ellauri004.html on line 1350: Oli mikä oli, Uulof tulee sanoneeksi fataalisen pointin, jonka merkille on panneet fyysikot, ja joka on oleva maailmanlopun syy. Se on just tämä: onni ei ole onnea, jollei se kohta ole tätäkin, siis tätä nykyistäkin suurempi. Fyysikoiden kielellä: onni on differentiaali, erotus kahden onnentilan välillä. Niinkauan kuin se on positiivinen, ollaan onnellisia; jos se on negatiivinen, onnettomia; jos vakio, blääh, TYYLSÄÄÄ. Tän huomaa myös Dantesta, se koittaa paisutella autuuksia koko aika yhä enemmän, mut Paratiisissa on silti vitun ikävää.
ellauri004.html on line 1387: Vaan homogeeninen, totalitaarinen, yhden tahdon tiimi, kloonit, koneen rattaat, voi yhdessä, könttänä erottelemamatta, olla tasa-arvosia ja onnellisia, win-win. Voitot vaan lasketaan yhteen, niitä ei jaeta voittajien kesken, koska kloonit ei ole eri pelaajia.
ellauri024.html on line 76: Miten perheet voivat olla onnellisia?
ellauri024.html on line 113: Miten perheet voivat olla onnellisia? Jokainen tyylillänsä kirnuaa, kenen pää nyökkää, kenen pylly pylkkää. Koko aikaa ei mikään perhe ole onnellinen, ei pyhäkään, joka joutui asumaan yhden tähden talliin. Saivat olla onnellisia että pääsivät sinnekään.
ellauri026.html on line 278: Moria on EU:n kurja pakolaisleiri Kreikassa Lesbon saarella. Tolkienin knääpiöillä oli Mines of Moria, Khazad-dûm, missä harmaa homo Dumbledore putos Balrogin kaa helvettiin ja nousi kolmantena päivänä ylös taivaisiin valkoisena kuin Saruman. Nick Ostler antoi mulle Fainwood Circlessä kirjan Bored of Rings, siinä Balrogin nimi oli Ballhog. Warren Beaty oli kingi sophomorena. E.R. laittaa sanat toisin päin, morosoph. Nääkin kirjoituxet vois olla morosofiaa. Kreetalla Juhani von Grönhagen käytti paikallisille kavereilleen sanaa vre, se oli more, paino lopputavulla, vokatiivi sanottuna murteella. Hei pahvi!). Lapset on tyhmiä, sixi onnellisia, ja vanhat unohtelee, tulee onnellisix uudestaan. Oxymoron esiintyy jo toisaalla runon nimenä.
ellauri029.html on line 377: Yxi mistä on apua on että näkee tarkemmin, miten onnellisia ne onnellisemmat oikeasti on, kalifornialaiset tai Eski ja sen pokat. Optimismi on likinäköisyyttä. Hanki siis uudet pokat, eikä sellaisia kun on Eskillä, vaan kunnolliset ilman ruusunpunaisia linssejä.
ellauri036.html on line 1026: Kun kaikki oli onnellisia, paizi
ellauri036.html on line 1511: Rakastitte tulisesti! Joo! Olitte onnellisia!
ellauri037.html on line 317: Se oli ansainnut vähän onnellisia loppuja,
ellauri049.html on line 706: Leconte de Lisle oli pessimisti, mutta ei runojensa kautta tuonut esiin ahdistuksensa perussyytä, ja häntä pidettiin omana aikanaan kylmänä, virtuoosina ja muotoon keskittyvänä runoilijana. Hän palvoi kauneutta, kuten häntä suomentanut Kaarlo Sarkiakin, joka on sanonut saaneensa häneltä paljon vaikutteita. Hän oli perehtynyt Intian uskontoihin ja piti ihmiselämää tragediana. Rakkaus on Leconte de Lislelle pelkkää harhaa, ja onnellisia ovat vain kuolleet. Mutta kauneus oli hänelle korkein ideai, tosin Sarkian elämäkerran kirjoittanut Aune Hiisku sanoo että jää hämäräksi, mitä kaikkea Leconte de Lislen kauneuden ideaan sisältyy.Ize se ei ollut järin kaunis, samaa ulkonäkötyyppiä kuin Jouko "Näkymätön" Viänänen. Joukolla oli nenäkäs amerikkalainen kakkosvaimo, joka höykytti sitä sikana Mika Seppälän rapujuhlissa, josta me myöhästyttiin törkeästi, koska tavattiin Lauri Karttusta ja Auli Hakulista Elitessä. Vaimo höykytti sikana myös Seijaa, sitä harmitti vitusti että Seija oli töissä vesilaitoxella, ja se oli vaan miehen mukana.
ellauri065.html on line 234: Ei se liioin pidä luonnontieteilijöistä eikä kovasta tieteestä. No ei Turun yliopiston Pynchon- gradulla kuuhun mennä tiedealalla. On paras olla kettu ja kieltäytyä viinimarjoista. Eikä tietystikään taloustieteestä eikä yrittäjistä. Köyhän täytyy yrittää pitää puoliaan, näillä kirjoilla ei päästä Pervon tuloille. Jake ei yllä edes keskiluokkaan, jota mainiosti edustaa ihmisjuoxiaisen keskijaoke. Se on oikeasti vähän persuhenkinen, ei pidä vasemmistoanarkismista. Mitäs sen vanhemmat puuhastelee Loimaalla? Oisko ne Kalkkipalvelu Loimaan onnellisia omistajia? Pienyrittäjiä? Puhtaan Valkosia kalkkilaivan kapteeneja? Kalkkipalvelu Mikkola ky on perustettu vuonna 1984. Toimialana on kalkitusurakointi ja vuodesta 2008 alkaen rengas- ja vannemyynti / asennuspalvelu sekä konemyynti.Sijaintimme on Alastarolla Tammiaisten kylässä, n.20km Loimaan keskustasta, Perus-Suomessa.
ellauri072.html on line 396: Nuoret vanhemmat onnettomimpia - Oheinen kuvio osoittaa, että globaalissa perspektiivissä lapsettomat ovat todellakin onnellisimpia. Kun tarkastellaan kaikkia ikäluokkia yhdessä, yhden lapsen vanhemmat ovat keskimäärin hieman lapsettomia onnettomampia; kahden tai kolmen lapsen vanhemmat ovat likimain yhtä onnellisia kuin yhden lapsen vanhemmat, ja neljän tai useamman lapsen vanhemmat ovat onnettomimpia.
ellauri072.html on line 407: Vanhemmiten vanhemmuus on onnellisempaa: Keski-iän lähestyessä lasten ja onnellisuuden suhde muuttuu. 30–39-vuotiaat 1–3 lapsen vanhemmat ovat yhtä onnellisia kuin lapsettomat, ja 40–49-vuotiaista onnellisimpia ovat 2–3 lapsen vanhemmat.
ellauri109.html on line 652: Hirveetä tuubaa! Se rakentaa termiittipesiä ja ruiskii lisää termiittejä väsymättömällä kyrvällä. Siinä se. Phillunkin mielestä tää oli perseestä. Saamme olla onnellisia jos jaxamme vetää kengät jalkaamme aamulla. Näin se olis sanonut ruozalaisille. Mut ne ei kysyneet.
ellauri112.html on line 152: Omantunnon soimaus perustuu Darwinin mukaan yhteiskunnallisten viettien kestävyyteen ja voimaan. Kun muut viettimme enemmänkin ovat ohimeneviä, on yhteiskunnallinen vietti alituinen, koska me aina elämme joukossa. Jos noudatamme yhteiskunnallisvastaista viettiä, joka hetkeksi saa ylivallan, kadumme jälestäpäin, koska yhteiskunnallinen vietti ajanpitkään on kestävin. Mutta samoin on myös joukoissa elävien eläinten laita. Nekin ovat aina varuillaan yhteistä vaaraa vastaan, valmiita puolustamaan joukkoa, auttamaan tovereitaan. Ne tuntevat aina vissiä suopeutta ja myötätuntoa näitä kohtaan. Ne ovat onnettomia, kun ne kauan ovat tovereistaan erillään, ja aina onnellisia kohdatessaan ne jälleen. »Ja niin on meidänkin laitamme», lisää Darwin. Collin on sitä mieltä, että tämä Darwinin toisen pääteoksen antama kuva eläinten tilasta tuntuvasti poikkeaa »Lajien synnyn» antamasta. Edellisen mukaan luonnossa valoisilla, inhimillisillä piirteillä on huomattavasti suurempi sija. Epäilemättä Darwin itse ei koskaan tullut tajuamaan tätä pääteostensa välillä olevaa eroavaisuutta. »Lajien synnyn» yksipuolinen kuvaus olemassaolon taistelusta, joka miltei oli kaikkien sota kaikkia vastaan, ei ole koskaan tullut oikaistuksi. Ja tämä teos kuitenkin tuli jäämään darwinismin raamatuksi.
ellauri115.html on line 695: Mä olen tietoinen sielustani; mä ihan tunnen sen ja ajattelen sitä tuon tuostakin; mä tiedän mikä sen on vaikken tiedä mitä se oikeasti on; mä en voi järkeillä asioista jota mä en tunne. Se minkä mä tiedän on että mun henk.koht. identiteetti riippuu mun muistista, ja että ollaxeni sama mun ptää muistaa et mä olin olemassa. Mä en muistaisi kuoleman jälkeen millanen mä olin elävänä ellen mä muista miltä musta tuntui ja mitä mä tein; enkä epäile että just sen muistaminen tulee olemaan hyvisten palkkio ja pahisten kidutus. Tässä maailmassa sisäinen tietoisuus uppoaa innokkaiden passiohedelmien hälinään jotka estää katumisen. Miehuuden harjoituxesta seuraava nöyryyytys ja häpeä estää näkemästä sen charmia. Mut kun vapautuneina ruumiinaistien illuusioista silmäilemme iloisina ylintä pomoa ja ikuisia totuuxia jotka siitä valuvat; kun kaikki meidän sielunvoimat on hereillä järjestyxen kauneuteen ja me ollaan täysin uppoutuneita vertaamaan sitä mitä tuli tehtyä siihen mitä olis pitänyt, niin silloin omantunnon ääni pääsee täyteen volaan nupit kaakossa; silloin puhdas riemastus joka tulee izetyytyväisyydestä, ja terävä katumus izensä nolaamisesta ratkaisee ylivoimaisella tunteella mikä tulee olemaan kunkin omavalmisteinen osa kuonpuoleisessa. Hyvä ystäväiseni, älä kysy onko siellä muita ilon tai kärsimyxen aiheita; mä en tiedä kun en ole käynyt kazomassa vielä; tää minkä mä voin kuvitella riittää mulle lohdutuxexi tässä elämässä ja saa odottamaan kärsimättömästi seuraavaa. Mä en sano et hyviä palkitaan, sillä mitä suurempaa hyvää voi tosi hyvä olento kuvitella kuin olla niinkuin kotonaan? Mut mä sanon kyllä että hyvät tulevat olemaan onnellisia, koska niiden money maker, kaiken oikeudenkäytön ylin auktoriteetti, joka on tehnyt ne tunteilemaan kykenevixi, ei ole tehnyt niitä kärsiskelemään; sitäpaizi, ne ei ole käyttäneet vääriin vapauttaan maan päällä eikä muuttaneet kohtaloaan oman vian takia; kuiteskin ne ovat kärsineet tässä elämässä ja kyllä se niille hyvitetään seuraavassas. Tää fiilis ei luota niinkään miehen ansioihin, vaan hyvän ideaan, joka näyttää musta kuuluvan jumalan peruskokoonpanoon. Mä oletan vaan että järjestyssäännöt pysyy voimassa ja että Jumala ei kuseta.
ellauri115.html on line 720: Tässä maailmassa on paljon pahoja miehiä, mutta on vähän näitä kuolleita sieluja [But cf. Gogol op.cit.] jotka jahtaa vaan omaa etua, tunnottomina kaikelle joka on oikein ja hyvin. Me riemuitaan epäoikeudenmukaisuudesta vaan kun se on meidän oman edun mukasta [ditto oikeudenmukaisuudesta; useimmille "epistä" tarkoittaa nimenomaan että on ize jäänyt pitelemään tikkua]; jokaisessa muussa tapauxessa toivotaan että viattomia suojellaan. Jos me nähdään joku väkivallanteko tai epäoikeudenmukaisuus kaupungissa tai maaseudulla, meidän sydämmet liikuttuu heti pohjia myöten välittömästä kiukusta ja vihasta, joka käskee meitä menemään apuun sorretuille [tosin kummat on niitä sorrettuja on ihan kazojan silmässä]; mut meitä hillizee vahvempi velvoite, ja laki ottaa meiltä oikeuden suojella viattomia. Toisaalta, jos joku armon tai avokätisyyden teko sattuu silmään, mitä kunnioitusta ja rakkautta se herättääkään meissä sivustakazojissa! Exme sanota izellemme "mä olisin voinut tehdä ton izekin, muttei sattunut olemaan kukkaro mukana"? Mitä se meille meriteeraa oliko 2000v sitten yx mies oikeassa tai väärässä? ja me luetaan samalla innolla antiikin historia kuin eilisen lehteä. Mitä Catalinan rikoxet on mulle? En mä siitä uhritu. Mixmä sitten kammoxun sen rikoxia ihankuin se tulis tänään telkasta? Me ei vihata pahoja vaan sen takeen mitä ne tekee meille, vaan koska ne on vaan pahoja. Eikä me haluta vaan olla ize onnellisia, vaan me halutaan meidän kaverienkin olevan lähes yhtä onnellisia, eikä tää onni paljon haittaa meidän omaa onnea, jos se on kohtuu pienempi se vaan kasvattaa meidän onnea. Loppuvetona, haluammepa tai emme, me säälitään onnettomia; kun me nähdään niiden kärsivän me kärsitään vähän izekin, ei me niitä mieluusti kazella. Jopa pahimmilla pahixilla on vähän tätä vaistoa, ja se usein johtaa ne ristiriitoihin. Ryöväri joka ryövää turistin, antaa sen liian isot vaatteet köyhille; julmin murhaaja antaa hajusuolaa pyörtyneelle naiselle.
ellauri115.html on line 756: Jos vieläpä siinä matalassa asemassa mihin meidät on asetettu tässä elämässä meidän ekat impulssit on aina hyviä, jos meidän paheet on omatekoisia, mix me valitettaisiin että ne on meidän mestareita? Mix me syytettäisiin Luojaa pahoista jotka ollaan ize luotu, ja vihollisia jotka me ollaan ize aseistettu izeämme vastaan? Äh, jätetään mies pilaamattomaxi; se huomaa olevan aina helppoa olla hyvä ja se on aina onnellinen ilman katumuspilleriä. Syylliset, jotka sanoo että ne on ajettu rikollisuuteen, on valehtelijoita yhtä paljon kuin pahantekijät; miten ne voi jättää huomiotta että niiden valittama heikkous on niiden omaa työtä; että niiden aikaisimmatkin törkeydet oli niiden oman tahdon aikaansaannosta; että toivomalla kiusauxeen lankeemista ne lopulta antaa niille perixi tahtomattaankin ja tekee niistä vastustamattomia? Epäilemättä ne ei voi enää välttyä olemasta heikkoja ilkimyxiä, mutta niiden ei tarvinnut tulla heikoxi ja ilkeixi, izepä hyppäsivät siihen siniseen maalisammioon. Doh, miten helppoa olis pitäämopo käsissä ja passiohedelmät piilossa, tässäkin elämässä, jos silloin kun tavat ei vielä olleet muodostuneet, mieli laajentumisvaiheessa, olisimme voineet pitää kiinni sellaisista jutuista kuin meidän olis pitänyt, arvostaaxemme oikein sitä mitä ei tiedetä; jos me oikeesti haluttaisiin oppia, ei vaan six että loistettaisiin toisten silmissä, vaan että meistä tulis viisaita ja hyviä ihan luonnonmenetelmällä, et me oltaisiin onnellisia maxaessamme veroja. Tästä työhuoneesta tulee ikävystyttävä ja tuskaisa, koska me ei edes yritetä sitä ennenkuin me ollaan jo paheen ruostuttamia ja passiohedelmien orjia. Meidän tuomiot ja meidän arvon mittatikut määräytyy ennenkun meillä on tietoa hyvästä ja pahasta, ja sit me mitataan kaikkia asioita tällä väärällä mittatikulla, eikä arvosteta mitään sen oikeasta hinnasta. [Joo tää on taas tätä keskustaoikeistolaista "oman onnensa seppä" sepustusta. Kylnää sit on ennustettavia!]
ellauri117.html on line 99: On kuitenkin joskus olemassa hyvänluontoisia nuoria naisia, jotka tässä suhteessa rohkenevat vastustaa muodin valtaa ja sukupuolensa parjaushuutoja, täyttäen hyveisellä pelottomuudella tämän luonnon heille määräämän suloisen velvollisuuden. Oi jospa heidän lukunsa lisääntyisi sen siunauksen viehätyksestä, joka on suotu tuota jaloa menettelytapaa noudattaville! Perustuen mitä yksinkertaisimman järkitoiminnan päätelmiin sekä tekemiini havaintoihin, joita en koskaan ole vääriksi huomannut, rohkenen luvata tällaisille äideille vahvaa ja pysyvää kiintymystä heidän miestensä puolelta, vilpitöntä ja todellista rakkautta heidän lastensa puolelta, kanssaihmisten kunnioitusta ja arvossapitoa, onnellisia synnytyksiä ilman pahoja seurauksia, lujaa ja jäntevää terveyttä ja lopuksi tuon ilon, että kerran näkevät omien tyttäriensä noudattavan heidän esimerkkiään ja että heitä mainitaan muille esikuvana.
ellauri188.html on line 56: Taipii perustuu paljolti Melvillen omiin kokemuxiin. Hän karkasi toverinsa kanssa amerikkalaiselta valaanpyyntilaivalta Marquesassaarten alkukantaista kivikautta elävien tapiirien pariin. Tapiirit ovat onnellisia luonnonlapsia, mitä huolinkaan, miehet uljaita sotureita kullisuojineen ja bambukeppeineen, naiset eloisia, ihastuttavia vesinymfettejä muttei mitään neizyitä. Ihanin kaikista on Feija Vei, naisellisen viehkeyden ja kauneuden täydellistymä.
ellauri211.html on line 287: Pohjois-Koreassa porsaat ovat onnellisia. Se on hienoa. 40 v lääkärinä toiminut Kim (kukas muu) loikkasi etelään ja joutui ihan pohjalle. Sen lääkärintutkinto ei kelvannut etelässä mihinkään. Se pyrki uudelleen lääkixeen ja haaveilee nyt omasta geriatrian klinikasta. On sillä ainaskin 1 potilas tiedossa.
ellauri241.html on line 399: Days happy as the gold coin could invent päiviä niin onnellisia kuin kultakolikko saattoi keksiä
ellauri260.html on line 353: Sori vaan, mutta mä en näe tässä mitään järkeä. Tai hei, ehkä Eucken tarkoittaa, että noi rattaat eivät saa tehdä omia suunnitelmia, vaan joutuvat noudattamaan vaan yhteistä 5-vuotissuunnitelmaa? Että ne eivät ole onnellisia ellei ne saa edes varastaa työmaalta jotain työkaluja tai peddlata mustan pörssin nailonsukkia pimeällä kadulla? Ehkä se on juuri se. Eli keskusjohtoisesti ei saada joka iikkaa pelaamaan omaa peliä samalla kooperatiivisesti tarkastellen kokonaisuutta. Ainakin näin Eucken otaxuu. Sevverran siinä toki on perääkin, ettei datateknisesti ole mahdollista ohjastaa koko murkkupesää Putinin toimistosta käsin, sille voidaan vaan tehdä rataverkko valmiixi ja sitten panna lemmingsit ruxuttamaan. Se pätee mistä tahansa isosta verkostosta, se ei ole politiikkaa vaan kombinatoriikkaa.
ellauri297.html on line 537: Njassamaa on tiheästi asuttu. Malawin väestöstä 90 prosenttia elää kotitarveviljelystä, ja maatalous tuottaa tärkeimmät vientituotteet, ennen kaikkea tupakkaa, teetä ja sokeria. Kaivannaisista esimerkiksi uraani kuuluu keskeisiin vientituotteisiin. Kuivuus on aiheuttanut siellä suuria ongelmia. Huomattava enemmistö väestöstä kärsii äärimmäisestä köyhyydestä. Maailmanpankin vuoden 2014 tilaston mukaan reaalinen bruttokansantulo (BKTL, Atlaksen metodi) oli keskimäärin vain 250 dollaria vuodessa henkeä kohden, mikä oli tilastossa maailman alhaisin maakohtainen lukema (sija 213/213). Malawi kuuluu YK:n luetteloon maailman vähiten kehittyneistä maista. Kuitenkin ollaan suht onnellisia.
ellauri309.html on line 855: todellisessa maailmassa ovat onnellisia ja voimakkaita!") kaikki täällä ovat
ellauri316.html on line 132: onnellisia, he eivät pidä sellaisia yksityisiä voittoja vakavan arvoisina.

ellauri316.html on line 488: Andrein ykkösvaimo Klamydia oli laborantti tutkimusinsinööri Sakharovin labrassa. Klamydia omistautui kokonaan perheelle ja seurasi miehensä perässä kaikkialla, missä tämä myöhemmin sattui asumaan. "Meidän piti asua yhdessä melkein kaksikymmentäkuusi vuotta, Klaavan kuolemaan asti 8. maaliskuuta 1969. Elämässämme oli onnellisia jaksoja, jotka joskus kestivät vuosia, ja olen Klaavalle niistä sentään kiitollinen", kirjoitti Saharov. Mutta vaivan kruunasi kuitenkin Merrill-tyyppinen kotkamainen Bonnier.
ellauri342.html on line 79: Joka ei ole nähnyt Avignonia paavien aikana, ei ole nähnyt mitään. Iloisuudelle, elämälle, animaatioille, juhlajunalle, ei koskaan sen kaltaista kaupunkia. Siellä oli aamusta iltaan kulkueita, pyhiinvaelluksia, kukkien täynnä olevia katuja, korkeita listoja, kardinaalien saapuminen Rhônen varrella, lippuja tuulessa, lipuilla koristeltuja keittiöitä, paavin sotilaat laulamassa latinaaetsivien veljien paikat, helistimet; sitten niiden talojen ylhäältä alas, jotka kuhisivat suuren paavinpalatsin ympärillä kuin mehiläiset pesänsä ympärillä, kuului taas pitsikutomakoneiden tikitystä, kultaa kutovien sukkuloiden tuloa ja menoa, rypäleen pikkuvasaroita. kaiverret, lutterien säätämät äänilaudat, loimijan hymnit; sen yläpuolella kellojen kohina ja aina muutama tamburiini, jotka kuuluivat huminaan, tuolla päin siltaa. Koska meillä, kun ihmiset ovat onnellisia, heidän täytyy tanssia, heidän on tanssittava; ja koska tuolloin kaupungin kadut olivat liian kapeita farandoleille, Avignonin sillalle sijoitettiin fifet ja tamburiinit Rhônen raikkaassa tuulessa, ja siellä tanssittiin päivällä ja yöllä, tanssi siellä... Ah! iloiset ajat! onnellinen kaupunki! Halberdit, jotka eivät leikkaa; osavaltion vankiloissa, joissa viiniä jäähdytettiin. Ei koskaan pulaa; ei koskaan sotaa... Näin Comtatin paavit tiesivät kuinka hallita kansaansa; siksi heidän kansansa katui heitä niin paljon!...

ellauri342.html on line 80: Jos et olisi nähnyt Avignonia paavin aikoina, et olisi nähnyt mitään. varten iloisuus, elämä, elinvoima ja peräkkäiset juhlat, mikään kaupunki ei ollut sen arvoinen tähyillä. Aamusta iltaan oli kulkueita, pyhiinvaelluksia, kukkien täynnä olevia katuja, korkealle ripustettuja seinävaatteita, kardinaaleja saapumassa Rhone, lintuja, galleriat lipuilla, paavin sotilaat laulamassa Latinaa ruuduilla ja veljesten keräilylaatikoitaan helisemässä. Tällaisia ääniä kuului korkeimmasta pienimpään asunto, joka tungosta ja kuhisi ympäri suuren paavinpalatsin, kuin mehiläiset pesän ympärillä. Siellä kuului pitsivalmistajien napsahdus koneet, edestakaisin ja sukkulat kudonta kultaa lankaa varten kaapeleita, jyrkän kaivertajien pienet vasaran naput, twanging harmoniset asteikot jousisoittimen päättäjien, laulu-lauluja kutojat ja ennen kaikkea kellojen soitto ja aina sykkivät tamburiinit, alas sillan vieressä. Näet, tässä Provence, kun ihmiset ovat onnellisia, heidän täytyy tanssia ja tanssia. Ja sitten; heidän täytyy tanssia taas. Kun kaupungin kadut osoittautuivat liian kapeiksi farandole, fiferit ja tamburiinisoittimet asetettiin jäähdytykseen Rhônen tuuli, _Sur le pont d'Avignon_, jossa ympäri vuorokauden, _l'on y dansait, l'on y dansait_. Voi kuinka onnellisia aikoja; niin onnellinen kaupunki. Halbardit, jotka eivät ole koskaan tappaneet ketään, osavaltion vankilat käytetään vain viinin jäähdyttämiseen. Ei koskaan nälänhätää. Ei koskaan sotaa... Se on kuinka Comtatin paavit hallitsivat kansaansa, ja siksi heidän kansansa oli niitä niin ikävä....
ellauri347.html on line 515: Objektiivisten olosuhteiden ja subjektiivisten asenteiden tai käsitysten välinen korrelaatio näyttää kuitenkin yllättävän heikolta. Tyytymättömyys, onnettomuus ja vieraantuminen ovat eri ilmiöitä. Rikkaat valittavat ja köyhät ovat vähään tyytyväisiä. Matut ovat onnellisia mutta vieraantuneita.
ellauri364.html on line 566: Kahdesti nussitut sensijaan on tollasia pessimistejä, ambivalentteja skizotyymejä. Voisi ajatella, että kerran nussitut ovat onnellisia, kun taas toiseen kertaan nussitut ovat onnettomia, mutta itse asiassa James väittää, että jotkut onnellisimmista ihmisistä ovat itse asiassa jälkimmäisiä. Kuinka tämä on mahdollista? No, ambivalentti asenne elämää kohtaan johtaa usein "kriisiin", joka ilmaistaan patologisena masennuksena, johon liittyy usein voimakas halu järkeistää asioita. Tämä positiivinen halu on ristiriidassa taustalla olevan negatiivisen tunnetilan kanssa, mikä saa aikaan ristiriidan, joka löytää ratkaisun negatiivisen tilan ylittämisessä uuteen, syvälliseen elämänrakkauden tunteeseen. James olisi voinut ottaa oman "merkityskriisin" -tapahtumansa esimerkkinä, mutta sen sijaan hän puhuu Leo Tolstoista. James selittää, että venäläisen kirjailijan onnistunut yritys palauttaa itsensä mielenterveyteen roimahousuisena maalaismiehenä johti enemmän kuin paluuta alkuperäiseen tilaan. Takaisin työnnetyt ja uudelleen nussitut saavuttavat uuden ja korkeamman leevelin.
ellauri369.html on line 232: "Tällä teolla hän sokaisi näön Salman Rushdien toisesta silmästä ja vammautti kätensä tehdäkseen muslimeista onnellisia", hän lisäsi.
ellauri389.html on line 479: "Kuinka onnellisia ovat nuoret rakastavaiset, juuri niin merimies Billy seurusteli
ellauri398.html on line 714: Älä ajattele kamelia ja hänen painoaan. Olkaamme onnellisia.
ellauri408.html on line 102: ”Olen se, jota rakastamme ja jota emme tunne. Ihmiseen olen perustanut liekin valtakuntani sydämen haluihin, sielun unelmiin, ruumiiden siteisiin, salaperäisiin vetovoimaan, veren aarteisiin, silmien katseisiin. Minä saan vaimon puhumaan unissaan. Onnellinen nuori tyttö oppii onnellisia valheita; Annan heille öitä, jotka lohduttavat päiviä, olen salaisten rakkauksien salainen kuningas. Yhdistän sydämet, katkaisen tiukat kahleet, Kuin perhonen jauhemaisilla siivillään tuon liikkuville nurmikoille kukkapopulaatioita ja rakastelen niitä ilman vaaraa ja kyyneleitä."
ellauri411.html on line 465: A ΄ Plussat Korin thius g΄: 1-4 , g΄: 25-40 . (Kun taas tässä 1. naisille luvussa 7 näemme Paavalin osoittavan hyvin selkeästi normaaleja suhteita naisiin, vastustavan avioliittoa, ja sen lisäksi, että polttaminen on jakeessa 7:9 hallitsematonta, ja kehottaa kaikkia säilyttämään neitsyyden , mutta sitten hän itse tulee A ΄ Pros Ti mo the on d΄ huutamaan niitä vastaan, jotka estävät avioliiton. Mitä sanotte, onko tämä ristiriitaista vai ei jne.?). k΄: 1-16 Naisen pää on oltava peitettynä erilaisten palvontatoimien aikana ja jakeiden 5-6 analyysistä näemme, että hän olennaisesti kieltää naisten hiustenleikkaamisen ja alaparranajon. (Jälkimmäinen kyllä sinänsä on piste Patulle.) Sitten jakeessa 10 näemme, että a naisen on oltava varovainen, kuinka hän esittelee päänsä, jotta enkelit eivät loukkaantuisi... Jakeessa 14 hän kieltää miehiltä pitkiä hiuksia.). id': 34-35. Efesolaiskirjeille 22-33 . Jumalalle olet 3 : 18-19 . A ΄ Pros Ti koi b΄ : 9-15 (jakeessa 15 nainen pelastuu synnyttämällä lapsia), ΄: 11, ΄΄: 5-16 ( tämä erityisesti leskille, jotka "ovat hyvin onnellisia" paljon, kun he lukevat sen " ), Titukselle 3 : 6-7 , Titonille 2 : 3, 5. Tässä naisten nujerruxessa hänen yhtä juutalainen äijäkollegansa Pietari palaa takaisin, 1. Piet. 3 : 1-7.
xxx/ellauri013.html on line 399: Onnen suhteen en siitä ole aivan yhtä varma. En usko että oppineet tuttavani edes siinä tapauksessa, että heillä on turvattu toimeentulo, ovat yhtä onnellisia kuin ne hiiret, jotka syövät heidän pöydiltään tippuvia leivänmuruja sillä aikaa kun nämä oppineet herrat vetelevät hirsiä. Näin ollen en tässä suhteessa katso tapahtuneen edistymistä.
xxx/ellauri059.html on line 308: Tekevätkö arjen pienet asiat meistä onnellisia? Kuivatut kanelikorput keittiössä, räsymaton riekaleet olohuoneessa?
xxx/ellauri059.html on line 569: Jopa 85% suomalaisista vastaa olevansa onnellisia, jos sitä mennään heiltä kysymään. Airaksinen on jokseenkin eri mieltä ja pitää todenmukaisempana, että onnellisuus on 20% luokkaa. – Kun ihmiseltä kysytään, niin 83-85 prosenttia sanoo olevansa onnellisia. Miksi ihmiset sanovat olevansa onnellisia vaikka auton osamaksut on jäljessä, talo on palanut, puoliso on karannut, lapset juovat kaljaa ja kissa on kadoksissa? Sitä ei voi vain myöntää, että on onneton. ”Oikea” vastaus on onnellinen, Airaksinen toteaa.
xxx/ellauri059.html on line 626: Ennen kuolemaa ja hautajaisia ei olla onnellisia. Säkinnäköinen Timon oli puoli kesää Vaasan myllyllä heittämässä säkkejä. Toista kertaa eivät huolineet.
xxx/ellauri091.html on line 472: Suomi on neljättä vuotta maapallon onnellisin maa, eli siis suomalaiset osaansa tyytyväisimpiä. Ne ei ole ihan sama asia, esim. Seija ja minä ollaan onnellisia eri syistä, mä sixi että mulla kävi viuhka, Seija sixi että se on vähään tyytyväinen. Se on läpeensä tyytyväinen, mutta suorastaan onnellinen se ei voi olla. Enää ainakaan. Tälläistä selvisi onnellisuutta koskevassa kyselytutkimuxessa:
xxx/ellauri116.html on line 202: Äitiydestä tuli korkein ja haluttavin status naiselle, tai ainakin se aiemmin kexitty ja päätetty naisen primitiivinen velvollisuus ja myötäsyntyinen vaisto puettiin tällä kertaa romanttiseen tyllihörhelöön ja kuorrutettin intohimolla. Tää trendi alkoi valistuxesta ja jatkui erilaisten protestanttisten ja katolisten uudistusten myötä 1900-luvulle. Size saavutti huippunsa Freudin jutuissa. Äiti on vastuussa siitä tuleeko lapsista onnellisia ihmisiä. Syyllistäminen konseptina syntyi.
xxx/ellauri116.html on line 232: - Minä olen käynyt 17 kertaa Norjassa. Ulla ei kertaakaan, Arnon nauraa. Ulla täydentää erilaisuuden kuvausta sanomalla, että eihän heillä ole mitään yhteistä. Silti he kertovat olevansa todella onnellisia. Kumpikin antaa toiselle tilaa ja vapauden olla oma itsensä.

xxx/ellauri123.html on line 301: Me kaikki haluamme olla onnellisia. Me kaikki paiskimme lujasti töitä työpaikoillamme, kouluissamme, urheilulajiemme parissa, vanhemmuudessa tai harrasteissa. Kun syytä tähän tarkastellaan tarkemmin, huomaamme, että kaikkihan me viime kädessä tavoittelemme onnellisuutta. Perimmäisenä motivaationamme on halumme olla onnellinen.
xxx/ellauri123.html on line 417: Vanhassa nojatuolissa, ennen kuin hän ehti ampua, hän nukahti ja näkee ihmeellisen unen: Tässä unessa hän ampuu itseään rintaan, hän kuoli, hänet haudattiin – hän on kuollut mutta kuitenkin hän tietää jatkuvasti, että hän on olemassa. Jotain kypsyy hänessä, ja vaikka hän ei voi puhua, hän kuitenkin koko olemuksellansa huutaa korkeampaa voimaa, korkeampaa älyä; – ovatko ne Dostojevskin sanoja, vai ovatko ne korkeammalta taholta? Unessa alkaa sitten tapahtua. Hauta avattiin, tumma hahmo vei hänet avaruuteen, sinne pienelle tähdelle, jonka hän on nähnyt pilven raossa. Siellä on maapallo, sama kuin meidän, kaikki on siellä kaunista. Ihmiset ovat iloisia, onnellisia, avuliaita. – Unissa hän näkee ihmiskunnan vanhan unen paratiisista, tai kultaisesta aikakaudesta, ajasta ennen syntiinlankeemusta. Hän näkee tämän kaiken pikkutarkasti, elää sen mukaan – menee tuhansia vuosia.
xxx/ellauri177.html on line 411: -- Vai niin! kurjuutta! änkytti Albine, hän katsoo, hän katsoo... Kuuntele minua. Vannoit tottelevasi minua juuri nyt. Pyydän sinua, käänny ympäri, katso puutarhaan... Etkö ollut onnellinen puutarhassa? Hän antoi minut sinulle. Ja mitä onnellisia päiviä sillä on meille varattavissa, mikä pitkä autuus, nyt kun tiedämme kaiken pimeyden onnen! älä ota pois. Katso, ne muut, kaikki nämä ihmiset tulevat väliimme. Olimme niin yksin, niin eksyksissä, niin puiden vartioimina!... Puutarha on rakkautemme. Katso puutarhaa, ole hyvä ja polvillasi.
xxx/ellauri177.html on line 507: Albiino nauroi upeasti. Hän kohotti kätensä, hän uhmasi taivasta. Hui! "Sitten", hän sanoi, "sinä pidät Jumalastasi parempana kuin minä!" Sinä uskot siihen minua vahvemmin. Kuvittelet, että hän rakastaa sinua paremmin kuin minua... Tässä! sinä olet lapsi. Joten jätä tämä hölynpöly. Palaamme puutarhaan yhdessä, rakastamme toisiamme, olemme onnellisia ja vapaita. Se on karhun elämää. Saa mettä kämmentää.
xxx/ellauri177.html on line 675: Paha pappi suunnittelee karkumatkaa Albinen kanssa. Hän tajusi itsensä puhuvan ääneen hetken. Koska rako muurissa oli edelleen olemassa, hän yhtyisi Albineen auringonlaskun aikaan. Hän tunsi itsensä hieman suuttuneeksi tästä päätöksestä. Mutta hän ei uskonut voivansa tehdä toisin. Hän odotti häntä, hän oli hänen vaimonsa. Kun hän halusi herättää kasvonsa, hän näki ne vain hyvin kalpeana, hyvin kaukana. Sitten hän oli huolissaan siitä, kuinka he asuisivat yhdessä. Heidän olisi vaikea jäädä maahan; heidän täytyisi paeta kenenkään epäilemättä sitä; Sitten kun he olisivat piilossa jossakin, he tarvitsisivat paljon rahaa ollakseen onnellisia.
xxx/ellauri193.html on line 567: Ranskis kasarileffassa junaonnettomuudesta selvinnyt osaton tyttö Helene pääsee vahingossa varakkaan viininviljelijäperheen pojan lesken vaihdokkaaxi ja kiintyy vähitellen koko perheeseen, varsinkin kilttiin anoppiin Lenaan ja pikkuveli Pierreen. Kun psykopaatti vauvan isä tulee vainoamaan perhettä, Helene puukottaa sen kuoliaaxi, Pierre kätkee ruumiin ja Lena ottaa syyn niskoilleen. Kaikki ovat onnellisia. Tää oli hyvä ohjelma, tästä mie pidän. Tää on mun moraalikäsitysten mukaista: hyvät on kilttejä toisilleen ja pitää yhtä, paskiaiset tapetaan muitta mutkitta. Kikka on vaan siinä että tietää lähimmäisensä. Paskiaisen määritelmä riippuu puolesta.
xxx/ellauri199.html on line 798: Tietäen, että he ovat onnellisia Knowing they´re happy
xxx/ellauri199.html on line 802: Olisimme niin onnellisia sini ja mini We would be so happy you and me
xxx/ellauri224.html on line 320: Dostojevski meni ensimmäisen kerran naimisiin Maria-nimisen lesken kanssa vuonna 1857, mutta he huomasivat pian, että he olivat yhteensopimattomia ja onnellisia yhdessä. Maria kuoli vuonna 1864, samana vuonna, kun Dostojevski menetti veljensä Mihailin, ja Dostojevski huomasi olevansa taloudellisesti vastuussa Marian pojasta ja Mihailin perheestä.
xxx/ellauri237.html on line 1047: Kukaan ei voi epäillä sitä, että optimismi on asenne, joka voi viedä meidät pitkälle elämässä ja auttaa meitä olemaan onnellisia. Optimismi on hyve, kunhan optimistisella ihmisellä on korkea itseluottamus ja hän on realistinen ympäröivään ympäristöön nähden. Elikkä siis terve optimisti on se jolla oikeasti on hyvin pullat uunissa.
xxx/ellauri287.html on line 259: Lähetimme kuurimme dokumentaatioineen testattavaksi 7:ään tutkimuskeskukseen Aasiassa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Tiedemaailma alkoi kohista meistä. Kuurimme tehokkuus vahvistettiin kiistattomasti.Vielä testien kestäessä 9000 ihmistä oli laihduttanut sillä tehokkaasti ja turvallisesti. Puhelimemme soivat jatkuvasti! Saimme onnitteluja maailmankuuluilta tutkijoilta. Olimme onnellisia. Siihen asti, kunnes…
xxx/ellauri287.html on line 294: - Ihmiset, jotka ovat jo hyötyneet hoidosta, kirjoittavat meille kiitoskirjeitä. Jotkut ovat saavuttaneet vaikuttavia tuloksia poistaessaan yli 100 kg ylipainoa. Jokainen nauttii hyvästä terveydestä ja on saanut viehättävän ulkonäön. He ovat onnistuneet luomaan onnellisia ihmissuhteita ja saamaan ylennyksiä työssä. He ovat palanneet vanhoihin mielitekoihinsa, jotka he olivat kieltäneet itseltään ylipainon aiheuttaman häpeän takia kuten normaali auringonotto rannalla tai uima-altaalle meneminen tai jäzkisammioiden ahmiminen...
xxx/ellauri307.html on line 856: Aluksi Brown ei maininnut noista väitetyistä rakastajattarista ja suhteestaan hollantilaisen hevoskouluttajan Judith Pietersenin kanssa, mutta nyt kirjoittaja vahvistaa, että he ovat pari. "Olemme erittäin onnellisia", se kuulostaa.
xxx/ellauri312.html on line 914: Aika samanlainen on tässä idis Hölderlinillä kuin Rortylla: kaikki tää turinointi jumalista on fiktio, se on vain keino hoitaa asioita jotka oikeasti tekee apinoista onnellisia, nimittäin lain kirjain sekä kiinteä ja irtain omaisuus. Plus pano tietysti, mutta siitä ei tällä kertaa puhuta. Oliko Hölderlin muuten homo vaiko ainoastaan hullu kuin pullosta tullut? Riki Sorsa haluaa panna kovat tieteet lunastuxeen, siitä tässä on viime kädessä kymysys. Vizi mikä vetelys. "Finding new, newer, more interesting, more fruitful ways of speaking", kuten sentimentalismi, paskanjauhanta ja vaihtoehtoiset totuudet. Ei siltä että niissä mitään uutta olisi, onhan samaa sontaa hangottu jo maailman sivu.
xxx/ellauri320.html on line 229: Barbara Cartlandin valtavassa takakatalogissa on satoja historiallisia puhtaita romansseja täynnä huimia prinssejä, itsenäisiä ja vahvoja sankarittaria, synkkiä rakkauskilpailijoita ja jännittäviä paljastuksia, jotka ovat täynnä onnellisia loppuja. Valitse kirjat, joita haluat selata annettujen suodattimien avulla.
58