Huomaa et synnit on luonteenpiirteitä, paheet tapoja, rikoxet tekoja. Hemmoja rankaistaan uskonnossa niiden luonteesta, ei rikoxista. Luonnetta pitää muuttaa, kun on tapahtunut rikos. Ylpeä tekee rikoxia, jotka palvelee sen turhamaisuutta.

Uusi Héloïse. Hmm, osat ovat vaihtuneet. Julie on nyt holier-than-thou munaton Abelard, ja Ted sen ahnas Heloise. Mitkä oli Jullen munat, ja kuka ne siltä leikkasi? Iskä varmaan, joka torppas tyttären kaukalon laitaan ja siten abortoi onnen kaupalla Tedin sikiön, ja sai Julkun sitte ottamaan tylsän mutta sentään aatelisen Wolmarin. Pysyi möngöt suvussa.
ellauri014.html on line 1444: Jokainen on oman onnensa seppo, ja saa kvartaalipoljennon tahdissa yrittää päästä anonyymin rahaläjän päälle. Luova tuho suo paremman koron kuin raha, joka seisoo jouten ankkalammikossa.
ellauri014.html on line 1643: ... interesting and ingenious burlesque compositions such as La Murtoleide (81 satirical sonnets against Gaspare Murtola), the "capitolo" Lo stivale; Il Pupulo alla Pupula (burlesque letters) etc. Many works were announced but never written, including the long poem Le trasformazioni, inspired by Ovid´s Metamorphoses, which was abandoned after Marino turned his attention to Adone.
ellauri014.html on line 1722: So, yeah (the blogger goes on), I know I am not an internationally renowned poetry critic, but it strikes me that this is an entirely different poem. There is a blossom in both poems, and a journey. But there isn’t much else that connects them. I don’t think I am being overly literal when I suggest that either Montgomery has misattributed the original poem, or that her version is a pretty radical interpretation.
ellauri014.html on line 1724: And maybe a better one. I am perhaps not the best judge, but it seems to me the gritty upward-way poem is better than the floral lift to heaven. Bryant, however, is a celebrated poet, and Montgomery merely an interesting poet. My personal connection to the upward way and my own struggles to work out my vocation might bias me.
ellauri014.html on line 1770: Like Bryant’s poem, this verse is about autumnal flowers. With some searching I found this poem in the 1884 New Year’s edition of Godey’s Lady’s Book. “Tam! The Story of a Woman” by Ella Rodman Church and August De Bubna includes this poem. In the story the verses are found in a copy of Bryant’s poetry–hence Montgomery’s connection to the poem–but in the (relatively boring) story they are actually written on a slip of paper that was found in the Bryant book–and written by a woman who tentatively hopes to make a career as a poet in a male’s publishing world. Intriguingly, Montgomery seems to have forgotten the original context of the verse, but herself emulated the desire of “Miss Powell” in the story.
ellauri015.html on line 164: Ja mies, boltsi oma onneton.

ellauri015.html on line 754: Harppisaku vihitään Jouzan kirkossa, jonne se haluu hipsiä sisään Nick Caven innottoman biisin "Into my arms" tahdissa. Cavella on elvis letti takatukalla ja ärsyttävä pystynokka, isot nenäreiät, laulaa kuin Kari Tapio kertaa Juha Katainen. Nick on aussi. Pahempaa on et Nick on deisti, vielä pahempaa: diggaa Bill Blakea, romanttista ateistia ja moniavioista sekobolzia, joka piirsi outoja kuvia ja kirjoitti mitäänsanomattomia runoja.
ellauri015.html on line 775: Voin uskoa, että Wokulla oli samantapaisia kulttuurishokkeja tänne tullessa kuin Ramilla. Lea ei puhunut saksaa, mutta halusi silti viestittää kaikenlaista saksalaiselle vävylle, onnexi Lea oli nopea puhuja ja hyvä näyttelijä, ja Rikulasta tuli kääntäjä. Pauli ei uskonut että sakemanni saisi saunaan tulta, niin herrakansaa kuin onkin, ja tunaroi pitkän tovin sille mallixi. Kostoxi Woku vinoili sen pikku korjauxille kuuden tuuman nauloilla. Ehkä Woku näki samantapaisia painajaisia kuin Rami (ks. alempana). Oudoista lankomiehistä hiirenkorvat päässä jotka sanoo: Ich bin eine Ratte.
ellauri015.html on line 852: Wolfram Roth on kaikkien lähipiirin setämiesten kauhistus. Wolfram toimii isänä ja äitinä, ei vaan huolla autoa ja vaihda lamppuja kuten muut isät, vaan hoitaa kodin, ruuan, lapset, vaimon, mökin, kaikki salkut on sillä paitsi pääministerin ja ulkoministerin. Korjaa kaiken, käy kaupassa, leikkaa hehtaarinkokoisen nurmikon heti mökille tultua itse säätämällään päältäajettavalla leikkurilla, kulkee rytkyissä sähkötyökalu kädessä, rakentaa kellarin, verannan ja mökin, paperoi seinät, ohjaa kaikkia ammattimiehiä ja korjaa niiden jälkiä, neuvoo poikia, tekee susheja ja leipoo kakkuja (onneksi likilaskuisia). Käy kaikesta tästä huolimatta joka päivä töissä polkupyörällä, tekee pitkää päivää ja tuo kotiin paljon pekonia, hankkii vielä lisätienestejä takapäivystäjänä kesälomalla. Mutta muistaa töiden jälkeen palata nopeasti kotiin. Istuu uupuneena kuistin pallille ja kysyy Riitalta: käynkö kaupassa vai imuroinko ensin?
ellauri016.html on line 222: Tuonne lännemmäksi tulis rautatie, monta raidetta ja tuhansia junia vuorokaudessa, kuskaamaan tarpeetonta paskaa ja laahusta, kuluttamaan sähköä ja lämmittämään ilmastoa. Kolkkaamaan ja kirskuttamaan raiteita niin että sievissä puutaloissa vieressä asuvat vanhuxet ei saa nukkua.
ellauri016.html on line 226: Ja tuonne radan varteen yötä päivää auki häärääviä Eisengaardeja, kylmän keltaisin valoin valaistuja termiittipesiä, mamuja kokoavia häliseviä tripla malleja.
ellauri016.html on line 234: Tasan ei käy onnen lahjat maailmanmitassa.
ellauri016.html on line 265: Bhutan ei mittaa kansantuotetta, vaan kansanonnea. Sekin mitta on kovin suspekti, kysytään vaan pari monitulkintaista kysymystä, ja vastaakohan kukaan käsi sydämellä kuitenkaan. Miten karvainen on sun perse, asteikolla 0-10? Ei ole kivaa paljastaa toisille, että menee huonosti, kuinka karvainen se oikeasti on. En tahdo onnea, tahdon rahaa, sanoi Wagnerkin Viiville.
ellauri016.html on line 267: Tasan ei käy onnen lahjat siis, mut mix pitäiskään? Eihän se ole Darwinin etujen mukaista. Tasa-arvoa on etupäässä ydinperheen sisällä lasten keskellä, jos sielläkään. Joulupukki tuo kaikille mieleiset lahjat, muttei välttämättä samanhintaiset.
ellauri016.html on line 308: Jorma ja Helena ovat eronneet. Jorma Uotinen narahti kiinni pettämisestä sveitsiläismiehen kanssa
ellauri016.html on line 920: Meillä on käynyt huono tuuri: jalka murtui, vaimo kaatui, lapset putos sängystä, toinen ikkunasta. Selvis onnex säikähdyxellä. Meidän elämämme ei ole mennyt täällä hyvin. Kaasebia itkettää. Jopi rupisessa kopissa vailla jopia, ilman raikastavaa tuulispäätä.
ellauri016.html on line 931: Vastaanottokeskuxen johto huomauttaa: ensisijainen tehtävämme ei ole kotouttaa, kerta mahdollisimman moni näistä veijareista on määrä palauttaa. Kotoutus kuuluu kunnille plus niille onnekkaille jotka ei hujahda läpi meidän pöntöstä vaan jää useammankin vedon jälkeen tänne kellumaan. Meidän tehtävä on varastoida, ja teemme sen nyt noin 40 euron taksalla per pää ja päivä. Ei hullumpaa, kustannustehokasta.
ellauri016.html on line 947: Se ei huomaa, et tätä on jo mietitty. Sixhän siellä on ne vessanpesuvuorot, niistä tulee käymälähygienian asiantuntijoita odotellessa. Sitä ne tulee tarvizemaan työelämässä, jos pulla käy ja ne saa jäädä tänne onnelaan.
ellauri016.html on line 1033:

Viitekehys oli E. Saarismainen positiivinen psykologia. Tuunaa työsi, niin olet oman onnen seppo.
ellauri016.html on line 1054: Ja onnex kustoxen lausunto on nyt vapaaehtoinen. Illalla mä vien karonkkaan tohtorille kukkasen.
ellauri016.html on line 1094: Kehitysvammasen pojan mieshoitaja Piexämäellä koitti kusettaa onnetonta onnekasta potilasta, joka raaputti roskixesta kaksisataa viiskyt tonnia. Pani pojan rahat pokkana kiiresti omalle tilille. Eise mitään voittanut, varsin valehteli. Siis se mies. Poliisille korjasi lausuntoa: säilytin rahoja vaan pojan puolesta. Omalla tilillä.
ellauri016.html on line 1190: kiertämään slit och släng sisustajan onnelaa.
ellauri017.html on line 98: Vuonne '95 lähdettiin Viroon rengasmatkalle vanhalla vihreällä mannepirssillä. Joo me ollaan tosiaan viherpiipertäjiä, puunhalaajia. Myös vihreitä rikkaammille naapureille, kuten Takkahuipaleille, joille äitimamma tuo muovisäkeittäin käteistä pirssiämme paljon uudemmalla mersulla (tai toi, viime aikoina siellä on ollut aika hiljaista), ja toisella puolella asuville Haavikoille, joiden mutrusuinen kuuluisa kirjailijapappa oli käärinyt kokoon niin paljon pätäkkää, että koko perhe lapsukaisineen on sillä pärjäillyt kivasti. Mettää lienee muutamia neliökilometrejä, sitä taloon jääneet hyvinvoivat agronomilapset varmaan hoitelevat. Heikki möi jonkun turvetehtaan ja osti sillä miljoonakämpän Kalasatamasta. Tuskin on täysin tyytyväinen sijaintiin, se on justiinsa ruman Redin tornitalon takana. Mutta sieltä näkee Kulosaareen, Heikki voi kaihoten kiikaroida lapsuutensa kontuja.
ellauri017.html on line 128: No ei nyt näitä ihan loputtomiin ole ollut, tyyliin joka toinen vuosi, mut ei sekään mikään sääntö, milloin minnekin ja hyvin erilaisia. Ei näillä kuuhun olla menty, mutta sentään jonnekin. Yhtään pahaa trippiä ei ole ollut joukossa.
ellauri017.html on line 460: Gurdjieffin maine huononi vuonna 1923 uusiseelantilaisen kirjailijan Katherine Mansfieldin Le Prieuréssa tapahtuneen kuoleman johdosta. [selvennä] Tosin Mansfieldin kerrotaan viettäneen elämänsä onnellisimman ajanjakson Prieuréssa.
ellauri017.html on line 650: hylättyjä, osattomia, muutenkin syrjäytyneitä elon onnesta,

ellauri017.html on line 663: Seurasi emäntäänsä jonnekin pilvenlongalle,

ellauri017.html on line 827: Jos se nijn muilda, jotca nämät ennustuxet coonnet ja kirjoittanet owat, on tapahtunut, eli jos Propheta idze tilan jälken sen nijn on tehnyt/ ei tietä sanoa.
ellauri017.html on line 894: Papit ja Prophetat owat hullut wäkewistä juomista. He owat uponnet wijnaan ja hoipertelewat wäkewästä juomasta. Caicki pöydät owat täynäns oxennusta ja riettautta on jocapaicas.
ellauri017.html on line 1095: Ihankuin mafiapomo buonaparte Piukoissa Paikoissa, jolla oli kuulolaite. Muita kuulematta äänesti izensä capoxi. Ammutti kilpailijan pikkupomo Spatsin reikäompeluxexi kakun sisältä. Kakku oli päältä kaunis, sisälmyxet rumat. Oli käyneet Spatsin lipposet liika piukaxi, koitti isokenkäisexi, ei ollut onnea vaikka onniteltiin.
ellauri018.html on line 58: Elastisen kappale "Eten takse" sai HS:ltä paljon peukutuxia. Se onkin HS:n mieleistä oman onnensa seppoilua. Myös Gasellien kappale on pysäyttänyt kuuntelijat miettimään omaa ajankäyttöään. Siitä muuten luennoi hiljan Hesarissa joku self help guru. Herää viideltä niin ehdit enemmän, vaikka kahta työtä tehdä peräkkäin. Koval duunil asiat vaan onnistuu.
ellauri018.html on line 83: Onni et onnellinen loppu

ellauri018.html on line 97: Et pitäis päästä jonneki

ellauri018.html on line 176: vaik oliskin, mulla ei onneks ole paljon koskaan käteistä)

ellauri018.html on line 294: Menin pian sen jälkeen ylös ja pukeuduin uudestaan, ottaen haltuuni, toivoaxeni onnellisella hetkellä kaksi kääröä, kuten isäntäni suvaizi niitä nimittää (viitaten sillä aikaisempaan jakooni emännältä saamieni ja hänen izensä minulle lahjoittamien oivallisten vaatekappalten välillä); ja puin ylleni hienot alusvaatteet, silkkikengät jalkaani ja hienot valkoiset puuvillasukat, otin hienon täytetyn alusntun, siron, vihriäisen, Mantuan silkistä valmistetun viitan ja takin, ranskalaisen kaulahuivin, kamritsi-nenäliinan ja puhtaat hansikkaat. Ottaen sitten viuhkani ja pienen upean käsilaukun minä kazahdin peiliin ja luulin izeäni taas vallasnaisexi; mutten unohtanut asianomaisia kiitoxia siitä, etä saatoin näin lohdullisin mielin pukeutua näihin vaatteisiin.
ellauri018.html on line 619: Pamelan aikaan siis varmaan ainaskin joka kymmenes ellei viides neizeelliseen viixeen vetäjä oli onnellinen isä. Muistettakoon että pyhä henkikin veti kamat pussiin ekalla.
ellauri018.html on line 649: Herra B.n huono luonne selviää. Se on pois pilattu paskianen. Hänen rakas äitinsä hemmoitteli hänet pilalle. Kukaan ei saanut puhutella häntä tai sanoa mitään vastaan hänen lasna ollessaan; ja niinollen hän ei ole tottunut hillizemiseen eikä voi sietää vähintäkään seikkaa, mikä käy ristiin hänen rajun tahtonsa kanssa.
ellauri018.html on line 951: Mies on naisen pää, koska Jumala on toisia suosinut enemmän kuin toisia ja koska mies elättää vaimoaan. Hurskas vaimo on nöyrä ja vartioi siveyttään, koska Jumala on antanut sen vartioitavaksi. Jos pelkäätte vaimonne olevan uppiniskainen, varoittakaa häntä, välttäkää häntä vuoteessa ja lyökää häntä, mutta jos hän sitten tottelee teitä, älkää ahdistako häntä enää. Jumala on korkea, mahtava. (4:34)
ellauri018.html on line 1048: Teidän oikeutenne on, että vaimonne eivät anna kenenkään, jota te inhoatte, astua vuoteeseenne, ja etteivät he tee selkeää säädyttömyyttä. Jos he näin tekevät, Jumala on antanut teille luvan välttää heitä vuoteessa ja lyödä heitä, mutta ei liian kovasti. Jos he pidättäytyvät näistä asioista, heillä on oikeus saada kohtuullinen elatus ja vaatetus. Neuvokaa naisia lempeästi. He ovat teidän vankejanne, eikä heillä ole valtaa omien asioittensa suhteen, mutta te olette ottaneet heidät Jumalan teille uskomaksi velvoitteeksi, ja teillä on oikeus nauttia heistä sukupuolisesti Jumalan sanojen mukaan.
ellauri018.html on line 1059: Sharian luonnehtima Jumalan lakiin perustuva yhteiskuntamalli edustaa antropologian näkökulmasta klaaniyhteiskuntaa, joita esiintyy siellä, missä eläminen ei perustu maanviljelyyn ja missä ei ole keskitettyä hallitusvaltaa.
ellauri018.html on line 1106: Mamuilla ja luonnevikaisilla hulluilla on sama ongelma: niiden onneton elämä erilaisina kuin koppiaiset muurahaispesässä (zhuk v muravejnike) on valtalinjan koirista surkuteltavaa, mutta samalla yrjön ällöttävää. Hauskaa pitäessään ne on erityisen ärsyttäviä, ne ei muutu siitä yhtään kivemmixi. On alueita missä kaikki kohtaavat, esim vauvat on kaikista ihania. Mutta sit jo tulee kulttuurierot kuvaan, yhden lemppari meemit ei ookkaan toisesta kivoja. Kulttuurierot tulkataan luonne-eroixi.
ellauri018.html on line 1110: Ei tietystikään kaikki, mutta taajuuskin on kulttuuriero. Meillä noin tekee vaan hullut ja luonnevikaiset, ikävät ihmiset. Noihan on ihan hulluja. Outoa porukkaa. Ils sont fous, les romains. Pitäskö meidän muuttua tollasixi, ja vielä kiittää siitä? Ei meidän perhe ainakaan ikinä. Köyhiä ollaan, mutta kunniallisia. Zahra laita huivi kunnolla!
ellauri018.html on line 1112: Sodan nähnyt somalimummo valittaa: "ihmiset ovat menettäneet rakkauden ja kunnioituxen toisiinsa. Nyt he keskittyvät ezimään valtaa ja rahaa." Tervetuloa villiin länteen Aisha. Täällä ei ole nimettyjä paikkoja. Kukaan ei tunne asemaansa eikä tyydy siihen. Yrittävät keulia ja ovat pettyneitä jos eivät onnistu. Sori siitä. Ei se ole luonnekysymys, vaan ympäristöhaitta. Tilaisuus tekee varkaan, svoboda raiskaajan, valtatyhjiön täyttää joku styränki. Tää on apinan luonto. Tehdään mitä pystytään. Tää on vapaa maa. Virikehäkin ovi on auki, te ootte nyt vapaita kanoja. Sähköpaimenia ei ole merkitty karttaan. Lukekaa suomen laki, se on netissä vapaasti saatavilla. Suomeksi ja hullua kyllä myös ruozixi. Ei toki somalixi, näillä lakeuxilla ei poloteta somalia.
ellauri019.html on line 59: Jenkkiteinifilmissä Tall Girl pitkä tyttö tavoittaa ruottalaista grania mutta kapsahtaa lopulta italokatajaan, sitä yli puolta lyhyempään hukkapätkään. Kyllä pikku enbuskekin pääsi lopux halaamaan, kun oli alla appelsiinilaatikko. Pitkän tytön onnen huipennus oli päästä esiintymään lavalla, kehuskella siinä itseään, ison siskon suukku tukkia ja saada läpyjä. "May I have all of your attention." Mix vitussa, kuulux se joteski muka ohjelmaan? Ja parhautta oli kostaa ilkeälle poikaystävälle, maxaa potut pottuina kuin profeetta Jesaja. Hemmetin pyrkyreitä noi jenkit, elämänsä seppoja.
ellauri019.html on line 165: Kazomoita oli ennenkin, oli sirkushuveja, telotuxia ja tappeluita. Apinan on kiva osallistua viereiseltä oxalta naapurien käsirysyyn, hurrata omalle joukkueelle ja napostella pähkinöitä samalla. Sodat on ihan parasta viihdettä, izekin pääsee mukaan osallistumaan jos on onnea.
ellauri019.html on line 278: Mikäs se olikaan tää Edom? Ahaa, Jehovan todistajlla on siitä pitkät turinat. (Tääkin on lyhennelmä...) Ei ihme, että Jeremiaalla oli jotain niitä vastaan hampaankolossa. Vaik ei kai se niiden vika ollu et Karhuvaari valtas Ankkalinnan. Mut varmaan ne vihelteli vahingoniloisina raunioissa ja keräs talteen Roopen säiliöstä karanneita mustuneita kultarahoja. Pahanilkisiä vanhempia veljiä, Esukan karvakätisiä poikia. Karhukoplan kumppaneita, Kroisos Pennosia. No saivat lopulta ansionsa mukaan. Jeremias veikkasi oikeata hevosta, kun kannusti kotijoukkuetta. Jos toisin oisi käynyt, nyt sit kai luettaisiin jotain kadonneita edomilaisia suosivia ennusteita.
ellauri019.html on line 483: Ur-inwohner ovat sieltä ammoin kadonneet. Kadonnut on Aaprahammi telttapoppoineen. Meri tuli eteen. Pari miljoonaa pääsi vielä vähän lännemmäksi. Ryömineet sikäläisiin koloihinsa on nää siiran näköiset jenkkisotilaatkin. Isiksen vastustaja roikkuu ristillä kuin ryöväri. Niinkuin me kaikki katoamme kerran. Niinkuin me kaikki katoamme kerran. Ize asiassa aika pian. Inom kort.
ellauri019.html on line 721: Näin viime viikolla voimakkaan näyn. Se tuli rauhallisessa mielentilassa mentyäni sänkyyn, ja miettiessäni maailman tilaa. Kuljin portaita ylös jonnekin. Aluksi oli pimeää, mutta kun nousin, tuli valoisampaa ja huomasin kiipeäväni vuorelle. Vuoren huipulla oli kaksi hahmoa. Toinen oli pukeutunut mustaan, toinen valkeaan kaapuun. En nähnyt kummankaan kasvoja. Hetkeksi pelästyin että olin kuollut, ja tämä olisi jonkinlainen tuomion paikka. Hahmot huomasivat pelkoni ja sanoivat, ettei ole siitä kysymys. Musta hahmo oli kuolema. Ei siis Saatana tai demoni. Valkoinen oli enkeli. Näin ainakin käsitin. Nämä hahmot eivät olleet viholliset toisilleen. Kuolema hakisi sieluja enkelille.
ellauri019.html on line 1013: Ei muuta kunniaa. On meidän vuoro pitää kullin ruiskinaa, halpa mälli heittää raivioon, sun kummulta kulta panna vainioon. Taattojemme malliin helmaas onnellisna nukahtaa. Sun tehtävä on antaa, kätkeä tää lima lepohon, jopa antaa henki halpa jos ei muuta kunniaa sulta saa. Kunnia on ainoa oikeasti hävettävä käsite. Kunnialliset ihmiset on hävyttömiä. Häntä poikki niiden hävyltä!
ellauri020.html on line 167: Kirjan tapahtumat sijoittuu 90-luvun alun lamaan, niissä on siis vähän näyteikkunoiden kuolauksen makua. Silloin juuri epäonnexeen tuli somalien iso maahantunkeutuja-aalto Suomeen. Mut karkoitettiin Kouvolaan sillä toiveella, että ahtaalle joutunut verstas pian karsis rönsyjä. Fred Karlsson yrittikin sitä, mut sai turpiinsa. Hirtettiin in effigie. Minä myös. Sittemmin poispotkittu ylopistolehden päätoimittaja vittuili oikein nimellä. Sitä lähtien olen vihannut meedioita, julkisuutta ja toimittajia. Koko homma haisi taivaisiin. Minä myös. Meillä oli muuten siellä töissä yxi somali. En muista mitä se siellä teki. Ehkä vahtimestaroi.
ellauri020.html on line 260: Selkeesti kirjaan on nyt tullut uutta syvyyttä. Syntyy jopa tämmöstä pohdituttavaa dialogia. Tuomaan kanssa ne käy läpitte Katrinan uraoptioita. Hiihdonopettaja, kääntäjä, hotellisiivooja, valokuvamalli, näyttelijä? ei, sihen ei riitä luonnetta. Sitä yhtä paikkaa se voisi näytellä, vaikka trofeevaimona, onhan se hyvännäköinen ja näyttöjäkin on.
ellauri020.html on line 280: Matti serkun vaimo Tinna, anorektikko, oli Stockmannilla sisäänostaja. Kuoli syöpään nelikymppisenä. Poltti ketjussa. Kai ne silloin jo oli eronneet. Rankkaa on elon taistelu seurapiireissä. Matti oli Kymi OY:llä New Yorkissa markkinoijana. Joutui lopettamaan sen, kun ei maxa kestänyt. Mä olin niillä yötä kerran niiden luksuskämpässä jossain Nykin pilvenpiirtäjässä. Greta Garbo asui siinä vastapäätä. Matti oli matkoilla, Tinna paistoi mulle herkkusieniä kokonaisina. Outoa. Mulla ei ollut yöpukua ja kuljin ympäriinsä suihkun jälkeen ihan nakkena. Kuulin jälkeenpäin, että sitä oli päivitelty Hiekkaloiden naisten piirissä. Tiinakin oli ollut järkyttynyt, muttei langennut kiusauxeen kuitenkaan.
ellauri020.html on line 405: Näissä piireissä köyhyyttä on vakavasti otettavan rahan puute. Alexandra on köyhä ja onneton, ei parasta A-ryhmää enää kun Katja sieppas siltä Adamin. Onnetonten tyttöjen silmät täyttyy vedellä ja vuotaa ylize kuin Heppahullussa, kun lempiheppa lähtee vihreemmille laitumille. Täähän on vähän taas kuin La Republica, Aku olis Fernando de la Torre ja Katja Mercedes. No ei ihan nazaa, Katrinka on köyhä mamu, Mersulla on pankki. Samat raaka-aineet, eri resepti, yhtä mautonta.
ellauri020.html on line 407: Santra on onnettomasti retkussa Neil Goodmaniin, yli puolijuutalaiseen ukkomieheen, joka tykästy Santraan kun se tiesi hollantilaisista mestareista älyttömän paljon ollaxeen niin sievä, ja tää vanha juude keräs hollantilaisia maisemia, mieliharrastuxena rahan tekemisen jälkeen. Kolmas hobby on nyt Santran kaula-aukkomaisemien kazelu ja kengitys.
ellauri020.html on line 420: Katri pitää Tuomakselle leffakuzut, jonne tulee Woody Allen, Diana Keaton, William Goldman, Joseph Papp, David Mamet, Robert de Niro, Mayor Koch, Martina Navratilova, Milos Forman, Walt Disney, Jesus Nasaretilainen ja Lieko Sahovalovaa, Prahan ääni. Kaikki laulavat tshekkiläisiä kansanlauluja Katrin kitaran säestyxellä. Prahalla äänellä.
ellauri020.html on line 462: Takaisiin Nykkiin siis ja Reaganin nousukaudelle. Sattuu surullinen tapaus: lehtimagnaatin koko perhe palaa kotipesälle. Karinka itkeskelee sitä koko aamun. Sitten lounaalle ravintola Sammakkoon. Sielläkin on surullinen tunnelma. Rupert Murdoch keskustelee suu viivana italiaanopukuisten pöydässä. Cindy Adams tuskin kuuntelee tähtöstä. Baronessa di Portanova ja Houstonista lennähtänyt Joan Schnitzel työntelevät ruokaa haluttomasti haarukalla pitkin lautasta. Barbara Walters ja joku ämmä Voguesta saa tuskin sanaa suusta. Saattaahan se olla säänkin syy, ei ainakaan pörssikurssien, mutta Katrinka epäilee sitä. Kaikki ovat huolissaan kun näkevät, ettei paxuinkaan rahatukku eristä huonolta onnelta. Kuolema vaanii viikatteineen myös ökyrikasta. Tähän epäkohtaan suunnitellaan nyt kuumeisesti parannusta. Kuolemattomuus on rikkaimman ppämmän seuraava projekti.
ellauri020.html on line 479: Oiskohan tää ilta nyt apinamaisen naisen maisen onnen huipennus: Iinexen gaala on jymymenestys, se kerää pikku katupojille puolitoista miljoonaa. (Hyttysenpaska meressä, jenkeissä on miljoonia kodittomia. Maxaisivat rikkaat veroja eikä vitun gaalailtoja.) Eikä siinä kaikki, Akukin on hirmu tyytyväinen ja komeasti pukeutunut Armanilta lainaamaansa tuxedoon, ja kun ne tanssahtelee kahdestaan, kaikki muut kazoo ja ajattelee, niinkuin ne izekin: Aku on illan komein mies, nuori, rikas komea, käsittämättömän menestyvä, mikä tarkoittaa että se tekee ainoastaan rahakkaita bisnesdiilejä. Sillä on Midaan kosketus, ja sitä lyytä Kulta-Katriina on yhtä kultainen, siitä tykkää jopa toiset naisetkin. Se on kaunein nainen täällä, ja Aku on komein mies, ja älykkäin. Mitäs sitä voi enää lisää toivoa. Paitsi vielä lisää rahaa tietysti, ja lapsia, joita ei vaan ala kuulua. Ehkä vika onkin Akussa, se saattaa olla tuhkamuna. Tai se on muuttanut Iinexen munasarjat kullaxi.
ellauri020.html on line 538: Kaikilla on jotain syytä valittaa ja toisia syitä olla tyytyväisiä. Katrinka on ökyrikas, istuu ökyjahissa Venetsian lidolla pikku pikku bikinissä muki kädessä ympärillään Öky Ankka ja sen ökykumppanit. Olen onnen ankka ja tiedän sen, se sanoo haikeana. Ankanpojat puuttuvat, Tupu, Hupu ja Lupu, Leenu, Liinu ja Tiinu. Kaikkea ei voi saada, Tuomas vahvistaa. Meemit on kunnossa, geenit menee munille.
ellauri020.html on line 574: Täs kohtaa on ihan törkeää rikumaista huonosti salattua vahingoniloa toisen naisen onnettomuudesta ja omasta paremmuudesta. Suski itkee Tuomaan rappiotilaa ja ryvettää Katan merkkivaatteen valuvilla meikeillä. Voi nyt pilasin sun miljoonamekon! Et pilannut, tai oikeestaan pilasit mut ei väliä, mullon varaa. Tyylikäs ja komea Aku tulee onnnekkaasti just ovesta, ihan pirteänä lennähdettyään Miamista board meetingistä ja kysyy ymmärtäväisesti, odotanko ulkona jos haluut itkeä lisää? Tellu Sepon leskenä, Pirkko Callen haudalla, Kikka Meikussa. Insult upon injury.
ellauri020.html on line 652: Seuravana päivänä hiihtohisseillä Aku koittaa vielä pitää kiinni kummastakin, äta kakan och ha den kvar. Niinkuin pikkulapset ottaessaan 2 lelua, hukkaa molemmat. Saa paskan palkakseen, ei pokaalia vaan kakan, lyö vallan kätösensä siihen ihteensä. Tanjushka laskettelee tiehensä kuin Tiikeri-Jack. Aku ei taaskaan pysy perässä. Tanjalla on nopeampi kopukka. Aku on kuin Cadillac, kurja kääntösäde. Jean-Jacques on kuin rättisitikka, käzy kaupunkiajossa ja helppo parkkeerattava. Mut ensin kaikki tytöt spiidaa kuorossa Katrinkan pahaa onnea, Frendit ei ole yllättyneitä ja salaa vahingoniloisia, kompastuipahan toi tekopyhä Kalinkakin lopulta. Juhaa joka kikkaili sattui viimein leukaan. Tuli kikkelistä kotirouvan pannuun.
ellauri020.html on line 663: Sabrinaa haukuskellaan taas. Tähän Iivana palaa kuin koira oxennuxelle. Sabriina torvee ilkeästi kaikkialla Katrinkan erohäpeää. (Ei kait se ollut toi Liz Smith? Tuskin Liz vanha vuohi, nyt jo vainaja, jolle Ivana antoi eksklusiivin eron jälkeen. Ei todennäköistä.) Kosto elää, vaikka salanimellä. Lusijan liivijengimies on vangittu ja joutuu lusimaan. Spartalainen meininki: saa varastaa, muttei saa jäädä kiinni, siitä rankaistaan. Kaveruxet syö juustoja ja miettii elämää. Kuka osaa olla onnellinen? Koko ajanko? Ei kukaan. Mut onnen pipanoitakin voi syödä, kuin juustonmuruja. Sanoi Aapeli eli Simo Puupponen sotavuosina, siteeraten jotain vielä viisaampaa. Kuoli nuorena. Kirjoitti Savon Sanomiin. Mulla on ukki Lassin sidotut Savon Sanomat kellarissa. Isoja broadsheet kirjoja. Pitääpä joskus tshekata löytyykö niistä aitoja aapeleita.
ellauri020.html on line 679: Akulle ja Natalielle tuli bänet ja Aku heiluu poikamiehenä muttei laske irti Koljasta, ihan kiusalla. Mut sit Lontoossa tärppää: entinen hiihtohissin komee viikinki, se rags to riches lehtikeisari, se jolta paloi perhe siis, on vapaalla jalalla. Se on pitkä kuin joulukuusi, ja näin vanhempana ei enää liian nätti, sillä on nyt enempi kiloja ja luonnetta. Ja osaa sanoa dobry den tshekiksi. Se on hurjan menestyvä ja miehekäs, mutta silti hellä, huumorintajuinen ja säälivä. Kaikin puolin kuin kovakavioinen mutta ihanan pehmeäturpainen luupää hevonen. Hirn! Iih! Iihahaha. Obladi, oblada, life goes on bra, and sometimes it goes well without a bra. Taas tulee oveen eteen kukkakori, se näyttää olevan kultapossujen standardi tapa sanoa "nussitaax?". Parempi konsti kuin Petsku paran Zanussi tupakka-aski, josta peitetään "Za", näytetään aski pokalle ja sanotaan yksin tein vaan "taaks?". Mutta kalliimpi.
ellauri020.html on line 733: Perheensä polttanut lehtikeisari lohduttautuu lennähdellen kazomaan sademezän palovammoja. Suomesta on valtaosa puista kaadettu. Kaskisauhut sakenevat Brasilian viidakoissa. Kaskeaminen kaxinkertaistui 2019 aikana. On kiire raapasta tikkua ettei puunhalaajat ehdi väliin. Miljoonia kuollut Australian paloissa. Eläimiä vaan, onnexi. Tuhansia kuolleita makaa Porkkalassa rannalla. Kaloja vaan, onnexi.
ellauri020.html on line 734: Ukrainalaisessa koneessa ei pudonnut yhtään Suomen kansalaista, onnexi.
ellauri020.html on line 844: Naisista ei Kundera tajua pätkääkään, ei edes yritä. Kundera on misogyyni, se vihaa naisia kuin rakkikoiria. Jossain kirjassa joku onneton nainen saa pelosta ripulin, ja Kundera saa siitä vaan seisokin. Sehän on kuin James Joyce, koprofiili. Jossain toisessa niteessä on Iivanan tapainen loikkari, jota lopux esitellään nukkumassa jalat harallaan, ja sen poikaystävä tuijottaa sitä kauan "siihen yhteen, surulliseen paikkaan". Aika ilkeää.
ellauri021.html on line 174: Puolimatka vastaa: "Setan vastustajilleen antama kunniarotta-antipalkinto tuo mieleen totalitaaristen liikkeiden tavan kuvata vastustajansa ihmisinä, jotka ovat vajonneet eläinten tasolle. Onko Setan tarkoituksena viestiä, että kaikki ne, jotka puolustavat lapsen oikeutta isään ja äitiin, ovat verrattavissa rottiin ja että heihin tulisi suhtautua kuten syöpäläisiin?" Törkeetä rottien ja syöpäläisten syrjintää! Eikö ne muka ole yhtä hyviä kuin sä? Niilläkin on kaksi emoa, ja sä kehtaat niitä siitä läpsiä!
ellauri021.html on line 327: Pylkkäsen leipää on onnexi myynnissä.

ellauri021.html on line 356: Meiltä tollainen on onnexi ohize.
ellauri021.html on line 592: Où qu´est la bonne Pauline? A la gare.

ellauri022.html on line 237: Miss Davenport ihmelettää: mix me tykätään lukee jotain Hugon kurjia ja itkeskellä niitä, mut ei innostuta oikeista kurjista? Luisa toteaa aivan oikein, että köyhät kaipaa meikkitaiteilijan meikkiä. Ne on ize asiassa aika ällöjä kun ne näkee läheltä. Mix niiden pitäskään olla jotenkin ihqumpia kuin onnekkaammat paskiaiset, kysyn vaan. Sama ajatusvirhe kuin nykyisin mamujen kohdalla. Tää on yx syistä mix charity on niin perseestä.
ellauri022.html on line 247: Uupperassa Pollylla on hirmu kivaa, kun 2 kivaa poikaa pörrää sen kimpussa. On chicklit-genren onnen kukkura, kun kosijoita saa pelailla vastakkain. Lyyli Reijosen käännös on hyvä. Polly pelaa nyt mimmiliigassa, ja saa siitä uusia vastustajia.
ellauri022.html on line 269: Maud kokkaa ja huutaa Tomille: miesten paikka ei ole keittiössä. Onk se joku somali? Maailman parhaat kokit on miehiä, sanoo mieskokit. Ja on meitä näitä paljon huonompiakin. Pollyn saarna rusinapullasta on opettavainen, mutta onnexi hauskanläntä. Tom antaa kolehdin. Kiitos hyvä veli, tarpeeni ovat vähäiset ja korpit tavallista kylläisemmät, kuten tapasi sanoa Wilho Pylkkänen, ei vaan pastori Müller. Hau.
ellauri022.html on line 289: Lopussa on kuin onkin John Milton -viittaus. Länteen uudisraivaajixi muuttaessaan Tom ja Polly on kuin Miltonin Aatami ja Eeva, jotka rakasteli yöt lehtimajassa ja haravoizi päivät puistotietä. Kuin naku Eeva alastomalle Aatamille, Polly väläyttää rinnallansa Tompalle todellista onnea. Työ ja rakkaus, ne on puritaanin onnen avaimet.
ellauri022.html on line 549: Blaise Pascal selvisi täpärästi kärryonnettomuudesta. Se riitti herättämään Pascalin.
ellauri022.html on line 876: I envy e´en the fly its gleams of joy Kadehdin jopa kärpäseltä onnen hetkiä
ellauri022.html on line 882: Sigh´d o´er bird pleasures but no nest destroyed Huokailin linnunonnea särkemättä pesää
ellauri022.html on line 887: An Esop in the worlds extended fold Aisopoxen onnenhetkiä ei voi ne estää
ellauri023.html on line 66: Isä oli kotoisin Lapinlahden pitäjästä, jonne dumppas Ollin johonkin

ellauri023.html on line 71: Varhaislapsuus oli onnellista, ei Olli muista yhtään pilveäkään sinitaivaalla.

ellauri023.html on line 167: Vähän lukijaa jää vaivaamaan, olikohan Ollilla myös taloista kadonneita kamoja.
ellauri023.html on line 274: Vähän myöhemmin Ilmajoella Kaarlo pani herran taas seinää vasten, kun vuokra-asuntoa ei löytynyt. Sähän lupasit, että mä saan pyytää ihan mitä haluan! Eikä auttanut herran kuin lähettää enkeli johdattamaan Kaarlo onnellisen tiilitalon luo, jonka Kaarlo ostaa tupasi, varmaan enkelin sen käteen työntämällä rahatukulla.
ellauri023.html on line 314: on hyvin näkyvä; siinä on samaa luonne-eroa kuin on jehovalaisten ja

ellauri023.html on line 492: loppuun saakka, mitä onnexi ei kovin kauaa kestänyt. Wilho rakensi sotien välisenä kesänä

ellauri023.html on line 509: Rauhixen puolta voi luonnehtia Vuokko Skogin sanalla "pörröinen". Mä pidän pörröisestä.
ellauri023.html on line 677: Osmonkäämi huomauttaa kyllä aivan oikein, että uskosta ja uskonnosta on kaikenlaista hyötyäkin yxille, vaikka (tai juurikin koska) vahinkoa toisille. Ei uskovaisuuden sikäli tarvi olla joku tauti, vaikka se vahvasti vainoharhaisuuteen liittyykin. Enempi se on kuin luonnevika, kuten narsismi ja psykopatia, joista myös on arvaamatonta hyötyä johtoportaassa.
ellauri023.html on line 722: Kuuluisimpia stoalaismenestystarinoita on Mucius Scaevola vs. Lars Porsenna. Mä kyllä peukutan kaimaani Larsia. Lars oli onnellisen kylän pieni paxu pormestari, Mucius suurvallan tottelevainen nazi. Miehittämätön lennokki joka osui vielä väärään henkilöön.
ellauri023.html on line 776: niinkään pahansuopuutta kuin arkipäivän pahuutta, tunteettomuutta toisten onnettomuudesta.

ellauri023.html on line 1071: Älkäämme me, lyhytnäköiset kuolevaiset, tästä puoleen ylimielisesti luottako omaan viisauteemme tai turhamaisuudessamme luulko, että ehdottomasti voimme askeleemme ohjata. Minulla on pätevä syy sanoa, että silloin, kun pettymyxeni olivat suurimmat, olin entistä lähempänä onneani! sillä jos olisin päässyt pakenemaan, mikä niin usein oli tärkeimpänä silmämääränäni ja mihin kaikesta sydämestäni pyrin, olisin väistänyt siunauxia, jotka nyt ovat edessäni, ja olisin kenties päätähavin syöksynyt onnettomuuxiin, joita tahdoin välttää. Ja sittenkin oli välttämätööntä, että noihin toimenpiteisiini ryhdyin, ne kun aiheuttivat tämän ihmeellisen käänteen. Oi, tutkimaton on Jumalan viisaus! Ja kiitos, kiitos, kiitos herra B!
ellauri023.html on line 1074: Leevi-serkun siunauxexi Lagerilla koitui se, että sillä oli vihurirokko just silloin kun nazi-Saxa romahti, ja Auschwitzin leiri tyhjennettiin. Sen parasta kaveria lähettiin kuskaamaan Saksoihin, Leevi joutui jäämään lasarettiin, jossa olijat oli määrä lasauttaa lähtiessä hengiltä. Vaan toisin kävi, toisin oli Israelin jumala sen miettinyt: kaveri kuoli junanvaunuun matkalla, ja SS-äijät ei kiireeltään ehtineet Leevi-serkun vuodeosastolle luodikoineen - BLAM! jäi niskalaukaus saamatta. Leevistä tuli Auschwitzin henkiinjäänyt ja kirjailijajulkkis, onnekkaamman vankiveikon Alberto Dalla Voltan keskitysleiriruumis lepää jossain joukkohaudassa. Alberto jäi palaamatta, siitä ei jäänyt mitään jälkeä. It all just goes to show.
ellauri023.html on line 1111: Sama meno jatkui vaimo Lusijan kaa sodan jälkeen entisessä kodissa, jonne ne muutti Esterin kotkannenän ja silmän alle. Lusija oli toinen kylmiö, ne ei juuri edes naineet keskenään. Sanoo elämäkerturi, johon ilmeisesti ei ole juuri luottamista. Primo bailas kavereiden kaa, Damiano Malabaila, se oli armoitettu seuramies ja julkkis.
ellauri023.html on line 1115: Sillä oli onnea. Sota oli melkein loppu, ja nitistysleiri henkitoreissa.
ellauri023.html on line 1246: Joo on se jännää miten mitättömyydet kaapii izelleen jämäpisteitä kertomalla, et on sentään tavanneet jonkun suuruuden ja ehkä tarjonneet sille vissynkin. Niinkuin nyt Jönsy tässä, tavattuaan suuren pienen Rovamon eräpolulla. Punainen taskulamppu ehkä kädessä.
ellauri024.html on line 76: Miten perheet voivat olla onnellisia?
ellauri024.html on line 113: Miten perheet voivat olla onnellisia? Jokainen tyylillänsä kirnuaa, kenen pää nyökkää, kenen pylly pylkkää. Koko aikaa ei mikään perhe ole onnellinen, ei pyhäkään, joka joutui asumaan yhden tähden talliin. Saivat olla onnellisia että pääsivät sinnekään.
ellauri024.html on line 297: Kokonainen sivu ison värikuvan kanssa on varattu onnekkaammalle mamulle, Foodoran maajohtajalle, viirusilmälle, joka värvättiin Herliinin koneelta höykyttämään polkupyörälähettifirman rattaita. Yhtä paljon puhetilaa sille kuin koko sen orjajoukolle. Ja edustavampi kuva. Sellasta tasapuolista viestintää.
ellauri024.html on line 349: Arska oli kuullut lapsena että Hitler olisi saanut Kölnin tuomiokirkon lahjaxi. Olikohan tuossa perää, vai oliko vaan propagandaa. Arskan iskä ei perustanut Hitleristä, ei Arskakaan. Arskan isä on Tex Willerin konnan näkönen, parta ajamatta jurottava turjake. Petteri poika on onnellisen näköinen, onnellisemman kuin sen isä. "Hyvää kuuluu", sanoo Petteri. Arskalla on vaan kourallinen ystäviä, kaikki ne on sen fänejä. Paljon naisia.
ellauri024.html on line 439: On moukkamaista mennä valikoimaan mitä normeja saa nauraa ja mitä ei missään nimessä, ei siis ainakaan herrasväkenä hyvän maun nimessä. Tää on täysin perseestä. Tuttua "leikki leikkinä pylly pois takinasta" -sohittelua nenänkaivusormi pystyssä. Naurakaa noille normeille muttei sentään näille normeille. Se on vaan tuuman päässä sensuroinnista ja kuvien kumartelusta. Rukoilkaamme tänne päin ja pyllistäkäämme tonne. Naurua kolmannella tiimissä. Ei tää keltainen kirja ole mikään tutkimus, vaan tapakasvatusta. Porvariversio Maon punakantisesta. Ammatinvalinnanohjaaja ei pääse pilkuistaan, vaikka on korvannut ne pisteillä. Sille mä näytän fäkkisormea.
ellauri024.html on line 453: Nauru ja hauska ei ole välttämättä humoristista. Onhan sitä hauskaa muutenkin, ilonaurua, pikkuisilla lapsilla etenkin. Iloinen yllätys, turvallinen jännä, ihan vaan pelkästä onnestakin voi naurattaa. Onhan sekin helpotus tässä murheen laaxossa. Kevyttä oloa.
ellauri024.html on line 612: Olen huono sellaisessa. Se on kuin tikanheitto, häviän ja tulen äkäisexi. En halua myöntää olevani ruma kalkkuna. En pidä arvotuxista jotka venyy, enkä seurapeleistä. Ikävystyn, en jaxa odottaa vuoroa enkä miettiä, mikä nyt oisi edullisin siirto kulloinkin, vilkuilla ovelasti kanssapelaajia ja likistellä kortteja tiiviisti vasten rintapieliä. Kurkkaan mieluummin vastoin sääntöjä mitkä vieruspelaajan (ei siis toverin) kortit on. Täydellisen informaation pelit on kivempia, koska oveluudella ja pelionnella ei ole osuutta. Voi pelata vaan omaa peliä, kuin pasianssia. Ei tarvi edes vilkaista vastapelaajaan. Kaxivuotiaat leikkii vierekkäin, työntää käden toisen naamaan ja ottaa lelun toisen kädestä.
ellauri024.html on line 625: Koko ajan tulee vastaan uusia antiikin mytologian julkkishahmoja. Tän kun vielä lisää ilmielävien tai ilmikuolleiden kirjailijoiden ja muiden historian julkkisten setvimiseen, ei työstä tule loppua. Yx vie toiseen ja se kolmanteen, mä exyn tähän naamarien paljouteen. Onnex onnex en ole tähän tarttunut ennenkuin nyt, kun on enemmän aikaa ihmissuhteille. Kaikki aikahan tähän nyt menee, eikä riitäkkään.
ellauri024.html on line 959: Järjestelmä-ällitieteen tarkoitus on valkopestä yritysten aikeita, tehdä omanvoitonpyynnistä salonkikelpoista. Osittain uudistetulla uljaan uuden maailman newspeakilla, mutta vanhoilla pappisvallan keinoilla. Koulitaan insinöörinplantut kuuliaisuuteen esivallalle, ja opetetaan niitä puolestaan opettamaan muut ulkoistetut työläiset tiimihenkisixi yhden hengen yrittäjixi, positiivisixi polkupyöräläheteixi, optimistisixi uberkuskeixi, muixi oman onnen sepoixi, hyödyllisiixi idiooteixi, hyväuskoisixi hölmöixi, hyvixi häviäjixi. Korvataan kollektiivisuus konnektiivisuudella. Samaa vedätystä se silti on kuin aina ennenkin. Vanhaa vinettoa uudemmissa leileissä. Kyllä olis Marxille ja Engelsille taas töitä.
ellauri024.html on line 980: Optimismia! Tarkkaile mielialojasi ja raportoi poikkeavuuxista - viljele onnellisuutta mindlessnessin avulla. Meiltä saat edullisia mantroja. Fyysisest laitoxelta tai mein nettisivuilta.
ellauri024.html on line 997:

Videoklipit leviää kuin viruxet ja aiheuttaa kansainvälisiä selkkauxia. Markkinoita kaatuu ja pankkeja, ja vaikutuxet leviää koko pallolle. Kuivuus yhdessä maassa kohentaa ruokayritysten voittoja toisaalla. Nykyisen menon konnektiivisuus on toisille jänskä tilaisuus, toiset se musertaa. Konnektiivisuus hakkaa kollektiivisuuden 6-0. Se tuottaa luovaa tuhoa.
ellauri024.html on line 999: People collectively needs to act more systems intelligently to best deal with the both the challenges and the opportunities these interconnections bring.
ellauri024.html on line 1067: Oi kuinka vaivaista onkaan ihmiselämä parhaine riemuineenkin! Sitä rasittavat kuvitellut onnettomuudet milloin ei ole todellisia häirizemässä. Ja se voi tulla yhtä oleellisesti onnettomaxi kaukaisten mahdollisuuxien pelosta kuin jos se ponnistelisi nykyisen hädän pistoxia vastaan! Tätä oikein miettimällä pitäisi jokaisen varmistua siitä että pelkkä tämä maailma ei ole aiottu kuolemattoman sielun ahtaaxi asuinsijaxi, vaan että tämän jälkeen seuraa toinen elämä, missä koko sielu voi olla täysin tyytyväinen, missä ei ole mitään tyytymättömyyden aihetta ja missä kaikki on riemua, rauhaa ja rakkautta iankaikkisesti!
ellauri024.html on line 1104: Herra Longman toivottaa: eläkäähän monta monta onnellista vuotta yhdessä kaikkien kadehdittavina ja ihmeteltävinä jotka teidät tuntevat!
ellauri024.html on line 1125: Kaikesta syntyy siinä kauppatavaraa: onnesta,

ellauri024.html on line 1144: sama oman onnensa seppoilun hullu kiilto silmissä,

ellauri024.html on line 1147: ja tekee niistä perusonnettomia. Kaikista hienointa

ellauri024.html on line 1160: Kullakin on oma onnen kultamaansa, pikku Eldoradonsa.
ellauri024.html on line 1262: No se tuskin tekee onnellisixi niitä jotka kuuluu

ellauri024.html on line 1358: Mestarillisexi aatehistoriallisexi esseexi kehuttu Tiedon puu vastustaa rationalistista optimismia ja antirationalistista pessimismiä. Muunlaista pessimismiä ei olekaan. von Wright huomauttaa, että tieto on yhtä lailla onnen ja onnettomuuden väline. Syvällistä. Kuin lukisi jostain sianhoito-oppaasta että sikaa voi rapsuttaa vasemmalla kädellä, oikealla kädellä tai molemmilla käsillä.
ellauri024.html on line 1360: von Wright torjuu vähän kaikkea, se on taantumuxen varamaalivahti, nyt kyllä jo vilttiketjussa. On torjuttava antirationalismi, joka syyttää järkeä ihmiskunnan onnettomuuxista ja uskoo, että vain lapsi ja villi-ihminen voivat tulla autuaixi. Ehei, kyllä eturauhasvaivoista kärsivät vanhuxetkin on sinne jonossa. On torjuttava, se on wrightiläinen kategorinen imperatiivi perusmuodossa. Jorin laki 1. Taas tätä antroposentrismiä: rationaalisuus on "epäilemättä" piirre joka syvällisimmin erottaa apinan eläimestä. Helvetin rasisti, taas ajamassa apinoiden apartheidia.
ellauri024.html on line 1368: von Wrightillä kuten filosofeilla yleensäkin, totuuden rakastamista edeltää järjestyxen rakkaus, eikä tätä esileikkiä pitemmälle usein päästäkään. von Wright oikeuttaa vallan logiikan, se asettuu (tahattomasti tai tarkoituxella, sitä nää oikeistopellet ei tiedä izekään) lain ja järjestyxen puolelle, mitä voisi ehkä luonnehtia johdonmukaisexi ja izepintaisexi haluxi olla mieluummin gorilla kuin guerrilla.
ellauri024.html on line 1374: Tätähän luonnevaurioiset poliitikot vakuttelevat izelleen ja muille vuodesta toiseen: te ette ymmärrä, että on pakko tehdä juuri näin. (Luonnevauroisten onkin pakko tehdä vaikka mitä.) Traagisen erehdyxen tunne kasvaa seuraavassa lauseessa: Yhteiskunta "vaikuttaa 'epäinhimilliseltä', työelämä tarkoituxettomalta." Eihän yhteiskunta ole oikeesti epäinhimillinen, ihmisistä vaan tuntuu siltä. Työelämäkään ei ole tarkoituxetonta, vaikka valmistaisi jippoja riisimuropakettiin. Työntäisi päivittäin pienten myrkkymuovihevosten sisään Jorin lakien lyhennelmiä, eli paperilappuja joissa lukee: "Älä kysy. On torjuttava. En ole ensimmäinen enkä viimeinen." Työpäivän jälkeen voi kysyä mitä tuli tuotettua, ja vastaus on: ekokatastrofia vuodelle 2030. Hizi tää on niin pelottavan totta nyt.
ellauri024.html on line 1388: Tai jos terrorismin kaltainen tietoinen izetuho on viimeisiä tapoja lähteä arvokkaasti? Mitä tuomittavaa on tappaa niitä, jotka valmistelevat vielä suurempaa tuhoa? Entä jos viha ei olekaan sokeaa, vaan harkittua? Jos terrorismi antaa edes pienen mahdollisuuden välttyä ekokatastrofilta? Näitä banaaleja kysymyxiä pystyisi esittämään jokainen joka ei ole poliisihallinnon palkoissa. On törkeetä vaatia "voimakkaammin ihmisten välistä solidaarisuutta kuin yxilön izetoteutusta", tää on kuin suora sitaatti Benito Mussolinin puheista. Sokealta filosofilta on tietysti mahdotonta vaatia, että hän näkisi yleisönsä kadonneen. Siinä psyykkisten vammojen pesulingossa, jota myös yhteiskunnaxi kuzutaan, häiriöiden painopiste on aikaa sitten siirtynyt kohti luonnevaurioita, rajatiloja ja psykooseja. Apinoilla ei ole enää särmää vastavuoroisuuden vaatimusten vastaanottamiseen saati toteuttamiseen. Selvemmin kuin ennen Wrightin tyyliset eettiset niitä näitä pohdiskelut ovat vaan kulisseja, naruja niiden takana vetelee vanha kunnon "kaikki mulle heti nyt".
ellauri025.html on line 32: Kysyt: miksi olen onneton

ellauri025.html on line 47: Kysyt: miksi olen onneton

ellauri025.html on line 396: Vaimon jos uutteran saat niin onnea sulle se tuottaa.
ellauri025.html on line 431: Onhan näissä ohjeissa paljonkin talonpoikaisjärkeä, ja onnex suhteellisen vähän on ohjeistusten väliin pantu hihhulointia, ihan minimimäärä jumalaista perustelua. Tulee etsimättä mieleen, että muinaisaikain jumalat oli mikrobien personointia. Nehän on suht näkymättömiä, aina paikalla, näkee kaiken, ja rankaisevat julmasti jos pettää hygienia. Uhrisavukin ja eläinten paistaminen ennen syöntiä on antiseptistä. Toisaalta jos uhrituleen pantiin jo vähän pilaantuneita paloja, ei niitä oikeestaan paranekkaan enää napsia.
ellauri025.html on line 485: Larry Page ja sen rouva lahjoitti 15 miljoonaa Ebolan uhreille. Niiden rahoista se on - hetkinen - noin 2% prosentista. Mun nettoarvo on alle miljoona. 2%% siitä oisi noin satanen, Mut Larry saa 70% verovähennystä, eli se panee ize asiassa USAn köyhät maxamaan 10M Afrikan köyhille. Mun rahoissa sen oma osuus ois joku 30e. Sevverran mäkin oon pannut menemään jonnekin Jemenin lapsille. En kyllä saanut yhtä paljon julkisuutta, ei tullut siitä mitään mainostuloa. Pamela termentää, että rikkaampien pitää antaa enemmän almuja, ei tosin kerro absoluuttisesti vaiko suhteessa.
ellauri025.html on line 515: kuin maahan pudonneesta omenasta, jonka yläpuoli on

ellauri025.html on line 539: Maahan pudonneen lommoisen omenan peittää unohdus.
ellauri025.html on line 776: Annelise on paizi Gayn Randin oppilas myös Mandevillen, joka kexi että terve izekkyys on moraalinen velvollisuus. Annelisessä on myös kumikana Bernerin piirteitä. Siitäkin piti tulla kaiken yxityistävä naisministeri, tai ministerinainen. Annelisalla on enemmän munaa kuin monella munattomalla miehellä. Monikalta pääsee tuotemerkkejä kuin Ivana Trumpilta, kun se yrittää tehdä pilkkaa Annelisesta. Mistä se tietää noi merkkituotteet niin tarkasti? Ehkä se on tutkivaa journalismia, romaanin taustatutkimuxen antia. Ja Anneliselta karkaavat rumat sanat sitten? Monika tuntuu aivan makustelevan niitä onnellisena. Monika on armottoman keskiluokkainen, Puotilan tytön kaunat parhaimmistolle ovat aika pinnassa. (Ei silti, löytyy menestyneemmille julkkixille kateita tavixia lähempääkin kotoa. En mainize nimiä.)
ellauri025.html on line 791: No sit on vielä tällänen osa nimeltä efteråt. Onx tää epilogi, kuten Zorrossa? Ei, tää efteråtkin on vaan tästä Fripestä, ehkä tylsimmästä tyypistä koko kirjassa. Sekin on kai Monika sukupuolenvaihdoxella, koska sekin kirjoittelee novelleja. Vad är ondska? Finns ondska? Taas ollaan menossa jonnekkin raamattu olalla. No ei, se meni sentään kesken. Frippe alkaa vähän styylaa Cosmon kaa, vaatteet päällä vaikka Cosmo on homo.
ellauri026.html on line 120: Anneli ja Seija oli yötä kerran Rauhixessa isoäidin turvana, kun Sirkka ja Olavi oli kaupungissa viemässä Sakua jonnekin. Marja ja Pirkko saattoi olla Imatralla ukin luona. Isoäidin jalat oli huonot, se ei päässyt ylös sängystä. Tytöt yöpyi yläkerrassa tyttöin huoneessa, isoäti alhaalla salin perällä. Tyttöjä oli kielletty juoksemasta rapussa, ettei isoäiti herää. Tuli kova ukonilma, kaikki heräsivät siihen. Tytöille tuli kova pissahätä, potta oli unohtunut alas. Isoäiti mökisi jotakin, muttei uskallettu mennä portaisiin kun oli kielletty. Ansua pissatti niin kovasti että se työnsi pyllyn ikkunasta ja pissi alas isoäidin ikkunasta ohize. Kyllä sataa kovasti, isoäiti kuunteli. Mökisi kai sitäkin. Tahtoi tytöt turvaxi. Aamulla saatiin moitteita ettei toteltu isoäitiä. Huono ohjeistus. Sade sentään pesi pisuviirun pois. Seku pienempänä pisi Sakun pottaan joka oli enemmän kuin puolitäysi. Se ei ollut tyhjentänyt sitä. Siinä oli vaan joku viikkolehti päällä.
ellauri026.html on line 278: Moria on EU:n kurja pakolaisleiri Kreikassa Lesbon saarella. Tolkienin knääpiöillä oli Mines of Moria, Khazad-dûm, missä harmaa homo Dumbledore putos Balrogin kaa helvettiin ja nousi kolmantena päivänä ylös taivaisiin valkoisena kuin Saruman. Nick Ostler antoi mulle Fainwood Circlessä kirjan Bored of Rings, siinä Balrogin nimi oli Ballhog. Warren Beaty oli kingi sophomorena. E.R. laittaa sanat toisin päin, morosoph. Nääkin kirjoituxet vois olla morosofiaa. Kreetalla Juhani von Grönhagen käytti paikallisille kavereilleen sanaa vre, se oli more, paino lopputavulla, vokatiivi sanottuna murteella. Hei pahvi!). Lapset on tyhmiä, sixi onnellisia, ja vanhat unohtelee, tulee onnellisix uudestaan. Oxymoron esiintyy jo toisaalla runon nimenä.
ellauri026.html on line 331: Voi jumalauta, ei ketkään ole onnellisempia kuin ne joita sanotaan hölmöiksi, narreixi, ääliöiksi ja pöntöixi; hienoja titteleitä minusta. Ne eivät pelkää kuolemaa, for one thing. Niitä ei kiusaa omatunto, ne ei pelkää aaveita eikä peikkoja. Niitä ei häirize tulevan pelko eikä haaveilu. Niillä ei sanalla sanoen ole huolia. Ne ei ole nöyriä, pelokkaita, kunnianhimoisia eikä kateellisia, eivätkä roiku kenessäkään toisessa. Siinäkin ne muistuttaa muita eläimiä, että ne ei tee syntiä, kuten papitkin myöntävät. Ajattele omia murheitasi ja mieti, miten monesta ne säästyvät. Ne eivät ainoastaan ole iloisia, pidä hauskaa, laula ja naura izexeen, vaan hauskuttavat muitakin, ja ovat kaikkien kamuja. Petoeläimetkin väistelevät niitä, ja kuninkaat, jotka pitää niitä narreina, tykkää niiden seurasta enemmän kuin ministereistä, koska ne juttelevat hauskoja.
ellauri026.html on line 337: Yhden onni on toisen onnettomuus. Yxi selviää kaxintaistelusta, toinen ei. Varas selviää tuomiosta vasikoimalla muut syylliset. Mulkero paranee taudista, lääkäri jää palkatta ja vaimo pysyy nalkissa. Äiti toipuu, lapsi menee kesken. Kärryt särkyy, hevoset pysyy hengissä. Voittajat tosin kiittävät, mutta eivät hölmöyttänsä. Papit hieroo handuja ja rikastuu kaikista.
ellauri026.html on line 370: Täss on yx joka on ihan lätkässä johkin pimuun, ja mitä enemmän se tölvii sitä, niin sitä enemmän se sitä rakastaa, niinkuin loordi Babington Sanditonissa. Toinen nai rouvan rahan takia, kuten yrmeä Shukra homokokin äidin eilisillan espanjalaisleffassa. Kolmas vahtii vaimoaan kuin tuhatsilmäinen koira Argos, esim islantilaiskalastaja. Neljänneltä kuolee sukulainen, ja palkkaa muita sitä suremaan. Joku jopa suree anoppinsa haudalla. No Lea oli aika lystikäs. Joku syö ja juo kaikki rahansa. Joku ei tiedä parempaa onnea kuin löhöily. Joku hoitaa toisen tyypin etuja ja unohtaa omansa. Joku keinottelee rahoilla ja osakkeilla, lainaa Petriltä maksaakseen Paulille, ja tekee pankrotin. Joku nälistelee perillisten edestä. Joku rupee laivanvarustajaxi, ja hukkaa laivansa. Joku lähtee sotaan rikastumaan. Jotkut huijaa rikkaita leskiä auervaaroina tai kiipee reittä myöten, apinoiden ja niiden jumalten mielisaippuaa. Kaikista alhaisimpia on kauppiaat, jotka tekee kaikkea mikä vaan on epärehellistä, ja tunaroi siinäkin; valehtelee sikana, vannoo vääriä valoja, varastaa, liehittelee ja petkuttaa, ja sillä työntää izensä kasan pinnalle, vaan koska niillä on kultaa käsissä. Niillä on omat sykofanttinsa, imartelevat Esa Saariset ja muut munkit, jotka ihailee niitä ja antaa niille titteleitä, toiveena saada izeki pöydästä kultamuruja.
ellauri026.html on line 372: On sellasia pytagoralaisia, joille kaikki on niin yhteistä et ne ottaa mitä vaan messiin mekon alla, ne ei tee siitä isompaa numeroa kuin jos ne olis perintökamoja. Toiset on vaan olevinaan rikkaita, ja tää kuvitelma riittää niille onnexi. Joillakuilla on hienot talot Helsingissä ja sen vuoxi pihistelee mökillä. Jotkut panee menee kaiken samantien, toiset kerää kokoon hyvällä tai pahalla. Yx ährää kerätäxeen julkkismainetta, toinen makaa nokisena uunin takana. A great many undertake endless suits and outvie one another who shall most enrich the dilatory judge or corrupt advocate. One is all for innovations and another for some great he-knows-not-what. Another leaves his wife and children at home and goes to Jerusalem, Rome, or in pilgrimage to St. James´s where he has no business. In short, if a man like Menippus of old could look down from the moon and behold those innumerable rufflings of mankind, he would think he saw a swarm of flies and gnats quarreling among themselves, fighting, laying traps for one another, snatching, playing, wantoning, growing up, falling, and dying. Nor is it to be believed what stir, what broils, this little creature raises, and yet in how short a time it comes to nothing itself; while sometimes war, other times pestilence, sweeps off many thousands of them together.
ellauri026.html on line 378: Jos miekkosella on kiero, rumahko vaimo, joka sen silmissä on Venuxen perintöprinsessa, eikö se ole ihan yhtä hyvä kuin jos se olis oikeesti upea? Tai jos joku ihailee rumaa huonosti tehtyä kalua sanoen "kaunis esine", niinkuin se olis Kaj Frankin käsistä, niin eikö se ole onnellisempi kuin ne jotka ostaa kalliita taideteoxia, eikä nauti niistä senkään vertaa? Tiedän yhden munnimisen (siis tyhmän), joka antoi nuorikolleen tekojalokivet, ja uskotteli että ne oli oikeat ja huisin arvokkaat. Mitä väliä, jos vaimo uskoi sen ja piti lasihelmiä yhtä huolella kuin oikeitakin koruja? Mies säästi pitkän pennin ja sai samat kiitoxet kuin oikeistakin helyistä.
ellauri026.html on line 384: Mut hei mähän oisin hölmöin kaikista, Demokritos osoittelis mua sormella, jos jatkaisin tätä tavisten luetteloa pitempään. Etenen siis korkeakoulutettuihin pelleihin, niihin jotka luulee olevansa fixuja mut on ihan yhtä pönttöjä. Niiden joukossa on paalupaikalla lingvistit, joita surkeampia ei ole kyllä kukaan, kaikki niitä vihaavat, besserwissereitä tuhnuja. Ne kukkoilevat tiedoillansa kouluissa - sanoinko kouluissa? Luostareissa paremminkin, tai teurastamoissa, koulukodeissa - vanhenevat siellä keltanokkain keskellä, metelissä ja homeen lemussa, silti luulee olevansa jengin parhaita, pelottelee opiskelijoita kelalla ja aikarajoilla, muilla virtuaalikepeillä ja porkkanoilla, lampaina hiiviskelee sutten pikkutakeissa. Viihtyy niin mainiosti ettei menis eläkkeelle ollenkaan, jatkavat vaan "tutkimusta" eläkkeellä muka "kiireisinä." Paukuttavat opiskelijoiden päähän jotain vanhentuneita nixejä, joilla raukat sitten turhaan ezii pestejä. Ihan onnesta puikeena jos saa selvillle, kuka oli Ankhiseen äidin kummin kaima, tai löytää jonkun ammoin kuolleen kielen sanavainaan jostain homeisesta kivestä: ahaa, mentula tarkoittaakin kullia.
ellauri026.html on line 392: Ja sit on nää tietokirjailijat hyötykirjoineen, karvaisine viittoineen ja naavapartoineen esim Klinge, Wahlroos, Enkvist ja Valtaoja, jotka ovat olevinaan ainoita viisaita miehiä, muut vaan statisteja. Esittelevät keximiään mahdottomia mahdollisia maailmoja ja historian käänteitä, selvittävät kaikki markkinoiden ilmiöiden syyt ja seurauxet, ihan kuin ne olis luonnon kirjanpitäjiä tai sihteerejä, tai jostain taivaasta pudonneita sanansaattajia. Luonto nauraa niille koko matkan geenipankkiin. Ne ei tiedä mitään, on keskenäänkin aivan eri mieltä. Esittelee ensimmäisiä syitä, mityyxiä ja tämyyxiä kuin S. Albert Kivis-vainaja. (KOO)
ellauri026.html on line 403: Skolastikot kuvaa helvetin niin tarkkaan kuin ne olis ize olleet siellä enimmän aikaa mittailemassa. Ja lisää sinne uuden piirin, kahdexannen, niin ison ja tilavan, että ne mahtuu sinne kavereineen pelaamaan vaikka potkupalloa. Ja seuraavaxi tulee uskonmiehet, munkit, molemmista nimityxistä aika etääntyneet, ei ne välitä uskonnosta, ja niitä pörrää kaikkialla kuin kärpäsiä. Jengi väistelee niitä kuin pahan onnen enteitä. Ne pitää kunnianaan olla oppimattomia ja saarnata mitä sylki suuhun tuo ihan takin hihasta. Jotkut ottaa kovaa hintaa palveluista, toiset kerää rahaa kuulijoilta kapakoissa, kilpailee kerjäläisten kanssa rovoista. On olevinaan mukavia apostoleja typerine juttuineen. On tarkkoja kuin liivijengit bränditunnuxista, millainen rozi ja mitkä merkit siinä, miten pitkä letti, paljonko unta palloon per yö. Ja halvexii sitten toisen jengin munkkeja niiden vermeistä. Jotkut ei huoli rahaa, mut kyllä viiniä ja naisia. Brändinimiä joka lähtöön: jotkut on vyöveikkoja, jotkut pieniä, jotkut pikkuruisia, jotkut ruusuristiläisiä; sit on benediktiinejä ja bernardiineja, karmeliittoja ja augustiineja, vilholaisia ja jakobiineja. Kristillisiä ei ketkään.
ellauri026.html on line 430: Ne jotka kokee tämmöstä viisautta, eikä niitä ole paljon, kokee jotain hulluuden kaltaista. Sillä ne sanoo sekavia asioita, niinkuin sellaiset jotka eivät ymmärrä edes ize izeään. Näyttävät välillä hilpeiltä, välillä masixilta, välillä itkevät, välillä nauravat tai huokailevat. Ja kun ne palaa tolkkuihinsa, ne ei tiedä missä ne on olleet, ruumissako vaiko sen ulkopuolella, vai unessa; eivätkä muista mitä kuulivat, näkivät, sanoivat tai tekivät, ja tietävät vain tän, vähän niinkuin sumussa tai unessa: että niillä oli siinä hulluudessa hyvä olla. Ja six ne ovat pahoillaan että ne on taas tajuissaan, ja haluisivat takaisin, ollaxeen aina hulluja. Ja se on pientä esimakua niiden tulevasta onnesta.
ellauri026.html on line 432: Hullut on apinoista onnellisimpia, sielu pääsee vapaaxi kun muumit lähtee laaxosta. Dementia ei ole vaan paha asia.
ellauri026.html on line 651: > Joku nimenpudottelija se oli, ihan hienoillaxeen pudotti H:lla nimikoidun nenäliinan jonnekin. Sellaisiakin on, nimiä nyt pudottelematta. Siteerasi sitä iänikuista kahteen kertaan uimatonta jokea, johon Hesiodos silti vahingosta viisastuneena kielsi kusemasta, ettei tule juotua toista kertaa samasta virzasta. Oliko se Gunnel? Ei. Ei ollut Eskin kirjanen Better butter ainakaan. Eski ei ole niin negatiivinen eikä yhtään niin vaikeasti ymmärrettävä. Voi ei sula Esan suussa. Se tavoittelee joukkoja. The more the merrier. Kukoistus kuuluu kaikille. Yöpostinkantajille ja vessaa peseville islamisteille, joista jokainen voi räätälöidä oman duuninsa. Harsi pätkätöistä izellesi oiva tuluskukkaro, nollasopimuxet parsinlankana. Läpiveto-ohjeet Eskin Topaasi-pelistä! Hinta vain noin 20e! Tule fyysisest tuotantotalouden laitoxeen noutaa oma!!

ellauri028.html on line 95: Ihmetellessään taivaskuvitelman tylsyyttä Make huomauttaa aivan oikein, et se FUCK! FUCK on elukoiden kolmesta tavotteesta kaikkein mieluisin, eli mix pitää ne perseet jehovan taivaassa nimenomaan tervata? Mä on ajatellut tykönäni (ihan izexeni vain, siteerataxeni Jori Malmstenia) että #metoon kannalta se iso virhe jumalalta (Darwinista en sano mitään ettei se suutu) oli, että elukat pitää päämääränänsä nimenomaan panoa, eikä läheskään niin paljon lasten tekoa. (Kai se johtuu siitä, että lasten tulo on elukoille liian etäinen ja abstrakti päämäärä, sitä ei hevin saa koodatuxi liskoaivoihin.) Nimittäin siitä justiinsa seuraa kaikki nää #metoo väärinkäytöxet: pannaan alaikäisiä, pannaan vastahakoisia, yhtään edes miettimättä edistääkö se puuhastelu onnellista perhettä. Pääasia et tuntuu pippelistä kivalta ja pääsee kyykyttämään naisia. Suunnittelufiba miehissä. Takaisin piirustuslaudalle jehova! Vaan näyttäähän se pelittävän näinkin, tuumaa jumala ja Darwin miehissä. If it ain't broken, don't fix it. Let good enough alone. Paras on hyvän pahin vihollinen.
ellauri028.html on line 434: Une bonne fée
ellauri028.html on line 476: tehdä, jollet kokkaa? - Minä menen tuonne Seijan saliin

ellauri028.html on line 503: Otsikkospesialisti Hyrkäs niitti mainetta jo Uudessa Suomessa. Intiassa oli tapahtunut junaonnettomuus ja

ellauri028.html on line 815: Lauri H. Anterossonin ottamien ilmakuvien perusteella näyttää, että ihmismuurahaisyhdyskunnat koostuvat pienistä tulitikkulaatikkoja muistuttavista rakennelmista, joiden ympärillä ihmismuurahaiset autoilevat ja säntäilevät päättömästi sinne tänne. Niiden teknologinen taso on lähes yhtä korkealla kuin ihmisten, ja lisäxi ne puhuvat ilmeisesti suomea, tummakuorisemmat yxilöt tosin murtaen. Onko maapallolla sittenkin älyllistä elämää? No tämähän ei sitä vielä todista. Kun Anterosson laskeutui alas Espoon maaperälle, niin ihmismuurahaiset olivat salaperäisesti kadonneet! Niiden kohdalla oli vaan käsittämättömän syvä reikä, josta hämärästi tuttu ääni huhuili: Sori siitä! Mutta ei pidä hellittää, optimistisesti vaan eteenpäin E.J.O Saarisen viitoittamalla positiivisella tiellä!
ellauri029.html on line 38: Jan Blomstedt rakastaa keinotekoista ja sievää jaottelua ja luokittelua. Koska me emme sellaista rakasta, voimme jakaa Das Janin tuotannon kolmeen lohkoon ennen sen päälleastumista: 1) Blomstedtin "parodista ja itsetiedostavaa fiktiota" voimme kuzua tiedostamattomaxi izeparodiaxi (näitä räpellyxiä löytyy mm Punkakatemiasta sekä Synteesistä 3/1984-1&2/1985); 2) esseen ja sepitteen raja-aitoja yliastuvat yritelmät käyvät hänen kriitikittömän tyylitajuttomuutensa osoituxesta ja 3) Blomstedtin normaalin esseegenren tuotteet ovat onttoudessaan ja lukkiutuneisuudessaan vain latteaa ja i-k-ä-v-y-s-t-y-t-t-ä-v-ä-ä luettavaa. Samaa voidaan sanoa myös hänen 'ironiastaan'. Blomjanin fiktion ja esseen raja-aitojen kaataminen todistaa vain sen, että hän on onneton raja-aitojen kaataja (hän kaatuu tuleen makaamaan aidan alle ja ryömii riman alize). Mutta nää oon vaan kuriositeetteja siinä Jan Blomstedtissa joka Roland Barthesin torso mukanaan harhailee pitkästyneenä pitkin maailmaa ja hyräilee: I bore myself to sleep at night / I bore myself in bright daylight / I'm bored / I'm the chairman of the bored. Markku Envall on väittänyt, että on vaikea kuvitella Blomstedtia innostuneena. E.Saarinen ja J.Blomsted on koominen pari, jotain Mikin ja Hessun tapaista.
ellauri029.html on line 220: ajanhallinta ajattelu arvot asenne asiakaspalvelu blogi blogiessee brändäys elämänhallinta fysioterapia henkilöstöjohtaminen henkinen kasvu huipputiimi hyvinvointi itsensäjohtaminen itsensä johtaminen itsensä kehittäminen itsetutkinta johtajuus johtaminen luottamus luovuus markkinointi menestyminen menestys motivaatio myynti onnellisuus oppiminen palaute palvelumuotoilu proakatemia sosiaalinen media stressi stressinhallinta talous tavoitteet tiimi tiimioppiminen tiimityö tiimityöskentely tuotteistaminen työhyvinvointi viestintä yrittäjyys
ellauri029.html on line 294: On onnellisten tähtien alla näin
ellauri029.html on line 362: Kahneman has said that in reality humans pursue life satisfaction, which “is connected to a large degree to social yardsticks–achieving goals, meeting expectations.”
ellauri029.html on line 364: Niinhän se ommutta, inttäisi mummi, onks toi kovinkaan epikurolaista. Minne on ryöminyt se kuuluisa lathe biosas, eliskä cela vitam, kel onni on se onnen kätkeköön? Toihan kuulostaa enempi eskimäiseltä kukoistuxelta. Kahnemann ei epäröinyt heittää jehovaa pöpelikköön eziessään hedoneta useamman naisen perseestä. Eskimäistä tämäkin. Mut eihän kukaan ole menestynyt ellei sillä ole (ainakin ollut) useampia panopuita. Sehän se on elämän tarkoitus, tai yxi kolmesta (muut 2 oli EAT! EAT! KILL! KILL!).
ellauri029.html on line 377: Yxi mistä on apua on että näkee tarkemmin, miten onnellisia ne onnellisemmat oikeasti on, kalifornialaiset tai Eski ja sen pokat. Optimismi on likinäköisyyttä. Hanki siis uudet pokat, eikä sellaisia kun on Eskillä, vaan kunnolliset ilman ruusunpunaisia linssejä.
ellauri029.html on line 490: Izerakkausvääristymä vääntää asiat omaxi eduxi jotta näyttäisi ize hyvältä. Menestyxet on omaa ansiota, vastoinkäymiset muiden syytä. Seppoilua, sanalla sanoen. Esiintyy miehillä enemmän kuin naisilla, ylläri. Henxelien paukuttelua positivisteilla, olosuhteiden syyttelyä negativisteilla, taas ylläri. Must hemmon luonne ja pulla on myös olosuhteita, ei mikään ole kenenkään syytä as such, mikä ei mitenkään muuta sitä et kusipäiden ja paskiaisten listiminen on silti hyvä idea. Vääristymää on enemmän izerakkailla, iso ylläri. Läheisissä väleissä vähemmän kuin tiimeissä, ylläri. Vanhoilla vähemmän kuin nuorilla. Turpaansaanti lääkizee.
ellauri029.html on line 660: Elukoilla on onnex tää optimismivääristymä: uskotaan että kinkkisessä tilanteessa mulle käy hyvin, vaikka muille huonosti. Muut saa coronan mä en, mä oon ize immu. Sekin kuzuu meitä jännittämään jännempiin tilanteisiin: ne on uhkia, mutta enemmän vielä tilaisuuxia.
ellauri029.html on line 723: jonne kaupunginjohtaja hankki esiintymään

ellauri030.html on line 94: Tyttären kuoltua se kirjoitti vielä Lohdusta, Pro-Akatemiasta, Hyvixistä ja pahixista, Tuskulanumin väitöxiä, Jumalten luonteesta, Cato vanhempi (tän albumin nimikappale, vanhemmuudesta kato), Laelius (kaveruudesta), Kohtalosta, Poskettomuuxia (stoalaisista), Viroista, ym ym, monet kaikexi onnexi hävyxissä. Pojan kuolemasta se ei kuulemma ollut moxiskaan, se olikin joku mitääntekemätön hummeri. Aika epeli.
ellauri030.html on line 278: Ja nyt tulee taas Siiselin tilastollisia harhapäätelmiä. Kuten kaikki tietävät (ja ovat aina tienneet, tiesivät myös Ciceron aikana) vanhuxet ovat suhteellisen nyreitä, hankalia, ärtyisiä, ja saitoja. "Mutta näähän on luonnevikoja, ei johdu iästä". Hemmetti, luonnevikoja, mutta PALJON tavallisempia vanhoilla kuin nuoremmilla. Eikä ihme! Nimittäin! kuten Siiseli izekin toteaa, vanhuxia vähexytään, halvexitaan ja pilkataan, KOSKA ne on käppänöitä, heikkoja, hömelöitä, ja sen lisäxi vielä nyreitä, hankalia, ärtyisiä ja saitoja. Turha marssittaa taas muutamaa hämmästyttävää poikkeusta, nyt puhutaan tilastofaktoista! Cato ei "muka" ymmärrä vanhushappamuutta eikä varsinkaan saituutta, mix säästellä kun on niin vähän matkaa jäljellä? Hyvä kysyä, mutta historia kertoo, että Cato ize ei ainakaan ollut poikkeus, se oli varsinainen hapantelija ja itara kuin piru ihan loppuvihellyxeen asti. Hautas poikansakin kunnan kustannuxella, ja möi vanhat ja sairaat orjat torilla.
ellauri030.html on line 288: Kun arkaaiset ihmiset mietti mikä saa elukat (apinan mukaanlukien) tikittämään, oli 2 vaihtoehtoista analogiaa: 1) siellä on sisällä jokin otus, joka vetää naruista, mutta lakkaa vetämästä kun elukka on vainaja. Silloin voi hyvin kysyä, mitä se otus sitten teki. (Jätetään nyt syrjään se Bertrand Russellin vanha täti-paradoxi, että mikäs sitten sen otuxen lankoja veteli, etc.etc, turtles all the way down.) No joko sekin kuoli (heippa turtselitäti taas), hävis olemattomiin kuin pieru saharaan (mut silloin se oli aika tarpeeton hypoteesi alunperin), muuttui joxkin muux (ditto), tai se meni jonnekin muualle. Tästä analogiasta lähtee kaikki noi sieluhöpinät. 2) Ei täällä ketään ole, elävä elukka on pikemminkin kuin mekaaninen kana tai herätyskello, jonka vieteristä loppuu lopulta veto. Tää vaihtoehto mainitaan Faidonissakin (sielu on kuin soittimen viritys), mutta jostain syystä (mikähän se oli?), se jää tienoheen. Mun ymmärtääxeni tää on tieteellinen näkemys, siis yxinkertaisin oletus saatavilla olevan evidenssin valossa. Tän mä ostin jo ihan pienenä. Vanhoilta on veto käyt.kaz. jo lopussa. Tikketi-takketi tik tak tik - tak sanoi Impi Loiskeen kuhmuinen herätyskello viimeisen kerran, jousi katkesi ja kello vaikeni iäxi.Se on aikaa sitten romutettu, varmaan osina jossain Afrikassa tai Kiinassa. Näin tulee ihan kohta käymään minulle, siis just tälle mulle. Se on voi.
ellauri030.html on line 353: Kolmanneksi onnettomuudet jakautuvat Zeuksen järjellisen tahdon mukaisesti; joko niiden tarkoituksena on rangaista pahoja ihmisä tai ne ovat tärkeitä koko maailman järjestyksen kannalta. Niinpä paha on hyvää valepuvussa, ja loppujen lopuksi se johtaa parhaaseen lopputulokseen. Tätähän se Voltairekin irvaili Candidessa. Khrysippos vertasi pahaa karkeaan leikinlaskuun komediassa, sillä vaikka leikinlasku itsessään on loukkaavaa, sekin kuuluu osana hyvään näytelmään, ja "niinpä voidaan myös arvostella pahaa, jos sitä tarkastellaan sellaisenaan, ja kuitenkin myöntää, että esiin­tyessään kaiken muun yhteydessä siitäkin on hyötyä."
ellauri030.html on line 359: Myös stoalainen valtio- ja oikeuskäsitys on vaikuttanut roomalaiseen ja sitä kautta muidenkin herrakansojen oikeuskäytäntöön. Stoalaisten oppi sisältää ikäänkuin kaukaisena kangastuxena, luonnosasteella, uuden ajan puhtaan ja korkealaatuisen opin ihmissuvun onnellistuttamiseksi, nimittäin talousliberalismin hienonhienon aattehen.
ellauri030.html on line 431: Nähdessäsi jonkun kunnioitetun, mahtavan tai muuten arvossa pidetyn henkilön, älä anna tuon vaikutelman eksyttää sinua luulemaan häntä onnelliseksi. Sillä jos hyvän olemus riippuu siitä, mikä on meidän vallassamme, meissä ei tule olla sijaa kateudelle ja pahansuopuudelle. Ethän sinäkään tahdo olla valtion päämies, senaattori tai konsuli, vaan olla vapaa. Ja ainoastaan yksi tie vie vapauteen: olla välittämättä siitä, mikä ei ole meidän vallassamme.
ellauri030.html on line 461: Hetkinen hetkinen, olen ymmällä. Nyt käykin ilmi sivulauseessa, et täytyy kuolla pappain maan puolesta. Mixikä? Tähän saakka on sanottu et onnen salaisuus on ottaa ataraxia? Mitäs jos mä tuunkin uhrautumisesta pahalle mielelle, on mielenrauha mennyttä, niinkuin äsken fyrkan tienaamisesta omalle perheelle? Olen erilainen kuin muut, kuin Pelle Pupu, muhun sattuu? Onko isänmaallisuus siis jotain johon mä en voi vaikuttaa, mut oman perheen elättäminen ei oo sellaista? Siltähän tää on näyttävinään. Cro Magnon -moraalia.
ellauri030.html on line 555: Artturi oli äidille hyvin ikävä, syytti sitä isän onnettomuudesta, pihisti perintörahoja. Äiti inhos sen perrimismiä, röyhkeyttä ja komentelua. Se oli varmaan isänperintöä. Danzigin konkka tuli 1819 ja köyhdytti perhettä. Johanna ei huolinut Artun rahoja.
ellauri030.html on line 614: Pessimismin vaikutus Pänkäläisen tutkimaan sepelvaltimotautiin oli hänen tutkimuksessaan tutkimuksessa isompi kuin esimerkiksi korkean verenpaineen tai kohonneiden kolesteroliarvojen.
ellauri030.html on line 615: ”Veren kohonneet sokeriarvot lisäsivät minun tutkimukseni mukaan diabetesriskiä pessimismiä enemmän, mutta pessimismi tuli kakkosena”, Pänkäläinen sanoo.
ellauri030.html on line 810: Nyttemin sanotaan et huumori on eräänlaista leikkiä, ja perustellaan, et leikistä on hyötyä. Aika harvat filosofit on tätäkään äkänneet, ne ei ole kovin leikkimielisiä, ja harvat niistä edes on hyviä pallopeleissä. Sisällä viihtyviä tosikkoja nörttejä on olleet useimmat. Enkelitohtori on tässä poikkeus, se seuras Aristotelestä (Etiikka 8) siinä, et leikkikin kuuluu onnelliseen elämään. Mut leikki leikkinä, pylly pois taikinasta, leikki sijansa saakoon, kunhan se on vähäinen, sanoivat ne kuorossa. Eutrapelia on ookoo, mut sen pitemmälle ei pidä mennä.
ellauri031.html on line 229: Miten puolue hankkii jäseniä? Ennen saattoi kuka tahansa tulla puolueen jäsenexi. Nyt vaaditaan erityisiä ansioita. Sillä on kunnia olla fasisti. Mutta pääasiallisesti uusia voimia virtaa nuorisojärjestöjen kautta. Näillä nuoriso-organisaatioilla on tiettya ulkonaista yhtäläisyytä kommunistien pioneerijärjestöjen kanssa. Nuoriso tulee aikaisin tekemisiin fasismin kanssa. Joka koulussa on fasistinen nuoriso-osasto. Näissä osastoissa, joihin lapset liittyvät 7-8 vuoden iässä, opetetaan fasismin perusteita ja vahvistetaan heidän ruuminkuntoaan urheilun ja sotilaallisten harjoitusten avulla. Lapsilla on kovin hauskaa näissä osastoissa ja he ovat valtavan ylpeitä univormuistaan, jotka ovat aikuisten univormujen kopioita. He ottavat osaa julkisiin kulkueisiin ja juhliin, heillä on kilpailunsa ja retkensä ja ehkä heillä on joskus onnea saada pääntaputus johtajalta.
ellauri031.html on line 601: Pelisommitelminakaan Sariolan romaaneista ei ole mihinkään. Henkilöiden välisten pelien ratkominen vaatii saman verran älyä kuin pyöreän puikon työntäminen pyöreään reikään. (hmm. apropoo, olikos Sariolalla panokohtauxia? En muista.) Pelikirjana niitä voidaan luonnehtia yhden kortin pasianssixi. Ehkä Esa-Mauri on tahallaan kehitellyt romaaneista skizofrenialääkkeen vastineen. Moniäänisyys kallon sisällä on menestyxellisesti vaimennettu. Sariola saavutti melko laajan lukijakunnan suosion. Ylläri, luku- ja kirjoitustaidottomat löytävät aina toisensa. Hyihyi-humanistit rakastavat halpoja sensaatioita ja helppoja opetuxia. Sariolan paha jos mikä on turvallista pahaa. Kaikkitietävä tsygologi selittää sen niin, että tyhminkin ymmärtää. Paha lakaistaan matolta sen alle yhtä naiivisti kuin kristityillä ja marxilaisilla.
ellauri031.html on line 646: Rättipäät (joita aluxi oli monta kertaa enemmän, nyt on toisin päin, 10 miljoonasta on 3/4 juutalaisia) oli omassa (entisessä) maassaan terroristeja. Mixikä? Koska parhaat pyssyt oli briteillä, jotka suojelivat hassuhattuja. Ne joilla ei oo kunnon armeijaa on aina terroristeja. Armeijat ei terrorisoi, ne vaan puolustaa. Ne seuraa sodan sääntöjä, tappaa siististi. Hilda Andersson oli marttyyri, terroristit ampui sen. Onnex onnex Kaarlo heitti pois sen homburgin ja selvisi. Olikohan sillä alla kipa niinkuin Shulemilla. Toimittaja Olavi Pylkkäselläkin oli kipa, kuin se toimitti Voitto-Sanomia Rauhixen kulmahuoneessa.
ellauri031.html on line 652: Ikävän kevään ja kesän jälkeen perheen parissa Kaarlo pääsee jälleen tien päälle ravaamaan. Matkustaa Norjan kautta takasin luvatuille huudeille, vastaperustettuun Israelin valtioon. Kaarlo pääsee mehevästi keulimaan niuholle Petruxelle, joka ei saa kuzua heprealaisen verstaan vuojuihin. Hemmetti eze on kade! Hahaa! Namikan kekkereissä, jonne pääsee vaan kuzukortilla (lällällää Leevi!) Kaarlo rukoilee pöydän alla pelastusta kristuxen tappajille.
ellauri031.html on line 695: Hämmentävän vähän on Kaarlon muistelmissa ihmisiä, muita kuin noita perkeleitä ja enkeleitä, raamattuotteluiden satunnaisia pelitovereita ja vastapelureita. Loppupuolella tulee joitakin ihmeparantumisia, mutta aika instrumentaalisen kliinisesti käydään niittenkin keissit läpitte. Ihan sama todistamisen maku kuin evankeliumeissa. Ihmiset on vaan esimerkkejä. Onko tää nyt tosi kristittyjen meininki? Niin se varmaan just on. Me ollaan numeroita, lampaita herran katraassa, herra komentaa jako kahteen, lampaat tänne, tonne viiden metrin päähän pukit.
ellauri031.html on line 701: Tilanteita syntyy, mut herra karvaa tehokkasti. Isosta kuorma-auto-onnettomuudesta Kaarlo välttyy kuin ihmeen kaupalla (miten niin "kuin"?) ja lähtee ajelemaan mietteliäästi kotiin päin, ei jää ihmettelemään kaatuneita ja haavottuneita. Kyllä herra pitää huolen niistä jotka sen ansaizevat. Iso kivi vierii alas mäkeä, lie ollut jeesuxen haudan peittona, mut Kaarlo saa etiäisen ja ehtii pois tuolista. Tuoli menee tuhannen päreixi. Herra antoi merkin, että saunapuut oli vähissä. Vahva rukousvastaus.
ellauri031.html on line 708: Tytöt pääsi kouluun Israelissa. Kiltistä Liljasta tuli sairaanhoitaja. Mirkku kuopus oli yhtä hemmo kuin Pylkkäs-kaimansa, nykräs yhtä sun toista kermaperseisesti, sai sentään hukin tehtyä ja nai onnexi jenkkilähetyssaarnaajan pojan. Varmaan jotain norjalaisia kun pojan nimikin on Halvor. Mirjasta tuli amatööripsykologi ja diplomikielenkääntäjä. Kuinka ollakkaan. Kaarlo on siitä silminnähden ylpeä. Tais olla isin tyttö vaikkei edes tuntenut isäänsä pienenä. Mirjan Halvor-miestä ei näy kuvaliitteen kuvissa, eikä lapsia, jos niitä oli. Nyt olis ollut orpo Ollin kiva vittuilla vähän takas isälle, mut se ehti kuolla.
ellauri031.html on line 764: Israel on samassa asemassa kuin pohjois-Korea, ei ole rauhansopimusta edes rajanaapureiden kaa. Sentään onnex setä Samuli on ystävä eikä sielunvihollinen kuten Kimin tiimillä. Kun tantti pyytää ennustamaan, miltä näyttää Israelin geopoliittinen tilanne ja tulevaisuus, Olavi ottaa raamatun taas pöydältä - lähteekö se hakemaan peukalovärssyä? No ei, se alkaa taas puhua enteillä ja vertauskuvilla, hakee esiin Hesekiel 36 luvun, jossa sanotaan jotain kysymyxeen sopivaa. (Tää vastaus oli varmaan valmisteltu ennalta.)
ellauri031.html on line 796: Eli Minotaurus näki poikasena ennusnäyn Narvikin taisteluista 1940 2. maailmansodassa. Kaiketi luettuaan kannesta kanteen raamatun. Joo, 3v etukäteen eli 12-vuotiaana. Uskokoon ken haluaa. Varmaan luki siitä lehdestä 15-vuotiaana. Narvikin taistelut oli onnetonta sähläystä norjalaisilta. Kapteeni Willoch hukkui jääveteen kun sen vanha paatti meni kahtia. Liittoutuneet jätti ne soittelemaan lehdellä pian alkumenestysten jälkeen säikähdyttyään Ranskan sodasta. Iso joukko norjalaisista oli sakumielisiä muutenkin, niinkuin se Konrad Sundlo. Knut Hamsun varmaan harjoitteli nazitervehdyxiä. Narvikin sankari kenraali Fleischer teki harakirin kun se syrjäytettiin karkuun lähteneiden norjalaisten päällikkyydestä ja lähetettin jonnekkin käpykylään Kanadaan. Me sotasankarit. Hei, me soditaan!
ellauri031.html on line 823: Ennusmerkkeihin uskomisen nixi on että pitää kirjaa vain onnistuneista ennustuxista. Jos tarpeex monta kertaa heittää noppaa saa kuutosen, ja sit voi siitä päätellä et voi vizi, kyllä mulla kävi pulla. Varmaan Syväntökin vaati luomakunnan herralta rahaa ja muuta suosiota jatkuvalla syötöllä, housunpolvet ihan kiiltävinä. Suurin osa rukouxista meni harakoille, mut optimistina se muistaa vaan ne onnistuneet tapauxet, "vahvat rukousvastauxet", ja niissäkin se saattaa jälkikäteen vähän parannella tarinaa. Hyvä tarina eli evankeliumi on rautaisannos evankelistan pakissa. Kaikkein hassuimpia on sellaiset tarinat, jossa jollekulle kävi mainiosti jonkun toisen epäonnen kustannuxella. Esim et kun se rukoili kovasti, arabit jätti ampumatta Kaarlo Syvännön, mutta ampui Hilda Anderssonin, joka ei varmaan rukoillut kunnolla. Tai sit sen listiminen oli osa herran laajamittaisempaa suunnitelmaa. Jos rukous ei nazaa, herralla on takataskussa joku parempi suunnitelma, tai pyyntö oli muuten kohtuuton. Ei sitä sentään joka pikkuasialla sovi herraa hätyyttää, vaik sitä kyllä pitää totella joka hemmetin partakarvan kohdalla. Vähän sama tematiikka kuin Candidessa: kaikki kääntyy kyllä parhain päin, kun kärsivällisesti odottaa. Viimeistään sitten siellä salin puolella. Tähän tarvitaan sitä optimismia, tulevaisuudenuskoa.
ellauri032.html on line 120: Nuorempi Pascal yllätti isänsä omaksuttuaan poikkeuksellisen nopeasti klassillisen sivistyksen. Epäonnekseen Pascal oli synnynnäisten lahjojensa lisäksi saanut myös heikon terveyden, joka tuli sen verran varhain ilmi, että hänen isänsä joutui poikansa mahdollisten oireilujen pelossa antamaan lapselleen opetusta suht tasaiseen tahtiin, vaikka nuorella Pascalilla olisi muuten ollut edellytykset nopeampaan opiskeluun. Lapsinerosta tuli lapsipotilas. Isä istutti liian pienenä potalle. Olis antanut Paiseen juoxennella kaverien kanssa pihalla.
ellauri032.html on line 138: Pascal muutti sisarensa kanssa takaisin Pariisiin vuoden 1647 tienoilla, jonne heitä seurasi pian myös heidän isänsä, joka oli nimitetty hallitusneuvokseksi. Pariisissa viettämänsä lyhyen hetken aikana Pascal tapasi kuuluisan ranskalaisen filosofin René Descartes’n, joka teki epävirallisen vierailun hänen luonaan. Descartes’n ja Pascalin kohtaaminen oli täynnä jännitteitä johtuen heidän lukuisista erimielisyyksistään ja keskinäisestä kateudestaan. Descartes ei suostunut uskomaan, että Pascalin Tutkielma kartioleikkauksista voisi olla 16-vuotiaan nuorukaisen kirjoittama, ja lisäksi hän epäili Pascalin varastaneen ilmapuntarikokeen idean häneltä, koska Descartes itse oli ehdottanut Pascalin saamien tuloksien mahdollisuutta eräässä kirjeessään Mersennelle.
ellauri032.html on line 150: 23. marraskuuta 1654 Pascal koki merkittävän käännekohdan elämässään. Vietettyään viimeiset pari vuotta suhteellisen huolettomana mietittyään muutakin kuin matematiikkaa ja kristinuskoa, tuona kyseisenä päivänä Pascal oli joutua vakavaan onnettomuuteen: hänen ohjaamansa nelivaljakon hevoset yhtäkkiä pillastuivat ja syöksyivät alas eräältä sillalta, mutta Pascal itse pelastui kun vaunujen valjaat murtuivat kesken kaiken. Pascal tulkitsi tapahtuman ja oman pelastumisensa Jumalan antamaksi varoitukseksi. (Paha aivotärähdys.) Tapahtuman jälkeen Pascal kirjoitti pergamentinpalalle mystisiä mietelmiä kokemastaan pelastuksesta, ja kantoi tuota tekstinpätkää sen jälkeen jatkuvasti mukanaan kuin amulettia. Ei lähtenyt enää minnekkään ilman paperia. Corona-viruxen takia jengi hamstraa ennen kaikkea vessapaperia. Ymmärtäisi paremmin jos se olisi koleraa. Lisäksi Pascal vetäytyi Jacquelinen esimerkin johdattamana Port-Royalin luostariin vetäytyäkseen maailmasta ja pohtiakseen filosofisia ongelmia. Tässä on Pascalin pikku paperpala. Sitä kelpaa verrata Dostojevskin puhelinmuistioon. Samantyyppisestä sairaudesta lienee ollut kysymys.
ellauri032.html on line 228: Minkäslainen oli sillä toi sp-elämä? No se oli ajanut vaimonsa Viviennen hulluuden partaalle ja sitten otti siitä asumuseron (erohan ei uskonnon vuoxi tullut kyseeseen). Ei käynyt kertaakaan (no, kerran) kazomassa vaimoparkaa hulluinhuoneessa, jonne se sen sitte dumppasi. Vivienne oli Oxfordin "river girl", jonka Tom nai hätäsesti vaihto-opiskelijana Harvardista 1915 päästäxeen neizyydestä ja muutenkin syvemmälle sisään britteihin. Se ei halunnut enää takaisin kotiin Harvardiin. Vivienne oli iloinen ja värikäs ilmestys, josta tuli sittemmin Tomin varjossa vaan maalattu varjo. Epävarma nainen, jolla oli kova menstruaalivuoto, tuberkuloosi ja neuroottinen mielenlaatu. Amerikkalaisena Eliot ei heti tajunnut, että Vivienne oli vulgääri. Virginia Woolf, Eliotin bändäri, nokki Haigh-Woodia päiväkirjassaan 8 lokakuuta 1930:
ellauri032.html on line 313: Hobbesin apinakuva on epärealistisuudestaan huolimatta liberaalin ajattelun kulmakivi. se ilmenee ekonomistien kannanotoissa, katastrofielokuvissa ja närkästyneissä kolumneissa, joiden mukaan meidän täytyy tehdä yhä enemmän työtä ja alistua vallalle, jottemme vajoaisi takaisin luonnon tilan sekasortoon. tässä ajattelussa apinuuden perusluonne johtaa sotimiseen ja epäsosiaalisuuteen - paitsi jos yksilöt muodostavat kansan, joka alistuu "järkevälle" auktoriteetille.
ellauri032.html on line 495: Ikuisen julkkixuuden ennen onnea.

ellauri032.html on line 504: Ei mitään sanottavaa, ei pienen pihahduxen vertaa. Mitä merkizee yxi vuosi nykyään? Samaa kuin kitkerä mälli, jota joutuu jatkuvasti märehtimään. (Tauko.) Hekumoin sanalla kela. (Nautiskellen.) Kela! Yxi elämäni onnellisimmista hetkistä. (Tauko.) Myyty 17 kappaletta, niistä 11 1/2 hinnalla kiertäviin kirjastoihin merentakaisiin maihin. Alan tulla tunnetuxi. (Tauko.) 1£ 6s, taisi olla vallan 8. Istuin puistossa, kahlasin unelmissa ja toivoin palavasti että olisin poissa.
ellauri032.html on line 729: Nyt mikä on se merkki, että olenko minä pelastettu vai en? ”Jos joku ei rakasta Herraa Jeesusta hän on kirottu” (1 Kor. 16:22). Jos joku ei rakasta Herraa Jeesusta niin paljon hänen sielustaan, niin perusteellisesti, niin hellästi, ettei hän voi eikä kykene rakastamaan mitään muuta maailmassa niin paljon, jos hänen sydämensä ei voi sanoa ilman tunnetta, ”Aamen! Sinä tiedät kaikki asiat. Sinä tiedät että rakastan sinua” (Joh. 21:17), silloin hän on epäonnekseen kirottu.
ellauri032.html on line 731: Vapahtaja selitti tämän itse erittäin selvästi Fariseukselle. Hän sanoi: "Sinä varmasti tahdoit kohdella minua hyvin ja kutsuit minut taloosi, mutta se ei ole sitä mitä minä kutsun rakkaudeksi. Olen ottanut armoon tämän minun jaloissani olevan prostituoidun raukan, jota sinä pidit pilkkanasi ja olit hämmästynyt että millainen onneton ihminen hän on. Hän tietää että minä rakastan häntä ja mitä tarkoittaa rakastaa. Naisrukka ei voi lopettaa makaamasta minun jalkani päällä ja suutelemasta minua. Se tuntuu musta kivalta."
ellauri032.html on line 748: Mutta panee silti miettimään toi rakkauden hehkuttaminen kristinuskossa. Onhan rakkaus kiva tunne, ei siinä mitään, mutta mitä tekemistä sillä on uskontojen kanssa? Kai sillä sittenkin on. Adrien Sixten määritelmä oli vähän suppea, se koskee erosta, ulos jää vielä filia ja agape, niinkuin opetti T.P. Virkkunen ussantunnilla. Eli kavereiden diggaus ja ylempien ihailu. Varsinkin tosta viimeisestä on uskonnoissa kysymys. Eläintieteellisesti kazoen laumafiilis ja termiittikunigattaren haju. On mun henkilökohtainen onnettomuus, että nää lajit on mulla heikommin kehittyneet. Puuttuu se antenni, niinkuin Kari Enkvist sanoisi. Zinzendorfilla oli hyvin kehittyneet kaikki 3 antennia, kuten Anna Nitschman voi totistaa. Parempi etukeno, kuten mainostaa Viagra-korvike Instagramissa. On paha sanoa, kumpi on kamalampi, Tiktok vai Instagram. Pakotettu valinta, ipsatiivinen.
ellauri033.html on line 33: Lukija ja lukijatar, jos olette yhdessä, jos käytte samaan vuoteeseen kuin aloilleen asettunut pariskunta, kumpikin sytyttää yöpöytänsä lampun ja syventyy kirjaansa kaxi yhdensuuntaista lukemista unen lähestymisen myötä, sitten sinä, sen jälkeen sinä sammutatte valon, palattuanne eri maailmoista kohtaatte toisenne salavihkaa pimeässä missä kaikki etäsyydet pyyhkiytyvät pois ennenkuin erisuuntaiset unet vievät taas sinut yhteen suuntaan ja sinut toiseen. Mutta älkää ironisoiko tuota aviollisen harmonian mahdollisuutta: millaisen kuvan onnellisemmasta pariskunnasta voisitte asettaa tilalle? (Italo Calvino)
ellauri033.html on line 79: Georges Pellissier, né le 7 février 1852 à Monflanquin (Lot-et-Garonne) et mort en 1918 à Montauban, est un écrivain français, spécialiste de littérature française. Il fut docteur ès lettres et professeur de rhétorique au lycée Janson-de-Sailly1. Il a notamment écrit un traité historique de versification française.
ellauri033.html on line 104: Poèmes saturniens, Fêles galantes, Bonne chanson, nous montrent en lui
ellauri033.html on line 128:

Que ton vers soit la bonne aventure.

 Oi veden onnellista lemua, 

ellauri042.html on line 848: Chesterton, joka kääntyi aikuisiällä katoliseksi, ihaili sir Thomas Morea ja luonnehti tätä "Englannin historian suurimmaksi historialliseksi henkilöksi". Hän on myös saanut vaikutteita useilta henkilöiltä, kuten Tuomas Akvinolaiselta. Chesterton ei koskaan käyttänyt eikä hyväksynyt sanaa konservatiivi. Mut sellainen se oli. Ja vitun läski punkero. Sillä oli yhtä läski ja vielä katolisempi aisapari 

ellauri042.html on line 860: Klemens Aleksandrialainen (oik. Titus Flavius Clemens; n. 150 – n. 215) oli Aleksandrian kirkon jäsen ja ensimmäinen varsinainen kristillinen filosofi. Hänet lasketaan kirkkoisien joukkoon. Klemens oli kotoisin Ateenasta. Hänen kääntymisestään ei ole tietoa, mutta kristityksi tulonsa jälkeen hän matkusti Etelä-Italiaan, Syyriaan ja Palestiinaan tapaamaan kristittyjä opettajia. Lopulta hän päätyi Aleksandriaan, jonne hän asettui aloilleen. Aleksandriassa Klemens tapasi oppi-isänsä Pantainoksen, joka johti tunnettua Aleksandrian kateketiikkakoulua. Pantainos oli stoalaisuudesta kristityksi kääntynyt opettaja.

ellauri042.html on line 873: 
John Donne ja Jane Dunn

ellauri042.html on line 875: Kukaan mies ei ole saari kirjoitti John Donne. Simon and Garfunkel oli poikkeuxia. Tää ei ollut alunperin runo, se oli paasaus. Tämä turahdus löytyy pitempänä myös albumista 389.

ellauri042.html on line 877: No man is an Iland, intire of it selfe; every man is a peece of the Continent, a part of the maine; if a Clod bee washed away by the Sea, Europe is the lesse, as well as if a Promontorie were, as well as if a Mannor of thy friends or of thine owne were; any mans death diminishes me, because I am involved in Mankinde; And therefore never send to know for whom the bell tolls; It tolls for thee. [Donne´s original spelling and underlining]

ellauri042.html on line 881: Tähän samaan meditaatioon 17 viittaa siis nähtävästi myös Ernesto Hemingway kirja Komu zvoni jonka löysin vanhojen proffien roskahyllystä:  "In zato nikoli ne vprašajo komu zvoni; Tebi zvoni". Tää on tämmönen imperialistinen tiimipläjäys, territoriaalista reviirihenkeä. Muin. roomalaiset sanoivat: tum tua res agitur paries cum proximus ardet, jenkkien versio oli dominoteoria. Joo ei, enmä pidä tosta Donnen ajatuxesta. Se on ihan liian totalitäärinen. On parempi apinoille olla niinkuin Ahvenanmaan saaristo, erillisiä saaria mutta näköetäisyyden päässä toisistaan, niin että niihin pääsee uimalla tai soutuveneellä. Saarten kellot soivat aina ize kullekin mutta soitto kuuluu vaimeana muillekin. 

ellauri042.html on line 883: 
Devotions upon Emergent Occasions by John Donne

ellauri042.html on line 885: Devotions upon Emergent Occasions, or in full Devotions Upon Emergent Occasions, and severall steps in my Sicknes, is a prose work by the English metaphysical poet and cleric in the Church of England onne John">John Donne (22 January 1572 - 31 March 1631) , published in 1624. It covers death, rebirth and the Elizabethan concept of sickness as a French visit from God, reflecting internal sinfulness. The Devotions were written in December 1623 as Donne recovered from a serious but unknown illness – believed to be relapsing fever or typhus. Having come close to death, he described the illness he had suffered from and his thoughts throughout his recovery with "near super-human speed and concentration". Registered by 9 January, and published soon after, the Devotions is one of only seven works attributed to Donne which were printed during his lifetime.

ellauri042.html on line 887:     The Devotions is divided into 23 parts, each consisting of 3 sub-sections, called the 'meditation', the 'expostulation' and a prayer. The 23 sections are chronologically ordered, each covering his thoughts and reflections on a single day of the illness. The work as a whole is considered similar to 17th-century devotional writing generally, and particularly to Donne´s Holy Sonnets. Some academics have also identified political strands running through the work, possibly from a polemic Arminian denunciation of Puritanism to advise the young Prince Charles.

ellauri042.html on line 889: Tää on se aikaisempi Prince Charles, ei tää nykyinen kaljuhead jonka eka puoliso oli Lady Di ja toinen rottweileri. Jolla on se helvetin tyhmä poika Harry ja sillä vielä tomppelimpi musta morsian. Arminiuxesta on jo aikaisempi paasaus. Oliko Donnesta? Nähtävästi ei. Jörn Donnerista on useampia. 

ellauri042.html on line 896: 
Metafyysinen poeetta John Donne

ellauri042.html on line 928:    Thou, sun, art half as happy as we,			Sulla eio päivä puoltakaan meidän onnesta,

ellauri042.html on line 937: John Donne is most commonly known for being part of the ‘metaphysical poets’, a group of poets who wrote about love and religion using complex metaphors called conceits. These poets didn’t know each other, and this name was given by literary critics some years later. Nevertheless, John Donne is considered to be one of the best metaphysical poets. John Donne converted to Anglicanism later in his life. By 1615 he became a priest because King James I ordered him to do so. Donne was a member of Parliament in 1601 and in 1614. He also spent a short time in prison because he married his wife, Anne More, without permission. They had twelve children and Anne died while extruding the XIIth.

ellauri042.html on line 939: Donne was born in London in 1571 or 1572, into a recusant Roman Catholic family when practice of that religion was illegal in England.[7] Donne was the third of six children. His father, also named John Donne, married to one Elizabeth Heywood, was of Welsh descent and a warden of the Ironmongers Company in the City of London. However, he avoided unwelcome government attention out of fear of persecution.

ellauri042.html on line 941: His father died in 1576, when Donne was four years old, leaving his mother, Elizabeth, with the responsibility of raising the children alone.[2] Heywood was also from a recusant Roman Catholic family, the daughter of John Heywood, the playwright, and sister of the Reverend Jasper Heywood, a Jesuit priest and translator.[2] She was also a great-niece of Thomas More. A few months after her husband died, Donne's mother married Dr. John Syminges, a wealthy widower with three children of his own.

ellauri042.html on line 943: Donne's style is characterised by abrupt openings and various paradoxes, ironies and dislocations. These features, along with his frequent dramatic or everyday speech rhythms, his tense syntax and his tough eloquence, were both a reaction against the smoothness of conventional Elizabethan poetry and an adaptation into English of European baroque and mannerist techniques. His early career was marked by poetry that bore immense knowledge of English society. Another important theme in Donne´s poetry is the idea of true religion, something that he spent much time considering and about which he often theorised. He wrote secular poems as well as erotic and love poems. He is particularly famous for his mastery of metaphysical conceits.

ellauri042.html on line 945: Despite his great education and poetic talents, Donne lived in poverty for several years, relying heavily on wealthy friends. He spent much of the money he inherited during and after his education on womanising, literature, pastimes, and travel. In 1601, Donne secretly married Anne More, with whom he had twelve children. In 1615 he was ordained Anglican deacon and then priest, although he did not want to take holy orders and only did so because the king ordered it. He also served as a member of Parliament in 1601 and in 1614.

ellauri042.html on line 947: During the next four years, Donne fell in love with Egerton´s niece Anne More, and they were secretly married just before Christmas in 1601, against the wishes of both Egerton and Anne's father George More, who was Lieutenant of the Tower. Upon discovery, this wedding ruined Donne's career, getting him dismissed and put in Fleet Prison, along with the Church of England priest Samuel Brooke, who married them,[13] and his brother Chistopher, who stood in in the absence of George More to give Anne away. Donne was released shortly thereafter when the marriage was proved to be valid, and he soon secured the release of the other two. Walton tells us that when Donne wrote to his wife to tell her about losing his post, he wrote after his name: John Donne, Anne Donne, Un-done.[14] It was not until 1609 that Donne was reconciled with his father-in-law and received his wife´s dowry,

ellauri042.html on line 949: After his release, Donne had to accept a retired country life in a small house in Pyrford, Surrey, owned by Anne´s cousin, Sir Francis Wooley, where they resided until the end of 1604. In spring 1605 they moved to another small house in Mitcham, London, where he scraped a meager living as a lawyer, while Anne Donne bore a new baby almost every year. Though he also worked as an assistant pamphleteer to Thomas Morton writing anti-Catholic pamphlets, Donne was in a constant state of financial insecurity.

ellauri042.html on line 951: Although King James was pleased with Donne's work, he refused to reinstate him at court and instead urged him to take holy orders. At length, Donne acceded to the king's wishes, and in 1615 was ordained priest in the Church of England. In late November and early December 1623 he suffered a nearly fatal illness, thought to be either typhus or a combination of a cold followed by a period of fever. During his convalescence he wrote a series of meditations and prayers on health, pain, and sickness that were published as a book in 1624 under the title of Devotions upon Emergent Occasions. One of these meditations, Meditation XVII, contains the well known phrases "No man is an Iland" (often modernised as "No man is an island") and "...for whom the bell tolls".

ellauri042.html on line 953: Anne gave birth to twelve children in sixteen years of marriage, (including two stillbirths—their eighth and then, in 1617, their last child); indeed, she spent most of her married life either pregnant or nursing. The ten surviving children were Constance, John, George, Francis, Lucy (named after Donne´s patroness Lucy, Countess of Bedford, her godmother), Bridget, Mary, Nicholas, Margaret, and Elizabeth. Three (Francis, Nicholas, and Mary) died before they were ten. In a state of despair that almost drove him to kill himself, Donne noted that the death of a child would mean one mouth fewer to feed, but he could not afford the burial expenses. During this time, Donne wrote but did not publish Biathanatos, his defense of suicide. Anne died on 15 August 1617, five days after giving birth to their twelfth child, a still-born baby. Donne mourned her deeply, and wrote of his love and loss in his 17th Holy Sonnet.

ellauri043.html on line 297: Babelist. 4. Mutta hän sanoi: mitäst he owat nähnet sinun huonesas? Jehiskia sanoi: caicki mitä minun huonesani on/ owat he nähnet/ ja ei ole mitän minun tawaroisani/ jota ei he ole nähnet. 5. Ja Jesaia sanoi Jehiskialle: cuule HERran Zebaothin sana. 6. Cadzo/ se aica tule/ että caicki mitä sinun huonesas on/ ja mitä sinun Isäs coonnet owat tähän päiwän asti/ pitä wietämän pois Babelijn/ nijn ettei mitän pidä jäämän/ sano HERra.

ellauri043.html on line 301:     
Hullu! huutaa Jesaja. Mitäs menit näyttämään vihulaiselle aarteita! Tästä ei hyvä seuraa. Kuka tahansa voi ennustaa et noita ne tulee kohta hakemaan. Kell onni on se onnen kätkeköön älköönkä levitelkö somessa. No, mun jälkeen vasta vedenpaisumus, tuumii tyynen rauhallisena Hiskia. 

ellauri043.html on line 305: 
Voin kuvitella… kattoon saakka näkyi kasattuna jalokiviä, timantteja, kultarahoja. Heppu jolla on sellanen rahalaari ei ole mikään tavis. Se ajattelee et se ei ole mikään teppo vaan oman onnensa seppo, niinkuin Kardashianit se on ahertanut tosi kovasti tän eteen, ja kuinka se voi vielä kukistaa muita ja kukoistaa lisää. Rahavarasto on kunkkujen hyvä vararahasto. Viisaimmallakin oli sellainen. Sen laivastot toi sille norsunluuta ja apinoita... missäs se nyt olikaan?

ellauri043.html on line 634: 
Ison sataman ympärillä on keskeytymätön sarja kuninkaallisia rakennuxia: Ptolemaiosten palazi, Museo, Poseideion, Caesareum, Timonium (jonne Marcus Antonius pakeni), Soma, jossa on Alexanterin hauta; toisessa päässä kaupunkia Eunostoxen takaisessa esikaupungissa on lasitehtaita, hajuvesipajoja ja papyrusmyllyjä.

ellauri043.html on line 1843: 
Rauhottukaa, kyyhkyläiset! Ilman maallista eli pano-onneakin meillä on kivaa tälleen platonisesti. Isän ajan jälkeen tuli pojan vuoro, ja nyt mä ilmoitan jo kolmannen, Papukaijan ajan. (Kuiskaaja: ei parakeet vaan parakleet!) Korjaan Parakleetoxen. Sen ajovalot näky mun taustapeilissä niinä 40 karanteeniyönä kun taivaallinen Jerusalem loisti taivaanvahvuudessa, mun talon päällä Pepussa. (Kuiskaaja: Pepuza!) Korjaan Pepuzassa.

ellauri043.html on line 1916: Pillokaa rikas joka kokee izensä onnellisexi ja syö lujasti!	

ellauri043.html on line 1918: linnun pesää, ja on onneton koska muut ei ole yhtä kurjia.	

ellauri043.html on line 1930: Pilarit huojuu kuin puunrungot, onnenkalut kerettiläispomojen kaulassa ampuu ristiin tulilinjoja, kappelien tähtikuviot heilahtelee, seinät huojuu väkijoukon kirnussa, joka nuppi pompahtelee ja ölyää.

ellauri043.html on line 2547: 
Mulle nytte ei enää ole toivoa eikä ahistusta, ei onnea, ei äijyyttä, ei päivää eikä yötä, ei sua eikä mua, siis kerrassan ei midiä.


ellauri043.html on line 3781: Barbaarit oli tuoneet omansa. Nee miehitti hiekkakummut joen rannalla. Niitä näki pitelemässä idoleitaan kuin isoja halvaantuneita lapsia; tai sit veneilemässä keskellä putouxia palmunrungolla, näyttäen kukaa onnenkaluja kaulassa, tatskoja käsissä ja rinnassa; ikä tää ole sen rikollisempaa kuin krikkalaisten, aasialaisten ja roomalaisten jumalat!


ellauri043.html on line 4098:     jyrsimiä ankarien naamarien suojassa, tahrivat izensä kakalla, makaavat piikeillä, uskovat pääsevänsä onneen kuoleman reittiä!

ellauri043.html on line 4113: — mun karvat lähti, mun ruumis tuli mustaxi; mun silmät vajonneina silmäkuoppiin mustuttivat tähtiä kaivon pohjalla.

ellauri043.html on line 4482: les joues fardées; une couronne d’olivier se ferme sur

ellauri043.html on line 5006: Antonius erottaa sen juurta vasten, puolixi kadonneina sen onkaloihin, tai kanniskellen kiviä olkapäillään, valtavia kahlehdittuja ruumiita. Ne on titaanit, jättiläiset, hekatonkyyrit, kykloopit, ja Obelix, hiidenkivien toimitusmies.  

ellauri043.html on line 5550: Ateenalainen tervehti mua kuin onnen airuena, harras roomalainen kirosi mua nyrkki pystyssä, ja Egyptin paavi pidättäytyi pavuista, koska se vapisi mun ääntä ja kalpeni mun hajusta.

ellauri043.html on line 5920:   Jumalan viimeinen sana ihmiskunnalle: we apologize for the inconvenience. Teemme yhteistä hyvää. Sun kävi kalpaten, se on voi. Tasan ei käy onnen lahjat. Onni yxillä, kesä kaikilla. Sori siitä. Mitäs läxit. Oma vika pikku sika. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Parempi onni ensi kerralla.

ellauri043.html on line 5948: Flaubert ei ollut vahva luonnontieteissä, mikä lie dropout oikixesta ja koroilla elelevä senttari. Tässäkin on useampia kyseenalaisia kohtia. On tyhjiöitä, eikä avaruuskaan ole muuttumaton vaan sillä on koko, joka jatkuvasti laajenee (tää tosin selvis vasta Einsteinille.) Darwinismi ei ollut vielä lyönyt läpi, vaikka fossiileista oltiin selvillä. Tää kirja on oikeastaan Darwinin aikalainen. Suunnilleen samoihin aikoihin kirjoitteli Jeesuxen elämäkerturi Renan, jonka sensorit päivitteli El Monon skandalöösiä ajatusta, että me oltaisiin vaan puusta pudonneita hännättömiä sapajuja. 

ellauri043.html on line 6496: 
Kumpikaan näistä kahesta ei mua kauhista. Mä torjun onnen, ja tunnen izeni ikuisexi.

ellauri043.html on line 6499: Ja täähän tässä on tosi hölmöä: mitä hyötyä on yxilöstä, joka ei enää lisäänny, ei edistä tiimin lisääntymistä muutenkaan, vaan haluaa vaan roikkua silti mukana. Täys loinen! Mutta hullunkurisinta on, että just tämän hyödyttömän hengailun toivossa sit termiitit (ei vaan eremiitit) tekee työtä käskettyä, eli uhraa oman onnensa yhteishyvän alttarille. Äärimmäinen izekkyys kääntyykin äärimmäisexi uhrimielexi. Hyvä niin, sanoo Darwin ja antaa mennä.

ellauri043.html on line 6621: 
Mä taas oon kevyt ja leikkisä! Mä paljastan ihmisille hämmästyttäviä perspektiivejä, pilvilinnoja ja kaukaisia onneja. Mä kaadan niille sieluun ikuisia dementioita, onnen pipanoita, tulevaisuuden suunnitelmia, unelmia kunniasta, ja rakkauden saarnoja ja hyviä uudenvuoden päätöxiä.

ellauri043.html on line 6783: Me marssitaan suoraan tietämme, kuljetaan läpi kaikki jorpakot, kaikki kuilunreunat; — ja me ollaan kaikista ahkerimmat, onnellisimmat ja miehekkäimmät ihmisistä.

ellauri043.html on line 6800: 
Takatukista kiinni maassa, jotka on pitkät kuin liaanit, me vegetoidaan jalkojemme varjossa, isojen kuin auringonvarjot; ja valo tulee meille meidän kantapäiden lävize. Ei mitään häiriötä, ei mitään työtä! — Pää mahdollisimman alhaalla, se on onnen salaisuus!

ellauri043.html on line 6905: Antonius, ei ole koskaan nähnyt mun silmiä, tai ne jotka on nähneet on kuolleet. Jos mä kohottaisin mun silmäluomia — mun vaaleapunaisia turvonneita silmäluomia, — sä heti kuolisit.

ellauri043.html on line 7097: Oi onnea! onnea! Mä olen nähnyt elämän syntymässä, mä olen nähnyt liikkeen alkavan. Veri sykkää niin kovasti mun suonissa et ne halkeaa. Mun tekee mieli lentää, uida, haukkua, toitottaa, ulvoa. Mä haluaisin siivet, kilven, kuoren, puhaltaa savua, pitää kärsää, kiemurrella, jakautua kaikkialta, olla kaikkialla, levitä odöörien mukana, kehittyä kuin kasvit, valua kuin vesi, värähdellä kuin ääni, loistaa kuin valo, pesiytyä kaikkiin muotoihin, läpäistä joka atomin, painua kaiken mazkun pohjaan - olla mazkua!

ellauri045.html on line 186:   Mitä se sellanen solidaarisuus on, jokainen on oman onnensa seppo, 


ellauri045.html on line 383: Kun on syntynyt perheeseen joka syntymästäni saakka oli ja pysyi vajaana isän heti jätettyä äitini, ei perhe ja sen yhteisyys ole ollut mikään itsestäänselvyys. Erossa asuva ja minusta ruokkoa maksava isäni ei vahinkolapsestaan koskaan pitänyt, minkä hän myös selvästi osoitti. Hänellä oli omia kirjallisia ambitioita ja kun aloin julkaista, siitä seurasi ilmeisen katkera kamppailu aina siihen saakka kun hän kuoli 102 vuoden iässä. Hänen hyllyssään oli kyllä rivi niitä kirjojani, joita hänelle vähän änskälläkin lahjoitin, mutta kuulin sisarpuoleltani Pirkolta, että hän oli jokaiseen niistä tehnyt korjauksia. Töhrinyt ne, kuten voisi ns. kauniimmin sanoa. Silti olin hänen neljästä lapsestaan onnekkain. Muut joutuivat kokemaan myös yhteiselämää hänen kanssaan eivätkä ne vammat ole olleet kovin helposti parantuvia.

ellauri045.html on line 391: Kirjailija Hannu Mäkelä oli 60 ensimmäistä vuottaan pessimisti. Ikääntyminen ja valoisa suhde viimeiseen puolisoon herättivät hänessä optimistin. Sellaisena hän aikoo pysyä, vaikka vaimo kuoli. – Saimme Svetan kanssa yhdeksän onnellista vuotta.

ellauri045.html on line 393: Seuraava on jo putkessa, parhaan ja vanhimman kaverini Antti Tuurin kaa juhlittiin sitä Turussa, josta pidän enemmän kuin Tampereesta, sori vaan. Mitähän mun Lauri poika duunaa nykyään. Ei mitään havaintoa. Mut mä oon optimisti, tää uusin hoito on niin nuori et tällä kertaa mä varmaan saan kunnon pojan ja kuolen ize ennen eroa.  Isäparalla ei ollut sitä onnea.

ellauri045.html on line 493: "Taas täällä juodaan, tapellaan ja itketään/ hanurin keltaisen surun säestyksellä, / kirotaan kovaa onnea, /muistellaan Moskovan Venäjää, s. 73".

ellauri045.html on line 495: Lokakuun kumouksen jälkeen Jesenin kannatti bolševikkeja, koska nämä "olivat tuhonneet sivilisaation". Runoilija sai vaikutteita skyyttalaisliikkeeltä, jonka mukaan vallankumous ratkaisi idän ja lännen kulttuurien kamppailun. Jesenin asettui idän, "maaseudun" ja "irrationaalisen tunteen" puolelle, ja ehkä siksi hän hehkuttaa monessa runossaan Venäjän aasialaisuutta.

ellauri045.html on line 576: Был человек тот авантюрист,		Se ihminen oli onnenonkija,

ellauri045.html on line 750: Jack ja Musta-asuinen mies soutavat veneellä Hydra-saarelle, jossa he vapauttavat muut selviytyneet. Saavuttuaan koneelle Musta-asuinen mies sanoo koneen olevan viritetty räjähteillä ja että heidän on poistuttava saarelta sukellusveneellä. Saavuttuaan veneen luo Jack työntää miehen veteen ja pakenee veneellä saarelta ilman Musta-asuista miestä ja Clairea. Mies oli kuitenkin piilottanut Jackin reppuun räjähteen, jonka Sawyer vahingossa aktivoi. Jack pakenee uppoavasta sukellusveneestä Hurleyn, Sawyerin ja Katen kanssa. Sayid, Sun ja Jin menehtyvät. Mies sanoo Clairelle sukellusveneen uponneen ja menevänsä viimeistelemään aloittamansa asian.

ellauri046.html on line 63: In laguna venne accolta dalla raffinata ed istruita società veneziana; al suo interno condusse una vita elegante e spregiudicata, segnalandosi per la sua bellezza e per le sue qualità. Fu difatti cantante e suonatrice di liuto, oltre che poetessa, ed entrò nell'Accademia dei Dubbiosi con il nome di Anasilla (così veniva chiamato in latino il fiume Piave - Anaxus - che attraversava il feudo dei Collalto, cui apparteneva quel Collaltino che lei amò). L'abitazione degli Stampa divenne uno dei salotti letterari più famosi di Venezia, frequentato dai migliori pittori, letterati e musicisti del Veneto, e molti accorrevano a seguire le esecuzioni canore di Gaspara delle liriche di Petrarca.  Leimasin oli nätti ja kulturnaja, osas käyttää luuttua enemmällä kuin yhdellä sormella, ja laulaa kauniisti. Stampat piti tyylikästä salonkia Veneziassa, jonne tuli Petrarcakin Laura-nyyhkytyxineen.

ellauri046.html on line 296: Sopessa hienoa oli sen pessimismi,  muttei riittävää, Sörkka oli vielä pessimistisempi. Sope näet suorastaan nautti synkistelystä, piisamirotan tavoin lepäs muumipapan riippukeinussa ja söi muumimamman kakkua, murjotti eudaimonistisesti. Sören-luokan masis ei tee sitäkään, vaan hyppää kelkasta jonnekin tosi pimeään, noin niinkun existentialistisesti.  

ellauri046.html on line 315: Ylipäänsä pysyvistä arvoista on turha haaveilla kun on pysymätön olento, jonka onni on differentiaali. Semmoinen on onnellinen vaan joko jatkuvasta kasvusta, josta tulee lopulta räjähdys, tai sitten puolet aikaa karman pyörässä, jossa epäonni seuraa onnea ja onni epäonnea.

ellauri046.html on line 317: Enimmän eli puolen aikaa onnelliset elukat tyytyy oravanpyörään ja kärvistelee kärsivällisesti onnettomat ajat, odotellen tombolan seuraavaa pysähdystä onnellisemmille lukemille.

ellauri046.html on line 337:       Söören on tollanen Päivi Räsäs tyypin holier than thou kristitty, jonka aika menee tapakristittyjen vähexyntään ja synnillisten pahexuntaan. Just sellanen ulkokullattu, joka mesoo omaa parhauttaan synagoogassa, mä oon paha mut onnex sentään asioista perillä, en sentään sellanen pönttöpää kun noi. Se ei rakasta ketään, kun on epäonnistunut narsisti, ei edes izeään. Kylmiö, kumiseva vaski ja helisevä symbaali. Et mä vihaankin sellasia :). 

ellauri046.html on line 409:       Vuoden kuluttua Söpe purki kihlauxen textarilla ja palautti sormuxen. Syy: sitä ei ollut tarkoitettu naimisiin, se oli nasiiri. Jeesus ei haluu eze menee naimisiin, se on varattu yläkerran pojille. Olikohan se kaappihomo? Ainakin se oli kruununraakki ja vitun masis tavi, saatto olla parempikin Reginalle näin. Silti Regina oli tietysti tosi onneton ja nolo. Se haikaili pitkään Söpen perään ruinasi, sairastui ja uhkaili izemurhalla. Söde yritti karistaa sitä kun kapteeni Kapu laastaria.

ellauri046.html on line 411:       Sittemmin Söde pyyteli ja suorastaan vaati anteexi. Kun ei saanut, julkaisi Reginaa koskevia opettavaisia traktaatteja. Jumala käskee Reginaa antamaan anteexi, mut sitä mixi Söde teki näin, sama jla kieltää kertomasta. Tosi reilu jäbä. Varmaan Söden faijan kopio. Sörkka sanoo päiväkirjassa eze on kaiken velkaa iskälle joka teki sen elämästä kaikin tavoin onnettoman. Narsistit aina syyttää muita.

ellauri046.html on line 625:       Tää nykymeininki että puolisoa pidetään just niin kauan kunnes sitruuna on puristettu tyhjiin ja sit haetaan uusi hani alle aiheuttaa sekin riitoja, tyytymättömyyttä ja onnettomia lapsia.

ellauri046.html on line 639:   Mitä on romanttinen rakkaus? Kuvitteellista bylsimistä yhdellä, haaveilua perheenlisäyxestä toisella. Sitä ei ole, jos ei paneta (esim. lapset ja lemmikit) tai jos haave on totta (esim. perheelliset). Ei siinä ole mistään illuusiosta kyse. Se on toive, ja onnellinen avioliitto on sen toteutumista. 
 
 Koulussa jo ihmetytti vakuutus ita me di adiuvant, niin totta kuin jumalat mua auttakoot. En voinut tajuta mitä tekemistä on totuudella ja toivotuxella. Ei mitään, tää on vala valehtelijoille. Totuus ja valhe vastakohtina pro totuus ja epätotuus. Valhe on pragmatiikkaa, populismia. Vakuutus ei tee väitteestä  todempaa.

ellauri046.html on line 786:       From what blest inspiration your sonnets would flow,

ellauri046.html on line 959:       50-vuotias mies oli onneton kun naisystävä oli jättänyt. 


ellauri046.html on line 994:       samainen luonnevammainen kiinteistönvälittäjä, jonka nyt vaan oli ihan pakko 


ellauri047.html on line 57:   Goethe oli porvarissäädyn kermaperseiden kuningas Frankfurtista, jossa Sope taulutti sittemmin koiria. Ne seurusteli Weimarissa, jonne Goether vuosikymmenixi pesiytyi, paizi mitä kävi 37-vuotiaana kuuluisalla Italian reisulla, mistä se sitten kerskui loppuajan mm. runolla Kennst DU das Land wo die Zitronen blühen? Ich schon, war 3 Jahre da.. Se oli sen ihan parasta aikaa. Vähän niinkuin Pylkkäsen Saxassa opiskelleet tytöt aloittaa aina sanoilla "Saxassa aiina...". Siellä oli kaikki paremmin. Vitali on kasvattanut sitruunansiemenistä hienot puut, eivät tosin vielä ole kukkineet. Kohtapa tiedetään millaista sekin on. 

ellauri047.html on line 64:     Goethe aloitti 16-vuotiaana lakitieteen opinnot Leipzigin yliopistossa. Nuori Goethe keskittyi kuitenkin juridiikan sijasta kirjallisuuteen ja hauskanpitoon, kirjoitteli anakreonttisia eroottisia runoja Annettelle (Anna Schönkopf). Ne on kyllä aika lällyjä. Lällärikamaa, Woku hyvä. Vuonna 1768 Goethe joutui tubikohtauxen vuoksi palaamaan vanhempiensa kotiin. Toipilasaikana Susanna von Klettenberg (1776–74) tutustutti Goethen herrnhutilaisuuteen, joka vaikutti hänen tuotantoonsa: Wilhelm Meisterissä on pitkiä sitaatteja Susanna-tädiltä, ja Faustissa on senaikaisten alkemian opintojen jälkiä.  Iskä alkoi hermostua kun opiskelut ei sujuneet, onnex hemmotteleva äiti ja sisko pitivät Wokun puolia. Size lähetettiin huonompaan kouluun Strassburgiin, missä sillä oli taas oikeen viihtysää. Strassburg oli isompi kaupunki kuin Frankfurt, ja kuului Ranskalle.

ellauri047.html on line 76:     Samoihin aikoihin hän alkoi saada mainetta kirjailijana. Vuonna 1774 ilmestyi kirjeromaani Nuoren Wertherin kärsimykset, josta tuli nopeasti suurmenestys joka puolella Eurooppaa. Romaanin päähenkilö Werther ajautuu onnettoman rakkauden vuoksi itsemurhaan, ja tämä tarina teki lukijoihin niin vahvan vaikutuksen, että nuorison keskuuteen levisi suoranainen itsemurhaepidemia. Tätä Goethen romaania on pidetty hyvin leimallisena teoksena saksankielisen kirjallisuudenhistorian vuosina 1767–1785 vallinneelle Sturm und Drang -kaudelle. Eli Goethe apinoi siinä Klopstockia. Riku lainas meille kirjaa, jossa oli Klopstockin vaimon kirjeitä. Tuntui silloin tylsältä. Nyt voiskin jo kiinnostaa. 

ellauri047.html on line 95: Vuonna 1786 Goethe tunsi tarvetta maisemanvaihdokseen. Hän lähti Italiaan (lähti tost noin vaan, dumppas 10-vuotisen hoitonsa, 7v vanhemman rouva von Steinin ilman edes textaria) ja vietti siellä seuraavat kaksi vuotta, tutkien väsymättömällä innolla paikallista kulttuuria. Myöhemmin hän kirjoitti matkalla tekemiensä päiväkirjamerkintöjen pohjalta laajan matkakertomuksen. Goethe totesi vanhuksena, että Italiassa vietetty aika oli hänen elämänsä onnellisinta aikaa. Hänen tuotannossaan nousivat tänä aikana vahvasti esille antiikkiin ja humanismiin liittyvät teemat. 

ellauri047.html on line 183: Vuonna 1758 hän muutti takaisin Berliiniin, jossa hän Friedrich Nicolain ja Moses Mendelsonin kanssa julkaisi uutta kirjallisuutta koskevia kirjeitä Briefe, die neueste Literatur betreffend. Hän oli vuodesta 1760 vuoteen 1765 Breslaussa, jonne kenraali Tauentzien otti hänet sihteerikseen. 1765 hän muutti Berliiniin ja sen jälkeen 1767 kolmeksi vuodeksi Hampuriin dramaturgiksi ja neuvonantajaksi Hampurin kansallisteatteriin. 

ellauri047.html on line 359: Wie glänzt die Sonne!

ellauri047.html on line 367: Und Freud und Wonne

ellauri047.html on line 369: O Erd o Sonne

ellauri047.html on line 418: Oi iloa ja onnea!	

ellauri047.html on line 447: Sulloli onnea

ellauri047.html on line 508: Gier’ger Sand, die Sonne droben

ellauri047.html on line 877:       Adolf Hitler piti työhuoneensa seinällä Fredrik Suuren muotokuvaa. Frizun pazas piilotettiin sukupolven ajaxi DDR:ssä. Aika paljon mittavampi pikkumies kuin nää 2 muuta saku sammakko neroa, Jöötti ja Aatu. Frizu osas oikeasti soittaa hyvin huilua. Sen runot oli kyllä aika kehnoja, ainaskin mailapojan Moses Mendelsohnin mielestä. Goethe ja Aadolf oli maalareina pelkkiä onnettomia epäonnistuneita tuhertajia.

ellauri047.html on line 916:   Fredrik Suuri lievensi onnettomien piikojen eli lapsenmurhaajien tuomiota, nyt ne mestattiin eikä enää ommeltu säkkiin ja hukutettu kuin kissanpoikia.

ellauri047.html on line 954: Kaksikko vietti kesät Bohuslänin saaristossa omistamassaan kutterissa "sini ja mini" (vi 2). Kapulla oli mukanaan iso kirjasto. Perähenkilö Eva Sparre otti milloin pikakirjoitusta, milloin naputteli sivut puhtaaxi. Tämä selittää Carlin mahtavan tuottavuuden. Liitto oli kaikin puolin onnellinen, tuli 2 tyttöäkin, tyttäret Puppi ja Ka.

ellauri047.html on line 964:   oli aikamoinen pieni maailmansota, jengiä oli mukana kuin salpausselällä. Taustalla oli Englannin ja Ranskan siirtomaasota amerikoissa ja Itävallan-Preussin keskinäiset kärhämät. Ranska ja Englanti vaihto puolia, britit siirty Preussin ja Ranska Teresian tukijaxi. Englannin Ykä II hääri Saxassa perintömaansa Hannoverin takia. Kun Rauhalla ensalkuun oli tiukat paikat, ruozalaisetkin pyrki jaolle Pommeriin huonolla sotaonnella, Suomeen saatiin sentään perunoita. Pommeri on Danzigin ympärillä. Sieltä tuli hoppelpoppeli. Ruozin kunkkuna oli Adolf Fredrik, jonka siippa Lovisa Ulrika oli Fredrik Suuren sisko. Sen mukaan on nimetty Loviisan kaupunki. Silti vittu, sanoi hattupuolue ihan vittuilumielessä. Mulla on AF:n luotipyssy piilossa vaatehuoneessa.

ellauri048.html on line 75:   päähenkilölle, onnettoman näköiselle petiitille newyorkilaiselle ex-hasidi 


ellauri048.html on line 145: Viisisatasnippumme! sua käsin vatvomme, konehin: sinun hinnasta tappaa ja naida saa kalumme korskehin. Kuole ite Vexi. No onnex oletkin jo kuollut, mutta et sentään punasten luodista, kuten olis ollut oikeus ja kohtuus. Tämmöset "nuorukaisten kuolla kuuluu" hemmot roikkuu henkikullassa ihan loppuun saakka. Goethe-niteen loppuvizit on kanssa tuubamusaa jostain hyvin syvältä: 

ellauri048.html on line 221:   muistelee luonnevikaista kaveriaan Jörn Donneria, 


ellauri048.html on line 614:   Laitoin hienonnettua tilliä 


ellauri048.html on line 663:   jolla se on jo onnellisesti takanapäin, eikä sekään 


ellauri048.html on line 975: Alf meni kihloihin nuoren naisen kaa nimeltä Emily Sellwood, mutta purki kihlauxen kuin Sören Kierkegaard, koska sillä oli huono luonne, huono terveys ja köyhäkin. (Siis Alfilla. Tuskin tyttökään oli varakas.) Alf ratkes ryyppäämään ja asusteli leskiäitinsä nurkissa tai kavereilla Lontoossa. Sen kaverit kylästyi ja pakotti sen julkaisemaan taas runoja, ja 2-osainen runokokoelma "Runot" saikin menestystä. Yhtäkkiä deeku Alf olikin suurin runoilijatoivo nousevassa polvessa. Myöhemmät julkaisut vaan paransivat menekkiä ja Alf pääsi rahoihin. Valitusvirsikokoelma Hallamille in memoriam nosti sen päivän julkkixexi.

ellauri048.html on line 1092:          To their haven under the hill;				Möljään tonne mäen ahteeseen.			

ellauri049.html on line 148:     Vuonna 1929 Kailas joutui mielisairaalaan skitsofrenian vuoksi. Sairastumiseen vaikuttivat ilmeisesti osaltaan lapsuuden traumat ja homoseksuaalisuuden tukahduttaminen. Kailaalla todettiin myös keuhkotuberkuloosi. Kailas pääsi sairaalasta pois jonkin ajan kuluttua, mutta tuberkuloosi koitui kuitenkin hänelle kuolemaksi vuonna 1933 Nizzassa, jonne hän oli lähtenyt parantumaan.

ellauri049.html on line 164:   Uunon kaksijakoinen ja impulsiivisesti vaihteleva luonne alkoi näkyä varhaisella iällä. Niinistö kuvailee Uunon eläneen perinteisen maaseudun villin lapsen elämää mutta julmuutta tai vääryyttä nähdessään hän saattoi suistua vavisuttavaan itkukohtaukseen, ailahdellen näin tunnetilasta toiseen. Uunon lempeäluontoinen äidinäiti, Maria Fredrika, aisti tyttärenpoikansa herkän luonteen ja näki ruumiillisen heikkouden, joten hän varjeli Uunoa raskailta töiltä. Uuno vietti aikaansa paimenessa lukien ajankulukseen. Tämä erikoiskohtelu aiheutti mielipahaa serkkujen keskuudessa, jotka asuivat Honkapäässä.

ellauri049.html on line 173:   Vuosina 1909-1913 Uuno kävi kansakoulun Kuivajärvellä, lähellä Honkapäätä. Uuno osoittautui eteväksi ja tiedonjanoiseksi oppilaaksi. Koululla sijaitsevan piirikirjaston hän luki käytännössä lävitse. Opintien jatkamista tuki myös Uunon sopeutumattomuus fyysiseen talonpoikaistyöhön. Näistä syistä isovanhemmat katsoivat pojan tulevaisuuden olevan akateemisella uralla, ensimmäisenä omasta suvustaan. Syksyllä 1913 Uuno Salonen aloitti oppikoulun Heinolassa. Maalaispojan kömpelyys karisi Uunosta nopeasti. Hän osasi asennoitua uuden koulun vaatimuksiin niin opetuksen kuin käytöksen ja itseilmaisun tasolla. Kouluvuosien aikana Uuno luki vapaa-ajallaan suunnattomat määrät suomalaista ja kansainvälistä kirjallisuutta sekä lyriikkaa.20 Uuno oli luokkatoveriensa joukossa arvostettu ja pidetty oppilas. Hän auttoi koulutehtävissä ystäviään pienestä maxusta ja käytti Honkapäästä saamaansa varallisuutta heidän kestitsemiseensä. Kuitenkin Uunon kiivaus ja ailahteleva luonne pääsi välillä esille myös heidän seurassaan. Uuno oli kaiken kaikkiaan aika kusipää.

ellauri049.html on line 249: Sarkialla on sanottu olleen suomenkielisistä runoilijoista täydellisimmän kielentajun (lähde?). Hän saattoi luoda harmonian tunnelman vain sanojen asun merkityksen ja runosäkeiden poljennon avulla. Sarkian sanotaankin lausahtaneen ”Minun suurin onneni on se, että saan runoilla suomeksi. (lähde?) E. Saarinenkin sanoi, ettei se voi levitä ulkomaille, koska suomen kieli on sen työkalu. LOL.

ellauri049.html on line 570: Sonne l’heure,		ja kello lyö.		     kello soi,	   

ellauri049.html on line 706:     Leconte de Lisle oli pessimisti, mutta ei runojensa kautta tuonut esiin ahdistuksensa perussyytä, ja häntä pidettiin omana aikanaan kylmänä, virtuoosina ja muotoon keskittyvänä runoilijana. Hän palvoi kauneutta, kuten häntä suomentanut Kaarlo Sarkiakin, joka on sanonut saaneensa häneltä paljon vaikutteita. Hän oli perehtynyt Intian uskontoihin ja piti ihmiselämää tragediana. Rakkaus on Leconte de Lislelle pelkkää harhaa, ja onnellisia ovat vain kuolleet. Mutta kauneus oli hänelle korkein ideai, tosin Sarkian elämäkerran kirjoittanut Aune Hiisku sanoo että jää hämäräksi, mitä kaikkea Leconte de Lislen kauneuden ideaan sisältyy.Ize se ei ollut järin kaunis, samaa ulkonäkötyyppiä kuin Jouko "Näkymätön" Viänänen. Joukolla oli nenäkäs amerikkalainen kakkosvaimo, joka höykytti sitä sikana Mika Seppälän rapujuhlissa, josta me myöhästyttiin törkeästi, koska tavattiin Lauri Karttusta ja Auli Hakulista Elitessä. Vaimo höykytti sikana myös Seijaa, sitä harmitti vitusti että Seija oli töissä vesilaitoxella, ja se oli vaan miehen mukana.

ellauri049.html on line 783:   Kuten tästä on jo toistamiseen selvinnyt, Paul Valéryn kuuluisin runo koskee möljänrakentajien hautuumaata, jonne se on kuopattu. Alla se on suomennettuna, vaikka se on pitkä ja ruma kuin Helsingin paikallisjuna. No ei ruma, onhan siinä puolesa, kuten Sirkka täti ruukas sanoa. Jotain morbidia siinä ehkä on, että äijän kuuluisin runo on sen ize kirjoittama epigrammi izelleen.  

ellauri049.html on line 845: Je m’abandonne à ce brillant espace,					heittäydyn tähän kirkkaaseen avaruuteen,

ellauri049.html on line 911: L’art personnel, les âmes singulières ?					persoonalliset eleet, erikoiset sielut?

ellauri049.html on line 1040:   Pikkupaskiainen kääpiöpinsseri Panu Rajala on juuri äsken nuuskinut Runebergin(kin) jalkoväliä.  Uutuus Panu Rajala: Kansallis­runoilija. J. L. Runebergin elämä. Minerva 2020. 416 s. piirtää elävän kuvan Runebergin elämästä ja luomisinnosta Helsingissä sekä Porvoossa, jonne perhe muutti 1837. Rajalan sujuva kynä tekee tarinasta viihdyttävän ja vetävän. Paikka paikoin kirjaa lukiessa jopa tuntuu siltä kuin seuraisi saippuasarjan rakkaustarinaa, vaikka kyse onkin todellisista tapahtumista.

ellauri050.html on line 456: 
Das XIX Sonnet
12
0.59%


ellauri050.html on line 619:   Tästä kohtaa tuli editoitua epähuomiossa bittiavaruuteen paasaus, jonka herätteenä oli Jamaican neekeriorjista kertova netflix-minisarja ja samaan aikaan Herlinin aviisissa uutisoitu New Yorkerissa ilmestynyt brittien ja jenkkien orjahääräilyä arvostellut numero. Hävinnyt paasaus oli olletikin paljon räväkämpi tuoreeltaan, mutta koitan nyt pelastaa mitä pelastettavissa on. Emotionaalista sisältöä siihen antoi se netflix-sarja, jossa entistä suorasukaisemmin näytettiin, millaisia hirtettäviä paskiaisia orjiansa ruoskivat ja hirttävät brittiplantaasin omistajat ize olivat. Hauska vinjetti oli että tyhmää plantaasinomistajarouvaa näytteli sama mimmi kuin vähän aikaisemmin E.M. Forsterin Talon jalavan varjossa saksalainen hienostelija, joka nai siirtomaaherran "Only connect" tyyppisesti. Mimmi sopi molempiin osiin hirvittävän hyvin, sanan alkuperäisessä merkityxessä. Ei hemmetti, kaikki toi tollainen kulttuurikukoistus on vaan herravallan paskaläjän päällä kukkivaa loiskasvua.

ellauri050.html on line 753: Harmaja osallistui keväällä 1932 luokkansa kanssa ylioppilaskirjoituksiin, vaikka edeltävän syksyn hän olikin joutunut olemaan sairaalahoidossa. Vuosi 1932 oli muutenkin Harmajan elämän onnellista aikaa: hänen esikoisteoksensa julkaistiin, hänen terveytensä oli hyvä ja hän löysi ensimmäisen rakkautensa. Harmaja kihlautui, ja haaveet onnellisesta tulevaisuudesta sulhasen kanssa elivät vahvoina. Onni ei kuitenkaan ollut pitkäkestoinen. Harmajan sulhanen etääntyi yhteisistä tulevaisuudenkuvista.

ellauri050.html on line 801:  Neljä läheistään auto-onnettomuuksissa menettänyt tietokirjailija Ritva Ylönen tietää, miten suruprosessi etenee. Hän on huomannut, että kuusikymppinen osaa surra paremmin kuin kolmekymppinen.

ellauri050.html on line 804: Ritva oli hyväksytty jatko-opiskelijaksi Tampereen yliopistoon, jonne hän oli alkanut tehdä väitöskirjaa kirjailija Kalle Päätalosta. Kuopiosta pääsi sukkuloimaan Tampereelle mainiosti. Väitöksen työläin vaihe, taulukointi, oli tehty, ja työ eteni sujuvasti.

ellauri050.html on line 806: Sitten kännykkä soi. Oulun yliopistollisesta sairaalasta kerrottiin, että tyttären perhe oli joutunut liikenneonnettomuuteen.

ellauri050.html on line 817: Tyttären perheelle tapahtuneen onnettomuuden jälkeen Ritva kapinoi mielessään. Miksi kohtalo iski häneen näin musertavasti, jo toisen kerran: 32 vuotta aiemmin perheen yhdeksänvuotias esikoispoika oli juossut tien yli ja jäänyt auton alle.

ellauri050.html on line 836: Huhtikuussa, puolitoista kuukautta onnettomuuden jälkeen, otettiin valokuva, jossa kymmenen kiloa laihtunut mummi pitää sylissä tyttärenpoikaansa ja hymyilee hänelle. Happiletkuista oli päästy eroon, ja vauva oli voimistunut vauhdilla.

ellauri050.html on line 879: Kun auto-onnettomuudesta oli kulunut vuosi, Ritva nukkui edelleen huonosti. Hän huomasi, että ei ole hyväksi vatvoa menetystä aamuyön tunteina. Hän otti väitöstyön uudelleen esille.

ellauri050.html on line 899:     Jos silläkään nyt on niin paljon merkitystä. Ei ne muistijäljet ole paljon pitkäikäisempiä. Mitä mäkään muistan enää Elna-mummista? "Törrtelöpiä!" Missäs se kristillisyys tässä luuraa? Jeesuxesta ei mitään mainintaa. Kalle Päätaloko se on vapahtajan roolissa? Enemmän sanoja sillä oli kuin Jeesuxella. Taitaa vanha testamenttikin jäädä toisexi. Eikös kristitylle pääasiana pitäis olla oma pelastus? Ritvan luonnehdinta muistuttaa enempi esi-isäin palvontaa, jotain konfutselaisuutta. 

ellauri050.html on line 907: Myös poika tietää perheensä tarinan. Hänelle on kerrottu pienestä pitäen onnettomuudesta ja katsottu perheestä valokuvia ja videoita.

ellauri050.html on line 922: Dityrambien luonne oli villi ja ekstaattinen, vastakohtana paiaaneille. Samoin kuin paian oli sekä hymni että Apollonin titteli, dithyrambos oli sekä Dionysoksen titteli että hänen kunniakseen laulettu laulu.

ellauri050.html on line 1035: Sonnebeglänzter Stirn nicht			aurinkoisesta Haikosta,				

ellauri050.html on line 1048: Wir vom Gebirg herab				alas mäkeä, Donnerwetter,			

ellauri050.html on line 1081: boshaft abendliche Sonnenblicke				Pahansuovat ilta-auringon silmäyxet

ellauri050.html on line 1083: blendende Sonnen-Gluthblicke,				Sokaisevat auringon-kiilukazeet,

ellauri051.html on line 291: Taistolaisten juhlavuonna kannattaa huokaista helpotuksesta. 70-luvun nuorisokapina jäi vain leikkimiseksi. Puna-armeijaa ei ehdittykään kutsua johdattamaan suomalaisia muurien ympäröimään onnelaan.

ellauri051.html on line 305: Sinnemäen ryöppyävä esitys isätrauman työstäjistä on omalla tavallaan vakuuttava. Kotimaisista kirjailijoista mukana ovat muun muassa J. L. Runeberg, Aleksis Kivi, Gunnar Björling, Mika Waltari, Katri Vala, Väinö Linna, Kalle Päätalo, Pentti Saarikoski, Jörn Donner, Hannu Mäkelä ja Ulla-Leena Lundberg. Todisteaineiston vyörytykseen keskittyvä esittely jää harmi kyllä luettelomaiseksi ja monin tavoin keskeneräiseksi.

ellauri051.html on line 360:       No tietysti, niinhän se just on, elukat suunnittelee ize omat radat, tarkoitusperistä ennakoitava ennakoimattomuus tekee elämästä pelin. Se et elukassa on toi peliteoreettinen algoritmi tekee siitä elävän. Sitkun se on täysin ennustettava, siitä tulee ropotti. Kellokoneisto. Vihannes. No voisko sen algoritmin irrottaa kehyxistä ja zipata jonnekin pilveen? Kai sen vois, periaatteessa. Siinähän se olis sitten kuolematon sielu pienessä lankakerässä, ja nimi perässä.

ellauri051.html on line 567: 25 The sound of the belch'd words of my voice loos'd to the eddies of the wind,		  Mun äänen röyhtäisemien sanojen ääni irronneena tuulen pyörteisiin,

ellauri051.html on line 684: 123 What do you think has become of the young and old men?				  Minne miehet kadonneet? Poveen maahan joutuneet. Voi milloin muistat sen!

ellauri051.html on line 724: 159 The meeting of enemies, the sudden oath, the blows and fall,			  Vihamiehet nokikkain, äkkikirous, turpiin vaan ja onnea,

ellauri051.html on line 876: 294 The one-year wife is recovering and happy having a week ago borne her first child,									294 Vuoden ikäinen vaimo on toipumassa ja onnellinen synnyttäessään viikko sitten esikoisensa,

ellauri051.html on line 887: 305 The prostitute draggles her shawl, her bonnet bobs on her tipsy and pimpled neck,									305 Prostituoitu raahaa huiviaan, hänen konepeltinsä roikkuu näppylässään ja näppylässään,

ellauri051.html on line 1103: 512 And of the threads that connect the stars, and of wombs and of the father-stuff,									512 Ja langoista, jotka yhdistävät tähdet, ja kohduista ja isän aineksista,

ellauri051.html on line 1211: 617 I merely stir, press, feel with my fingers, and am happy,												617 Minä vain sekoitan, painan, tunnen sormillani ja olen onnellinen,

ellauri051.html on line 1290: 691 Not one is respectable or unhappy over the whole earth.												691 Kukaan ei ole kunnioitettava tai onneton koko maan päällä.

ellauri051.html on line 1376: 776 Pleas'd with the quakeress as she puts off her bonnet and talks melodiously,									776 mielissään quakeressistä, kun hän riisuu konepellin ja puhuu melodisesti,

ellauri051.html on line 1453: 853 Painless after all I lie exhausted but not so unhappy,												853 Loppujen lopuksi kivuttomasti makaan uupuneena, mutta en niin onnettomana,

ellauri051.html on line 1901: 1286 I find letters from God dropt in the street, and every one is sign'd by God's name,								1286 Löydän kadulta pudonneita kirjeitä Jumalalta, ja jokainen on merkitty Jumalan nimellä,

ellauri051.html on line 1935: 1318 It is not chaos or death -- it is form, union, plan -- it is eternal life -- it is Happiness.							1318 Se ei ole kaaosta tai kuolemaa - se on muoto, liitto, suunnitelma - se on iankaikkinen elämä - se on onnea.

ellauri051.html on line 3274: Me rendirent si malheureux		ja saa niin onnettomax mut.	  

ellauri052.html on line 56: Henderson oli Salen oma mielikirja. Lukikohan se sitä ääneen izelleen ja sanoi "loistavaa" kuin Sven Tolppa. Conrad oli Solomonin mielikirjailija collegessa. Figures. Niisson paljon samaa. Elämää suurempia sankareita ja kaappihomoja. Salen Nobel-puhe on tyypillistä amerikkalaisille suunnattua amerikkalaista Geldjude potaskaa, sankareina Conradin ohella Milton Friedman ja Erich Auerbach, pahixina Robbe-Grillet ja punikit. Vielä yx uskomattoman tarkka Henderson lookalike on Yhdysvaltain nykyinen presidentti Donald Trump. Kaikki nazaa: koko, luonne, typeryys, vulgaari puhetyyli, jättimäinen narsismi.


ellauri052.html on line 295:   Wordsworth eli lapsuutensa Pohjois-Englannissa Cumbrian järviseudulla, joka on tunnettu maalauksellisen kauniista maisemistaan. Vaikka hän menetti vanhempansa jo varhain, oli hänellä hyvien kasvattajien ansiosta onnellinen lapsuus.

ellauri052.html on line 347:   Sale on Humboldtissa(kin) arkkikonservatiivi, parasta a-ryhmää, kova luu, siteeraa yhtä kalansilmäistä heimoveljeä Joseph "luova tuho" Schumpeteriä. Tässäpä on aihe penseyteen: Mikä se on että taantumuspöhöt päätyy aina samoihin GAL-TAN rykelmiin törkeyxiä ja typeryyxiä? Onxe oikeasti johdonmukasta vai onxe vaan jotain assosiatiivista? Mä veikkaan että siinä on vinha perä, et hulluuden takana on mefodi. Esim uskonto ja pro life. Molemmat on hopeaselän setämiehen intressissä. Ja niiden suojattien, koko hierarkisen tiimin myös. Hierarkia on hieno rakennelma, on urakehitystä ja hajurakoa, ne juuri ovat onnen differentiaaleja. 

ellauri052.html on line 508: Pierre Thaxterillakin oli frizuliina. Se oli uskollinen kaikille vaimoilleen. Jos se ei saisi aikaan Major Statementtia, ainakin se jätti siementä, geneettisen leiman maailmaan. Halvexittavaa, tuumaa Sale. Jolta jäi 1 onneton lytätty poika joka haukku iskän pydeen sen kuoltua. Mutta jäihän siltä näitä steitmenttejä. Se on meemipeikko. Se pursuaa jenkki perseasenteita kuin tyhjentämättä jäänyt roskis täynnä käytettyjä korzuja. Vanhat mamut on isänmaallisimpia, ne on Amerikalle kiitollisia proselyyttejä.

ellauri052.html on line 518:   Nicolas-Edme Restif de la Bretonne (1743-1806) kirjotteli puolivillaisia sexijuttuja (se kexi sanan pornografi). Toimi huuhkajana eli hyypiönä (hibou) Pariisin yöelämässä, poliisin vasikkana, sekoili vallankumouxessa, kirjotti kuusikymppisenä 16-osaisen omaelämäkerran Herra Niklas, kuoli kurjuudessa kuten Paisley. Sale mainizee tämänkin. Palkeenkielestä voi oppia paljonkin kun lukee tarkasti. 

ellauri052.html on line 945: Zachary Leader’s work, though superior to Atlas’s and better than his first volume, still has some serious flaws. He swallows Keith Botsford’s absurd claim that his subject “is a direct descendant of Machiavelli”. Leader constantly tries to connect every person and event in Bellow’s life to their fictional counterparts instead of emphasising his imaginative transformation of experience. Literary agent Andrew Wylie, well named “The Jackal,” poached Bellow from his longtime agent Harriet Wasserman.  Varmaan lupas Salelle pyllynamia. 


ellauri052.html on line 978: The most important person in Bellow’s life—Maury, his oldest brother. As Leader shows, Maury was both the driving force in Bellow’s Americanization and a major presence in his work. Parents and wives came and went, but Maury remained: Simon in Augie March, Shura in Herzog, Julius in Humboldt’s Gift. As peremptory and violent as their father but more competent, Maury epitomized the cult of power and material success that both fascinated and repelled Bellow. “I recognized in him the day-to-day genius of the U.S.A.,” Bellow said in an interview with Philip Roth. In the same conversation, Roth observed that Maury’s reckless, angry spirit was “the household deity of Augie March.” By the time Maury finished law school, he had already started collecting graft for a corrupt Illinois state representative, skimming off the top for himself and his mother. A charismatic ladies’ man with an illegitimate son, Maury was “very proud of his extraordinary group of connections, his cynicism, his insiderhood,” Bellow told Roth. Maury was disdainful of his brother’s nonremunerative choice of profession, which he considered luftmenschlich—frivolous, impractical.

ellauri053.html on line 63:     11. lokakuuta – Isojoella löydettiin 17. toukokuuta kadonneen Kyllikki Saaren ruumis suohautaan peitettynä. 


ellauri053.html on line 101:   Sosioloogi Johanna Rainio-Mulkero esiintyy experttinä INEQ-apulaisen pallilta. Ettei vaan ole oikislainen sekin. Sillä ei näytä olevan ainoatakaan omaa ajatusta tai havaintoa. Sentään paljastaa aivan oikein et ruozalaiset ja muut oikismulkerot tykkää keskusvirastoista sixi, koska niiden johtoon jää pysyvästi oikismulkeroita istuximaan viran puolesta vuosikymmenixi. Tollasia Sailaxia, joka sentään onnex ymmärsi kuolla lopulta.

ellauri053.html on line 110: Andre Gide oli irkku Oscar Wilden seelenbruder. Sai noobelin 1947. Mulla on sen Faux monnayeurs, Vääränrahantekijät. Se kertoo sen kouluajan homoiluista. Andre oli taustoiltaan kermaperse porvari. Ihmisen velvollisuus on olla onnellinen, se lainas Goethea. Sen eka kirja oli proosaruno Nourritures terrestres.

ellauri053.html on line 161: Employé comme pigment, les bitumes donnent des teintes brunes très foncées.

ellauri053.html on line 165: Pline l'Ancien mentionne plusieurs gisements : « Le bitume approche du soufre ; c'est tantôt un limon, tantôt une terre. Un limon, sortant d'un lac de Judée. Une terre, en Syrie, autour de la ville maritime de Sidon. Dans ces deux états, il s'épaissit et se condense. Il y a aussi un bitume liquide, témoin celui de Zacynthe et celui qu'on apporte de Babylone ; ce dernier bitume est blanc. Le bitume d'Apollonie est liquide aussi. Tous portent en grec le nom de pissasphalte, comme qui dirait mélange de poix et de bitume ». C'est l'origine des noms de spalt et d'asphalte.

ellauri053.html on line 444: So what? Frankensteinin hirviö on onneton. Se kazoo Frankensteiniin syyttävästi: loitko mut ihan vaan vittuilumielessä?

ellauri053.html on line 488: Esim että pitää hitaudesta sixi että se viimeinen lähtö väistyy tuonnemmaxi. Kökköä. Tää on tornipään oma tulkinta. Frank on paljon sovinnaisempi kuin törö. Joka sanoo: kuolemassa ei ole mitään arvoituxellista.

ellauri053.html on line 820: Prince Dwarkanath Tagore, my great-grandfather, was a romantic figure. Contemporary of Rammohan Roy, the Father of the Renaissance Movement of Bengal, he was closely associated with him in all his activities and rendered financial help when- ever required. The East India Company were by this time firmly established in Bengal and were rapidly building up their trade. Dwarkanath’s knowledge of English helped him to take advantage of the conditions prevailing under the Company’s rule and he was able at quite an early age not only to amass a fortune but also to gain high offices under the British. With Rammohan Roy he took a leading part in all the movements for the promotion of higher education and social welfare. There was hardly any institution founded during his life-time that did not owe its existence to the generous charity of Dwarkanath. He came to be known as Prince Dwarkanath in recognition of his benefactions. His business enterprises extended to fields unexplored by Indians in those days. He had a fleet of cargo boats for trading between India and England. To improve his business connections and gain further concessions from the Company, he himself went to England accompanied by his youngest son, Nagendranath. I have had occasion to read the diary kept by this grand-uncle of mine. It describes vividly and in very chaste English the social life Of the aristocracy of England in the early Victorian age as seen through the eyes of an Indian. There is also an interesting description of his adventurous journey across the country from Bombay to Calcutta at a time when India was in a very disturbed condition on the eve of the Sepoy Mutiny.

ellauri053.html on line 845: Rampen porukoilla oli vaatimaton kämppä ja vaan yxi hevonen, jolla Rampe isä yxin razasti päivittäin tonne puistokadulle lihapatain ääreen. Oma perhe odotteli hämärässä nälkäisenä kotona.

ellauri053.html on line 1363: Yeats derided MacBride in letters and in poetry. He was horrified by Gonne's marriage, at losing his muse to another man; in addition, her conversion to Catholicism before marriage offended him; Yeats was Protestant/agnostic. He worried his muse would come under the influence of the priests and do their bidding.

ellauri053.html on line 1364: Gonne's marriage to MacBride was a disaster. This pleased Yeats, as Gonne began to visit him in London. 

ellauri053.html on line 1365: To get a divorce, Gonne made a series of allegations against her husband with Yeats as her main 'second', though he did not attend court or travel to France. A divorce was not granted, for the only accusation that held up in court was that MacBride had been drunk once during the marriage. 

ellauri053.html on line 1367: Yeats's friendship with Gonne ended when in Paris in 1908, they finally consummated their relationship. "The long years of fidelity rewarded at last" was how another of his lovers described the event. (Bet it was Ezra Pound.) Yeats was less sentimental and later remarked that "the tragedy of sexual intercourse is the perpetual virginity of the soul." (Aika narsistinen penselmä.) The relationship did not develop into a new phase after their night together, and soon afterwards Gonne wrote to the poet indicating that despite the physical consummation, they could not continue as they had been. She recommended Yeats to concentrate on other men.

ellauri053.html on line 1370: By 1916, Yeats was 51 years old and determined to marry and produce an heir. His rival John MacBride had been executed for his role in the 1916 Easter Rising, so Yeats hoped that his widow might remarry. His final proposal to Maud Gonne took place in mid-1916. Gonne's history of revolutionary political activism, as well as a series of personal catastrophes in the previous few years of her life—including chloroform addiction and her troubled marriage to MacBride—not to mention that she was 50—made her a potentially unsuitable wife; biographer R. F. Foster has observed that Yeats's last offer was motivated more by a sense of duty than by a genuine desire to marry her. 

ellauri053.html on line 1371: Yeats proposed in an indifferent manner, with conditions attached, and he both expected and hoped she would turn him down. According to Foster, "when he duly asked Maud to marry him and was duly refused, his thoughts shifted with surprising speed to her daughter." Iseult Gonne was Maud's second child with Lucien Millevoye, and at the time was twenty-one years old. 

ellauri053.html on line 1373: When Gonne took action to divorce MacBride in 1905, the court heard allegations that he had sexually assaulted Iseult, then eleven. At fifteen, she proposed to Yeats. In 1917, he proposed to Iseult but was rejected. 

ellauri054.html on line 51: Comeniuksen kasvatuksen, teologian ja filosofian, sekä muunkin toiminnan päämäärä oli parantaa ihmiskunnan onneton tila. Irrottautumalla keskiaikaisesta ajattelusta, että kasvatus olisi kirkollinen asia, hän laajensi kasvatuksen yleisinhimilliseksi tehtäväksi.

ellauri054.html on line 171:   1700-luvun onnettomimpia  kexintöjä höyrykoneen lisäxi  oli klubit, kahvilat,  sanomalehdet ja julkinen  miälipide. Jotkut Addison ja  Steele opettivat keskiluokan  lukemaan. Juoruilija ja  kumikaula kehittyivät.  Spectator käänsi kaulaa ja  Tatler sipisi. Sitku  keskiluokka joutilastui ja  oppi lukemaan maxo vaivaa  kirjottaa myös romskuja eli  fiktiivistä juoruilua.  

ellauri054.html on line 251: Farinelli päätyi muun muassa Englannin ja Ranskan jälkeen Espanjaan, jossa hänen oli alun perin tarkoitus viettää muutamia kuukausia, mutta jonne hän jäi lähes 25 vuodeksi. Espanjan kuningatar pyrki parantamaan kuningas Filip V:n melankoliaa Farinellin laululla ja Farinellin näin hankkima vaikutusvalta nosti hänet aina käytännössä maan pääministeriksi asti, vaikka hän ei muodollisesti virkaa hallinnutkaan. Kaksi vuosikymmentä Farinelli lauloi samoja lauluja Espanjan kuninkaalle. Ferdinand VI:n noustessa valtaan Farinelli nimitettiin johtajaksi Madridin ja Aranjuezin teattereihin, joihin hän tuotti pääasiassa Pietro Metastasion teksteihin pohjaavia oopperoita. Hän myös teki yhteistyötä Espanjaan asettuneen italialaisen Domenico Scarlattin kanssa. Kaarle III:n noustua valtaan Farinelli palasi Bolognaan ja vietti siellä eläkkeellä elämänsä viimeiset vuodet.

ellauri054.html on line 367: Ekofasisti Linkolalle pisteitä rullaturpa Jörkka Donnerin dissauxesta. Se luoti tiesi paikkansa.

ellauri054.html on line 394:   Kaikexi onnexi noin 200M kärpästä oli ihmetellyt samaa, ja Googlella oli vastaus valmiina:

ellauri054.html on line 485: Elisabetilla oli luultavasti selkärankatubi. Se otti siihen paljon laudanumia. Molemmat Browningit oli abolitionisteja ja ajoi muitakin hyviä liberaalijuttuja. Sen runokokoelma Runoja 1844 oli suuri menestys. Browningeilla oli yksi poika nimeltä Kynä. Liisaa diggasivat mm. Edgar Allan Poe ja Emily Dickinson. Sen hittejä oli mm. runo  "How Do I Love Thee?" (Sonnet 43, 1845).

ellauri054.html on line 504: Sonnet XLIII

ellauri054.html on line 517: Browning oli eksoottinen luonne, jonka runoelmissa tuntuu hänen kreolilaisen verensä väreilyä. Hänen runoutensa, joka ikään kuin huohottelee ajatus- ja kuvittelurikkautensa alla, on omituinen kudos hentoa, syvällistä tunnelmaa ja ihmeellisiä, enemmän häämöttäviä kuin kuvattuja tapauksia, jotka kuitenkaan eivät kehity yhtäjaksoiseksi, ulkokohtaiseksi tapaukseksi, vaan pysyvät kummallisen intuitiivisen kuvitteluvoiman hahmottamina kohtauksina. Browningin vahvin ja luonteenomaisin muoto on draamallinen monologi, sen puitteissa hän loihtii lukijan mieleen eläytyvän, keskitetyn sisäisen kuvan jostakin draamallisesti jännitetystä tilanteesta, antaen puhtaasti sisäisin keinoin vähitellen tapauksen ulkohahmot lukijan mielikuvitukselle, mutta täytettynä niin intensiivisellä ajatus- ja elämänrikkaudella, että kuvaus saa huumaavan tehon.

ellauri055.html on line 127: 	  les baha’is de plus de 15 ans et en bonne santé doivent jeûner (ṣawm) pendant le mois de ʿAlāʾ (du 2 au 20 mars);

ellauri055.html on line 241: Amerikka on pahojen maahanmuuttajien maa, riistokapitalismin valukattila. Ensin ne romuttaa eteläisen Amerikan talouden naftalla ja kun nälistetty jengi sitten muuttaa riistotyöläisixi onnelaan, huijaa nälistää ja tappaa niitä sielläkin ja kiduttaa.

ellauri055.html on line 304: Työ pitää meistä loitolla kolme onnettomuutta: ikävystymisen, paheen ja puutteen.

ellauri055.html on line 319: Ketkä ovat eniten aukomassa päätä? Ylivoimaisesti yleisin ajattelija on Unknown, 28 mietelmää (plus 4 lisää nimellä Author Unknown). Ykkösenä nimeltä mainituista on joku Gertrude Jekyll 5 sananlaskulla. Kakkosena Waldo Emerson ja joku May Sarton, plus kiinalaiset sananlaskut nipussa, a 4 kpl. Seuraavina Thomas Jefferson, Abraham Lincoln, William Wordsworth, Lady Bird Johnson, Claude Monnet ja nippu tuntemattomampia hortikulturisteja kuten Druse, Pollan, Garofalo ja Breault, a 3. Kahden mietelmän veroisia on jo useita, julkkixista mm. William Blake, Vita Sackville-West, Rampe Tagore ja Thomas Moore.

ellauri055.html on line 607: Ja tie eeku paranoo kun bailut lämpenevät. Pirre eläytyy hyvin myös väpelön Handen arvomaailmaan. No Jaakon ja Pirren mökki lienee joku tönö Anni Swanin huvilan huussimezässä. Vähän samanlainen kuin Aarne Rannalla ja sen perheellä Nilkin kesäsiirtolassa. Sevverran kokematon on Pirre sauna-asioissa ezen ukot luulee saunan lämpötilan nousevan löylynheitosta. Hassunhauskahko on bailuemäntä joka säntää järveen ja hukkaa silmälasit jorpakkoon, lainaa sattuvasti Mao Tse Tungin runoja ja on hyvin hyvin onneton. Täähän on vähän kuin Theofrastosta tai Jean de la Bruyereä, hullunkurisia luonteita.

ellauri055.html on line 679: Huomaa että hän oli uskonnollinen ihminen, vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen jäsen. Hyry on onnexi jo haudattu Kellonummen hautausmaalle. Ei sentään Kellokoskelle.

ellauri055.html on line 747: Viimeisinä vuosina tärkeäksi harrastukseksi tuli Hämeenkylän kirkolla kokoontunut miesten kirjallisuuspiiri, jonne Antti tuli myös Kuivaniemeltä, junalla tai lentokoneella. Enimmäxeen luettiin Antin kirjottama kirja. Aitta tai Uuni. Tai Leveitä lautoja.

ellauri055.html on line 938: Aarne Laurila julkaisi vuonna 1960 teoksen Ajatelmia ja luonnehdintoja, johon hän oli poiminut mietelauseita Taatan tuotannosta.

ellauri055.html on line 1293: Elämänsä viimeisinä vuosina Kala ponnisteli saadakseen valmiiksi teoksensa Hahmottuva maailma, jonka oli tarkoitus olla yleistajuinen kokonaisesitys hänen todellisuuskäsityksestään. Teos ei kuitenkaan valmistunut. Kala kuoli Kirkkonummen huvilallaan heinäkuussa 1958. Jäi maailma täpärästi hahmottamatta. (Hahmohöpötys oli pappispimityxen viimeinen asyyli.) Mä olin onnellinen kuusivuotias Tyrvännössä. Pikossa sain ongella kiisken: Kala! kala! 5v myöhemmin olin Kirkkonummen huvilalla norssinlakissa.

ellauri055.html on line 1386:     - Melkein aina silloin, kun rakkaus on niin sanottua onnellista, kun toisin sanoen päästään sen perille.


ellauri055.html on line 1419:       Näin onnettomuudesta paatunut ihminen kävelee ja puhelee izexeen, tulee vihellellen kotiin, syö aikalailla, menee nukkumaan ja nukkuu oikein hyvin, ajatellen: ähä-kutti, onpa kelpo sija allani.

ellauri058.html on line 113: Apinajuttuja. Mikään ei ole tähän päivään muuttunut eikä tule muuttumaan. Apinat läjän päällä mätkii apinoita pohjalla. Ennen, nyt ja maailman tappiin, joka ei onnex ole kovin kaukana. Ainakaan tän apinan osalta. 

ellauri058.html on line 150:       Perusteellinen vikittelykään ei aina auta, on vaan käveltävä vanhuxen heikon tahdon yli. Näin toimi esimerkkitapauxemme Satu Pesonen (nimet kuten henkilötkin kexitty). Hänen äitinsä Irman muisti ei toiminut kuten ennen, eikä suolikaan. Koitettiin saada lähetettä terkkarista, mutta huonolla menestyxellä. Huoli vanhempien suolesta on raastava, onnexi ei sitä tarvi kantaa kauan. Irmakin alkoi hieman laihtua. Satu Pesonen ja muut sisaruxet alkoivat toden teolla huolestua äidistään, kun tämä yhä useammin poistui ahtaasta asunnostaan omille retkilleen. Usein jouduttiin hälyyttämään poliisit. Pamputus ei tehonnut, joten hoivakotiin heivaaminen jäi vaihtoehdoxi. Äiti oli sitä mieltä että hän kyllä pärjää. Jos poliisi ei auta, voi koittaa lääkäriä. Vanhuxet usein kunnioittaa valkotakkia. They're coming to take me away haha, they're coming to take me away.

ellauri058.html on line 288: Hotakainen loukkaantui vakavasti auto-onnettomuudessa Hämeenlinnan Rengossa 3. maaliskuuta 2012, kun vastaantuleva auto ajautui Hotakaisen auton eteen. Olikohan se Rengon koobra? Osta nyt antikvariaatista K3 (hyvä) 2 €:lla edullisesti kirjailijan Rengon kobra käytetty pehmeäkantinen kirja "Nitrodiskon napakympit". Rengon koobra on pitkälti vaiennut netissä, mutta osallistui keskusteluun Herlinin sanomien taannoisesta taittouudistuxesta.

ellauri058.html on line 322:     Kun lukee juoxuhautaa alusta kohti loppua, iskee naamaan Hotakaisen sankarin läpeensä äklöys. Just sellanen ihminen jota en voi sietää. Täysin perseeseen potkastava persumies. Fenssaa tuvan täydeltä elektroniikkaa kellarikoppiin saakeli. Alepan kassan tissit kovettuu voi perkele. Kokeilee koko ajan omaa pulssia. Voi helvetti. Helena ja Sini. Itkee kylppärissä kun konna lahjoo leipäkoneella. Vittu tää järbä on täyshullu. Luonnevikainen, sertifioitava sekobolzi, ja lisäxi rikollista ainesta. Mä en jaxa näitä Karin iänikuisia juoxuselostuxia. Eihän tällästä paskaa lue erkkikään. Helppo uskoa et Kari kuumuu Kimi Räikkösestä. Sielun veljiä. Karin naapuri on oikeassa: tupakoivat ihmiset on vammaisia, epäonnistuneita nilviäisiä. Olevinaan modernia moniäänistä, mut kaikki eri äänet tulee samasta reijästä: joka päästä kajahtaa Karin oma koleerinen ämyri. 

ellauri058.html on line 406:     Kriitikoilla on yleensä tutkijan, toimittajan tai taiteilijan (tässä tapauksessa kirjailijan) tausta (Soikkeli  2007:  148).  He luonnehtivat izeään mieluusti yhdeksi  modernin  yhteiskunnan  eliitiksi. Ylevyyden portinvartijoina toimivat. Me papit nauroimme niin, sanoi kirkonvartija. Kriitikoiden  arvot  määräytyvät  mieluummin  kirjallisuusinstituution  sisältä  kuin  laajemmasta sosiaalisesta  ympäristöstä. (Niemi 1991b: 148.)

ellauri058.html on line 410:     1980-luvulla kriitikko oli yleisesti luonnehdittuna keski-ikäinen, Etelä-Suomessa asuva  kirjallisuutta  arvosteleva  korkeasti  koulutettu  mies, tyypillisesti hukki,  jonka  ammattinimikkeenä  oli toimittaja, tyhjäntoimittaja tai kulttuuritoimittaja. Jokisen  jälkeen  ei  ole  pahemmin  tutkittu  kriitikon  työtä, mutta  oma  kritiikkiaineistoni  osoittaa  vielä  toistaiseksi  sen,  että  kriitikoista  valtaosa  olisi miehiä. Aineistossani on kaiken kaikkiaan 18 miestä ja vain 7 naista.

ellauri058.html on line 414:     Esteettistä kriitikkoa kuvaa se, että hän voi olla lehtimiehen sijaan myös kirjailija. Tämän ajan kriitikoita luonnehditaan asiantuntijakriitikoiksi, ja he kirjoittavat ensisijaisesti esteettisistä  lähtökohdista. Kirjallisuuden  ymmärtämistä  lisäsi  se, että kriitikko oli sisällä kirjallisuuden kentässä.

ellauri058.html on line 454:   Äidinkielen opettajat ja kirjastoalan työntekijät ovat  yleisimpiä kirjablogin kirjoittajia.  (Jalkanen  &  Pudas  2013: 56–58, 67–88.) Teetin  itsekin blogisteille pienemmässä kaavassa  olevan  kyselyn, jossa kysyin  heidän  ikäänsä,  sukupuoltaan,  ammattiaan,  koulutustaan ja asuinpaikkakuntaansa. Tämän avulla pystyn luomaan heistä lukijakuvaa. Lähetin kyselyn kaikille 43 kirjoittajalle ja sain vastauksen 24 kirjoittajalta, jolloin vastausprosentti on  56 %. Saamani  tulokset  vastasivat  pitkälti  Jalkasen  ja  Pudaksen  saamia  vastauksia. Yleisesti  luonnehdittuna  tyypillinen  kirjablogisti  on  eteläsuomalainen  korkeakoulutettu 38-vuotias nainen, joka on ammatiltaan opettaja. Tarkemmin analysoituna ikähaarukka on 20–65 ikävälillä.  Kaikkein  eniten  vastaajia  oli 20–29 ja 30–39-vuotiaiden  ikähaarukasta. Heitä  on  yhteensä  14  kappaletta.  Yllättävintä  oli  havaita,  että  aineistossani  oli  muutama eläkeikäinenkin. (Katso tarkemmin Taulukko 1.)

ellauri058.html on line 468:   Juoksuhaudantien Matti  Virtanen nähdään  blogiaineistossa  ainoastaan negatiivisesti. Hänen  tekojaan  tai  luonnettaan  ei  ymmärretä,  ja  hän  on  muutenkin  ahdistava.  Häntä  ei  voi edes  ottaa  huumorimielessä,  niin yliampuviksi hänen  tekonsa  mielletään.  (Kaisa  2012,B;Sara  2011,  B.)  Myös  pohditaan,  miksei  kukaan  puutu  hänen  toimintaansa.  Onko  hän  niin syrjäytynyt, ettei kukaan huomaa häntä? Riina(B)kysyykin, ”ovatko [Matin] kanssaeläjät oikeasti niin sokeita ja omaan napaansa tuijottelijoita kuin Hotakainen antaa ymmärtää?”  

ellauri058.html on line 492: Mitä yhteistä Hotakaisella ja Slimenonilla? Molemmat on pahalta haisevia ketjupolttajia jotka karsastavat raittiita. Mitä muuta yhteistä? Molemmat olivat laskukkaita ex-pikkuporvareita persuja kunnes saivat menestystä kirjailusta ja omaxikin yllätyxexeen muuttuivat nousukkaixi porhoixi. Molemmille jäi silti päälle persuasenne jolla karsastavat onnekkaampia syntyperäisiä kermaperseitä. Slimenon kadehti rikkaita flaamilääkäreitä ja Karzu rivi- ja omakotitaloasukkaita.

ellauri058.html on line 567: ”Oikeiston paheksuva reaktio oli Suomessa odotettu. Mutta maassa toimi ahtaissa oloissa myös vasemmisto-vapaamielinen intellektuellien oppositio.  Sen asenne Sillanpään saarnaan oli outo. Erkki Valan Tulenkantaja-lehti käsitteli Sillanpään joulukirjettä VAIN Hitleriä ja Mussolinia vastaan suunnattuna, mutta vaikeni Stalinista, jota Sillanpää luonnehti ”verisimmäksi diktaattoriksi”. 

ellauri058.html on line 627: Suljin äsken Iijoki-sarjan päätösosan viimeistä kertaa. Reilun kahden vuoden urakka tuli päätökseensä, ja olo on nyt kliseisesti väsynyt, mutta onnellinen.

ellauri058.html on line 639: Ykkösvaimo Helvi sai töitä osuuskaupan myyjänä Messukylässä. Hän rupesi kirjoittelemaan Kallen kanssa kesällä 1943. Heidät esitteli yhteinen tuttava (kirjoissa Heikinkallio). He tapasivat ensimmäisen kerran elokuussa 1943, kun Kalle oli lomalla Siiranmäen vankileiriltä, jonne hänet oli komennettu talousaliupseeriksi. Kihloihin he menivät lusijan päivänä 1943.

ellauri058.html on line 757: Aivan näin syvään eivät Kapernaumin synagoogan esimiehen ajatuxet uponneet. Oikeastaan hän vain tajusi tuttujen pikkuseikkojen viehätyxen.

ellauri058.html on line 954: Dans les romans, il apparaît comme ayant entre 45 et 60 ans. Quand Simenon crée son personnage il lui donne entre 40 et 45 ans et comme il pensait que de toute manière son commissaire devait prendre sa retraite à 55 ans, on peut estimer que le commissaire à la retraite qui apparaît dans le roman Maigret a un peu plus de 55 ans.

ellauri060.html on line 55: Mulla oli taipumusta nuorempana saada raivareita kuten Aku Ankka. Nyt niitä saa Donald Trump, joka on juuri saanut potkut valkoisesta talosta. Kultainen vessanpönttö raahataan pian pihalle ja Aku ize niska peffa kii lentää perässä. Perseessä lappu nuppineulalla: YOU'RE FIRED! Bye fat ass! Slow Joekin taitaa olla aika luikero, mutta onnexi hirmuvanha jo. Jos hyvin käy, se sotkeutuu kengännauhoihinsa ja saadaan kamalasta Harrixesta sekarotuinen naispresidentti vihdoinkin. Pidetäämpä peukkuja. 

ellauri060.html on line 61: Usein kannattaa kärsiä hyvän edestä, esim raamatullisesti 14 vuotta orjuutta Raakelin tähden. Isä ei anna Raakelia avioon, ennen kuin ylkä on palvellut seitsemän vuotta palkatta. Kannattaa silti tehdä työt, että saa unelmiensa tytöt, Laabanin lampaista ja laidunmaista puhumattakaan. Ei Leakaan oikeastaan ollut hassumpi, monessa suhteessa Raakelia jopa parempi. Näin pitää laskea pisteitä, joiden plussien ylijäämää kutsun onnellisuussaldoxi. Elämän tarkoitus, ainakin minusta sanoo Timo, on pitää saldo plussalla mahdollisimman paljon.

ellauri060.html on line 65:   Epikuros ajattelee toisin. Hänen mukaansa onnellisuuspisteet eivät toimi aritmetiikasta tutulla tavalla. Hänen mukaansa mikään hyvä ei korvaa koettua pahaa, joten Raakelin tähden kärsittyä pahaa ei korvaa mikään hyvän määrä. Mikään ei kompensoi -4 pisteen maalitappiota, vaan se jää olemaan +5 pisteestä huolimatta. Tällainen esitys ei sinänsä merkitse mitään, mutta kun ajatellaan päätöksentekoa, tilanne muuttuu. Tilanteessa on tarjolla +10 ylijäämää, vaikkapa -5 ja +15 yhteenlaskettuna. Toisessa tilanteessa on tarjolla +1 piste, vaikkapa +1 ja 0 yhteenlaskettuna; kumpi on järkevä ottaa. Epikuroksen mukaan on otettava jälkimmäinen vaihtoehto, koska se ei sisällä lainkaan kärsimystä, eikä 10p yhdessä pelissä ole enemmän eikä vähemmän kuin 1p toisessa.

ellauri060.html on line 67: Eli siis hyvä ja paha eivät ole samalla skaalalla  eri etumerkeillä, vaan ne ovat kaxi ortogonaalista onnen mittaria, joiden välillä ei ole äärellistä hyvityskerrointa. Läskin epikuurin yleistävänä johtopäätöksenä on välttää aina ensisijaisesti pahaa; älä koskaan hae hyvän ylijäämää. 

ellauri060.html on line 75:   Kun ikää karttuu, ihmisen on luovuttava rakkaista projekteistaan, jos ne ovat pahasti kesken tai muuten kovin vaativia. Uusia projekteja ei kannata aloittaa. Tämä on suuri muutos ikääntyneen elämässä. Aikaperspektiivi on muuttunut niin, ettei se enää salli pitkäjänteisyyttä tai kaukokatseisuutta. Kaikki on nyt lähellä ja pian. Perspektiivi on lyhentynyt tavalla, jota nuorempana ei osannut odottaa, kun ei ymmärtänyt ajan lyhenemisen katastrofia. Ostanko uuden auton? Miksi? Laupeakaan lääkäri tuskin suo ajolupaan oikeuttavaa lausuntoa enää parin vuoden päästä. Sitten joku muu ajaa ja minä ihmettelen kyydissä. Nuorella ihmisellä on ikuisuusprojekteja. kuten uusien kielten oppiminen ja maksimaalinen matkailu. Vanha ehkä matkustaa, esimerkiksi Muovi ja Lelu Oy: n myymälään Keravalle, aina tietoisena matkojen lyhenemisestä ja uusien matkojen kyseenalaisuudesta,  Kaikki tapahtuu ajan horisontissa ja vanhuuden kehyksessä, mutta näistä asioista enemmän tuonnempana (jos ehtii).

ellauri060.html on line 77: Kun projektit lyhenevät ja lakkaavat kiehtomasta mieltä ja sitomasta toimintaa, samalla halut lientyvät ja vähentyvät. Olemme onnellisuuden tavoittelussamme epikurolaisella linjalla.

ellauri060.html on line 78: Epikuros antiikissa opetti onnellisuutta, joka olennaisella tavalla liittyy mielenrauhaan. Onnea on häiriintymätön tietoisuus omista vitseistä ja paikasta maailmassa. Hyvä on pahan poissaoloa. Kärsimyksen välttäminen on kaikki kaikessa. Kun on elänyt koko elämänsä sordiino päällä, ei omaa vanhenemistaan edes huomaa. Entiset pienet ilot kuten autoilu ja viinin litkutus ovat edelleen matkassa mukana, mitä pienempinä sitä parempi.

ellauri060.html on line 120:     Tahdotko elää elämäsi tasapainoisena ja onnellisena? Tapahtumia et voi ize valita, mutta voit valita sen, miten niihin suhtaudut.

ellauri060.html on line 170: Mikä tekee liikemiehen onnellisexi? No hieno kesämökki, ja raha. En halua onnea, haluan rahaa. Sanoi iso Pomo, jolla on hurja vastuu omasta muilta riistetystä leivästä. Kun saapas osuu alaisten päähän ihan moisahtaa. Liikuttavaa.

ellauri060.html on line 197: Kirjassa kuvataan hienolla tavalla sisälle patoutunutta vihaa ja raivoa, mustasukkaisuuttakin, joka kirjassa purkautuu järjettömiin väkivallantekoihin, jotka ihmisten onneksi kohdistuvat viattomiin eläimiin karitsaan ja mustarastaisiin, joita pastori Rekelä lahtaa haulikollaan. Kazoppa jumalaut karizaa, se poisottaa maailman synnit. Mustat enkelit on mustarastaita. 

ellauri060.html on line 304: Elämän oljenkorret ovat vähissä. Yksi niistä on hänen poikansa Aleksi, toinen inttikaveri Eljas Hokkala, joka perustaa metsästysseuran johon Sauli liittyy sekä kolmas on viehättävä hongankolistaja Maisa Patén, johon hän tutustui tämän isän hautajaisissa. Ja sit on ne kaikki onnellisissa avioliitoissa elävät "ihanat ihmiset" jotka marssitetaann esille ihan lopussa. Ravihevoskouluttajat, feikkitaiteilija, kyläkauppias, mitä niitä olikaan.  

ellauri060.html on line 316: Toisen vainaan vuoteella veisataan Johannes Ristin sanoittamaa ja J.S. Bachin säveltämää virttä O Ewigkeit du Donnerwort, ruozixi Lasse Lucidor "o evighet din längd förskräcker mig" ja suomexi "oi iäisyys mua pelottaa sun pituutesi". Jostain syystä tämä hieno viisu näyttää pudotetun 1938 virsikirjasta saastaisella 80-luvulla. Voi helvetti 80-luku! Mua ällöttää sun lättäpäisyytesi. Ja rumat keittiöt, ja klinkkerit ulkoseinissä. Typerä Elmo ilmestyi 1978. Iloisin suru ilmestyi 1986. Runkkujussi kuoli vuonna 1998. Figures. 

ellauri060.html on line 437: legendaariserektiivinen onner Jörn">Jörn Donner 

ellauri060.html on line 456:     Kyllä. Jänis Vemmelsäären seikkailut oli eka lainaamani kirja #Keitele'en #kunnankirjasto'sta, jonne luvatta hilppasin kirkkometsän poikki. Kotona ei moitittu. Ennen oli kunnollista näiltäkin osin.

ellauri060.html on line 533: hetkellä saa aikaiseksi on jotakin niin onnetonta kuin esimerkiksi:


ellauri060.html on line 959: onner/files/2015/01/Mark-Weinstein-sgrouples.png" height="200px" />

ellauri060.html on line 1066: They hope the future is in graph link analysis of huge amounts of quality text with NO human links required, where links are inferred from matrices and graphs of connectivity of the Web. etc.etc. 

ellauri060.html on line 1093: Havas kaatui jatkosodan alussa jäätyään höökivaunun alle 21. elokuuta 1941 Suojärven Suvilahdella. Hengellisten laulujen lisäksi Sulho Rannan säveltämä isänmaallinen Testamentti pojalleni on tunnetuimpia Havasin runoja. Havasia näytteli näppyläozainen Jopi Rinne 1943 joka sai osastaan runkkujussin. Jopin eka syxee oli Agapetusin "Aatamin housuissa ja vähän Eevankin" . Kriitikko ja kekämies Jussi Karjalainen luonnehtii elokuvaa absurdixi pönttöilyxi ja arvelee sen suosion syyxi nakuilua. 

ellauri061.html on line 170:   Lysähteri luettelee lyhyesti onnettoman romantiikan syyt: 1) eri-ikäisyys, 2) erikokoset reviirit, 3) pappa betalar och stämmer. Hernia ja Lysähteri päättää lähtee Renoon, huizin Nevadaan. Helena, kah, tulee. 

ellauri061.html on line 197:       Francis Gentleman was much less appreciative of this play. He felt that its major weaknesses were a "puerile" plot and that it consists of an odd mixture of incidents. The connection of the incidents to each other seemed rather forced to Gentleman. Sama vika vaivaa Jari Pervoa, Rovaniemen Shakespearea (ks alempana).

ellauri061.html on line 679: III Hamlet esitettiin toisen kerran sunnuntaina, jolloin hra Jussi Snellman näytteli pääosaa. Hänen tulkintansa poikkesi huomattavassa määrässä hra Kilven esittämästä: hänen Hamletinsa oli tuntuvasti nuorekkaampi, tuntehikkaampi, välittömämpi, esitys oli havainnollisempaa, enemmän ulospäin heijastavaa. Tällä saavutti hra Snellman monta etua, hänen antamansa kuva tuli vilkkaammaksi ja vaihtelevammaksi ja kokonaisuus myös varmemmaksi siinä suhteessa, että esittäjällä oli varaa antaa Hamletinsa muuttua loppua kohti, joten kuvaan tuli jonkun verran kehitystä. Mutta epäilemättä hra Snellman myös pienensi Hamletin sisäistä asteikkoa. Tästä tuli kuohahtava, lyyrillisiin purkauksiin valmis nuorukainen, hänen tuskansa oli koskemattoman mielen nyyhkyttävää kärsimystä yksityisten onnettomuuksien edessä--ei mielikuvituksessamme elävän Hamletin maailmantuskaa, viiltävän auttamatonta; pistosanainen katkeruus, jonka hän vuodattaa yli Poloniuksen ja kuninkaan, hajosi ivalliseksi leikinlaskuksi, miltei poikamaisiksi sukkeluuksiksi. Muutamissa kohtauksissa hra Snellman mielestäni onnistui huomattavasti paremmin kuin hra Kilpi; niin varsinkin kohtauksissa Ophelian kanssa, missä hänen eloisampi ilmeleikkinsä tuli hänelle avuksi. Mutta yksitoikkoisuudestaan huolimatta oli hra Kilven esityksessä kenties enemmän tuota epäilyn ja mietiskelyn jäytämää sisäistä turtumista, suureen ratkaisevaan tekoon pystymättömän uneksija-elämää, joka esim. Goethen Hamletista antaman kuvan mukaan on tämän peruspiirteitä. Tätä puolta tehostamalla myös luullakseni enemmän lähestytään sitä onnettoman sielun nerollisuutta, joka on Hamletin sisäisenä olentona. Hra Axel Ahlbergin kuningas Claudius oli paraita kaikista. Hra Ahlbergin voima kenties ei ole sielullisessa puolessa, mutta hän on ikäänkuin täysin mukautunut näyttämöllisen esityksen ehtoihin ja edellytyksiin, hänellä on varma silmä oikeisiin mittoihin ja ehjiin, ikäänkuin koristeellisiin vaikutuksiin. Niin oli hänen kuninkaansa nytkin varsin kuninkaallinen, ei tosin vallan se luihu rikollinen, jonka pitäisi näkyä kuoren alta, mutta ulkonaisesti sitä sympaattisempi, hillitty ja taitehikas. Rva Raution kuningattarena, hra Raution Poloniuksena, rva Lindelöfin Opheliana olen jo tunnustuksella maininnut. Näyttämölle asetuksessa oli noudatettu samaa menettelyä kuin »Coriolanuksessa»: etualan laitteet pysyivät kaiken aikaa paikoillaan; muutamissa kohtauksissa saavutettiin näin, varsin vähäisillä muutoksilla hyvinkin onnistuneita vaikutuksia; mainita voi esim. haamukohtauksen ja kuningattaren kammion.--Ohjaus oli hra Lahdensuon. Yleisöä oli sunnuntainkin esityksessä täysi huone, ja suosionosoitukset vilkkaat. (Uusi Suometar 13.2., 15.2. ja 18.2.1913)

ellauri061.html on line 684:   Mitäs jännää jää jos FUCK! FUCK! ja KILL! KILL! ei ole enää tabuja? Siihen kymysyxeen vastaa töllösarja Valtaistuinpeli. Jää työpaikkakiusaaminen, ja skizoominen ruuasta. Kivimmät kohdat toistaisexi on olleet ne missä malamuuttikoirat syö ilkeitä ihmisiä. Taino, ihmisiä ylipäänsä. Juha Sipilän ei tarvi enää varoo sanojaan, siis: lyijynappi ozaan susille. Vittu lyijyammuxet on jo kielletty. Luunappi ozaan Sipilälle, tai kylmää terästä. Niskalaukaus. Puskii malamuuttikoira, syö se. Valtaistuinpeli on Kempeleen kumiturvan kohdalta onnexi jo pelattu. 

ellauri061.html on line 766:     An Israeli citizen has been arrested in Bulgaria and is awaiting extradition to Austria in connection with an alleged online financial scam believed to have netted more than 100 million euros per year.

ellauri061.html on line 776:       Ehud Barak says he is the blessed man to lead Israel. Another Messiah. His original name was Brog. He has 3 children, wonder if one of them is called Gal. In an interview with Haaretz reported in January 2015, Barak was asked to explain the source of his "big" capital, with which he "bought 5 apartments and connected them," and by which he "lives in a giant rental apartment in a luxury high rise." Barak said he currently earns more than a $1 million a year, and that from 2001 to 2007, he also earned more than a $1 million every year, from giving lectures and from consulting for hedge funds. Barak also said he made millions of dollars more from his investments in Israeli real estate properties.

ellauri061.html on line 998: 
Eunukki:  Kuka pullisteli? Siis Tervo, tietenkin pullisteli kuten aina. Mutta toi hallijärjestäjä- connection on hiemasen käsittämätön. Koska sä pullistelit mun puolestani, ja Tervo pullistelee vain omastaan. 

ellauri061.html on line 1011: Pervon äiti on alzheimeri ja hävinnyt jonnekkin pöpelikköön Rovaniemelle. Ei paljon kiinnosta. Pervo ei näytä arvostavan isäpappaakaan mitenkään lujasti. Se näyttääkin olevan poikansa lainen ruikuttaja ja pöyhistelijä. 

ellauri061.html on line 1032: –Siinä piti miettiä, että näinkö me sitten vanhenemme kahdestaan. (Täh? Olixe viirusilmä ajateltu omaishoitajaxi? Käsiapulaisexi?) Yritimme monta vuotta saada lasta. Ajatus siitä, että meistä ei tulisi vanhempia, tuntui suurelta onnettomuudelta. Kerroin moneen kertaan Katille, että olin täysin varma siitä, että hän olisi loistava äiti (niinkuin oma äitinsä ja rattijuoppo isoäiti), Jari Tervo sanoi IS:n haastattelussa vuonna 2014. Kuvassa onnelliset vanhemmat Wsoyn tupaantuliaisissa vuonna 2013. ­Kuva: Jussi Helttunen

ellauri061.html on line 1038:   Jari Tervo kuvaili IS:lle vuonna 2014 ”kaiken epätoivon kääntyneen onneksi, kun Kalle syntyi.” – Kalle on saanut tuntea, että kyllä häntä on odotettu ja oli jo aikakin, Jari Tervo sanoi. Kukahan toimi käsineitona, vai tehtiinkö Kalle kädellä koeputkeen? Todennäköisesti niin. Ja mitä vittua, vanhempiahan niistä tulee vuosi vuodelta. Voi tietysti toivoa, ettei Pervosta enää tulisi nykyistä vanhempaa. 

ellauri061.html on line 1094: Lue myös: Kati vapautui sukutraumasta: ”Kannoin kehossani isäni sotakokemuksia. Lapsi syntyi kaikexi onnexi kuolleena.”

ellauri061.html on line 1246: Kielteisesti suhtautuu mulliturpainen valkoinen enemmistökin kahden ruman porsaan joholla, nimittäin pylleröisen Jari Pervon ja syyläisen pikku Pirkko-Pekan. Siinäpä on joulupöydän katetta. Ja onnexi teillä on vaikeampaa kuin meillä, se kyllä meitä naurattaa.

ellauri061.html on line 1279:   Sarjassa ei myöskään pyritä siihen hyveelliseen tunnelmaan, joka syntyy studiossa sen jälkeen, kun televisioväittelyn osallistujat ovat tulleet kaikille yllätykseksi siihen loppupäätelmään, että, hitsi vieköön, maahanmuuttaja onkin voimavara eikä uhka, ne pesee meidän vessoja tosi halvalla. Fiktio on väärä paikka ylvästellä poliittisella korrektiudellaan Tervo kirjoittaa. En mä tee mitään setä Tuomon tupia, ne ei myy riittävästi. Rasismilla on paljon parempi kysyntä. Mä en halua onnea, varsinkaan varattomille mutiaisille, mä haluun pätäkkää. 

ellauri061.html on line 1414: Hän sanoo olevansa samassa onnellisessa asemassa kuin Juha Sipilä, että voi sanoa, mitä haluaa. Ketään ei kiinnosta. Tervon mielestä rahanahneet suomalaiskirjailijat kuten hän osallistuvat ymmärrettävästi vähän yhteiskunnalliseen keskusteluun. Fiktio ei ole oikea paikka purkaa rasismia, siitä kanzii kirjoissa ja teeveessä vaan lohkaista vizejä. Voiko kyse olla lukijoiden menettämisen pelosta? No tottakai. 

ellauri061.html on line 1416: ”Yhteiskunta on mätä, jos edes kirjailijat eivät sano, mitä haluavat. Mä sanon: mä haluan rahaa. En onnea, vaan pätäkkää. Oma naama teevessä ja lööpeissä on sekin rotevaa. Ja juuri nyt! Jari Tervo on halunnut kirjoittaa koko tähänastisen tuotantonsa ajankohtaisimman kirjan. Vesa-Matti Loirin biografian. Törkeyksiä vekottimista. 

ellauri061.html on line 1472: Kun äitini katosi puolukkareissulla Perunkajärvellä, helpotuin. Mieleeni palasivat tilanteet, joissa hän katseli pää ivallisesti kallellaan minua ja påivitteli, miten hänen pojastaan oli tullut niin kuuluisa, etta sita haastateltiin Annaan. Hän olisi kyllä pitänyt parempana, että minusta ei olisi otettu kuvaa siinä vanhassa poplarissa, koska minä näytin siinä niin lihavalta. Mutta niinhän sie năytät kaikissa takeissa, hän keksi ja kaakatti lakähtymäisillään. Vitsi, vitsi, hän tökki minua ja hymyili ymmärtäväisesti kulloisellekin kahvivieraalle, joka hämmentyneenä yritti katsoa kaikkialle paitsi minuun. Aiti oli mielestään taiteellinen. Hän ei osannut laulaa, maalata, säveltää, näytellä näyttämömielessä, soittaa instrumenttia eikä kirjoittaa, mutta hän oli sielultaan taiteellinen. Se ilmeni siten, että hän saattoi mină hetkenä hyvänsä ponnahtaa sohvalta ja kiljaista, että keitetäänpä kahvit. Tunnin päästä hän meni uudestaan keittiöön ja palasi sieltä ilmoittamaan että hän oli keittänyt kahvit ja aivan unohtanut sen. Se osoitti että hän on taiteellinen luonne. Kun hän huomautti, että televisiossa esiintyvä laulaja oli vanha ja lihava, mauttomassa meikissä, naimisissa itseään kaksikymmentä vuotta nuoremman miehen kanssa ja nuottikorvaton, niin hän tarkoiti, ettl hän ihailee laulajaa. joka tästä kaikesta huolimatta urheasti esiintyy televisiossa. Kyllä täytyy kunnioittaa. Näita laulajia oli paljon. Jokainen nainen oli hänen kilpailijansa, fiktiiviset hahmot myös. Aidin elämän täytti ihmisten painon tarkkailu ja kahvi. Hän huomautti pankin kassanaiselle tämän kaljuuntunmisesta vai siksi, että hän oli rehellinen. Kaikkihan näkivät sen. Hän ei koskaan pyytänyt anteeksi. Luultavasti hän olisi pyytänyt, jos hän olisi joskus ollut väärssä. Han oli kateellinen minulle niinsanotusta menestyksestäni ja julkisuudestani. Luulin äitien olevan kyvyttömiä niin tuntemaan. Kun hän kuoli, hän pääsi ensimmäisen kerran elämässään lehtiin. Sitten pimeys.

ellauri061.html on line 1560: luonnehti sen sisällöksi ”vajaan puolitoistatuntisen verran 

ellauri061.html on line 1599: Sonnet 29 also named as “When in disgrace with fortune and men’s eyes” is one of 154 sonnets written by the English playwright and poet William Shakespeare. It is part of the Fair Youth sequence. In the sonnet William Shakespeare creates a depressed and despairing speaker who serendipitously reflects upon the love of a close friend in order to prove to the reader that no matter how difficult life becomes, we can be content in the blessings of the hole. 

ellauri062.html on line 212: Jaakobin poikien isän pojat Ruben Simeon Leevi Juuda Gaad Asser Daan Naftali Isaskar Sebulon Joosef ja Benjamin tietävät että "'better' never means better for everyone, it's always worse for some". Joosef ei saanut omaa lääniä kun se asui Egyptissä, mutta sen pojat Manasse ja Efraim saivat omat tontit osituxessa. Ei mene onnen lahjat tasan eikä edes win-win kuten Alexis Kanto koitti uskotella, vaan tää on nollasummapeliä, kuten sai tuta Alexis Kivi Lapinlahdessa ja kuolinmökissä. Lupaan kautta kiven ja kannon. Ei pitäs luvata niin paljon, se ei ole uskottavaa. 

ellauri062.html on line 223: 
The states that make up Gilead in complete occupation are: Minnesota, Wisconsin, Illinois (except for Chicago), Michigan, Indiana, Ohio, Tennessee, Kentucky, West Virginia, Virginia, North Carolina, Maryland, Pennsylvania, Delaware, New Jersey, New York, Connecticut, Rhode Island, Maine, New Hampshire, and Massachusetts. 

ellauri062.html on line 319: Luin pari Susikoira Roi kaskua facebookista, ne oli unettavia. Piti hypätä suoraan sananmuunnoxeen. Halusko Ilona Herlin tosiaan maxaa tosta 20 tonnia? Lievästi on ilmassa Jari Pervon kaikua, hassuilla nimillä hassuttelua ja salaivaisia mahdollisesti avainromaanisia ĺuonnekuvia.

ellauri062.html on line 441: Strasserismi on antikapitalistista nazismia. Hitlerin oikeistolaista talouspolitiikkaa vastustanut Otto Strasser erotettiin kansallissosialistisesta puolueesta 1930, ja hän perusti mustan rintaman, virallisesti Kampfgemeinschaft Revolutionärer Nationalsozialisten, koska katsoi, että natsipuolueen alkuperäinen kapitalismin vastainen luonne oli tullut petetyksi. Toinen veljeksistä, myös natsipuolueen vasemmistolaiseen siipeen kuulunut Gregor Strasser, surmattiin puolueen puhdistuksessa pitkien puukkojen yönä.

ellauri062.html on line 695:   Ebin on jonnejen sananmuunnos sanoista epic win.

ellauri062.html on line 697: Jonne/jonna on ihminen, joka on koukussa energiajuomiin. Energiajuoma on limppari jossa on piristeitä. En ole maistanut.

ellauri062.html on line 826: Otto Weiningerin kirja Sukupuoli ja luonne (1903) oli suosittu 1900-luvun alussa. Teos kuului muun muassa filosofi Ludwig Wittgensteinin suosikeihin. Weiningerin mukaan miehen ja naisen välinen aistillinen rakkaus estää taivaallisen sielun rakastamisen. Weiningerin ajattelua leimaa samalla sofistikoitunut ylenkatse juutalaisia, naisia ja homoseksuaaleja kohtaan. Otto Weininger oli itse sekä juutalainen että homoseksuaali - kuten Wittgensteinkin - ja päätyi itsemurhaan 23-vuotiaana. Wittgensteinin koulutoveri Linzistä, Adolf Hitler, nimitti Weiningeria myöhemmin ainoaksi säädylliseksi juutalaiseksi.

ellauri062.html on line 830: Tämä turahdus on erittäin syvältä jutkuhomon perseestä. Weiningerin filosofiaa on luonnehdittu myös kategorisen imperatiivin ankaraksi tulkinnaksi. Kant, Platon ja kristinusko ovat se perusta, jolle hän rakensi. Hän ei kiistänyt myöskään Nietzschen eikä Freudin (siihenastisia) ansioita, mutta hän uskoi ylittäneensä ne. Kokonainen nippu paskiaisia, joiden päällä pörrää kärpäsenä Herr Weininger.

ellauri062.html on line 887: Otto Weininger (3. huhtikuuta 1880 Wien — 4. lokakuuta 1903 Wien) oli juutalaissyntyinen itävaltalainen filosofi, joka tunnetaan teoksestaan Sukupuoli ja luonne (1903) ja yltiöpäisistä teorioistaan. Hän teki itsemurhan vain 23-vuotiaana, mutta hänen maineensa levisi laajalti Euroopassa ja hänen teoksestaan tuli myyntimenestys. Otto Weininger oli taustaltaan unkarinjuutalaisia.

ellauri062.html on line 892: Weininger ryhtyi valmistelemaan kirjaansa Sukupuoli ja luonne: Periaatteellinen tutkimus (saks. Geschlecht und Charakter: Eine prinzipielle Untersuchung), joka julkaistiin kesäkuussa 1903. Teos on väitöskirjan laajennettu versio. Weininger pyrkii saattamaan sukupuolten suhteet uuteen valoon ja esittää juutalaisvastaisia ja naisvihamielisiä käsityksiä. Hänen mukaansa juutalaiset ovat naisellisen olemuksensa takia ”alati himokkaita ja irstaita”, ”synnynnäisiä kommunisteja”, ”luonnostaan parittajia”. Lisäksi Weininger pitää ihmistä luonteeltaan biseksuaalina. Idea oli varastettu joltain Riemastuxen kamulta.

ellauri062.html on line 894: Weininger kärsi vakavista masennuspuuskista. Hän ampui itsensä Ludwig van Beethovenin kuolintalossa Wienissä. Itsemurhansa jälkeen Weiningerista tuli nopeasti kulttihahmo, hänen maineensa levisi ympäri Eurooppaa, ja Sukupuolesta ja luonteesta tuli myyntimenestys. Hänen kirjeitään, päiväkirjamerkintöjään ja mietelmiään julkaistiin postuumisti kokoelmassa Perimmäisistä vehkeistä (saks. Über die letzten Dinge, 1904). Natsi-Saksan aikana hän alkoi kuitenkin jäädä unhoon, koska Sukupuoli ja luonne kiellettiin juutalaisen kirjoittamana.

ellauri062.html on line 927: 1 suomalainen sotilas vastaa 10 ryssää. Utilitaristisia laskelmia. Tarveharkintaa. Preferenssit eivät ole suorakulmaiset. Onni on apinoiden onnen painotettu summa. Söpö Akiva Schnitzel oli jeshivapoika ilkeän isä Shulemin koulussa.

ellauri062.html on line 1011: Hitler vietti aikaa homohostellissa Wienissä ja oli sekä "homo- että heteroseksuaali, jolla oli sadomasokistinen luonne", Yhdysvaltojen vuoden 1943 tiedusteluraportti väittää.

ellauri063.html on line 252:     Jaakko Yli-Juonikkaan yli 600-sivuinen romaani on varsinainen petelyn temmellyskenttä. Jos on pakko, kirjaa voi yrittää luonnehtia poliittiseksi satiiriksi, vaikka on tosi paha kyllä tietää missä kohtaa pitäis nauraa. Joka tapauxessa se on aivan vittumainen vyyhti. Juoni on kirjassa aivan hävyxissä. Fonteilla leikkiminen on sen ydintä. Lukijan on oltava tarkkana ihan perusasioissa, kuten oikealla rivillä tai sivulla pysymisessä. Jos sillä nyt niin väliä.

ellauri063.html on line 328: Ruskea talo (tom_of_homma 11.6.2016) on Turussa sijaitseva rakennus, jonka kerrotaan toimivan kansallisen liikkeen neohumanistisen siiven päämajana. Taloa hallinnoi kolmijäseninen Talkkarineuvosto, jonka jäsenet tunnetaan mystisillä koodinimillä "Rankaisija", "Häpäisijä" ja "Alistaja". Talon toimintaa ja sijaintia verhoaa salamyhkäisyys, mutta joidenkin tietolähteiden mukaan talon kellaritiloissa sijaitsee tyrmä, jonne kovan linjan miehet kokoontuvat harjoittamaan vaihtoehtoisia seksuaaliakteja.

ellauri063.html on line 372:   Kuten tavallista, on viisainta olettaa, että kirjan keskeiset henkilöt, siis Mika, Pekka, Alita Rima, Tuomas Kyy jne ovat kaikki Jaken alter egoja. Valaisevat sen kiemuraisen luonteen eri puolia. Varmaan se oikeestikin on pansatanisti eikä vaan kirjassa. Ja Jake-vihaaja, siinä mielessä siis ihmisvihaaja, jos nimittäin Jakella on voimassaolevat ihmisen paperit. Hän oli lapsesta pitäen asemoinut izensä muitten ihmisten alapuolelle, yläpuolelle, ulkopuolelle whatever, joka tapauxessa jonnekkin syrjemmälle. Syrjästäkazojan tarina. Näitä piisaa kirjallisuudessa. Ne ne usein alkaa kirjotella ystävien puutteessa. Ne on eräänlaisia narsisteja nekin, koska ne vihaa izeään etenkin kun ne näkee kuvansa muiden ihmisten kazeissa. Narsistipaasauxen luokitus on "epäonnistunut narsisti". 

ellauri063.html on line 386: Kuten romaanin nimestä voi kenties päätellä, käsittelee nykyisten mediaympäristöjen kansallismielisiä ilmiöitä. Juonelliseen yhtenäisyyteen teos ei tähtää, vaan se testailee taidokkaasti erilaisia diskursseja vainoharhaisuuden ja salaliittojen ”syvävaltiollisessa” peilitalossa, jonne rikkiviisaaseen älykköhuumoriin vihkiytynyt lukija voi lisätä hörinänsä.

ellauri063.html on line 430: Its narratives are connected via a film, Infinite Jest, also referred to in the novel as "the Entertainment" or "the samizdat". The film is so entertaining that its viewers lose all interest in anything other than repeatedly viewing it, and thus eventually die.

ellauri063.html on line 604: Samuli: kiitos kannanotosta (eli turpa kiinni nyhverö). Suomessa ei onnex ole ebolaa vaikka onkin mutakuonoja. Ja jos oiskin onnex naapurin Mengele on expertti. Aina uskottavin on vähän sitä sun tätä tutkinut emeritusproffa. Elitismistä on lyhyt matka rasismiin.

ellauri064.html on line 67: Welteislehre (auch Glazialkosmogonie oder kurz WEL) ist eine im Jahr 1913 veröffentlichte These des österreichischen Ingenieurs Hanns Hörbiger (1860–1931), nach der die meisten Körper des Weltalls aus Eis oder Metall bestehen. Im Sonnensystem sei die Erde der einzige Himmelskörper, für den dies nicht gelte; auch der Mond bestehe hingegen großteils aus Eis. Die Welteislehre widerspricht grundlegenden, auch zur Zeit Hörbigers schon lange bekannten astronomischen und physikalischen Erkenntnissen und wird heute allgemein als nachweislich falsch zurückgewiesen.

ellauri064.html on line 118: Einst war der Marxismus von einem unbändigen Optimismus geprägt: Nach der Revolution wird der neue Mensch geschaffen, immerzu geht irgendwer dem Sonnenaufgang entgegen, ist der Zukunft zugewandt.

ellauri064.html on line 140: Eevi Sinistön runoilijarouvalla oli 2020 izenäisyysvastaanotolla mekossa tyttömäiset puhvihihat. Jatkosota-EXTRAn goodreads-sivun puhvispoileri ei pilaa mitään. Siitä selviää enemmän kuin ize niteestä: Syksyllä 2011 huhu veteraanipoliitikko Kauko Sademiehen katoamisesta kiirii pitkin Arkadianmäen valonarkoja salakäytäviä. Perussuomalaisen kansanedustajan avustaja Mika Kingelin määrätään tutkimaan asiaa. Katoaminen näyttää liittyvän Patrian ja ulkomaisten tiedustelupalvelujen välisiin exoskeletonkauppoihin. Jatkosota-extra johdattaa lukijan politiikan salaliitonpunaisiin unikammioihin ja kansallisen identiteetin liukasreunaisiin hiidenkirnuihin. Päähenkilöitä ei ole, mutta verettömien sivuhenkilöiden muodostama ihmistuhatjalkainen saa tarinan edetessä yhä uusia jaokkeita. Yli-Juonikkaan absurdi poliittinen satiiri karjuu kirouksia auringolle ja miehille auringon takana. Kaiken valtioviisauden alku on vaihtoehtoisten tosiasioiden tunnustaminen. Ole onnellinen tai poistu. 

ellauri064.html on line 158: Kerjäläisten syndikaatti: 1. Nimitys pohjoismaiden ensimmäiselle kunta- ja liikennelait yxiin kansiin koonneelle koodexille. 2. Eräs suurista kauppaketjuista riippumaton paikallinen valintamyymälä, ns. supermarket. 3. Palazi synkän feministisen kuusimezän keskellä. 4. Piparkakkutalo. 5. Vastaanottokeskus. 6. Kompassiruusu. 

ellauri064.html on line 173: Juotikkaan ajankohtaisjutut sijoittuu pankkikriisin 2008 molemmille puolille. 2009 laman ansiosta mä pääsin pois Kouvolan karkotuxesta, jonne jouduin kiitos edellisen laman 1993.

ellauri064.html on line 235:   Kenties taloustieteen ihmiskuva perustuu pieneen psykopaattijoukkoon joka päätyy luonnevikojensa seurauxena hallizemaan kansojen varallisuutta ja kohtaloita. Juurikin näin.

ellauri064.html on line 358:     The Network for Dialogical Practices is an open platform for researchers, students and practitioners who want to help people in distress by full presence, responsiveness and human connection. The European Network for open dialogical practices started in 2008 to care for the legacy of Tom Andersen, Gianfranco Cecchin and Michael White who all passed away shortly one after another and to preserve their voices for the future generations. 

ellauri064.html on line 380: Harkonnen, The Baron Vladimir (/ ˈ h ɑːr k oʊ n ən / or / h ɑːr ˈ k oʊ n ən /) is a fictional character from the Dune franchise created by Frank Herbert.

ellauri064.html on line 405: Joukon dynamoina olivat Himmler, Hess ja kenr. Weisthor. Eikä Hitlerinkään osuudeksi tässä jäänyt pelkkä nyökyttäjänukkena olo. Tämän populan mielestä tuleva sota oli kohtalon määräämä. Himmlerin mielestä avaimet onnelliseen elämään olivat okkultismi, astrologia, arjalaisuus ja vapaamuurarit. Himmler uskoi, että Pohjois-Skandinaviassa sijaitsi Saatanan valtakunta.

ellauri064.html on line 419: Wartiovaara tutustui 1919 horrosaarnaajana toimineeseen Maria Åkerblomiin ja Wartiovaaran perhe otti 20-vuotiaan Åkerblomin kasvattityttärekseen sen jälkeen, kun hän oli saanut horrostilassa tällaisen kehotuksen Jumalalta. Wartiovaarat ja Åkerblom muuttivat samana vuonna Kokkolaan, jonne he asettuivat asumaan. Kokkolassa Åkerblom piti Hakalahden rukoushuoneella horrossaarnoja, joita kävi kuuntelemassa parhaimmillaan satojakin ihmisiä. Wartiovaara osti Åkerblomille 100 000 markkaa maksaneen ratsuhevosen, kun Åkerblom oli saanut unessa tätä koskevan kehotuksen. Uskonliikkeelle rakennettiin Kokkolaan kaksikerroksinen asuintalo, ns. Marian palatsi. Mutta saiko Eino Marialta pillua?      

ellauri064.html on line 499:     Anteeksi lapset, että olemme tuhonneet teidän ilmastonne, mutta me voidaan palata välittömästi sodanjälkeiseen aikaan, niin sitten jokainen tietää kuinka niukasti aikanaan elettiin. Aloitetaan! Ensimmäisenä lopetetaan koulukuljetukset. Lasketaan asuntojen, ja koulujen sisälämpötila n 13° asteeseen. Pysäytetään koneelliset ilmastointilaitteet, tuuletus toimii ikkunoiden kautta. Laitetaan TV ja kännykät pimeäksi. Kylällä voi olla naapurissa mustavalkoinen putki TV. Joissakin talouksissa voi olla kiinteä puhelin, ja puhelinkopit otetaan käyttöön. Lopetetaan urheilu sisähalleissa, ja elokuvia voi katsoa kaupungilla 3-4 :ssä Elokuvateatterissa. Urheilussa siirrytään ulkona pelattavaksi kaikki pelit, ja harjoituksiin kuljetaan hiihtäen tai polkupyörällä ajaen. Lopetetaan koulu ruokailu, tai jos kouluissa ruokaillaan, oppilaat tuovat ruokatarvikkeet itse keräten ne kesän aikana. Mm. Marjat , sienet, perunat , porkkanat ja muut kasvikset, jotka kasvatetaan siirtola puutarhojen kaupunkien ja kylien omistamilla kasvi mailla. Kerrostaloihin laitetaan yksi sauna, ja saunavuorot. Keittiöistä hävitetään jääkaapit ja pesukoneet, pakastimet. Tilalle tehdään yhteinen pesutupa ja kylmäkellaritilat. Maataloudessa siirrytään hevos talouteen, hävitetään koneet, ruohonleikkurit, moottorisahat ja muut pienkoneet. Siirrytään pokasaha kauteen, ja puut tehdään pilkkomalla. Voin tässä vielä mainita, että nuoret 14-17 vuotiaat nuoret hoitivat koko sodan ajan hoitamalla Suomen julkisten rakennusten, ja omakotitalojen lämmityksen tekemällä satoja tuhansia kuutioita polttopuita tosi alkeellisin välinein, miesten ollessa sodassa. Romutetaan kaikki kuorma autot, ja siirretään puut tehtaille uittamalla, niin tiet säästyvät. Tässä nyt on muutama esimerkki asioista jotka olen elämäni aikana joutunut kokemaan, ja jos jokainen nuori asettaa lähtökohdaksi tämänkaltaisen elämän, niin voi senjälkeen syyttää elämänsä mahdollisuuksien tuhoamisesta.

ellauri065.html on line 234:   Ei se liioin pidä luonnontieteilijöistä eikä kovasta tieteestä. No ei Turun yliopiston Pynchon- gradulla kuuhun mennä tiedealalla. On paras olla kettu ja kieltäytyä viinimarjoista. Eikä tietystikään taloustieteestä eikä yrittäjistä. Köyhän täytyy yrittää pitää puoliaan, näillä kirjoilla ei päästä Pervon tuloille. Jake ei yllä edes keskiluokkaan, jota mainiosti edustaa ihmisjuoxiaisen keskijaoke. Se on oikeasti vähän persuhenkinen, ei pidä vasemmistoanarkismista. Mitäs sen vanhemmat puuhastelee Loimaalla? Oisko ne Kalkkipalvelu Loimaan onnellisia omistajia? Pienyrittäjiä? Puhtaan Valkosia kalkkilaivan kapteeneja? Kalkkipalvelu Mikkola ky on perustettu vuonna 1984. Toimialana on kalkitusurakointi ja vuodesta 2008 alkaen rengas- ja vannemyynti / asennuspalvelu sekä konemyynti.Sijaintimme on Alastarolla Tammiaisten kylässä, n.20km Loimaan keskustasta, Perus-Suomessa. 

ellauri065.html on line 308: On ne aika ihqun ällöjä niinkun nippu kastematoja kädessä. Vähän panee epäilemään Juanikkaan perheonnea se ezen henkilöillä ei ole edes sexielämää ja lapsista ei ole puhetta.

ellauri065.html on line 528: The meme was born in late 2008 when an administrator of the Finnish gaming forum Jonneweb posted several links redirecting to the Finnish imageboard Kuvalauta. Due to Jonneweb´s reputation as an online hub for (pre)teenagers, some members of Kuvalauta became concerned that the imageboard would be overrun with unoriginal content by an influx of newcomers, a phenomenon commonly known as "newfaggotry" on the English-speaking web. The Jonneweb administrator referred to Kuvalauta as a "forum where you discuss about fish and bears" and thus the world-wide Pedo bear meme was considered to be posted particularly by Jonneweb users. The combination of pre-teenager Jonnes and the Pedo bear meme took a great evolution in 2009 when the users of Kuvalauta started to post ironically as Jonnes by capsing the text, representing as underage school kids and adding typoes on text. On December 6th, 2009, a thread with poorly drawn versions of Pedobear was posted onto Kuvalauta.

ellauri065.html on line 560:   Presidentin kynästä: Ongelmatonta yhteistyötä. Shorten Your Prick. The most recognized brands in the world love Bitly. So does the wily hippopotamus. Jake ei pidä Salesta. Se käy selväxi. Oiskohan se maalaismiehen kateutta. 
 Tämän työn varjopuolia on kun jostain sivulta tungetaan päähäni ajatuksia ja motiiveja, joita siellä ei ole. Olli Ainolan käsittämätön kirjoitus Iltalehdessä tänään on siitä esimerkki. Hänen mukaan vallitsee syviä ristiriitoja minun ja Erkki Tuomiojan ja oikeastaan koko eduskunnan välillä. Olen toiminut hyvässä yhteistyössä Erkki Tuomiojan kanssa hänen ulkoministeriaikanaan ja olemme myös sen jälkeen pitäneet tiivistä keskusteluyhteyttä, jota arvostan. Erimielisinä emme koskaan ole eronneet eikä sellaista ole nytkään ilmassa. Olen korostanut eduskunnan merkitystä viimeisen sanan sanojana myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä. Tiiviillä yhteydenpidolla valiokuntiin olen halunnut luoda eräänlaista planetaarista talvisuojakatetta myös omille toimilleni ja ymmärtääkseni myös valiokunnissa on arvostettu tätä, moni on sen julki sanonutkin.  Noissakaan tapaamisissa ei ole tullut esiin mitään erimielisyyksiä. Yhteydenpitoa tulen myös jatkamaan. Ainolalle tarjottiin tilaisuutta keskustella kanssani asian tarkentamiseksi. Ikävä kyllä hän ei tarjoukseen tarttunut. 
 Pahoittelemme aiheuttamaamme häiriötä. Olemme hyvällä asialla. Rakennamme maailman parasta miljöötä.

ellauri065.html on line 647:   Ensin polvilumpionne halkaisen

ellauri066.html on line 77: Sanotaan, että runoilijaksi tulemiseen tarvitsee elää runoilijan elämä. Millainen sitten oli Vuorelan elämä, sitä en tiedä (aika lepposa, se oli onnellinen ukkomies ja samalla taputteli tuijunkantajien neitosia). Vaimon nalkuttaessa se runoili: 

ellauri066.html on line 79: Sinun helmaasi onnetar jakaa

ellauri066.html on line 218: Runoilija Jöns Carlson on esittänyt vielä yhden tulkinnan Aaro Hellaakosken Hauen laulusta Mezästys ja kalastus-lehdessä. Hauen laulu, joka päättää Hellaakosken tärkeimmän runokokoelman Jääpeili (1928), kertoo hauesta, joka nousee puuhun laulamaan. Aaro peri Eino Leinon reissussa rähjääntyneen manttelin. Aaro oli kyllä kaikin puolin kunnollisempi mies. Ei ne olleet Kangasniemen miehiä, vaan pohjoisempia, Oton luona käymässä. Mökkiläisiä, paholaisen reestä pudonneita, ei aitoja. Hiski kyllä oli kangasniemisiä, sen pysti oli kylän rannassa. 

ellauri066.html on line 245: Although all guards (security personnel) have earphones, there's always a radio chatter audible.

ellauri066.html on line 298:       Sanalla sanoen, Tomppa on hulvaton tarinankertoja, ihan samaa luokkaa kuin Don Quixote, Tom Jones, Kolea talo, Sota ja rauha, Ulysses — ja Gunter Grassin onneton Blechtrommel (onnexi sitä ei enää lueta) — Tomin kirjat ovat "kirjamaailmoja", joihinka se on tunkenut niin paljon elämämössöä, mahdollisuuxia ja mahdottomuuxia, kuin sai mahtumaan kahden kannen väliin. (Ei sentään valu kansille niinkuin Yli-Juotikas. Aina pitää panna vähän paremmax.)

ellauri066.html on line 302:       “Älytöntä mätystystä” oli kuulemma Painovoiman sateenkaaren työnimi (osuva nimi kyllä). Nimi kuvaa toista Tompan tuotannon koukuttavaa piirrettä: sexiä, huumeita ja rokkia, ja muuta popsälää piisaa Tompalla. Pynchon on aina Pynchon, nää älyttömät mätystyxet on aina samanlaisia: orgioita, paskansyöntiä (joo selaa sinne kaikin mokomin, s. 308) sexin nimissä, kexittyjä huumeita, ja onnettomia lyriikoita (ei kaikki rock’n’rollia ikävä kyllä) joita sen hahmot pälähtää laulamaan kuin musikaalihahmot Broadwaylla. Vittu että jenkit on jenkkimäisiä, vaikka ne voissa paistaisi. (Jos et ole koskaan kuullut Amy Fisheristä, ei ylläri. Amy Elizabeth Fisher (s. 1974) on amerikkalainen nainen joka tuli kuuluisaxi 1992 Long Islandin Lolitana kun se 17-vuotiaana ampui pahasti Mary Jo Buttafuocoa joka oli sen luvattoman rakastajan Joey Buttafuocon puoliso. Oho! Kazo myös kuvat! Päästyään vankilasta 1999 Amysta tuli kirjailija, webimannekiini ja pornotähti. Kyllä kannatti.)

ellauri066.html on line 422: Ohjaajat Steven Spielberg ja George Lucas sekä näyttelijä Mickey Rooney olivat vedonneet maiskisten oman Hollywood-tähden puolesta.

ellauri067.html on line 297:     Thomas Hooker (July 5, 1586 – July 7, 1647) was a prominent Puritan colonial leader, who founded the Colony of Connecticut after dissenting with Puritan leaders in Massachusetts.

ellauri067.html on line 298:     Called today "the Father of Connecticut", Rev. Thomas Hooker was a towering figure in the early development of colonial New England. He was one of the great preachers of his time, an erudite writer on Christian subjects, the first minister of Cambridge, Massachusetts, one of the first settlers and founders of both the city of Hartford and the state of Connecticut.

ellauri067.html on line 418: Used as the title of the political manifesto of George Lincoln Rockwell and the American Nazi Party. Is the motto on the coat of arms of the city of Plzeň, Czech Republic. The phrase is in the coat of arms of the city of Birkirkara, the largest city on the island of Malta, and the city of Bayamon, Puerto Rico. Is the motto on the Coat of Arms of O´Donnell. Appears in one of the paintings of the Polish artist Zdzisław Beksiński. It has been used in some versions of logo for the brand of cigarettes, Pall Mall. Appears on one of the stickers on the guitar of Alvin Lee, Ten Years After´s frontman, the same guitar he played at The ´69 Woodstock Festival.

ellauri067.html on line 458:     Neil deGrasse Tyson is speaking up on Christmas 2020, in order to correct a little scientific inaccuracy that Santa Claus has been perpetuating for years. We all know the story of Santa and his reindeer (Dasher, Dancer, Prancer, Vixen, Comet, Cupid, Donner, Blitzen, and of course Rudolph), but [...]

ellauri067.html on line 571: Luku 1 oli 232 sivua. Tavallinen romsku olis ohi jo. Mikähän olis sen darwinistinen resumee? EAT FUCK KILL. Eipä juuri midiä. EAT: Banaanipirtelö. Pahoja karkkeja. Designerhuumeita. Täytekakkuja. Jotain salaliittokähmintää. FUCK: muutama pornahtava irrallinen pano, perään- ja suihinotto ja paljon paljon käteenvetoa. KILL: Ikävystyttävää pommitusta ja muuta sotaleffaskeneä. Kokonaisvaikutelma: hyvin hajanaista heittoa. Yhtään kunnollista luonnetta. Eipä tällä juuri kuuhun mennä. Loppupeleissä hämmästyttää kuinka vähän erilaisia halpoja väristyxen aiheita striped-ass babooneille on tarjolla. Ne alkavat toistua jo ennen puoltaväliä. Nenät, penixet, pyllynreijät, ne voi laskea neljän käden sormilla ruumiinaukoista. 

ellauri069.html on line 378: Nipistäjän novelli on paha lukea muistakin syistä—kaikki eivät kuumu sen paskajutuista, esimerkixi, toisille on luotaantyötävää sen pituus—TDLR, sivulta sivulle ja virkkeestä virkkeeseen saa olla kujalla kuin lumiukko tässä mitä on sanottu WWII:n jälkeen tärkeimmäxi Amerikan Novellix. Mikä näyttää olevan ongelman luonne? Mix näin muka piti kirjoittaa? Mihin tässä tähdätään, ja onxtää sittenkään niin hirveen hienoa? Hyviä kysymyxiä. 

ellauri069.html on line 601:   Siinä hötäkässä menee onnexi myös velvollisuudentunto ja tiimihenki pesuveden mukana. Laiskiainen ei enää muista mitää olii luvaannut. En minäkään. Lupaaminen on ylipäänsä syvältä. Mä en ole vuosiin enää tehnyt uudenvuodenlupauxia, enkä toivo mitään nähdessäni tähden lentävän. Antaa lentää vaan. 

ellauri069.html on line 649: Mikäs on bylsinnän suhde rakkauteen? Ne ovat toisiaan täydentäviä lisääntymisen keinoja. Kumpiakin tarvitaan että saadaan täytettyä maa. Rakastaminen ei ole bylsimistä eikä kääntäen. Rakkaus ei edellytä bylsintää eikä kääntäen. Rakkaudesta voi hyvällä onnella seurata bylsintää ja kääntäen. Musta tuntuu että Pynchon on tästä kaikesta täysin pihalla. Se taitaa oikeasti luulla että ne on sama asia. Jaxossa "Kuinka opin rakastamaan kansaa" se kuvailee kuinka se bylsii kaikkia ikään ja sukupuoleen kazomatta. Revi siitä huumoria.

ellauri069.html on line 699: Astro city list of superheroes: Crackerjack (featured) - An egocentric and reckless blowhard with amazing agility and a stiff weapon. Active since 1991. he reflects the disconnect that frequently existed between superheroes' sterling public personas and unappealing private behavior. Possessing no super-powers, he is dedicated to his superhero career to the point of obsession, to the extent of refusing to allow increasing human limitations to curtail his activities.

ellauri070.html on line 86: Audrey Hepburn is not related to Katherine Hepburn. It has been a persistent misconception since Audrey came to prominence in the 1950s. Katharine was the daughter of two wealthy Connecticut Americans; Audrey the daughter of Dutch nobility.

ellauri070.html on line 126:   Miten tässä näin pääsi käymään? No Amerikan alaluokka puri ennen hammasta, uskoi naivistisesti Amerikan uneen: kun koko ajan eletään yli luonnonvarojen ja ryöstellään kaikki muilta uhkaamalla pommilla, niin kyllä meillekin lopulta paistaa aurinko tänne risukasaan. Ainakin jos on onnea. Nyt on varat vähissä, jazo tyhjennetty, köyhät anglosaxit kiukustuvat, niinkuin ne on aina tehneet köyhemmissä maissa. Unelma on muuttumassa painajaisexi. Holy Trump, make America great again, failing that, save our souls.

ellauri070.html on line 285: Und wir, die an steigendes Glück     					Ja me kellä onnexi vielä seisoo,

ellauri070.html on line 288: wenn ein Glückliches fällt.      					kun jotain onnellista tippuu.

ellauri071.html on line 226: Connecticutin sepänsälli Jerry Cotton oli tollanen G-mies, ja sen urbaanimpi kakkosmies Phil Decker. Ei mikään Black and Decker toki, vaan ranskalaista sukua. 

ellauri071.html on line 430:     Huvittikohan Pamela Piukkapeppu myös pikku Arthuria? Todennäköisest kyllä. Hilja ei suvainnut mitään syrjäsilmäilyjä. Mulla on tarot-kortit, jotka ostin Münchenistä. Sachsalaiset uschelit pelas niillä jotain muuta peliä. Eivät ennustaneet ihmiskunnan loppua tai rokettimiehen pano-onnea.

ellauri071.html on line 434: Yahoo-el on onnexi aika vainaja. Mut sit on vieltää arkkikonna Gabriel elossa.

ellauri071.html on line 466:   Ja sit juttu kiertyy taas takaisin Pynchoniin izeensä: Sen kortit on jaettu pöytän kelttiläiseen tapaan AE Waiten ehdottamassa järjestyxessä, mutta ne ovat määräaikaisen määrimiehen ja huumeilevan tomppelin kortteja, viittaavat vain pitkään ja laahustavaan tulevaisuuteen ja keskinkertaisuuteen (ei ainoastaan hänen elämässään, vaan myös hänen kronikoizijoissaan kuten Harold Bloomissa, heh, tai el Laurissa), ei selväpiirteiseen onneen sen enempää kuin katarttiseen katastrofiinkaan. Mut ei Pynchon sentään hirttäytynyt niinkuin Foster Wallace, ei siitä ollut miestä siihenkään. Kyllä mäkin kerran haaveilin Kymijoen sillalta alasajosta ja Söderkullan kallioihin törmäämisestä vanhalla mannepirssillä jossa lämmitys ei toiminut, mutta haaveexi vaan sekin jäi.

ellauri071.html on line 527:     Kabbala on joskus varhaiskeskiajalla kehitetty jutkumystiikka. Filosofisista koulukunnista eniten kabbalaan on vaikuttanut uusplatonismi. Näiden kahden opin kirjoituksia vertailtaessa ei voi olla huomaamatta niitä samankaltaisuuksia, jotka vallitsevat kummankin opin käsityksissä alkuykseydestä (Εν / כתר), siitä emanoituvasta ideoiden maailmasta (Νους / חכמה), joka toimii kaiken olevan pohjapiirustuksena ja kabbalassa varsinkin 'kirjoittamattomana Toorana', jolta Jumala kysyi neuvoa maailmaa luodessaan, sekä ideoiden maailmasta emanoituvasta sielujen tyyssijasta (Ψυχή / בינה). Juutalaisista neoplatonisteista varhaisiin kabbalisteihin ovat vaikuttaneet ainakin Šalomo Ibn Gabirol (n. 1021–1058) sekä Barcelonassa syntynyt ja Narbonnessa kuollut Abraham bar Ḥijja (1070-1136/45), jonka ajatuksia on lainattu jopa sanatarkasti Bahirissa — vanhimmassa kabbalistisessa teoksessa (Gershom Scholem: Origins of the Kabbalah). Kabbalasta voimakkaasti vaikutteita saaneista suuntauksista mainittakoon šabbateismi sekä itä-eurooppalainen hasidismi.

ellauri071.html on line 624:     Tähän se vihdoinkin loppui. Mitähän toikin "virsi" tahtoo sanoa? Eipä se nyt kovin selvä ole. Ketä noi on noi sammuneet razastajat, onxne hyvixiä vai pahixia? Donald Trump ois halunnut oman naamansa sinne kallioseinään presidenttien naamariviin jonnekin Dakotaan. Dakotat ei halunnu. Sinne Dakotaan Shlotrop joutui huuliharpunhakumatkalla vessanpöntöstä (kertoo Tiina Käkelä, alla). Taisit Mexicoon. Se parhaiten nauraa joka nauraa viimexi. Mua ei Nipsu kyllä naurattanut, muistaaxeni kertaakaan. 

ellauri072.html on line 259: Tää on lättänenä Platonilta aika vetelää argumentointia. Harmonia-analogia ei implikoi että sielu on justiinsa sama kuin harmonia, riittää että se on korkeasti järjestyneen materian eräänlainen järjestys, joka häipyy kuin pieru saharaan kun se materia hajoaa. Tämmöstä onnetonta ex analogia päättelyä löytyy Platonilta roppakaupalla. Eise kyllä ollut mikään neropatti. Muze olikin oikeistofasisti.

ellauri072.html on line 283:   L.H. n:o 46, 07-97, Nutley NJ. Todella ällöä argumentointia, erittäinkin psykopaattista. Sikäli kun mä tän ymmärrän niin Wallaby tässä vähän kritisoi tollasta Frankli-tyyppistä ajattelua, että pahemminkin olis voinut käydä, ollaan siis iloisia ettei käynyt niin. Pollyannafilosofiaa. Mikään ei ole izestään selvästi pyhää. Ei tietystikään ole. Pyhä on jonkun vallanpitäjän tai tiimin piirtämä reviiri. Jos on onnea, se vallanpitäjä ei ole täys psykopaatti. Muussa tapauxessa se on voi. 

ellauri072.html on line 379:   Mikko Myrskylä on syntynyt 1978, se on siis 42-vuotias. Onko sillä perettä? Ehkä ei, kunse viuhuu ympäriinsä maailmalla kertomassa, kunka onnellista on lapsettoman elämä. Onkohan se ize homofiili? Ei-binaarinen henkilö? Sukupuoleton liukulukuko? Parta sillä ainakin on siivoton. Jotain inselimäistä sen pärstästä on lukevinaan. Toisaalta yhdessä valokuvassa näkyy jonkun muun aika paxut sääret sohvalla villasukissa, ja yxi lausunto antaa sivumennen ymmärtää että se on ize nuori eli vanha isukki. Anaaliaukon näköiset nörtit usein pääsee naimisiin vasta keräilyerissä. 

ellauri072.html on line 383: Lähes kaikissa maissa ja kulttuureissa lasten hankkimista pidetään yhtenä ihmisenä olemisen perustehtävistä. Lasten ajatellaan olevan onnellisuuden ja hyvän elämän edellytys. Todellisuus ei kuitenkaan aina ole niin ruusuinen.

ellauri072.html on line 384: Tutkimus toisensa jälkeen osoittaa, että lapsettomat ovat onnellisempia kuin ne, joilla on lapsia. Onnellisuus näyttäisi karkaavan yhä kauemmaksi lapsiluvun kasvaessa. Kahden lapsen vanhemmat ovat onnettomampia kuin yhden, ja kolmen lapsen vanhemmat onnettomampia kuin kahden. Tämä negatiivinen yhteys lasten määrän ja onnellisuuden välillä pätee maasta toiseen.

ellauri072.html on line 389:     Voi olla, että ehkäisy pettää. Tai ehkä olemme evoluution orjia ja meidät on vain ohjelmoitu lisääntymään, riippumatta siitä, mitä vaikutuksia tällä on henkiseen hyvinvointiin. Mitä onnellisuus on?

ellauri072.html on line 390: On myös esitetty, että vanhemmat ovat todellisuudessa onnellisempia kuin lapsettomat, mutta survey-lomakkeen tyypillinen kysymys: "Kaiken kaikkiaan, oletteko nykyisin erittäin onnellinen, melko onnellinen, ei kovinkaan onnellinen, ei lainkaan onnellinen?" ei mittaa todellista onnellisuutta tai rauhaa, jonka lapset mukanaan tuovat.

ellauri072.html on line 391: Tämä nostaa esiin kysymyksen, mitä onnellisuus on ja miten sitä pitäisi mitata. Hyviä vastauksia on vähän, siksi tässäkin artikkelissa nojataan tähän kritisoituun, mutta vakiintuneeseen kysymykseen ja vastausasteikkoon onnellisuuden mittaamisessa.

ellauri072.html on line 393: Edellä mainitut selitykset sille, miksi lapsia hankitaan vaikka ne eivät näyttäisi onnellisuutta juuri tuovan, ovat kaikki periaatteessa mahdollisia, mutta niiden käytännön testaaminen on osoittautunut hankalaksi.

ellauri072.html on line 394: Olen kollegani Rachel Margolisin kanssa tutkinut vaihtoehtoista selitysmallia, joka yksinkertaisuudessaan perustuu siihen, että lasten ja onnellisuuden välinen yhteys muuttuu elämänkaaren myötä. Tämän muutoksen ymmärtäminen voi auttaa ymmärtämään, miksi harva lopulta jää vapaaehtoisesti lapsettomaksi. Seuraavassa referoidaan tutkimustuloksiamme; tarkemmat analyysit ovat saatavilla kirjallisuusluettelon artikkelista.

ellauri072.html on line 396:     Nuoret vanhemmat onnettomimpia - Oheinen kuvio osoittaa, että globaalissa perspektiivissä lapsettomat ovat todellakin onnellisimpia. Kun tarkastellaan kaikkia ikäluokkia yhdessä, yhden lapsen vanhemmat ovat keskimäärin hieman lapsettomia onnettomampia; kahden tai kolmen lapsen vanhemmat ovat likimain yhtä onnellisia kuin yhden lapsen vanhemmat, ja neljän tai useamman lapsen vanhemmat ovat onnettomimpia.

ellauri072.html on line 401: Kuviossa on estimoitu regressiomallilla lasten lukumäärän ja onnellisuuden yhteys suhteessa lapsettomiin eri ikäryhmissä. Regressiomalli kontrolloi sukupuolen, tulojen, sosioekonomisen aseman, siviilisäädyn, survey-vuoden ja maiden väliset erot.

ellauri072.html on line 402: Kuvio näyttää lasten lukumäärän ja onnellisuuden välisen yhteyden suhteessa lapsettomiin eri ikäryhmissä. Kuvion estimaatit on laskettu World Values Surveyn vuodet 1981–2005 ja 86 maata kattavasta 201 988 hengen aineistosta. Lasten lukumäärän ja onnellisuuden yhteyttä estimoitaessa olemme vakioineet sukupuolen, suhteellisten tulojen, sosioekonomisen aseman, siviilisäädyn ja maiden ja vuosien erilaisten onnellisuustasojen mahdollisen vaikutuksen pois yhtälöstä.

ellauri072.html on line 404: Kuvio paljastaa myös, että lasten ja onnellisuuden yhteys riippuu vahvasti henkilön iästä. Suhteessa lapsettomiin nuoret, erityisesti alle 20-vuotiaat, vanhemmat ovat onnettomimpia. Alle 20-vuotiailla onnellisuusero lapsettomien ja kahden tai useamman lapsen vanhempien välillä on samaa luokkaa kuin leskien ja naimisissa olevien onnellisuusero koko väestössä.

ellauri072.html on line 405: Myös 20–29-vuotiaissa onnellisuus näyttäisi karisevan lasten myötä: mitä enemmän lapsia, sitä vähäisempi onnellisuus. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että tulot korreloivat onnellisuuden kanssa. Tässä tutkimuksessa havaittu onnellisuusero 20–29-vuotiaiden lapsettomien ja samanikäisten kahden lapsen vanhempien välillä on samaa suuruusluokkaa kuin koko väestössä korkeimpaan ja matalimpaan tulokolmannekseen kuuluvien välillä.

ellauri072.html on line 407: Vanhemmiten vanhemmuus on onnellisempaa: Keski-iän lähestyessä lasten ja onnellisuuden suhde muuttuu. 30–39-vuotiaat 1–3 lapsen vanhemmat ovat yhtä onnellisia kuin lapsettomat, ja 40–49-vuotiaista onnellisimpia ovat 2–3 lapsen vanhemmat.

ellauri072.html on line 408: Yli 50-vuotiaiden joukossa lapsettomat ovat onnettomimpia, ja 2–4 lapsen vanhemmat onnellisimpia. Tässä ikäryhmässä kahden tai useamman lapsen vanhempien ja lapsettomien onnellisuusero on samaa suuruusluokkaa kuin koko väestössä keskimmäisen ja alimman tulokolmanneksen onnellisuusero.

ellauri072.html on line 410: Alle 40-vuotiaiden heikosti ansaitsevien ikäryhmässä lasten lukumäärä on vahvimmin yhteydessä matalaan onnellisuustasoon. Tämä tuntuu ymmärrettävältä, koska köyhyyden merkitys muuttuu rajusti lasten myötä. Toisaalta lasten ja onnellisuuden välinen negatiivinen yhteys on heikoin perinteisissä hyvinvointivaltioissa, joissa vanhempia tuetaan tulonsiirroilla, verotuksella ja kohtuuhintaisella päivähoidolla.

ellauri072.html on line 411: Yli 40-vuotiailla lasten ja onnellisuuden välinen yhteys on vahvin maissa, joissa terveydenhuolto ja eläkkeet riippuvat enemmän itsestä ja perheestä kuin julkisista järjestelmistä. Lapsettomana ikääntyminen on mahdollisesti miellyttävämpää maissa, joissa vanhuusiän turvan takaa valtio eikä perhe.

ellauri072.html on line 413: Huolenaiheesta huolenpitäjäksi: Miksi nuoret vanhemmat sitten ovat onnettomampia kuin lapsettomat, mutta keski-iässä yhteys kääntyy päinvastaiseksi ja eläkeikää lähestyttäessä lasten lukumäärän ja onnellisuuden yhteys muuttuu positiiviseksi? Tämä käänne on vahva ja havaitaan sekä miehillä että naisilla, rikkailla ja köyhillä, terveillä ja sairailla, naimisissa olevilla ja muilla, riippumatta yhteiskuntajärjestelmästä.

ellauri072.html on line 418: Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että onnellisuus ylipäätään vähenee 40–50 ikävuoteen asti ja kääntyy sitten nousuun. Tässä artikkelissa esitellyt tulokset viittaavat siihen, että onnellisuus lisääntyy erityisen nopeasti vanhemmissa ikäryhmissä. Lasten ja onnellisuuden välisen yhteyden muutokset elämänkaaren eri vaiheissa viittaavat siihen, että lapset ovat pitkän aikavälin investointi omaan hyvinvointiin.

ellauri072.html on line 548: But yes, Wallace was extremely competitive, even to the point of competing about not being competitive. One of the wincing pleasures of Max’s biography is reading excerpts from Wallace’s correspondence, especially with his close friend and combatant Jonathan Franzen, but also with just about every white male writer he might ever have viewed as a rival or mentor. Aggressive self-abasement, grandstanding, veiled abuse, genuine thoughtfulness, thin-skinned pandering — it’s all there. As the correspondents compete about who is making genuine human connections and who and what is really nice and good, they seem to be in some realm far from most kinds of human connection save for that of heated testosteronic battle.

ellauri073.html on line 127: 2. Vaimoni ja minä olemme periaatteessa eronneet.

ellauri073.html on line 129: Mies ei ole onnellinen avioliitossaan, mutta ei ole aikeissakaan jättää vaimoaan, ellei kohdalle osu uusi, kiinnostava nainen, joka ottaa miehestä itselleen heti kumppanin. Tai sitten mies etsii vain sutinaa, eikä ole siltikään aikeissa erota.

ellauri073.html on line 193: Ize asiassa Wallun izari lopetti koko ton postmodernin höpötyxen. Sen kirjat on ihan unohdettu, ja sen katkonaisen sotkuisen tyylin on syrjäyttänyt kokonaisen aidon talentin tulvahdus. Vain jotkut Nykin kustantajaruipelot sitä julkaisikin. Internetin demokratisoitua kirjallisuuden täällä ollaan oltu mä ja mun monet kaverit luomassa ihan hienoa uutta runoutta. Eikä edes nettimeediasensorit voi suukapuloida meitä, pökäle on livahtanut ulos hammastahnatuubista! Kaikenmaailman tuhertajat pääsee nyt esiintymään nollayleisölle pilvessä. Mahtailevat konstikkaat kirjailijat on ihan hädässä. (Meidän ainoo huoli on että aika pieni osa meidän lukijoista osaa lukea. Mutta äänikirjat ja Youtube tulee onnex avuxi. Kunhan oppis kirjoittamaan vähän lyhkäsempiä juttuja. Muttei pysty, suu puhuu kuin papupata, kun sydän vuotaa yli.)

ellauri073.html on line 227: Toisin sanoen, oikea johtaja on joku joka "auttaa" meitä voittamaan oman henk.koht. laiskuuden ja izekkyyden ja heikkouden rajoituxet ja saa meidät stahanovilaisiin ponnistuxiin, tekemään hyvempiä ja kovempia asioita kuin mitä ize pystymme. (Tommonen niinko persoonallinen treineri, tai Matt Foley, motivational speaker. I am 35 years old, thrice divorced, living in a van down by the river. Yks, kaks, Petteri mukaan. Kazokaa Lallia, kolme, neljä. Vitun Tuomo Jalantie, musta sillä ois saanut vaikka pyyhkiä koiranoxennuxia.) Lincoln oli nähtävästi oikea johtaja (onnexi se ammuttiin), ja Churchill (aimo kusipää vessa kengänkärjessä), ja Gandhi (sankarillinen ruipelo eläinlääkixen edessä jolta viedään aina rillit nenältä), ja King Kong. Teddy Kennedy ja Franklinin Benjamin, ja todennäkösest de Gaulle (se oli pitkä ainakin, ja isonenäinen, hassu verikauha päässä), takuulla ryhmä Haun palomieskoira Marshall, ja ehkä Eisengardin Saruman. No olihan tietty Hitlerkin oikea johtaja, ja eri pätevä, niin että paras varoa; eihän tää ole muuta kuin lavakarismaa. “Älä kysy mitä maasi voi tehdä puolestasi, kysy mitä sä voit tehdä maasi puolesta.” Tämmöstä totalitääristä paskanjauhantaa. Myynnin ja markkinoinnin tieteet olivat vielä kuolaavissa lapsenkengissä 1961 kun Kennedy tän kekkasi. Nuoret ihmiset tinttijulisteineen ei olleet olleet markkinoinnin uhreja koko ikänsä. Ne ei tienneet mitään kierrepalloista. Ne eivät olleet totaalisen, karmean perillä mainosmiehistä.

ellauri073.html on line 335: Immonen sanoo, että hänen tavoitteenaan on 100 miljoonaa myytyä kirjaa ja 20 miljoonaa myytyä videokurssia. Tällä hetkellä hän rakentaa ”videoplatformia”, jonne hän lataa koulutusmateriaalia tavoitteena monistaa itsensä ja ajattelunsa. “Haluan räjäyttää ihmisten tietoisuuden, että ihmiset voivat alkaa elämään Rock Your Day -elämää.”

ellauri073.html on line 374:     Amishit erosivat mennoniitoista vuonna 1693 koska halusivat elää hurskaampaa ja yhteisöllisempää elämää. Tämän lisäksi mennoniitat ovat hajaantuneet aikojen saatossa eri suuntauksiin, kuten 'flaameihin', 'friiseihin', 'waterlandilaisiin', jotka tunnettiin löyhemmästä seurakuntakuristaan, sekä 'sonnelaiset', jotka erkaantuivat omaksi ryhmäkseen 1600-luvulla piispa Samuel Apostoolin johdolla. Apostool ei hyväksynyt piispa Galenus Abrahamsin yhteydenpitoa muihin kirkkoihin ja näkemystä siitä, ettei mennoniittain vapaaseurakunta olisi ainoa oikea kirkko eikä siis ainoa tie pelastukseen. Osin tästä syystä Apostool perusti oman seurakunnan yhdessä noin 700 muun vanhoillisen jäsenen kanssa antaen kirkolleen nimen ”die Sonne” (Aurinko), mistä tuli nimitys 'sonnelaiset'. Monet muutkin seurakunnat asettuivat tämän tueksi. (Mennoniittakirkon sisustusta Giethoornissa, Alankomaissa. Tosi karua, näyttää Helluntaiystävien kokoushuoneelta Iso-Roballa tai Kirjalla.)

ellauri073.html on line 399: Se kommentoi ajatusten hajoamista, onnen ja ikävystymisen liittoa, ja ihmisruumiin kauneuden ja hirveyden käänteissuhdetta. Fiktiossa on kyse siitä mitä on olla vitun ihminen.  Se halusi kirjoittaa moraalisesti kiihkeää ja kiihkeän moraalista fiktiota, jotta lukijana tuntisit olevasi vähän vähemmän yxin sisäpuolelta.

ellauri074.html on line 114: Latrodectus mactans on mustaleskihämähäkki. Ne muka syövät puolisonsa vuoteessa tupakoinnin sijasta. Muze on vaan urbaani legenda. Tollasta huonosti salattua naisvihaa. Wallu pelkää kauhiasti kaikenlaisia ötököitä ja pöppiäisiä. Se on paha luonnevika. 

ellauri074.html on line 268: Cioranin isä oli ortodoksinen pappi. Cioran vietti onnellisen lapsuuden Rășinari-nimisessä kylässä Transilvaniassa, joka tuohon aikaan kuului Itävalta-Unkariin. Muutto pois kotikylästä oli hänelle traumaattinen kokemus.

ellauri074.html on line 297: Koko Cioranin tuotannolle on ominaista pessimismi, jonka juuret monien kriitikoiden mielestä juontavat jo hänen lapsuuteensa (vuonna 1935 Cioranin äiti sanoi hänelle, että olisi tehnyt abortin, jos olisi tiennyt, kuinka onneton hänen lapsestaan tulisi). Cioranin pessimismi, tai oikeastaan hänen skeptisisminsä tai jopa hänen nihilisminsä, on kuitenkin ehtymätöntä ja omalla tavallaan jopa iloista; sille ei voi osoittaa yhtä selkeää alkuperää. Cioran itse ei pitänyt itseään pessimistinä ja katsoi skeptisyytensä liittyvän voimakkaasti mystiikkaan. Cioran onkin sanonut, ettei hänen äitinsä puhe abortista häirinnyt häntä, vaan teki häneen suuren vaikutuksen ja johti hänet voimakkaaseen oivallukseen olemassaolon luonteesta: ”Olen vain sattuman oikku. Miksi suhtautua siihen niin vakavasti?”

ellauri074.html on line 315: Cioranin tekstejä niin usein luonnehtiva lohduttomuus liittyy mahdottomuuteen ymmärtää maailmaa ja ihmistä, toisaalta myös maailman ja ihmiskunnan liiankin selkeäjärkiseen ymmärtämiseen. Ihmiskunta jakaantuukin karkeasti niihin, jotka ovat ymmärtäneet, ja niihin, jotka eivät ole ymmärtäneet. Selkeäjärkisyyttä ja jatkuvaa kieltäymystä Cioran pakenee estetiikkaan ja onkin selkeästi Friedrich Nietzschen linjoilla sikäli, että elämä on ymmärrettävissä lähinnä esteettisenä ilmiönä. Proosassaan ja aforismeissaan Cioran osoittaa elinvoimaansa ja etääntyy tekstissään ideoista eksyttäen lukijansa tai pikemminkin pakottaen tämän olemaan ymmärtämättä kaikkea. Kirjoittaminen on taakan ravistamista harteilta, sisäinen pakko ja lääke itsemurhaa vastaan. Cioran itse ei pidäkään kirjojaan masentavina. Cioranin proosa on lyyristä ja lähentelee usein runoudelle tavanomaisia ilmaisukeinoja. Proosaruno toimiikin yhtäältä keinona ilmaista ajatuksia, toisaalta väliaikaisena lääkkeenä liiallista ymmärtämistä vastaan, sillä runouden ei tarvitse todistaa mitään, niin kuin elämänkään ei tarvitse todistaa mitään. Runous on kaikista tekstilajeista ylivertaisin. Teksteissään Cioran hakee myös vilpittömyyttä ja pyrkii sovittamaan yhteen tekstinsä ja oman elämänsä ja elämään tekstiensä mukaisesti. Toisaalta hän halusi säilyttää salaisuutena yksityiselämänsä, joka oli hänen olemassaolonsa onnellinen ja optimistinen osa – onni ei hänen mielestään kuulunut kirjoihin.

ellauri074.html on line 363:     Le Réel me donne de l'asthme.

ellauri074.html on line 397:   Tää hemmo pelkää kuolemaa ihan sikana. Se on tavallista tosi solipsistisissa narsisteissa niinkuin vaikka Palkeen Saku. Ne ei voi kuvitella että maailma jatkuu niiden kuoltua ihan samanlaisena. Niinhän siinä kuitenkin kävi. Cioran sanoo olevansa katkera tänne jälkeenjääville, jos niitä nyt voi ollakaan. Size oli huonouninen ja musikaalinen. Kaikki edellytyxet mystikoxi. Ilmiselvä narsisti. Kova poika kittaa kaffea ja vetää röökiä. Ei Ihme ettei nukuttanut. Ryppyoza mammanpoika pelkuri. Piisamirotta joka syö kakkua riippukeinussa. Naisten suhteen se näyttää olleen tavallinen setämies. Similaires à Emil Cioran: Sean Connery, Alice Miller, G.A. Moore, Emil Cioran, ja koko joukko mulle tuntemattomia suuruuxia. Punaposkinen G.H.von Wright kirjoitti Eno Kalalle Cambridgesta että G.E. Moore oli suuri pettymys. Se oli sekottanut sen johkin toiseen ja oli pettynyt Russellin haamukirjoittajan seminaareihin. (Kukahan se toinen oli? Tuskin G.A. Moore Jr.) Onnexi Wittgenstein tuli pian sen tilalle, ja punaposkelle tuli maittavampaa poskeenpantavaa. Skriv till mig så ofta som du kan. Eno ja Jori oli sukulaisia äidin puolelta. Vähän tollasta nepotismia. 

ellauri077.html on line 158: V. 2004, Wallu julkaisi 3. ja viimeisen novellikokoelman, 'Unohdus: juttuja'. Kirja listattiin 2004 vuoden merkkikirjana New York Timesissä. Se tutkii todellisuuden, unien ja trauman luonnetta, ja möi 18K kovakantista kappaletta ekana julkaisuvuonna.

ellauri077.html on line 377: Kaverille muna kirjoitti: “En koskaan unohda iänensävyä millä se (Hedelmöitys siis), kun mä itkin sen kuullen, huudahti: "Lapsukaiseni!" No wonder avioliitto oli pitkä ja onnellinen. Muna koitti kääntyä takaisin katollisexi muttei onnistunut, sen henki oli kuivettunut. Se kirjoitti päiväkirjaan kilometrittäin elämän peruskysymyxistä. Kuolemasta tuli niin usein mainituxi että sillä oli sille kirjainlyhenteenä M (muerte). Käsi olisi muuten kipeytynyt ikävästi. 

ellauri077.html on line 419:     Muna-peukun niähhiä loppuruudussa motivoi se narsistinen ajatus että koko konkkaronkka onkin osa musta izestä tai kääntäen. Tässä  kyllä selkeästi kurkistelee toi FUCK! teema henkisestä sepaluxesta. Ja sittenhän ollaankin turvallisesti Darwin sedän linjoilla: geenilinja jatkuu kun muistaa nussia. Telltale sanoja: intimate embrace, wellspring, overflow: halia ja ruiskahdus. Rakkautta  ja onnea, ei vetelyyttä, ei nuokkuvia munia.

ellauri077.html on line 458:     About Existentialist Engagement in Wallace, Eggers and Foer. The novels of David Foster Wallace, Dave Eggers and Jonathan Safran Foer are increasingly regarded as representing a new trend, an 'aesthetic sea change' in contemporary American fiction. 'Post-postmodernism' and 'New Sincerity' are just two of the labels that have been attached to this trend. But what do these labels mean? What characterizes and connects these novels?

ellauri077.html on line 460: This study shows that the connection between these works lies in their shared philosophical dimension. On the one hand, they portray excessive self-reflection and endless irony as the two main problems of contemporary Western life. On the other hand, the novels embody an attempt to overcome these problems: sincerity, reality-commitment and community are portrayed as the virtues needed to achieve a meaningful life.

ellauri077.html on line 536:   Palataxemme den Doltin teesiin, se ajatus että huumehörhöt olis niinkö tollasia esteetikkoja on aivan perseestä. Huumehörhöt on enimmäxeen onnettomia syrjäytyneitä ihmisiä jotka juuttuu paremman vaihtoehdon puutteessa painamaan yhtä nappia kuin kanat pavlovilaisessa ärsykevastekokeessa. Riippuvuus on fyysinen, ei se ole mikään vapaa valinta.

ellauri077.html on line 546:   Ja syystä kyllä. Vahva usko ja vakaumus on aivan perseestä. Tästä huomaa kyllä heti että Wallace on kaappifundamentalisti ja oikeistolainen rebublikaani. Ihan typerä väite Eerikiltä että tennisakatemian teinit kärsii jostain arvotyhjiöstä. Ne kärsii aivan hullusta kilpailuarvomaailmasta joka ajaa ne kasvamaan fyysisestikin ihan vinoixi jonkun vitun tennispelin takia, vaan ehkä päästäxeen jonnekkin "taalakentille" keräämään "taalaosastoa". Ei se ole arvotyhjiö mikä niitä rassaa, se on hirvee kasa tyhjänpäiväisiä arvoja. 

ellauri077.html on line 550:   Siinä menee jotain perusteellisesti pieleen että mezästetään kuin narkomaanit onnentunnetta. Vittuun onni, ja vittuun rahakin, sori Wagner. Tunteet on vaan epifyyttejä, ei niitä pidä mezästää, ei ne ole pelin preferenssifunktio. Ne on vaan viitteitä joilla Darwin koittaa vinkata apinalle missäpäin ois sille sopivia ympäristöjä. Darwinista pääasia on sopeutunut eläminen luonnossa. Jos alkaa potkia sitä tutkainta vastaan saa turpaansa. Ennen pitkää tavalla tai toisella. Kun aappa alkaa tinkkeröidä ja oikosulkea tunteiden ja ympäristön suhteita, se joutuu tohon hedonismin loukkuun. FUCK! osastosta puheen ollen on kivempi bylsiä satunnaista hoitoa tai kazoo pornoa ja runkata kuin kiintyä kehkään pysyvämmin ja kärsiä sen huonot puolet parempien kyytipoikana. Ja vastaavasti EAT! ja KILL! osastossa. Mix tehdä ruokaa kun voi syöda einespizzoja, ize asiassa mix syödä ylipäänsä kun voi vetää mömmöjä. Jos kylästyy kazomaan tappamista telkassa voi alkaa räiskiä vaikka kulmavalinnassa pyssyllä. Ei ihme että jenkit on hirveitä punkeroita ja tykkää automaattiaseista. 

ellauri077.html on line 621: If we take the Incandenza-wraith’s claim that “Infinite Jest” was his last, desperate attempt to reconnect with Hal, to “simply converse”(IJ 838, original emphasis), as fact, this means that the actual product does just the opposite of what it was meant to. It instead traps the viewer in a solipsistic cage out of which there seems to be no escape.  

ellauri077.html on line 844: USA onnistui siinä mihin Njeuvostoliiton setelit kehotteli: köige maade luonnevammaset kerääntykää yhteen. Siellä on nyt koko maailman ikävimmät ahneimmat ja izekkäimmät ihmiset jälkeläisineen. Kaikki mitkä ei kelvanneet kotimaihinsa. Yritteliästä väkeä. 

ellauri078.html on line 141: By Emily Dickinson’s own account, she delighted in all aspects of the school—the curriculum, the teachers, the students. The school prided itself on its connection with Amherst College, offering students regular attendance at college lectures in all the principal subjects— astronomy, botany, chemistry, geology, mathematics, natural history, natural philosophy, and zoology. As this list suggests, the curriculum reflected the 19th-century emphasis on science. That emphasis reappeared in Dickinson’s poems and letters through her fascination with naming, her skilled observation and cultivation of flowers, her carefully wrought descriptions of plants, and her interest in “chemic force.” Those interests, however, rarely celebrated science in the same spirit as the teachers advocated. 

ellauri078.html on line 265: Ainoo kiinnostava puoli sarjassa on monet hyviin työpaikkoihin pesiytyneet autistit ja psykopaatit. Niillä tosiaan on kysyntää. Ne pärjää vielä tekoälylle. Ne on yhtä konemaisia. Hyvä kexintö on että tansk. miespoliisi on hihittävä luihu tekoreilu tyhmä valehtelija ja ruoz. nainen loogisempi autistinen kylmiö. Mut terismäisen roiston kohtelu on tollasta Steve Jobs tyyppistä pahan ihannointia. Tää ois voinut olla hyvä teofrastinen luonnetutkielma muotopuolista ihmisistä jos se ei olis tollanen lapsellinen poliisi ja roisto jännäri. Ne on kaikki paskoja.

ellauri079.html on line 54:     Merimies "Porsas" Bodine on kexitty henkilö joka esiintyy monissa Tuomas Nipistyxen novelleissa. Bodine ilmestyy Veehen (1963), ja toistuu Painovoiman sateenkaaressa (1973). Bodine-nimisiä hahmoja esiintyy myös Masonissa ja Dixonissa (1997) ja Vastoin päiväässä (2006). Hän esiintyy myös lyhyessä tarinassa "Alanko-maat" (1960, 1984). Luonne nimeltä "Puskuri-vaza Bodine", luultavasti "Porsaan" esi-isä, esiintyy määrimiehenä Masonissa ja Dixonissa. Ekaxi kehitetty Veehen päähenkilön Benny Maallisen sivuvaunuxi ja koomisexi kelmuxi, Bodine ilmestyy uudestaan (ca 10 vuotta aiemmaxi sijoitettuna) Painovoiman sateenkaaressa. Vielä 1 merenkyntäjä Bodine, jota sanotaan vaan "O.I.C" (komentava upseeri), tekee kameoesiintymisen Vastoin päiväässä, taas ilman sen kummempaa selvää tarkoitusta kuin ollaxeen intertextuaalinen sisäpiirin läppä.

ellauri079.html on line 133: Saatuani väitöskirjan valmiixi mä sain tarjouxen professorin viransijaisuudesta Amherstissa, tai siis Barbara Partee tarjosi. Se jotenkin tykkäsi musta, en tiedä mix. Sen mies oli Emmon Bach, jolla oli silläkin paha depressio. Niillä oli vanerinen kesämökki jossain puskassa, jonne ne kuzui mut ja Alice Ter Meulenin kerran lomaselle. Mulla on vieläkin näkömuisto sieltä, joku vaapsahainen istumassa vanerilla keskellä pusikkoa. Seija kieltäytyi lähtemästä Amherstiin lehmien ja nenäkkäiden amerikkalaisten ihmeteltäväxi. Ei se muakaan napannut, joten me tultiin kolmisteen Johnin kanssa Merimiehenkadulle, ja mä menin jakamaan lehtiä Ullanlinnan ja Kaivopuiston rikkaille. Sellasilla isopyöräisillä maitokärryillä. 

ellauri079.html on line 135: The earliest known document of the lands now comprising Amherst is the deed of purchase dated December 1658 between John Pynchon of Springfield and three native inhabitants, referred to as Umpanchla, Quonquont, and Chickwalopp. According to the deed, "ye Indians of Nolwotogg (Norwottuck) upon ye River of Quinecticott (Connecticut)" sold the entire area in exchange for "two Hundred fatham of Wampam & Twenty fatham, and one large Coate at Eight fatham wch Chickwollop set of, of trusts, besides severall small giftes".

ellauri079.html on line 195:     Pallinaaman näkemyxet viihteestä on hyvin samansuuntaiset kuin Wallacen. Lättypää ei pitänyt Italian ja Sisilian "onnellisesta elämästä", jossa yhtämittaa vietettiin pitoja, 2x päivässä syötiin vazan täydeltä, yöllä ei koskaan nukuttu yxin, ja harrastettiin kaikkea muutakin mitä tuollainen elämäntapa tuo mukanaan. Ei mikään valtio voi pysyä rauhallisena, olipa sillä millaiset lait hyvänsä, jos kansalaiset saavat tuhlata kaiken ylellisyyteen ja lyödä laimin kaiken paizi syömingit, juomingit ja lemmennautintojen mezästämisen. Minnekäs siinä KILL! KILL! unohtuu? Ja filosofia? 

ellauri079.html on line 316:   Platon ihannerebubliikki ei näytä jenkeistäkään ideaalilta. Kas tässä mixi. Zydeemi muistuttaa hyvin öljyttyä masiinaa missä jokaisella on edeltämäärätty tehtävänsä ja ekolokeronsa (a good wife knows her place); mutta sen konemainen luonne näyttää keskiverto uusliberaalista luotaantyöntävältä, kun ei poikkeamia kaavaan sallita. Jos innovaatiot on kielletty, ei jää tilaa luovalle tuholle eikä henkilökohtaiselle nousukkuudelle. Plaatto näyttää edellyttävän että henkilön tehtävän täyttäminen riittää onneen, tai ainakin niin se argumentoi Thrasymakhosta vastaan (352d–354a). Se sanoo että jokaisella esineellä, eläimellä ja henkilöllä on oma tehtävä (ergon). Jos se suorittaa tehtävänsä hyvin, sen käy hyvin: elukoille hyvin käyminen tarkoittaa hyvää elämää ja hyvä elämä onnellista elämää.

ellauri079.html on line 320: Riita sofisti Thrasymakhoxen kaa on saanut paljon huomiota, koska T. puolustaa provosoivaa teesiä että luonnollinen oikeus on vahvemman oikeutta, ja että totunnaisoikeus on parhaillaankin korkealentoista tyhmyyttä. Provosoivaa ehkä mutta totta. Heikommat saa tahtonsa läpi vaan tiiminä. Tarpeexi iso heikompien tiimi vetää lättyyn harvoja vahvempia. Sokrateen argumentit eri vaiheissa keskustelua eivät saa tässä tilaa. Vaikka ne tukkii Thrasymakhoxen suun ne on ala-arvoisia. Sokrates on izekin niihin tyytymätön R. 354c: “Mitä muhun tulee niin tulos on ettemmä taaskaan tiedä mitään, sillä kun en tiedä mitä oikeus on, tuskin tiedän onko se hyvä asia vai paha, ja onko sellainen ihminen onnellinen vai onneton.” Mutta kerrankin keskustelu ei pääty sormi suussa. 2 yleisön jäsentä, Plaatton veljet Glaukon and Adeimantos haastaa Sokrateen uusintaotteluun: Kenties Thrasymakhos on vaan puolustanut keissiään huonosti; vaan jos Sokrates haluaa vakuuttaa kuulijakuntansa, sen pitää petrata kuin sika juoxua. Veljexet vaatii positiivisen kannanoton mitä oikeus on, ja mitä se tekee omistajansa sielulle.

ellauri079.html on line 322: Siitä seuraavan pohdiskelun luonne on ällistyttävä. 2 veljestä ei vaan panna ristikuulusteluun vaan niillä on jopa aikaa kehitellä vastaväitteitä (357a–367e). Vaikka ne ei nyt suorastaan sano että kähmintä on parempi juttu kuin oikeus, ne väittävät että nyky-yhteiskunnassa konnuus kannattaa – sekä jumalten kaa että ihmisten – niinkauan kun toiminta näyttää päälle respektaabelilta. Veljexet toimii pirun asianajajina ja näyttää karmaisevasti miten yhteiskunta harjoittaa vedätystä. Menestyvin eläin ei olekaan Thrasymakhoxen tyhmä susi vaan ovela kettu. Se menestyy joka pelissä koska se osaa petkuttaa pelin säännöillä. Kunnon mies ei välitä imagosta ja sixi sille käy kuin jollekulle jeesuxelle (no tää ei ollut tietysti Plaatton käyttämä vertaus) kun se ei välitä kumarrella ja ketkuilla. (361e). Jopa jumalat, kuten runoilijat todistavat, on menestyvän ketkun puolella (esim Odysseus), kunhan saa uhreja. Pelkät sananmuunnoxet ei riitä Sokrates. (367b–e: logôi). Sensijaan sun pitäis näyttää mitä hyötyä siitä on. Ei tässä riitä vitun ikuiset ideat ja hämärä teologia, tarttetaan jotain kouriintuntuvaa. (435d; 504b)

ellauri080.html on line 52:   Mä luin nuorukaisena Pentti Saarikosken kääntämiä Teofrastoxen Luonteita ja nauroin niille varsin hereästi. Nyt ei ihan yhtä paljon naurata, mutta lapset nauravat, kun tunnistavat iskän aika monista luonnehdinnoista. Kuulemma parhaiten skezeistä Jaarittelu ja Äreys.

ellauri080.html on line 110: Jännää täs on miten nää luonnehdinnat aaltoilee poliittisten virtausten mukana. Tämmöset sapluunat oli muotia äärioikeistolaisella 50-luvulla, pois muodista vasemmistolaisilla 60-70-luvuilla, ja trendas taas 80/90-luvulla. Apinoiden lokerointi syntyperällä on oikeistomeemejä, se on sitä oma vika pikku sika ajattelua. Tää pitäs miettiä uudestaan ottaen paremmin huomioon, mitkä kombinaatiot on hyviä ja pahoja mihinkin ja kenenkin mielestä. Täs on vielä ihan liikaa horoskoopin makua. Liikaa pelkkää tendentiöösiä sanahelinää. Niin sanoo muutkin luonneanalyysin kriitikot. Parempi lukea vaan Teofrastosta.

ellauri080.html on line 115: 1993 oli lamavuosi joka passitti mut Kouvolaan, mutta suuremmassa mittakaavassa Amerikan unelma myi vielä mainiosti, kun kommunismin peikko oli väistynyt. Posetiivipsykologit pullisteli analyysihauista tuhansilla eri foorumeilla. Eskityyppisille onnen konsulteille lappoi rahaa joka tuutista. Ennen kaikkea niille maxavat työnantajat, jotka palkkaa nykyään vessanpesijätkin testaajien avulla. Faktoroijat tiivistivät amerikkalaisuuden tekotieteellisesti kolmeen luonteeseen ja neljään piirteeseen. Pizzaa toisin leikkaamalla niistä saa 5 ja 7 ja vaikka satoja. Viiden piirteen malli taitaa nykymeisingillä olla suosituin. 

ellauri080.html on line 338: 
Neljä persettä ja kolme luonnetta, take 2

ellauri080.html on line 381: It is easy to see how self-transcendence and spirituality are connected—one of the inherent qualities of self-transcendence is the expansion of one’s consciousness beyond the self, to something higher.

ellauri080.html on line 420: Villagedesignin expertti aloittaa jungilaisten kontribuution luonnekysymyxiin näin.

ellauri080.html on line 799:                     Gandhi’s family was also closely connected to Jainism, a religion which made non-violence a key element.

ellauri080.html on line 859:   Tähän vois vielä tehdä sellasen kuvaajan ja taulukon, missä olis tyypillisen tiimin jäsenten luonneviisikulmiot ja esimerkkejä tiimeistä ja niiden jäsenistä siinä kulmiossa. Esim Jeesuxen tiimi: Pietari olis se skrode kaveri, Johannes fixu söpönnäköinen, Luukas pakkomielteinen pilkunnussija, Markus rehvasteleva salonkileijona, Matteus läski flegmaatikko, joku Jaakob olis vanha veteraani, Tuomas vastarannankiiski, jne. jne.

ellauri080.html on line 871: Fiktiivinen luonne jonka valizin diagnosoitavaxi on Shrekin aasi. Aasi on hyperaktiivinen, puhelias, hauska ja herkkä aasi jolla on töröhampaat. Se tykkää laulaa, pölistä älyttömästi ja tavallisesti puhuu kuin neekeri. Hän on myös aika ärsyttävä ympärillä oleville. Aasi pitää makeasta. Se nauttii jälkiruuasta, kakusta ja muista sellaisista leivonnaisista. Aasin omituisuuxia on akrofobia, eli korkeanpaikan kammo. Se on myös värisokea ja kärsii hypokondriasta; se on luulosairas. Aasi on kärsimätön ja sillä on lyhyt keskittymiskyky.

ellauri080.html on line 877:   Aasi osoittaa merkkejä riemusta ja euforiasta myös. Sama mitä sille tekee tai miten pahasti, aasi kazoo aina asioiden valoisampaa puolta ja on olevinaan ihan kuin ei mitään. Joko niin tai sitten se on vaan huonomuistinen eläin. Euforian tunne lisää sen hyperaktiivisuutta. Koska se on aina onnellinen ja hyperaktiivinen, on vaikea saada sen...

ellauri080.html on line 961: Cogsworth on korkea-arvoisin jäsen Pedon linnahenkilökunnasta. Hän on aina veizen terällä mestarinsa Pedon päivittäisen aikataulun suunnittelusta ja valmistelusta. Hän on huolissaan pienimmistä virheistä ja odottaa täydellisyyttä izeltään ja jokaiselta ympärillään. Cogsworth on neuroottinen luonne joka huonosta handlaa stressin työpaikallaan. (vrt. Tunnontarkkuus/Korkea.)

ellauri080.html on line 966: Kun käyt läpi aikaisempia postauxiamme luonteesta ja arvoista, eritoten Isoista 5 luonteenpiirteestä jotka luonnehtivat 10 Disney hahmoa yllä, on selvää että on suhde luonneulottuvuuxien ja työsuorituxen välillä. Vaikea asia tässä ymärryxessä on vetäjien löytää keino käynnistää tunneälynsä niin että tiimi voi menestyä ja toimia korkealla tasolla, vaikka sen jäsenillä on hyvin erilaisia luonteita. Menestynyt tiiminvetäjä pystyy sisällyttämään tietonsa jokaisen jäsenen ulottuvuuxista analysoidaxeen mixi ja miten eräät eettiset päätöxet on tehtävä. (Eli kuka potkastaan pihalle ja ketä palkitaan.)

ellauri080.html on line 1010: Selvästi tämä tilanne on äärimmäinen ja muistuttaa jonkin verran nurkanvaltausta.Se on hyvin epäeettinen koska se on lainvastainen eikä hyödytä ketään muuta kuin  Cruellaa (no jonkun verran myös Jasperia ja Horacea, ja ehkä 100 muuta apinaa jotka saavat ostaa Cruellalta kohta suloisia koiranpentuja). Siis eritelkäämme tätä tilannetta toiselta kulmalta. Jos olisit Cruellan (kieltämättä epämukavissa korko)kengiss, mikä olisi järkevin izetesti sen määräämisexi, onko perustelusi eettinen? (Vihje: mitä tapahtuisi jos lehti, tuomari tai perheesi tietäisi päätöxestäsi? No onnexi ne ei tiedä!) (Vihje 2: oikea vastaus ei ole a) eikä c).) 

ellauri080.html on line 1038: Vaikka apinat usein mieluummin työskentelee niiden kaa joilla on samanlaisia luonteenpiirteitä ja ihanteita, biodiversiteetti tarjoaa mahdollisuuxia talentin lisäyxeen, ymmärryxeen ja luovuuteen, ja voi olla kriittistä ryhmän tai yhtiön menestyxelle. (Tää on muuten hyvin totalitäärinen ajatus, puhdasta fasismia! Tää ei ihan ole vanhan koulun villin lännen freedom-ajattelua! Sixkai Disneyn pitää sitä näin paljon termentää.) Biodiversiteetti jakautuu tavallisesti kahdelle tasolle (the haves and the havenots? Väärin arvattu - ) syvärakenteen diversiteettiin ja syvärakenteen diversiteettiin, kuin Chomskyn kieliopissa. (Kompetenssiin ja performanssiinko, missä ylärakenteella on se kompetenssi ja alarakenteelta odotetaan performanssia? taas väärin!) Pintatason diversiteetti heijastaa eroja apinoiden välillä jotka on helposti havaittavissa, kuten sukupuoli, ikä, rotu, entisyys, uskonto ja vammaisuus. Syvätason diversiteetti tarkoittaa niitä eroja joita on vaikeampi erottaa ja mitata, kuten luonne, uskomuxet, asenteet, arvot ja työskentely- sekä ajattelutavat. Biodiversiteetin tarkoitus on synnyttää kilpailua, ja tää kilpailu voi olla joko tuottoisaa tai luovaa tuhoa. Kielteiset kärhämät joita joskus nousee biodiversiteetin vuoxi... (Höpsis, tää on nyt ihan epäekologista! Useimmat kiistat on reviirikiistoja, joita tulee nimenomaan epädiversiteetistä, samassa ekolokerossa hääräävien rajakahakoista rajallisten resurssien äärellä.) ... niin että apinat ei tahdo työskennellä sekarotuisissa ryhmissä, sekä pinta- että syvätasolla. (Toisenrotuiset yleensä ajattelee myös hölmösti, vammasista puhumattakaan.) Kuiteskin, kun niitä hyvin höykytetään, kummallakin lailla diverssit tiimit on avain tuottavuuden lisäyxeen, kikyloikkaan, ja tiimin ongelmien ratkaisuun.

ellauri080.html on line 1044: Rotuerottelun läpsintä käsille, on kyse sitten sukupuolierottelusta tai luonne-erottelusta, näyttää liittyvän organisaation kikyloikkaan. Kun eri näkökulmia on tarjolla, ryhmän jäsenet tuppaavat suoriutumaan paremmin ja ovat luovempia. Puhumattakaan pikku kähminnän ja nipistelyn suomasta lisääntyneestä työpaikkaviihtyvyydestä. Tuloxena: järjestöllinen käytös ja biodiversiteetin oikeanlainen hallinta ovat välttämättömiä ja tärkeitä järjestöille. Yrityxet jotka lankeavat erilaisiin rotuerottelumuotoihin menettävät mahdollisuuxia saada lisäarvoa ja oppia ihmisiltä jotka voisivat olla poikkeuxellisia kentällä koska ne uskoo eri klisheisiin. Jos Naamakirja ei olis huomannut Sheryl Sandbergin talenttia ja sen sijaan ottanut jonku tavallisen karvakäden, yritys ei olisi läheskään niin menestynyt ja hyvin siivottu kuin se on. Biodiversiteetti työpaikalla ja jopa (!) johtajien keskellä, pinta-tai syvärakenteinen, voi olla kriittinen yhtiön menestyxelle kunnolla hoidettuna. Sellaisilla keinoilla kuin sokkohaastattelu apinoita voi arvioida pätevyydellä eikä virnuilevasti vinoillen ja nipistellen. Yleensä, ryhmyrien pitää käyttää järjestöllistä käytöstä hoitaaxeen tehokkaasti tätä biodiversiteettiä ja läpsiä käsille rotuerottelua työpaikalla, niin eiköhän siitä moraali, voitot ja tuottavuuskin lähde nousuun, eikä ainoastaan siittimet.

ellauri082.html on line 165:     Vittu näitä jenkkejä, ne eivät kyllä osaa mitään kieliä. Wallun ranska on aivan onnetonta, yhtä onnetonta kuin Nipsun saxa. Se ei ole ainoastaan sivistymättömyyttä, se on jotain omahyväistä välinpitämättömyyttä, ne ei vaivaudu. Kyllähän kaikki osaa jenkkiä kun huutaa tarpeexi kovasti.   

ellauri082.html on line 176: 	  Tero lukee paitsi työnsä puolesta myös vapaa-ajallaan ja mieluiten tietokirjallisuutta: historiaa, elämäkertoja ja maallikoille suunnattuja tiedekirjoja esimerkiksi fysiikasta. – Aikaisemmin luin paljon kaunokirjallisuutta, mutta nyt kiinnostaa tietokirjallisuus. Haluan oppia enemmän maailmasta. Hän luonnehtii itseään paneutuvaksi lukijaksi. – Jos innostun jostakin kirjasta, perehdyn yleensä tekijän koko tuotantoon.

ellauri082.html on line 262:       Tässä kertoja puhuu suoraviivaisesti kuinka kuolemattomuus annettiin "subjektille" kuolemalla. Jos uskoo kuolemattomuuteen niin kenties kuolema sit pelottaa vähän vähemmän. Robert Frostin Pysähdys mezässä lumisena iltana kertoja sanoo rivejä kuten, "se ei nää etmä oon pysähtynyt tähän kazomaan kun mezä täyttyy lumesta." Ja sit vielä "Mezä on suloinen, pehmeä ja syvä." Tämmöiset rivit vois mahdolliseti viitata haluun jäädä sinne noihin meziin ikuisesti. On mahdollista että Frost kirjottaa vaan jostakusta joka on pysähtynyt kepilliselle matkalla jonnekin. Kuitenkin mahdolisesti se on kirjoittanut toisenlaisesta helpotuxesta joka tunnetaan suikin nimellä.

ellauri082.html on line 409:     Mystistä kokemusta hän luonnehtii seuraavasti:

ellauri082.html on line 507: "A motion became a feeling!—no phrase that our lips can frame is so devoid of apprehensible meaning." (Says Spencer - check out this guy.) And some Tyndall guy that everyone knew by heart in late 19th: "the passage from the physics of the brain to the corresponding facts of consciousness is unthinkable." (Nothing to it except fear of death and retribution. Funny but seriously I have never seen anything the matter with it. Your mind is like a little video camera connected to a bunch of neural networks that mill the images around. Whats wrong with this concept is hard for me to see.)

ellauri082.html on line 594:     ES: on yksi vaarallisimmista Suomessa käytetyistä huumeista. ES:ää käytetään yleensä nestemäisessä muodossa ja juodaan usein suoraan tölkistä. Käytön seurauksena ihminen alkaa ns. "päristä", eli toisin sanoen hän alkaa kuulemaan omituista "pärinää" korviensa välistä, joka johtuu ES:n sisältämien ainesosien törmäämisestä tärykalvoihin. ES:n vakituisia käyttäjiä kutsutaan ES-Jonneiksi. Vieroitusoireita ovat esim. puheripuli, kuolaaminen, unissakävely, näköharhat sekä masennus. ES on levinnyt ympäri Suomea, ja on yksi harvoista huumeista jota myydään kaupoissa eritoten koulupäivän aikana. On tutkittu, että koulu antaa salaa kaikille oppilaille 0,5 litraa ES:ää voidakseen kontrolloida heitä.  (Kyseessä ei ole Esa Saarinen vaan Euroshopper energiajuoma. Esa Saarinen ei onnexi ole levinnyt Bulevardia laajemmalle. Optimismi on hyvin paha huume kyllä.) 

ellauri082.html on line 765: Kyseessä on tutkimuksen mukaan luonteesta lähtevä käytös - luonne on kohtalo, näin sanoi C. G. Jung.

ellauri083.html on line 198: Autistit on mukavia kavereja. Siltaveikkoja on lusittu 3 tuotantokautta 4stä. Sarja on täynnä hulluja ja kusipäitä. Koko ajan on pimeää ja ahistaa. Ruumiita tulee kuin saunan takana. Koskaan ei lohkasta vizejä eikä kukaan naura. Rumia tehtaita ja takapihoja. Mixhän tää on niin viihdyttävää? Onxe samanlaista kuin kotona vai onnexi vielä pahempaa? Onnikin on suhteellisen suhteellista. Välj lyckan förrän lyckan väljer dig. 

ellauri083.html on line 242: Sääli että Wallun aivomaailma on niin vääntynyt. Ei se ole mitään riemukasta humanismia vaan rujon surullista läppää johon on sekoittunut onnetonta rebublikanismia. Onhan se suuri jenkkiromaani kieltämättä juuri sellaisena. Just tollasta siellä oli. Ja on vieläkin. 

ellauri083.html on line 372:     As mother and daughter, Farrow’s and Dylan’s stories were always going to be interconnected. But ever since Dylan’s sexual abuse accusation against Allen, her father and Farrow’s former boyfriend, went public nearly three decades ago, their bond has been tested. (Allen has categorically denied Dylan’s allegation.)

ellauri083.html on line 374: At age seven Dylan first accused Allen of touching her inappropriately—a bombshell allegation that definitively tore apart the blended Allen-Farrow family, which was already reeling from Farrow’s discovery of nude photographs of her adopted daughter Soon-Yi Previn at Allen’s apartment. Dylan’s accusation has reverberated in the media ever since. Dylan would consistently repeat the allegation over the years—to her mother, to therapists, to experts, and to former Connecticut state prosecutor Frank Maco, who found probable cause for bringing a criminal case against Allen. (Maco said he ultimately declined to do so out of concern for retraumatizing a fragile child.)

ellauri083.html on line 398:       Wallun sankarit on aika paskoja. Inhottavaa koulupoikamaista kerskailua huumeilla. Don Gately josta se rakentaa jotain simsonia on vastenmielinen väkivaltarikollinen ja narkkari. Sitäpaizi ainaskin 2x murhaaja, vaikka Wallu on löytävinään siihenkin lieventäviä asianhaarjoja. Sen outo heila Jo-Ellen ei ole paljon parempi. Onhan niillä kyllä onnettomat lapsuudet, pahoinpiteleviä isäpuolia, sukuruzaisia isiä ja niin edespäin. Siltikin ne on aika paskoja. Paskoilla vanhemmilla paskat lapset. Niin se homma etenee. Kostetaanpa kolmanteen ja neljänteenkin polveen, tuumii johtaja. Mut näinhän se justiinsa on determinismin oloissa: paskuutta ei valita valintamyymälästä, se tulee mukana jo ostoskassissa.

ellauri083.html on line 434: Supposedly, NASA scientists and engineers puzzled over this problem until one of them opened the Bible to Joshua 10:12–14 and 2 Kings 20:8–11. The NASA personnel supposedly came to realize that their missing day could be explained by addition of nearly a day at the time of Joshua and an additional 40 minutes at the time of Hezekiah, thus proving that these biblical events actually occurred.

ellauri083.html on line 617: Olenko iloinnut vihamieheni vahingosta, riemusta hykähtänyt, kun häntä onnettomuus kohtasi?

ellauri088.html on line 97: Several sensations form an idea. Several feelings form a composite feeling. Emotions are affective processes over time (they have a beginning, a middle, and an end). Volitions are changes in ideas or feelings that bring an emotion to an end. oAApperception is also relevant to clinical psychology. Projective tests such as the Rorschach and the TAT are based on the concept of apperception. (TAT: Thematic Apperception Test) Why is it that we perceive reality this or that way? Skewed perception may be connected with mental illness. Like seeing naked women undressing everywhere. There is a will involved there.

ellauri088.html on line 607: Of all experiences in connection with towing, the most exciting is being towed by girls.  Ja sitten seuraa jotain hassuttelua tyhmn hameväen kustannuxella.

ellauri089.html on line 186: Toinen on leidi-ihailuun huolellisesti piilotettu naisviha. Siihen liittyy kolmantena heikosti kätketty narsismi, joidenka takia Kip paljastuu loppupeleissä kadonneexi älypuuhisten prinssixi ja oikeasti fixummaxi kuin sen esibuberteettinen ärsyttävä pissis geniusprinsessa.

ellauri089.html on line 463:         § 29. But a systematised appeal to Nature is now most prevalent in connection with the term "Evolution". An examination of Mr Herbert Spencer's Ethics will illustrate which are commonly associated with the latter term. …

ellauri089.html on line 467:         § 31. Mr Spencer's connection of Evolution with Ethics seems to shew the influence of the naturalistic fallacy; …

ellauri089.html on line 591:         § 88. In this chapter we shall deal with the third object of ethical enquiry: namely answers to the question "What conduct is a means to good results?" or "What ought we to do?" This is the question of Practical Ethics, and its answer involves an assertion of causal connection. …

ellauri090.html on line 355: Roope pääsi (vaikka oli musta) naimisiin portugalilaisen elämänsä naisen kaa joka oli sille vaimona siskona ja äitinä (oikea äiti kuoli pienenä). Elivät onnellisina elämänsä loppuun saakka muttei saaneet lapsia. Niillä oli pieni valkoinen koira bichon frisé joka kerran exyi ja löytyi sitten kaikexi onnexi toiselta kadulta.

ellauri090.html on line 394: Artjärvi on Orimattilaan kuuluva homojen kännikylä. Jeesustelijoita ja jonnekoviksia joka paikassa. Yksi sale mistä saa ylihintasta jauhelihaa ja megistä.

ellauri092.html on line 65: Dwight Lyman Moody (February 5, 1837 – December 22, 1899), also known as D. L. Moody, was an American evangelist and publisher connected with Keswickianism, who founded the Moody Church, Northfield School and Mount Hermon School in Massachusetts (now Northfield Mount Hermon School), Moody Bible Institute and Moody Publishers. One of his most famous quotes was “Faith makes all things possible... Love makes all things easy.“ Moody gave up his lucrative boot and shoe business to devote his life to revivalism, working first in the Civil War with Union troops through YMCA in the United States Christian Commission. In Chicago, he built one of the major evangelical centers in the nation, which is still active. Working with singer Ira Sankey, he toured the country and the British Isles, drawing large crowds with a dynamic speaking style. Jesus was a great motivational speaker, and the apostles plus Paul of Tarsus copycatted him to the best of their abilities.

ellauri092.html on line 67:     Over 18 centuries later, Ike Moody broke through all the charts with his charismatic showmanship. Lose your soul to Christ and you find it, with a lot of perks! Moody gave up his lucrative boot business but got millions of followers and a comparable number of bucks on the side I bet. His family founded Moody's and made megabucks. Ei vaitiskaan, eikai ne sentään olleet sukua. Vai oliko? Ei ainakaan veljexiä. Iken perhe on Massachusettsista, Johnin Connecticutista. Galvestonissa on joku dixie Moody dynastia, ja briteissä on 1 jonka äiti oli nimeltään Lingo Lango. Kuulostaa läpältä.

ellauri092.html on line 80:  By 17 years old this stout young Yankee decided to leave his farming work at home and head for Boston where he became a shoe salesman. Like Al Bundy. Taivas on todennäköisesti täynnä kadonneita parittomia sukkia. Ne ovat kaikki pelastuneet sinne. Kun mun sukkaan tulee reikä heitän sen roskiin mutta pelastan parittoman, koska mun lähes kaikki sukat ovat mustia. Vartioin niitä mustasukkaisesti ja teen leskexi jääneistä uusia pareja. He attended a Congregationalist Church which bored him as did all religious matters but over the next year the convicting message of sin and righteousness began to take effect. At the same time though, he raised up a wall of arguments. He settled his heart by deciding to leave the matter until his deathbed, but Cod’s Word continued to disturb him. No wonder: this was good old Boston, the home of the bean and the cod, Where the Lowells talk to the Cabots, And only the Cabots talk to Cod.

ellauri092.html on line 115:   LahkoKoko/USAAloitusKekäMissäJippoLiikeideaLuokkaluonneParasta ennen

ellauri092.html on line 320: The concept of holiness is a biblical one. It is something that all Christians should know about and understand how we connect with it. Thomas Constable has this to say about holiness.

ellauri093.html on line 152: Me käytiin Fuzhoussa, asuttiin rumassa tornihotellissa keskellä muita tornitaloja. Danin vanhemmat tarjoili ankkalammikon partaalla Maon pyllynreikiä ja kotonansa hyviä lohikäärmeen silmiä. Olohuoneen keskellä oli sohva seinänkokoisen terveen edessä. Ei muita huonekaluja. Fujianin pohjoisosassa oli teefarmi jonne mentiin junalla. Danin äiti oli ostanut sille lahjakortin hääkuvauxiin. Sulhasesta ei ollut tietoa. Dan oli lesbo takuulla. Äiti oli häiriintynyt muka lastenlääkäri. Se pelasi koko matkan matopeliä.

ellauri093.html on line 213: The term "Exclusive" is most commonly used in the media to describe one separatist group known as Taylor-Hales Brethren, who now call themselves the Plymouth Brethren Christian Church (PBCC). The majority of Christians known as Exclusive Brethren are not connected with the Taylor-Hales group, who are known for their extreme interpretation of separation from evil and their belief of what constitutes fellowship. In their view, fellowship includes dining out, business and professional partnerships, membership of clubs, etc., rather than just the act of Communion (Lord's Supper), so these activities are done only with other members.

ellauri093.html on line 215: The group called the Raven Brethren (named for prominent Exclusive leader F.E. Raven) seceded from the Raven-Taylor-Hales group and are less strict and isolationist. Exclusive Brethren groups who are not affiliated with PBCC prefer being referred to as Closed rather than Exclusive brethren to avoid any connection with these more strident groups.

ellauri093.html on line 437:   Ilmo Launis jalostaa roskaa, raportoi Ilse Rautio Ilmon jäätyä eläkkeelle kappalaisen hommasta lokakuussa 1982. Töölön seurakunnan pastori ei tuhlaa aikaa turhiin muodollisuuxiin. Hän kiskaisee ovesta sisään ja alkaa suoraan: On muutama asia jonka haluaisin sanoa. Ja sanoo ne. Kukapa ei muistaisi mummolan kirjahyllystä Ilmon valokuvakirjaa Vapahtajan jalanjälkiä. Ilmo ei usko kreationismiin, jeesuxenkin fossiiliset jalanjäljet ovat pitkän evoluution tulos. Ilmo launis sanoo: Olen löytänyt elämän onnen. Se on polkupyörä. Hyvä Ilmo. 

ellauri093.html on line 587: > Kun Russell esitelmöi tuubissa "Why I am not a Christian", kysyn why ask. Tai paremmin vielä "why not ask"? Jos se rukoilisi, Jumala kysyisi samaa: what's it to you? Eräänlainen Russellin käytännön paradoksi. Russell haluaa kuulua samaan ryhmään kuin Jumala johon ei uskota, niinkuin sitten pasifismissaan joutuikin. Samalla puolella kenenkään  uskomattoman Jumalan kanssa, muttei silti ateistikaan. Agnostikko, kyllä tietää, muttei ole ymmärtävinään kysymyksen luonnetta.

ellauri093.html on line 610:   Povisen veli Alfred oli hyvin Karin näköinen. Sillä oli toinen vaimo alla, nuori ruozalainen naikkonen pienine lapsineen. Mieleeni pyrki hiukan epäpuhdas ajatus: Mahtaako tuo iäkäs johtaja olla onnellinen? Jotakin alakuloista hänen olemuxessansa oli. Varmaan sillä ei seiso enää. Unbefriedigte frau vekuttaa, vieraan lapset huutavat. Kyllä suomalainen vaikka lapsetonkin puoliso olis ollut parempi. Esim enpä sano kuka.

ellauri093.html on line 637:   Esim tällänen skezi: vanhus keitti kattilassa perunankuoria. Eikö rikas poika Intiasta lähetä mitään apua? No kirjeitä tulee joissa on näitä sinisiä kuvapapereita, mutta en minä niistä mitään ymmärrä. Näyttäkäähän minulle? (Wau! seteleitä!) Joo mummu eihän näillä ole mitään arvoa, paras että käyn heittämässä ne tuonne pihalle. (Menee.) Vanha leski ei ollut tietoinen rikkaudestansa ja tyytyi perunankuoriin! Näin on meidänkin elamassamme! Sana on kuin seteleitä ja silti syömme mieluummin viihdetuotannon perunankuoria! (No harva meistä osaa vaihtaa sanaa seteleixi, se kysyy Mottin ja Dickin tapaisia meklareita.)

ellauri093.html on line 650:   Jälkeenpäin sain vielä kuulla lohduttavia sanoja hyvästä paimenesta jonka lampaalta ei mitään puutu pimeästä laaxosta, kun hän on myötä. Hän vei mut jumalaiseen virtaan kuin Hesekiel, ensin nilkkaa, sitten polvia, sitten lantioita myöden, ja lopuxi aavistin, kuinka onnellinen onkaan hän, joka täällä vaan saa aina asustaa, heittäytyneenä tollaisen Hesekielin virran veden varaan. Kerran, kahdestikin peräkkäin viivyimme siinä "alttarin luona". Tunsin kuinka tuli sytytettiin ja pidettiin jatkuvasti palavana. Anna kaikki kaikesta! Ja kylmä annoinkin. Ja paljo, paljo muuta puuhaaja mulle näytti ja todisti havainnollisesti puuhin, jotka seurasivat toinen toistansa.

ellauri093.html on line 675: Schwierigkeit ist Herrlichkeit, kurjuuxien keximisessä herra näyttää voimansa. Hilja oli onnellinen 2x, kun se sai Dickin omaan kotiinsa. Ilmokaan ei ollut vielä osunut kovaan aukioon. Tietysti olin valmistanut juhla-aterian Ilmon lapsista - eiku siis, jostain lehmästä. Dick piti siitä, taisi muistaa sen myöhemminkin nimeltä, ja jonkun lapsistakin kai. Se oli Muurikki, tai ehkä Heluna, pitäisi tarkistaa Dickiltä. Se lehmä siis. Lasten nimet on mulla lompakossa ylhäällä. Tällä kertaa ei jokapaikanhöylä Helene ollut mukana. Dick ei osannut ize edes kapsekkiä pakata, vaatteet pursusivat joka raosta. Lähetysjohtajalle jäi sekin urakka. Ja kazo ihme tapahtui: kansi meni kii! Dick kiitteli silmät loistavina. Arvattavasti hän ehti juoda kahvinsa toisten pakatessa. Dank Gott! Wie hat er seine Leute so lieb? Onnexi Dolman oli huumorintajunen. Omia tavaroita ei ole helppo löytää toisten pakkaamasta laukusta. 

ellauri093.html on line 707: Aamusuklaan jälkeen past. Kunilan kaa tapaamaan yhtä nuorta merimiestä. Ah tätä onnea.

ellauri093.html on line 750:   Hyvä esimerkki huonosta uskosta on Dickin Hiljalle kertoma "Geschichte", joka "jännittävyydessään oli salapoliisitarinan veroinen": Nuori tanskalainen papintytär oli lähetetty Helene rouvan johdolla oppimaan suurtalousemännän taitoja Helenen Fine tyttären kanssa. Hän menestyi hyvin taloustoimissa kunnes eräänä yönä oli kadonnut, samoinkuin muuan juutalaisista luopiopojista. Nuoret olivat rakastuneet toisiinsa ja yhdessä karanneet. Minne ei kukaan tietänyt. Sähkötettiin tytön isälle (ja juutalaispojan äidille? Denkste!) ja Dolmen matkusti suoraa päätä Lontooseen, jonne jäljet näyttivät johtavan. Monien seikkailujen jälkeen heidät tavoitettiin juuri kun he aikoivat astua Egyptiin lähtevään laivaan. Jälleen kerran Dick Dolmen oli kexeliäs ja uskomattoman kestävä käytännöllisissä rakkauden toimissa (vrt. yllä); sitäpaizi tällä kertaa jumalakin nosti perseensä pilveltä ja vaivautui osoittamaan pelastavan ihmevoimansa. Helene puolestaan oli aivan ymmällään. Hän oli ollut erinomaisen tyytyväinen nuoreen tanskalaistyttöön, asetti sen esikuvaxi Fine tyttärellensä - eikä vähintäkään aavistanut, mitä hameen alla oli liikkunut. Täähän on aivan arkipäiväistä herrasväen reviirinvalvontaa, ei tässä ole jumalalla mitään osuutta. Tai paremminkin: tähänhän se vanhurskaus ja laupeus lopultakin jämähtää, tätähän se on loppupeleissä. 

ellauri093.html on line 758:   Keväällä 1930 Ilmolla oli töitä Unkarissa ja Saxassa, jonne minäkin matkustin. Yhdyimme sinä vuonna Stuttgartissa, jossa halusin tutustua runoilija Karl Gerokiin, mutta hän osoittautui kuolleexi. Sieltä siirryimme Tübingeniin ottaaxemme osaa nazikristittyjen laululiikkeeseen. Liikkeen päämääränä oli Saxan kansan yhdistäminen, mikäs muu. Koko yllämainittu liike ansaizisi oman selostuxensa, jonka paikka ei kuitenkaan ole näissä puitteissa, koska näitä rivejä piirrettäessä sota on jo ohize ja laulunazeille kävi siinä heikosti. 

ellauri093.html on line 845:     Vuonna 1930 vietetyssä Augsburgin tunnustuksen 400-vuotisjuhlassa painotettiin voimakkaasti tunnustuksen luonnetta luterilaisen kirkon erityistunnustuksena, joka erottaa sen katolisesta kirkosta. Pääpaino oli kirkkoja erottavien tekijöiden esille nostamisessa yhdistävien tekijöiden jäädessä vähemmälle huomiolle.

ellauri093.html on line 847:     Vuonna 1980 vietetyssä 450-vuotisjuhlassa Etelä-Saksassa oli huomattavasti ekumeenisempi luonne, sillä siellä oli luterilaisten puhujien rinnalla puhujana katolinen kardinaali sekä ortodoksien ja eri protestanttisten ryhmien edustajia. Tällöin haluttiin korostaa Augsburgin tunnustuksen kirkkoja yhdistävää luonnetta. Nyt jännätään jo mitä pojat sanoo 2030, lisätäänkö tunnustuxeen ehkä pykälä Jeesuxen hiilijalanjälkien seuraamisesta.

ellauri093.html on line 925: Nyt lopultakin Hilja vetää henkeä. Lopuxi se tahtoisi sanoa jotakin yhteistä, lämmintä ja sydämellistä noista 3 julistajasta, mutta lukijan onnexi sanomatta jää. Olisiko Ilmo huutanut konttorista: kulta, anna olla jo!

ellauri093.html on line 942: Kelluva hollantilainen: Pökäle, joka tuomittu kellumaan ikuisesti maailman pönttöjä ja viemäreitä tuomiopäivään asti. Se ilmestyy pyttyyn kuin tyhjästä ja ennustaa suurta epäonnea kaikille sen nähneille.

ellauri094.html on line 54: ”Vaikuttaa jopa siltä, että liito-oravaa oltaisiin ajamassa maalta kaupunkiin”, viherpiipertäjä Jokinen toteaa kokoillen hajonneita eväitään. Hänen mukaansa liito-oravan suojeleminen maaseudun metsätalousalueilla tulisi varmaan halvemmaksi, koska kaupunkioravien virkistysmetsillä on arvoa myös gryndereille.

ellauri094.html on line 128: Arvoisa herra puhemies! Aloitan tästä, mihin edustaja Arhinmäki päätti. On totta, ja mekin nimenomaan kannatamme sitä, että kirkon tulee itse saada tehdä omat päätöksensä, mutta nyt täytyy huomioida, että kirkolliskokous ei ole tehnyt sellaista päätöstä, että kirkon sisällä alettaisiin laillisesti vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja. [Paavo Arhinmäki: Jeesuskin oli kapinallinen aikanaan!] Piispat ovat olleet tämän takana, ja silti tuo voimaan astuva lainsäädäntö nyt yhtäkkiä muuttaakin tilanteen niin, että ainakin joidenkin oikeusoppineiden mielestä nämä liitot ovat juridisesti päteviä, joihin kirkon papit vastoin kirkon kantaa suorittaisivat vihkimisiä. Avioliittoon vihkiminen on osa uskonnon harjoittamista kirkon sisällä, eli mielestäni tässä kyllä loukataan nimenomaan tätä uskonnon harjoittamisen ja kirkon autonomian periaatetta. Sen takia toivon, [Puhemies koputtaa] että eduskunta voisi hyväksyä tuon ponnen. 

ellauri094.html on line 144: Eli tällä ponnella tavoitellaan sitä, että kirkolliseen vihkimiseen oikeutetut voivat jatkossa vihkiä vain oman uskonnollisen yhdyskunnan määräämien ehtojen ja muotojen mukaisesti. Silloin kunnioitettaisiin näiden uskonnollisten yhdyskuntien autonomiaa aivan niin kuin lakivaliokunta on halunnut ja niin kuin täällä monet edustajat, te mukaan lukien, olette vakuuttaneet. 

ellauri094.html on line 203: Olen pitänyt esitelmiä yli tuhannen hengen kuulijakunnille Louvressa, Bagdadissa ja Helsingissä, ja Heurekassa vuonna 1995 järjestämäni näyttely “Ninive 612 eKr.” oli yksi tiedekeskuksen menestyksekkäimmistä ja keräsi yli 80000 katsojaa. Helsingin yliopistossa vuonna 1997 pidetty “Studia exotica – Kadonneet kulttuurit” -esitelmäsarja oli myös suuri yleisömenestys. YLEn Elävässä arkistossa julkaistua haastatteluihini perustuvaa 10-osaista “Muinaisen Assyrian suurvallan vaiheita” -sarjaa suosittelee 197 Facebook-fania. Helsingissä kesällä 2001 pidettyyn assyriologikongressiin osallistui lähes 300 tutkijaa ympäri maailmaa. Siellä julkistettu, sumerilaisen reseptin mukaan valmistettu Enkidu-olut toi minulle Sauli Niinistön jälkeen seuraavana Vuoden Vaahtopää -arvonimen, ja sumeriksi kääntämäni Blue suede shoes herätti Doctor Ammondtin tulkitsemana huomiota ympäri maailmaa.

ellauri094.html on line 654: The body of Algernon Charles Swinburne’s poetry is so vast and varied that it is difficult to generalize about it. Swinburne wrote poetry for more than sixty years, and in that time he treated an enormous variety of subjects and employed many poetic forms and meters. He wrote English and Italian sonnets, elegies, odes, lyrics, dramatic monologues, ballads, and romances; and he experimented with the rondeau, the ballade, and the sestina. Much of this poetry is marked by a strong lyricism and a self-conscious, formal use of such rhetorical devices as alliteration, assonance, repetition, personification, and synecdoche. Swinburne’s brilliant self-parody, “Nephilidia,” hardly exaggerates the excessive rhetoric of some of his earlier poems. The early A Song of Italy would have more effectively conveyed its extreme republican sentiments had it been more restrained. As it is, content is too often lost in verbiage, leading a reviewer for The Athenaeum to remark that “hardly any literary bantling has been shrouded in a thicker veil of indefinite phrases.” A favorite technique of Swinburne is to reiterate a poem’s theme in a profusion of changing images until a clear line of development is lost. “The Triumph of Time” is an example. Here the stanzas can be rearranged without loss of effect. This poem does not so much develop as accrete. Clearly a large part of its greatness rests in its music. As much as any other poet, Swinburne needs to be read aloud. The diffuse lyricism of Swinburne is the opposite of the closely knit structures of John Donne and is akin to the poetry of Walt Whitman. 

ellauri094.html on line 656: Nehän olikin molemmat hinurimiehiä, John Donne oli jumalinen. (Oliko se siitä huolimatta hinuri, ei ole vielä selvinnyt.)

ellauri094.html on line 696:   The literary device anadiplosis is detected in two or more neighboring lines. The word/phrase loved connects the lines.

ellauri095.html on line 51: Hopkins’s most famous Welsh sonnet, “The Windhover,” reveals that for him this Book of Nature, like the Bible, demanded a moral application to the self. Hopkins wrote in his notes on St. Ignatius: “This world is word, expression, news of God”; “it is a book he has written.... a poem of beauty: what is it about? His praise, the reverence due to him, the way to serve him.... Do I then do it? Never mind others now nor the race of man: DO I DO IT?” One of Hopkins’s attempts to answer that question is “The Windhover.”

ellauri095.html on line 139: According to John Bayley, "All his life Hopkins was haunted by the sense of personal bankruptcy and impotence, the straining of 'time's eunuch' with no more to 'spend'... " a sense of inadequacy, graphically expressed in his last sonnets. Toward the end of his life, Hopkins suffered several long bouts of depression. His "terrible sonnets" struggle with problems of religious doubt. He described them to Bridges as "the thin gleanings of a long weary while."

ellauri095.html on line 147: The image of the poet´s estrangement from God figures in "I wake and feel the fell of dark, not day", in which he describes lying awake before dawn, likening his prayers to "dead letters sent To dearest him that lives alas! away." The opening line recalls Lamentations 3:2: "He hath led me, and brought me into darkness, but not into light." "No Wurst, There is None" and "Carrion Comfort" are also counted among the "terrible sonnets".

ellauri095.html on line 157: Usually writing Miltonic sonnets of 14 lines, he experimented with such unusual forms as a “curtal” sonnet of 10 2/5 lines (“Pied Beauty”) and a “caudal” sonnet of 24 lines (“That Nature is a Heraclitean Fire”).  As an experimenter, he was a modern poet before “modern” poetry existed. 

ellauri095.html on line 220: The brilliant student who had left Oxford with first-class honours failed his final theology exam. This almost certainly meant that despite his ordination in 1877, Hopkins would not progress in the order. In 1877 he wrote God's Grandeur, an array of sonnets that included "The Starlight Night". He finished "The Windhover" only a few months before his ordination. His life as a Jesuit trainee, though rigorous, isolated and sometimes unpleasant, at least had some stability; the uncertain and varied work after ordination was even harder on his sensibilities. In October 1877, not long after completing "The Sea and the Skylark" and only a month after his ordination, Hopkins took up duties as sub-minister and teacher at Mount St Mary's College near Sheffield. In July 1878 he became curated at the Jesuit church in Mount Street, London, and in December that of St Aloysius's Church, Oxford, then moving to Manchester, Liverpool and Glasgow. While ministering in Oxford, he became a founding member of The Cardinal Newman Boozing Society, established in 1878 for Catholic members of the University of Oxford. He taught Greek and Latin at Mount St Mary's College, Sheffield, and Stonyhurst College, Lancashire.

ellauri095.html on line 225: This and his isolation in Ireland deepened a gloom that was reflected in his poems of the time, such as "I Wake and Feel the Fell of Dark, not Day". They came to be known as the "terrible sonnets", not for their quality but according to Hopkins's friend Canon Richard Watson Dixon, because they reached the "terrible crystal", meaning they crystallised the melancholic dejection that plagued the later part of Hopkins's life.

ellauri095.html on line 418: Your last hope lost, who so in vain invite		viimeisen toivonne, jotka niin turhaan kutsutte		   

ellauri095.html on line 435:   Koko vuoden 1870 Rossetti yöpyi useissa maalaistaloissa Jane Morrisin luona ja jatkoi runojen kirjoittamista ja sonettien lisäämistä hänen pitkään sarjaansa "Elämän talo". Rossettin ja Jane Morrisin lyhyt näennäisen onnellisuuden ja (oletettavasti) seksuaalisen yhteyden kausi on houkutellut elämäkerran kirjoittajia oletetulla romanttisella epätavallisuudellaan. Voisi olla sympaattisempaa ja realistisempaa pitää mielessä tilanteen heikkoudet ja rajoitteet: Rossettin liikalihavuus, riippuvuus, vetiset kivespussit, huono näkö ja kasvavat ahdistukset; Jane Morrisin jatkuvasti ahdistavat lapset, neuralgia ja huono selkä.

ellauri095.html on line 567: Hopkins transformed the prose into song, but he deleted the morbid details of the decapitation. It was no doubt partly to escape contemplation of such details connected with his marine-insurance business that Manley Hopkins cultivated a Wordsworthian love of nature. 

ellauri095.html on line 589: Buckle on vyönsolki kyllä, mutta myös taittua kumarrukseen kuin vankilassa saippuapalan pudotessa suihkussa. Luulenpa että jessuiitat on ymmärtäneet tän lopun homoeroottisena kyntönä, "my dear", mikä selittäisi uranialaisten tuulihaukka-aloitteisen  "aluevaltauksen" syvempää, terskankiiltoista luonnetta. Tuulihaukka jää symboliksi Jeesuksesta joka ei tuomitse tuotakaan. Tuulihaukassa on kyllä kullan väriä, mutta vermilion tulee muualta.

ellauri096.html on line 519: Romaani kuitenkin taiteilee onneksi Yli-Juonikkaalle uskollisesti "hulvattoman" postmodernin komedian ja karmivan kauhun rajamailla. Tunnelmointi nousee oikeuksiinsa, kun teoksen lapsipäähenkilöt pääsevät ääneen ja paljastavat karmivia tietojaan.

ellauri096.html on line 567: Eräässä Ikoskan toisessa teoxessa naismainen "Lauri" ei ollutkaan homo vaan sarjaraiskaaja. "Lukija" eli "Anu" pettyi odotuxissa. Naismaisenhan pitäis olla Weibling. Todennäköisesti "Lauri" oli myös sarrjayrittäjä. Raiskauskin jäi yrityxexi kun se ei yrittänyt miehekkäämmin. Auktorisoitu peetee Aki Manninen ei ois antanut löylykauhan tulla onnen esteexi. Ei löylykauhalla voi edes lyödä kovaa muuta kuin löylyä. Paizi jos se on Haju Pisilän käsintekemä. Kyllä lessu aina jonkun lässyn lissun litistää tai kääntäen. Androgyyni "Lauri" ei ollutkaan katamaraani. Tai siis katamiitti. Katamiitti on etruskilainen Ganymedes, an attractive Trojan boy supposedly abducted to Mount Olympus by the god Zeus to become his cupbearer and lover.

ellauri096.html on line 570: Gendervapaa Jaska on junantuoma jostain Loimaalta Turkuun joka on pikkukaupunki.  Suomessa ei ole yhtään urbaania stadia, onnexi. Eikä yhtään urbaania turbaania, vaan tollasia pienipäisiä urpoja. Mixhän landelaisuus on jäänyt Jaskaa vaivaamaan.

ellauri096.html on line 579: Paljon messevämpi Columbia tulee Meissenistä 1792. Joachim Kaendler and assistants, Hartford Connecticut. Colombian kahvia. Juan Valdez valizee joka pavun huolellisesti käsin erixeen. Papukaija kädessä koikkuu meni jo. Krokotiili ähkyy I can´t breathe. 

ellauri096.html on line 581: Hartford Connecticut. Siellä asui Gilfordin tyttöjen hiukka pirkkomainen äitykkä. Ne on hizin nokkelasanaisia tyttöjä. Kaikki 3. Sarjassa on hurjasti samaa kuin Kinsellassa. Ne on voimaannuttavia.

ellauri096.html on line 584: Sevverran Connecticutista. Rory ei mennytkään Harvardiin vaan Yaleen. Washington DC ei voi olla osavaltio kun siellä ei ole lehmiä autoliikkeitä eikä kaatopaikkaa. No lehmänkauppoja sitä enemmän. Sitäpaizi se on suoalue. Jos siitä tulee osavaltio niin DC = Dairy Cars. Tai Dump Compromise. Stop the steal, dry the swamp. 

ellauri096.html on line 609: Osattoman osa on onneton. Varmaan siitä tuntuu samalta kuin Karl-Ovesta. Ensin oli kohua ja nyt ei enää kukaan tule ovesta.

ellauri096.html on line 655: Ricardolainen evidenssi kuuluu lyhykäisyydessään. Kun valtio velkaantuu, kansalaiset odottavat verojen nousevan velkojen maksamisen vuoksi ja käyvät säästämään kohonneisiin veroihin. Suomen pankin ja Valtionvarain ministeriön malleissa tämä olettama on ja niillä malleilla annetaan politiikka suosituksia. Väittämä on tietenkin pötyä. Ensinnäkin valtiot eivät koskaan maksa velkojaan ja asukkaita ei kiinnosta valtion velka senkään vertaa kuin oma velka. Harva edes tietää mikä on valtion rahoitusasema vaikka siitä kerran kuussa uutisoitaisiin. Esimerkkisi 2017 Suomessa on uutisoitu useita kertoja julkisen sektorin rahoitusasemasta joka on maailman valtioista seitsemänneksi paras ja reilusti ylijäämäinen. Silti jopa johtavat poliitikot puhuvat kuinka joudutaan IMF holhoukseen ellei säästetä. Pääministerikään ei tiedä todellista asemaa. Jos ihmiset tietävät valtion aseman, he voivat olettaa, varsin perustellusti, velkaantumisen luovan talouskasvua joka on suurempi kuin velkaantuminen jolloin velkasuhde laskee. Jolloin valtion velkaantuminen saa ihmiset lisäämään omaa kulutustaan ja velkaantumistaan. Jos valtion velkaantuminen työllistää työttömän taikka antaa yritykselle ylimääräisen työtilaisuuden, lienee selvää, kyseinen talousobjekti lisää kulutustaan koska hänen henkilökohtainen asemansa paranee. Riippumatta valtion asemasta. Tästä on aika paljon kokeellista näyttöä. Ricardolainen evidenssi on väärä väite. Se on ihan perseestä. Omistavan luokan kieroilua. Tämän jutun kirjoittanut toimittaja edusti vasemmistoa, mutta ei lie ollut Marxin veizilaatikon pystyvin veizi. 

ellauri096.html on line 710:     La reconnaissance de Frantz Fanon en France fut tardive. Fort-de-France possède désormais une avenue à son nom bien que la proposition qu´en avait faite son maire Aimé Césaire, en 1965, eût été rejetée pendant des années. Il faut attendre 1982 pour que s´organise, sous l´impulsion de Marcel Manville, un mémorial international (colloque) en son honneur en Martinique. Peu à peu, plusieurs hommages lui sont rendus dans son île natale. Le lycée de La Trinité est baptisé en son honneur, la ville de Rivière-Pilote lui consacre une avenue et une bibliothèque. En France métropolitaine toutefois, s´il existe de nombreuses rues portant ce nom, David Macey signale n´avoir trouvé aucune avenue Frantz Fanon. En Algérie, dès 1963, une avenue Frantz Fanon est inaugurée à Alger. La reconnaissance dépasse désormais ces deux pays et la mémoire de Frantz Fanon est honorée dans de nombreux pays (Italie, Nigeria, États-Unis) où des centres de recherche ont été baptisés à sa mémoire.

ellauri096.html on line 723: 2 esimerkin nojalla "Anusta" alkaa näyttää että kirjallisuus on sairasta. Onko kirjailijat sairaita vai tekeekö kirjat niistä niistä kipeitä? No mulla on kohta satoja esimerkkejä siitä että ne tuppaa olemaan aivan sairaan julkisuudenkipeitä ja yllättävän  monet  luonnevikaisia narsisteja. Niille on yleisö hirmu tärkeä ja ne janoaa läpyjä ja kiitosta. Ne haluis elää ikuisesti ellei muuten niin kirjoissa ja näköispazaina. Oma katukin ois kiva, niinkuin Alexis Kivellä Loimaalla ja Frantz Fanonilla Algerissa. Että siinä toivelistaa joulupukille. 

ellauri096.html on line 743: Kirjan alkuosaan sisältyy myös joitain kuvauksellisia ilmauksia, jotka eivät ole aivan tavanomaisia, mutta kylläkin teoksen kokonaisuuteen hyvin istuvia. Niinpă talvisessa maisemassa kuura kimalteli tökeränä äkkimakeana tomusokerikuorrutteena, mutta kirjailijan mielestä teiden hiekoitussora onneksi tärveli idylliä edes osittain kuin hikisen mantierosvon parransänki. (Mixi hikisen pakkassäällä?) 

ellauri096.html on line 917: Yli-Juonikas mätki ystäväänsä Salmenniemeä 2019 entisnuoressa Voima-lehdessä: "...pyhiksi miellettyjä suomalaisuuden ikoneja tölvitään räävittömällä vihapuheella. Tässä Salmenniemen tavallisesti suvereeni tyylitaju pettää pahan kerran. Hän jää jankkaamaan samaa sanaa, luonnehtii niin Rytiä, Paasikiveä kuin Ahtisaartakin samalla sanalla ”kakkapillu”. On vaikea ymmärtää, miten etabloitunut kirjailija tulee suoltaneeksi yleisönsä silmille jotain tällaista – etenkin kun hän itse on kätellyt televisiossa tasavaltamme presidenttiä."

ellauri097.html on line 47:   Tänään oli kaikki vielä hyvin juutalaisten kannalta, valemessias oli riiputettu kypsäxi ja pantu ison kiven alle marinoitumaan. Ikävyydet alkoivat vasta seuraavana päivänä joka oli arkipäivä. Kapinalliset kaivoivat johtajansa kiven alta salakähmäisesti kuin siiran ja kuskasivat jonnekin. Sanhedrinin Arimatian edustajalla saattoi olla sormet pelissä. Police suspect foul play, Israelin salainen poliisi Shin Bet tutkii asiaa. Jotkut väittää nähneensä taivaalla oudon valoilmiön. Liittyneekö eiliseen pimennyxeen ja pieneen tärähtelyyn. No nyt ne on jo ohize. Varmaan menee tovi ennen kuin ne toistuvat.

ellauri097.html on line 186: Useat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että kokonaisuutena hirvieläinten vuosittain metsille aiheuttamat kasvutappiot kuutiometreinä ja hiilidioksiditonneina ovat Suomessakin miljoonaluokassa.

ellauri097.html on line 264: Il est élu à l'Académie française le 3 juin 1971, au fauteuil 22, succédant à François Mauriac. C'est le premier étranger accédant à cet honneur. Le président de la République Georges Pompidou lui propose en 1972 la nationalité française, mais il décline la faveur.

ellauri097.html on line 394: Kant oli pikkumies, jolla oli laihat pohkeet, mistä se oli onneton. 1700-luvulla pohkeet oli miehen ylpeys, ja lihaxikas perse tiukoissa elastaanihousuissa. Seija suri nuorena sen hoikkia reisiä, joista mä just niin tykkäsin. Osat ovat vaihtuneet. Mulla on nyt hoikat reidet ja ihrratynnyrrri. Eipä ollut ihrraa 70-luvun polkupyöräkuvassa. Ei kyllä tosin liioin sixpäkkiä. Nyt on sekä sixpäkkejä (jääkaapissa) ja ihrratynnyrrrri. 

ellauri097.html on line 511: John Boswell was a Roman Catholic, having converted from the Episcopal Church of his upbringing at the age of 15. He remained a daily-mass Catholic until his death, despite differences with the church over sexual issues. Although he was orthodox in most of his beliefs, he strongly disagreed with his church's stated opposition to homosexual behavior and relationships. He was partnered with Jerone Hart for some twenty years until his death. Hart and Boswell are buried together at Grove Street Cemetery, New Haven, Connecticut.

ellauri097.html on line 519: Siinä se on kaiken elollisen koko repertuaari. Kaikki syö jotkut onnelliset nussii kaikki kuolevat. Jo riittää nyt suljen tämän viidakon. Sanon lopuxi kuin Rukhami Shulemille Shulemin toivottaessa sille lapsionnea: OMEN.

ellauri097.html on line 523: Ferranten henkilöt on tyyppejä, kuin Klezmerin ruumiinrakenneluokituxia. Niiden käytös ja reaktiot ovat ennustettavia. Ei se silti ole huono. Se on kuin Thefrastoxen pikku vihkonen. Nää ei ole niinkään klisheitä kuin just luonnehdintoja.

ellauri097.html on line 533: No kirjan loppu oli lopultakin onnellinen. Gianní ei antanut typerälle Robertolle vaikka ensin meinasi, vaan pani töröhampaan Rosarion hoitelemaan hiidenkivien toimitusmiehenä immenkalvon puhkaisun. Ja lähti sen päälle lesbon pikkusisko Idan kaa kaxistaan Veneziaan. Lujana päätöxenä tulla aikuisemmaxi kuin kukaan tädeistä. 

ellauri097.html on line 573: Harvakseltaan ilmestyvät otavalaiset runokokoelmat, joita painetaan tuhatviisisataa kappaletta ja myydään viisikymmentä, sekä suurin toivein kirjoitetut väkevät romaanit, jotka voivat hyvällä onnella olla menestyksiä ja myydä kymmenentuhatta kappaletta mutta todennäköisesti vajoavat unohdukseen kolmen kuukauden kuluttua ilmestymisestään, ovat toki yhä totta, niitä tavataan todellisuudessa, mutta vaarantuneena lajina, lähinnä jonkinlaisina muistoesineinä: näytteinä eilispäivän maailmasta, jossa kirja oli ohittamattoman tärkeä joukkotiedotusväline.

ellauri097.html on line 615: Siksi meidän kirjoissamme kuva on ensin, nimittäin kannessa. Ja mun oma kuva takakannessa, jos on onnea. Kirjaimetkin ovat kuvia. Tekstit ovat kuvasarjoja. Sarjakuvia ilman kuvia. 

ellauri097.html on line 661:       Niin kuin ei meidän offsetpainoakaan pidä täysin poistaa välinevalikoimistamme, jos saadaan painotalojen kanssa aikaan win-win sopimuxia. Ei pidä polttaa kaikkisa siltoja; hyvällä onnella jos samizdat prujumme käy kaupaxi, seuraavan kustantaa jo Siltala.

ellauri098.html on line 97:     luonne (hyvä huono Freudin aukot plus kaaviot albumista 80 ja Burgon tyypit albumista 44.)

ellauri098.html on line 160:       Schnizel-tv-sarja on karkkia. Sitä ei voi kazoa peräkkäin monta jaxoa, muuten alkaa tuntua äitelältä suussa. Ortodoxijuutalaiset on hauskoja, ja tarinat on helppoja ja liikuttavia. Orange is new black on vastoinpäin, se on ällön inhottava, mutta silti paikoin liikuttava, esim. se onneton iso transu neekeri ja sen kiltti vaimo. Siitä käy hyvin ilmi että vankilassa pahinta ei ole yxinäisyys, vaan muut apinat. Jos niitä apinoixi enää voi edes kehua, ne ovat siihen liian inhimillsiä.

ellauri098.html on line 173: Turrius on sexuaalifetissi. Turrit kazovat turrihahmoista piirrettyä pornoa. Tilaisuuden tullen ne kiskovat puvun poimuista esiin kikkelin. Esinahkapoolosta tulee kupuruuvipäistä tappia tyttösen tekoturkixeen. Kihniöläinen turri löysi usan hävittäjistä taivaalta pudonneen letkun. Venäjä keskittää joukkoja Itä-Ukrainan rajalle. Irkut mellakoivat Sinn Feinin haudalla. Huomaa että covid piikit alkaa tehota. Kohta ollaan taas busines as usual.

ellauri098.html on line 199: 7. KETKUILU: Uhri auttaa auttamatta pahista, joka pääsee jonnekin kaikkein pyhimpään. Esim Eeva antaa epähuomiossa käärmeelle, ennenkuin antaa omenan Aatamille. 

ellauri098.html on line 236: 23. PALUU TUNTEMATTOMANA: Hero palaa johkin eikä kukaan tunne sitä. No tää on tietysti Odysseus. Tai size ikivanha merimies, joka näkee vaimon kerrankin onnellisena toisen miehen sylissä, eikä lähde sähläämään vaan häippäsee kyynel silmänurkassa. Varmaan ratkee juomaan ja kertoo tätä juttua merimieskapakassa jokaiselle, joka lupaa täyttää taas sen kolpakon. Vaikka Hilja Haahdelle, joka ihailee sen hauista. 

ellauri098.html on line 248: 29. MUODONMUUTOS: Hero saa uuden peliasun. Se heijastaa sen ikääntymistä tai työn ja terveyden siunausta, tai se voi olla taikajäsen jonkun irronneen tilalle. Joka tapapaukauxessa se näyttää nyt upeemmalta. No tää on selvästikin Jesse palaamassa haudan takaa syväpuhdistettuna hohtavan valkoisessa takissa. 

ellauri098.html on line 369:   Nää TV-Trooppien hahmo- ja luonnetroopit on sinänsä hyviä mutta niitäkin on aivan liikaa. Joku piirteytys tarvittaisiin niillekkin. Vois lähteä jostain biologisista eläintyypeistä, eli jakaa hahmot turreixi. Ja/tai käyttää teofrastisia kaavoja. Joo se kuulostaa hyvältä! Elukoille luonteita. Muuten se on paha virhe ettei luonteisiin liitetä ulkonäköjä. Johan se on tiedetty eläinsaduista alkaen että tietynnäkösillä ja kokosilla eläimillä on tietynlaiset luonteet. Nain on meidankin elamassamme.

ellauri098.html on line 400:   Voisko noita luonneadjektiveja jotenkin myös piirteistää? Entäs syntiluettelot, kylhän nekin liittyy tähän. Laiskuus ja pelkuruus on syntejä, ja ahnaus. Hizi tää leviää kuin elanto. Ja sit on vielä kokonaan käsittelemättä juonitroopit. Tää ei taidakkaan mennä ihan käden käänteessä. 

ellauri098.html on line 432:       Netistä löytyy aika luutuneita listoja ketkä amer. celebit ja jotkut entisetkin kuuluu mihkäkin luonnetyyppeihin. Lisää vettä myllyyn ettei luonne ole mikään päänsisäinen mutu juttu, vaan koko häiskä, sen pärstäkerroin ja sen saavutuxet, siis elämä ja teoxet, tulee huomioiduxi.

ellauri098.html on line 459: 
Adele, Aristoteles, Kemal Atatürk, Wernher von Braun, Napoleon Bonaparte, Warren Buffett, Julius Caesar, Jim Carrey, Sean Connery (taas), Simon Cowell, Elisabet I, Falstaff (Shakespeare), Bill Gates, Al Gore, Hermann Göring, Katherine Hepburn, Hannibal, Steve Jobs, Garri Kasparov, Tywin Lannister, Lex Luther (Superman),  Angela Merkel, Tricky Dick Nixon, Leia Organa, Nancy Pelosi, Frank D Roosevelt, Carl Sagan, Arnold Schwarzenegger, Peter Sellers, Quentin Tarantino, Margaret Thatcher, Donald Trump, Voldemort, Sigourney Weaver (Alien)

ellauri098.html on line 475: 
Ariel (Pieni merenneito), Mahmoud Ahmadinejad (Iran), Julian Assange, Calvin (Lassi), Fidel Castro, Cher, Samuel Clemens (M2), Bill Cosby, Salvador Dali, Jacques Derrida, Charles Dickens, Walt Disney, Eliza Dolittle, Bob Dylan, Umberto Eco, Faramir, Anne Frank, Muammar Gaddafi, Theodor Geisel (Dr.Seuss), Genie (Aladdin), F.J. Haydn, Aldous Huxley, Janis Joplin, Buster Keaton, Naomi Klein, Anais Nin, Ozzy Osbourne, Osho Rajneesh, Sinbad merenkulkija, Bruce Springsteen, Justin Timberlake, Hunter S. Thompson, Orson Welles, Oscar Wilde, Kurt Wonnegut, Alan Watts (guru), Ron Weasley, Willy Wonka

ellauri098.html on line 493: 
Alfred Adler, Yassar Arafat, Elizabeth Bennett, Bono, Cicero, Sean Connery, William Cullen Bryant, kuningas Daavid, Catherine Earnshaw (Hum. harju), Erasmus Rotterdamilainen, Erich Fromm, Goebbels, J.W.v. Goethe, Gorbachev, Havel, paavi Johannes Paavali Kakkoineen, Michael Jordan, M.L. King, Meeta Mellark, Barack Obama, Perikles, Nancy Reagan, Nelson Mandela, Amy March (Little Women), Abraham Maslow, Freddie Mercury, Mitterrand, Oprah Winfrey, Emma Woodhouse (Emma), 

ellauri098.html on line 621: Asiaan vaikuttaa vielä mikä disniprinsessa mieluiten olisit, tukan väri, suosikkisometin, mieliliikenneväline ja lemppari teeveeshow. Aika paljon testikysymyxet koskee sosiaalista käytöstä. Epäselväxi jää miten se seuraa esim Jungin luonteenpiirteistä. Mistä esim rohkeus röyhkeys vs. arkuus pelkuruus seuraa noissa luonnejutuissa? Tai ahkeruus vs laiskuus? Tuleeko ne intro/extron sivutuotteena? Entä hyvyys/pahuus?

ellauri098.html on line 668: Myers-Briggs -testin kyky ennustaa esimerkiksi työtehtävässä menestymistä tai avioliiton onnellisuutta on olematon. Testi perustuu Carl Jungin kokeellisesti testaamattomiin, yleisesti vanhentuneina pidettyihin teorioihin, eikä sen 40-luvulla kehittäneillä Briggsillä ja Myersillä ollut psykologista koulutusta. Testi tuli suosituksi etenkin CPP-yrityksen ottaessa sen hallintaansa 1975, mutta ei ole muuttunut vuosien saatossa paljoakaan.

ellauri099.html on line 78: Tilastollisesti merkizevä vaihe biografistista emävalhetta on määrittää kullekin kirjailijalle toteemieläin äskenmainittujen jungilaisten linjanvetojemme nojalla. Valintaan vaikuttaa, paizi luonne, ulkonäkö ennen kaikkea, sillä kuten sanoimme ulkonäkö on frenologisesti törkeä ja elimellinen osa luonnetta. Eläin on tässä käsitettävä väljästi, kuten toteemipaalussa.

ellauri099.html on line 82:       Ja sit vielä toi jungilainen extro-intro pursoonallisuustyyppi neljällä ulottuvuudella, enste yleensä (E/I), sit vastaanottoantenni (S/N, aistit/intuitio), sit aivokerros (F/T, tunne/ajattelu), sit toimintamalli (P/J, havainnointi/tuomio). Niinettä kaikista neropatein introvertti on INTJ "Tenacious visionaries, oriented towards action" (esim. Bertie tai sen kamu Keynes), ja  kaikista tyhmin extromortti on tollanen ESFP "Free-spirited and fun-loving people persons" (esim. Kinsella). Kirjailijoiden luonnenimikkeistä on hyvä selvitys edellisessä albumissa. Voikun pääsis kirjailijoille tekee  MBTI eli Myers-Briggs testejä. Muze on jo myöhäistä useimpien kohdalla. Paizi voinhan mä koittaa vastata niiden puolesta! Vedänpä ensin testin izelleni ihan noin kalibrointimielessä. (Kysymyxet ja mun testituloxet tietolaatikossa alla.)

ellauri099.html on line 417:       Olen tosi onnellinen.   

ellauri100.html on line 47:       Although not proven, the relationship between Van Gogh and Gauguin was definitely different that your average straight male friendship. Scholars from Harvard having analyzed Van Gogh’s life in depth concluded that Van Gogh very well have been bisexual (accounting for his other relationships with women). You can find evidence of a possible love connection between the two in his writings.

ellauri100.html on line 130: Jokainen näistä ruumiinrakennetyypeistä liittyi Klezmerin mielestä luonteenpiirteisiin, ja äärimmäisyyxiin mentäessä, vastaaviin mielisairauxiin. Hän kirjoitti että läskit ovat harvoin skizoja, ja loput taas harvoin bipolaarisia. Eliskä skizot on tavallisesti laihoja tai muskelimasoja. Klezmer arveli että pyknikot ovat ystävällisiä, läheisriippuvaisia ja seurallisia. Niillä on taipumusta maanis-depressiivisyyteen. Pikku väpelöillä oli taipumusta introversioon ja pelkuruuteen. Siitä on vaan lyhyt matka skizofreniaan. Tähän ei virallisesti enää psykologiassa uskota. Vaikka tottahan se on, vai mitä? No entäs muskelimasat ja rumat? Mitä mielitauteja niillä tuppaa olemaan? Onko ne luonnevikaisia? 

ellauri100.html on line 264: Home stretch: Stayed at the think-tank another 18 years. After three years of reviewing reports, seized an opportunity to establish and run the think-tank’s publications department. Promoted a year later to chief financial and administrative officer, with a portfolio consisting of accounting, computer operations, contracting, facility planning and operations, financial management, human resources (a.k.a. personnel), library and technical information services, physical and information security, programming services, and publications. Basically, I ended up doing everything because there were not many people left in that doomed outfit. Became deeply involved in legal matters, including spin-off of the think-tank from parent company, resolution of affirmative-action claims, and complex contract and lease negotiations. Contrived retirement at age 56. Read: that's when they at long last got rid of me because I had sunk the spin-off. 

ellauri100.html on line 601: Olen asianajaja Ozan Yusuf Esq, menetin asiakkaani ja hänen perheensä auto-onnettomuudessa, hänellä on takavarikoitavaan pankkitilinsä summa (kolmetoista miljoonaa, kahdeksansataa ja kahdeksankymmentä tuhatta dollaria), saan pankin toimeksianto järjestää lähisukulaisensa ennen kuin täällä olevat pankin johtajat takavarikoivat rahaston, syy miksi otin sinuun yhteyttä tässä asiassa johtuu siitä, että sinulla on sama sukunimi edesmenneen kuolleen asiakkaani kanssa, myös hän on kotimaasi kotoisin ja pankkitiliä koskevassa asiakirja-aineistossa ei ole rekisteröityä nimeä perillisenä, ota heti yhteyttä minuun, jotta voin antaa sinulle kaikki tarvittavat tiedot ja lisäselvitykset tästä perintöliikkeestä ymmärryksesi paremmin, jos olet kiinnostunut .

ellauri100.html on line 666:   Christina kävi kotikoulua, vanhemmat opetti uskontoa, klassikkoja, satuja ja romskuja. Se symppasi Keatsia Scottia Ann Radcliffea and Matthew Lewistä. Kotona palvottiin Dante Alighieria,, Petrarcaa ja muita Italian julkkixia, ja ne vaikutti Christinan kirjoittamiseen. Koti oli avoinna Italian mamuille taiteilijavallankumouxellisille. Perheen kodit Charlotten kadulla olivat lähellä Madam Tussaudin vahakabinettia, Lontoon Zoota ja äskettäin avattua Hallizijan puistoa, missä Kristina kävi säännöllisesti; toisin kuin mamuvanhemmat, Kristina oli täys lontoolainen, ja onnellinen sellainen.

ellauri100.html on line 670: Myöhäisteininä Kirstinä kihlautui maalari James Collinsonin kaa, muze oli vaan eka 3:sta. James oli prerafaeliittien veljeskunnan perustajia Danten and Williamin kaa (se perustettiin hulluna vuonna 1848). Kihlaus purkautui 1850 kun Jamesista tuli katolinen. 1853, kun perhe oli yhä rahapulassa, Kristina auttoi äiskää koulunpidossa Fromessa, mutta se ei mennut putkeen.1854 ne palasivat Lontooseen ja isä kuoli, onnexi. Myöhemmin sillä oli vispilänkauppaa lingvistin, Charles Cayley kaan, mutta lingvisti perkele kieltäytyi naimasta sitä, syy oli taas muka uskonnollinen. Kolmas oli maalari John Brett, siitäkään ei tullut lasta eikä paskaakaan.

ellauri100.html on line 1301: Sodan loputtua se lähti Sorbonneen opiskelemaan leksikografiaan eli rakentamaan käsitejärjestelmiä. Niitähän mäkin olen saanut kääntäjien kanssa väsätä. Sen väitöskirja 1949 käsitteli muotisanoja. Siis ei sellaisia kuin "päräyttävä", vaan enemmänkin sellaisia kuin "A-linja".

ellauri100.html on line 1349: Barthes oli lupaava oppilas ja opiskeli 1935-1939 Sorbonnessa klassikoita. Sillä oli tubi ja muita vaivoja, joka hidasti opiskeluja, mutta toisaalta vapautti kätevästi sotahommista. Se ajautui lingvistiikkaan kuin Algirdas, julkaisi jotain papereita ja sairasteli. 1941 se teki maisterin kreikkalaisesta tragediasta Ranskan tragedian varjossa.

ellauri101.html on line 48: In 1921, Campbell graduated from the Canterbury School in New Milford, Connecticut. While at Dartmouth College he studied biology and mathematics, but decided that he preferred the humanities. He transferred to Columbia University, where he received a Bachelor of Arts degree in English literature in 1925 and a Master of Arts degree in medieval literature in 1927. At Dartmouth he had joined Delta Tau Delta. An accomplished athlete, he received awards in track and field events, and, for a time, was among the fastest half-mile runners in the world.

ellauri101.html on line 76: Täältä löyty sivusto jossa on nippu erilaisia luonnerysiä. Ne on tosi samankaltasia, joteska kyllä niissä varmasti on vinha perä. Tommosia me apinat ollaan, karkeasti ottaen. 

ellauri101.html on line 78: Nyt jo unohtuneilla Yhexänkulmioisilla albumissa 17 on oma pursoonallisuustaulukko ja siihen liittyvä quiz, jolla voi paljastaa oman sisäisen sankarinsa pikku etuveitikan. Enneagram is a model of the human psyche which is principally understood and taught as a typology of nine interconnected personality types. Nää on siitä kivat että kunkin tyypin helmasynnit on hyvin mukana.

ellauri101.html on line 651:   Many members of Generation Alpha have grown up using smartphones and tablets as part of their childhood entertainment with many being exposed to devices as a soothing distraction or educational aids. Screen time among infants, toddlers, and preschoolers exploded during the 2010s. Some 90% of young children used a handheld electronic device by the age of one; in some cases, children started using them when they were only a few months old. Using smartphones and tablets to access video streaming services such as YouTube Kids and free or reasonably low budget mobile games became a popular form of entertainment for young children. A report by Common Sense media suggested that the amount of time children under nine in the United States spent using mobile devices increased from 15 minutes a day in 2013 to 48 minutes in 2017. Research by the children´s charity Childwise suggested that a majority of British three and four year olds owned an Internet-connected device by 2018. 

ellauri102.html on line 54:     Daniel Yankelovich (December 29, 1924 – September 22, 2017) was a public opinion analyst and social scientist. After attending Boston Latin School, Yankelovich graduated from Harvard University in 1946 and 1950 before completing postgraduate studies at the Sorbonne in France. As a psychology professor he has taught at New York University and The New School for Social Research. In 1996 he served as Senior Fellow at the John F. Kennedy School of Government at Harvard. In 2015, Yankelovich received the Warren J. Mitofsky Award for Excellence in Public Opinion Research.

ellauri102.html on line 145: Nugentin ensimmäinen avioliitto oli Sandra Janowskin kanssa vuosina 1970–1976. He saivat kaiketi yhteisiä lapsia, mutta liitto päättyi avioeroon ja nyt Tedillä on vaan koiria. Kultaisia noutajia. Janowski kuoli auto-onnettomuudessa 1982. Nugent meni 21. tammikuuta 1989 uusiin naimisiin Shemane Dezielin kanssa.

ellauri102.html on line 372: Ei vittu narsismista on tullut hyve! Se ei ole luonnevika enää vaan sen puute on! 😃 Naimi myöntää reilusti että se ize on bestsellerejä suoltavana friilänsärinä justiinsa tollainen kermapursopylly, varmaan narsistikin jos sen pintaa vähän raaputtaisi. Mutta jokaista menestyvää "Minä Oy"tä kohden on miljoonittain säälittäviä "Tmi Mä" putiikkeja jotka käy siivoomassa näille kusipäille, leikkaa niiden kynsiä tai pesee niiden autoja jonkun vuokrafirman orjana.  

ellauri102.html on line 386: Tai sit me voidaan ottaa lisää mamuja. Niille kyllä kelpaa oljet sekä ruumenet. Niihän ruozalaiset teki, ja kazo miten hyvin niillä menee nytte koronassakin. Kaikki raflat ja kaupat saa olla auki, ja kalliit mamuvanhuxet saatiin ihan onnen kantamoisena pois kuleximasta ja tukkimasta sairaaloita. Ruozi ei enää muistuta pohjoismaita, se on pikku-Amerikka nyttemmin. Land of the free. Du gamla du fria. 

ellauri102.html on line 406: Klein on kotoisin juutalaisesta perheestä (kuinkas muuten). Sekä Kleinin että hänen aviomiehensä Avi Lewisin perhe on kansalaistoimijataustaisia. Kleinin isoisä, senaattori Calvin Klein, erotettiin Disney-yhtiön palveluksesta vuoden 1942 kalsarilakon jälkeen hänen toimittuaan siinä hyperaktiivisesti. Kleinin lääkäri-isä "Pullo" Klein oli vietnamilainen ja Amerikan pahin vastustaja. Hänen elokuvantekijä-äitinsä Bonnie Sherr Klein sai julkisuutta pornoelokuvallaan No Logo Story. Hänen veljensä Seth on Canadian Centre for Alternative Policemen -tutkimuskeskuksen Kolumbian toimiston siivooja. Hänen appivanhempansa ovat journalisti Michele Landslide ja poliitikko C.S. Lewis, Kanadan uusimman ja demokraattisimman puolueen johtajan David Lewisin poika. Hänen tätinsä on ollut naimisissa poplaulaja Dave Liebkindin kanssa.lähde? Klein on julkisesti paljastunut feministiksi ja on luonnehtinut muun muassa kirjaansa No Logo hiukka feministiseksi. No ei se siitä kyllä häirizevästi näy. 

ellauri102.html on line 429: La tuerie de l'École polytechnique est une tuerie antiféministe en milieu scolaire qui a eu lieu le 6 décembre 1989 à l'École polytechnique de Montréal, au Québec (Canada). Marc Lépine (né Gamil Gharbi), âgé de vingt-cinq ans, ouvre le feu sur vingt-huit personnes, tuant quatorze femmes et blessant treize autres personnes (9 femmes et 4 hommes)[1], avant de se suicider. Ce féminicide de masse est perpétré en moins de vingt minutes à l'aide d'une carabine obtenue légalement. Il s'agit de la tuerie en milieu scolaire la plus meurtrière de l'histoire du Canada.

ellauri105.html on line 48:       Pahat huijaa pelissä, pelaa izepalveluautomaatilla. Vetää merirosvon kahvasta ja koettaa onnea. Onnella ja taidolla kelluu pian kökkäreenä pinnalla. Rangaistus tehoaa jos se korjaa pelin pelaamisen preferenssejä. Pahat se vaan saa vaihtamaan huijauxessa käytettyä strategiaa. Pahat ei kadu eli muuta utiliteettifunktiota vaan on pahoillaan kiinnijäännistä. Pahoja ja hulluja ei kanzi rangasta, ne on poistettava pelilaudalta.

ellauri105.html on line 482: Kävin viime  viikonvaihteessa Rautalammin  hautausmaalla, missä toimitimme  panihidan siellä lepäävän pappismunkin  haudalla. Miksi? Koska tuo pappismunkki  oli toimittavan papin tuttava ja me  muutkin tunsimme jollain tavoin tämän  mielenkiintoisen elämän eläneen  vainajan. Ja jotenkin vain tuntui  oikealta käydä toimittamassa panihida  tuolla syrjäisellä ortodoksisella  hautausmaalla, jonne ei ole haudattu  muita luostariasukkaita. Pappismunkki  Mefodin (Matti Lehmonen) hautakivi  Rautalammilla. (Kuva © Hannu Pyykkönen) 

ellauri105.html on line 484: Tuo pappismunkki oli kirkolliselta  nimeltään Mefodi ja maalliselta  nimeltään Matti Lehmonen. Hänen  elämäntarinansa on melkoinen. Selvitin  sitä hieman vieraillessani jälleen  kerran Heinävedellä Valamon luostarissa.  Kerron siitä jotain tässä lyhyesti. Tämä  vuonna 1912 Konneveden rantamaisemissa  syntynyt rautalampilainen meni jo varsin  varhain harjoittelemaan luostarielämää  Laatokan Valamon luostariin. Kimmokkeen  sinne menoon tämä silloin vielä  luterilainen 15-16-vuotias nuori mies  sai silloiselta Kotkan ortodoksisen  seurakunnan kirkkoherralta, rovasti  Mikael Iltonoffilta (Iltola). Niinpä  hänet sitten varsin pian liitettiin  Smolenskin skiitassa ortodoksiseen  kirkkoon ja hän siirtyi Valamon  luostariin noviisiksi. Mefodi kuvattuna  Petsamon luostarissa 1939. (Kuva  pappismunkki Mefodin albumista, ©  Valamon luostari) 

ellauri105.html on line 492: Tuolle ajalle sisältyy myös varsin  erikoinen ja omalla tavalla merkittävä  ajanjakso niin koko Suomen ortodoksisen  kirkon historiassa kuin varmasti myös  Mefodin elämässä. Suomen ja Venäjän  ortodoksisten kirkkojen "jääkausi",  Suomen kirkon "melkein hajoaminen"  kalenterikysymyksen edessä, munkkien  karkottamiset ja pois muuttamiset ja  monet muut tämän kaltaiset asiat.  Kuusikymmentäluvulla ortodoksinen kirkko  käytti jälleen Mefodin kielellistä  lahjakkuutta hyväkseen ja hän toimi  jonkin aikaa Kirkkojen Maailman  Neuvoston (KMN) ekumeenisen komission  jäsenenä Saksassa, jonne hän siirtyi  pian pappismunkiksi vihkimisen jälkeen,  mikä tapahtui vuonna 1968. Siirtyminen  ulkomaille venäläisen ortodoksisen  emigranttikirkon palvelukseen lienee  ollut jonkinlainen turhautumisen ilmaus.  Hän oli ennen sitä hävinnyt niukasti  Heinäveden Valamon imugeenin eli  luostarin johtajan vaalin ilmeisesti  vain yhdellä äänellä. Kun samaan aikaan  keskusteltiin koko Heinäveden luostarin  lopettamisesta, koska vanhat munkit  kuoluivat ja uusia ei saatu, hän pohti  omia henkilökohtaisia ratkaisujaan. Myös  hänen tehtäviensä suunnittelu - siis  lähinnä hänen esimiestensä tekemät  suunnitelmat - eivät oikein  miellyttäneet ja siksi mahdollisesti hän  päätti siirtyä ulkomaille.

ellauri105.html on line 499:       Saksassa menikin sitten seitsemisen  vuotta ja kun hän 1975 palasi Suomeen,  tietynlainen ynseä suhtautuminen, mitä  hän katsoi kokeneensa jo ennen lähtöä,  jatkui - ainakin hänen omasta mielestään  ja kun hän ei suostunut siirtymään  hänelle määrättyyn tehtävään, hän ei  jäänytkään pysyvästi Heinäveden  Valamoon, vaan siirtyi asumaan  "maanpakoon" joksikin aikaa Joensuun  ortodoksisen seurakunnan omistaman  leirikeskuksen tiloihin, mistä hän  sitten siirtyi asumaan Rautalammille.  Jonkinlainen oman elämän ristiriitaisuus  yhteiskunnan tai vaikkapa kirkon kanssa  saattoi osaltaan johtua myös hänen  omista henkilökohtaisista teoistaan  lähinnä sodan jälkeisen ja ilmeisesti  jossain määrin myös ennen sotaa  tapahtuneen sosialistisen liikkeeseen ja  kommunistiseen puolueeseen liittyvien  järjestöjen toiminnassa. Hän oli mukana  SNS-seuran toiminnassa ja jopa palveli  SDPL:n nuorisolehteä Kiurua 40-luvun  lopulla. Tämäkin ajanjakso oli  mielenkiintoinen ja täynnä erilaisia  pettymyksiä, jotka omalta osaltaan  johtivat myöhempiin Mefodin elämän  radikaaleihinkin ratkaisuihin.  Rautalammilla pappismunkki Mefodi asui  kuin munkki ensin velipuolensa kanssa  hänen kotonaan ja välien viilennettyä  elämänsä viimeisinä vuosina kunnan  vanhuksille varaamissa asunnoissa, joita  hän aina nimitti keljoiksi, kuten  luostarissa oli tapana sanoa munkin  asunnosta. Rautalammilta käsin hän  matkusteli paljon ulkomailla ja pääsi  käymään vielä myös Laatokan Valamossa,  oman munkkielämänsä alkukodissa, jonne  hän myös jossain vaiheessa mietti  paluutaan, muttei kuitenkaan sitten sitä  toteuttanut. Näitä muita  ulkomaanmatkojaan hän lystikkäästi  nimitti viihdekiertueiksi ja niistä ja  monesta muusta retkestä olisi vielä  paljonkin kerrottavaa. Hän kävi  tervehtimässä matkoillaan myös vanhoja  ystäviään, kuten esimerkiksi luostarin  entistä leipuria, keittiömunkki Joonaa,  Juojärven asemalla asuvaa munkkia, joka  oli joutunut myös hankauksiin  luostarinsa kanssa, mutta hän tapasi  myös lukuisia tuttujaan ulkomailla. 

ellauri106.html on line 46: Philip Roth has not had much luck with biographers. Late in his life, furiously aggrieved after the failure of his marriage to the actress Claire Bloom and the publication of Bloom’s incendiary memoir of their years together, he asked a close friend, Ross Miller, an English professor at the University of Connecticut, to take on the task. Roth sent Miller lists of family members and friends he wanted to be interviewed, along with the questions that he felt should be asked. (“Would you have expected him to achieve success on the scale he has?”) It didn’t work out, for various reasons. Roth had wanted Miller to refute a familiar charge, “this whole mad fucking misogynistic bullshit!” that he felt flattened his long erotic history into one false accusation. But Miller came to his own conclusion. “There is a predatory side to both Sandy and Philip,” he told a cousin of Roth’s. (Sandy was Roth’s older brother.) “They look at women—I’m not gonna write about this—but they are misogynist. They talk about women in that way.”

ellauri106.html on line 69: From 1958 onwards, the couple lived in New York on the Lower East Side of Manhattan, and in 1959 they spent seven months in Italy on a Guggenheim grant. Upon their return, they both settled in Iowa City, where Roth led the Writers' Workshop at the University of Iowa. The experiences in small-town Iowa far away from the American metropolises flowed into Roth's second novel Letting Go (Other People's Worries), which was published in 1962, but in contrast to Roth's previously published volume of short stories Goodbye, Columbus caused mixed reactions from critics. Stanley Edgar Hyman, for example, criticized weaknesses in the narrative structure of the novel, the two narrative parts of which are only superficially connected, but praised what he saw as "the keenest eye for the details of American life since Sinclair Lewis". Letting Go is also the first novel in which Roth, as in numerous later works, made the writings of his literary predecessors an integral part of the narrative, and is therefore often referred to as Roth's first "Henry James novel".

ellauri106.html on line 74: Before the sudden popularity and fierce hostility, Roth retired to secluded Woodstock, and in 1972 he bought a farm in northwest Connecticut .

ellauri106.html on line 76: In 1987, in the loneliness of Connecticut, Roth experienced a breakdown caused by a sleeping pill with hallucinatory side effects. He made the experience, as well as the trial of the concentration camp guard John Demjanjuk in Jerusalem, whom he had followed as an observer, the starting point of the 1993 novel Operation Shylock, the encounter between a fictional Philip Roth and his doppelganger. The writer also felt increasingly isolated in London and returned to New York, where he moved into an apartment on the Upper West Side. He took over from 1988 to 1991 a professor of literature at Hunter College of the City University of New York. In 1990 he married his longtime partner Claire Bloom, but the marriage was divorced in 1994 after Roth's growing estrangement and severe depression, including a stay in a psychiatric clinic. Bloom dealt with the problematic relationship two years later in her memoir Leaving a Doll's House .

ellauri106.html on line 238: Mikäs periodi sillä oli menossa? No se palas hautomaan sitä Maureen jupakkaa yxinäisellä Connecticutin tilallaan, kuin koira oxennuxelle. I got my periods.   

ellauri106.html on line 544:     Society as it was constituted — its forces all in constant motion, the intricate underwebbing of interests stretched to its limit, the battle for advantage that is ongoing, the subjugation that is ongoing, the factional collisions and collusions, the shrewd jargon of morality, the benign despot that is convention, the unstable illusion of stability — society as it was made, always has been and must be made, was as foreign to them as was King Arthur’s court to the Connecticut Yankee.

ellauri106.html on line 640:   No kazottiin American Pastoralista 2016 tehty filmi, joka oli kuten kirjakin aivan vitun epäreilu naisille ja vasemmistonuorille. Shixa nainen oli läpeensä konna (eikä vanhentunut koko aikana) ja arjalaisen näköinen viivasuinen Swede jutku synnitön, pikku pedofiliakin painettiin villaisella. Tämmönen meni 2016 vanhoilliseen yleisöön kuin häkä: nekrut oli taas alkaneet räyhätä poliiseille ja tyhmät nuoret änkyttämättömän mutta autistisen Gretan joholla puhuu jostain typerästä kasvihuoneilmiöstä. Onnex onnex sentään Trump oli justiinsa päässyt vallankahvaan eikä joku demokraatti neekeri. Helvatti amerikkalaiset on amerikkalaisia vaikka ne voissa paistaisi. Vie jutku jenkkeihin, tuo jutku jenkeistä, jutku se on sieltä tultuaankin. 

ellauri107.html on line 306: Sexuaalista turhamaisuutta, pelastusfantasioita, oidipaalisen suuruuden poikamaisia haaveita, seonneita shixoja.

ellauri107.html on line 484: Finkelstein asserted that five dollars was not too great a sum, not for a really high-class lighter which was suitably nickeled and provided with connections of the very best quality. “I always say—and believe me, I base it on a pretty fairly extensive mercantile experience—the best is the cheapest in the long run. Of course if a fellow wants to be a Jew about it, he can get cheap junk, but in the long RUN, the cheapest thing is—the best you can get! Now you take here just th' other day: I got a new top for my old boat and some upholstery, and I paid out a hundred and twenty-six fifty, and of course a lot of fellows would say that was too much—Lord, if the Old Folks—they live in one of these hick towns up-state and they simply can't get onto the way a city fellow's mind works, and then, of course, they're Jews, and they'd lie right down and die if they knew Sid had anted up a hundred and twenty-six bones. But I don't figure I was stuck, George, not a bit. Machine looks brand new now—not that it's so darned old, of course; had it less 'n three years, but I give it hard service; never drive less 'n a hundred miles on Sunday and, uh—Oh, I don't really think you got stuck, George. In the LONG run, the best is, you might say, it's unquestionably the cheapest.”

ellauri107.html on line 574: Mit vit, me vain haluamme sinun olevan onnellinen», äitini sanoi.

ellauri107.html on line 575: Tekeekö se sinut onnelliseksi, se että menet naimisiin hänen kanssaan?» isäni kysyi. »En puhu siitä, ettei hän ole juutalainen. En ole ahdaskalloinen idiootti, en

ellauri107.html on line 577: Minä puhun onnellisuudesta nyt, toisen kustannuxella elämisestä. Har, Har.

ellauri107.html on line 611: Miehen ja välistä yhteyttä voi luonnehtia oikeasti avioliitoxi vasta kun miehen absoluuttista valtaa rajoittamassa on joitakin velvollisuuxia naista kohtaan. Kaikkialla tämä tapahtuu vasta kun naisen perhe ei anna naista ilman ehtoja miehen valtaan, ennen kaikkea ei ilman myötäjäisiä, jotka korottavat naisen "vaimon" asemaan ylemmäxi jalkavaimoja. Hänen sukunsa saa sillä lailla häneen oikeuxia, joiden mukaan hänen lapsiaan on pidettävä miehen "laillisina perillisinä" yli hänen muiden lastensa. Tällä lailla syntyi vanhin tietoinen rakennelma sexuaalisille suhteille luonnollisesta vahvemman oikeudesta laillisen avioliiton nimellä, vakuutuxena varakkaan suvun naisille miehen moniavioista taipumusta vastaan. Muussa suhteessa alusta alkaen avioliitto säilytti omistussuhteen luonteen. (Eli rikkaan suvun naisesta tulee osakeyhtiö osaomistajina oma suku ja aviomiehen porukat.)

ellauri108.html on line 51:       Joku Walter luonnehtii Yhdysvaltoja ”anokratiaksi”, mikä tarkoittaa, että Yhdysvallat on syvältä anuxesta, sitä johtaa takaapäin ryhmä upporikkaita persläpiä. Jeff Bezos osti heräteostoxena Washington Postin. Orjien jälkeläiset erityisesti on olleet kiukkuisia jo vuosisatoja. Nyt niitä ammuskellaan kaduilla kuin jotain notmiitä. Ne rupee mieluummin vaikka juutalaisixi kun heiluttavat valkoista lippua.

ellauri108.html on line 98: From its origins, Rastafari was intrinsically linked with Haile Selassie, the Emperor of Ethiopia from 1930 to 1974. He remains the central figure in Rastafari ideology, and although all Rastas hold him in esteem, precise interpretations of his identity differ. Understandings of how Haile Selassie relates to Jesus vary among Rastas. Many, although not all, believe that the Ethiopian monarch was the Second Coming of Jesus, legitimising this by reference to their interpretation of the nineteenth chapter of the Book of Revelation. By viewing Haile Selassie as Jesus, these Rastas also regard him as the messiah prophesied in the Old Testament, the manifestation of God in human form, and "the living God". Some perceive him as part of a Trinity, alongside God as Creator and the Holy Spirit, the latter referred to as "the Breath within the temple". Rastas who view Haile Selassie as Jesus argue that both were descendants from the royal line of the Biblical king David, while Rastas also emphasise the fact that the Makonnen dynasty, of which Haile Selassie was a member, claimed descent from the Biblical figures Solomon and the Queen of Sheba.

ellauri108.html on line 168: As Rastafari developed, popular music became its chief communicative medium. During the 1960s, ska was a popular musical style in Jamaica, and although its protests against social and political conditions were mild, it gave early expression to Rasta socio-political ideology. Particularly prominent in the connection between Rastafari and ska were the musicians Count Ossie and Don Drummond. Ossie was a drummer who believed that black people needed to develop their own style of music; he was heavily influenced by Burru, an Afro-Jamaican drumming style. Ossie subsequently popularised this new Rastafari ritual music by playing at various groundings and groundations around Jamaica, with songs like "Another Moses" and "Babylon Gone" reflecting Rasta influence. Rasta themes also appeared in Drummond's work, with songs such as "Reincarnation" and "Tribute to Marcus Garvey".

ellauri108.html on line 170: 1968 saw the development of reggae in Jamaica, a musical style typified by slower, heavier rhythms than ska and the increased use of Jamaican Patois. Like calypso, reggae was a medium for social commentary, although it demonstrated a wider use of radical political and Rasta themes than were previously present in Jamaican popular music. Reggae artists incorporated Rasta ritual rhythms, and also adopted Rasta chants, language, motifs, and social critiques. Songs like The Wailers' "African Herbsman" and Peter Tosh's "Legalize It" referenced cannabis use, while tracks like The Melodians' "Rivers of Babylon" and Junior Byles' "Beat Down Babylon" referenced Rasta beliefs in Babylon. Reggae gained widespread international popularity during the mid-1970s, coming to be viewed by black people in many different countries as music of the oppressed. Many Rastas grew critical of reggae, believing that it had commercialised their religion. Although reggae contains much Rastafari symbolism, and the two are widely associated, the connection is often exaggerated by non-Rastas. Most Rastas do not listen to reggae music, and reggae has also been utilised by other religious groups, such as Protestant Evangelicals. Out of reggae came dub music; dub artists often employ Rastafari terminology, even when not Rastas themselves.

ellauri108.html on line 264: Both through travel between the islands, and through reggae's popularity, Rastafari spread across the eastern Caribbean during the 1970s. Here, its ideas complemented the anti-colonial and Afrocentric views prevalent in countries like Trinidad, Grenada, Dominica, and St Vincent. In these countries, the early Rastas often engaged in cultural and political movements to a greater extent than their Jamaican counterparts had. Various Rastas were involved in Grenada's 1979 New Jewel Movement and were given positions in the Grenadine government until it was overthrown and replaced following the U.S. invasion of 1983. Although Fidel Castro's Marxist–Leninist government generally discouraged foreign influences, Rastafari was introduced to Cuba alongside reggae in the 1970s. Foreign Rastas studying in Cuba during the 1990s connected with its reggae scene and helped to further ground it in Rasta beliefs. In Cuba, most Rastas have been male and from the Afro-Cuban population.

ellauri108.html on line 304: In the wake of the murder of George Floyd, she had sought to connect historical Jewish persecution to Floyd’s death and other flashpoints of special significance to African Americans.

ellauri108.html on line 326: Toisessa yhtä masixessa unessa kevyeen kesämekkoon eikä paljon muuhun pukeutunut unelmieni tyttö oli päässyt hävyxiin multa jonnekin. Pentti Leino korjasi rautasahalla auton akkua jotain muinaista kenttätöihin käytettyä nauhuria varten. Mixihän, homma hoituisi kännykällä paremmin. Pentti Leino myönteli vähän nolona mutta jatkoi hommia. Törmäsin yllättäen tyttöseeni jyrkän rinteen kohdalla. Oli tullut kai jokin väärinkäsitys. Joku hannelemainen häntäkärpänen tunki mukaan kolmannexi. Me koitettiin lähteä kapuamaan alas jyrkännettä karistaaxemme sen. Mutta jostain alhaalta oli tulossa jokin pelottava otus meidän kimppuun. Potkin sitä täysiä ja heräsin potkintaan. En onnexi ollut potkinut tällä kertaa vaimokultaani. Oli vielä pimeää ja maha kipeä. 

ellauri108.html on line 455: Rastas who view Haile Selassie as Jesus argue that both were descendants from the royal line of the Biblical king David, while Rastas also emphasise the fact that the Makonnen dynasty, of which Haile Selassie was a member, claimed descent from the Biblical figures Solomon and the Queen of Sheba. 

ellauri108.html on line 457: Dune-sarjassa oli Harkonnen dynastia, melkein samixet. My connen and her connen. Hirveesti jengi haluu kuvitella olevansa jotain kuningasten sukua. Esim Vaasojen. Sheba oli merkkikissanruokamerkki jota Viiru sai vain juhlapäivinä.

ellauri109.html on line 219: Alger syntyi ja kuoli Massachusettsissa. Hänen teoksensa kuvaavat menestyksen saavuttamista kovan työn tuloksena. Näin hän vahvisti amerikkalaisten käsitystä, että jokainen on oman onnensa seppä, niinkuin kusitolppa kehtas sanoa Mauno Koivistosta äijän kuollessa. 

ellauri109.html on line 317:   Se tykkää pyllistelystä ja sen perään pyllysaunan pelosta. Paikallinen oikeusistuin oli estänyt minua katkaisemasta aviolliset siteeni (lue elatusavun maxamisen, avioeron saisin siis mutten ilmaisexi eli anteexi), jotka olivat "lähes täydellisesti tuhonneet izeluottamuxeni ja urani".

ellauri109.html on line 336: Peffan rikos oli egoismi ja rakkaudeton bylsintä, rangaistus oli lapsenruokkomaxut eikä lapsia. Onnex onnex ei. Niitä geenejä ei oliskaan kannattanut levittää.

ellauri109.html on line 389: Bien que jouissant d'une célébrité personnelle et d'un succès littéraire certains à son époque, l’œuvre de Louise Colet a connu un certain déclin au cours du XXe siècle, absente de la plupart des manuels d'histoire littéraire. Sa rupture difficile avec Gustave Flaubert à partir de 1856 pourrait y être pour quelque chose, celui-ci ayant dès lors dénigré fermement l’œuvre de son ancienne maîtresse, que d'autres comme Victor Hugo acclamaient.

ellauri109.html on line 421: "Ce matin à midi, cher et pauvre vieux, j’ai reçu ta bonne et longue lettre tant désirée. Elle m’a remué jusqu’aux entrailles. J’ai mouillé. Comme je pense à toi, va ! inestimable bougre ! Combien de fois par jour je t’évoque, et que je te regrette ! Si tu trouves que je te manque, tu me manques aussi [...]

ellauri109.html on line 443: Il donnera plus tard, pour cause de leur rupture, son refus d’une aliénation tant physique que sentimentale, qui revient selon lui à une forme d’abdication virile, de castration.

ellauri109.html on line 447: Le roman flaubertien se donne pour mission de mesurer la catastrophe produite, sur une femme sensible et oisive, par les rêves venus des poètes languissants.

ellauri109.html on line 451: Flaubert se donne pour mission urgente de la sauver des séductions du sirupeux : « leur poésie est une bavachure d’eau sucrée. Siirapinlitkutusta. J’aime l’ordure, comme dans Rabelais qui n’est point du tout un homme à gaudrioles.

ellauri109.html on line 488: "Olin kokematon. " "Entä ne huorat?" "2 huoraa 3 vuodessa, sehän tekee noin 1h/v, onnettomasti avioituneiden amer. miesten misääriennätys. Oletteko unohtanut? Minä tunsin itseni viheliäisexi". Mina en 'toteuttanut itseäni seksuaalisesti', mitä se sitten merkinneekin, yritin pysyä hengissä kaiken sen mielipuolisuuden keskellä. Pysyä omana izenäni! 

ellauri109.html on line 490: »Ja», Spielvogel sanoi, »te unohdatte sopivastí jalleen kerran wisconsinilaisen opettajatoverinne nuoren vaimon.» »Hyvä luoja, kuka te olette, Pyhä Pietari? Kuulkaa, minä saatan olla lapsellinen ja heikko, mină saatan olla jopa teidän rakkaimpien unienne narsisti mutta minä en ole elukka! Minä en ole pummí enkä irstailija enkä gigolo enkä mikään kävelevä penis. Miksi te haluatte kuvata minut sellaiseksi? Miksi te haluatte luonnehtia minut kirjoituksessanne jonkinlaiseksi sydämettömäksi raiskaajantekeleeksi? Täytyy, täytyy olla jokin toinen tapa Karenin ja minun suhteen kuvaamiseksi.»

ellauri109.html on line 493:   »No kun teillä on niin erinomainen muisti, miksette te muista saman tien, etten edes nussinut häntä! Han otti minulta suihin autossa. Entä sitten? Entä sitten? Se oli kuulkaa yllätys meille kummallekin. Ja mitä se teille kuuluu? Tarkoitan todella! Me olimme ystäviä. Hänkään ei ollut mitenkään onnellisesti naimisissa. Jumala nähköön, ei ollut 'seksuaalista itsensä toteuttamista.' Se oli ystävyyttä! Se oli lohduttomuutta! se oli jalomielisyyttäl Se oli hellyyttä! Se oli epätoivoa! Me vain olimme salaa auton takaosassa kymnmenen nminuuttia kypsymättömiä nuoria ja muutuimne sitten jälleen jalosti aikuisiksi! Se oli suloista ja viatonta kuvitteluleikkiä! Hymyilkää, jos teitä haluttaa, jyliskää saarnastuolistanne, mutta se on silti oikeampi kuvaus kuin se mixi te sitä kuzutte. Emmekä antaneet sen mennä pitemmälle, vaikka se olisi hyvin voinut mennä; annoimme sen jäädä jonkinlaiseksi onnelliseksi pikku sattumaksi ja palasimme kuin kelpo sotilaat takaisin saakelin etulinjaan. Totisesti, Teidän Pyhyytenne, totisesti, Teidän Ylhäisyytenne, sekö teidän mielestänne onyhtä kuin 'itsensiå toteuttaminen seksuaalisesti muiden naisten kanssa avioliiton alusta asti'?»

ellauri109.html on line 603: That first summer I spent a week in Connecticut, interviewing him six hours a day in his studio. Now and then we had to take bathroom breaks, and we could hear each other’s muffled streams through the door. One lovely sun-dappled afternoon I sat on his studio couch, listening to our greatest living novelist empty his bladder, and reflected that this was about as good as it gets for an American literary biographer.

ellauri109.html on line 644: Spielvogel sanoo että on mahdotonta olla onnellisesti naimisissa näyttelijän tai kirjailijan kanssa, ne ovat kaikki samanlaisia. Siltä alkaa vähän kyllä vaikuttaa.

ellauri109.html on line 652:   Hirveetä tuubaa! Se rakentaa termiittipesiä ja ruiskii lisää termiittejä väsymättömällä kyrvällä. Siinä se. Phillunkin mielestä tää oli perseestä. Saamme olla onnellisia jos jaxamme vetää kengät jalkaamme aamulla. Näin se olis sanonut ruozalaisille. Mut ne ei kysyneet.

ellauri109.html on line 877: Bloom jatko Rothin tukemista vaikka ns mestariteos sai huonot arvostelut ja myi surkeasti. Kun ne lähtivät Connecticutin mökille, Rothille tuli masis, tunneheilahteluja ja ja ääritiloja joissa se oli vuorotellen lemmekäs ja julma. Avioliitto alkoi hajota; Bloomille tässä Rothin tunnemyrskyssä pääasiaxi tuli pitää kiinni köysistä ja pysytellä hengissä.

ellauri110.html on line 108: Haluatko kirjoittaa ikävämpää aihetta käsittelevän novellin? Jokainen razastaja kohtaa pelkoja joskus (vrt. Poku-runo). Mieti mikä olisi pahinta, mikä voisi tapahtua ja kirjoita siitä. Tarinalle kannattaa kexiä onnellinen loppu. Ehkä putoat satulasta ja silmänpohja halkeaa, mutta uskallat lopulta jälleen hypätä esteitä. 

ellauri110.html on line 230:       Matka on maxettu, e-tveri lähtee mykän raivon vallassa. Fair enough, niin olisin minäkin hänen pöxyissään, mutta onnexi en ollut, vaan kiltin naisen nimettömissä.

ellauri110.html on line 268:       Hande lirkuttelee Pekka Tarkan (silloiselle) vaimolle (siis em. Leenalle) ja itkettääkin sitä. Pekka tempaa puhelimen kädestä ja torveaa: älä perkele soita koskaan enää tänne! Ei uskaltanut Hannu soittaa uudestaan. Sinne. "Tuus" Pekka Tarkka, onnen Pekka, sarvikuono Tarkka sevverran pelotti. Tarkka pani jätkän naaman mieleen. 

ellauri110.html on line 284:       Mahdollisuus uuteen onneen, onneen yleensä oli siinä hyvin lähellä, ihan huulilla, mutten osannut pitää niistä kiinni ja työntää sisään. En ollut sen arvoinen. Eikä vaan tätä yhtä kertaa, vaan muitakin vastaavia seuraa sitten. Tätä tää elämä on. You win some, you lose some, niinkuin phillut Rothilla. Täytän suuren pääni mustaa aukkoa sanoilla, lauseilla, luvuilla ja kirjoilla. Kusella ja alkoholilla.

ellauri110.html on line 361:   Pikkuinen "Piips" sanoi nuorikkoaan huoraxi, kun sen vaatteet repsotti. Se repi sille kirjottamansa kirjeet suutuspäissä, teki sille nenäklypin ja löi sen silmän mustaxi. Jälkeenpäin sitä kadutti. Bylsittyään Bettyä se sanoi niitä onnellisexi parixi. Terveisiä Mikkelistä, käskivät vetää kikkelistä. Hälsningar från StMichel, att dra Sam på kuken. 

ellauri110.html on line 529: ja sylihinsä mun veti:			ja onnes sa löydät noilla.		ja raikunut laulu rastaan?				

ellauri110.html on line 542: mut nyt olin toinen miesi.		työn onnea ylistäin!			– Sitä utua unhota et.							

ellauri110.html on line 565: niin lemmi! ja iloks ne vaihtuu.	kun työmiehen hauta aukee!		hän unten onnen saapi.					

ellauri110.html on line 566: Ja jos sua häpäisee vihamies,		Ah, nouskosi kirkasna, päivyt uus,	Ken kerran itse on onnellinen,				

ellauri110.html on line 567: niin lemmellä katko sen kaunan ies,	kun loppuvi raatajan rauhattomuus	hän tahtois onnehen jokaisen				

ellauri110.html on line 598: Oi, onnellinen, joka herättää		Me olemme kaikki nyt laivalla		Ja kiitospa vihdoin viimeinen,				

ellauri110.html on line 737: Tarinoiden mukaan Diego Maradonaa pilkannut juutalainen kirottiin vaeltamaan maailmassa Maradonan kahdenteenkymmenenteenseitsemänteensataankuudenteenkymmenenteenviidenteen tulemiseen asti. Rikkomuksen tarkka luonne kuten hahmon ominaisuudetkin vaihtelevat tarinoittain: joissakin hän on fuutari, joissakin räätäli ja joissakin pikipöksy Pietari. Hahmon oikea nimi on eri tarinoissa Tuomioth, Akvinons, Nikuthias, Opadeus, Janezkiphilus, Miguel Laquedem, Acuverus, Kirjokansi tai Mikko. Joidenkin tulkintojen mukaan jerufalemin fuutari on juutalaisen heimon henkilöitymä ja vaellus viittaa anusporaan. (Lähde: Hikipedia)

ellauri110.html on line 753:   Kun nyt tämä murhenäytelmä oli loppunut, oli hän aikonut lähteä takaifin Jerufalemiin, kotiinfa waimonfa ja lapfienfa tykö, mutta ei ollut woinut fitä tehdä, waan hänen oli täytynyt lähteä fiitä paikasta, misfä ristiinaulitfeminen oli tapahtunut, aiwan wastakkaifeen fuuntaan - wieraifiin maihin, ja fiellä wuofifatoja wainottuna ja pakolaifena, fuuresfa kurjuudesfa, furullifena ja murheellifena kuljeskellut ympäri maailmaa toifesta paikasta toifeen. Hän oli aina fuuresti ikäwöinyt kerrankin taas faada käydä Jerufalemin kaupungisfa, johon hän Jumalan fallimukfesta oli kerran pääsfytkin, mutta oli tawannut koko kaupungin häwitettynä ja autiokfi faatettuna, eikä muuta nähtäwänä kuin kiviroukkioita ja talojen raunioita. Kokko kaupungin loistosta ja komeudesta, jommoisena se oli ennen Kristukfen kärfimystä ja ristiinnaulitfemista, ei näkynyt wähintäkään jälkeä. Sen lifäkfi oli hän fanonut ei warmuudella tietäwänfä, minkä tähden Jumala oli määrännyt hänet kurjuudesfa ja wiheliäifenä niin pitkänä aikoina kuljeskelemaan ympäri maailmaa monien tuhanfien ihmisten katfeltawakfi, luuli kujitenkin, että Jumala teki niin fiitä fyystä,, että hän fiitä afiasta faarnaifi kaikille juutalaifille ja kaikille parantumattomille fekä kehottaifi heitä katumukfeen ja parannukfeen. Wiimeifekfi hän toiwoi, että Jumala autuaalla kuolemalla wapahtaifi hänet hänen kurjuudestaan ja onnettomuudestaan.

ellauri110.html on line 767:   Wuonna 1759 Kefäkuun 12:ta päiwänä oli Wernamon markkinoille faapunut tuntematon mies,fuuri ja luja wartaloltaan, pitkäpartainen ja wanhanaikaifella ulkonäpllä, kantaen feläsfään laatikkoa, jommoista fuutarit käyttiwät. Hän oli puettuna pitkään takkiin, jonka päälline noli tuhottu hewosenjouhista, houfut ja liiwi oliwat kameelinnahasta, fekä pääsfä päähine, talwilakin kaltainen, tehty tiikerintaljasta. Hän näytti hywin furullifelta, ja kun häneltä kyfyttiin, kuka hän oli, oli hän wastannut, että hän oli tuo onneton fuutari, ja oli hän monella tawalla kehoittanut kanfaa tekemään parannusta. Seuraawana päiwänä hän taas oli poisfa.

ellauri110.html on line 796:     Etsin, etsin suurta tulta.		ylin vaan on yhteisjärki.	oman onnes kukkulata,		

ellauri110.html on line 868: Män ei synny onneen sanoi Dosto. Mänin on aina ansaittava onni kärsimällä.

ellauri110.html on line 1007: Mietelmät pohtivat muun muassa sivistystä, työnjakoa, hyvinvoinnin muuttumista pahoinvoinniksi, pelkästään talouteen perustuvaa politiikkaa, terveyden tuhoutumista ”vaurastuvassa” yhteiskunnassa, turhuuden voittoa välttämättömästä, kilpailua ja kiirettä, köyhien ”auttamista”, käskyttämistä ja demokratiaa, tilastoja, sodanuhkaa, lain luonnetta sekä uskontoa.

ellauri110.html on line 1024: Salmisen niukkaeleiset, mustaa huumoria viljelevät romaanit koskettelevat uusliberalismiin taipuneen yhteiskunnan kipupisteitä – köyhien, syrjäytyneiden ja huono-osaisten elämää.lähde? Salmisen teoksia on usein luonnehdittu inhorealistisiksi. Provokatoristen aiheiden lisäksi hän sai tunnustusta kirkkaasta kielestään, joka toi estetiikkaa rankkojenkin aiheiden käsittelyyn. (lähde?)

ellauri110.html on line 1030:   Hande pelkää että vanhetessa izekeskeisyys vaan lisääntyy. Ei pelkoa jos se on jo tapissa niinkuin Handella. Eikä siitä että se alkais puhua rivoja, pikemminkin vanhemmiten se on ruvennut hurskastelemaan. Eikä se tarkista faktoja netistä, vaan vetää takataskusta vanhoja ennakkoluuloja, kz. veteen piirretty viiva. (Vähän siinä on kyllä liioittelua, kun jäbä elää helpolla 70v ja hyvällä onnella 100.)

ellauri111.html on line 213:   George Patersonin patterista jäi riipimättä vielä syyllisyyden teema. Olen syyllinen! sanoi Niklas kaadettuaan lattialle spagetin. Tämmöinen vahva syyllisyyden tunne edellyttää vahvaa syyllistäjää, joka löytyi Niklaxelta lähempää kuin lähin puhelin. (Tää oli siis ennen kännyköiden aikoja.) Toi guilt, syyllisyys, on kristinuskon ihan avainjuttuja, ja kyssäselkä ystävämme Kierkegaard piti siitä paljon ääntä. Izesyytös on välttämätön ensiaskel uskoontulossa, sillä eihän sellainen kaipaa parantajaa, jolla ei ole sairauden tunnetta. Alzheimerissa sairauden tunnetta on aluxi, mutta siitä pääsee vähän päästä irti onnexi. Näin sitä selittelee Georgen feikkidostojevski. 

ellauri111.html on line 281:             “But our husband—how does this connect to him?” I asked. “I mean, surely he does acknowledge his guilt. The whole story is in a way his confession, isn’t it?”

ellauri111.html on line 798: Ihminen on synnynnäisesti kapinoitsija, ja voiko kapinoitsija olla koskaan onnellinen? Ei voi, koska se on onnellinen sitten kun se on voittaja, eikä siis enää ole kapinoizija. 

ellauri111.html on line 810: Ihminen koettaa aina kumartaa sellaista, jota suuri enemmistö tunnustaa, ja mieluimmin sellaista, jolle kaikki yksimielisesti ja epäröimättä kumartavat. Sillä näiden onnettomien raukkojen pääharrastus ei ole löytää oman valintansa mukainen epäjumala, vaan löytää se, johon kaikki muut uskovat, ja jota he saavat joukolla kumartaa. Juuri tuo vaistomainen tarve saada yhdessä palvella on kaikkein ihmisten suurin tuska, ja on ollut aikojen alusta ihmiskunnan suurimpana huolena. Tämä on totta.

ellauri111.html on line 814: Apinan onnen mysterio ei ole ainoastaan elämisen halussa vaan tuossa kysymyksessä — minkä vuoksi ensinkään on elettävä? Jollei ole mitään selvää käsitystä elämisen syystä, ei ihminen suostu ollenkaan elämään vaan mieluimmin hävittää itsensä kuin viipyy maan päällä, vaikka hänellä olisi yltäkyllin leipää ympärillään.

ellauri111.html on line 842: Monta on ollut suuria kansakuntia, joilla on ollut loistava historia, mutta mitä suurempia ne olivat, sitä onnettomampia, sillä ne tunsivat sitä voimakkaammin, kuinka välttämätöntä olisi kaikkien ihmisten yhtymä, Suuret vallottajat kuten Timur ja Dshingis-Khan kulkivat hirmumyrskyn lailla yli maan, koettaen voittaa koko maailman, ja hekin — vaikka itsetiedottomasti — ilmaisivat samaa pyrkimystä yleisen yhtymän aikaansaamiseksi. Siihin pyrittiin me ryssätkin ja jenkit jo melkein onnistuivat mut sit tuli tää kiina-ilmiö. Nyt näyttää siltä eze onnistuisi parhaiten suurella apuharvennuxella.

ellauri111.html on line 862: - Eipäskun apus mä, inttää jesuitta, toisinkuin sä Jeppe mä jätin ylevät ja käännyin juuren ja heinäsirkan jyrsijöiden puoleen heidän onneansa edistämään.

ellauri111.html on line 882: Lantian ym. (2017) mukaan salaliittoteorioihin uskovia ihmisiä yhdistää avoimuus uusille kokemuksille, epäluottamus sekä machiavellismi. Heillä on usein epämiellyttävä luonne (engl. low agreeability), eli he eivät ole erityisen luotettavia, yhteistyökykyisiä ja/tai hyväntahtoisia. Machiavellismi tarkoittaa taas sitä, että he ovat niin keskittyneitä omiin päämääriinsä, että he ovat valmiita huijaamaan, hyväksikäyttämään ja manipuloimaan muita saavuttaakseen tavoitteensa. Salaliittoteorioihin uskovilla on keskivertoa todennäköisemmin narsistisia piirteitä sekä liioiteltu käsitys omasta itsestään.

ellauri111.html on line 896:     Nää luonnehdinnat sopii Dostojevskin iivanaan kuin nenä naamaan:

ellauri111.html on line 898: Ja minä sanon sinulle omana varmana vakaumuksenani, että tuo yksinäinen tyyppi, jota kuvailen näytelmässäni, ei ole milloinkaan lakannut olemasta tuon liikkeen pääjohtajien joukossa. Kuka tietää, eikö tuo kauhistuttava vanhus, joka rakastaa ihmiskuntaa niin itsepäisesti ja niin omaperäisellä tavalla, ole olemassa meidänkin päivinämme, ja vieläpä, eikö tuollaisia yksinäisiä poikkeuksia ole suuri joukko, eikä niiden olemassaolo johdu pelkästä sattumasta vaan hyvin määritellystä liitosta, joka on rakennettu yhteisen suostumuksen nojalle? Se on salainen liitto, monia vuosisatoja sitten järjestetty, säilyttämään mysterioita heikkojen ja kurjien ihmisten tietokärkkäältä katseelta, ainoastaan heidän omaa onneansa silmällä pitäen. Niin on laita, muuten ei voi ollakaan. Minä epäilen, eikö vapaamuurareillakin ole joku tuollainen mysterio oman järjestönsä perustana, ja siksipä juuri roomalaiskatolinen papisto heitä niin vihaa ja pelkää niissä kilpailijoita, pelkää että he jaottavat aatteen ykseyden, sillä sen toteuttamiseksi tarvitaan yksi ainoa lauma ja yksi paimen.

ellauri112.html on line 57: Nykyajan sielutiede, sekä filosofinen että varsinaisesti tieteellinen, onkin sentähden--kuten pitkin rintamaa voi huomata-- usein sangen jyrkästikin varuillaan assosiatsio-psykologian liioitteluja vastaan. Niinpä voitanee esim. Henri Bergson'in filosofiaa osittain pitää jyrkkänä vastavaikutuksena sitä vastaan. Mitä sielukäsitteeseemme tulee, ovat hänen mielestään sekä 'ykseys' että 'moninaisuus' sellaisia »cadres de l'intélligence», ymmärryksen kaavoja, joihin elävä todellisuus vain väkivaltaisesti pakoittamalla saadaan soveltumaan, »konfektsiovaatteita» eikä suinkaan mitan mukaan tehtyjä (kts lähemmin Aika 1911 s. 433 seur.) Tällaisen »mitan mukaan tehdyn» sielukäsitteen on James koettanut tuoda esiin perustavassa »Sielutieteen periaatteissaan.» Loistavassa luvussaan »tajunnan virrasta» (the stream of thought) suosittelee hän tätä kuvaa karakterisoimaan sielunelämän yleistä luonnetta. Nykyisessä kirjallisuudessa se onkin yleisesti omaksuttu.

ellauri112.html on line 100:   August Strindbergin vaikuttava näytelmä oli eilen Kansallisteatteriin koonnut täyden huoneen, joka mielenkiinnolla seurasi sangen huoliteltua esitystä. Suosionosoituksetkin, jotka kasvoivat näytös näytökseltä, olivat lopulta erittäin vilkkaita. »Erik XIV» onkin mieltäkiinnittävä ja vaikuttava näytelmä, ei vähimmin siksi, että Strindberg on voinut siihen mahduttaa niin paljon omituista, aina intohimoista itseään. Hän on siinä ikäänkuin jakanut itsensä kahtia, kahdeksi henkilöksi, joista toinen, onneton Erik-kuningas saa sielukseen kaiken sen syvän heikkouden, epäsoinnun, aina mielipuolisuuden rajoille menevän rikkinäisyyden, jota Strindberg niin runsaasti löysi itsestään; kuninkaan neuvonantaja taas, kuuluisa Göran Persson, on tosin tahto-ihminen kuin kukaan, mutta raudankovan naamarin alla on aito-strindbergiläinen kuolettavasti haavoittuva herkkyys, rakkauden tarve ja sisällinen pakko nähdä elämä alastomuudessaan, paljastaa vaikuttimien epäilyttävät sokkelot. Molempien yhteistä elämää ja toimintaa vainoaa leppymätön kohtalo. Kaikki mitä onneton kuningas tekee on takaperoista ja hullua; hänen neuvonantajansa koettaa uupumattomalla tarmolla hänen jälkiään korjata, mutta kaikki on turhaa. Kuninkaan sisällinen vihlova epäsointu ikäänkuin painaa leimansa kaikkeen mitä hän koskettaa. Miltei pirullisella nautinnolla laskee Strindberg mittaluotinsa tämän ihmiskurjuuden pohjaan saakka, joka on sitä räikeämpi, kun se on niin korkealla, että se näkyy yli maiden. »Erik XIV» on rikkinäisen selän tragedia. Jos tahtoo verrata tätä kuningashahmoa Hamletiin, huomaa heissä ulkonaista yhtäläisyyttä. Molemmilla on pää kädessä, mitääntekemätön pippeli, suuri tehtävä suoritettavana, mutta he eivät siihen pysty, parantumattoman itse-epäilyn ja heikkouden jäytämiä kun ovat. Hamletin epäilyllä on kuitenkin selvät ulkonaiset aiheensa, Erik sensijaan on itse heikkous ja epäily siksi, että hänen sielunsa on pelkkää epäsointua, että hän on tunne-ihminen, jonka tunteet ovat sirpaleina--kuten Strindberg.-- Näytelmään ja sen esitykseen saan tilaisuuden vielä palata. Mainittakoon vain, että hra Jussi Snellman oli Erik-kuninkaassa taas pitkästä ajasta saanut huomattavan osan. On iloista mainita, että hän siitä kaikella kunnialla suoriutui. Hra Puroon Göran Perssonina olisi varmaan Strindberg itse ollut tyytyväinen: se oli erinomainen luoma; esitys kohosi paikoin yli odotuksien. Hra Ahlberg Svante Sturena oli kaunis nähdä, hra Yrjö Somersalmen Peder Welamson ynnä jotkut muutkin esitykset ovat tunnustuksella mainittavat.

ellauri112.html on line 114: toskanska kolonner; ovanpå fajanskrukor med blommor.

ellauri112.html on line 151: Omantunnon soimaus perustuu Darwinin mukaan yhteiskunnallisten viettien kestävyyteen ja voimaan. Kun muut viettimme enemmänkin ovat ohimeneviä, on yhteiskunnallinen vietti alituinen, koska me aina elämme joukossa. Jos noudatamme yhteiskunnallisvastaista viettiä, joka hetkeksi saa ylivallan, kadumme jälestäpäin, koska yhteiskunnallinen vietti ajanpitkään on kestävin. Mutta samoin on myös joukoissa elävien eläinten laita. Nekin ovat aina varuillaan yhteistä vaaraa vastaan, valmiita puolustamaan joukkoa, auttamaan tovereitaan. Ne tuntevat aina vissiä suopeutta ja myötätuntoa näitä kohtaan. Ne ovat onnettomia, kun ne kauan ovat tovereistaan erillään, ja aina onnellisia kohdatessaan ne jälleen. »Ja niin on meidänkin laitamme», lisää Darwin. Collin on sitä mieltä, että tämä Darwinin toisen pääteoksen antama kuva eläinten tilasta tuntuvasti poikkeaa »Lajien synnyn» antamasta. Edellisen mukaan luonnossa valoisilla, inhimillisillä piirteillä on huomattavasti suurempi sija. Epäilemättä Darwin itse ei koskaan tullut tajuamaan tätä pääteostensa välillä olevaa eroavaisuutta. »Lajien synnyn» yksipuolinen kuvaus olemassaolon taistelusta, joka miltei oli kaikkien sota kaikkia vastaan, ei ole koskaan tullut oikaistuksi. Ja tämä teos kuitenkin tuli jäämään darwinismin raamatuksi.

ellauri112.html on line 157: Mutta tämän altruistiseen suuntaan menevän kehityksen täytyy vielä suunnattomasti mennä eteenpäin, jos mieli sivistyneen ihmiskunnan säilyä olemassaolon taistelussa. Elämän-taiston traagillinen piirre ilmenee, mitä sivistyskansoihin tulee, siinä laissa, että korkeimmalle kohonneita ihmisluokkia ja vallitsevia kansoja, jotka ovat itselleen kasanneet varallisuuden ja elämännautintojen aarteet, säännöllisesti uhkaa sangen pikainen sukupuuttoon kuoleminen. Yhteiskunnassa, missä on suuria sosiaalisia eroavaisuuksia, vaikuttaa sentähden luonnollinen valinta päinvastaiseen suuntaan kuin se mikä veisi suvun edistymiseen. On sangen todennäköistä, että kreikkalaisroomalaisen sivistyksen perikato johtui suureksi osaksi tällaisesta nurinpäisestä valinnasta: sivistyspääoma joutui sukupuuttoon kuolevalta hallitsevalta luokalta yhä enemmän alempien kerrosten käsiin, jotka tietysti eivät kyenneet sitä hoitamaan. Sama kohtalo odottaa maapallomme hallitsevaa valkoista rotua alempien rotujen suhteen. Mutta tällä uhkaavalla perikadolla on se valoisa puoli, että se näyttää altruistisen kehityksen luonnontieteellisesti välttämättömäksi. Ajanpitkään tulevat aina sortajat sorretuita heikommiksi. Yhteiskunnallisten kerrosten ja eri rotujen välisten kuilujen pikainen poistaminen on siis välttämätön; ainoastaan veljellinen yhteiskuntajärjestys, joka on sopusoinnussa korkeimpien siveellisten ja uskonnollisten ihanteittemme kanssa, voi pelastaa ihmiskunnan suunnattomasta taka-askeleesta. Edistyksen ja veljeyden ajatukset, molemmat kirkkaimmat tähdet, jotka ovat ihmisten kulkua johtaneet, kuuluvat siis yhteen luonnon välttämättömyydellä. Päästyäni selostuksessani tähän kohtaan, joka näyttää, kuinka Collin teoksessaan aikaansaa sen aatesynteesin, jonka kirjan nimi ilmaisee, voin lopettaa seuraavilla hänen omilla sanoillaan: »Biologia ja kulttuuritiede yhdessä opettavat meille, että jonkun eläinlajin tai ihmisryhmän on mahdollista jatkuvasti kohota yhä korkeammille elämäntasoille. Kysyessämme, kuinka nykyajan ihmiset saattavat tuntea olevansa liitossa jumaluuden kanssa eli sopusoinnussa korkeimman elämänvietin kanssa, joka on olentoomme asetettu, täytyy vastauksen kuulua: kaikin voimin tekemällä työtä ihmisen kohottamiseksi. Kun ihmisen esihistoria on seikkailurikasta ylenemistä yksisoluisesta limaotuksesta satumaisen pitkän astesarjan kautta sille tasolle, jolla me nyt olemme, silloin aukenee huimaava näköala ihmiskunnan tulevaisuuteen. Ja voi tuskin olla epäilemistä siitä, että uskonnollinen tunne--uskollisuuden tunne sitä kohtaan, mikä on jumalallista maailman kaikkeudessa ja omassa olennossamme--on yhä enemmän ja enemmän yhdistyvä tähän näköalaan.» (Uusi Suometar 7.9. ja 12.9.1913) * * * * *

ellauri112.html on line 170: --Jos mielikuvituksessamme käymme läpi kaikki käsitykset todellisuuden rakenteesta, mitä mahdollisesti tunnemme, on helppo huomata, että eräällä niistä on aivan erikoinen viehätysvoima ymmärryksellemme, johtuen sen erinomaisesta ainakin näennäisestä selvyydestä. Se on se käsitys, että mikä on olemassa on tyhjä tila ja siinä olevat ja liikkuvat kappaleet. Uudemmista ajattelijoista on varsinkin Henri Bergson koettanut ottaa selvää siitä, mihinkä tämän »esineellisen» käsitystavan viehätysvoima perustuu. Hän on sitä mieltä, että sen perusta itse asiassa on käytännöllinen, biologinen. Niiden syitten joukossa, jotka ovat vaikuttaneet, että juuri ihminen on kohonnut maapallon herraksi, on epäilemättä yhtenä kaikkein tärkeimmistä se, että ihminen, älynsä avulla, on oppinut käyttämään kiinteitä kappaleita työkaluina ja aseina. Ihmisen nimi ei pitäisi olla homo sapiens vaan homo faber, s.o. seppä (sanan laajimmassa mielessä). Mutta tästäpä syystä onkin ymmärryksemme niin syvästi ja pääsemättömästi rakastunut kiinteisiin kappaleisiin, esineellisyyden aatteeseen. Syvä vaisto, syvempi kuin logiikka ja tosiseikat, ajaa meitä kaikkialla viemään läpi tämän aatteen, ja jos tälle taipumukselle annetaan täysin vapaat kädet, on tulos ennakolta määrätty, nim. materialismi. Kun kreikkalainen Demokritos paljon yli kaksituhatta vuotta sitten loi ensimäisen atomiopin suunnitelman, toimi hänen ajatuksensa tämän »esineellisyyden» vaiston ajamana: miten luonnolliselta tuntui kuvailla, että kaikki oleva on pienen-pienistä kiinteistä kappaleista kokoonpantu, samanlaisista kuin ne joita me joka päivä kivien ja puupalojen muodossa pitelemme käsissämme ja jotka ovat meille niin tuttuja ja selviä. Ja sama vaisto elää meissä vielä tänä päivänä. Mutta harvoin on tämä vaisto saanut sen pahempaa kolausta kuin yllämainittujen luonnontieteen uudempien tulosten kautta. Siinä suhteessa on noilla tuloksilla kerrassaan vallankumouksellinen luonne. Jos ne vakiintuvat ja jähmettyvät totuuksiksi, on materialismin aika ikipäiviksi mennyt. Eihän meillä ole minkäänlaista mahdollisuutta saada mielikuvitustamme tyydyttävää, havainnollista, »esineellistä» käsitystä sellaisista suureista kuin eetteri eli painoton aine, elektronit, joilla ei ole massaa j.n.e. Ne ovat puhtaita käsitteitä, merkkejä, symboleja. Jos yritämme tehdä niistä jotain havainnollisia todellisuudenkuvia, syntyy ristiriitasia sekasikiöitä, jotka todistavat pelkästään »esineellisen» älyntaipumuksemme kömpelyyttä. Mutta samalla todistaa tämä kuinka suunnattoman pitkälle luonnonilmiöiden tieteellinen analyysi itse asiassa on mennyt. Se todellisuus, jota luonnontiede näissä uudemmissa tuloksissaan käsittelee, ei enää ole varsinaisesti aineellinen; se on kaukana meidän esineellisten käsitystapojemme saavuttamattomissa, todellisuutta, jota ei silmä näe eikä käsi kosketa, mutta jonka matemaatiset suhteet on noihin merkeillä ja symboleilla ilmaistu. Muinaiset pythagoralaiset sanoivat, kuten Aristoteles kertoo, että lukujen aineksista on koko maailmankaikkeus kokoonpantu. Mielestäni voi uusi luonnontiede nähdä edelläkävijänsä, ei materialistisessa Demokritoksessa, vaan Pythagoraassa. Samanlaiseen epähavainnolliseen, puhtaasti käsitteelliseen todellisuuden käsitykseen kuin Pythagoraalla näyttää olleen, tuntuu myös uusi luonnontiede johtavan. Ajatus on kaikki, niin lopettaa Henri Poincaré, meidän aikamme luonnontutkijoista kaiketi edustavimpia, erään aikaisemman teoksensa.

ellauri112.html on line 188: Kaikki tämä kuitenkin lisäyksellä kenties. Päinvastainen tulos on yhtä mahdollinen; ehkäpä kaiken tuon pyrkimyksen tuloksena on tyhjyys; ehkäpä totuus on masentava... On puhuttu niin paljon Renanin »skeptillisyydestä». Jotka tahtovat olla oikein moderneja, hekkumoivat niillä »Dyb af Skepsis» (Brandes), joita he näkevät Renanin harmittomimpienkin ajatusten alla. Muistuu mieleen »keisarin uudet vaatteet» ... Vastakkainen leiri näkee tässä epäilyssä, tässä hiljaisessa hymyssä, törkeää rienausta. Mutta oikeastaan Renan on »skeptikko» vain siksi, että hän niin mielellään tutkistelee asioita, joihin ei ajatuksemme anna mitään lopullista vastausta, joihin nähden vapaasti liikkuva pro et contra on ylin viisaus. Taasen syy siihen, että Renan alituisesti palaa uudelleen tutkistelemaan elämän ja maailman mahdollisuuksia ja tulevaisuuden perspektiivejä, vaikkei hän koskaan pääse pitemmälle kuin noihin »ehkä» ja »kenties», on luullakseni haettava hänen uskonnollisesta »dilettantismistaan». Lapsuutensa ja nuoruutensa hartaasta ja ylevästä katoolisuudesta vieraantui Renan vain järkensä, ei koskaan tunteensa puolesta. Syvä kaipaus, jolla hän jätti Saint Sulpicen seminaarin, ei hänessä koskaan sammunut. Mikään mahdollisuus ei hänelle myöhäiseen vanhuuteensa saakka ollut rakkaampi ajatella kuin se, että uskonto sittenkin olisi tosi. Viimeiseen saakka koettaa hän tieteellisesti ymmärrettyyn maailmankuvaan sovittaa uskonnollisia käsitteitä, Jumala, ylösnousemus, kuolemattomuus. Tämä alituinen ja yhä uudistuva askarteleminen perspektiivien kanssa, joista hän kuitenkin kerran on luopunut, on yhteydessä Renanin luonteen päättämättömyyden kanssa. Tämä päättämättömyys oli hänessä niin silmiinpistävä, että hänen vanha ystävänsä Berthelot saattaa epäillä olisiko Renan koskaan lopullisesti rikkonut väliänsä kirkon kanssa, ellei hänellä olisi ollut tukenaan sisarensa Henriette, voimakas, päättäväinen, syvä luonne, joka kaukaa lähettämillään kirjeillä auttoi Renanin seuraamaan vakaumustaan. Palatakseni takaisin käsitteisiin »nisus» ja »élan vital», on sanottava että ne eivät toisistaan eroa vain siinä, että edellinen on latinaa, jälkimäinen ranskaa! Renanin »nisus» laahaa alituisesti liepeissään tuote »ehkä» ja »kenties ei kuitenkaan». Renan on alituisesti tietoinen siitä, että metafyysillinen filosofia on pelkkää runoilua, mielikuvituksen leikkiä, jolla on tosin lakastumaton viehätyksensä, mutta joka on otettava cum grano salis. »Renanismin» rinnalla on »bergsonismi» karkeasti dogmaatinen. Empimättä uskoo Bergson metafyysillisiin kangastuksiinsa, jotka runollisen mielikuvituksen näkyinä kieltämättä ovat mukaansatempaavan kauniit.-- Kolmas yhtymäkohta Renanin ja Bergsonin välillä on kenties kaikista mieltäkiinnittävin. Se koskee spekulatiivisen järjen kantavuutta tiedonlähteenä ja spekulatiivisen tiedon arvoa. Renanin käsitys filosofian olennosta ja tehtävästä on kenties hieman huojuva. Mutta siinä suhteessa on se selvä, että hänen mielestään spekulatiivinen filosofia, jolla muka on oma tiedelähteensä ja omat metodinsa, on vähänarvoinen. Kaikki suuret filosofit ovat olleet suuria tiedemiehiä; Aristoteles, Descartes, Leibniz, Kant tiesivät kaiken, mitä heidän vuosisatansakin. Ne ajat taas, jolloin filosofia on muuttunut »spesialiteetiksi», ovat olleet sen alennuksen kausia. Sellainen oli myöhempi kartesiolaisuus (Malebranche), sellainen Renanin nuoruudessa Saksan spekulatiivinen idealismi. Meidän aikanamme näyttävät pitkin koko rintamaa tieteet, joko historialliset tai luonnontieteet, olevan määrätyt ottamaan vastaan filosofian perinnön. Filosofian täytyy tulla tieteelliseksi, ellei se tahdo tulla Penelopen kankaaksi, jota lakkaamatta ja aina turhaan aletaan uudelleen. Ja Renan uskoo, että sensijaan kuin edellisinä vuosisatoina luonnontieteet tuottivat parhaan aineiston filosofisille aateskeluille, »historia on meidän aikamme todellinen filosofia» (Essais de morale et de critique, s. 83).

ellauri112.html on line 229: Piirros Romaniasta löytyneessä savisessa amuletissa. Amuletti ('suojaesine') on mukana pidettävä esine, jonka uskotaan tuovan hyvää onnea tai suojaavan kantajaansa pahaa, kuten sairauksia, onnettomuuksia ja noituutta, vastaan.

ellauri112.html on line 566: Kaikki onnelliset perheet on samanlaisia, mutta jokainen onneton on onneton omalla tavallaan (Anna Karenina). Vittu nyt läjähti naamaan tosi mätä tomaatti, amer "draamakomedia" Tully 2018. Se vaikutti niin sleazylta että piti lopettaa kazominen aika alkumetreillä. Alkoi kiinnostaa mikä mua siinä oikein vaivasi. Älähtikö koira, kalahtiko kalikka? 

ellauri112.html on line 675: Tully’s like a hip millennial Marry Poppins. It all seems too good to be true. Their deepening connection hints at something that’s either eerie or profoundly healing. Are they dykes? 

ellauri112.html on line 774:     
Luonnevikojen vahvuuxia

ellauri112.html on line 776:   Mixi luonnevikoja on niin paljon ja ne kestävät isältä pojalle? Koska ne on vikoja vaan jonkun neandertaalin mielestä. Apinapesässä ne on vahvuuxia.

ellauri112.html on line 782: Anaalis-obsessiiviset tyypit jaxaa nykertää jotain pykälää tai hinkata itseään koko aika puhtaaxi. Pyhistely ja julmat säännöstöt on yxi apinoiden geenilinjoista, joka pitää lauman kurissa ja auttaa välttelemään viruslinkoja. Tämä viimeinen luonnevika on uskontojen ominta reviiriä. 

ellauri115.html on line 50: Jönsyltä pääsi hukkumaan sen Sälinkään kirjaston lainahyllystä lainaamat JJ Rousseaun postuumixi jääneet unelmat (Yxinäisen kävelijän haaveilut). Korvattuaan kirjastolle vahingon se löysi sen. Nyze on kirjaston kirjan onnellinen omistaja. Mäkin lainasin kirjan kirjastosta ihan uteliaisuutta. Muistankohan palauttaa. 

ellauri115.html on line 54: Rousseau kirosi kirjat ja kirjallisuuden elämässään moneen kertaan, mutta ei koskaan päässyt niistä eroon. Julistuksistaan huolimatta hän kirjoitti viimeiseen asti. Viimeinen eli kymmenes kävelyteksti jäi kesken, kun Rousseau kuoli heinäkuussa 1778, reilun vuoden päästä koiraonnettomuudesta. Kesken jäi uni viimeinen.

ellauri115.html on line 106:       
1728
JJ lähtee litomaan Genevestä ja viettää kulkurielämää kuin Ferdinandin poika (kz kuva). Annacyssa asuva "rouva" de Warens, katolisuuteen kääntynyt "leski" ottaa hänet "hoiviinsa". (Hmm. mitähän se Lambercierin äijä pojan kanssa puuhasi...) Sanoutuu irti protestanttisesta uskosta Torinossa, jonne hänen "suojelijattarensa" "rouva" Warens oli hänet lähettänyt.

ellauri115.html on line 153: 
1776
Epäonnistuu yrittäessään tallettaa Notre Damen pääalttarille jälkipolvia varten Dialoginsa kässärin, puolustuspuheensa. LOL! Olikohan JJ narsisti vai oliko se? Loukkaantuu koiraonnettomuudessa, kun tanskandoggi tönäisee sen epähuomiossa nurin kapealla kadulla.

ellauri115.html on line 162:   JJ Rousseau kaiken todennäkösyyden mukaan olis covert tapaus, koska sen äiti kuoli vauvana ja iskä dumppasi sen pastor Müllerin "hoiviin". Mutta voihan joku olla kumpaakin tyyppiä aina sen mukaan miten hyvin sillä menee asiat. Se pullistuu kuin purje myötätuulessa ja kiristyy kun on vastahankaista. Ehkä sitä sit on kehuttu liikaa kun se menestyy ja lytätty liikaa kun se epäonnistuu. Tärkein piirre siinä on toi me first: maailmassa ei ole ketään muuta tärkeää kuin mä, te muut te olette vaan mun onnen välikappaleita tahi esteitä. Te olette kuin Picasson pölyhiukkasia, jotka voi pyyhkästä pois mun kukonsulista tehdyllä pölyhuiskalla tai imuroida mun mustan aukon imuriin. 

ellauri115.html on line 233: Kaikki tässä maailmassa on minun osaltani lopussa. Minulle ei kukaan täällä enää voi tehdä hyvää eikä pahaa. Minulla ei ole maan päällä enää mitään toivottavaa eikä pelättävää, ja seison levollisena kuilun pohjalla, minä onneton ja surkea kuolevainen, mutta levollisena kuin ize Jumala. Tai piru, sehän asuu kuilussa.

ellauri115.html on line 266:   Onnexi sentään vanhetessaan Vihtori sai kokea suuria murheita. Hänen esikoispoikansa kuoli pienenä, tytär Léopoldine hukkui jonnekin 19-vuotiaana. Vaimo Adèle kuoli 1868 ja vähän sen jälkeen pojanpoika Georges. Sitten hän muutaman kuukauden aikana menetti molemmat poikansa, Charlesin ja Hannu-Pekan. Viidestä lapsesta ainoan eloon jääneen Adèle-tyttären mielenterveys järkkyi ja hän joutui mielisairaalaan. Jos en uskoisi sielun olemassaoloon, Hugo kirjoitti Charlesin kuoltua, en eläisi hetkeäkään kauemmin. Hugo (ehkä aiheellisesti) pelkäsi kuolemanjälkeisiä rangaistusseuraamuxia. No jäi Huugolle vielä Juliette ja 2 lastenlasta, Jeanne ja Georges. Georges oli kuolleen Georges-pojan kaima. Vihtorin viimeiset sanat olivat: Minä näen mustan aukon. Kazoi varmaan izeänsä taustapeilistä. Peililasitkaan eivät ole enää entisen veroisia. 

ellauri115.html on line 279:   No ainakin sen panee heti merkille että Montaigne on aika tyytyväinen oloonsa, se vaikuttaa epikurolaiselta. Ja se siteeraa antiikin lähteitä yhtä ahkeraan kuin masentuneempi Burton. Modernimpaa Rousseauta ei vanhat viisaudet enää kiinnosta, valistuneena romantikkona se haluaa ize kexiä, Se on myös tyytymätön osaansa ja kantaa kaunaa vihamiehille. Joku Diogenes mieluummin kuin Epikuros kävisi sen esikuvaxi. Molempia kuitenkin pohdituttaa se, mitä niistä jää jälkipolville. Montaigne huomauttaa että monia kiinnostaa maine ja omaisuus enemmän kuin elämä. Voiko heppua sanoa onnellisexi edes kunnialla kuoltua jos sen jälkeläiset on kurjia ja pennittömiä? Hyvä kymysys, pistää Darwin väliin. Montaigne peukutti sukulaisia, Rousseau oli pelkkä meemipeikko, lapset se jakoi enemmän tarvizeville. Saa toiset ne talletella pienet epelit, ne multa pitkät vain saa. 

ellauri115.html on line 316: Molemmat (Montaigne ja Rousseau) joutuivat mukavantuntuiseen unenomaiseen tilaan onnettomuudessa: Rousseau koirakolarissa ja Montaigne pudottuaan hevosen selästä. Vähän samanlainen olo taisi olla mulla silloin kun ajoin auton ojaan Korialla ja heräsin ruttaantuneessa autossa vanha palvelin pelkääjän paikalla. Kuin ihmeen kautta se ei lytistynyt. Se oli johdatusta. Vastaantulijalta meni nenä sijoltaan ja multa kortti kuivumaan. 

ellauri115.html on line 318: Koiraonnettomuudessa Jannen hampaat vääntyivät muttei mikään murtunut. Se oli johdatusta. Rousseau ei arvostanut naisia kirjailijoina. Niillä oli kirjoittamismania.

ellauri115.html on line 320:   Koiraonnettomuuden jälkeen levisi ankka, että JJ oli kuollut siihen. Voltaire kirjoitti markiisikamulleen: "JJ teki mainiosti kuollessaan. Hän toipui haavoista, jotka hänen koiraystävänsä aiheutti, mutta kerrotaan että 12. joulukuuta hän oli Pariisissa saanut päähänsä viettää Escalade-juhlaa Romilly-nimisen geneveläisen kaa, jolloin hän ahmi ruokaa kuin piru, sai vazanväänteitä ja kuoli kuin koira. Filosofi ei ole paljon minkään arvoinen." Aika hyvä etiäinen oli Voltairella. JJ kuoli ylensyöntiin vasta 2v myöhemmin. Voltaire ja Rousseau ei olleet sopuisia loppupeleissä. 

ellauri115.html on line 332:   Vittu uskonnotkin on tota samaa peliteoriaa, sillä erotuxella että tit for tat tapahtuu haudan takana. Huonolla mailalla tai pelionnella pelannut surkimus saa ylituomarilta hyvitystä kärsimistään takaiskuista kuin takarivissä korista pelannut lyhyenläntä Kimmo Koskenniemi vapaaheittoja isoveljien taklausvirheistä.  

ellauri115.html on line 364: Samoin se ettei Janne-Jaakolla ole izellään osaa eikä arpaa sitä kohdanneissa "onnettomuuxissa", et kaikki on vaan "kohtalon iskuja", jota ilkeät ihmiset porukalla sokeasti jakelevat.

ellauri115.html on line 452: Omatunto kuulemma on ennakkoluulon tulosta, mutta tiedän kokemuxesta että omatunto seuraa sitkeästi luonnonjärjestystä ihmislaeista huolimatta. Turhaan kielletään sitä tai tätä; katumus kuiskii vain väpelösti kun teemme jotain jota luonto rakastaa, ja vielä enemmän kun teemme työtä käskettyä [eli lisääntykää ja täyttäkää maa]. Teini hyvä, luonto ei ole vielä vedonnut sun aisteihin; toivottavasti pysyt kauan tuossa onnellisessa olotilassa missä luonnonäänet ovat vielä viattomia. Luonnon kuzun ennakointi on vielä pahempi juttu kuin sen vastustaminen; ensin pitää panna vastaan, jotta tiedät milloin voit antaa mennä ilman ejaculatio praecoxin syntiä.

ellauri115.html on line 472: Luulen että tää valtava mielipideviidakko syntyy ensi sijassa ihmisen älyn tylsyydestä; ja toisexi ylpeydestä. Meillä ei ole keinoa mitata tätä valtavaa konetta, emme pysty laskemaan sen toimintaperiaatetta; ei tiedetä sen johtoaatetta eikä lopullista tarkoitusta; ei tunneta izeämme, ei luontoa eikä pirtua joka sitä liikuttaa; ei tiedetä onko apinoita 1 vai monta; meitä ympäröivät läpipääsemättömät mysteerit. Nää mysteerit on järjen alueen ulkopuolella, me luullaan että päästään niiden läpi järjen machetella, mutta kaadutaan omaan oveluuteemme. Tämän mielikuvitusmaailman läpi ize kukin raivaa tiensä jota pitää oikeana; kukaan ei tiedä viekö tie perille. Kuitenkin haluumme tietää ja ymmärtää sen kaiken. Se yx asia jota emme tiedä on tiedettävän raja. Luotamme mieluummin höpsismiin ja uskomme mikä ei ole totta, kuin myönnämme ettei kukaan näe mitä oikeasti on. Ize ollaan murto-osia jostain isosta kokonaisuudesta jonka rajat on meidän ulkopuolella, murto-osa jonka luoja nakkas tienoheen riitelemään keskenään, tarpeexi turhamaisina että halutaan selvittää kokonaisuuden luonne ja meidän pelimarkat siinä.

ellauri115.html on line 647: Mutta kun, halussani löytää oman paikkani lajini keskuudessa, mä kazon eri nazoja ja miekkosia joilla ne on olalla, missäs mä oon siinä nyt? Mikä näky silmieni edessä! Missäs on se järjestys jota mä oon näkevinäni luonnossa? Luonto näytti mulla sopusoinnun ja suhteellisuuden skeneä, mut apinalaumassa ei ole muuta kuin sekaannus ja epäjärjestys. Alkuaineet on sovussa; miehet on yhtä kaaosta. Naudat riemuizevat; niiden kuningas [eli mä] on onneton. Oi Viisaus, missä on sun lakisi? Oi Kaizelmus, onx tää sun mielestä hyvä tapa hoitaa asiat? Armollinen Jumala, missä on sun supervoimasi? Mä kazon maata, ja siellä on pelkkää vitunmakua.

ellauri115.html on line 649: Uskoisitko ehkä, hyvä ystävä, että näistä synkistä aatteista ja näennäisistä ristiriidoista sukeusi mun mielessäni sublimoitu idea sielusta, jota mun ezintä ei tähän saakka ollut honannut? Kun ma mietiskelin miehen luonnetta, musta näytti että siinä on 2 eri periaatetta; 1 nosti sen etutkimaan ikuisia totuuxia, oikeuden rakkautta, ja totta moraliteettia, sellaisiin maanosiin joita viisaat tykkäävät miettiä; toinen vei sen alaspäin omaan napaansa, teki siitä aistiensa orjan, ja himojen jotka on niiden instrumentteja, ja siten vastusti kaikkea mitä edellinen periaate vinkkasi. Kun mä tunsin lähteväni kiidulle, näiden vastakkaisten motiivien kannattelemana, mä sanoin, Ei; mies ei ole 1, mä tahon ja mä en halua; mä tunne izeni samalla kertaa orjaxi ja vapaaxi miehexi; mä havaizen mikä on oikein, mä rakastan sitä, mut mä teen mikä on väärin [tän mä förbin Paavalita, sori Paavali]; mä oon aktiivinen kun mä kuuntelen järjen ääntä; mä on passiivinen kun passiohedelmät tempaavat mut mukaansa; ja kun mä annan perixi, mun suurin tuska on että mä olisin ehkä voinut vastustaa. [Muze ei ois ollut kivaa.]

ellauri115.html on line 657: Mitä enemmän mä ajattelen ajatusta ja apinan mielen luonnetta, sitä enemmän samankaltaisuutta mä nään materialistien argumenteilla ja ton sokean miehen ehdotuxella. Ize asiassa, ne eivät nää homunculusta joka kyykistelee niiden sisällä ja huutaa suulla suuremmalla vaikka vaimealla äänellä. Kone ei ajattele, siinä ei ole koneistoa eikä naamataulua joka vois tuottaa heijastuxia; jokin sun sisällä pyrkii ulos polvihousuista; avaruus ei ole sun mittapuku, miss universumi ei riitä sun sisätilaxi; sun sentimentit, sun halut, sun ahistus, sun ylpeys ennenkaikkea, on peräisin jostain muualta kuin sun pienestä hämärästä aukosta josta on niin ahdas päästä sisälle.

ellauri115.html on line 675: Jos mies on samalla kertaa aktiivinen ja vapaa [Terskaa ei lasketa, se on vaan taloudenhoitaja], se toimii omavoimaisesti kuin Dexterin henkilönostimet; se mitä se tekee vapaasti ei ole mitenkään osa Sallimuxen merkkaamaa systeemiä, eikä sitä voi panna Sallimuxen syyxi. Sallimus ei halua pahaa mitä mies tekee väärinkäyttäessään saamiaan vapauxia; eikä Sallimus estä sitä tekemästä tyhmyyxiä, [sehän on Sallimus eikä Kieltäymys] joko six että noin heiverön olion tekemä vääryys on sille pelkkää kärpäsen surinaa, tai koska se ei voisi estää sitä tekemättä vielä suurempaa vääryyttä sen vapaalle luonnolle. Sallimus teki miehestä vapaan niinet se voi valita hyvän ja kieltäytyä pahasta. Se on tehnyt sen kykeneväxi tähän valintaan jos se käyttää oikein sille annettuja kykyjä, mutta sen voimat on niin rajalliseet että vaikka siltä lähtis mopo käsistä ei se pysty häirizemään yleistä järjestystä.  Miehen tekemä paha osuu omaan nilkkaan vaikuttamatta maailman systeemiin, estämättä ihmmislajin säilymistä vastoin muun luomakunnan tahtoa. On turha valittaa et Jumala ei estä meitä tekemästä väärin, koska se on tehnyt miehestä niin mainion luonteisin että se on pannut sen toimiin sen moraliteetin jolla ne jalostuvat, niinet se on tehnyt miehekkyydestä miehen syntymämerkin.Ylin onni muodostuu izetyytyväisyydestä; jotta me tunnettas tätä izetyytyväisyyttä meidät on pantu tälle pelilaudalle vapaasti sijoittamaan pelimerkkejä, meitä kiusaa meidän passiohedelmät ja meitä rajoittaa tää omatunto. Mitä muuta ois jumalallinen voima voinut tehdä meidän puolesta? Oisko se voinut tehdä meidän luonteesta ristiriitaisen, ja antanut hyvänolon tunteen oikein tekemisestä sellaselle joka ei voi tyriä? Oisko Sallimuxen pitänyt estää miestä ilkeydestä rajoittamalla se vaistoihin ja tekemällä siitä pökiön? [No pökiön se tekikin ainakin musta, vaikka vaistot mulla on aika karkeat.] Ehei, ei niin, oi mun sielun Jumala, mä ainakaan en sua syytä siitä et mä tein susta mun selfien, et mä olisin yhtä hyvä ja onnellinen kuin mun money maker!

ellauri115.html on line 679: Meidän supervoimien sekakäyttö tekee meistä onnettomia ja ilkeitä, kuin olisimme pudonneet siniseen värisammioon pienenä. Meidän huolet, surut ja kärsimyxet on omatekemiä. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Moraaliset pahat on epäilemättä miehen thötä, ja fyysiset pahat ei olis mitään ilman meidän paheita jotka aikaansaattaa ne. Vanhuus ja kuolemakin tuli siitä alkuperäisestä tunaroinnista [hmm, entäs elukat? Oliko niilläkin omat aatamit ja eevansa? No, ketä kiinnostaa.] Eikö luonto ei ole antanut ymmärtää mitä tarvizemme hengissä pysyäxemme! Eikö ruumiin kärsimys ole merkki siitä että tää kone on epäkunnossa, ne rabotajet, tarvii huoltoa= Kolema ... eikö ilkeät myrkytä oman elämänsä ja meidän muidenkin? [Lue: mä en ole niitä ilkeitä.] Kuka sitäpaizi haluaisi elää ikuisesti? [Häh? Eikö se ollut justiinsa poinzina? Onx tää nyt sitä kerettiläisyyttä? No, luetaanpa eteenpäin.] Kuolema on lääke pahaan jonka hankit izellesi; luontoäiti ei anna sun kärsiä loputtomiin. Alkeellisesti elävällä hepulla on tosi vähän kärsimyxiä! Sen elämä on melkein kokonaan vapaa kärsimyxistä ja passiohedelmistä [lukuunottamatta paarmoja ja hyttysiä, ne on vittumaisia ilman housuja]; se ei pelkää eikä tunne kuolemaa; jos se tuntee sen, kärsimyxet saa sen haluamaan sitä; sixe ei ole mikään paha juttu sen silmissä. Jos me vaan oltais tyytyväisiä omaan oloomme niin ei meillä olis mitään syytä valittaa [Laittamattomasti sanottu, Janne. Leukavasti laukaistu.]; mutta haeskellessamme mielikuvitushyvää me löydetään tuhansia oikeita pahoja. Hän joka [hehe] ei kestä vähän kipua saa kärsiä kovasti. Jos mies menee rapakuntoon harrastuxissa, koitat parantaa sitä lääkkeillä; sen pelkäämään pahaan tulee lisäxi sen tuntema paha olo; kuoleman ajatus tekee siitä kamalaa ja kiirehtii sen tuloa; mitä enemmän koitamme välttää sitä, sitä enemmän ajattelemme sitä; ja me mennään elämästä läpi peläten kuolemaa, syyttäen luontoa pahoista jotka me ollaan ize hankittu vittuilemalla sen laeille.

ellauri115.html on line 685: Miehet sanovat että Jumala ei ole velkaa naudoille. Mun mielestä se on velkaa niille kaiken mitä se lupasi niille kun se teki ne. Etköö sinää muiista mitää sinää lupaasit? Kun se antoi niille hyvän idixen ja pani ne haluumaan sitä, se lupasi että ne saa sen myös. [Häh?] Mitä lähemmin mä tutkin omaa napaani, sitä huolellisemmin mä mietin ja sitä selvemmin mä luen tämmöisiä sanoja: "ole oikeudenmukainen niin olet onnellinen". Mut eihän se niin mene nykymenolla, ilkeät menestyvät ja oikeamielisten [lue mä] sorto eikun jatkuu. Huomaa miten vihaisia me ollaan kun tää odotus ei toteudu. Omatunto kapisee ja napisee luojalleen; se nalkuttaa sille: "Sä petit mua!"

ellauri115.html on line 693: Mutta mitä sellainen elämä sit on? Onx miehen sielu luonteeltaan kuolematon? Enpäs tiedäkään. Mun äärellinen ymmärrys ei ymmärrä ääretöntä; emmä tajua ikuistakaan. Miten mä voin sanoa juuta tai jaata sellaisesta mistä mulla ei ole hölkäsen pöläystä? Mä uskon että sielu jatkaa menoa kun ruumis katoaa, koska se on välttämätöntä yleisen järjestyxen säilyttämisexi; kuka tietää riittääkö tää siihen että se on ikuista? Kuitenkin tiedän että ruumis väsyy ja tuhoaa hajoomalla osiinsa, mutten voi kuvitella että tietoinen luonne voi sillä lailla hajota, ja kun en voi kuvitella miten se voi kuolla, oletan eze ei kuolekaan. Kaikki tää olettelu on lohduttavaa eikä mitenkään kohtuutonta, mixmä pelkäisin hyväxyä sitä? No voihan aika käydä pitkän päälle vähän pitkäxi heitellessä hevosenkenkää sädekehällä. Parasta ottaa mun kirjat mukaan, että on jotain hyvää lukemista edes.

ellauri115.html on line 695: Mä olen tietoinen sielustani; mä ihan tunnen sen ja ajattelen sitä tuon tuostakin; mä tiedän mikä sen on vaikken tiedä mitä se oikeasti on; mä en voi järkeillä asioista jota mä en tunne. Se minkä mä tiedän on että mun henk.koht. identiteetti riippuu mun muistista, ja että ollaxeni sama mun ptää muistaa et mä olin olemassa. Mä en muistaisi kuoleman jälkeen millanen mä olin elävänä ellen mä muista miltä musta tuntui ja mitä mä tein; enkä epäile että just sen muistaminen tulee olemaan hyvisten palkkio ja pahisten kidutus. Tässä maailmassa sisäinen tietoisuus uppoaa innokkaiden passiohedelmien hälinään jotka estää katumisen. Miehuuden harjoituxesta seuraava nöyryyytys ja häpeä estää näkemästä sen charmia. Mut kun vapautuneina ruumiinaistien illuusioista silmäilemme iloisina ylintä pomoa ja ikuisia totuuxia jotka siitä valuvat; kun kaikki meidän sielunvoimat on hereillä järjestyxen kauneuteen ja me ollaan täysin uppoutuneita vertaamaan sitä mitä tuli tehtyä siihen mitä olis pitänyt, niin silloin omantunnon ääni pääsee täyteen volaan nupit kaakossa; silloin puhdas riemastus joka tulee izetyytyväisyydestä, ja terävä katumus izensä nolaamisesta ratkaisee ylivoimaisella tunteella mikä tulee olemaan kunkin omavalmisteinen osa kuonpuoleisessa. Hyvä ystäväiseni, älä kysy onko siellä muita ilon tai kärsimyxen aiheita; mä en tiedä kun en ole käynyt kazomassa vielä; tää minkä mä voin kuvitella riittää mulle lohdutuxexi tässä elämässä ja saa odottamaan kärsimättömästi seuraavaa. Mä en sano et hyviä palkitaan, sillä mitä suurempaa hyvää voi tosi hyvä olento kuvitella kuin olla niinkuin kotonaan? Mut mä sanon kyllä että hyvät tulevat olemaan onnellisia, koska niiden money maker, kaiken oikeudenkäytön ylin auktoriteetti, joka on tehnyt ne tunteilemaan kykenevixi, ei ole tehnyt niitä kärsiskelemään; sitäpaizi, ne ei ole käyttäneet vääriin vapauttaan maan päällä eikä muuttaneet kohtaloaan oman vian takia; kuiteskin ne ovat kärsineet tässä elämässä ja kyllä se niille hyvitetään seuraavassas. Tää fiilis ei luota niinkään miehen ansioihin, vaan hyvän ideaan, joka näyttää musta kuuluvan jumalan peruskokoonpanoon. Mä oletan vaan että järjestyssäännöt pysyy voimassa ja että Jumala ei kuseta.

ellauri115.html on line 701: Kun meidän ohimenevät tarpeet on ohize, ja meidän hullut halut lepäävät, pitäisi tulla loppu meidän passiohedelmistä ja rikoxista. Voiko puhdas sprii kyetä perversseihin tekoihin? Kun ne ei enää tarvi mitään, mix ne olis enää edes ilkeitä? Jos ne on vapaita meidän karkeista aisteista, jos niiden onni koostuu toisten olioiden kazelusta kuin Kim Young Unilla, ne voi vaan haluta mikä on koreaa; ja se joka lakkaa olemasta pahis ei voi koskaan olla kurjimus. Näin mä ainakin olen taipuvainen ajattelemaan vaikken mä ole ihan hirveesti yrittänyt tulla mihkään johtopäätöxeen. Jumalauta, teidän armonne, hyvä herra, mitä sä päätätkin mä läpytän; jos sä päätät panna pahojen päät ikuiselle pölkylle, olkoon mun puhheeni mitätön; mut jos näiden katuminen ajan mittaan sattuis päättymään, jos niiden kärsimyxet loppuisi, ja jos ne sais saman rauhan kuin minäkin, niin mä kiitän ja kumarran, kiitos siitä oikein kovasti. Eix ilkeäkin ole mun veljeni? Ei kai mun tarvi olla kuonpuoleisessa sen vartija? On munkin monasti tehnyt mieli tehdä niinkuin se. Päästäpä kuule se pahasta ja vapauta se pahasta hengestä; anna sen olla lähes yhtä onnellinen kuin mä; sen onni ei tee mua kateexi, vaan lisää vaan mun omaani.

ellauri115.html on line 705: Jumala on intelligentti, mutta miten älykäs? Mies on älykäs kun se järkeilee, mut Korkeimman Tiedustelijan ei tarvize järkeillä; ei sillä ole premissejä eikä johtopäätöxiä, ei sillä ole edes lauseita. [Sillä on vaan yxittäisiä sanoja.] Korkein tiedustelija on kokonaan intuitiivinen, se näkee mitä on ja mitä pitäis olla; kaikki totuudet on sille 1 ja sama, kuten kaikki paikat on vaan 1 paikka ja koko aika vaan 1 sekuntti. Miehen voima käyttää keinoja kuten Viagraa, jumalan voima on omavoimainen. Kirkas valo jo kävelyvauhdissa. Jumala voi koska se tahtoo; sen tahto on sen haba. Jumala on hyvä; tää on varma nakki; mutta mies löytää onnensa oman tiiminsä menestyxessä. Jumalan onni on järjestyxenrakkaus, se on anaalis-obsessiivinen psykopaatti. Sillä järjestyxellä se pitää yllä olevaa, ja yhdistää osia toisiinsa kuin leegoja. Jumala vaan on; tästä mä oon varma. God is just, eli jumala vaan on. Ich bin nur. Se seuraa sen hyvyydestä [vai oliko se toisinpäin?]; miehen vääryys ei ole Jumalan työtä, vaan sen omaa; se moraalinen oikeus joka on filosofien tavallinen moite Sallimuxelle on mulle todistus sen olemassaolosta. Mutta miehen oikeus on että jokainen saa ansionsa mukaan; Jumalan oikeus muodostuu että se vaatii meiltä tiliä siitä mitä se on meille antanut.

ellauri115.html on line 713: Meidän tekojen moraliteetti on vaan tuomioita jotka ize muodostamme niistä. Jos hyvä on hyvä, sen pitää olla hyvä meidän sydämen pohjamudissa yhtä hyvin kuin meidän teoissa; ja eka palkinto oikeudessa on tietoisuus että me toimitaan oikeuden mukaisesti. Jos moraalinen hyvä on meidän luonnon mukaista, mies voi olla mielenterve ja hyväkuntoinen kun hän on hyvä. [OK, tää kaveri ei niele perisyntiä, pää pois! huutaa patakuningatar.] Jos ei ole niin, ja jos mies on lunnostaan paha, se ei voi lakata olemasta paha madännyttämättä luonnettaan, ja hyvä siinä on luonnottomuutta. Jos se on tehty harmittamaan kamu-luotujaan, kuten susi on tehty nielemään saaliinsa, hamaani mies olisi yhtä vääristynyt otus kuin säälittävä susi; ja pelkkä miehuus aiheuttaisi katumusta. [Vittu Janne vedä välittömasti käteen, tää on taas tätä homo-on-homolle-susi tuubaa! Onnex onnex susi ei sentään ole sudelle yhtä homo.]

ellauri115.html on line 720: Tässä maailmassa on paljon pahoja miehiä, mutta on vähän näitä kuolleita sieluja [But cf. Gogol op.cit.] jotka jahtaa vaan omaa etua, tunnottomina kaikelle joka on oikein ja hyvin. Me riemuitaan epäoikeudenmukaisuudesta vaan kun se on meidän oman edun mukasta [ditto oikeudenmukaisuudesta; useimmille "epistä" tarkoittaa nimenomaan että on ize jäänyt pitelemään tikkua]; jokaisessa muussa tapauxessa toivotaan että viattomia suojellaan. Jos me nähdään joku väkivallanteko tai epäoikeudenmukaisuus kaupungissa tai maaseudulla, meidän sydämmet liikuttuu heti pohjia myöten välittömästä kiukusta ja vihasta, joka käskee meitä menemään apuun sorretuille [tosin kummat on niitä sorrettuja on ihan kazojan silmässä]; mut meitä hillizee vahvempi velvoite, ja laki ottaa meiltä oikeuden suojella viattomia. Toisaalta, jos joku armon tai avokätisyyden teko sattuu silmään, mitä kunnioitusta ja rakkautta se herättääkään meissä sivustakazojissa! Exme sanota izellemme "mä olisin voinut tehdä ton izekin, muttei sattunut olemaan kukkaro mukana"? Mitä se meille meriteeraa oliko 2000v sitten yx mies oikeassa tai väärässä? ja me luetaan samalla innolla antiikin historia kuin eilisen lehteä. Mitä Catalinan rikoxet on mulle? En mä siitä uhritu. Mixmä sitten kammoxun sen rikoxia ihankuin se tulis tänään telkasta? Me ei vihata pahoja vaan sen takeen mitä ne tekee meille, vaan koska ne on vaan pahoja. Eikä me haluta vaan olla ize onnellisia, vaan me halutaan meidän kaverienkin olevan lähes yhtä onnellisia, eikä tää onni paljon haittaa meidän omaa onnea, jos se on kohtuu pienempi se vaan kasvattaa meidän onnea. Loppuvetona, haluammepa tai emme, me säälitään onnettomia; kun me nähdään niiden kärsivän me kärsitään vähän izekin, ei me niitä mieluusti kazella. Jopa pahimmilla pahixilla on vähän tätä vaistoa, ja se usein johtaa ne ristiriitoihin. Ryöväri joka ryövää turistin, antaa sen liian isot vaatteet köyhille; julmin murhaaja antaa hajusuolaa pyörtyneelle naiselle.

ellauri115.html on line 724: Heitä kaze kaikkiin maailman osakuntiin; lue jokainen historianide; keskeltä näitä omituisia ja julmia palvonnan muotoja, näiden hämmästyttävän moninaisten tapojen ja tottumusten joukosta löydät aina samat oikean ja oikeuden ideat; kaikkialla samat moraliteetit, samat hyvän ja pahan ideat. Vanah pakanismi synnytti kauheita jumalia jotka alennettiin sittemmin perkunoixi, jumalat jotka vaan tarjosivat ylimmän onnen kuvana rikoxia tehtävixi ja himoja tyydytettävixi. Mutta turhaan pahe lähti jumalten kämpästä niiden henkkarit mukana; moraalivaisto ei hyväxynyt niitä miehen sydämmeen. Kun Juppiterin rivoiluja juhlittin, Xenokrateen pidätyskykyä kunnioitettiin; siivo Lukretius ihaili häpeämätöntä Venusta; julkea roomalainen uhrasi Pelolle; se kuzui jumalaa joka leikkas isältänsä kikkelin, ja kuoli mukinoitta oman isänsä käsissä. Mitä arvottomimpia jumalia palvoi jaloimmatkin heppulit. [En nyt viizi tässä mennä Barukin mainizemiin puupääjumaliin.] Pyhä luonnonääni oli kuuluvampi kuin jumalien ääni, se voitti kunniasijan maalla ja kaupungissa; se näytti lähettävän syyt ja syylliset yhtä lailla taivaaseen. [Häh?]

ellauri115.html on line 752: Mun lapsi! Jospa jonakin päivänä tuntisit mikä taakka poistuu kun, stikun sä oot luodannut ihmisajatusten turhuuden ja maistanut hapanta passiohedelmää, löydät lopulta ihan käden ulottuvilta viisauden kinttupolun, tämän elämän pakkotyön palkkion, sen onnen lähteen jota et uskonut löytäväsi. JOkainen luonnonlain velvollisuus, jonka miehen vääryys oli melkein hinkannut pois mun sydämmestä, on kaiverrettu sinne, toisen kerran sen ikuisen oikeuden tähden joka panee mulle nää verot ja kazoo miten mä maxan ne. Mä tunnen izeni vaan Lujaapierevän instrumentixi, joka haluaa hyvää, joka esittää sitä, joka tekee juttuja mun omaxi hyväxi kunhan mä jelpin sitä, ja käytän näennäistä vapauttani oikein. Mä alistun sen järjestämään järjestyxeen, varmana että yx päivä mä vielä nautin siitä ja löydän siitä onneni; sillä mitä makeampaa iloa on kuin tää, et tuntee olevansa ratas kellossa missä kaikki toimii kuin hieno sveiziläinen kronometri? Kivun saalinakin kestän sen kärsivällisesti muitaen, että se loppuu pian, ja että se tulee ruumiista joka ei edes ole mun. Life is hard and then you die. Jos mä teen salaa jonkun hyvän työn, mä tiedän et partiojohtaja näkee sen, ja mun käytös tässä maailmassa on etumaxua tulevaan. Kunmä kärsin epäoikeutta, mä sanon izelleni, että Lujaapierevä joka tekeee kaiken oikein palkizee muzit myöhemmin; mun kivulias tarpeenteko, mun köyhyys, tekee vaan kuolemasta vähemmän sietämättömän. Sen vähemmän on siteitä katkottavana kun mun vuoronumero tulee nahkurin orrelle.

ellauri115.html on line 754: Mixmun sielu on mun aistien alainen, ja vankina tässä bodyssa jossa se on orjuutettuna ja ryppääntyneenä pienexi rytyxi? Enpäs tiedäkään; onko Lujaapierevä nyt tietoinen mun tilanteesta? Mut mä voin ilman hätiköintiä uskaltautua esittämään vaatimattoman arvauxen. Mä sanon izelleni: jos miehen sielu olis pysynyt vapaana ja viattomana, mitäs ansiota sitten olis sillä eze olis rakastanut ja totennut järjestystä joka oli jo aikaansaatuna, järjestystä, jota se ei edes olis voinut yrittää häiritä? Se olis onnellinen toki toki, mutta sen onni ei voisi saavuttaa ihan hekumanhuippua, nimittäin hyveellisyydestä tulevaa ylpeyttä, ja hyvän omantunnon läpytystä sisällä; se olis vaan kuin jotkut enkelit, ja varmastikin hyvä mies on jotain enemmän kuin ne, nehän on vaan Lujaapierevän lakeijoja ja ovimiehiä. Kuolevaiseen ruumiiseen sitaistuna siteillä jotka ovat yhtä merkillisiä kuin vahvoja, sen huoli tän ruumiin ylläpidosta houkuttaa sielua ajattelemaan vaan izeään, ja antaa sille mielenkiinnon aiheen joka on vastakkainen asioiden yleiselle järjestyxelle, jonka se kyllä voi vielä tietää ja rakastaakin vähän; tässä tilanteessa vapauxien oikeasta käytöstä tulee samalla kertaa ansio ja sen palkkiio; siinä se valmisteleee izelleen loputonta onnea, vastaustaessaan maanpäälisiä passiohedelmiä ja seuratessaan alkuperäisiä GPS-lukemia. 

ellauri115.html on line 756: Jos vieläpä siinä matalassa asemassa mihin meidät on asetettu tässä elämässä meidän ekat impulssit on aina hyviä, jos meidän paheet on omatekoisia, mix me valitettaisiin että ne on meidän mestareita? Mix me syytettäisiin Luojaa pahoista jotka ollaan ize luotu, ja vihollisia jotka me ollaan ize aseistettu izeämme vastaan? Äh, jätetään mies pilaamattomaxi; se huomaa olevan aina helppoa olla hyvä ja se on aina onnellinen ilman katumuspilleriä. Syylliset, jotka sanoo että ne on ajettu rikollisuuteen, on valehtelijoita yhtä paljon kuin pahantekijät; miten ne voi jättää huomiotta että niiden valittama heikkous on niiden omaa työtä; että niiden aikaisimmatkin törkeydet oli niiden oman tahdon aikaansaannosta; että toivomalla kiusauxeen lankeemista ne lopulta antaa niille perixi tahtomattaankin ja tekee niistä vastustamattomia? Epäilemättä ne ei voi enää välttyä olemasta heikkoja ilkimyxiä, mutta niiden ei tarvinnut tulla heikoxi ja ilkeixi, izepä hyppäsivät siihen siniseen maalisammioon. Doh, miten helppoa olis pitäämopo käsissä ja passiohedelmät piilossa, tässäkin elämässä, jos silloin kun tavat ei vielä olleet muodostuneet, mieli laajentumisvaiheessa, olisimme voineet pitää kiinni sellaisista jutuista kuin meidän olis pitänyt, arvostaaxemme oikein sitä mitä ei tiedetä; jos me oikeesti haluttaisiin oppia, ei vaan six että loistettaisiin toisten silmissä, vaan että meistä tulis viisaita ja hyviä ihan luonnonmenetelmällä, et me oltaisiin onnellisia maxaessamme veroja. Tästä työhuoneesta tulee ikävystyttävä ja tuskaisa, koska me ei edes yritetä sitä ennenkuin me ollaan jo paheen ruostuttamia ja passiohedelmien orjia. Meidän tuomiot ja meidän arvon mittatikut määräytyy ennenkun meillä on tietoa hyvästä ja pahasta, ja sit me mitataan kaikkia asioita tällä väärällä mittatikulla, eikä arvosteta mitään sen oikeasta hinnasta. [Joo tää on taas tätä keskustaoikeistolaista "oman onnensa seppä" sepustusta. Kylnää sit on ennustettavia!]

ellauri115.html on line 758: On semmoinen ikä kun sydän on vielä vapaa, mutta innokas, levoton, ahne onnellisuudelle jota ei vielä tunneta, onnellisuudelle jota se ezii uteliaana ja epäilevänä; aistien pettämänä se pitkän päälle lasettuu tyhjän onnellisuuuden näköispazaan varaan ja ajattelee eze on löytänyt sen muttei olekaan. Mun omassa tapauxessa nää harhakuvat kesti tosi pitkän ajan. Alas harhakuvat! liian myöhään mä pääsin niistä perille, enkä mä ole täysin onnnistunut voittamaan niitä vieläkään; ne kestää yhtä kauan kuin tää kertakäyttöbody josta ne nousevat. Jos ne johtaa mut harhaan, mä en ainakaan enää usko niitä; mä tiedän mitä ne on, ja vaikka mä annan niille perixi, mä halvexin izeäni samalla; mä en pidä niitä mun onnen päämääränä, pikemminkin päinvastoin, sen esteenä. Mä kaipaan aikaa jolloin ruumiin kettingeistä vapautettuna mä saan olla oma izeni, yhtä izeni kaa, enkä enää repeile kahtia, kun mä riitän yxin izelleni onnexi. Sillä aikaa mä oon onnellinen meidankin elamassamme, sillä mä en paljon välitä sen pahoista jutuista, joihin mulla izelläni on tosi vähän syytä, kun taas kaikki oikeasti hyvä on vaan musta izestäni kii. [Nyt nyrjähti Jannella taas pahasti. Tämmöstä sillä aina on, ei se kyllä ole kovinkaan vilpitön.]

ellauri115.html on line 760: Noustaxeni mahollisimman paljon jo nyt tähän onnen vahvuuden ja vapauden tilaan, mä jumppaan tois paljon ylevässä mietiskelyssä. Mä tarkastelen miss universumin järjestystä, en toki selittääxeni sitäin jollain turhalla zydeemillä, vaan kumartaaxeni sitä lakkaamatta kuin pieni ongenkoho Bielenseessä, ja pokkuroidaxeni viisaalle Tekijälle joka paljastaa izensä siinä. Mä parittelen sen kaa; mä upotan kaikki mun voimat sen jumalalliseen esanssiin; mä hämmästyn sen ystävällisyyttä, mä kiittelen sitä ja sen lahjoja, muttemmä kyllä rukoile siltä mitään. Mitä mä siltä pyytisin - eze muuttais luonnon järjestystä, tekis ihmeitä mun hyväxi? Pitäskö mun, joka olen sitoutunut ennen kaikkea rakastamaan tota järjestystä jonka se on organisoinut viisaudessaan ja ylläpitää kuin huoltomies, pitäiskö mun haluta eze järjestys menee sekaisin pienen minun takia?  Ei, sellainen ajatelematon rukous ansaizisi selkäsaunan mieluummin kuin suopeutta. Enkä mä pyydä siltä voimaa menetellä oikein; mixmä pyytäisin siltä jotakin jota se on jo mulle antanut? Exe antanut mulle omantunnon just six että mä rakastaisin oikeistoa, järjen että mä nään järjestyxen, ja vapauden valita just sen? Jos mä teen pahaa ei mulla ole mitään veruketta; mä teen sen omasta vapaasta tahdostani; jos mä pyytisin sen muuttavan mun tahtoa, mä pyytäisin siltä just mitä se pyytää multa; se olis sama kun pyytäis sen tekevän työt ja mä saisin palkkion; [juu tässä pilkistää taas tää omavanhurskautuspykälä]; jos mä olisin tyytymätön osaani mä en haluis enää olla mies, vaan jotain muuta typerää niinkuin nauta, vaimo tai enkeli, eli pyytää epäjärjestystä ja pahaa. Hei sä oikeuden ja totuuden torvi, armollinen ja sulokas Jumala, mä luotan suhun ihan kybällä, ja mun sydämmen halu on - että sun tahto toteutuu. Kun me 2 yhdistetään tahtomme, siitä tulee hyvä; mä teen mitä sa tahdot, ja mä jaan sun menestyxen; mä uskon että mä saan jo förskottina sen superonnellisuuden joka on hyvyyden palkkio.

ellauri115.html on line 792: Molempia narsistityyppejä yhdistää tunteiden säätelyn vaikeus ja puutteellinen kyky empatiaan. He ovat kiintymystyyliltään vältteleviä ja turvattomia sekä kohtuutonta kritiikkiä jakelevia puolisoita äitejä ja isiä. Ne voivat helposti jopa potkaista lapset löytöeläinklinikalle. Voidaan sanoa että suurellinen narsisti vahingoittaa käytöxellään muita, haavoittuva narsisti myös ja ennen kaikkea izeään. JJ tuli vanhemmiten katumapäälle ja eziskeli turhaan kadonneita poikasiaan. 

ellauri115.html on line 834: A specimen of Fontaine's mal à propos remarks. A brother of Boileau, who was a doctor of the Sorbonne, pronounced one day, before La Fontaine and two or three others, a long eulogy upon St. Augustine. The fabulist, whose mind had been running upon a very different author, and who had but little idea of the distinction to be observed between writers on sacred and profane subjects, interrupted the doctor to ask whether he thought St. Augustine a greater genius than Rabelais. The theologian contented himself with the reply, “Take care, M. La Fontaine, you have put on your stockings the wrong side out!” Sepalus on persepuolella. 

ellauri115.html on line 902: 49. Sentähden kyllä taidetaan ymmärtää, ettei ne ole jumalat, jotka itseänsä, ei sodasta eikä muusta onnettomuudesta, varjella taida. 


ellauri115.html on line 925: 72. Oi sitä onnellista ihmistä, joka on vanhurskas, jolla ei yhtään epäjumalaa ole! ei se tule nauruksi eikä pilkaksi. 


ellauri115.html on line 1197: Lisää tietoa Teofrastos Välipakan kirjasta Luonteita. N. jota hallizee minän julkinen puoli kiinnittää vitusti huomiota mitä muut siitä ajattelevat. Se mäystää jotain häpeän tunteita ja oman onnensa varaan joutumisen pelkoja. Se muuttaa arvojaan mielipiteitään jopa uskontoa. Peittää raivoisasti huonommuudentuntoa kehuen izeänsä maailman parhaaxi. Kokee izensä hylätyxi ja yxinäisexi. Varsinkin vanhetessaan tuntee elävänsä eri maailmassa kuin muut. Se voi heittäytyä passiivisexi ja lakata ottamasta kantaa. Se vieraantuu läheisistään, luovuttaa ja masentuu. Kopioi nuotteja ja kerää kasveja. JJ ilmielävänä tunnustusten jatkovarresta.

ellauri115.html on line 1203: Nää luonnekuvauxet on vaivaannuttavan osuvia. Vähän kyllä epäilyttää että tää ois aina vaan huonon kasvatuxen tulosta. Mä luulen pikemminkin että tää on 1 apinoiden tiimipelien käypä pelitapa, jolla voi hyvinkin olla hyvä lisääntymismenestys. Ne huonot kasvattajat ovat olleet samanlaisia paskiaisia, jotka kasvattavat vielä yhden yhtä menestyvän mulkeron, kuin Olli Lokin huolellisesti valvovat Henry David Thoreau-henkiset lokkivanhemmat Rauharannan laiturilla. Olli Lokki leikki Calle Carlsonin kanssa Tunturikadun lattialla tinasotilailla. 

ellauri117.html on line 49: Ce recueil de réflexions et d’observations, sans ordre et presque sans suite, fut commencé pour complaire à une bonne mère qui sait penser. Je n’avais d’abord projeté qu’un mémoire de quelques pages; mon sujet m’entraînant malgré moi, ce mémoire devint insensiblement une espèce d’ouvrage trop gros, sans doute, pour ce qu’il contient, mais trop petit pour la matière qu’il traite. J’ai balancé longtemps à le publier; et souvent il m’a fait sentir, en y travaillant, qu’il ne suffit pas d’avoir écrit quelques brochures pour savoir composer un livre. Après de vains efforts pour mieux faire, je crois devoir le donner tel qu’il est, jugeant qu’il importe de tourner l’attention publique de ce côté-là; et que, quand mes idées seraient mauvaises, si j’en fais naître de bonnes à d’autres, je n’aurai pastout à fait perdu mon temps. Un homme qui, de sa retraite, jette ses feuilles dans le public, sans prôneurs, sans parti qui les défende, sans savoir même ce qu’on en pense ou ce qu’on en dit, ne doit pas craindre que, s’il se trompe, on admette ses erreurs sans examen.

ellauri117.html on line 82: Olen joskus nähnyt sellaisten nuorten vaimojen pikkutemput, jotka teeskentelevät tahtovansa imettää lapsiaan. He osaavat järjestää asiat niin, että heidän muka on pakko luopua tästä mielijohteesta; taitavasti he osaavat asettaa niin, että puoliso, lääkäri ja etenkin äiti kieltää heiltä tuon velvollisuuden täyttämisen. Aviomies, joka uskaltaisi suostua siihen, että hänen vaimonsa imettäisi lastansa, olisi huutavassa hukassa. Hänestä tehtäisiin murhaaja, joka muka tahtoo päästä irti vaimostaan. Olkaa siis varovaiset, hyvät aviomiehet ja uhratkaa kotirauhanne hyväksi isänrakkautenne!  Ja isänvaistonne!  Jos vaimo ei anna ehkä vauva voisi imuttaa.

ellauri117.html on line 97: Turhaa puhetta! Ei edes kyllästyminen seuraelämän huvituksiin saata palauttaa tuota onnellista tilaa.

ellauri117.html on line 99: On kuitenkin joskus olemassa hyvänluontoisia nuoria naisia, jotka tässä suhteessa rohkenevat vastustaa muodin valtaa ja sukupuolensa parjaushuutoja, täyttäen hyveisellä pelottomuudella tämän luonnon heille määräämän suloisen velvollisuuden. Oi jospa heidän lukunsa lisääntyisi sen siunauksen viehätyksestä, joka on suotu tuota jaloa menettelytapaa noudattaville! Perustuen mitä yksinkertaisimman järkitoiminnan päätelmiin sekä tekemiini havaintoihin, joita en koskaan ole vääriksi huomannut, rohkenen luvata tällaisille äideille vahvaa ja pysyvää kiintymystä heidän miestensä puolelta, vilpitöntä ja todellista rakkautta heidän lastensa puolelta, kanssaihmisten kunnioitusta ja arvossapitoa, onnellisia synnytyksiä ilman pahoja seurauksia, lujaa ja jäntevää terveyttä ja lopuksi tuon ilon, että kerran näkevät omien tyttäriensä noudattavan heidän esimerkkiään ja että heitä mainitaan muille esikuvana.

ellauri117.html on line 111: Lapsi viettää täten kuusi tai seitsemän vuotta naisten hoidokkaana, ollen heidän ja omien oikkujensa uhrina; ja sittenkuin sille on opetettu yhtä ja toista, s.o. sittenkuin on rasitettu sen muistia joko sellaisilla sanoilla, joita se ei voi ymmärtää tai seikoilla, jotka ovat vallan hyödyttömiä, sittenkuin on tukahutettu sen luontaiset taipumukset niillä intohimoilla, jotka siinä on herätetty, jätetään se tällaiseksi keinotekoiseksi olennoksi muuttuneena opettajan käsiin; tämä antaa lopullisen kehityksen niille keinotekoisuuden iduille, jotka huomaa jo varsin reheviksi, ja opettaa sille kaikkea, paitsi itsetuntemusta, paitsi itsenäistä toimintakykyä, paitsi elämisen ja onnelliseksi tulemisen taitoa. Kun sitten tämä lapsi, ollen orja ja tyranni samalla, pää täyteen ahdettuna tietoja, mutta vailla järkevyyttä, yhtä heikkona ruumiiltaan kuin hengeltään, työnnetään ulos maailmaan ja kun se silloin paljastaa kykenemättömyytensä, ylpeytensä ja kaikki paheensa, niin silloin surkutellaan inhimillistä kurjuutta ja nurinkurisuutta. Mutta siinä erehdytään; sillä tuollainen ihminen on ainoastaan meidän oikkujemme kasvattama; luonnon luomana ihminen on vallan toisenlainen.

ellauri117.html on line 164:       Er stand seinem sexuellen Trieb wie jedem anderen Teil seiner Persönlichkeit feindselig gegenüber. Er beharrte darauf, den Geschlechtsakt als eine Strafe für die Wonnen des vertraulichen Umgangs mit einer Frau anzusehen. Es schauderte ihn, wenn er sich seine Eltern gemeinsam im Bett vorstellte, und er zitterte bei dem Gedanken, selbst diese eheliche Pflicht ausüben zu müssen. Diese Gefühle behinderten ihn natürlich sehr, wenn er um eine Frau warb. Was für ein gehemmter Teenager.

ellauri117.html on line 353:       Äisky ja Pertin eka tyttöystävä, Jessie Chambers, kävi tiukkaa vapaapainia Pertistä. Molemmat naiset oli justiinaluonteita, ja halusivat "länkyttää Pertin hengiltä". Sexin "mysteereihin" sen vihki 23-vuotiaan apteekkarinrouva Alice Dax. Hiän kertoi, miten se näki Pertin runkkaamassa runon kimpussa. Hiän "antoi perää Pertille", auttaaxeen sitä löytämään riimejä. Pertti jätti Jessien löydettyään toisen ystävättären, sexuaalisesti puoleensavetävämmän Louie Burrowsin. Louie oli vetävästä kirkkoveneestä huolimatta liian "kirkollinen". Kaikki 3 jäivät läähättämään Lawrencen perään. 1912 Pertti lätkäänty Frieda Weeklyyn ja karkas viikkolehden kanssa jonnekin. Frieda oli aatelinen professorin rouva, joka jätti 3 lasta koska Pertti oli niin ihana. Frieda oli jättimäinen valkyyria, jonka kanssa Pertti sai otella monen monta erää. Lautasia särkyi monta tusinaa. Pertti oli aika toxinen:

ellauri117.html on line 411: Fitzgeraldien avioliitto oli sekava – sekä tuhoisa että rakentava. Fitzgerald hyödynsi vaimonsa voimakasta ja mahtailevaa luonnetta kirjoituksissaan.

ellauri117.html on line 528:   Ehdotan sellasta mallia, jossa piirteitetään ensin ulkonäköä, ja sitten otetaan kustakin piirrekombinaatiosta esimerkkikynäilijä, ja sijoitetaan muut sitten lähinnä vastaavaan lokeroon tässä lokerikossa. Lisätietoa albumissa 121. Muistettakoon myös kreikkalaisia sisäerityxen lajeja (pernainen, verinen, sapekas ja limainen), vaikka ne onkin enemmänkin luonnetyyppejä. Useimmiten luokituxissa on kolme vaihtoehtoa kuin pienellä Likert-asteikolla tai kellokäyrässä, outlierit voi sit mennä jommallekummalle laidalle.

ellauri118.html on line 148: Jos yrität samastua sexuaalisuuteen, et ole yksin. Vaikka kaikesta tiedämme tänään, on monia, jotka tuntevat silti kadonneensa sexuaalisuudestaan. He eivät tunne olevansa yhteydessä mihinkään. Se voi tuntua toisinaan turhauttavalta.

ellauri118.html on line 152: Jotkut ihmiset saattavat olla siellä miettimässä, miksi toisten on löydettävä sana kuvaamaan tunteita. No, olen täällä kertomaan niille ihmisille miksi. Jokainen haluaa tuntea olevansa jonnekin. He haluavat tuntea olevansa ymmärretty ja hyväksytty.

ellauri118.html on line 154: Siksi etsimme tiettyä sanaa kuvaamaan itseämme. Jos et tiedä mitä sexuaalisuutesi on, se voi saada sinut tuntemaan itsesi hieman kadonneeksi. Kun opit nimen jollekin, joka kuvaa sinua täydellisesti, olet kuin löytänyt validoinnin tunteistasi.

ellauri118.html on line 358: The choir of youse in the trashy mosquito net!		Teidän kuoronne risassa hyttysverkossa!				

ellauri118.html on line 438: Willie van Peer, kognitiotieteellisten sovellusten edelläkävijä kirjallisuustieteessä, empiirisen lukijatutkimuksen puolestapuhuja ja elitistisen formalismin ponnekas vastustaja, pohtii kirjallisia teemoja käsittelevässä artikkelissaan, miksi juuri uskottomat aviovaimot ovat kaunokirjallisuudessa alati toistuva aihe. Van Peer perusteleen aiheen (tai teeman, hän ei erottele näitä kahta käsitettä) suosiota sen emotionaalisella ja kognitiivisella potentiaalilla: moraalisen valinnan ja sen mahdollisten seurauksien luoma jännite riittää kantamaan pitkääkin kertomusta. (Van Peer 2002, 256–258.) Väitän, että kysymys on kuitenkin ennen kaikkea narratologinen: kielletyn romanssin kirjallista traditiota on pitänyt ja pitää edelleen hengissä mielten lukemisen ja konstruoimisen halu, ja nämä intohimot ovat erottamattomasti kytköksissä kerronnallisiin strategioihin. No entäs se darwinistinen tosiseikka, että poikasista 5-15% syntyy käenmunista? Eiköhän se riitä tuomaan tälle teemalle pysyvää mielenkiintoa?       

ellauri118.html on line 494: They´re puffy as it is, dear.			Ne on pulu turvonneet jo muutenkin.

ellauri118.html on line 568:   Toivottavasti kohta selviää mitä noi muut illuusiot sit on. Veikkaan että alku, keskikohta ja loppu, joka mielellään on onnellinen. Mixmä en tykännyt Flensburgista mutta tykkäsin mustasta Lupinista? 1) huumorittomuus 2) kiipijyys. 3) ärsyttävä salakähmäisyys. En pidä trillereistä vammasista enkä mystikasta, pidän reilusta kostosta ja mätkinnästä. Satu missä hyvät ei oo liian hyviä eikä pahat pahoja eikä kehkään oikeasti satu.

ellauri118.html on line 607: Virginia Woolf piti Aphra Behniä ensimmäisenä naiskirjailijana, joka todisti, että nainenkin saattoi ansaita rahaa myös kirjoittamalla, ehkä uhraamalla joitakin miellyttäviä ominaisuuksia; ja näin vähitellen kirjoittamisesta ei tullut pelkästään merkkiä hulluudesta ja seonneesta mielestä, vaan se oli asia, jolla oli taloudellista merkitystä ainakin miehille.

ellauri118.html on line 613: Veijari-näytelmän erään päähenkilön - Willmoren - esikuvana oli Behnin pitkäaikainen rakastettu John Hoyle. Willmore on henkilöistä kaikkein epäluotettavin, hän on koko ajan valmis uusiin naisseikkailuihin, mutta myös hän rakastuu lopulta. Hänen sydämensä voittaa iloluontoinen ja seikkailunhaluinen Hellena, jonka oli tarkoitus ryhtyä nunnaksi. Willmore (Hellenalle): Ja me menemme tuonne sisään pyhän miehen pakeille, joka näyttää meille mitä osaa. Etkö vapise kun hetki lähestyy? Hellena: En enempää kuin sinä ennen miekanmittelöä tai rajuilmaa. Willmore: Sinä uljas tyttö, minä ihailen rakkauttasi ja rohkeuttasi. Mennään, mitään ei pelkää se, joka uskaltaa kohdata aviovuoteen myrskyt.

ellauri118.html on line 710: Thee too transported hapless Swain,			Sä liiankin innokas onnen vaihdokas,

ellauri118.html on line 711: Found the vast Pleasure turn´d to Pain :		Huomaat jättionnen vaihtuneen tuskaxi:

ellauri118.html on line 797: Madeleine de Scudéry, pseudonyymi Sapho (15. lokakuuta 1607 Le Havre, Ranska – 2. kesäkuuta 1701 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen kirjailija. Madeleine de Scudéry, jonka aatelinen isä oli kotoisin Provencesta, asui yhdessä veljensä, kirjailija Georges de Scudéryn kanssa vuoteen 1655, ja oli hänen tavoin [tapoinensa? höh] kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän omaksui aikakauden tyylisuunnan, ns. presiöösin tyylin, ja jo ennen kuin hän vuonna 1644 lähti veljensä mukana Marseilleen, hän kävi markiisitar Catherine de Vivonnen salongissa Hôtel de Rambouillet´ssa, kuten hän Fronde-kapinan jälkeen kuului Hôtel de Nevers´n ja Hôtel de Créquin kantavieraisiin.

ellauri118.html on line 844: The relation was equally sincere on the part of Mme. de La Fayette, though she was by nature more self-contained and reserved. But this reserve gives way to the strength of her feelings when in 1691, tormented by ill-health and knowing that her end is not far off, she writes to Mme. de Sévigné: "Croyez, ma très-chère, que vous êtes la personne du monde que j'ai le plus véritablement aimée."

ellauri118.html on line 903: »Sinä olet myynyt itsesi tekemään sitä, mikä on pahaa Herran silmissä. Sen tähden Herra sanoo näin: ”Minä saatan sinut onnettomuuteen. Minä lakaisen sinut pois ja hävitän Israelista miespuoliset jälkeläisesi, niin suuret kuin pienetkin. Minä teen sinun suvullesi niin kuin tein Jerobeamin, Nebatin pojan, suvulle ja Baesan, Ahian pojan, suvulle. Tämän teen siksi, että olet herättänyt minun vihani ja johdattanut Israelin tekemään syntiä. Missä koirat nuoleksivat Nabotin verta, siellä ne nuoleksivat sinunkin vertasi ja portot peseytyvät siinä! Ja koirat ovat syövä Isebelin Jisreelin vainioilla! Sen Ahabin jälkeläisen, joka kuolee kaupungissa, syövät koirat, ja sen, joka kuolee muurien ulkopuolella, syövät taivaan linnut.”»

ellauri118.html on line 905:   Taas viattomat lapset saavat kyytiä (tosin onnexi vaan miespuoliset).

ellauri118.html on line 913: »Oletko huomannut, miten Ahab on nöyrtynyt minun edessäni? Koska hän on noin nöyrtynyt, minä en tuo onnettomuutta vielä hänen päivinään. Vasta hänen poikansa aikana minä saatan hänen sukunsa onnettomuuteen».

ellauri118.html on line 946: Among the many changes made to the original book, one of the most noticeable is how two characters — Serena Joy and Commander Waterford — are played by much younger actors than expected. 35-year-old Australian actress Yvonne Strahovski plays Serena, while 46-year-old Joseph Fiennes was cast as the Commander. 

ellauri118.html on line 956: "She was so astonishing in her audition," Miller said. "She made me feel sorry for Serena Joy, which is seemingly an impossible task. I felt bad for her. She was so wonderful and terrifying. And she's quite tall, so that works really well with Lizzie who is more small. Serena Joy wears heels and Lizzie doesn't. To have this towering viking standing over her ... she's physically intimidating." Yvonne is a whip-strong woman. Lizzie [Elizabeth Moss] is also quite strong but on the pudgy side. The two of them together, you feel like, 'I'd love to see them go toe-to-toe in a cage match.'" A mud fight with nothing on, now that would be the thing. Maybe in the next season, stay tuned.

ellauri118.html on line 1066:   Näin veisasi paha ryppyinen läskinaama Danny kohdellessaan kaltoin juoppoa Armi Aavikkoa n. 20 vuoden ajan kunnes Armi kuoli keuhkokuumeeseen. Peggy ei mainize Nickin alla sanaa rakkaus, se toisi huonoa onnea. Se sanoo vaan: työnnä, maxoin runsaasti. Pentti pentti, työnnä vielä sentti.

ellauri119.html on line 48: Primary (pre-Christian) meaning is not possbile to determine, but probably it was "that must be preserved whole or intact, that cannot be transgressed or violated," and connected with Old English hal (see health) and Old High German heil "health, happiness, good luck" (source of the German salutations Sieg Heil, Heil Hitler). 

ellauri119.html on line 89: connected to a god or a religion, religious and morally good, informal —used in phrases that show surprise or excitement. See the full definition for holy in the English Language Learners Dictionary

ellauri119.html on line 246:   Yhteiset unelmat. Unelmat kohottavat meidät arjen yläpuolelle. Tulee pyhäpäivän tunnelma. Yhdessä haaveileminen lisää suhteisiimme ripauxen ihmettä. Haaveillaan yhdessä tulevasta menestyxestä: lapsista, vaurastumisesta, viimeisestä matkasta. Sullahan oli useitakin poikia, liekö enää elossa muita kuin se kuopus, jonka kuzuit takas kuolleista. Unelmoidaan rauhasta, onnesta ja ilosta. Kun sulla sitä piisaa vaikka muille jakaa, voisit siitä vähän meillekin pistouvata. Ja vähän vähemmän noita itikoita näin juhannuspyhixi. Jollet pane pahaxesi. Kiitos. Anteexi. Ole hyvä. Älä nyt suutu. 

ellauri119.html on line 364:     onnetts_Luxurieux_%281892%29_de_Pietro_Aretino%2C_2.jpg" width="50%" />

ellauri119.html on line 477: Sternberg says that intimacy refers to "feelings of closeness, connectedness, and bondedness in loving relationships," passion refers to "the drives that lead to romance, physical attraction, sexual consummation, and related phenomena in loving relationships" and decision/commitment means different things in the short and long term. In the short-term, it refers to "the decision that one loves a certain other", and in the long-term, it refers to "one's commitment to maintain that love."

ellauri119.html on line 481:       Non love The absence of any of the three types of love. No connection. Indifferent to relationship.

ellauri119.html on line 508:     Feels strong physical and emotional connection through the relationship.

ellauri119.html on line 599: No ei Sean Connerykaan ollut kummempaa kuin kehonrakentaja rekkakuski muurarinsälli kuten Jerry Cotton ja ruumisarkkujen viimeistelijä. Roger Moore toimi sodan jälkeen miehitysvaltojen pikku kapiaisena Saxassa ja miesmallina.

ellauri119.html on line 775: Asked what she thought of Reagan, Ayn Rand replied, “I don’t think of him. And the more I see, the less I think of him.” For Rand, “the appalling part of his administration was his connection with the so-called ‘Moral Majority’ and sundry other TV religionists, who are struggling, apparently with his approval, to take us back to the Middle Ages via the unconstitutional union of religion and politics.” Rand’s primary concern, it seems, is that this “unconstitutional union” represented a “threat to capitalism.” While she admired Reagan’s appeal to an “inspirational element” in American politics, “he will not find it,” remarked Rand, “in the God, family, tradition swamp.” Instead, she proclaims, we should be inspired by “the most typical American group… the businessmen.”

ellauri119.html on line 793: Randin ajattelussa jokainen on oman onnensa seppä, eikä ryöstäjä-pummeilla ole oikeutta vaatia osaansa "yhteisestä kakusta". Rand piti altruismia eli epäitsekkyyttä vääränä ja tuhoisana moraalina. Hän toivoi tulevansa muistetuksi uskonnon suurimpana vihollisena.

ellauri131.html on line 110: – Syömme päivällistä ”Sicherheitissa” (SS-organisaation tiedustelupalvelu), jonne juuri on saapunut komentaja, Obersturmbannführer tohtori Erich Isselhorst. Pitkä komea urheilijalta näyttävä mies... Keskustellessa joku sanoo, että yhteinen taistelu bolsevismia vastaan yhdistää meitä, muisteli Tenkku. Seurustelu SS-miesten kanssa oli Tenkun mukaan kaiken kaikkiaan miellyttävää.

ellauri131.html on line 394: Tää lyömätön argumentti on sama kuin uskonnoissa yleensä. Rhonda Byrnen jungilainen luonnettyyppi on ESTP (tää kerrottiin vahingossa jo albumissa 98, kun Rhondasta ei ollut vielä mitään havaintoa).  

ellauri131.html on line 405: According to Byrne's research, she claims that all great men in history knew about the Law of attraction (New Thought), suggesting koira Beethoven, Ford Lincoln, Emerson Fittipaldi ja Einsteinin poika Zweistein tiäsivät, niin ja Winston Churchill viälä, puhumattakaan tiätysti Fig Newtonista. (Herää kymysys, mix just nää?) Furthering her research, she found current proponents of the laws of attraction include author Jack Canafield, entrepreneur John Assaraf, visionary Michael Beckwith, John Demartini, Bob Proctor, James Arthur Ray, Joseph Vitale, Lisa Nichols, Marie Diamond, and John Gray. Ketäs nää kaikki onnelliset on? Ei jaxa googlata.

ellauri131.html on line 461:   J.K. 22.03.2022	kazottiin ihan vahinkokaupalla amerikkalainen elokuva nimeltä The Secret: Dare to Dream, joka oli saanut Netflixissä Seijan suositusprosentixi 83%. Se oli samalla myös elokuvan sokeripitoisuus: nelikymppisellä langanlaihalla charity case naisella Louisianassa oli kokonaista 2 kosijaa, joista se pitkään mietittyään valizi jeesusmaisemman, joka oli sen lento-onnettomuudessa kuolleen lasten isän kexijäkaveri. Molemmat lesken kosijoista oli kyllä ihan sika kilttejä, mutta toinen oli vaan kouluja käymätön ravintoloizija ja kaiken kukkuraxi 50% vinkuintiaani. Jeesusmaisempi oli 100% white anglo saxon protestant ja vielä ammattikorkeakoulun professori, joka lisäxi oli ihan wokumaisen näppärä handyman ja hit it off aivan loistavasti lesken lasten kaa. (Vähän huolestuttavankin hyvin 16 vuotta täyttävän sakkolihan kaa, mun mielestä, vatkata nyt yhdessä salt taffyja ja natustella s'moreja!)

ellauri131.html on line 465:   Ja sitten ovikello soi, ja KAIKKEIN PARAS osa: pikku Bessy saa ennakko joululahjana toivomansa OIKEAN PONIN Bray-sedältä, uudelta iskältä. Ja kaikki tämä vain koska Bray oli lukenut Rhonda Byrnen kirjan (tai ainakin tän filmin kässärin, joka perustuu Rhondan Salaisuus-sarjan kirjoihin)! Kelaa vaan kuinka onnellisexi tämä kaikki tekee Rhonda Byrnen! Eikö se osoita kuinka oikeassa Rhonda on! Hän on löytänyt onnen salaisuuden, ja jakaa sitä meille muillekin ihan kohtuuhinnalla. Kiitos Rhonda!

ellauri131.html on line 490: Tony auttaa  hoitoja vaan tiedostamaan ongelmiensa todelliset syyt ja alkuperät keskittymättä ongelman seuraukseen. Ja näiden haasteiden tiedostaminen on koko asian ydin, se on avain rajattomuuteen, täyteyteen, onnelliseen elämään ja todelliseen vapautumiseen.

ellauri131.html on line 509:   
Turpiin vaan ja onnea

ellauri131.html on line 515: Olen onnekas ihminen! Minulle tapahtuu aina hyviä asioita! Työni on upeaa, parisuhteeni on upea, olen itsekin upea! Eteeni tulee odottamatta mielettömiä tilaisuuksia! Olen niin onnekas!

ellauri131.html on line 523: Ilmiö oman ajattelun kaikkivoipuudesta ja materiaalisesta onnesta, jota sen avulla voi saavuttaa, on ollut olemassa jo ennen Tiktokia. Ilmiöstä on puhuttu sekä manifestointina että vetovoiman lakina, eivätkä kaikki siihen uskovat ole teinejä tai parikymppisiä. Muun muassa tv-juontaja ja yrittäjä Vappu Pimiä puhui aiheesta toukokuussa Anna-lehdessä:

ellauri131.html on line 580: Manifestoinnissa ei tosiaan toivota maailmaan pysyvää rauhaa, vaan itselle pikaisesti rahaa. Sosiaalinen media voimistaa halua nopeaan materiaaliseen onneen.

ellauri131.html on line 605: Muttas mikäs siinä, jos joku tulee onnelliseksi, jonkun laukun kanssa, niin sen kun vaan, sehän on oikeastaan aika halpa kikka. "Risto"

ellauri131.html on line 639: Marianne: Elokuun alussa olin palannut viinin ja teeveemoskan pariin. Rahat oli lopussa. Universumin shekki oli katteeton. Napsautin tvn päälle. Kardashianit riitelivät Kanyen Kimille ostamista vaatteista. Self help on vaarallista jos rakastaa elämistä pilvilinnoissa. Self help on bisnestä. Isoa bisnestä. Se myy onnentunnetta.

ellauri131.html on line 746: In addition to the criminal conviction, Trudeau was also ordered by the FTC to pay a $37 million dollar fine in relation to fraud charges connected with the same book. Trudeau never payed the fine, claiming he was "penniless" and "homeless," despite the fact that he was living in a "14,000-square-foot rented mansion" and was still getting $180 haircuts at Vidal Sasson. He was eventually sentenced to 10 years in prison, which he began serving in March of 2014.  

ellauri131.html on line 876:   Jotkut harjoituxista olivat niin hulluja, että välillä mietin kuvataanko meitä piilokameraan. Kazokaa mitä näiden ensimmäisen maailman ongelmien kanssa painivien hölmöläisten pitää tehdä tullaxeen onnellisixi, juontaja sanoisi kameran näyttäessä meitä silittelemässä sisäistä lastamme esittäviä samettityynyjä.

ellauri131.html on line 918: Marianne hokaa: Olin alun alkaen pitänyt izeanalyysiä hyödyllisenä. Muze ei mennytkään niin. Mitä enemmän kaivelin napaani, sitä enemmän nöyhtää löytyi.  Yhtäkkiä kaikki näytti selkeältä! Olin käsittänyt koko self helpin väärin. Minun tulisi keskittyä olemaan hyvä ihminen sen sijaan että yrittäisin olla onnellinen! Mariannen äiti sanoi toivovansa kuoltuaan hautajaisissa sanottavan ettei se ollut tehnyt vahinkoa kellekään. Oliko se vaatimaton tavoite vai kunnianko himoinen?

ellauri131.html on line 1026: Sonnet 73

ellauri131.html on line 1051: Paas heittäen pitkä varjo meridiaanille,	Leg deinen Schatten auf die Sonnenuhren,	Aurinkokelloihin nyt varjos heitä 

ellauri131.html on line 1089: Ce bruit mystérieux sonne comme un départ.		Tää omituinen jyske on kuin lähtölaukaus.

ellauri132.html on line 67: Saksassa syntynyt Tolle sanoo perheensä jättäneen Saksan hänen ollessaan 13-vuotias, minkä jälkeen  välittömästi hän opiskeli Lontoon yliopistossa. Hän opiskeli lyhyen ajan myös Cambridgen yliopistossa vuonna 1977 mutta ei tehnyt maisterintutkintoaan valmiiksi. Hän on kertonut esikoiskirjansa johdannossa, kuinka hän oli 29-vuotiaaksi asti masentunut ja ahdistunut, kunnes hän sai yhtäkkisen valaistuksen ja pääsi eroon peloistaan. Sen jälkeen hän kierteli Lontoota onnellisena irtolaisena. Hän vaihtoi etunimensä Eckhartiksi 1200-luvulla eläneen teologin Mestari Eckhartin mukaan ja lähti kiertämään Englantia henkisenä valmentajana. Sen jälkeen Tolle muutti Vancouveriin ja julkaisi esikoisteoksensa vuonna 1997. Sen jälkeen kun Oprah Winfrey oli muutamaa vuotta myöhemmin esitellyt kirjan televisio-ohjelmassaan, kirjasta tuli myyntimenestys. Myös hänen seuraavat teoksensa nousivat Yhdysvaltain myyntilistojen kärkeen.

ellauri132.html on line 102: "- Kundilta ei tullut edes textaria. Törkeää." Naiset marssivat ohi suuttuneen näköisinä. Kuinka hölmöjä me ihmiset olemme. Suutumme mitättömästä. Tää on mindfulnessiä. Koirat ovat aina niin iloisia. Ne eivät tarvi onnellisuuteen muuta kuin nurmikentän ja kepin. Koiragolfia. Ajattelin äitiä ja tunsin niin suurta rakkautta että olin poxahtaa. Pystyin näkemään että kaikella oli tarkoitus. 

ellauri132.html on line 189:       Siis mä näytän teille oikeet kynäilyvinkit ammattilaisilta, ml Stephen King, William Goldman, Pixar’s Emma Coats, Kurt Vonnegut, Joss Whedon, Neil Gaiman, and George Orwell. Alkuperäiset säännöt ja kaavio löytyy mun "Kynäilijöille" Pinterest-taululta.

ellauri132.html on line 191: 	    [Panen merkille että näistä 7 kirjailijasta ainoastaan Vonnegutilta ja Orwellilta olen jotain lukenut, Stephen Kingin jotain kirjaa aloitin mutten jaxanut. Loput on tuiki tuntemattomia. Enkä mä Vonnegutia enkä Orwelliakaan kovin korkealle arvosta, tendentiöösejä keskinkertaisuuxia. Seuraava on Vonnegutin kirjasta Harrison Bergeron:

ellauri132.html on line 200: Here, Vonnegut is influenced by his early work as a journalist. His sentences are short and easily understood so as to be largely accessible. A dystopian setting enhances his social and political critique by imagining a future world founded on absolute equality through handicaps assigned to various above-average people to counter their natural advantages. A similar subject can be found in L. P. Hartley's dystopian novel Facial Justice from the previous year of 1960.

ellauri132.html on line 202:   Yet Vonnegut also punctuates his dystopia with humor. Even the most horrifying scenes are underlined by jokes or absurdity. When the news announcer is supposed to read a news bulletin he has to hand it to a nearby ballerina because of his speech impediment, and the ballerina then alters her voice to a "grackle squawk" because it would be "unfair" to use her natural voice, described as a "warm, luminous, timeless melody". This absurdity highlights the madness of the world of "Harrison Bergeron".

ellauri132.html on line 213: Topeka: When the Kansas Supreme Court takes up the school finance case next week, it might well ponder a futuristic story from the 1960s by science fiction satirist Kurt Vonnegut.

ellauri132.html on line 219: “Nobody was smarter than anybody else,” the attorneys quoted Vonnegut as writing. “Nobody was better looking than anybody else.

ellauri132.html on line 221: But in a telephone interview Wednesday, Vonnegut told the Journal-World that the students’ attorneys may have misinterpreted his story.

ellauri132.html on line 223: “It’s about intelligence and talent, and wealth is not a demonstration of either one,” said Vonnegut, 82, of New York. He said he wouldn’t want schoolchildren deprived of a quality education because they were poor.

ellauri132.html on line 227: Vonnegut on vitun ääliö. Tyypillinen newyorkilainen jenkkijutku. Joskus niiden olis paras kuolla.

ellauri132.html on line 239: …sama miten viattomia ne on. Sulla voi olla yleiskäsitys mitkä konfliktit ja vastuxet sä heität hahmoille, mut apinoiden empatia rajoittaa sitä. Kuitenkin meistä parhaat tulee paskimmista taustoista, niinkuin vaikka Kardashianit. Se voi tuntua ilkeältä, mut "älä tee elämää liian helpoxi päähenkilölle", kuten William Goldman ehdottaa. Jos sä tahdot että me oikeasti rakastetaan sun hahmoa, sun pitää tehdä kuten Kurt Vonnegut sanoo:

ellauri132.html on line 248: …kerta hieno kieli vaan häirizee. No tää ohje on vähän joka iikalla. Tietysti, sua opetetaan aina käyttämään kuvakieltä luovassa kirjoittamisessa. Ja kyllähän sä tottakai haluut luoda tunnelmaa lukijoille kuvilla ja sen sellaisella. Kuiteskin, monet kirjailijat inttävät etteisun pitäis käyttää pitkiä sanoja, erikoisia sanoja, useita sanoja missä yhdelläkin selviää. Tajuunhan mä tän, tuleehan siitä ongelmia jos kuvaa 'lämpimästi' vs. vaan sanoo sen; koska ei pitäis koskaan käyttää adverbeja. Kuiteskin, Orwellista Kingiin, ne on kaikki yhtä mieltä ezun pitäs pitää kieles yxinkertaisena. Kurt Vonnegut termentää:

ellauri132.html on line 260: …älä koko maailmalle. Mun piti nauraa kun mä luin Vonnegutin apstraktin metaforan keuhkokuumesta “maailman nussimisena”. Se sekotti mut tolla, mut muut käsitteli just samaa asiaa. Niiden tavat sanoa se oli järkevämpiä. Loppuviimexi sun ei tarvi tehdä jokaista lukijaa onnellisexi, on joitakuita joiden pitää lukee se, ihan paineella, toisia jotka kritisoivat sitä, ja kolmansia joille se ei vaan ole niiden juttu. Sen ei pitäis estää sua kertomasta sun stooria. Samalla lailla, sulla on niitä jotka kiittää sitä, elää siitä, seuraa sua, ostaa kaikki sun kirjat, ja suosittelee niitä muille. Älä murehdi mistään niistä. Kirjoita yhdelle pirsoonalle jonka ajattelet jaxavan lukea sen loppuun. Älä välitä kestäkään muusta Stephen King suosittelee ezä:

ellauri132.html on line 389:   Vaik dystopiatarinat usein näyttää missä vika, ne ei välttämättä johda mihkään muutoxeen. Älä ikinä unohda että fiktiiviset dystopiat on vaan väritettyjä versioita siitä jossa me jo eletään. Tää meidän tohina on just sitä traumaattista tasapäistävää maailmaa jota Ayn Rand, Ray Bradbury, George Orwell, and Kurt Vonnegut Jr. jo ennusti, missä on vitusti tätä tyhmää tasa-arvoa. Mä ainakin unelmoin olevani kasan huipulla eräänä päivänä.

ellauri132.html on line 426: Yeah, mä oon varrrma ettezä ollut koskaan tullut ajatelleex tätä kun sä suunnittelit tota perfektiä sexikästä, höyryisää ja tahmeata yötä sun kirjassa. Mun armeijasiippa on opettanut siitä mulle kaiken. Joo, on ne märkiä ja klähmäisiä enemmän kuin 1 tavalla! Just kuten muukin sun tarinassa jonka sä haluut olla aitoa, sä haluut tästä aitoa, myöskin. Tää voi olla vaikeampaa niille joilla ei ole mun sexikokemuxia. Mä suosittelen ezä luet terveysoppikirjoja, sexioppaita ja muitten eroottisia tarinoita mallixi. Äh, mitä vittua, kazo pyykkikorikaupalla pornoleffoja! Se on helpompaa ja visuaalisempaa. Ole rehellinen ja anna sexin heijastaa hahmojesi todellista luonnetta. Seuraavista Ms. Donovanin sanalistoista on ollut mulle paljon apua.

ellauri132.html on line 642: Dramaattisen kysymyxen luonne informoi juonta ja millanen stoori siitä tulee. Uhkaako hahmoja jokin ulkoinen vai sisäinen? Vai onko se vuoroon ulkona vuoroon sisällä kiihtyvässä tahdissa? Mitä genreä tarinasta tulee? Sulla on 7 vaihtoehtoa:

ellauri132.html on line 644:     Tragedia. Tragediassa, sun päähenkilön pitäis kärsiä suurehko onnen muutos — melkein aina hyvästä pahaan, onnellisesta surulliseen. Traagisten hahmojen pitää kärsiä.

ellauri132.html on line 650:     Rääsyt rikkauxixi. Muistathan Tuhkimon? Se oli mies. Klassinen keijutarina seuraa yxinkertaista rääsyt rikkauxixi-juonta: päähenkilö on tallattu, köyhtynyt, tai muuten haasteellinen, ja sarjalla tapahtumia— joko maagisia, kuten Harry Potterissa, tai todentuntuisempia, kuten kirjassa Suuria odotuxia — saavuttaa menestyxen. Tämmöisessä juonessa on silti usein onnellinen loppu.

ellauri132.html on line 665:   Eikä, palkinto-Booker oli joku riistäjä Booker McConnell Karibialta. In 1972, winning writer John Berger, known for his Marxist worldview, protested during his acceptance speech against Booker McConnell. He blamed Booker's 130 years of sugar production in the Caribbean for the region's modern poverty.

ellauri132.html on line 731:     Luke ja June asuu onnellisina kahden leevelin bungalowissa. Ja sit eräänä päivänä, outo vihree Serena Joy näkyy taivaalla. Ja kanisteri laskeutuu maahan niiden takapihalle, ja siitä tulee lonkeroitu hirviö nimeltä Komentaja Waterford. Mitä ne tekevät?

ellauri132.html on line 733:     Luke ja June asuu onnellisina kahden leevelin bungalowissa. Muzit Luke alkaa epäillä: Pettääkö June sitä Waterfordejen kaa? Piteleekö Serena Junea X-asennossa sillä aikaa kun Komentaja Waterford availee housunnappeja? Zingg! Zingg! Zingg! Dojongjong!

ellauri132.html on line 735:     Luke ja June asuu onnellisina kahden leevelin bungalowissa. Sit Luke huoma et June on oudon hajamielinen osan aikaa yöstä ja sille on tullut outo tapa nukkua kylpyammeessa verhot alhaalla. Mitä on tapahtunut? Mitä on noi oudot valkeet myssyt kaapissa? Mitä on noi nilkkapituiset punaiset halatit? Voisko olla että Junesta on tullut käsineito? Mitä Luke nyt tekee? Karkaako se Kanadaan ja nai vanhan painoskunigattaren? Entä lapset? Mitkä lapset? Onko kelläkään näistä ollut lapsia?

ellauri132.html on line 737: Luke ja June asuu onnellisina kahden leevelin bungalowissa, mutta niillä on rahat lopussa. Mitä ne tekevät? Mä tiedän ehdottaa Margaret. Kirjoitetaan löysä jatko Käsinukkeen ja räjäytetään sillä Booker-pankki! Tai ainaskin puolet siitä.

ellauri132.html on line 895: Sie konnte nicht mehr sehen, nicht hören und sterben nicht,		Se ei enää nähnyt kuullut eikä onnexi haistanut,

ellauri132.html on line 929: Soll Jeder die Augen wenden hinauf zum Sonnenlicht.			nakertavista kivuista pitää kaze kääntää aurinkoon.

ellauri132.html on line 987: Sie wollte nicht erwachen an ihrem Freudentag. —			No eihän hiän herännyt enää tänä onnen päivänä —

ellauri133.html on line 46:       Tässä albumissa jatkuu kazaus netin säälittävän onnettomiin kynäilijäohjeisiin. Kirjalle on käymässä kuin tossa kansikuvassa: ei kukaan osta sellaista vain lukeaxeen, mukana pitää tulla feikkipuhelin ja huulikiiltoa.

ellauri133.html on line 250: Myöhemmin Henry ja hänen jenginsä löytävät Benin ja kiduttavat tätä. Ben kuitenkin pakenee metsään ja juoksee sieltä pitkin puroa, jonka varrelta hän löytää Billin ja hänen kaverinsa. Yksi Henryn jengiläisistä Patrick Hockstetter eksyy viemäriin ja joutuu Sen tappamaksi. (Top tykkänään! tässä oli passiivi! p.o. Se tappaa sen.) Kaverukset yrittävät parantaa Benin haavan, mutta eivät saa ostettua siihen tarvikkeita. He kohtaavat Beverlyn. Eddien palatessa kotiin hänen kimppuunsa hyökkää Neibolt Streetin autiotalon kohdalla sairastunut spitaalinen, jonka jälkeen hän kohtaa Pennywisen. Beverly taas kuulee Derryssä kadonneiden lasten huutoja kylpyhuoneen lavuaarista. Hänen aiemmin leikatut hiuksensa sitovat hänet lavuaariin kiinni, joka peittää hänet yltä päältä vereen. Hänen isänsä ei taas näe verta, joten hän luulee Beverlyn seonneen. Bill kohtaa Georgien kellarissa, jossa Pennywise yrittää tappaa hänet.

ellauri133.html on line 259: Eräänä syksyisenä päivänä, Se ilmestyy ja vie Beverlyn mukanaan. Bill organisoi pelastusoperaation ja he palaavat Neibolt Streetille. Samaan aikaan, Se manipuloi Henryn tappamaan isänsä veitsellä, jonka Henry menetti jahdatessaan Beniä. Hän tekeekin niin televisio-ohjelman yllytyksen vuoksi ja muuttuu psykopaatiksi. Ystävykset laskeutuvat vanhaan kaivoon viemäreihin pääsemiseksi, mutta Miken kimppuun hyökkää Henry. Mike onnistuu lyömään Henryä kivellä ja Mike tönäisee Henryn kuiluun, jonne hän putoaa. Stan haavoittuu, kun maalauksesta tuttu nainen yrittää syödä hänen naamaansa. Bill taas eksyy seuraamaan Georgieta paikkaan, mihin monet lapset ovat todennäköisesti kadonneet. Loput ystävyksistä saapuvat samaan paikkaan, jossa he löytävät katatonisessa tilassa olevan Beverlyn. Ben saa hänet havahtumaan suutelemalla häntä, jonka jälkeen he tapaavat Billin.

ellauri133.html on line 318: The Kidin elämän tarkoitus on 4 juttua: sen nopee auto, Pabst Blue Ribbon kalja, hyvin kammattu tukka, ja pääsy paikkaan Vegas kertomaan henkilölle tai yhtiölle Flagg mitä tehä- Hänen mielisairas (tai oik. luonnevikainen) käytöxensä saa hänet ja Roskixen tapetuxi monta kertaa, mut varsinainen friikkaus on kun Trash herää yöllä siihen että kiimainen skidi hankaa tankoaan Roskixen kylkeen pyytäen siltä kädetystä.

ellauri133.html on line 333: Apulainen joka onnexi on jo paxuna, päättää yhtenä päivänä eze ei heitäkään pois pesusientä vaan alkaa nuolla sitä. Esseessä tää on ilmeisesti jonkinlainen pakkomielle joka jotenkin jalostaa sen syntymätöntä lasta rikkaan lahjakkaan ja menestyvån miehen majoneesilla.

ellauri133.html on line 386: "I wasn´t really thinking of the sexual aspect of it," King later mansplained his intentions in writing the controversial scene. "The sexual act connected childhood and adulthood ... Times have changed since I wrote that scene and there is now more sensitivity to those issues. In my days, balling minors was all in a day´s work. Besides, I had a lot of satisfying jerkoffs writing it. As did my colleague Nabokov."

ellauri133.html on line 548:       teoxessa Kenelle kellot soivat. Älä kysykään, ne soivat sinulle. (John Donne)

ellauri133.html on line 738: I know that you and Frank were planning to disconnect me.

ellauri133.html on line 761: Joe oli silloin 4-vuotias. Se kävi Riverdance Country Schoolia, jossa hänen äitinsä opetti hänelle historiaa. Sitten Englantiin, jossa hän kävi Winchester Cathedralin katedraalikoulua kahden vuoden ajan. Hän oli koulun ainoa oppilas ja ainoa amerikkalainen, minkä vuoksi hän oli yksinäinen. Tai ehkä sixi, että hän oli ”hyvin synkkä ja onneton, inhottava pieni aivokääpiö, joka onnistui ärsyttämään kaikkia”.

ellauri133.html on line 764: Vuonna 1987 hän valmistui lisää ja muutti Los Angelesiin työskennelläkseen elokuvantekijänä. Tuolloin hän alkoi käyttää nimeä Joss, joka muka tarkoittaa kiinan kielellä onnea.

ellauri133.html on line 823:     Tompan kirjoissa on aika vähän tavallista heteronormaalia panoa, vaan sitä paxummalti insestiä, pedofiliaa ja pederastiaa. Katia ehkä bylsi kaxoisveljeään Klausia. Katja väitti myöhemmin eze oli puppua. Silti Katian isä kielsi pyssyn kanssa Tomppaa julkaisemasta näitä juttuja. Tompalla oli siitä kertovassa novellissa aika lailla antisemitismiä. Homoilua on tosi paljon mm. teoxissa Tonio Kröger, Doktor Faustus ja Der Tod in Venedig.  13-vuotias poju Tadzio oli siitä jumalattoman söpönen. Mann puolustautui homosyytöxiltä viitaten der alte Fritziin ja Michelangeloon. "Ich sehe nichts unnatürliches und viel lehrreiche Bedeutung, viel humane Grösse in dem Zartgefühl reifer Männlichkeit für lieblichere und feinere Männlichkeit." Pikkupojilla ei ainakaan ole naisihmisten leveitä lantioita ja lihavia jalkoja, joista Lapio-Artturillakin oli sanomista. Tomppa kuolasi myös oman pikku-Klaun esipuberteettisia muotoja. Ei ihme että Klausistakin tuli eheytettävä. Kun Klasu teki seppukun, ei Tomppa suostunut edes vaivautumaan jälkikäteen paikalle. Veti tollaset Jörkka Donnerit Tomppa siis.

ellauri135.html on line 129: Rousseaun hautapaasi oli saaressa, jonne ei ollut venettä. Paska reissu mutta tulipahan tehtyä. Taruxen pamjatnikit on helpommin lähestyttäviä. Tuli ikävä omia auringonlaskuja ja omia piharatamoja ja venäläisten varisseiden  lehtien vaatimattomampaa kahinaa. Länsimaat on syvältä.

ellauri135.html on line 253:     Nikke Bergin onlajn-runoista löytyi venäjännös runosta "Herra Melperi", mironton-mironton, milutam-milutam-milutaalialei. Теперь мы всё пропели, Миронтон, миронтон, миронтень, Теперь мы всё пропели. Nyt on laulut laulettunna, kiigi kaagi koogo. Вы прочитали книгу до конца! Что ещё почитать? Muttei löytynyt tota kukkosäettä. Hemmetti. Maksim Gorki kirjotti jostain Korolenkosta, suuresta gumanistista, joka siteeraa noi kukkosäkeet Nikke Bergiltä. Muttei vielläkään sano mistä! Vittua! Alkaa ottaa päähän! No ehkä toi distikhonkin oli tuherrettu jonnee pesulapulle.

ellauri135.html on line 322: Ну, не везло нам с петухами, не везло:			No, emme olleet onnekkaita kukkojen kanssa, onnekkaita:				

ellauri135.html on line 374: Тобой, Сомнамбулой, авантюрист любой			Sinua, Somnambula, mikä vaan onnenonkija								

ellauri135.html on line 543: Tuonne kiiruhtaa kivasti	Dit de ila skyndsamt alla,		

ellauri135.html on line 546: Tuonne aivoni ajatus,		Dit min hjärnas alla tankar,		

ellauri135.html on line 547: Tuonne suosio syämmen		Dit mitt hjärtas lugn och hvila,	

ellauri135.html on line 655: Penzan alueella isoäidin puolison kartanossa meni runoilijan lapsuus. Kotikoulutus oli monipuolista: vieraiden kielten opit, musiikki, piirustus. Myöhemmän luovuuteen vaikuttivat merkittävästi hänen matkansa Kaukasuksella, jossa Michael sai läpi kivennäisvesien käsittelyn. Tässä eteläisessä lomassa runoilija vieraili kolme kertaa ja kirjoitti monia Kaukasiassa liittyviä teoksia. Vuonna 1827 hän muutti Moskovaan isoäitinsä kanssa. Lermontovin lasten elämäkerta osoittaa, että runoilijan persoonallisuudella ja hänen lisätehtävyydellään oli kuvaamaton vaikutus isänsä kuva romanttiseksi sankariksi. Esimerkiksi teokset kuten "Ihmiset ja intohimot" sekä "Strange Man" sisältävät kaikuja vanhempien perhekonnerikosta.

ellauri135.html on line 659: Ensimmäinen kaksintaistelu tapahtui talvella 1840. Sitten syy oli terävä hyökkäys, jonka Lermontov myönsi itselleen. Lyhyt lasten elämäkerta osoittaa jo, että tällaiset riidat tuolloin eivät voineet johtaa mitään hyvää. Mutta runoilija oli tällä kertaa onnellinen, ja hän lähti pienellä haavalla ja pidätettiin lyhyellä pidättämisellä. Kuitenkin riita 15. heinäkuuta 1841 oli viimeinen, ja hänen kollega Martynov ampui runoilija rinnalle, joka johti hänen kuolemaansa.

ellauri135.html on line 708: Runon pääideana on kuoleman ennakkoluulo, jota maustetaan yksinäisyyden katkeruudella. Kirjailija puhuu merkityksettömästä elämästä elämästä, jota ei ole sääli lyhentää. Siinä ei ole rakkautta ja perheonnellisuutta, tämä on syy sen merkityksettömyydelle. Siksi on niin tärkeää, että henkilö löytää ajan myötä tukea toisen henkilön tunteisiin ja luo jotain muuta kuin itseään - perheen, joka antaa merkityksen hänen olemukselleen.

ellauri135.html on line 765: Viimeisessä jakeessa näkyy naiskuva. Tämä on sotilaan pitkäaikainen naapuri, johon hän ilmeisesti oli rakastunut. Kuolevan miehen sanoista voimme päätellä, että hiän hylkäsi hänen rakkautensa ("tyhjä sydän"). Mutta kun hän muistaa koko elämänsä, hän yhdistää siihen onnellisimmat muistot. Hän on varma, että nainen ei myöskään kärsi hänen kuolemansa uutisista, mutta pyytää silti ystäväänsä kertomaan hänelle kaiken. Jos tämä tarina herättää kurjia kyyneleitä entisessä rakastajattaressa, niin "se ei merkitse hänelle mitään!".

ellauri135.html on line 799: Runon testamentti Lermontov. Lermontovin "testamentilla" on joitainei vastaa kirjoittajan elämää. Runoissa tilanne esitetään niin, että tyttö unohti sankarin, mutta itse asiassa se oli Mikhail Yurievich, joka katkaisi suhteensa naiseen, jota hän idolisti, koska hän ei voinut saada hänet onnelliseksi. Lopulta Barbara Lopukhina pahoitteli, että hän ei voinut viettää elämänsä viimeisiä kuukausia rakkaan.

ellauri135.html on line 902: Avioliitossa hiän ei ollut onnellinen. Mies ei ollut yhtä kateellinen kuin Lermontov, ja hän kieltäytyi puhumasta runoilijasta. Useita tapaamisia pallojen ja juhlallisuuksien kanssa miehensä kanssa tapahtui, ja kaikki Lermontovista saivat sen. Nämä vierailut Barbaraan olivat katkera: terävä kielen runoilija pilkkasivat avoimesti paitsi miehensä kuin miehensä, hän sai myös taintoja. Monissa teoksissa runoilija kuvaili tätä tarinaa - kaikki hänen sankarillansa, sekä ulkoisesti että sisäisesti Barbaran kaltaiset, ovat syvästi tyytymättömiä, ja heidän aviomiehensä ovat täynnä mitään. Bakhmetev Lermontov vihasi ja ei pitänyt arvokasta onnea ihmisenä lähellä ja keskinkertaisena.

ellauri135.html on line 914: Me vahingossa vähennetään kohtaloon ..."- tää Lermontovin runoista on omistettu Barbara Lopukhinalle, voit avata näitä valistuneena; nuorekkaat rivit 1832 kuvaa täällä rakkaan ihanteellisen, hiän -. Ainoa lohtu sielulle, runoilija, mutta toiveita täyttämättä: onnellisuus ei löydy yleensä matkalla sinne, ja voit lukea rivien välistä, visionääri: runo tietää, että kohtalo on valmis."

ellauri135.html on line 915: 
"Olemme kohtalokkaasti laskeneet ..."- Lermontovin runoja, jotka on omistettu Varvara Lopukhinalle, voidaan avata näillä valaistuneilla nuorisolinjoilla vuonna 1832. Hänen rakkaansa kuva on täällä täydellinen, hiän on ainoa lohdutus runoilijan sielulle, mutta toiveet ovat realisoitumattomia, ei ole onnea täällä, koska ei ole yhteistä polkua. : runoilija tietää, mitä kohtalo on valmistautunut hänelle.

ellauri135.html on line 922: Sittemmin bridgerooms huolehtivat vakavasti, ja hiänen ikäisensä on kuusitoistavuotias Michel, tämä poika, joka vain ajetaan lasten kanssa, ajaa, vihastuu ja kärsii itsensä ja ympärillä perusteettomasta mustasukkaisuudesta, kuten aikuisena. Varenka rauhallisesti hyväksyi vieraiden seurustelun, koska hiän tunsi jatkuvasti tunteitaan runoilijalle. Lermontov, vaikka ymmärsi tosiasioiden tilan, ei kärsinyt. Vakavissa epäilyksissä se tunsi mentaaliset nousut ja alamäet, lyhyet hetket onnesta ja pitkiä päiviä ja mustasukkaisia ​​öitä. Mitä Varvara Lopukhinasta tuntui, kun hiän katsoi kaiken tämän? Varmaan se ajatteli, aivan oikein, että Mikko on täysi sekopää. 

ellauri135.html on line 923: 
Sillä välin hiänen sulhasensa välittivät vakavasti hiäntä, ja hiänen ikäisensä on kuusitoista-vuotias Michel, tämä tomboy-poika, joka juoksee vain aloittelijoiden kanssa lapsineen, vihastuu ja kiduttaa itseään ja kaikkia hiänen ympärillään kohtuuttoman mustasukkaisuuteen kuin aikuinen. Varenka hyväksyi rauhallisesti vieraiden edut, koska hiänellä oli edelleen hellävaraisia ​​tunteita runoilijalle. Lermontov, vaikka tiesi todellisen tilanteen, kärsi. Epäilemättä hän koki hengellisiä ylä- ja alamäkiä, lyhyitä onnen hetkiä ja pitkiä päiviä ja yötä kateutta. Mitä Barbara Lopukhina tunsi ja katsoi kaikkea tätä?

ellauri140.html on line 34:       "Se ei osaa raakkua oikealla äänellä. Se ei osaa varisten kieltä. Muut varixet eivät pidä siitä." "Sen siitä saa kun kesyyntyy. Ihmisen tahra", Fauni sanoi vailla inhoa tai halvexuntaa tai edes tuomiota, ihan iloisesti. Epäpuhtaus, julmuus, hyväxikäyttö, erhe, paska, runkku - muuta tapaa täällä oloon ei ole. Tai en ainakaan minä ole löytänyt. Sillä ei ole mitään tekemistä armon tai pelastuxen tai lunastuxeen menon kanssa. Se on kaikissa sisäänrakennettuna. Lajiominaisuutena. Fläkki joka on olemassa ennen jättämäänsä jälkeä. Fläkki edeltää tottelemattomuutta (?), hämmentää kaikki selityxet ja ymmärtämisen. Sixi kaikki puhaaminen on vaan vizi. Barbaarinen vizi. Se on kauhistuttavaa. Eikö pyrkimys puhtauteen ole epäpuhtautta? Faunia oli kuin kreikkalaiset, jonka jumalat on pikkumaisia (toisin kuin juutalaisten, LOL). Riitelevät, tappelevat, vihaavat, tappelevat naivat. Zeus yhtyy naiseen oudosti metrin mittaisella kyrvällä siipiään viuhtovana jouzenena. Irstautta, turmelusta, karkeista karkeimpia nautintoja, ja kaikkinäkevän vaimon raivo. Juutalaisten jumala on äärettömän yxinäinen, tuntematon, monomaaninen, jolla ei ole mitään tähdellisempää tekemistä kuin hermoilla jutkuista. Tai kristittyjen epäsexuaalinen kakkosjumala, yhtä tahraton kuin äitinsä, joka synnyttää tahatonta hilpeyttä ja myötähäpeää. Jumalat on tekijänsä kuvia." "Se kai siinä on traagista kun ihmiset synnyttävät varixia", sanoi tyttö joka syötti käärmeelle hiiriä. Feeding frogs to snakes. "Ne eivät tunnista omaa lajiaan. Sitä sanotaan tahriintumisexi", tyttö selitti. Peppu on oikeasti varis joka ei tiedä miten ollaan varis. Ei tähän kanteen tahraa jää kun äiti pois sen pyyhältää. Pieni nelkkari kovakantinen kirja jossa söpöjen elukoiden kuvia ja kullattu selkämys. Varisten kultainen kirja. Peppu oli siisteysintoilija, se ei sietänyt epäjärjestystä. Anaalis-retentiivinen luonne. Kaikki vanhat prujut talletettuna satoihin pahvilaatikoihin, shekinkannatkin. Niistä riitelevät haaskalla muut varixet vielä tänäänkin.  (s. 126) Mä oon VAAAAALMIS. Tuu PYYYHKIMÄÄN. 

ellauri140.html on line 136: Jotkut kirjalliset tekeleet uhraa historiallisen totuuden arrkkityyppisille myyteille, ja tekee runoudesta raamatullisia kvestejä, kuntaas Dispenser vahvistaa tarinansa ajankohtaisuutta arrrkkityyppisillä hahmoilla. Pitkin matkaa Homohaukassa Dosetti ei keskity ajattomaan kaavineeseen, vaan käyttää sellaista kaavinetta siirtääxeen menneisyyden merkityxen nykyaikaan. Menneitä jauhamalla Dosetti löytää keinoja paisuttaa Elisabetin hovin tärkeyttä. Se ei tee tapahtumista myyttiä, vaan pikemminkin meemeistä päivän uutista. Transukirjassa Dosetti kumittaa erotuxen arrkkityyppisen ja historiallisen välistä ihan tahalteen. Esimerkixi Dosetti ei varmaan usko joka tavua Brittikronikassa, mitä Arttu lukee Alma Mediasta. Tässä tapauxessa Aamulehti palvelee historian runollista vastinetta (niin aina). Siltikään tämmöinen runollinen historia ei ole myyttiä; pikemminkin, se 'koostuu uniikeista, vaikka osaxi fiktiivisistä tapahtumista kronologisessa järjestyxessä.' Sama erottelu toistuu kirjojen I ja V poliittisessa viestissä. Toki niiden ajankohtaisuus oli selvempää runon kirjoituxen aikana kuin nyt. (Äläs nyt! You don't say!) No täähän on just sama tematiikka kuin Danten komiikassa. Ja miljoonassa muussa kirjassa. Kynäilijät pompittaa fiktiivisiä avataarejaan ilmastaxeen omia ennakkoluulojaan. Tää menis tonne ja tapais ton ja size sanois että näin. En seiso kirjani takana vaan ajatusteni. Kuvitteleminen on ammattini, enhän mä enää muuta tee, enkä senpuoleen osaakaan. 

ellauri140.html on line 201: In 1591, Spenser published a translation in verse of Joachim Du Bellay's sonnets, Les Antiquités de Rome, which had been published in 1558. Spenser's version, Ruines of Rome: by Bellay, may also have been influenced by Latin poems on the same subject, written by Jean or Janis Vitalis and published in 1576. Vitalis oli pahanhajuista naamavoidetta jota laitettiin lasten naamaan pakkasella. Vitut sanoi Vatanen, ja Vatanen oli viisas mies. 

ellauri140.html on line 203: By 1594, Spenser's first wife had died, and in that year he married a much younger Elizabeth Boyle, a relative of Richard Boyle, 1st Earl of Cork. He addressed to her the sonnet sequence Amoretti. The marriage itself was celebrated in Epithalamion. They had a son named Peregrine. Ei ollut varmaan yhtä hyvä laulamaan kuin Susan Boyle, mutta ehkä nätimpi. Did you prick his Boyle? MY GOODNESS!

ellauri140.html on line 597: Wherin ye have great glory wonne this day,			Kylsä oozun housukilven arvoinen.	

ellauri140.html on line 635: Ah my deare Sonne (quoth he) how should, alas,			Voi poika kulta äijä vastasi,		

ellauri140.html on line 997: And to him cals, Rise, rise, unhappy Swaine			Ja huutaa sille: Tule, tule, onneton,

ellauri141.html on line 65: Kun Maecenas oli rauhoittunut, Horatiuksesta kehittyi onnellinen ja tyytyväinen. Ruumiinrakenteeltaan hän oli lyhyt ja pyöreä ja kuvaili itseään "hyvinruokituksi porsaaksi Epikuroksen laumassa." Runoissaan hän käsitteli elämän pieniä iloja kuten viiniä, ystävyyttä ja rakkautta. Ihmisten heikkouksista hän teki satiireissaan raakaakin pilaa. Osassa runoistaan hän ylistää Augustusta. Monien mielestä Augustus vei roomalaisilta vapauden, mutta Horatiuksen mielestä hän on suuri hyväntekijä lopettaessaan maata repineet sisällissodat.

ellauri141.html on line 164: 1. Veeti on uuden sukupolven Jonne. Veetit edustavat sukupolvensa stereotypioita ja ovat tyypillisesti 2000-luvun alun jälkeen syntyneitä ja noin 10–16 vuotiaita poikia.

ellauri141.html on line 406: If human life were complete without faith, without enthusiasm, without energy, Horace would be the perfect interpreter of human life. Kipling wrote a famous parody of the Odes, satirising their stylistic idiosyncrasies and especially the extraordinary syntax, but he also used Horace's Roman patriotism as a model for British imperialism. Siitä enemmän tuonnempana. 

ellauri141.html on line 783:   Muut analyytikot on päätyneet siihen  että Anabasis on kertomus maihinnoususta meren rannalta jonnekin keski-Aasiaan (vrt. Xenofonin samanniminen aiempi teos helleenien retkestä Turkkiin, jota luettiin koulussa Diodorus Siculuxen perästä, ja Arrianoxen ditto joka kertoo Alexanterin hirmutöistä Keski-Aasiassa.).

ellauri142.html on line 104: When diplomats and politicians joined the organization in the mid-1600s, the stonemason lodge movement began its climb as a stealthy phenomenon. If you were politically active and wanted to connect with the power structures of the times, you would do just about anything to become a member of The Masons.

ellauri142.html on line 143: Rituals help us physicalize our beliefs, desires, and commitments. For many, performing a weekly or monthly ritual is a profound physical, psychological or emotional workout. Rituals help people connect to themselves, their chosen communities, and their Gods.

ellauri142.html on line 270:   Humboldtin lahja oli Sale Bellowin suht laaduton romaani. Wilhelm sanoo kirjansa johdannossa: "The expansion of the intellectual life is the sole possession that the individual, to the extent that she participates at all, may regard as indestructible." Minnes Wilho sielu jäi? Aika pakanallista. No voi vaan toivoa että Bhagavadgita on lähempänä jumalaa. Translators note: von Humboldt is groping here to express the idea that language is a sociopsychological vehicle of communication. Sanaa "sosiopsykologinen" ei ollut vielä edes kexitty (onnexi, tekee mieli sanoa). 

ellauri142.html on line 317: Kristuksen elämä esitetään kovimpana asiana, mitä kuolevainen voi opiskella. Hänen opetuksensa ylittävät kepoon kaikkien pyhimysten opetukset. Rima ei edes heilahda. Kirja antaa neuvoja Raamatun lukemiseen, kovan onnen kohtaamiseen ja auktoriteetin alle nöyrtymiseen, varoituksia kiusauksia vastaan ja neuvoja niiden välttämiseen, pohdiskelua kuolemasta ja tuomiosta, mietiskelyä Kristuksen antamasta uhrista sekä varoituksia maailman muiden turhuuksien karttamiseksi. Kristus itse painaa enemmän kuin kaikkien koulukuntien kirjat yhteensä, kiikkuslaudan toiseen päähän nostettuna se nostaa apinan mielen riittävän korkealle havaitsemaan iänikuisen totuuden paremmin kuin noin kymmenen vuoden opiskelu erilaisissa keskiasteen kouluissa. 

ellauri142.html on line 328:   
On helppo saarnata: ”Tukahduta himosi, rakasta jumalaa, hallitse alempaa  luonnettasi.” Tämän  neuvon täyttäminen on vaikeaa sellaiselle, joka ei tunne himojensa luonnetta, eikä edes tiedä mitä himoja hänen pitäisi tyydyttää, eikä tiedä, mistä hän voisi löytää sellaisen, jonka kanssa niitä voisi tyydyttää, jos niitä olisi. Ja sama englannixi:

ellauri142.html on line 378: Säälittäviä ovat ne, jotka toimivat palkinnon odotuksesta. Puuhaile vaan kaikenlaista vaan äläkä missään tapauksessa respice finem. Joogan juju on tarkoituxettomassa toiminnassa. Joka onnettomuudesta ei sure eikä onnellisuudesta iloitse, sillä on totuuden tieto.  Kun hän kuin kuoreensa vetäytynyt kilpikonna, kääntää kaikki aistinsa ja ajatuksensa pois ulkonaisista kappaleista, 

ellauri142.html on line 381: No hizi jos tavoitteena tosiaan on välttää kipuja ja särkyjä eikö silloin olis ihan paras olla vainaja, nehän ei pienistä juuri hermostu. Turhaa turinaa silloin kaikki tää, eikun kirstuun vaan ja kansi kii. Jonsei se jostain syystä tuu kysymyxeen niin on paras tunnustaa että ylämäki alamäki meininki on nimenomaan elukoiden onnen salaisuus, onneen kuuluukin kuulua vastaava määrä epäonnea. Kapitalistisen kasvun jatkuvasta nousukiidosta ei seuraa muuta kuin loppupeleissä iso rysähdys. Ja jokaisella on nimenomaan vaan tää 1 pyrähdys, lyhkäsen kananlennon jälkeen tulee yhtä iso unohdus kuin sitä edeltävä, eikä siinä mitään, niin kuuluu ollakin.

ellauri142.html on line 395: Vittu miten arvattavaa oxettavaa tuubaa tää kaikki on: älä välitä mikä susta ehkä olis mukavaa, mut älä myöskään jää tuleen makaamaan, vaan tee uutterasti mitä mä käsken sua tekemään, koska se on mulle edullisinta. Toimi siis, oi Kuntinpoika, niin kuin sinun pitää toimia, vapaana kiintymyksestä; älä riipu maallisissa, vaan jätä ne hyvällä meikämiehille. Antakaa meille bisnesenkeleille ravinto, niin saatte meidän pöydältä putoilevat muruset. Hyvät apinat, jotka ainoastaan itsellensä jättävät sen, mikä jää jäljelle, sitten kun he kaiken ovat jumalalle tarjonneet, ovat vapaat kaikista synneistä; mutta pahat apinat tahtovat ainoastaan itselleen hankkia ja elävät synnissä.

ellauri142.html on line 463:     Stilleben. Jos haluat säilyttää rauhan ja harmonian muiden kanssa, sinun on opittava taivuttamaan kaluasi monin tavoin. Ei ole niin kevyttä elää aina ilman loukkausta ja sinnitellä uskollisesti siinä kuolemaan asti. Siunattuja ovat ne, jotka ovat saavuttaneet sen ja lopettaneet tumppuhommat onnellisesti. Natuur mort kalaga. Jos kutsumuksesi ja velvollisuutesi mukaan haluat olla luja ja kasvaa hyvään maahan, ole olevinasi maahanmuuttaja. Vaikutat ehkä hölmöltä paikallisten mielestä, mut mitä väliä. 

ellauri142.html on line 469:     Kaikki eivät voi hyötyä samoista harjoituksista; yhdelle tämä on parempi, toiselle se on parempi. Aika voidaan myös ottaa huomioon, mikä miellyttää meitä lomilla, emme halua tavallisina päivinä. Se, mikä on meille välttämätöntä kiusauksessa, ei auta meitä levon ja sielunrauhan aikana. Jotkut ajatukset ja keskustelut, joita rakastamme surullisina, toiset onnellisena hetkenä.    

ellauri142.html on line 525: Ruumiillistunut sielu, joka oman tahtonsa voimasta on kieltäytynyt kaikista tekemisistään ja jättämisistään, asuu itsensä halliten onnellisena yhdeksän portin kaupungissa; hän ei toimi, eikä

ellauri142.html on line 664:   Näistä luonnonhengistä lähti vähitellen liikkeelle iso liuta meemejä, joille pitkäkäsivartinen toi eteen herkkuja (jotka se, tai hommaan erikoistuneet nilkit kyllä popsi ize vaivihkaa suihinsa). Eri heimot otti izellensä suojeluxia eli toteemeja, jotka muka jelppi niitä enemmän kuin muita paviaaneja. Indoeurooppalaisten vaunukansalla tämmöset toisiaan vastaan nujakoivat heimojumalat oli jo hyvin handussa. Eikä ne minnekkään ole edes kadonneet, samanlaiset maskotit on kova sana esim. sodissa ja muissa urheilujuhlissa. 

ellauri142.html on line 703: Näistä saastuttamaton, valaiseva ja terveellinen Cannabis sativa, oi synnitön joka heität ensimmäisen kiven, sitoo sielun onnenautuuden ja tuntemisen kautta.

ellauri142.html on line 705:   Tiedä, että rajas, himoluonne, on kahlehtimisen lähde ja elämisen halun jano, oi Kaunteya, se sitoo ruumiissa asujan toimintojen siteillä.

ellauri142.html on line 714:   No onhan tääkin jonkinlainen luonnekartta, jossa tosin on vaan 3 tyyppiä. Mut tää on jotain inkkareiden omaa kastisaippuaa. Silloin kun ihminen on kuolemassa ja satiainen hänessä on kypsynyt, hän menee suurten viisaiden (jotka kilvoittelivat Korkeimman saavuttamisessa) puhtaille leeveleille.

ellauri142.html on line 747: salasanaa muuttaa . Tuo "puu" pitää katkaista miekalla, niin voi löytää sen paikan, josta sen saavuttaneet eivät koskaan enää palaa: nimittäin tuon alkuperäisen lähteen, jonne jonnen elämän virta ruiskahtaa. (Pst. Niillä kaikilla on pillu, heti kuteen alla.)

ellauri142.html on line 752: ”Luonteemme on kavala (viekas) ja pitää aina omaa itseään päämaalina ja pääasiana. Valistunut luonne sitä vastoin tekee kaiken silverbäkin – joka myös on 

ellauri142.html on line 810:  ”Nämä viholliseni minä olen kukistanut, ja toiset minä myös hävitän. Minä olen herra, minä iloitsen, minä olen täydellinen, voimallinen ja onnellinen. 

ellauri142.html on line 830:   Nordenskjöldinkadun kulmassa on lappu: Usko Jeesusta. Siis ei Jeesuxeen. Ristiretkeläisten viisukäännöxessäkin seisoo: Mitä ihminen todella rakastaa, sitä hän on ja sitä hän uskoo. Sitä. Vähän oudolta toi kuulostaa. Illatiivi on vähän kuin jäätä koittavalla, varaamista stakaan ja luottamista onneensa. Partitiivi on tällänen "usko pois", usko minua joka tässä juuri olen koijaamassa sinua. Apinaa koijataan, laulaa harakoixi pukeutuneet Kummelit.

ellauri142.html on line 880: parempi vaikka  antaa nälkäiselle ruokaa, kuin samaan aikaan vajota sisäiseen mietiskelyyn ja tarkasteluun. Ehtii sitä sitten tuonnempanakin. 

ellauri143.html on line 123: Lippujupakassa vessanpönttöön menneet lentoliput oli Apexlippuja. Ne sai onnexi vielä uusia. Vähän samanlainen varovainen mielenosoitus kuin nurkkaan heitetty vihkisormus, jonka paikka pysyi visusti tiedossa. Siltoja ei poltettu, vaikka käämit paloivat. Se on viisautta.

ellauri143.html on line 139:     
Ekassa luvussa on aika vitusti jalkafetishiä. Primaatit imuskelee silverbackin varpaita. Tuonnempana ei jumalasta ole paljon puhetta. Se sinänsä on virkistävää. Ainoot herrat on noita oikeita herra isoherroja.

ellauri143.html on line 599:     Tässä lisää näitä hindumeemejä. Se kyllä pitää paikkansa, et toi uudelleensyntymisen ajatus on noussut kovasta halusta pysytellä hengissä. Se että haluton on vapaa seuraa Aristoteleen määritelmästä: Vapaa on se joka voi tehdä mitä haluaa. Kun ei mikään hotsita, ei tarvi mitään tehdäkään. Jes! Juttu vaan on niin et just toi pyrkyröinti on elämistä parhaillaan. Lakkaa vaan haluumasta jos tyydyt elämättönään elämään, eli riittää olla puhumaton pää. Tai sitten jatka kärsimistä. Ilman kärsimistä ei ole kivaakaan, se taas seuraa fyysikkojen onnen määritelmästä. 

ellauri143.html on line 629:     Kinkun assets. Tää on tämmöstä tyypillistä klaanimeemiä. Vallun riimit on tosi kehnoja, aivan onnettomia. Pikkukuvien kumipäiden tamilixi selittämät proosamuotoiset selityxet on vielä avuttomampia. 

ellauri143.html on line 1120:       Maa-, meri- ja ilma-aseistus ja linnoitukset on tarkoin rajoitettava sisäistä luonnetta olevien tehtävien suorittamiseen ja rajojen paikalliseen puolustamiseen. Edelläolevan mukaisesti Suomi ei ole oikeutettu pitämään suurempia aseellisia voimia kuin: a) maavoimat, mukaanlukien rajavartiojoukot ja ilmatorjuntatykistön, kokonaisvahvuudeltaan 34,400 miestä.

ellauri143.html on line 1353:       Joo nää on ihan jenkkiklassikoita, grin and bear it, be an optimist. Kaikki lähtee muumipeliin samasta ruudusta 1 muumitalon rappusilta, sen jälkeen se on kiinnni tarmokkuudesta ja onnesta. Fortes fortuna adiuvat. Optimisti jolla on optimistijolla, päätyy tiukan jahdin jälkeen jahdin omistajaxi. Minkä jälkeen se voi ostaa palveluita kunnon viisastelijoilta. Siinä ei pie kizailla.

ellauri143.html on line 1655:     viparinaama-duhkha: muutoksen, pysymättömien onnellisten hetkien ja pettävien odotusten aiheuttama epätyydyttävyys, turhautuminen, suru tai kärsimys.

ellauri143.html on line 1660: Duhkha on myös yksi olemassaolon tuntomerkeistä pysymättömyyden (paaliksi anicca tai sanskritiksi anitya) ja itsetyytymättömyyden (paaliksi anatta tai sanskritiksi anātman) ohella. Koska olemassa olevat asiat ovat pysymättömiä, ne ovat duhkhaa eli kykenemättömiä tuomaan lopullista onnea. Ääliöt. Lopullinen onni on bittikarttavirhe. Fyysikot sen tietävät: onni on derivaatta. Se on nolla loppupeleissä.

ellauri143.html on line 1698: Kirja päätyy kertomaan Siddhartan uudet ajatukset, joiden mukaan liiallinen onnen ja totuuden etsintä vaikeuttaa niiden löytämistä. Hän uskoo että viisaat sanat ovat turhia, aika on illuusiota, ja lopulta kaikki on yhtä samaa paskaa. Tällä yhdellä viitattaneen hindulaisuuden ajatuksiin jumalista, jotka ovat kaikki myös lähtöisin samasta reiästä. Sukha, dukha, same difference. Hole in one. Kaikenlaiset herännäiset on vituttavia. 

ellauri143.html on line 1732: Ennen varsinaista mietiskelyä alkuverryttelynä on pohdiskelu, jossa  pohdiskellaan kärsimyksen ja onnellisuuden syitä.

ellauri144.html on line 312:   Hammaslääkäri kysyi tänä aamuna tehdäänkö kruunu vaiko samanlainen paikka kuin ennenkin. Edellinen kesti 10v. Sanoin että laita paikka, hyvällä onnella sitä ei tarvi enää uusia. Sillä oli tällä kertaa hammashoitaja. Sanoin että sehän on 100% parannus edelliskäyntiin verrattuna. Hammaslääkäri (jonka nimi oli Närvänen) ehkä vähän närkästyi ja sanoi: Niin, on se prosenttilasku ihmeellistä. Hizi kyllä ollaan vääräleukaisia savolaisia, Pirkko Hiekkalan poikia! Sainpas sanottua!

ellauri144.html on line 508:     Jonnekin radanvarteen yhteen asumaan. 


ellauri144.html on line 512:     Tuleeko niistä onnellinen perhe, saako lapsia? 


ellauri144.html on line 517:     jossain Korsossa, mutta onnellisina.

ellauri144.html on line 537:     Iowassa kustantajaa vaihtanut ja muutenkin pullistunut Phillu alkaa tylsistyä Maggiin, toiset naiset on alkaneet kiinnostaa enemmän. Dylan Thomas oli distinguished guest Iowassa 60-luvun alussa. Phillu shtuppii nyt oppilastaan Karen Oakesia, Maggie järkyttyy, ottaa nappeja ja viskiä ja kertoo vessanpytyn ääressä neekerinpissajäynästä. Kurt Vonnegut, Norman Mailer ja Saul Bellow otti Phillun tapaan uudet hanit alle joka lukuvuosi. Se pitää kirjailijan pirteänä. Phillu groomas samaan aikaan ahkerasti Maggien 10-vuotiasta Holly-tyttöä. Maggie oli niin mustasukkainen että Phillu piilotti keittiöveizet auton vararenkaaseen.

ellauri144.html on line 607: alors une carrière remplie de découvertes et d´honneurs. mais lui vaut aussi de 

ellauri144.html on line 624: tient aussi le rôle de confidente et lui donne l´occasion de rompre avec son 

ellauri144.html on line 633: libéral et neutre. Le courant fondamentaliste est hostile aux personnes 

ellauri144.html on line 634: homosexuelles. Le courant libéral accepte le ministère ecclésial de personnes 

ellauri144.html on line 635: homosexuelles et célèbre les mariages entre personnes de même sexe. Le courant 

ellauri144.html on line 636: modéré fait une différence entre les pratiques homosexuelles et les personnes 

ellauri145.html on line 42:     Visage décidé, menton en avant, le coin de la lèvre inférieure affaissé à cause de la pipe, chevelure léonine tirée en arrière, le regard fixant l’invisible, André Breton a incarné le surréalisme cinquante ans durant, malgré lui et en dépit du rejet des institutions et des honneurs constamment exprimés. Très tôt, il s’est méfié des romans et leurs auteurs lui donnent l’impression qu’ils s’amusent à ses dépens.

ellauri145.html on line 60:       L´humeur sombre de Breton s´exprime pleinement dans ce que Mark Polizzotti appelle le « passage le plus sinistre du manifeste » et qui est selon lui le reflet d´une grande « amertume personnelle », une phrase souvent citée et reprochée à Breton, notamment par Albert Camus : « L´acte surréaliste le plus simple consiste, révolvers aux poings, à descendre dans la rue et à tirer au hasard, tant qu´on peut, dans la foule.» Täähän trendaa nykyäänkin, kun sillä pääsee 6 sekunnixi klikkimeediaan. Polizzotto Salvo Montalbano miehineen puuttuu asiaan. 

ellauri145.html on line 74: En 1938, Breton organise la première Exposition internationale du surréalisme à Paris. À cette occasion, il prononce une conférence sur l’humour noir. Cette même année, il voyage au Mexique et rencontre les peintres Frida Kahlo et Diego Rivera, ainsi que Léon Trotski avec qui il écrit le manifeste Pour un art révolutionnaire indépendant (ru), qui donne lieu à la constitution d’une Fédération internationale de l’art révolutionnaire indépendant (FIARI). Cette initiative est à l’origine de la rupture avec Éluard (n.h.). 

ellauri145.html on line 217: « S´il va haïr le général Aupick, c´est sans doute que celui-ci s´opposera à sa vocation. C´est surtout parce que son beau-père lui prenait une partie de l´affection de sa mère. […] Une seule personne a réellement compté dans la vie de Charles Baudelaire : sa mère. »

ellauri145.html on line 233: Dandy endetté, Baudelaire est placé sous tutelle judiciaire et mène dès 1842 une vie dissolue. Il commence alors à composer plusieurs poèmes des Fleurs du mal. Critique d´art et journaliste, il défend Delacroix comme représentant du romantisme en peinture, mais aussi Balzac lorsque l´auteur de La Comédie humaine est attaqué et caricaturé pour sa passion des chiffres ou sa perversité présumée. En 1843, il découvre les « paradis artificiels » dans le grenier de l´appartement familial de son ami Louis Ménard, où il goûte à la confiture verte. Même s´il contracte une colique à cette occasion, cette expérience semble décupler sa créativité (il dessine son autoportrait en pied, très démesuré) et renouvellera cette expérience occasionnellement sous contrôle médical, en participant aux réunions du « club des Haschischins ». En revanche, son usage de l´opium est plus long : il fait d´abord, dès 1847, un usage thérapeutique du laudanum17, prescrit pour combattre des maux de tête et des douleurs intestinales consécutives à une syphilis, probablement contractée vers 1840 durant sa relation avec la prostituée Sarah la Louchette. Comme De Quincey avant lui, l´accoutumance lui dicte d´augmenter progressivement les doses. Croyant ainsi y trouver un adjuvant créatif, il en décrira les enchantements et les tortures.

ellauri145.html on line 436:     Charles Cros Émile-Hortensius-Charles Cros (October 1, 1842 – August 9, 1888) was a French poet and inventor. He was born in Fabrezan, Aude, France, 35 km to the East of Carcassonne. Cros was a well-regarded poet and humorous writer. He developed various improved methods of photography including an early color photo process. He also invented improvements in telegraph technology. In the early 1870s Cros had published with Mallarmé, Villiers and Verlaine in the short-lived weekly Renaissance littéraire et artistique, edited by Emile Blémont. His poem The Kippered Herring inspired Ernest Coquelin to create what he called monologues, short theatrical pieces whose format was copied by numerous imitators. The piece, translated as The Salt Herring, was translated and illustrated by Edward Gorey. He spent years petitioning the French government to build a giant mirror that could be used to communicate with the Martians and Venusians by burning giant lines on the deserts of those planets. He was never convinced that the Martians were not a proven fact, nor that the mirror he wanted was technically impossible to build. Tästä hepusta tulee mieleen Spede Pasanen ja sen hiihtolinko. 

ellauri145.html on line 454: Je m´étonne, valant bien les rois, les évêques,			Mä hämmästyn, kunkkujen ja piispojen vertainen,

ellauri145.html on line 735: KOKO meri, sanottiin, mutta ennen kaikkea öisten karikoiden kohtalokas nainen, eikä vain koko meri, vaan koko maaseutu sen myterässä valossa, josta tarttuu meemejä joka askeleella saappaan pohjaan koirankakkana (twiit! mind la merde!), ml niiden ensiesiintymiset piikkikasvin alla, nolo ulkonäkö uponneiden teiden pohjassa, köyhät tuhannen vuoden vanhat eleet eläinten seurassa, epämääräisen karkeasti leikattujen kivien edessä, näiden suojelusten vaatimattomien attribuuttien, jotka ovat Bretagnen pyhimyxiä - sellainen on kumitettu kirjoitus, tarpeexi vähän erilainen kuin Jarryllä  (kekähän sekin on) - ominaisuus, jonka Corbièren salama- ja ellipsekirjoitus peittää (tai paljastaa, piruko siitä selvän ottaa).

ellauri145.html on line 817: Soyez doux ; pardonnez. Vos pardons, Dieu les compte.

ellauri145.html on line 820: Couronnés d´or, songez aux couronnes d´épines.

ellauri145.html on line 828: Sonnet.						Sonetti

ellauri145.html on line 874: On lui pardonne volontiers.			Sille voi antaa anteexi.

ellauri145.html on line 900: Je vais même plus loin, personne		Mä menen vielä pitemmälle, ei kukaan

ellauri145.html on line 902: Ni la sagesse qui sermonne,			Ei saarnaileva viisaus,

ellauri145.html on line 903: Ni le bon Dieu, ni la Sorbonne,			Ei Jumala, ei Sorbonne,

ellauri145.html on line 943: Je me fais honneur d´être juif.			Kiitän kunniasta olla heimoveli.	

ellauri145.html on line 1006: C´est l´honneur de faire de l´art		Se on mahdollisuus tehdä taidetta	

ellauri145.html on line 1025: Oui, ma belle Mignonne, écoute,			Joo mun kaunis midinetti kuule,		

ellauri145.html on line 1041: Eux, au moins, ont du caractère ;		Niillä ainakin on luonnetta;	

ellauri145.html on line 1048: Bonne au plus pour les ateliers ;		Kelpaa tallereihin maximisti,		

ellauri145.html on line 1084: Millä hinnalla hyvänsä ja kaikilla eleillä, myös metafyysisilla matkoilla. - Mutta lisää tuonnempana.

ellauri145.html on line 1130: Jusqu´à l´âge de trois ans, il ne prononce pas un mot, sa famille le croyait muet. À l´école, il semble plutôt se destiner à une carrière scientifique : il passe à seize ans son baccalauréat en sciences. Recalé à cause des oraux d´histoire et de géographie, il est finalement reçu l´année suivante. Il devient alors stagiaire dans la pharmacie de son père qui ambitionne pour lui une succession tranquille, mais qui goûte peu ses expériences et ses faux médicaments et l´envoie étudier à Paris. En fait d´études, Alphonse préfère passer son temps aux terrasses des cafés ou dans le jardin du Luxembourg, et ne se présente pas à l´un des examens de l´école de pharmacie. Son père, s´apercevant que les fréquentations extra-estudiantines de son fils ont pris le pas sur ses études, décide de lui couper les vivres.

ellauri145.html on line 1225: Sofi Oxanen odottaa lasta Aku Louhimieheltä. Tack Aku för en otroligt FIN fittupplevelse! Laura Malmivaaran tyttäret antoivat tälle suoraa palautetta, kun äiti päkisti kirjan Vaiti – Laura päätti kuitenkin pysyä kovana, kun ex-puoliso joutui pyllyn silmään. Kolme vuotta sitten Laura Malmivaara pääsi onnekkaasti keskelle metoo-kohua. Toisella puolen seisoivat näyttelijäkollegat yhdessä rintamassa. Vazapuolella oli Lauran ex-puoliso ja lasten isä, eklottava Aku paskapökäle. – Oli rasittavaa mutta ihanaa olla siinä paineiden ja kameroiden ristitulessa.

ellauri146.html on line 94: RATTENGIFT. Welche Frage? Die Welt ist der Inbegriff alles Existierenden, vom kleinsten Würmchen bis zu dem ungeheuersten Sonnensystem.

ellauri146.html on line 404: We tend not to focus on this view of Eloa as a myth of the redeeming feminine for several reasons. First, the central portion of the poem is devoted to Satan's seduction of Eloa, an activity which, for most of us, is anything but celestial. Perhaps this explains Stendhal's sarcastic description of Eloa in the Courrier anglais of 1 December 1824: "Tex-Willer-larme, devenue ange femelle, et séduite par le diable lui-même" (the ex-tear, turned into a female angel, and seduced by the devil himself). Flottes and Bonnefoy insist that the very fine psychological analysis of the seduction makes us see human protagonists in an angelic decor, which weakens any metaphysical meaning Vigny might attach to his poem. Germain, who had the benefit of Hunt's masterly work, The Epic in Ninteenth Century France (1941), states flatly that the drama of Eloa is not metaphysical but moral. Bénichou, however, does remark in Le Sacre de l'écrivain 1750-1830 (1973) that the creation of Eloa corresponds to the theological promotion of the feminine as an agent of redemption prominent in the religious sects of the Romantic period. I am sure Satan was greatly consoled by Eloa, if that's any consolation.

ellauri146.html on line 418:   Vignyn julkaisut jäivät hänen viimeisten 29 vuotensa aikana vähäisiksi. Uran alkuaikojen ystävät, Victor Hugo ja Sainte-Beuve, hylkäsivät hänet. Sainte-Beuve kirjoitti, että hän on kaunis enkeli, joka on juonut etikkaa. Ranskan akatemiaan Vigny valittiin vasta 1846, ja liittymispuhe jäi hänen viimeiseksi julkiseksi toimekseen. Viimeiset 25 vuottaan hän asui yksin maatilallaan. Vapaaehtoiseen eristäytymiseen saattoi vaikuttaa suhde taiteilija Marie Dorvaliin, johon hän oli tutustunut Chattertonin harjoituksissa. Dorvalilla oli näytelmässä "Kittyn" rooli. Heidän suhteensa päättyi pian, ja sydänsuru sai Vignyn kirjoittamaan runon La colère de Samson. Viimeisiä vuosi varjosti myös sairastuminen syöpään. Vasta hänen kuolemansa jälkeen ilmestyi hänen mestariteoksensa Les destinées (1864) ja hänen 40 vuotta pitämänsä päiväkirja, josta hänen ystävänsä ja testamentin toimeenpanija Louis Ratisbonne julkaisi katkelmia nimellä Journal d’un poète, jotka antoivat runoilijasta uudenlaisen kuvan.

ellauri146.html on line 420: Vignyn maailmankuva oli hyvin pessimistinen mutta ei mieskohtaisista syistä, kuten Chateaubriandilla tai Byronilla, vaan pessimismi kohoaa yleisinhimilliseksi maailmankuvaksi, jossa on kosketuskohtia Lucretiukseen. Varhaisina vuosinaan Vigny vaikutti Hugohon ja myös Alfred Musset ja Charles Baudelaire saivat häneltä vaikutteita. Hän jätti jäljen myös parnassolaisiin (onneton Sully Prudhomme) ja symbolistiseen runouteen. Vignyn kootut teokset Oeuvres ilmestyivät 1837–1839, 1883–1885 ja 1904–1906. Théâtre ilmestyi 1838–1839, Poésies complètes 1842, Théâtre complet 1848.

ellauri146.html on line 472: Et lui donne un désir d’amour et d’indolence.			Ja saa pojan haluamaan lisää sellasta.				

ellauri146.html on line 498: « L’Homme est rude et le prend sans savoir le donner.		Miehet on tökeröitä, antamatta ottavat.				

ellauri146.html on line 499: « Un sacrifice illustre et fait pour étonner			Joku hämmästyttävä moukan uhraus				

ellauri146.html on line 529: Qui soutiennent le poids des colonnes d’airain			Jotka kannattaa vaikka vaskipylväitä,				

ellauri146.html on line 566: Et quand enfin Samson, secouant les colonnes			Ja kun loppuviimexi Homer Simpson heiluttaa			

ellauri146.html on line 822: Rakkaus on tästä puuhailusta kaukana. Kateellisen ja kaunaisen juutalaisen kostoretki kun shixatytöt on onnekkaampia ja/tai parempia kuin se.

ellauri146.html on line 866:   In February 2022, in connection with a presidential address of Russian president Vladimir Putin in the midst of the Russo-Ukrainian crisis, Putin claimed that Ukraine's decommunization does not make any sense because "modern Ukraine was created by communist Russia, and specifically Lenin". Vitaly Chervonenko from the BBC noted how carefully Putin kept silent about the independent Ukrainian state formations of 1917–1920 and Kyiv's (i.e. the white generals´) war with Lenin's Bolshevik government, whose purpose was to exclude Ukraine from Bolshevik Russia.

ellauri146.html on line 874: Sakarjan kirjassa on neljätoista lukua. Kirja voidaan jakaa kolmeen osaan. Ensimmäiset kuusi lukua sisältävät kahdeksan näkyä, joiden välissä on saarnoja. Ensimmäinen niistä on silmäys taaksepäin ja kutsuu parannukseen. Kansan haluttomuus vastata Jumalan kutsuun lisää Jumalan tuomiota. Saarnoissa ja näyissä onnen poistaminen ja palauttaminen on kokonaan Jumalan käsissä. Kirja on rinnastettu Haggain kirjaan paitsi kirjoitusajankohdaltaan myös sisällöltään, sillä Haggain kirjassa Jumalan tuomio seuraa kansan vastahakoisuudesta uudelleenrakentaa Jerusalemin toista temppeliä.

ellauri147.html on line 160: Gilles Deleuze also emphasized the connection between the will to power and eternal return. Both Jacques Derrida and Gilles Deleuze were careful to point out that the primary nature of will to power is unconscious. 

ellauri147.html on line 203: Emily's boss Madeline prepares to make the transition from the Chicago based pharmaceutical marketing firm, the Gilbert Group, to a French based fashion firm, Savior, when she discovers that she is pregnant. She offers the job to Emily and she accepts, leaving her boyfriend back in Chicago. Emily moves to Paris despite the fact that she does not speak French. She moves into the 5th floor of an old apartment building without an elevator but with a wonderful Parisian view. Emily creates an Instagram account, @emilyinparis, and begins documenting her time in Paris. Emily starts her first day of work much to her new co-workers chagrin who reveal that she was only hired because of a business deal. She introduces the French to American social media strategies who seem very reluctant about her and her American methods. Emily accidentally tries to enter the wrong apartment and bangs her very attractive neighbor right at the door, Gabriel. As Emily accustoms to life in Paris she makes countless faux-pas and the firm nicknames her "la plouc" or "the hick". Emily meets Mindy Chen, a nanny originally from Shanghai, and they become fast friends. After Emily and her boyfriend attempt to have cybersex but the connection fails, she plugs in her vibrator and accidentally short-circuits the block's power. "Accidentally" is the top frequency word in the script. 

ellauri147.html on line 212: While struggling to communicate at a flower shop Emily is rescued by Camille, a friendly French stranger and gallery owner who proves to be a lucrative connection.

ellauri147.html on line 585:       Narsismi, jota Lacan (1936) kutsui kerran "egon kuvaajaksi" legendaarisessa esseessään peilinäyttämöllä, ei voi tehdä ilman tätä kuvitteellista toista. Siinä on – tässä on yhtäläisyys dramaattiseen tai teatraaliseen identiteettiin, josta Dieter Thomä puhui avauspuheenvuorossaan – performatiivinen ulottuvuus, joka ilmeisesti löytää runsaasti ravintoa nykymediamaailman oikukkuudesta: narsistisella esityksellä on lavastuksen luonne, lavastus, joka on yleensä tajuton, mutta jolla on usein kynnys tajuihin, strategisesti työstettyä suorituskykyä.

ellauri147.html on line 662:   Eli siis ensinmainitussa narsisti on ameeba jonka tehtävä on niellä muita pieneliöitä vihamielisessä alkusopassa. Jälkimmäisessä se on onneton pikku sikiö joka ei tahdo päästää irtii äiskän napanuorasta. Valize siitä egollesi mieleinen.

ellauri147.html on line 677: (Martin on primäärinarsismille hyvin hyvin vihainen.) Säuglingtutkimuxissa ei näy siitä mitään merkkiä. Ei imeväiset ole ameeboita vaikka imevätkin tissiä, niillä on vahva kazekontakti primääriobjektiin, joka ei ole siis vaan tissi, vaan äidin pärstävärkki. Ameebaläppä on tarmokkaasti torjuttava. Se on infektiöösi. Perinteiset kallonkutistajat puolustautuvat samalla keinolla kuin saarnaajat: ei se ole tässä tärkeää mikä on totta, vaan miltä tuntuu, ja mikä tehoaa. Analyytikkojen turinat tiettävästi toimivat, samantekevää ovatko ne jossain hämärässä mielessä "totta" vai ei. Potilaat tykkää niistä. Lasten ja äitien vuorovaikutuxen tutkiminen on un-psychoanalytisch, se kuuluu jonnekin sosiopsykologian reservaattiin. Näin siis 70-luvulla, jolloin Martin opiskeli Bambergissa. Tällänen kaxoisstandardi, Revue des Deux Mondes (jota luki Tolstoin Lekan sankari teoxessa Ylösnousemus) ei käy ollenkaan päinsä enää, Martin terottaa, eläköön siis Winnicot!

ellauri147.html on line 697: