ellauri009.html on line 1815: Ne on vaan onnekkaita heppuja, jotka on arvanneet kerran oikein, olleet oikealla paikalla oikeella hetkellä. Kun lukee niistä vähän tarkemmin, huomaa että muun aikaa ne on ollu yhtä pieniä ja tyhmiä ääliöitä kuin muut, ellei vielä pienempiä ja tyhmempiä.
ellauri035.html on line 1168: "Seuraa onnekkaita, vältä onnettomia." Ex tää oo aika paha? No ei koska onnettomuus on oma vika, onnettomat on oikeasti pahoja. Kaikki on siis kunnossa. Tää on seppoilijan credo, tästäkin on monasti jo ollut puhetta.
ellauri135.html on line 322: Ну, не везло нам с петухами, не везло: No, emme olleet onnekkaita kukkojen kanssa, onnekkaita:
ellauri236.html on line 526: Olin hiljattain Washingtonissa Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kokouksessa, sanoi tohtori Luova Tuho. Taloushistorioitsija Niella Ferguson sanoi siellä pitämässään puheessa, että olisimme onnekkaita, jos saisimme vain 1970-luvun kaltaisen talouskriisin emmekä sotaa kuten 1940-luvulla. Kansalliset turvallisuusneuvonantajat olivat huolissaan Naton sekaantumisesta Venäjän ja Ukrainan väliseen sotaan sekä Iranin ja Israelin törmäyskurssista. Ja juuri tänä aamuna luin, että Joe Bidenin hallinto odottaa Kiinan hyökkäävän Taiwaniin ennemmin tai myöhemmin. Rehellisesti sanottuna: kolmas maailmansota on tosiasiassa jo alkanut, varmasti ainakin Ukrainassa ja kyberavaruudessa”, hän sanoo. Jo on siinä aivan vitun oikeassa.
ellauri285.html on line 273: Aloitetaan arvostuksesta. Erittäin merkittävät merkitysparadigmat, kuten Hannah Arendt tai Marie Curie tai Mary Robinson (n.h.¹) ovat ihailun, arvostuksen ja jäljitelmän sekä inspiraation ja kohotuksen lähteet. Jos olemme onnekkaita, meillä on samanlaisia kokemuksia elämän mielekkyyden kokemisesta. Ne näyttävät sisältävän sekoituksen toisiinsa liittyviä ensimmäisen persoonan asenteita: eräänlaista ylpistelyä siitä, mitä olemme tehneet (kutsu sitä omahyväisyydexi, erottaaksesi sen esimerkiksi ylpeydestä omasta maasta, johon syntyminen on vain zägää, lottovoitto), tyytyväisyys ja jopa innostus siitä, mitä teemme, luottavainen toivo vaurastumisesta tulevaisuudessa. Olettaen, että on oikein, että elämän mielekkyyden löytäminen on 1-4 tällaista asennetta, on uskottavaa, että elämä on mielekäs jos tällaiset asenteet ovat oikeutettuja. Muussa tapauxessa elämäsi on absurdia ja se on mennyt totaalisesti päin persettä, ainakin jos sinulla pyyhkii mies.
ellauri317.html on line 151: Jo työn alussa ja varsinkin eeposen toisessa osassa nämä troijalaiset näyttävät yhä useammin siltä kasakkaeliittiltä (starshyna), jotka taistelun sijaan taivuttivat polvensa Venäjän valtakunnalle ja integroituivat venäläiseen upseerikuntaan ja jopa aatelistoon hankkien oikeuden omistaa entisaikojen vähemmän onnekkaita maanmiehiä (esim. Lavr Kornilov). Sen sijaan latinalaisia ​​verrataan eksplisiittisesti jaloihin ja kiusattuihin Zaporozshin kasakoihin (4.102), jotka jatkoivat kiivaasti Sichin ja vapaiden instituutioidensa puolustamista loppuun asti ulkomaalaisia ​​hyökkääjiä vastaan.
ellauri348.html on line 344: Rakentava meedia ei kertoisi rumista konflikteista tai toivottomista yrityxistä pysäyttää luontokatastrofia, vaan välittäisi liikuttavia menestystarinoita ihmisistä jotka jakavat hyväntekeväisyyttä toisille. Suosituimmat elokuvat olisivat Remember the Titans, Forrest Gump ja Eternal Sunshine of the Spotless Mind. Kyseiset elokuvat koettiin merkittävixi, koska ne sivuavat FUCK! teemoja. Ne auttavat iloizemaan ihmisistä, jotka ovat olleet vähemmän onnekkaita kuin me ize. Elokuvat lisäsivät yleisesti halua hymyillä ihmisille, jopa tuntemattomille. Ontto Eskolakin hymyili mustalaisille. Iloinen ukko! romanit sanoivat.
ellauri378.html on line 626: Nazihallitus rohkaisi SS-sotilaita "tutustumaan" kauneimpiin tyttöihin Euroopan kansoista, jotka he valloittivat Saksan laajentumisen aikana. Sitten, jos naiset olisivat onnekkaita tullaxeen raskaaksi, heidät lähetettiin Lebensborn-taloon, joka tarkoittaa kirjaimellisesti "elämän fonttia" käännettynä. Kuten näissä vauvoissa olisi se "fraktuurafontti", joka saisi käyntiin Saksan ja sen vangittujen maiden arjalaisväestön ja varmistaisi hymyileväin, sinisilmäisten vauvojen superkilpailun.
xxx/ellauri027.html on line 978: Kondari. Junanlähettäjä kuten Orpo Olli isona. Onko Hyvinkäälle mänijöitä, juna män justiisa. Ei saablari, kyl se niin on vaan näkyleipä, et mä oon jo liian vanha tähän meininkiin. Seis karuselli, tahdon ulos. Tää kaikki tuntuu musta vaan öklöttävältä, pahvimukit, flowt, jo se seikkakin et ne vaarantuneet, kohta sukupuuttoon kuolleet sotaveteraanit on näiden nykyisten asiakkaiden isoisiä tai muuten jo tarunomaisia. Tosiasiassa sodasta eloon jääneet oli niitä onnekkaita, jotka osas pitää pään matalalla ja olla rynnimättä päätä pahkaa ensimmäisinä. Niinkuin Calle ja iso Pauli. Niitä ize asiassa vähän hävetti kun ne jäivät henkiin. Jo on hullua.
xxx/ellauri056.html on line 313: Mauri ei ehkä usko kohtaloon mutta sentään huonoon ja hyvään pullaan. Jotkut on onnekkaita kuin Hannu Hanhi, joillekkin käy koko ajan kehnosti kuin Aku Ankalle. Viuhkan selityxenä on izekunkin alitajunta.
xxx/ellauri436.html on line 336: Se ei ainoastaan ​​johtanut ystävyyteeni Jerome Michaelin kanssa, joka oli elinaikanaan ja jonka kanssa kirjoitin toisen kirjan, Crime, Law and Social Science, joka julkaistiin vuonna 1933, vaan se johti myös kokonaiseen sarjaan onnekkaita seurauksia, jotka edustivat onnenkantamoista elämääni. Ensinnäkin, kun Hutchinsista vuonna 1929, 30-vuotiaana, tuli Chicagon yliopiston rehtori, hän kutsui minut apulaisprofessoriksi kolmelle alueelle – filosofian ja psykologian laitoksille sekä oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Palkkani Columbian yliopiston opettajana, 2 400 dollaria vuodessa, oli tarkoitus nostaa 6 000 dollariin.
xxx/ellauri436.html on line 338: Tästä edusta huolimatta minulla oli järkeä nähdä Chicagossa itselleni suurempia akateemisia mahdollisuuksia kuin minulla olisi ollut, jos olisin jäänyt Columbiaan. Koska en ollut vielä pettynyt akateemisen elämän "iloissa", menin Chicagoon, enkä ainoastaan ​​opettamaan filosofian ja psykologian laitoksilla ja oikeustieteellisessä tiedekunnassa, vaan ensisijaisesti vetämään yliopiston ensimmäisen vuoden opiskelijoille suunnatun hienon kirjallisuusseminaarin Bob Hutchinsin toimiessa toisena moderaattorina! Se oli tilaisuus, josta en voinut kieltäytyä, ja sen hyödyntämiselläni on ollut monia seurauksia, jotka kaikki ovat olleet minulle onnekkaita. Olen ollut oikea onnenpoika!
xxx/ellauri436.html on line 340: Ja nyt tulee jotain vielä jännempää! Nimittäin William Benton oli ollut Bob Hutchinsin luokkatoveri Yalessa. Jäätyään eläkkeelle mainostoimistosta Benton and Bowlesista Hutchins toi Bentonin Chicagon yliopistoon ja nimitti hänet suhdetoiminnasta vastaavaksi vararehtoriksi. Läheisen yhteistyöni kautta Bobin kanssa tutustuin luonnollisesti Bill Bentoniin. Tästä kehittyi ystävyys, jolla oli minulle monia onnekkaita seurauksia. Pääasiallisia seurauksia olivat Bentonin tultua Encyclopædia Britannican toimitusjohtajaksi minusta tuli Bobin apulaispäätoimittaja Great Books of the Western World -teoksen ensimmäisessä painoksessa, tuotin siihen liittyvän Syntopiconin, lopulta seurasin Bob Hutchinsia Britannican toimituskunnan puheenjohtajana ja minusta tuli Great Books of the Western World -teoksen toisen painoksen päätoimittaja.
xxx/ellauri436.html on line 354: Toivottavasti olen nyt tehnyt selväksi, kuinka yksi suuri onnenpotku – tässä tapauksessa ystävyyteni Bob Hutchinsin kanssa – johti lukuisiin muihin, jotka kaikki olivat onnekkaita sattumia. Tarvittaessa voin vielä tarkentaa. Okei, ei väkisin.
xxx/ellauri436.html on line 356: Mut hei on vielä muita, joita en ole vielä maininnut, ystävyyssuhteita, jotka ovat olleet minulle onnekkaita, mutta jotka eivät liity Bob Hutchinsiin. Yksi niistä oli ystäväni Arthur Rubinin vaikutus elämääni. Ystävyys alkoi Columbian yliopiston psykologian laitoksen kirjastossa, kun olin vielä yliopiston perustutkinto-opiskelija. Tämä jatkui hänen kuolemaansa asti. Hän auttoi minua läpi avioeroni Helenistä ja myöhemmin juhlisti avioliittoani Carolinen kanssa. Hän oli erittäin avulias minulle lastemme kasvatuksessa.
xxx/ellauri438.html on line 115: Roomalaiset sanoivat: ante obitum nemo supremaque funera felix, mikä tarkoitti että kazotaan lopputulema eikä onnen pipunoita. Se ei vielä ratkaise sovelletaanko loppupeleissä differentiaalia vaiko integraalia. Esim Napoleonin tai Alexanterin loput oli noloja, oliko ne onnellisia tai edes onnekkaita? Entä Jeesus?
16