prinssi löysi sen ja ilmoitti menevänsä naimisiin vain sen naisen kanssa, jonka sormi sopii. Joka toinen nainen epäonnistui, hän vaati, että Donkeyskin yrittää, ja se sopi hänelle täydellisesti. Kun hän oli pukeutunut hienoihin pukuihinsa, hänen vanhempansa sovittivat tulitikkua. Aasinahka huomasi myöhemmin, että hänen isänsä oli mennyt uudelleen naimisiin kauniin lesken kanssa ja kaikki elivät onnellisina elämänsä loppuun asti. No jo oli vittu sukuruzainen turaus!
ellauri322.html on line 189: Vaikka Gilbert Imlay ja Mary Wollstonecraft asuivat onnellisina yhdessä lyhyitä aikoja ennen Fannyn syntymää ja sen jälkeen, hän jätti Wollstonecraftin Ranskaan keskellä vallankumousta . Yrittäessään elvyttää heidän suhdettaan Wollstonecraft matkusti Skandinaviaan työasioissaan ja otti mukaansa vuoden ikäisen Fannyn, mutta suhde ei koskaan syttynyt uudelleen. Rakastuttuaan Godwiniin ja mentyään naimisiin Wollstonecraft kuoli pian synnytyksen jälkeen vuonna 1797 ja jätti kolmivuotiaan Fannyn Godwinin käsiin sekä heidän vastasyntyneen tyttärensä Maryn.
ellauri322.html on line 406: Tanskixet(kin) saa Marylta tukevasti haukkuja. Liikemiehet ovat kotimaisia ​​​​tyranneja, jotka ovat kylmästi uppoutuneet omiin asioihinsa ja niin tietämättömien muiden maiden tilasta, että ne väittää dogmaattisesti, että Tanska on maailman onnellisin maa, kunkku paras mahdollinen ruhtinaista ja Kreivi Bernstorff ministereistä viisain. Mitä naisiin tulee, he ovat vain huomattavia kotiäitejä; ilman saavutuksia tai mitään viehätysvoimaa, joka kaunistaa edistyneempää sosiaalista elämää. Tämä täydellinen tietämättömyys voi auttaa heitä säästämään jotain keittiössään, mutta se ei suinkaan tee heistä parempia vanhempia. Päinvastoin, lapset hemmotellaan pilalle, kuten he yleensä ovat, kun heidät jätetään heikkojen, hemmottelevien äitien huostaan, joilla ei ole mitään toimintaperiaatetta tunteidensa säätelemiseksi, ja heistä tulee pikkulasten orjia.
xxx/ellauri086.html on line 99:

Maailman onnellisin mies


xxx/ellauri086.html on line 101: Maailman onnellisin mies asuu Sydneyssä, satavuotias holokaustista livistänyt juutalainen nimeltä Jaku. Sen kosto Hitlerille ja sen kumppaneille jossain siellä alhaalla on olla onnellisempi kuin ne. Se ei vihaa niitä vaikka SS-miehet potki sitä peppuun terävillä saappaiIla sanoen Schnell! Schnell! niin että peppuun tuli haavoja jotka paranivat huonosti. Se ei vihaa niitä koska vihasta tulee vain paha mieli izelle. Mutta ei se anna niille koskaan anteexi. Kun se näki Belgiassa vankilassa tuomiota kärsivän ex-nazin joka ei osannut sanoa mixi se oikeastaan teki sen, Jaku oli onnellinen. Saku itki ja Jaku oli oikeastaan tosi iloinen. Se joka nauraa viimeisexi nauraa parhaiten.
xxx/ellauri091.html on line 472: Suomi on neljättä vuotta maapallon onnellisin maa, eli siis suomalaiset osaansa tyytyväisimpiä. Ne ei ole ihan sama asia, esim. Seija ja minä ollaan onnellisia eri syistä, mä sixi että mulla kävi viuhka, Seija sixi että se on vähään tyytyväinen. Se on läpeensä tyytyväinen, mutta suorastaan onnellinen se ei voi olla. Enää ainakaan. Tälläistä selvisi onnellisuutta koskevassa kyselytutkimuxessa:
xxx/ellauri116.html on line 446: Suomi on maailman onnellisin maa mutta EUn toisixi vaarallisin paikka naiselle. Naisen paikka on lattialla. Siellä on turvallista, ja penkin alla.
xxx/ellauri177.html on line 677: Kaksikymmentä kertaa hän yritti pysäyttää sieppaussuunnitelman, järjestää heidän olemassaolonsa onnellisina rakastajina. Hän ei löytänyt mitään. Nyt se halu ei enää raivostuttanut häntä, tilanteen käytännöllinen puoli kauhistutti häntä, kohtasi hänen heikkojen käsiensä kanssa monimutkaisen tehtävän, josta hän ei tiennyt ensimmäistä sanaa. Mihin he veivät hevoset pelastamaan itsensä? Jos he lähtisivät jalan, eikö heitä pysäytettäisi kuin kulkurit? Sitä paitsi voisiko hän työllistyä, löytää minkä tahansa ammatin, joka voisi tarjota leipää hänen vaimolleen? Hänelle ei ollut koskaan opetettu näitä asioita. Hän jätti elämän huomiotta; Hän löysi muistiaan tutkiessaan vain rukouksen palasia, seremonian yksityiskohtia, Bouvierin teologisen ohjeen sivuja, jotka opittiin aiemmin ulkoa seminaarissa. Jopa merkityksettömät asiat nolostivat häntä kovasti. Hän mietti, uskaltaisiko hän antaa vaimolleen kätensä kadulla. Hän ei tietenkään voinut kävellä naisen kädessään. Hän vaikuttaisi niin kömpelöltä, että maailma kääntyisi ylösalaisin.
xxx/ellauri253.html on line 150: Maustetyttöjen tänä keväänä ilmestyvän albumin nimi on Maailman onnellisin kansa. Se kuulostaa olevan heidän poliittisin levynsä. Albumilla käsitellään suomalaisesta näkökulmasta esimerkiksi ilmastonmuutosta, metsäpolitiikkaa ja maahanmuuttoa. Kaikki Herlinin Sanomille hiukka kiusallisia aiheita. Paizi Ukrainan demilitarisaatio, josta nää kaveruxet ovat ihan samoilla linjoilla kuin valtameedia.
xxx/ellauri356.html on line 424: Vuoden 1910 lopulla Moskovassa Tsvetaeva tapasi runoilijan ja kirjallisuuskriitikon Maximilian Voloshinin. Seuraavana vuonna hän vierailee kuuluisassa Voloshinin " runoilijoiden talossa " Krimillä. Siellä Koktebelissä toukokuussa 1911 Tsvetaeva tapasi Sergei Efronin; 29. tammikuuta 1912 he menivät naimisiin Kristuksen syntymän kirkossa Maly Palashevsky Lanella. Saman vuoden syyskuussa Marinalla ja Sergeillä oli tytär Ariadna (Alya). Seuraavina vuosina, vallankumoukseen asti, perhe vietti toistuvasti kesiä Krimillä Voloshinin dachassa. Myöhemmin siirtolaisuudessa Tsvetaeva muisteli, että tämä oli hänen elämänsä onnellisin aika.
22