ellauri009.html on line 861: tulee mukaan voitonjakoon kun kaveri on kanveesissa.

ellauri014.html on line 1277: Stark spanisch gebrochen, wie das Leiden Christi gesungen. Zigarette riecht auf einem langen Halter. Zum hunderten Mal. Paco nimmt noch ein Glas Konjak.

ellauri017.html on line 413: Seiska-lehti. Amaro eli Sonja.

ellauri022.html on line 587: Ingan naamarissa Siri skizoilee myös sen ja Paul Austerin avioliitosta. Sonja on niiden tyttö Sophie. Ämmä ottaa izensä liian vakavasti ja haluu keulia, siinä pulma.
ellauri022.html on line 623: Nojju, ne narsun saamat kirjeet oli lopulta vaan Maxin mielikuvituxen tuotetta, mielikuvitusystävälle osoitettuja. Narsu sai nenuunsa, ei siitä kukaan välitä. Ingan ja sen nenäkkään Sonja tyttären perseet on kuivilla. Siri kosti paparazzeille. Hikisestä jutku Burtonista tuli transu, joka suree vaan ettei tarpeex moni kato sitä. Ihmeellistä narsismia.
ellauri022.html on line 625: Sonja on lempinimi Sofiasta, Sirin tyttären nimestä. Pienenä me ajateltiin että Sonja nimisillä on isot sieraimet. Sanottiin Sonja ja suurenneltiin nenänreikiä. Multa se sujui hienosti. Mä ehdotin Helmile nimiä Vera ja Sofia. Helmi Serafia on parempi.
ellauri028.html on line 947: VIERAILIJA12: Meillä on suvussa hyvä esimerkki näistä eri uskonnoista, on ortodoksia, perus evankelisluterilaista, sitten on yhdessä haarassa juutalaista, jehovaa ja kaiken kruunaa miehen isä ja äiti, joisa isä on puoliksi intiaani ja äiti ameriikan suomalainen. Ja isänsä oli miehelle sitten opettanut hänen lapsuudessaan kaiken maailman manailuja, yrttejä ja suitsukkeita ja mietiskelyä. Ja täytyy myöntää kun ensimmäisen kerran miehen yllätin tapailujemme alussa istumasta keskellä pihaa pressu teltassa tätä mietiskelyä harrastamassa niin minä nauroin pitkään ja hartaasti. Ja tästä kun kaverilleni vielä puhuin niin täysin idioottinahan ne miestä pitivät. Mutta nyttemmin on sitten selvinnyt että nämä on vain jokaisen tapoja rentoutua. Siinä missä mies siis joskus tyyliin kerran-pari vuodessa vetäytyy jonkun päivän takia omaan rauhaansa, otan minä konjakkipullon ja istun kynttilän valossa ja tuijotan liekkiä. Sama asia, mutta kaksi eri "uskontoa". Kun itse kuulun näihin jotka eivät saa mitään voimaa uskonnosta. Mutta mies taas jotakin pelätessään ottaa kaulanaihonsa käteen ja pyörittelee sitä sormiensa välissä ja manailee jotain.
ellauri031.html on line 178: Suomen pimeä ja kylmä verotusilmasto on saanut monen yritysjohtajan harkizemaan vakavasti yrityxen siirtämistä Viroon, johon hyvällä säällä näkee hotelli Tornin ikkunasta. Viro on suosittu sixi, että Viron verotusilmasto on leudompi, työntekijöiden palkkaustaso on yritysystävällisempi ja konjakki sekä sikarit ovat siellä halvempia.
ellauri043.html on line 4401: Mitro Repo, mun poika, asui luoxepääsemättömässä paikassa (Kirkkonummella). Sillä oli siellä oma tsasouna, jossa se otti vastaan Kivelän vanhuxia, ja syötettyään niille mariannekarkkeja ja konjakkia pienestä litteästä pullosta se lemppas ne pihalle ja meni taas teeveeseen tienaamaan lisää massia. Sellainen isä Metro.

ellauri049.html on line 173: Vuosina 1909-1913 Uuno kävi kansakoulun Kuivajärvellä, lähellä Honkapäätä. Uuno osoittautui eteväksi ja tiedonjanoiseksi oppilaaksi. Koululla sijaitsevan piirikirjaston hän luki käytännössä lävitse. Opintien jatkamista tuki myös Uunon sopeutumattomuus fyysiseen talonpoikaistyöhön. Näistä syistä isovanhemmat katsoivat pojan tulevaisuuden olevan akateemisella uralla, ensimmäisenä omasta suvustaan. Syksyllä 1913 Uuno Salonen aloitti oppikoulun Heinolassa. Maalaispojan kömpelyys karisi Uunosta nopeasti. Hän osasi asennoitua uuden koulun vaatimuksiin niin opetuksen kuin käytöksen ja itseilmaisun tasolla. Kouluvuosien aikana Uuno luki vapaa-ajallaan suunnattomat määrät suomalaista ja kansainvälistä kirjallisuutta sekä lyriikkaa.20 Uuno oli luokkatoveriensa joukossa arvostettu ja pidetty oppilas. Hän auttoi koulutehtävissä ystäviään pienestä maxusta ja käytti Honkapäästä saamaansa varallisuutta heidän kestitsemiseensä. Kuitenkin Uunon kiivaus ja ailahteleva luonne pääsi välillä esille myös heidän seurassaan. Uuno oli kaiken kaikkiaan aika kusipää.
ellauri055.html on line 297: Tiedämmehän, että mooabiittien kuninkaan Eglonin murhasi Eehud, Absalom tarttui päästään tammeen (Nej tamme fan!), ja hänen rintaansa pistettiin 3 keihästä, kuningas Naadabin, Jerobeamin pojan, surmasi Baesa, kuningas Eelan Simri, Ahasjan Jeehu, Ataljan Joojada, ja kuninkaat Joojakim von Ankka, Jekonja ja Sidkin olivat orjina...
ellauri055.html on line 918: Vaikka 1930-luku olikin Sillinpäälle kirjallisesti menestyksen aikaa, hän velkaantui edelleen kiihtyvällä vauhdilla suurelta osin siksi, ettei hän pystynyt hallitsemaan rahankäyttöään. Myös Sillinpään alkoholiongelma paheni edelleen näinä vuosina, ja hän saattoi nauttia korillisen olutta ja konjakkipullon päivässä. Vuonna 1939 Sillinpäätä kohtasi vielä kova isku, kun hänen vaimonsa Siikri kuoli keväällä keuhkokuumeeseen.
ellauri096.html on line 875: Koska menstruaatiomeikkailun keskeinen ajatus oli kuukausittainen kunnaan suomustaminen, kaxintaistelua piti edeltää loukkaus. Mikä tahansa tölväisy ei kuitenkaan kelvannut syyksi. Esimerkiksi läimäystä persauxiin pidettiin pätevänä syynä kaksintaisteluun, ja myös toisen älyn vähättely oli oiva keino saada kutsu osakunnan meikkailusaliin. ”Dummkopf” oli yleinen solvaus, ja myös toisen nimittäminen aasiksi ("Esel") johti yleensä toivottuun lopputulokseen. Ennen taistelua loukkaus piti kuitenkin hyväksyttää osakunnan kunniakomiteassa. Vaatimus loukkauksesta aiheutti joskus ongelmia. Monien osakuntien säännöt vaativat, että niiden jäsenten piti osallistua vähintään kahteen otteluun lukukaudessa. Rauhallisten opiskelijoiden oli kuitenkin usein vaikea haalia riittävästi loukkauksia, ja vuonna 1850 osakunnat alkoivatkin loukata väpelöitä ihan tarkoituxella: "Weiblicher! Virilisierter Mannling! Rotzlöffel! Nichtssagender Furz!!" Meikkailuotteluita järjestettiin sunnuntaisin aamukuudesta iltamyöhään sovitussa ­paikassa kaupungin laidalla. Puuttuvista loukkauksista aiheuvat ongelmat ratkaisiin potkuilla persauxiin, mutta miekkailijoiden pelkoja ne eivät lievittäneet, päinvastoin pahensivat. Paukantit rauhoittivatkin usein hermojaan konjakilla ja pervitiinillä. Ottelun jälkeen pelko ja jännitys palkittiin: nuorukaiset, joilla oli jossain komeita mensisarpia, herättivät muissa miehissä kiinnostusta ja saivat niiden sydämen pamppailemaan. Veri virtasi paisuvaisissa, kun saksalaiset opiskelijat mittelivät pippeleitään.
ellauri097.html on line 578: Kirja ei enää ole demokraattisen tiedonjakelun väline, koska demosta (tämmönen hieno sana mutta tarkotan siis laahusta, en puhu demosta) ei enää kirja kiinnosta.
ellauri106.html on line 584: Lakmé on Léo Delibesin ooppera joka valmistui vuonna 1883 ja sai ensi-iltansa Pariisin koomisessa oopperassa Opéra Comique´ssa 1888. Teoksen libreton kirjoittivat Edmond Gondinet ja Philippe Gille ja se perustuu Pierre Lotin romaaniin Rarahu ou Le Mariage de Loti (1880). Teosta esitettiin vuosien 1888 ja 1893 välisenä aikana yhteensä 179 kertaa ja siitä tuli pian yksi ranskalaisten lempioopperoista. Ooppera on sävelkieleltään perinteinen ja sen tapahtumat sijoittuvat Intiaan. Juonessa brahmiinipapitar Lakmé rakastuu englantilaisupseeri Géraldiin. Oopperan keskeisiä teemoja on ihmisten väliset kulttuurierot. Tommosta kolonialistista ihmiskauppaa tämäkin. Britti Gerald kikkailee ja induskit nuolee sitä. Tuuhean holvin alla laulellaan. Mitähän sekin todistaa että Sandysta on tullut Sunny eli Sonja.
ellauri110.html on line 234: Marokko näyttää Skagenilta. Tanskalaisella poeetalla oli alla kolmas kone jo, eli vaimo siis. Bussimatkalla Hannu juo konjakkia salaa, käsi vapisee. Juoppo mikä juoppo. Viinan orja Leinon tavoin. Mutta izeäni minä tässä tuhoan, ize vastaan izestäni, elämäntoverista viis.
ellauri110.html on line 292: Depixessäkin se puhuu vaatteistaan ja maistelee tunnelmaa. Ei ei klassista musaa tähän fiilixeen, vaan Sinatraa. Kumpaakohan konjakkia se oli, Meukow vaiko Monet? Ei tässä olla köyhiä vaikka kipeitä. Tunteet tulevat, ei niille voi mitään, tunnelmoidaan siis. Vittu mikä narsisti. Handeen verrattuna mä olem pelkkä harrastelija.
ellauri110.html on line 480: Loiren rannalla Hande loukkaantuu kun "elämäntoveri" huomauttaa sen tökeröstä käytöxestä. Hande säntää suutuxissaan kesken linnakierrosta hortoilemaan kylille. Mistä kylästynyt "elämäntoveri" sen sitten poimii kyytiin uudestaan. Hande on kuin ei mitään olisi tapahtunut. Matkasta jäi paljosta konjakista huolimatta hapan maku suuhun. Handelle. Se on sotamies rannalla Vaasan linnassa.
ellauri110.html on line 502: Paul Gauguinin taulu Mistä tulemme? Keitä olemme? Minne menemme? tulee heti mieleen. Tai myös Leif Salmenin runon lause “Varifrån kommer vi, vart é vi på väg?” Kiitos Lefa siitäkin. Lefa oli pulzarimainen susi jossain Nuoren Voiman sarjakuvassa. En tarkkaan itse tiedä, minne matka tästedes suuntautuu, mutta tunnen sen. Intuitiokin voi olla matkatoverina parempi kuin istuminen paikoillaan. Kännipäisenä Bretagnen matkalla en jaxanut istua hiljaa lepositeissä vasn pyristelin irti turvavöistä kun en ylettynyt konjakkiin. Karttaa en osannut lukea Seijaa paremmin. Tuli vähän tonttuiltua. “Tietä käyden tien on vanki” kuten Aaro Hellaakoski kirjoitti. Tie vie. Tie vie. (Tää on yhestä mun runosta. Hieno loppusointu.)
ellauri110.html on line 1123: C´est votre accent monsieur, hohotti ranskisämmä konjakkiselle Hande Mäkelälle exyxissä jossain Bretagnen tienristissä. "Tämä lause jäi mieleen ja osaan edelleen ääntää sen hänen periranskallaan: Se vootrö aksaan mösjöö. Syynä on aksenttinne herra. En loukkaantunut kuitenkaan, muistan ihan muuten vaan." Kupuul koitin ääntää Vixun takapenkillä ja Jössi pilkkasi: On kuin pissis herneitä. En loukkaantunut, jäi mieleen muuten vaan. Siitä on nyt yli 60 vee.
ellauri144.html on line 113: Vuokrattiin nainen, mieluimmin neekeri, joka hyvin suuresta summasta kyykistyi alastomana lasiselle kahvipöydälle ja paskansi siihen, miljonäärin maatessa selällään lattialla, suoraan pöydän alla, ja runkatessa. Ja kun kakka läsähti lasin päälle kuuden tuuman päässä hänen rakastettunsa nenästä, Apinan, meidän Apina-rassukkamme täytyi istua punaisessa damastisohvassa kaikki vaatteet päällä, maistella konjakkia ja kazella. (159)
ellauri244.html on line 79: Sirolan Kaksi kaupunkia jäi vaille suurempaa huomiota. Kai Sirolalta jäi huomaamatta että Dickens oli jo kirjoittanut sen. Se kuvasi Ranskan suuren vallankumouksen aikaisia ja jälkeisiä vuosia Lontoossa ja Pariisissa. Teosta myytiin noin 200 miljoonaa kappaletta, mikä tekee siitä kaikkien aikojen myydyimmän romaanin. Vain Sonja Kaurasen Anja Koo menee niukasti edelle. Helsinki ja Tallinna ei olleet yhtä vetäviä. Sirola vajosi syvään masennukseen. Itse hän kuvasi tilaa seuraavasti:
ellauri244.html on line 105: Syksyllä 1980 hän kirjoitti yhdessä Esa Saarisen kanssa Ylioppilaslehteen kirjoituksen, jossa arvosteli jyrkästi ajan suomalaista romaanitaidetta. Seuraavana vuonna 1981 julkaistiin hänen esikoisromaaninsa Sonja O. kävi täällä, joka muodostui Kaurasen kirjalliseksi läpimurroksi ja on edelleen etenkin yhä uusien sukupolvien suosikki ja kulttikirjan maineessa ja myös Suomen myydyin esikoisromaani.
ellauri244.html on line 112: Anja Kauranen 26 ja Harri Sirola 22 styylasivat vuonna 1980-81. Yllättävän vanhoina, Sonjakin oli jo elävän leski. Tyrnävä Anja oli Harria 4v vanhempi. Ällöttävä 80-luku oli alussa. Me mentiin naimisiin sinä kesänä ja lähdettiin Bostoniin, vältyttiin koko sirkuxesta. Molemmat on syntyneet toukokuussa. Anja on iältään Petterin ja mun puolivälissä. Aika vanha korppu sekin kolho pullanaama siis jo on. Harri oli hintelähkö kurnusimppu, Anja hukkapätkä mutta isoluinen. Yhdestä asiasta emme tingi - bob-pokkareihin valitaan vain parhaat. Eka painos ilmestyi 1996, toinen 2016 kirjasta tehdyn leffan siivellä. Silloin Harri oli hienontunut metrojunan pyörissä jo 15v, se teki henkkoht ratkaisun 2001 elokuussa WTC tornien kaatumista odotellessa.
ellauri244.html on line 289: Tuomari Nurmion Vielä yxi opetus oli Punainen planeetta-älppärillä joka ilmestyi 1982. Jos Pupu ja Lammas ei ehtineet sitä esittää duuona niin niiden styylaus oli ohi jo syxyllä 1981? Hetkinen, Abiturientti tuli 1980, kauramorsiamen Sonja O (eli Anja Koo) ajoi siitä oikealta ohize 1981. Leffakässärin mukaan siihen päättyi koko romanssi, Harri oli räntämummolle tosi kade. Juu eihän rakkaudesta tule mitään kun veijarit on samalla alalla ja vitun kilpailuhenkisiä. Nopeat syövät hitaat eivät. Kateuteen ei saa sortua, toisille julkisuutta tulee enemmän, toisille vähemmän. Ennen pitkää kaikki pogot halusivat esiintyä ja tienata omilla nimillään.
ellauri247.html on line 78: ValtakirjaEsa SariolaJoku HenriUusi avioliitto ja palkankorotus. Konjakki aromilasissa.Salla meni polvilleen eteeni ja alkoi imeä minua pitkin taitavin liikkein. Se tehosi.Henrin mitääntekemätön poika Petteri on narkkari. Stalinistitkin oli parempia kuin Maaritit.
ellauri260.html on line 357: Sitähän se Stalinkin varmaan alkoi tuumia. No niinhän siinä sitten kävikin että Neuvostola purkautui saumoista, ja syynä oli varmaankin juurikin se, ettei uutta sosialistista termiittiapinaa saatu ohjelmoiduxi huolimatta Maxim Gorkin ponnistuxista, vaan proletaarikasan päälle pääsi kammertautumaan ennen pitkää aito diktaattori. Jee-suxen juoni oli koittaa vakuuttaa ize kukin siitä että jos se on kiltti muille niin jälkipeleissä on johtoporras superkiltti sille. Eli altruismikin on egoistisesti kannattavaa viimeistään palkinnonjakotilaisuudessa. Tätä korttia materialistisilla kommareilla ei tietystikään ollut lyödä pöytään. Paizi ehkä jotain työn sankarin prenikkaa josta voi jälkeläisillekin olla jotain hyötyä.
ellauri263.html on line 880: Rituaaleilla selitetään, symboloidaan ja ylläpidetään myös poliittista valtaa ja yhteiskunnallista hierarkiaa. Tällaisia rituaaleja ovat esimerkiksi presidentin uudenvuodenpuhe, itsenäisyyspäivän vastaanotto, tai etikettisäännöt lähestyttäessä valtionpäämiehiä. Ei sovi halailla vaikka olisi varapyörän puoliso. Kansallisia rituaaleja ovat esimerkiksi kansallislaulun soittaminen tiettynä ajankohtana tai urheilutapahtumien palkinnonjakoseremoniat kansallissymboleineen. Tällaiset rituaalit kiinnittyvät symboleihin, jotka informoivat katsojia ja kuulijoita tilaisuuteen kiinnittyvistä merkityksistä. Samalla rituaalin osallistujat kommunikoivat symbolien välityksellä toistensa ja performanssin yleisön kanssa.
ellauri276.html on line 322: Ivan Savvitš Nikitin (1824–1861) oli venäläinen runoilija. Hän sai kasvatuksensa hengellisessä seminaarissa, mutta köyhyys ja perheikävyydet pakottivat keskeyttämään kouluopinnot. Nikitin jäi pikkukauppiaaksi kotikaupunkiinsa saamatta tilaisuutta tyydyttää luontaista tiedonjanoaan.
ellauri283.html on line 289: Sillä 1000-luvulle eKr. tultaessa Uuden kuningaskunnan dynastioiden arvovalta oli heikentynyt, mikä mahdollisti jaetun hallinnon Egyptissä ja lopetti egyptiläisten vallan Kushissa. Kun egyptiläiset vetäytyivät, Kushilta lakkasi olemasta kirjallisia tietoja tai tietoja alueen toiminnasta seuraavien kolmensadan vuoden aikana. Kahdeksannen vuosisadan alussa eKr. Kush kuitenkin nousi itsenäiseksi kuningaskunnaksi, jota hallitsi napakka aggressiivinen monarkkilinja, joka laajensi hitaasti vaikutusvaltaansa Egyptiin. Noin 750 eaa., Kushilainen kuningas nimeltä Wilho valloitti Ylä-Egyptin ja hänestä tuli Theban hallitsija noin vuoteen 740 eKr. asti. Hänen seuraajansa Pive kukisti Niilin suistonja valloitti Egyptin ja aloitti siten 25. dynastian. Pive perusti kuninkaiden linjan, joka hallitsi Kushia ja Thebea noin sata vuotta. Dynastian puuttuminen Assyrian vaikutuspiiriin Lähi-idässä aiheutti vastakkainasettelun Egyptin ja voimakkaan Assyrian valtion välillä, joka hallitsi valtavaa valtakuntaa, joka käsitti suuren osan Lähi-idästä, Anatoliasta, Kaukasuksesta [ tarvitaan lainaus ] ja itäisen Välimeren altaasta heidän kotimaassaan Ylä-Mesopotamiassa. Taharqan, (688–663 eKr.), viimeisen kusilaisten faaraon, voitti ja ajoi pois Lähi-idästä Assyrialainen Sanherib toimekkaana. Sanheribin seuraaja Esa Shariola meni vielä pidemmälle käynnistäen täyden hyökkäyksen Egyptiin vuonna 674 eKr., kukistaen Taraqan ja valloittaen nopeasti maan. Torakka pakeni takaisin Nubiaan, ja assyrialaiset asettivat alkuperäiset egyptiläiset ruhtinaat Esa Shaddonin vasalliksi. Tarakka pystyi kuitenkin palaamaan joitakin vuosia myöhemmin ja kaatamaan osan Egyptistä aina Thebaan asti Assyrian väpelöiltä egyptiläisiltä vasalliruhtinailta. Esa Shaddon kuoli kaikexi onnexi pääkaupungissaan Ninivessä valmistautuessaan palaamaan Egyptiin ja karkottamaan taas kushilaiset.
ellauri288.html on line 238: Teksti | Kuvat: Seiskan toimitus – Pariskunta hamstrasi laivan myymälässä erilaisia konjakkeja ja viskejä, ja puolet risteilystä he viihtyivät laivan baarissa. Ilmaisesti he olivat olleet yön yli Virossa, sillä molemmilla oli matkalaukut, merellä mietitään. Mutta Virossa ihmetellään Sofi Oksasen lapsuudenkodin karmeaa kuntoa!
ellauri311.html on line 161: Sonja Saagaia pitää puhetta. Taustalla soi eteerinen musiikki. ”Äiti maan
ellauri315.html on line 534: Eikä siinä vielä kaikki! Venäläinen kirkkoraamattukin on ukrainalainen! Tosin se on kirkkoslaavia eli bulgariaa lähinnä, eikä vähävenättä, mutta sen painattaja Ostrogski suosi ukrainalaista kyldyyriä, vaikka Ukraina oli silloin osa Puola-Liettuaa. Alkuteos on Novgorodista, ja saatiin Iivana Julmalta. Venäjän ortodoksinen kirkkokin myöntää nykyisin pitkin hampain että Elisabetin Raamattu perustuu Ostrohin raamattuun. Mikä parasta, Ostrohin akatemia on julkaissut vuonna 2006 Ostrohin raamatun nykyukrainaksi. Käännöstyön teki arkkimandriitta, teologian professori Rafail Torkonjak, ja häneltä meni työhön 30 vuotta. Venäjän aggressio pani Rafaeliin vähän vauhtia.
ellauri325.html on line 493: Joukkueenjohtaja näkyi palaavan. Hänen kasvonsa olivat oudossa virneessä. - Rauhaa! Karjala menetetty. Hankoniemi menetetty. Voi ristuxen perkele! Voi jumalauta! Nuorten miesten joukko itki, kiroii ja raivosi, iki ääneen, varsinkin Santeri Räpinä ja Johannes Jelegänen Suojärveltä. Santeri oli vaalea harteikas arjalainen voimanpesä, karhumainen sisumies, josta jatkosodan kaukopartio sai parhaan tappokoneen. Hän karjui, uhosi vihaa ja epätoivoa. Tumma täinen Johannes voihki ja uikutti, näytti Kaala Paanin itkuiselta pellemieheltä. Me muut itkimme ja kiroilimme myötätunnosta, Suojärvi oli meidänkin kotimme. Noin viikon kuluttua Johannexen täit ennättivät minun vaatteisiini. Johannes lauloi korkealla särisevällä äänellä: Tulen minä tikkuun raapaisin, sillä minä pillun tarkastin. Näin mä siellä ihmeen kumman, pillun juuressa pilkun tumman. Kuppako sen siihen syönyt lie? Tein surmanhyppyjä Moskovan rauhasta paskakuoppaan. Siusta se kuule pappi tulisi, läimi Johannes Jelegänen narsistia selkään. Se tuntui makealta, täistä huolimatta. Tiedekuntamme katkerimpia riidanaiheita oli juustonjako. Parhaaxi osoittautui talousliberalismi jossa suurimman palan saa se joka sattuu lottoarvonnassa oikealle paikalle. Ellen erehdy, Risto Räppäri kaatui jatkosodassa. Työmies Jelegänen jäi Helsingissä auton alle ja kuoli, alkoholilla oli osuutta tapahtumaan. Vuonna 1939 Suojärvellä oli rekisterissä eniten autoja koko Viipurin läänissä. Suojarvella on nyttemmin sahatoimintaa. Suomalaiset kylät ovat autioina. Suojarvellä Jelegänen olisi yhä hengissä, kun siellä on votkaa muttei autoja.
ellauri342.html on line 348: Libaussa (Liepaja) paroni vie rakastajattarensa Sabinan Sonja Strandin luo tämän ravintolaan Kultaiseen ankkuriin. Vaikka Sonja on selvästi mustasukkainen, hän tarjoaa Sabinalle töitä tanssijana. Martti kärsii yhä arestiaan kasarmin putkassa, kun muut jääkärit lähtevät Kultaiseen ankkuriin iltaloman viettoon. Siellä Sabina tanssii, Mikko vokottelee tarjoilijatarta ja antaa löylytyksen paronia tapaamaan tulleelle juutalaiselle Isaacille. Mikko epäilee Isaacia vakoilijaksi. Kapteeni Kalpa, joka on aiemmin muistellut jääkäriaktivismin alkuaikoja Suomessa, vie Sabinan lohduttamaan putkassa olevaa Marttia.
ellauri342.html on line 352: Isosieraiminen Sonja katkaisee välinsä Sabinaa yhä tiiviimmin piirittävään paroniin ja uhkaa paljastaa tietonsa. Ruokakomerosta pekonivarkaista yllättämältään Isaacilta Sonja saa paronille osoitetun kirjekuoren, jossa on rahaa ja vakoiluohjeita. Kalpa kertoo Sonjalle tiedon tämän aviomiehen kaatumisesta, murtuneen Sonjan poistuttua Kalpa ja Martti löytävät vahingossa todisteet vakoilusta, ja Kalpa lähtee viemään tiedon Franckille Martin jäädessä vartioimaan talolle.
ellauri342.html on line 354: Vaikka ravintola on piiritetty, paroni onnistuu livahtamaan taloon kellarin ovesta. Sisällä paroni käy Sonjan kimppuun, kun tämä on kirjoittamassa ilmiantokirjettä. Martti ryntää apuun vakoilutodisteet taskussaan. Tappelussa paroni haavoittaa vahingossa Sonjaa kuolettavasti. Franckin saapuessa tilannetta selvitellään, ja paroni pääsee vapaaksi vieritettyään syyt Martin niskoille. Martti pääsee pälkähästä, kun ilmiantokirje luetaan imupaperista peilin avulla. Paroni saa Sabinan mukaansa valehtelemalla tämän isän sairastuneen vakavasti. Epäluuloinen Sabina ottaa mukaansa pistoolin. Paroni ja Sabina pakenevat kaupungista ratsain paronin maatalolle, missä odottaa lentokone. Martti lähtee takaa-ajoon, mutta perillä hänet vangitaan kellariin. Paroni asentaa helvetinkoneen räjähtämään kymmenen minuutin päästä, mutta kun paroni pidätetään, Martti vapautetaan ja hän tekee pommin vaarattomaksi.
ellauri343.html on line 67: Sodan jälkeen asukkaat palasivat Rukajärvelle. Kylän harvoja säilyneitä rakennuksia oli suomalaisten esikuntana toiminut Pronjajevien talo. Rukajärven metsäteollisuuspiiri aloitti toimintansa uudelleen vuonna 1946. Rukajärven ja Ontajärven kolhoosit yhdistettiin 1950-luvun alussa ja myöhemmin niistä muodostettiin metsäteollisuuspiirin aputalous. Vuonna 1969 sen pohjalta perustettiin Rukajärven turkissovhoosi.
ellauri343.html on line 77: Seudulta on löydetty useita kivikautisia asuinpaikkoja. Rakennusmuistomerkkehin kuuluvat Ontajärven 1800-luvun jälkipuoliskolla pystytetty tsasouna ja riihi sekä edellä jo mainittu vuonna 1858 rakennettu Pronjajevan talo Rukajärvellä jota zuhnat eivät polttaneet. Kunnassa on heimosodissa ja talvisodassa kaatuneiden puna-armeijalaisten ja siviilien hautapaikkoja. Rukajärvellä on vuonna 1921 ammuttujen muistomerkki ja kylän itäpuolella Kotškoman tien varressa jatkosodan rintamalinjan muistoksi pystytetty rikkinäinen tykki.
ellauri386.html on line 169: Esim Marmeladovin muistajaiset (tulee mieleen sovjet runo "Venaa mua"), jossa Dosto hassuttelee vaikka huoraantuvalle Sonja tyttärelle on käymässä kehnommin kuin Philip Teirin samannimiselle äxälle.
ellauri386.html on line 224: När Richard träffar Paula på Söderströms julkalas känns det som om alla bitarna faller på plats. Hon är hans livs kärlek och han är hennes, något som inte gällde för Philips första hustru och hans två barns mamma Sonja. Där satt pusselbitarna helt enkelt fel. Pjäserna var fully interlocking men figurerna matchade dåligt.
ellauri386.html on line 247: Men på vuxenallvar: vem var Sonja i verkligheten och hänger Philip fortfarande med den ålderstigna Paula? Den moderna skilsmässoromanen är sin egen genre, med sina egna konventioner. Den utspelar sig oftast i medelklassen och tenderar att gestalta skilsmässan som en konsekvens av allmän livsleda och tristess snarare än av några egentliga relationsproblem. Barnen är halvstora, karriären går på tomgång, huset är färdigrenoverat. Enter en ny kvinna/man som får det att pirra i magen, och skilsmässan är ett faktum.
xxx/ellauri027.html on line 1127: 60-lukulaisten (no, 70-lukulaisten Eskin kohalla) kuuluu tietysti luulo ajan hermolla pysyttelemisestä. Heidän on seurattava ja "ymmärrettävä" uusia suuntauxia, "muoti-ilmiöitä" luopumatta vähääkään omista käsityxistään. Siis vain latistuxilla on kysyntää ja nopeimmista latistajista tulee suurimpia tähtiä. Esimerkixi punk latistettiin tekemällä Saarisesta punktohtori ja Sonja Nollasta punkkari. (Kukahan se oli? Ei soita mitään kelloa.)
xxx/ellauri081.html on line 238: Oulunkylän kierrätyskeskuxesta löytyi Panun pääteos "Lavatähti ja kirjamies" paperikantisena sopuhinnalla, 0 eurolla. Taskuunmahtuvampi kuin tämän Suomen luetuimman elämäkerturin ja elämäntapapyllynnuolijan muut opuxet. Siinä vanha norssi hienovaraisesti vittuilee Tohmajärven tytölle joka rajaa silmänsäkin sinisellä ja laulaa kireällä eellä. Tohmajärvi on kunta aivan rajan pinnassa Pohjois-Karjalassa, tuolla Tuupovaarassa. No ei, Tuupovaara on nyttemmin Joen kaupungin kaupunginosa. Katri-Helena muistuttaa Calvinia ja Hobbesia, Yeazeja ja Browningeja siinä, että se uskoo keskusteluun vainajien kanssa ouija-laudalla. Kaikki on ennalta määrättyä, jopa Panun kosinta. Katrin edellinen norssi oli Fisu eli Timo Kalaoja, Panun luokkatoveri useammassakkn sanan mielessä. Eikös senniminen ollut meidänkin luokalla, lihava kaveri joka lopetti keskikoulusta ja lähti ajamaan jotain jakeluautoa? Sillä oli kai päässyt palamaan puuro pohjaan tai jotain sellasta. Eikun se oli Kalajoki. No lähellä. Timo oli tunari, ei osannut sorvata edes pianonjalkoja. Sen virma meni konkurssiin, Timo kuoli ja Katri jäi maxelemaan konkurssivelkoja. Siinä oli Katrin tiukasta yläviivasta paljon apua. Katri asui ensin Polakassa Hyväskylässä, sitten Ponun luona Hämeenkyrössä ja nyttemmin Liimataisen kanssa Askolassa, ellei Tommi ole kuollut tai Katri eronnut.
xxx/ellauri124.html on line 811: kuvausten väliajalla. MoonTV:n Pornoetsivä-ohjelman juontaja Sonja Myllymäki piti
xxx/ellauri126.html on line 464: Tässä kohtaa Paulan apuun tulee ranskalainen buddhalaismunkki Matthieu Ricard, joka sanoo että apinat on tiimipelaajia luonnostaan. Sixtää joukkueittain pelailu on niistä ihan parhautta. On kivaa kun meikäläiset voittaa yhdessä (eli teikäläiset häviää). Senjälkeen voidaan kiistellä meikäläisten kesken voitonjaosta.
xxx/ellauri129.html on line 302: Korhonen ei kikkaile, ei hänen tarvitse. Ylpeästi tiatonen se on: niin kuin Raskolnikovia, Laria lohduttaa kirjan loppusivuilla sama isosieraiminen Sonja, kuka muutenkaan. Aina muka löytyy kynämiehille näitä lohtunameja. Rikulla ei ole lapsia.
xxx/ellauri137.html on line 150: Lexa ei ollut izetyytyväinen, sillä oli kaikenlaisia syyllisyydentunteita ja muita skizoja. Kun sen veli vei sen bordelliin 16-vuotiaana, se jäi 5 piston ja tuijotuxen jälkeen sängynpäätyyn itkemään. Tehtyään kääntymyxen viisikymppisenä se pukeutui tolstoipaitaan ja antoi parran rehottaa, muutti kesämökille ja oli olevinaan musikka. Sen nuori vaimo Sonja, jonka se oli nainut 34-vuotiaana (tyttö oli 16), ei tästä innostunut, ja niille tuli siitä välirikko loppupeleissä.
xxx/ellauri137.html on line 154: Lexalla oli vientiä, vaikkei se ollut mikään komistus: leveänenäinen, vajaahampainen, paxuhuulinen ja lerppasilmäinen. Pantuaan taas jonkun maalaistytön paxuxi se päätti ottaa Sonjan, joka tykkäs olla kuulun kirjailijan muusana. Lexa pakotti Sonjan lukemaan Pepys-tyyppisen päiväkirjansa, johon joka pano oli seikkaperäisesti kuvattu. Sonjaa ällötti, vielä häiden jälkeenkin. Lexa bylsi Sonjaa sitä innokkaammin, oli varsinainen pirttihirmu ja kotistyränki.
xxx/ellauri137.html on line 156: Herätyxen jälkeen Lexa kyhäs Kreuzersonaatin, jossa se vaati muita lakkaamaaan naintihommista kuin sitten myöhemmin toisaalla pieni Gandhin Mahatma. Ollaan niinkuin Jeesuxia, ei nussita. Ize se jatkoi Sonjan kanssa vällypainia. Lexa syytti Sonjaa kaikesta, kunnes 80-vuotiaana Lexan viisari viimein väsähti. Siinä vaiheessa Lexa lemahti kuin pukki eikä se pessyt enää jalkojaan (eikä varmaan jalkoväliä). Tästä tragediasta Lexa ehti vielä valittaa Maxim Gorkille. Pukkilauluapa hyvinkin.
xxx/ellauri137.html on line 158: Tolstoin neuvo jälkipolville: parasta mitä mies sexihaluilleen voi tehdä on (1) kokonaan ne tumpata, tai (2) elää naisen kanssa joka on siveyssipuli ja jakaa äijän uskon ja bylsiä vain istuttaaxeen toukkia; tai (3) mennä bordelliin kun panettaa; tai (4) vaihtaa naista kuin mustalainen hevosta, eikä jäädä kenenkään kaa olemaan; tai (5) rotkauttaa jotain alaikästä ja häipyä; tai (6) naida jonkun toisen puolisoa; tai (7) pahinta kaikista, elää jonkun uskottoman ja moraalittoman Sonjan parina.
xxx/ellauri139.html on line 1206: Raskolnikov oli lätkässä pikkusiskoonsa mutta impotentti. Lisäxi se pyörtyileee koko ajan kuin joku neizykäinen. Isosieraimista Sonjaa pitää pystyssä vain Jumala. Tää Sonja on eri kuin se pikkusisko Dunja. Sonjan mielipätkä Raamatussa on se "Herra hän haisee jo". Sonja traumatisoituu kun sen mekosta löytyy sataruplanen. Näkyy että Dostolla oli rahahuolia.
xxx/ellauri139.html on line 1211: Svidrigailovia Sonja ei huoli edes pitkällä tikulla. S. sitten tekeekin suikin ize. Raskolnikov olis nyt päässyt pälkähästä, mutta mutta:
xxx/ellauri139.html on line 1215: No se saakin vaan 8v pyttyä 2x kirvesmurhasta kun tunnusti niin kiltisti (ollaanhan Ryssissä, ja nirhatut ämmät oli takuulla jutkuja). Isosieraiminen Sonja seuraa Raskolnikovia Siperiaan krusifixeineen ja käännyttää sen kotia. Että onkin narsistinen juoni tässäkin, ja tosi sekava. Sellaisia tulee sarjoista joita scriptwriterit kexasee as they go.
xxx/ellauri139.html on line 1224: Dobroselovasta piirtyy kuva järkevänä ja sivistyneenä neitona. Hän ennakoi Dostojevskin traagisia naistyyppejä, kuten Rikoksen ja rangaistuksen (1866) häväistyä Sonjaa, mutta on myöhempiin sisariinsa verrattuna arkinen. Kirjeissään Dobroselova on yhtäältä torjuva ja kiusaantuu, toisaalta kantaa huolta Devuškinin terveydestä ja pyytää miestä käymään useammin. Dobroselova kertoo myös nuoruudestaan, menetyksistään ja rakkaudestaan ylioppilas Pokrovskiin.
xxx/ellauri208.html on line 955: Sinitaivas käsittelee naisen näkökulmasta, osin Märta Tikkasen 1970-luvulla aloittaman feministisen kirjallisuuden hengessä kipeitä aiheita: hylätyksi tulemista, eronneitten naisten ja yksinhuoltajaäitien sosiaalista ja taloudellista putoamista, äitiyden problematiikkaa, naisen halua ja kaipuuta ja mielen järkkymistä. Mutta vasta seuraava romaani, 1981 ilmestynyt Isäni, rakkaani, aloitti samana vuonna ilmestyneen Anja Kaurasen Sonja O. kävi täällä -romaanin kanssa suomalaisessa naiskirjallisuudessa uuden ajan. Molemmat lähtivät "hyvää makua" herjaavalla, epäsovinnaisella ja rankalla tavalla purkamaan suomalaista perheidylliä ja käänsivät vanhempi–lapsi-suhteita sekä miehen ja naisen roolimalleja nurin. Eikä Isäni, rakkaani ollut mitään "isänpäivälukemista", vaan se sai kriitikon ihmettelemään: " - - merkitseekö naisen emansipaatio yhteiskunnassa sitä, että hänen täytyy omaksua kirjallisuudessa ennen miehille varatut karkeat tyylikeinot tuon pyhän tasa-arvon nimissä".
xxx/ellauri215.html on line 220: Cipolla on vanha mies, joka ilmestyy yleisölle ruoska kädessä kuin Nietzsche. Lavalla on pieni pyöreä pöytä, pullo konjakkia ja lasi.
xxx/ellauri224.html on line 603: Sonja Tirkkonen-Condit näkyy olevan vielä elossa, vaikka Savonlinnan kääntäjänkoulutus on vainaja. Tokko Sonjakaan enää on kovin hyvässä hapessa. Mutta tämä paasaus kertoo toisesta Conditista, mahdollisesti kyllä jostain sukulaisesta.
xxx/ellauri228.html on line 282: Show not tell, ponjatno? Wakarimasu ka?
xxx/ellauri273.html on line 414: "Tämä on minulle ainoa tapa vaurastua!", sanoo asuntosijoittaja porvoolainen Ronja Roms. Vuokrattavia kohteita hänellä on kummpaleidensa kanssa jo 30. Tavoitteena on yli sadantuhannen euron vuositulot.
xxx/ellauri281.html on line 129: 1. Ukrainan puolen ja Shell- ja Chevron-yhtiöiden välillä tehtyjen tuotannonjakosopimusten mukaan 13 miljardia m³ (65 %) arviolta 20 miljardin kuutiometrin vuotuisesta tuotantomäärästä menee Shell- ja Chevron-yhtiöille korvauksena etsinnästä ja tuotannosta. kustannuksia. Toinen osa menee sijoittajille. Ukrainalla on enää 5 miljardia kuutiometriä jakelua jäljellä. m. Samalla on pidettävä mielessä, että liuskekaasun kaivojen virtausnopeus (sisäänvirtauksen määrä) putoaa hyvin nopeasti. Siksi Ukrainan puoli tuskin pystyisi käyttämään jo poratuista kaivoista peräisin olevaa liuskekaasua porausyhtiöille ja sijoittajille maksetun korvauksen jälkeen.
xxx/ellauri292.html on line 351: Hulda "paneutuu töihinsä" tunnollisesti, mutta saa silti tuomarilta moitteet, kun vierailulle saapuvat kauppaneuvoksetar Kaavio ja hänen tyttärensä Kirsti joutuvat odottamaan vuoroaan. Kun Hulda kuulee vieraiden keskustelun eikä ymmärrä heidän puheitaan taiteesta, hän päättää alkaa opiskella Työväenopistossa ja lukee iltakaudet aamukuuteen saakka. Lisäksi hän taivuttaa Soratien sihteerin antamaan hänelle englannintunteja. Tiedonjanossaan Hulda haluaa oppia kaikki käsitteet, jotka hienostokin osaa. Opi, perusasiat, se ei riitä, mutta opi ne. Tuomari Soratie huomaa Renessauce-kirjansa kadonneen, ja kun Hulda tunnustaa kazoneensa siitä vain kuvat ja soosireseptin, tuomari haluaa antaa potkut, mutta professori Norko ja Conny-täti saavat miehen luopumaan aikeestaan.
xxx/ellauri312.html on line 508: Mitä teit kun pääsit kotiin? Join konjamiinimehua, riisuin vaatteet ja mellastin erään tuttavani kanssa.
xxx/ellauri363.html on line 721: Dilthey syntyi Biebrichissä lähellä Mainzia pappisperheeseen, jossa harrastettiin paljon kulttuuria, erityisesti kirkkomusiikkia ja suositeltavaa kirjallisuutta. Teologian opinnot eivät kuitenkaan tyydyttäneet Diltheyta, ja hän vaihtoi ne filosofiaan Berliinin yliopistossa. Dilthey väitteli tohtoriksi Berliinissä 1864. Historialliset opinnot ja filosofia vieraannuttivat hänet uskonnosta. Äidilleen hän kirjoitti, että häntä riivasi tiedonjano, jota papan uskonto ei voi tyydyttää. Hänen kiinnostuksensa uskontoa kohtaan kuitenkin säilyi läpi elämän, samoin kuin jonkinlainen romantikoilta omaksuttu pantyhose maailmankatsomus. Hänen lukeneisuutensa määrä oli miltei käsittämätön, tosin ei se lukemastaan paljon muistanut. Hän kirjoitti paasauxia filosofian historiasta Spinozasta Wolffiin ja Kantiin, Schellingistä Comteen ja Schopenhaueriin, Schleiermacherista Nietzscheen. Multa puuttuu vielä muutama, ainakin Wolff ja Comte. Baselissa (eräänlainen Kouvola) hän kirjoitti suurtyötään Schleiermacherin elämäkertaa sekä tärkeitä tekeleitä kuten Goethe und die dichterische Phantasie ja merkittävään kulttuurifilosofiseen esseekokoelmaansa Das Erlebnis und die Dichtung.
xxx/ellauri376.html on line 240: Sillä välin Anton, etsittyään hevosta kolme päivää ja uuvuttuaan kaatosateessa, palaa yöllä kylään. Ennen kuin hän saapuu taloon, hän näkee vanhan kerjäläisen, jonka hän tuntee, Arkharovnan ja pyytää häntä auttamaan. Hän johdattaa hänet metsään rosvojen luo, joista toinen on hänen poikansa Peter ja toinen Antonin veli Ermolai. Ermolai suostuu auttamaan, koska edellisenä päivänä he ryöstivät kauppiaan. Ensin he menevät tavernaan, jossa heidät kuitenkin huomaa kauppiaan veli, joka pitää rahakolmikkoa epäilyttävänä. Anton, Peter ja Ermolai pidätetään ja heitä syytetään varkaudesta. Viikkoa myöhemmin, oikeudenkäynnin jälkeen, rosvot ja Anton lähetetään kahleissa kovaan työhön. Tässä on paljon samaa kuin Astrid Lindgrenin Ronja Rövardotterissa, jonka suorasoittoversio on varsin huumoriton. Ryövärit on kuin herhiläisiä tai susia, vain kunkku ja kuningatar lisääntyvät.
65