ellauri009.html on line 1412: Räpille on ominaista onnahtelu

ellauri012.html on line 404: Kerron sulle mikä on musta mukavinta täällä eläkkeellä; kun olen kuluttanut päivän ajatellen sua, täynnä tätä alas painettua ajatusta, menen nukkumaan. Sillä öisin Heloise, joka ei kärsi ajatella sua päivisin, rentoutuu mielikseen sua katsomaan ja kuulemaan. Silloin mun silmät liimautuu suhun! joskus sä kerrot sun salaisista huolista, ja mun mieli tuntee surua, joskus unohdat sun vihamiehet ja painat mut lähelles ja mä antaudun sulle, ja meidän sielut, joilla on sama tunne, tuntee myös saman nautinnon. Mutta voi, iloiset unet ja hellät kuvitelmat, miten nopeesti te katootte! Mä herään, avaan silmäni enkä näe Abelardia: ojennan käteni halatakseni häntä ja hän ei ole siinä; itken, ja se ei kuule mua. Tosi hölmöä mun on kertoa mun unistani sulle, joka et välitä sellaisista huvituksista. Mutta Abelard, etkö koskaan näe Heloisea sun unissa? Miltä se näyttää niissä? Puhutko hänelle yhtä hellästi kuin ennen, ja oletko iloinen vai pahoillasi kun heräät? Anteeksi Abelard, anna anteeksi harhaiselle rakkaalle. En mä voi enää odottaa sulta sitä eloisuutta mikä oli sulle ominaista ennen, enkä voi vaatia että meidän halut kohtaavat. Me on sidottu itsemme ankariin sääntöihin, joita pitää seurata ilman mukinoita. Ajatellaan vaan näitä tehtäviä ja meidän sääntöjä, ja käytetään hyvin hyväksemme pakkoa joka pitää meidät erossa. Sinä Abelard päätät sun kurssit ja sun juoksun onnella; sun halut ja pyrkimykset ei estä sun pelastusta. Mut Heloisen pitää itkeä, sen pitää surra ikuisesti tietämättä, kelpaavatko sen kyynelet pelastuksen pantiksi.
ellauri026.html on line 314: Mutta olen kuulevinani filosofien vastustaen sanovan: on surkeaa et ihminen on tyhmä ja erehtyväinen, eikä tiedä mitään kunnolla. Ei, pikemminkin se on inhimillistä. Miksi sen pitäisi olla kurjaa, jos se on meidän lajille ominaista. Ei mitään voi sanoa kurjaxi siitä et se on sellainen kuin on, vaik tätä apinaa koska sillä ei ole siipiä, tai neljää jalkaa eikä sarvia.
ellauri028.html on line 297: on mulle aina ollut ominaista. Six kai mä jäin näille alaoxille.

ellauri040.html on line 492: Jörkalle oli ominaista lyödä lyötyä ja virnuilla vielä päälle

ellauri053.html on line 511: Haavikolle on ominaista että hän kirjoittaa runon jostakin, mutta meille mietittäväx jää mistähän. Vaikka kuinka korskea.
ellauri064.html on line 383: Oireistolle ominaista on kallonluiden liian aikainen yhteen kasvaminen. Tämä tekee pään muodosta poikkeavan. On kuitenkin mahdollista, että diagnoosiin päästään vasta aikuisiällä, jos oireisto on henkilöllä lievänä. Rikun mielestä naapurin Helmin äidin olisi pitänyt reilusti tunnustaa, että Helmillä oli se. Sen sijaan se oli olevinaan ihankuin Helmissä ei olisi mitään vikaa. Riku ei antanut Maxin enää leikkiä pienipäisen Helmin kaa.
ellauri074.html on line 310: Koko Cioranin tuotannolle on ominaista pessimismi, jonka juuret monien kriitikoiden mielestä juontavat jo hänen lapsuuteensa (vuonna 1935 Cioranin äiti sanoi hänelle, että olisi tehnyt abortin, jos olisi tiennyt, kuinka onneton hänen lapsestaan tulisi). Cioranin pessimismi, tai oikeastaan hänen skeptisisminsä tai jopa hänen nihilisminsä, on kuitenkin ehtymätöntä ja omalla tavallaan jopa iloista; sille ei voi osoittaa yhtä selkeää alkuperää. Cioran itse ei pitänyt itseään pessimistinä ja katsoi skeptisyytensä liittyvän voimakkaasti mystiikkaan. Cioran onkin sanonut, ettei hänen äitinsä puhe abortista häirinnyt häntä, vaan teki häneen suuren vaikutuksen ja johti hänet voimakkaaseen oivallukseen olemassaolon luonteesta: ”Olen vain sattuman oikku. Miksi suhtautua siihen niin vakavasti?”
ellauri095.html on line 262: Broidi Danten varhaiseen runouteen vaikuttivat John Keats ja William Blake . Hänen myöhemmälle runoudelleen oli ominaista ajatuksen ja tunteen kieronlainen yhdistäminen, erityisesti hänen sonettisarjassaan The House of Life. Runous ja kuva kietoutuvat tiiviisti Rossettin teoksiin. Hän kirjoitti usein sonetteja kuviensa oheen, jotka ulottuvat elokuviin Neitsyt Marian tyttönen (1849) ja Astarte Syriaca (1877), samalla kun hän loi taidetta havainnollistamaan runoja, kuten kuuluisan runoilijan Christina Rossettin , hänen sisarensa, Goblin Market.
ellauri101.html on line 594: Y-sukupolvelle sanotaan olevan ominaista vapaamielisyys ja kasvaminen uuden viestintätekniikan mukana. Sukupolvi kyseenalaistaa edellisen sukupolven (X-sukupolvi) elämänarvot ja on myötäkasvanut tietokoneiden kehityksen kanssa. Siinä missä X-sukupolvi ihasteli korvalappustereoiden läpimurtoa, Y on kiinnostunut matkapuhelimien, tietokoneiden ja elektroniikan mahdollisuuksista. Y-sukupolven edustajat toteuttavatkin suuren osan viestinnästään kansainvälisessä tietoverkossa. Pikaviestimet ovat kehittyneet kyseisen sukupolven tarpeisiin ja niitä sovelletaan aktiivisesti. lähde?
ellauri109.html on line 645: Narsisteja joka iikka. Rakkaudettomuus on ominaista narsistiselle tyypille.
ellauri112.html on line 185: »Ajassa» on kerran ennen (vuosikerrassa 1911) tarkastettu muutamia Bergsonin filosofialle ominaisia, alkuperäisiä piirteitä. Tällä kertaa on tarkoitus kiinnittää huomiota niihin huomattaviin yhtäläisyyksiin, joita kaikesta huolimatta on olemassa Bergsonin ja hänen edeltäjänsä Renanin ajatustavan välillä. On pidetty Bergsonin filosofian huomattavimpana piirteenä sitä merkitystä, minkä hän antaa ajan realiteetille. On sanottu, että kun filosofia yleensä pyrkii katsomaan todellisuutta »iäisyyden näkökannalta», on sensijaan bergsonilaisuudelle ominaista »ajallisuuden näkökanta». »Aika» on tämän filosofian mukaan luova tekijä todellisuudessa, ei pelkkä subjektiivinen havainnonmuoto. Aika luo, todellisesti synnyttää uutta, samoinkuin sen hammas jäytää esineitä. »L'univers dure». Maailmankaikkeus on historiallinen ilmiö. Aivan yhtä syvästi on Renan vakuutettu ajan merkityksestä. »Aika näyttää minusta yhä enemmän olevan le facteur universel, la grand coefficient de l'eternal devenir» (Dialogues philosophiques, s. 155). 19. vuosisadan luonteenomainen piirre on Renanin mukaan, että dogmaatisen metodin sijaan on asetettu historiallinen metodi, kaikissa ihmishenkeä käsittelevissä tieteissä. »La catégorie du devenir» on asetettu »la catégorie de l'être'n» sijaan. Ennen puhuttiin uskonnosta, oikeudesta, jne. jonakin kerta kaikkiaan olemassaolevana, nykyään kaikki tuo käsitetään joksikin, joka paraikaa kehittyy. Kullakin tieteellä on tarkastettavanaan katkelma tätä ikuisen syntymisen vyyhteä. »Historia» sanan ahtaammassa merkityksessä on tässä suhteessa nuorin tieteistä; se käsittelee viimeistä myöhäisintä kautta tässä kehitysjaksossa. Filologia ja vertaileva mytologia valaisevat jo varhaisempaa kautta. Ihminen puhui ja loi myyttejä ennenkuin hän jätti jälkeensä kirjallisia muistomerkkejä. Ja näiden tieteiden takana alkavat paleontologian ja luonnonhistorian äärettömät taivaanrannat sarastaa. »Minä puolestani olen aina ajatellut, että lajien synnyn salaisuus piilee morfologiassa (kasvien ja eläinten muoto-opissa), että eläinmuodot ovat hieroglyyfikieli, jonka avain puuttuu meiltä, ja että koko menneisyyden selitys piilee niissä tosiseikoissa, jotka ovat meidän silmäimme edessä, mutta joita emme osaa lukea.» Mutta historiallisia dokumentteja eivät ole ainoastaan elolliset muodot; tähtisumuilla, linnunradalla on sama arvo. On tuleva aika, jolloin luonnontieteetkin muuttuvat historiallisiksi. »Muistelmissaan» valittaa Renan eräässä kohden sitä, että hän joutui harrastamaan historiallisia tieteitä, »noita vähäisiä arveluun perustuvia tieteitä, joista sadan vuoden perästä ei välitetä». Renan uskoo että jos hän olisi antautunut luonnontieteisiin, olisi hän johtunut useampiin Darwinin tuloksista, jotka hän väittää 1845:n tienoissa edeltäpäin aavistaneensa. Tätä valitusta ei tarvitse ottaa kovin vakavasti, sillä monista muista lausunnoista käy ilmi, että Renanin mielestä historiallisilla tieteillä on aivan erikoisen suuri filosofinen arvo.-- Toinen yhtymäkohta Renanin ja Bergsonin välillä on heidän »vitalistinen» käsityksensä kehityksen syistä. Bergson hylkää ajatuksen, että ulkonaiset, »mekaaniset» syyt aiheuttaisivat kehityksen. Elolliset muodot ovat hänen käsityksensä mukaan erään sisäisen sielullisen voiman tuote. Bergson on dualisti. Elottoman aineen rinnalla on maailmassamme vaikuttamassa edelliselle jyrkästi vastakkainen »élan vital», joka yhtenäisenä elämän virtana kuohuu kautta sukupolvien ja yksilöiden. Elottomassakin maailmassa vallitsee määräperäinen liike, mutta se on »putoamista», laskeutumista yhä alemmalle tasolle (entropia); »élan vital» sensijaan on vaivaloista ylöspäin ponnistamista. Elottomassa maailmassa energia hajaantuu ja haihtuu, mutta »élan vital» pyrkii sitä kasaamaan (lehtivihreä ja sen merkitys, orgaaniset yhdistykset).
ellauri118.html on line 807: Madeleine de Scudéryn romaaneille on ominaista sisällön puolesta se että hän käsittelee rakkautta, historiallisia ja klassisistisia aiheita allegorian muodossa ja ottaa presiositeetin hengessä etäisyyttä kaikkeen, mikä hänen mielestään on alhaista ja vulgaaria. Hänet liitetään usein barokkiin, mutta toisaalta hänen teoksensa olivat tärkeä silta keskiajan ritarikirjallisuudesta romantiikkaan. Hänen kymmenosainen teoksena Artamène ou le grand Cyrus, jossa on 2,1 miljoonaa sanaa, on maailmanhistorian pisimpiä romaaneja. Se ei olis sormellakaan koskenut mun penseisiin, ne eivät ole riittävästi presiöösejä.
ellauri142.html on line 850: Angelus Silesiuksen Cherubinischer Wandersmann ('Kerubi-vaeltaja') on laaja kokoelma lyhyitä, pääasiassa kaksirivisiä mieterunoja, joissa on Angelus Silesiukselle ominaista mystiikkaa. Hänen virsistään huokuu jeesuxen sulhasen lämmin rakkaus Jeesukseen. Ruotsin kirkon virsikirjassa on yksi Silesiuksen virsi ”Ich will dich lieben, meine Stärke”, lemmittäskö tärkkelys.
ellauri143.html on line 134: Lattapäiden tekopyhille neuvokeille on ominaista että ne puhuvat koko ajan ristiin kuin oravat, eikö teistäkin. Joka lähtöön löytyy siihen kannustava ohje, ja kun se menee perseelleen, löytyy siitä varoittava. Minähän sanoin, enkö sanonutkin? Eikö niin? Eikö niin? Tähän olen poiminut intialaisen kurahousun 1330 kupletista hyvänlaisen otoxen. Poisjätetyt oli vielä ikävystyttävämpiä.
ellauri147.html on line 653: Freudilaisen narsismin teorian käsitteellisen sekaannuksen ytimenä voidaan nyt tunnistaa jatkuva ambivalenssi ensisijaisen narsismin rakentamisessa. Freud soittaa kahta käsitystä vierekkäin kahdella kädellä, jotka sisältävät selvästi eriytettyjä, metapsykologisesti yhteensopimattomia säännöksiä. Yhdellä soittimella "minulle" on ominaista monadologinen hiippailu, toisella käsitys dyadologisesta merkityksestä - pyydän Freudin eksegeetikkoja armeliaisuuteen tästä hänen havaintojensa rikkauden yliyxinkertaistuxesta, mutta minun on tiivistettävä tätä ajallisista syistä.


ellauri160.html on line 328: Kaksi vuotta myöhemmin ilmestynyt ensimmäinen runokokoelma Jos minä maatani rakastaisin (1967) on tekijän lyriikalle ominaista tiiviistä, keskittynyttä kieltä. Kokoelmassa on muutamia onnistuneita, kauniita runoja. Kokonaisuutena se on hieman liian hajanainen ja jättää keskeneräisen vaikutelman. Pääpaino tuntuu olevan yksittäisissä lauseissa ja niistä syntyvissä mielikuvissa - tekijän kantaaottavuus kiteytyy lauseissa kuten "Minä olen liha teidän piikissänne".
ellauri183.html on line 609: Naisilta oli pääsy kielletty Israelilaisten pihalle, jolle portti johti. Sisäänkäynnin luona oli leeviläisiä odottelemassa uhrien tuojia, mutta ilmapiiri oli kaikkea muuta kuin hurskas, paitsi jos hurskaus tuohon aikaan miellettiin toisin, sille ei ollut ominaista pelkästään palaneen rasvan käry ja savu sekä tuoreen veren ja suitsukkeen haju vaan myös miesten mekastus ja teurastusvuoroa odottavien eläinten ulvonta määkiminen ja mylvintä ja ennen heleästi laulaneiden lintujen viimeiset karheat rääkäisyt.
ellauri246.html on line 422: Joskus Brodsky tarkastelee itseään erittäin korkealla ja erittäin kaukaisella näkökulmalla, esimerkiksi enkelin silmät ("keskustelu ..."). Tämä on täydellinen, erittäin objektiivinen näkökulma. Brodskin itsensä määritelmä ei riitä. Hän asettaa kuoleman ilmiön keskenään ja elämään. Rajojen tragedia on Brodskin käsitystä, joka ylittää kaikki hänen draaman. Jos haluat löytää aukon rakkaastasi, joka jakaa sulle kotona ja auttaa tietoisuutta, kaikki odottavat erottamista maailmasta. Suurempi kauhu päällekkäin ja vähemmän juna-asennossa, joka jossain määrin neutraloi sen ja auttaa kestämään sitä. Kuolema olennaisena osana, jolla on merkittävä paikka Brodskin teoksissa. Työn varhaisessa vaiheessa on ominaista epiteeli "musta". Brodsky antaa kuoleman proosan ulkonäöltään. Itse aika, Brodsky, joka on luotu kuolemalla. "Henkilö on itsensä loppu ja menee pois." Rajojen prisman kautta kuolleisuus arvioi runoilijan ja Brodsky, jossa kuoleman osuus esitellään, jää riman alle. Runko korostaa, että sielu, joka on uupunut kokemuksilla, on kuin langat. Elämän käsitys liikkeeksi kuolemaan asettavat melankolian. Brodskin sävyisä runo on eräistä irrottamista päivittäin. Brodsky pyrkii katsomaan reunaa ja olettaa, että se odottaa meitä kuoleman jälkeen. Aluksi runoilija mahdollistaa mahdollisuuden elää arkussa. "Letter pullossa" (1965): "Kun on vaatimaton alus ... Menen hienosti ehkä." Hänellä on puhtaasti symbolistiset ajatukset elämästä unelmana unessa ja kuolema - ylösnousemuksena toisen valtakunnassa. Vähitellen BrodSky alkaa paljastaa järkeistisen ymmärryksen ja tulkinnan tunnettuja uskonnollisia ja filosofisia käsitteitä. Eli sieltä ne tulee kaikki taantumuxen ainexet kun juutalaista vähän raaputtaa.
ellauri246.html on line 430: Brodsky antaa oman ihanteellisen mallin, joka hänen edustuksensa mukaan on parempi kuin paratiisi. Tärkeimmät merkit ovat ääretön, hengellisyys, täydellisyys, luova toiminta tärkeimpänä muodossa, jolla ei ole pyrkimyksiä. Eikä ikäviä pakkotöitä, pakkasella, esim poronpurentaa. Tämä maailma on erilainen runoilijan tietoisuudessa ja on tärkeämpää hänelle kuin maallisen maailman maailma. Muodikas nimitykset - Star Metaforat, "Tuo maa", "siellä." Runoilija tuntee aiheen "maan". Runossa "Sonetti" (1962), lyyrinen sankari asuu samanaikaisesti todellisessa ja ihanteellisessa. Todellinen maailma on ominaista vankila metaforinen, ja ihanteellinen maailma on makean sublime-kaverin maailma. Siellä korkeimmalle ulottuvuudelle ja lyyrisen sankarin sielu etsii:
ellauri246.html on line 523: Mitään helpotusta ei tule Brodskille vaixe muuttaa paikkoja. Hän vieraili usealla kymmenellä seuramatkalla maailmassa ja tuo mukanaan matkamuistoja monista suurimmista kaupungeista ja maista. Aggregaatilla ne muodostavat kuvan nykyaikaisesta kaupunkiviljelystä, yhä useammasta ja kosmopoliittisesta (samanlaisista lentokentäistä, hotelleista) ja siltä osin vieraantuminen heidän kanssaan. Brodsky toteaa: "Maailma sulautuu pitkälle kadulle, jolla muut elävät." Se on ominaista Brodskin työlle, joka on melkein täydellinen ihmisten lättyjen puuttuminen niissä, jos se ilmenee, paizi lyyrinen sankari itse. Elämäinen kuva on vallitseva: talot, asfaltti, proomut. Elää, jos se ilmenee, usein Brodskin kuva ei poikkea kuolleista. Huono ja mitä ihmiset nyt ovat, olennaisesti erilaisia kuin toisinaan. Yksilöllisyyttä ei ole kehitetty tai tapettu. Ehkä tästä syystä ei-yhtiö on erittäin vahva.
ellauri246.html on line 527: Tapahtuma, länsimaisen maailman inanimatess, koska sen määrittely ominaisuus paljastuu. Tyhjyyden käsite tekee töitä Brodskin perustavanlaatuisella merkityksellä. "Luultavasti tyhjyyden kuoleman jälkeen" (aiemmin) - ja nyt tyhjyys on tullut analoginen elinikäinen kuolema. Runko liittyy elämäänsä ikuisten luokkien kanssa. Ajan virtaus, jolla ei ole alkua ja päättyy, siellä on eikä anopin siellä. Moderni - vain paksuuntuminen materiaalimaailman esineisiin. On osoittautunut, että jokainen nykyaikaisessa vaiheessa esiintyvä ihminen on ikuisuudessa, mutta kaikilla ei ole ikuisuuden pojan psykologiaa. "Centaurus": Jokaisessa henkilössä on kaksi hypostasis, materiaali ja hengellinen, nykyinen ja tulevaisuus, elämä ja kuolema. Tää on taas sitä narsisteille ominaista dualismia. Määritellään Brodskin mukaan henkilölle on oltava ikuisuuden luokkia. Brodskyn henkilö vertaa aurinkoa, joka jopa ratsastus, jopa miljoonat vuosia lähettävät säteet muihin maailmankaikkeuden kulmiin.
ellauri260.html on line 109: Jeesuxen hyvää orjuutta vastaan hyökätään sekä oikealta että vasemmalta, onhan se keskustalaisuutta. Nouseva personalistinen filosofia kuitenkin hylkäsi persoonattomuuden paitsi idealistisen tai materialistisen determinismin ja kollektivismin muodossa, myös radikaalin individualismin muodossa, joka oli yhtä lailla modernin rationalismin ja romantiikan tuote ja joka esimerkiksi tiettyjen liberalismin ja anarkismin muotojen kautta oli ominaista myös yhdeksännelletoista vuosisadalle. Alusta alkaen personalismi julisti omalla tavallaan solidaarisuuden ja keskinäisen suhteen yhteisöllisiä arvoja. Vaatiessaan loukkaamatonta ihmisarvoa personalistit vastustivat utilitarismia, joka tekisi yhdestä ihmisestä vain "hyödyllisen" toiselle. Sosiaalisuus on kunnossa kunhan se tapahtuu seurakunnassa.
ellauri290.html on line 173: Palestiinassa vallitsee välimerellisen ja aavikkotyypin väliaikainen ilmasto. Kesä on kuuma, mutta Välimeren länsituulet tekevät siitä mukavan suurimmassa osassa maata. Vaihtuville vuodenajoille on ominaista satunnainen kuiva ja erittäin kuuma sää, usein yhdistettynä idän kuivuviin tuuliin. Talvi on sadekausi, joka kestää noin lokakuusta huhtikuuhun; joulukuun ja helmikuun välisenä aikana on suurin sademäärä. Palestiina voidaan jakaa neljään ilmastolliseen alueeseen:
ellauri300.html on line 338: Tulos: Naiset, jotka pystyvät ainutlaatuisesti muotoilemaan ja toteuttamaan ohjelmia, jotka voivat tyydyttää miesten haasteet ja viis veisata lasten kysymyksille. Tuhansista lahjakkaista naisista on tullut miehensä ohella lähettiläitä (shluchot) eri yhteisöihin. Ensimmäinen haaste, jonka nämä pariskunnat kohtaavat, on siirtää tuttu chassidiympäristö vieraiden ja vastakkaisten arvojen ilmapiiriin; luoda chassidikodin lämpöä ja voimaa ilman hoivaavan yhteisön tukea, kaukana perheestä ja ystävistä. Usein haasteeseen sisältyy tarve oppia uutta kieltä, selviytyä uskomattomista vaikeuksista saada kosher-ruokaa ja sopeutua uuteen ja outoon päivittäiseen elämäntapaan. Monia shluchoteja ihaillaan sulosta ja rohkeudesta, jolla he vastaavat näihin haasteisiin. Antelias vieraanvaraisuus, joka on ominaista Lubavitcherin kodeille kaikkialla maailmassa, on ilmaus näiden naisten lämmöstä ja viisaudesta.
ellauri300.html on line 854: Elisa oli pikavihaisempi mutta tulos vähäisempi. Kuten Krummacher huomauttaa: "Tapattava kostonpurkaus joukolle mielettömiä nuoria; kirous julistetaan heille Herran nimessä! Kuinka ominaista lailliselle oikeudenjaolle! Mutta kuinka vastoin kaikkea olemmekaan sanoneet Elisan luonteesta ja kutsusta, Jumalan, meidän Vapahtajamme, hyvyyden ja rakkauden sanansaattajana! 19
ellauri317.html on line 352: Karel Čapek ['karel 'tšapek] Cs-Karel Capek.ogg kuuntele ääntämys (ohje) (9. tammikuuta 1890 Malé Svatoňovice, Böömi, Itävalta-Unkari – 25. joulukuuta 1938 Praha, Tšekkoslovakia) oli 1900-luvun merkittävimpiä tšekkiläisiä kirjailijoita. Čapek kirjoitti nykynäkökulmasta katsoen scifi-vivahteisia kertomuksia, joille oli ominaista pisteliäs satiiri. Čapek lanseerasi sanan "robotti" näytelmässään R.U.R eli Rossumin Universaalit Robotit, jonka hän kirjoitti vuonna 1920 ja jonka ensiesitys oli Prahassa 1921. Eivät työläiset tienneetkään että siinä lausuttiin työväenluokan kuolinsana.
ellauri324.html on line 99: El Salvadorille on historiallisesti ollut ominaista äärimmäinen sosioekonominen eriarvoisuus. 1800-luvun lopulla kahvista tuli tärkeä rahahlaari El Salvadorissa, ja se toi noin 95 prosenttia maan tuloista. Nämä tulot rajoittuivat vain kahteen prosenttiin väestöstä, mikä kuitenkin pahensi välilöitä pienen mutta voimakkaan maanomistajan eliitin ja köyhtyneen enemmistön välillä. Tämä kuilu kasvoi 1920-luvulla, ja sitä pahensi kahvin hintojen lasku vuoden 1929 pörssiromahtamisen jälkeen. Vuonna 1932 perustettiin Keski-Amerikan sosialistinen puolue, joka johti talonpoikien ja alkuperäiskansojen kansannousua hallitusta vastaan. FMLN on nimetty Farabundo Martín mukaan, joka oli yksi kapinan johtajista. Kapina tukahdutettiin julmasti La Matanzassa, jonka aikana asevoimat murhasivat noin 30 000 siviiliä. La Matanza – espanjaksi "teurastus", sellaisena kuin se tuli tunnetuksi - antoi sotilasdiktatuurien monopolisoida poliittisen vallan El Salvadorissa samalla kun suojeli maan eliitin taloudellista valta-asemaa. Keskiluokan, työväenluokan ja köyhien salvadorilaisten vastustus tätä järjestelyä kohtaan kasvoi koko 1900-luvun. Jne, jne.
ellauri324.html on line 345: Buddhalainen kriisi ( vietnam : Biến cố Phật giáo ) oli poliittisten ja uskonnollisten jännitteiden ajanjakso Etelä-Vietnamissa toukokuusta marraskuuhun 1963, jolle oli ominaista joukko Etelä-Vietnamin hallituksen sortotoimia ja kansalaisvastarinta, jota johti pääasiassa albumissa 282 mainitut buddhalaiset munkit. Vuoteen 1963 mennessä Etelä-Vietnamin buddhalainen enemmistö oli pitkään ollut tyytymätön Diệmin vahvaan suosimiseen roomalaiskatolisia kohtaan.
ellauri330.html on line 105: Descartes erotti fyysisen ja henkisen alueen. Mieli on Descartesin mukaan erillinen aineeton substanssi (sen olemus on ajattelu), joka on kausaalisesti yhteydessä aivoihin. Descartesin dualismi liittyy eroon ihmisten ja muiden eläinten välillä: vain ihmisillä on mieli, kun taas muut eläimet (ja kasvit) ovat pelkkiä koneita. Aristoteles, mielen biologi, väitti, että ihmisen sielulle on ominaista se, että se ei sisällä vain kasvun, ravinnon ja lisääntymisen vegetatiivisia voimia ja herkkiä havainnointi-, halu- ja liikevoimia, vaan myös ihmisen rationaaliset kyvyt. älyä ja tahtoa. Sielu ei ole, toisin kuin Descartes uskoi, kausaalisesti yhteydessä ruumiiseen, vaan sitä luonnehditaan elävän ruumiin "muodoksi". Aristoteles luonnehtii ihmistä eroavaksi eläimistä ja kasveista sen perusteella, mitä he voivat tehdä (eli heidän kykyjään, joka ilmaistaan ​​käyttäytymisessä, mukaan lukien kielellinen käyttäytyminen). Väitämme, että ymmärtääksemme tietoisuuden evoluutiota meidän on laajennettava Aristoteleen käsitystä vegetatiivisesta, herkästä ja rationaalisesta sielu näkemyksestä, että elävät organismit ovat avoimia termodynaamisia järjestelmiä, jotka ovat saaneet perinnöllisyyden. Evoluutiomuutosten seurauksena kehittyi monimutkaisia ​​termodynaamisia järjestelmiä, esim. soluja soluorganelleineen ja myöhemmin monisoluisia elimiä sisältäviä elimiä. Selitämme, kuinka neljä tietoisuuden muotoa kehittyivät yhdistämällä evoluutioteoria Aristoteleen keskusteluihin eri organismien kyvyistä.
ellauri345.html on line 427: Goethelle on aina ollut ominaista synkkä vaikutus, joka voi kasvaa kiihkeäksi kiinnostukseksi sukulaishenkiä kohtaan ja vastahakoiseen häiriintymiseen muissa, ja vain se katoamaton syy, jonka suojassa sydän voi luottaa tämän teoksen valtavaan, loitsuun kauneuteen, on erä ja ottelu hänelle.
ellauri345.html on line 460: Ottilienin kauneutta määräävän illusion kanssa epäolennaisuus uhkaa edelleen pelastusta, jonka ystävät saavat taisteluistaan. Sillä jos kauneus on ilmeistä, niin on myös sovinto, jonka se myyttisesti lupaa elämää yes kuolemassa. Heidän uhrauksensa olisi yhtä turhaa kuin heidän kukoistuksensa, ellei heidän sovintonsa olisi sovinnon näyte. Itse todella todella sovinto on olemassa vain Jumalan kanssa. Jos siellä on sovitettu itsensä kanssa yes vain siten voi sovittaa itsensä hänen kanssaan, niin näennäiselle sovinnolle on ominaista halu sovittaa heidän kanssaan ja vain siten sovittaa heidän Jumalan kanssa. Jälleen kerran tämä näennäisen sovinnon yes todellisen sovinnon välinen suhde kohtaa romaanin yes novellin kontrastin.
ellauri345.html on line 668: Daumer: "Kristinusko on hengen uskonto... Mutta mitä on henki, spiritus, pneuma sanan kristillisessä merkityksessä? Se, mikä liittyy luontoon, asioiden todelliseen olemiseen ja elämään, mikä tästä uskonnosta eteenpäin on absoluuttinen, mitä ei pitäisi määrittää ja jota kiihkeimmin syytetään, tuomitaan ja vastaan ​​taistellaan nimillä: liha, maailma, synti, paholainen, muodostaa äärimmäisen vastakohdan; kaiken objektiivisen, luonnollisesti oikean ja todellisen, perustavanlaatuinen kumoaminen ja kääntäminen vastakohtaansa; absoluuttinen subjektiivisuus, siis absoluuttinen hulluus ja järjettömyys; eristäytyneimmän ihmisen egon ja erityisyyden vahvistaminen ja jumalallistaminen; koko ihmisen ja koko maailman kieltäminen fyysisenä ja elävänä olentona..; negatiivisin, vihamielisin, repivin ja häiritsevin asia, ja siksi pahin asia, joka on olemassa ja mitä voidaan ajatella. Hengestä, tässä sanan pahassa, kristillisessä merkityksessä, tästä kauheasta kieltämisen ja abstraktion periaatteesta kaikki ne fanaattisuudet ja julmuudet, jotka kristinuskon historiassa ovat, eivätkä ne suinkaan ole jotain vierasta tämän uskonnon olemukselle... vaan pikemminkin sen todellista, ominaista, välttämätöntä ja väistämätöntä kehitystä ja ilmentymää."
ellauri345.html on line 687: Vaikka hän keskittyi pääasiassa runouteen 1850-luvulla, hänen työlleen on ominaista "vahva sisäinen viittaus islamiin ja lyhyen aikaa juutalaisuuteen". Mutta aikalaistensa suureksi yllätykseksi hän kääntyi katolilaisuuteen Mainzin katedraalin taivaaseenastumispäivänä vuonna 1859. Samana vuonna ilmestyneissä kääntymyskirjoituksissaan Kääntymäni ja Rooman kolmoiskruunu hän selitti muuttonsa epätoivolla itselleen ja lähimmäisilleen ja ajalle yleensä. Tämän tunnustuksen mukaan hänen kääntymyksensä laukaisijana oli ranskalaisen romantiikan Charles Nodierin teoksen lukeminen, joka uskoi, että ihminen korvattaisiin korkeammalla olennolla, jonka olemassaolo ei olisi väliaikaista vaan pysyvää - tulevaisuuden enkeli. Daumer uskoi tunnistavansa Kristuksen tässä olennossa. Sellaiset me haluaisimme!
ellauri347.html on line 206: 1981 Elias Canetti Iso-Britannia / Bulgaria "kirjoituksille, joille on ominaista laaja näkemys, runsaasti ideoita ja taiteellista voimaa"

ellauri347.html on line 536: Halusivat mitä parasta, mutta kävi kuten aina. Aleksei Shmelev mainitsee tämän aforismin elävänä esimerkkinä persoonattomasta rakenteesta, joka on ominaista venäläiselle kielelliselle maailmankuvalle ja viittaa siihen, että se, mitä ihmiselle tapahtui hänen oman toimintansa seurauksena, tapahtui "ikään kuin itsestään". Ei se meillä enää vetele! Kyllä löytyy syylliset!
ellauri349.html on line 668: Tärkeimmät huomiot ovat, että a) odottamisella ei ole kohdetta (eli odottamista, että jotain tapahtuu), vaan se on avointa – se on (avoimen) tietoisuuden ele, jolle on ominaista avoimuus maailmaa kohtaan; ja b) tämäntyyppinen odottaminen ei lopu – se on avoimen olotila, asenne, jonka määrittelee pysyminen avoimuuden tilassa, samalla kun hiotaan odottamisessa (tai pikemminkin lepäämisen) tilaa.
ellauri351.html on line 131: Opiskellessaan Wienin yliopistossa hän piti partnereina vanhempiensa asunnossa erilaisia eläimiä kaloista Gloria-nimiseen kapusiiniapinaan. Lorenz "tajusi, että ruokinta- ja paritteluhalujen ylivoimainen lisääntyminen ja erilaistuneiden sosiaalisten vaistojen heikkeneminen on ominaista hyvin monille kotieläimille". Lorenz alkoi epäillä ja pelätä, "että vastaavat rappeutumisprosessit voivat olla toiminnassaan sivistyneen ihmiskunnan kanssa".
ellauri360.html on line 377: 2019 tuli Venstreen suuri hajaannus. Entinen puheenjohtaja Lars Løkke Rasmussen perusti Moderaatit ja entinen varapuheenjohtaja Inger Støjberg perusti Tanskademokraatit. Vuoden 2022 parlamenttivaaleissa, joille oli ominaista porvarillisten puolueiden suuri hajaannus, Venstre sai 13,3 prosenttia äänistä ja menetti 20 paikkaa 43:sta.
ellauri364.html on line 171: Komplexi on etevän schweiziläisen Jungin nimitys. Se on sielun kipeä kohta jota kierretään. Psykoanalyysi on skizoidien sielutiedettä. Niille ominaista on alemmuus- ja ylemmyyskomplexi ja autismi, Freudin autoeroottisuus eli narsismi. Izestään taisi Clinton-kaliiperin sikareita imuttava Riemu siinä kertoa. Degeneroitunut juutalainen piru.
ellauri364.html on line 471: James kärsi koko elämänsä ajan erilaisista fyysisistä vaivoista ja oli kuuro (Sachs, 2008). Hän poti myös neurastheniaa, sairautta, jolle on ominaista väsymys, päänsärky ja ärtyneisyys, ja hän kärsi masennuksesta.
ellauri368.html on line 223: Antagonismi parodiaa kohtaan ei kuitenkaan ole mitenkään ominaista vain juutalaisille. Katolinen papisto suhtautui siihen vielä vihamielisemmin. Jo 1300-luvulla Trevesin neuvosto kielsi virkailijat ja opiskelijat parodioimasta tiettyjä messun osia, ja vuonna 15x7 paavi Leo X julkaisi bullan Epistolae Obscurorum Virorum "kieroutuneiden kirjailijoiden teokseksi. Se menetti kaiken pelon Jumalaa ja ihmistä kohtaan."
ellauri369.html on line 495: Frouden historialliselle kirjoittamiselle oli ominaista sen dramaattisen epätieteellinen käsittely historiasta, lähestymistapa, jonka Froude jakoi Carlylen kanssa, ja myös Frouden aikomus puolustaa Englannin uskonpuhdistusta.
ellauri370.html on line 589: Gobineau päätyi käsitykseen, että rotu loi kulttuurin, ja väitti, että kolmen ihmis­rodun – "mustan", "valkoisen" ja "keltaisen" – väliset eroavuudet muodostivat luonnolliset rajat ja että näiden rotujen sekoittuminen johtaisi kaaokseen. Näistä kolmesta rodusta mustat olivat Gobineaun mukaan fyysisesti hyvin vahvoja, mutta kykene­mättömiä älylliseen ajatteluun. Hänen "keltaisiksi" nimittämänsä aasialaiset olivat hänen mukaansa fyysisesti ja älyllisesti siltä väliltä, mutta hänen mukaansa heille ominaista oli äärimmäisen voimakas materialismi, joka teki heidät kykeneviksi muihin saavutuksiin.
ellauri374.html on line 679: Amerikkalainen baškiiri tunnetaan lempeästä ilmeestään, jolle on usein ominaista ystävällinen ja älykäs katse silmissä. Heidän rauhallinen ja älykäs luonne heijastuu usein heidän ilmeeseensä, mikä saa heidät näyttämään lähestyttäviltä ja ystävällisiltä.
ellauri378.html on line 438: Lambeth Walk -jengikulttuurille on ominaista äärimmäinen väkivalta, huumekauppa ja muu rikollinen toiminta. Näiden jengien jäsenet värvätään usein heikommassa asemassa olevista yhteisöistä, ja heitä houkutellaan lupauksin vallasta ja kunnioituksesta. Sitten heidät indoktrinoidaan väkivallan ja pelon kulttuuriin, jossa uskollisuus jengiä kohtaan on ensiarvoisen tärkeää ja mikä tahansa havaittu epälojaalisuus kohtaa julman rangaistuksen.
ellauri391.html on line 602: ominaista matalakirkollisuus: siinä korostetaan
ellauri391.html on line 610: auki levittämiseen. Pietismille oli ominaista aika
ellauri392.html on line 875: Pyllynnuolennassa kukaan ei kuitenkaan ylittänyt professori Mark C. Tayloria, tunnettua Derrida-ryhmäläistä, joka opettaa Williams Collegessa. Kirjoittaessaan The New York Timesin yleisönosastoon, professori Taylor aloitti myös kuzumalla apuun Wittgensteinia. Ludista Derrida oli kimalainen tulitikkulaatikossa. Professori Taylor jatkaa sitten antamalla meille ystävällisemmän, lempeämmän Derridan. Mutkattomille tietämättömille – ”ihmisille, jotka ovat riippuvaisia ​​äänistä ja yöpymisistä” – Derridan teokset saattavat tuntua ”toivottoman epäselviltä”. Mutta me hienostuneet kaverit tiedämme että hänen kuuluisa mutkikas proosansa "heijastaa tiheyttä ja monimutkaisuutta, joka on ominaista kaikille suurille filosofian, kirjallisuuden ja taiteen teoksille." (Se on klisee, mutta onko se totta? Varmasti jotkut, ehkä monetkin suuret teokset ovat mahtavia selkeytensä ja yksinkertaisuutensa vuoksi, esim Raamattu tai Toora.) Professori Taylorin päätavoitteena on esittää Derrida eräänlaisena teologina Hän sanoo, että tässä epävarmassa, kiistojen repimässä maailmassa on ymmärrettävää mutta vaarallista halu "yksinkertaisuuteen, selkeyteen ja varmuuteen". Ja tämä halu, professori Taylor kertoo, "on suurelta osin vastuussa kulttuurisen konservatiivisuuden ja uskonnollisen fundamentalismin noususta ". Älähälä! Pianhan tässä George W. Bush sulautuu Osama bin Ladeniin. Kiitos Jumalalle – tai pikemminkin kiitos Derridalle, että hän on tullut opettamaan meille uskomuksen muotoa, ”joka käsittää epävarmuuden ja antaa meille mahdollisuuden kunnioittaa muita, joita emme ymmärrä”. No sitä virhettä "me" emme kyllä tee! Professori Taylorin käsissä Derrida nousee esiin messiaanisena hahmona, Martin Heideggerin, St. Franciscuksen ja Kahlil Gibranin yhdistelmänä.
ellauri392.html on line 885: Alaviite: The New Criterion on New Yorkissa ilmestyvä kuukausittain ilmestyvä kirjallinen aikakauslehti ja taiteellisen ja kulttuurisen kritiikin aikakauslehti. Siinä on osiot runouden, teatterin, taiteen, musiikin, median ja kirjojen kritiikille. Sen perustivat vuonna 1982 Hilton Kramer, entinen The New York Timesin taidekriitikko, ja Samuel Lipman, pianisti ja musiikkikriitikko. Tietysti ashkenazeja. Nimi viittaa brittiläiseen The Criterion -kirjallisuuslehteen, jota toimitti yli puolifasistinen T. S. Eliot vuosina 1922–1939. Kramer taisteli sitä vastaan, mitä hän piti vasemmistolaisena poliittisena ennakkoasenteena taidekritiikassa ja mitä hän piti esteettisenä nihilismina, joka on ominaista monille 1900-luvun työtaiteilijoille ja taidekriitikoille. Turhautuminen The New York Timesin vasemmistopolitiikkaan johti hänen eroamiseen sanomalehdestä Reaganin vuonna 1982. Hän perusti ( Samuel Lipmanin kanssa ) konservatiivisen The New Criterion -lehden , jonka toinen toimittaja ja kustantaja oli myös Kramer. Hän otti vahvasti kommunisminvastaisen kannan vuoden 2003 katsauksessaan Anne Applebaumin Gulag: A History -kirjasta . Teoksessa The Twilight of the Intellectuals (1999) hän puolusti taidekriitikko Clement Greenbergin antikommunistisia näkemyksiä. Hän teki eron modernismin ja postmodernismin välillä terävästi, viitaten postmodernismin aikakauteen "tänä ironian ja institutionalisoidun kumouksen aikakautena". Hän on asettanut tämän vastakohtana modernismista löytämiensä ihanteiden kanssa: "totuuden kurinalaisuus, rehellisyyden ankaruus". Hilton Kramer kuoli sydämen vajaatoimintaan 27. maaliskuuta 2012 Harpswellissa. Ei mikään ylläri.
ellauri403.html on line 261: Putinismi on syntymisensä alusta lähtien ollut merkittävien sisä-, ulko- ja talouspoliittisten muutosten kohteena. Alkuperäinen klassinen putinismi (2000–2008) kattaa Putinin kaksi ensimmäistä presidenttikautta ja sisälsi silti tiettyjä liberaalin politiikan elementtejä. Tätä seurasi ideologisesti määrittelemätön tandemvaihe (2008–2012), eli Putinin ja Dmitri Medvedevin kaksoisvalta. Tätä seuraavaa vaihetta, joka jatkuu tähän päivään asti, kutsutaan kehittyneeksi putinismiksi, jolle on ominaista autoritaarinen konservatiivisuus, militarismi ja imperialistinen nationalismi. Muutos sattuu yxiin Krimin loikkauxeen ryssän puolelle.
ellauri403.html on line 294: Piontkowski määritteli Putinismin "korkeimmaksi ja viimeiseksi saalistuskapitalismin vaiheeksi Venäjällä". Hän selitti, että tämä on vaihe, jossa porvaristo "heittää yli laidan demokraattisten vapauksien lipun". Muita Putinismin piirteitä ovat kansakunnan "vakauttaminen" entisten vähemmistöjen vihan kautta, sananvapauden tukahduttaminen, "aivopesu", itsensä eristäytyminen ulkomaailmasta ja taloudellinen taantuminen. Samassa artikkelissa Piontkowski vertasi Jeltsiniä Hindenburgiin, joka oli auttanut Hitleriä valtaamaan vallan. Kehittyneen putinismin strategia rajoittaa esimerkiksi oikeutta osoittaa mieltään ja omistaa ulkomailla. Tälle vaiheelle on ominaista pysähtyneisyys, moniarvoisuuden tukahduttaminen ja korruptio.
ellauri408.html on line 70: Näyttää siltä, että ajatus Paholaisen "lunastuksesta" rakkauden kautta on kaukana uudesta! Ihmettelen, ovatko ohjelman kirjoittajat lukeneet tämän runon. Suosittelen alkuperäistä ranskankielistä versiota, jos voit lukea sen: Runoudelle on ominaista, että se menettää jotain käännöksessä. "Eloaa" on kutsuttu kauneimmaksi ranskalaisromanttisista runoista. Kuvasto on upea. Tarina kertoo, että uusi enkeli, Eloa (huomaa nimen samankaltaisuus klassisen ranskalaisen romanttisen sankaritar Heloisen kanssa), syntyy Jeesuksen Lasaruksen kuollessa vuodattamasta kyynelestä. Hän nousee liittyäkseen enkelien joukkoon taivaassa, missä häntä varoitetaan langenneesta kaverista. Mutta sen sijaan että tuomitsisi hänet, hän on surullinen ajatuksesta, että joku on niin täysin yksinäinen ja rakastamaton. Ei hyvä merkki taivaan näkökulmasta!
ellauri420.html on line 530: Analyysi (ai): Runo esittää autioituneen näkemyksen Jumalan poissaolosta, luoden syvän menetyksen ja epätoivon tunteen kuolleiden maailmojen ja tyhjän tyhjyyden kuvien kautta. Se toistaa aikakauden romanttista pessimismiä, jolle on ominaista pettymys Napsun rökäletappioon ja eksistentiaalinen kriisi. Verrattuna Nervalin muihin teoksiin tämä runo on esimerkki hänen tutkimisestaan vieraantumisesta, kärsimyksestä ja merkityksen etsimisestä pettyneessä maailmassa. Siinä on yhtäläisyyksiä hänen muiden runoinsa kanssa eloisten kuvien, melankolisen sävyn ja ihmisen tilan tutkimisen suhteen.
xxx/ellauri010.html on line 1676: Erittäinkin naisille, mutta myös kiesimiesille ja mersupersuille on ominaista ottaa nokitteluun mukaan koko tiimi. Jos yxi, olkoon sen työnimi vaikka Seija (nimet muutettu omaisten pyynnöstä), sanoo että sen poika, esim. John on julkaissut artikkelin tai tehnyt robotin, saattaa vastapelaaja, vaikka Riitta, kaivaa sisäisestä kartoteekistaan jonkun vastaavan tai vähän etevämmän keisin: joo mun (sanokaamme) Woku on tehnyt sellaisen, paitsi paxumman ja paremman. Tai on käyty matkalla vaikka Pietarissa --- Rolodex pyörähtää, löytyy kortti: Eepan sisko on joskus käynyt Moskovassa vielä paremmin ja pitempään.
xxx/ellauri057.html on line 616: Maniajaksoon liittyy usein myös runsasta alkoholinkäyttöä ja persoonallisuushäiriöille ominaista impulsiivista käytöstä. Nämä vaikeuttavat manian tunnistamista.
xxx/ellauri057.html on line 1251: Elimellä on Tuijunkantajille ominaista pölinää itämaisista kaukonäyistä; vastaan tulevat mustat orjat, suitsutusmaljojen sauhu, Gangesin juoksu ja nirvanan vaivuttavuus. Kokoelmassa liikutaan myös puutarhojen, reseedojen, ruohon ja omenapuiden tuoksun läpi. Puutarhakuvasto ja eksotiikka kuvittavat kaipuuta tuntemattomaan, mystiseen ja valkeaan kuulaaseen, ompun kauneuteen. Runossa ”Omenapuun alla” Vaara kirjoittaa:
xxx/ellauri128.html on line 580: Timo Tapani Pusa (9. lokakuuta 1951 Kotka – 9. syyskuuta 1996 Kotka) oli suomalainen kirjailija. Pusa kuvaa teoksissaan hyvin intensiivisesti ja realistisesti merimiesten ja muiden kotikaupunkinsa vähäosaisten ihmisten kuten prostituoitujen ja köyhien tehdastyöläisten elämää. Teoksille on ominaista syvä ymmärtämys vähäosaisia ihmisiä kohtaan. Vaikka hän aloitti kirjailijanuransa kahdella runokokoelmalla, hänen läpimurtoteoksekseen tuli romaani Tatuoitu sydän, joka kertoo nuoresta merimiehestä. Pusa lähti itse merille viisitoistavuotiaana ja seilasi noin viisi vuotta muun muassa tankkereissa. Hän asui Kotkassa. Hänen veljensä Juhani Pusa (1948–2009) pusasi muun muassa romaanin Vitun maku. Pian Timo Pusan kuoltua kotkalaiset kirjallisuudenystävät istuttivat ”Timo Pusan puun”, jonka varttuminen symboloi sitä, kuinka kauas menneisyyteen Pusan edustama kotkalaisuus häviää. Jope Ruonansuu vainaja (s. 1964) tais olla Kotkasta? Eipäs vaan Kemistä, perslävestä jonne johtaa tuliterä nelikaistainen moottoritie koko matkan Kempeleeltä. Terviisiä Kotkasta, käskivätten pyllyyn potkasta. Terviisiä Mikkelistä, käskivät vetää kikkelistä.
xxx/ellauri130.html on line 35: Tavujaon lisäksi haikulle on ominaista "leikkaus" (kiru), millä tarkoitetaan kahden poikkeavan ajatuksen tai mielikuvan esittämistä. Mielikuvat erottaa toisistaan kireji, leikkaussana, joka esittää esimerkiksi hämmästystä tai huudahdusta. Haikun luontoteemaa korostaa yleensä kigo, eli haikun johonkin vuodenaikaan sitova sana. Kigoja ovat esimerkiksi kirsikankukat (sakura, kevät), sadekausi (tsuyu, kesä), hyönteiset (mushi, syksy) ja pudonneet lehdet (ochiba, talvi).
xxx/ellauri170.html on line 290: Sitten tapahtui kauheita. Joku rando Twitterissä julkaisi leikillisen kyselyn siitä, tulisiko Ukkolan seuraavassa Pressiklubin lähetyksessä vetää päähänsä aasinhattu, Perussuomalaiset rp -puolueen lippalakki, Ku Klux Klanin kaapu vai Eri Keeper -pullo. Ukkolaa itseään ei twiittiin ollut tägätty. Tämä oli törkeää vainoamista ja nettikiusaamista, sillä karnevalisaatio kohdistui muuhun kuin Sanna Ukkolan hyväksymään ja riidattomasti naurunalaiseksi designoituun kohteeseen. Ukkola veti tästä Eri Keeperin nenäänsä, kiskoi kalkkunakondorin peräpäästä punotun sotapäähineen päähän ja kävi välittömästi sananvapaustaistoon julman vitsailijan harjoittamaa huumorin ja ilmaisunvapauden väärinkäyttöä vastaan. Itseään huumorin- ja suhteellisuudentajuisena pitävä Ukkola jäljitti vitsailijan työpaikan esimiehen ja lähetti tälle sähköpostia, jossa vaati puuttumista em. Eri Keeper -vitsiin, mikä on todellakin normaalia, henkisesti tasapainoiselle ihmiselle ominaista toimintaa tilanteessa, jossa heidän omista pointittomista vitseistään lasketaan leikkiä.
xxx/ellauri231.html on line 380: Ivan Buninin teokset koostuvat runoudesta, proosasta ja käännöksistä. Hän debytoi kokoelmalla Runot (1887–1891), runokirja, joka näyttää symboliikan elementtejä. Inspiraatio, jonka hän ammensi realismista, ilmenee sarjassa melankolisia tarinoita Venäjän maaseudusta ja sen rappeutumisesta, jossa hän halusi kuvata "Venäjää ilman meikkiä". Romaanit Derévnya (1910) (Kylä) ja Sukhodól (1912) kuvasivat kyläelämän raakuutta ja maanomistajaluokan rappeutumista. Surullista, surullista. Näin siis ennen bolshevikkivallankumousta. Buninin proosatyylille on ominaista melankolia, varautuneisuus ja keskittyminen, tiivistetty eleganssi.
xxx/ellauri235.html on line 361: "Oodi keväällä" tai pikemminkin Leucocholy eli mania, mutta on myös joskus isäntänä "toinen laji, todellakin musta, jonka olen silloin tällöin tuntenut, jossa on jonkin verran Tertullianuksen uskon sääntöä Credo quia lehetetlen est [uskon, koska se on mahdotonta]; sillä se uskoo, ei, on varma kaikesta, mikä on epätodennäköistä, joten se on vain pelottavaa; ja toisaalta sulkee pois ja sulkee silmänsä mahdollisimmilta toiveilta." Graylle on jo ominaista näkemys, jota "Oodissa keväällä" puoltaa eräs suojelijahahmo:
xxx/ellauri237.html on line 158: Pietismi on 1600-luvun lopussa luterilaisessa Saksassa syntynyt, kirkon sisällä toiminut, herätysliike, jota pidetään aitoluterilaisuuden jatkona. Pietismi syntyi Saksassa paikallisena maallikkoliikkeenä, joka omistautui pääasiassa Raamatun levittämiseen. Pietismille oli ominaista persoonallinen hurskaus, jossa keskeisintä oli kääntymys. Pietismille on ominaista matalakirkollisuus: siinä korostetaan henkilökohtaista Jumala-suhdetta, yksityistä hartauselämää sekä epämuodollista uskonnonharjoitusta, kuten rukous- ja raamattupiiritoimintaa. Vastaavasti pietismissä enemmän tai vähemmän väheksytään kirkon hierarkiaa ja jumalanpalveluselämän ulkoisia muotoja.
xxx/ellauri237.html on line 1005: Nää on mielen pikakuvakkeita, ei muuta! Lyhyesti sanottuna Mikki-vaikutus ei ole muuta kuin kognitiivisen puolueellisuuden muodon ilmentymä. Se osoittaa taipumusta hyväksyä alkuperäisiksi ja omiksi imarteluja, jotka ovat todella epäselviä ja riittävän yleisiä, jotta niitä voidaan saarnata käytännössä kenestä tahansa. Tämän suuntauksen ansiosta Forer onnistui välittämään alkuperäisenä "persoonallisuuden lukemisen", jolle on ominaista juuri sen tarkkuuden puute puhuttaessa ominaisuuksista, joita henkilöllä voi olla, mutta joka kuitenkin yllätti opiskelijat muka uskollisella todellisuuden heijastuksellaan.
xxx/ellauri237.html on line 1059: Ihmiset, joilla on falski optimismi, ovat liian riippuvaisia ​​ulkoisesta hyväksynnästä ja käyttävät optimismia välttääkseen pohtia tai kohdata pelkonsa. Mutta mikä on ominaista tämän tyyppisille yksilöille? Ihmisillä, joilla on falski optimismi, on seuraavat piirteet ja asenteet:
xxx/ellauri286.html on line 554: BPD:lle on ominaista yhdeksän merkkiä ja oiretta. Diagnoosin saamiseksi henkilön on täytettävä vähintään viisi seuraavista:
xxx/ellauri286.html on line 559: Epävakaat ja kaoottiset ihmissuhteet, joille on usein ominaista idealisoinnin ja devalvoinnin äärimmäisyyksien vuorotteleminen, joka tunnetaan myös nimellä "halkaisu".
xxx/ellauri295.html on line 100: No, Paavali vietiin sotilasvartiossa räminää pitäen nykyiseen Ras-el-Ainiin. Ainiin, nuo Antipatris-jäännökset tunnetaan nykyhepreaxi nimellä Tel Afek. Afekin taistelun aikana Samulin kertoman mukaan filistealaiset voittivat israelilaisten armeijan ja valloittivat liitonarkin. Jotkut tutkijat kallistuvat siihen, että Samuelin nolot tapahtumat ovat historiallisia, ja jotkut oppineet taipuvat vähemmän. Katso myös raamatullinen minimalismi ja raamatullinen maksimalismi. Näiden osapuolten välinen keskustelu pyörii pääasiassa yhden suuren kysymyksen ympärillä: Salomon ja Daavidin yhdistyneen valtakunnan olemassaolosta tai olemattomuudesta. Erimielisyyksiensä vuoksi minimalisti-maksimalistisille suhteille on ollut ominaista kiihtynyt retoriikka ja toistuvia henkilökohtaisia hyökkäyksiä. What else is new.
xxx/ellauri312.html on line 208: Vaikka termiä käytettiin ensimmäisen kerran aiemmin 1900-luvulla, Jean-François Lyotard nosti sen esiin vuonna 1979 väittäen, että postmodernille oli ominaista juuri epäluottamus "suuria kertomuksia" kohtaan (edistyminen, valaistuminen, vapautuminen, joillekuille jopa marxismi). joka oli ollut olennainen osa nykyaikaa. Hänen kriitikot huomauttavat kiusallisen tosiasian, että meta-kertomukset ovat selvästikin edelleen tärkeässä roolissa nykyisessä maailmassa.
xxx/ellauri337.html on line 383: Jotkut asiantuntijat uskovat, että hevoskärpästartunta oli reaktio Egyptissä tapahtuneeseen ilmastkokatastrofiin. Kärpäsille ja muille vastaaville hyönteisille on ominaista, että ne aiheuttavat eläimille ja ihmisille puremia, jotka voivat aiheuttaa vakavia sairauksia. Itse asiassa hevoskärpäsillä on kyky synnyttää kasvaimia.
xxx/ellauri363.html on line 324: Hospitaalien varhaiselle toiminnalle oli ominaista potilaskannan kirjavuus. Spitaalisten
xxx/ellauri376.html on line 244: Neuvostoliiton kirjallisuuskriitikko Lydia Lotmanin mukaan tarina "antaa elävän ja laajan kuvan linnoituskylän elämästä". Kuten Dimitrin aiemmassa tarinassa "Kylä", kirjailija keskittyy jälleen maaorjatalonpoikaan, mutta tällä kertaa päähenkilön henkisestä rakenteesta ja moraalisesta luonteesta puuttuvat jo ne idealisoinnin ja romanttisen korotuksen piirteet, jotka olivat Tarinan "Kylä" sankarittarelle ominaista: Anton on "tumma, masentunut ja vetelä".
xxx/ellauri380.html on line 281: Dirlewangerin nekrofiliaa koskevia syytöksiä kohtaan on esitetty jonkin verran skeptisyyttä. Huolimatta siitä, että hänen uralleen on ominaista "lasten raiskaukset, murhat, perversio, sadismi ja alkoholismi", nekrofiliasta ei ole todistettu todisteita ja "voidaan vain olettaa, että tällaiset olettamukset ovat pelkkää kirjallista fiktiota".
xxx/ellauri385.html on line 100: Ominaisuudet, jotka Rozanov antaa venäläiselle yhteiskunnalle ja venäläisille, ovat monitahoisia hänen töissään, hän antaa heille erilaisia epiteettejä: he ovat "nihilistejä", "laiskoja", "venäläiset ikuiset ruoskat"; ja samalla "kunniakas", "hengellinen kansakunta", "universaalit ihmiset", joille on ominaista "intiimiys, vilpittömyys"; ihmiset ovat "tyhmiä ja töykeitä", "julmia", "venäläiset ovat roskia", ja samalla "venäläiset ovat liian lämpimiä ihmisiä", "venäläinen ei ole teknikko, vaan idealisti".
xxx/ellauri385.html on line 286: Charles Lamb (10. helmikuuta 1775 – 27. joulukuuta 1834) oli englantilainen esseisti, runoilija ja antiikkimies, joka tunnetaan parhaiten Essays of Eliasta ja lastenkirjasta Tales from Shakespeare, jonka hän sai aikaan yhdessä isosisarensa Mary Lambin (1764–1847) kanssa. Lambin runoille on ominaista tunteen syvyys ja helppotajuinen ilmaisumuoto. Tunnetuin niistä on ”The old familiar faeces”. Vuotta myöhemmin Lamb julkaisi kokoelman Shakespearen aikaisia näytelmäkirjailijoita, Specimens of English dramatic poets who lived about the time of Shakespeare. Siinä hän nosti esille vanhojen näytelmäkirjailijoiden sanontatavan yksinkertaisuuden ja puhtauden, jota hän itse turhaan tavoitteli murhenäytelmässään John Weevil (1802). Lambin etevät esseet ilmestyivät koottuina 1823 ja 1833. Keitetystä lampaanpäästä taisi olla koko kaveri, aika lällykkä.
75