ellauri005.html on line 1706: omenaa.
ellauri014.html on line 834: Kimmo-doppelgänger Wollen taivaanisämäinen vittuilu vaan pahenee, koettelee vaan ei hylkää herra. Se lähtee käymään paronien linnaan viikoksi, jättää heilat omiin hoteisiina, uhittele niitä, ettehän nyt te hyvixet toki ala sillä aikaa nussimaan! vähän kyllä uhkaileekin lähtiessään. Haukkaakohan ne paratiisiomenaa, ja potkiikohan jehova ne sitten pihalle? Toistaakohan raamatun historia izeään, jää lukijamme jännäämään.
ellauri016.html on line 892: Osattomat nuoret mamumiehet tekee minkä pystyvät, pörräävät kuin pesättömät ampiaiset syksyllä, houkuttelee uteliaita tyttösiä hamppujuhliin ja käyttää niitä hyväxi. Ei kaikki tietysti, eikä edes monet. Mut pari mätää omenaa pilaa koko laatikon. Persunazit tahtois heittää koko kuorman pihalle.
ellauri024.html on line 1392: Mikä sit tekee apinalle gutaa? Ja mitä von Wright siitä tietää? Sillä on jotain epämääräsiä selityxiä mix epikurolaisuus (hedonismi) ei toimi: six koska apina on utelias silloinkin kun se ei ole sille hyväxi. Mitä hemmettiä, johan Aristoteleskin sanoi että apina luonnostaan haluaa tietää, siis se on siitä kivaa. Mitä toi muka todistaa? Ei mitään. Ajatelkaamme analyyttistä filosofia, joka imettyään aikansa mautonta penixenmuotoista lakrizipötköä tuntee olonsa hyväxi ja sanoo: "It tastes good. It is the real thing." Olix tää nyt uteliaisuutta vai mielihyvän hakua? Vai molempia? Nautinnosta kirjoittavat filosofit imexivät useimmiten omenaa, jostain syystä, onkohan se se Eevan omena? Eeva antoi, minä sain.
ellauri047.html on line 910: Goethe kuuli vanhojen ihmisten kertovan miten Maria Teresia oli Frankfurtissa tuulettanut siippansa voitettua pyhän saxalaisen keisarinvaalit. "Kun Frans Stefan kuin mikäkin Kaarle Suuren haamu lähti tuomiokirkosta yllään omituinen kruunausviitta ja leikkisästi kohotti käsiään osoittaen Maria Teresialle valtakunnan omenaa, valtikkaa ja merkillisiä kruunaushanskoja, tämä purskahti hillittömään nauruun, ja tuo riemu levisi kazojien keskuuteen." Tässä on vanha valta enää pilkan kohteena.
ellauri047.html on line 956: Rahantuloa ei voinut estää, kukaan historioizija Ruozissa (paizi Fryxell) ei pystynyt tienaamaan yhtä hurjasti. Carl rakensi omista otrajauhoista Drjursholmin rantapromenaadille Villa Sjövikin mahonkisine kirjahyllyineen, täynnä Carlin kirjasarjoja.
ellauri069.html on line 74: Bart vaihtoi vaimoa kuin hevosta. Teki liian arzy farzy lehteä Houstoniin ja maanpakeni siitä isoon omenaan. Vaimon vaihto taas. Mistään naisesta ei kannata maxaa enempää kuin 24 lehemää, se laskeskeli.
ellauri098.html on line 202: b) ja/tai PUUTE: Samaan aikaan tai vaihtoehtoisesti, joku tiimin jäsen kaipaa jotain jota puuttuu kotoa (juotavaa, nettikauppatuotteita, tms.). Pahis voi epäsuorasti huijata perheenjäsentä luulemaan eze tarttee niitä. Esim Eevan tekee mieli omenaa. Ei sitä kyllä tarvinnut naida väkisin.
ellauri100.html on line 1305: Greimaxen eka julkaisu Cervantes ir jo don Kichotas ilmestyi kaikkien tuntemassa Varpai-lehdessä, jonka se ize perusti. Sen poinzi oli: "Let's not be afraid to be Don Quixotes" (tai sama liettuaxi). Sit tuli se thesis "La Mode en 1830. Essai de description du vocabulaire vestimentaire d' après les journaux de modes [sic] de l'époque". Greimiemen ämmän poka jätti sanakirjahommat siihen, mutta jäi loppuiäxi suffixi- ja puffiximiehexi. Ennen Marxia se luki Ferdinand de Saussurea ja Louis Hjelmsleviä jotka oli saaneet vaikutteita Marxin arvoteoriasta. Muita vaikutteita oli Georges Dumézil (who dat) ja rakenneantropologi Claude Lévi-Strauss, satusetä Vladimir Propp, joku Étienne Souriau, ja (voi ei) fenomenaalinen Edmund Husserl, turhanpäiväinen Maurice Merleau-Ponty, kallonkutistaja Gaston Bachelard (jonka Jöpi eilen mainizi), sekä Touretten syndroomainen superman André Malraux. Kaikesta tästä voi päätellä, että Greimas käänsi Marxin päälaelleen ja Hegelin taas oikeinpäin.
ellauri194.html on line 80: Tässä kuvassa pikku efelantit halailevat toisiaan järkyttyneinä silmät suizirenkaina. Mixi apinoiden synnit lasketaan meidän päällemme? Emmehän me maistaneet kiellettyä omenaa!?
ellauri313.html on line 159: Paratiisissa oli paratiisimaiset oltavat, kunnes vällykäärme johti Eevan hakoteille ja alkuihmiset puraisivat heiltä kiellettyä hyvän ja pahan tiedon omenaa ja huomasivat olevansa ilman housuja ( ja tiesivät mixi tämä oli tästä lähin paha asia). Pahoja asioita tapahtuu maailmassa, sanoi Sirkkakin ajatellessaan ahnasta Viljo Immosta.
ellauri316.html on line 595: Oppositios ei ole sovelias. Mitä se ei tarkoita muodoissa vaan käyttämisessä ? On välttämätöntä verrata lauseen jäseniä, jotka ovat muodoltaan homogeenisiä. Esimerkiksi: En söi omenaa, vaan päärynää; hän ei lepäänyt, vaan työskenteli. Ja Valeri Garbuzov keksi suunnilleen seuraavan lauseen: hän ei tullut käymään vaimonsa kanssa, vaan töiden jälkeen.
ellauri335.html on line 369: Joopa joo. Demokratia vittuun. Reijo Mäki on umpiluupää persu. Kova luu. Luu kurkkun! Kikherne- ja soijaruokavalio, jota noudatti myös meisseliin kompastunut William Pokhlebov, panee suolet koville. Enkö tietäisi! Repan pahixet on antifa-leirin hyvixet, ja kääntäen. Oikein vai vasein? Iso kiltti jätti tietäköön. Jospa ne on pahixia kaikki, samoja karvakäsiä? Niin tuumivat ainakin Allah ja Jehova, jotka ovat Husserlin fenomenaalisessa logiikassa sama henkilö. Fiba tuli tehtyä, myöntää Darwinkin. Väärin valizi luonnonvalinta.
xxx/ellauri113.html on line 354: Koko raamattu nojaa ensimmäiseen 11 lukuun, johon viitataan yli 400x myöhemmässä textissä. Niissä on eniten satua, ml jumalan näyttävimmät rangaistuxet apinaseurakunnalle: 1. sormi pystyssä: kuolema (mitähän pahaa kivat eläimet oli tehneet kun niille tuli sama seuraamus? Mato kyllä haukkaa omenaa ja käärme näyttää sanonko miltä.) 2. sormi: vedenpaisumus. Meininki oli kuin Nooan päivinä. 2. sormi: Baabel (iloisella äänellä)! Jumala tuli kattoo et mitä noi puuhaa täälä? Kaikki puhuu samaa kiältä! Jumalat sanoi monikossa ettei tää käy päinsä ja potkas keon hajalle. Piäxänmäellä eemerituspiispa sanoi tuskin ymmärrettävällä savonkielellä että alotettaan kadotuxenpurkutalkoot! Ihmeellistä harhaoppia! Kuka teistä tietää mikä oli Jeesuxen puheiden pääsisältö? Sen voi mitata viivottimella. Se on tässä punaisella: se varotti iankaikkisesta kadotuxesta! Minkä takia tää on komedia? Kai sixi kun tää päättyy hyvin! Kun valetta todistetaan tieteellisesti todexi, siitä tulee komedia. Tutkistele maata, niin se kertoo sinulle! Darwin mittasi vuosikymmenien ajan pellolla multakerroxien paxuutta, joita madot paskansivat, nähdäxeen ehtiskö ne paskantaa tarpeexi miljoonassa vuodessa. Hyvin ehtivät. Good job worms! Job 12:7-9. Mitä komediaa.
xxx/ellauri168.html on line 175: Harmaiden pää on ihmisen pään kaltainen (eikä esim hevosen, se ei ole yhtä pelottavaa, sitä kokeili mm. Jonathan Swift huonolla menestyxellä), vaikkakin paljon suurempi vartaloon nähden ja usein hiukset joko puuttuvat kokonaan tai niitä on vain vähän. Pään alapuolella kaula on ohut eikä aataminomenaa tai lihaksia ole näkyvissä. Korvat, jos niitä on lainkaan, ovat hyvin pienet. Suu on yleensä kapea eikä huulia ole. Silmät ovat yleensä suuremmat kuin ihmisellä ja usein mantelin tai vesipisaran muotoiset. Silmät ovat myös tyypillisesti täysin mustat; nähtävissä ei ole iiristä, silmäluomia, kulmakarvoja tai silmäripsiä.
xxx/ellauri224.html on line 625: Taivaallinen huoltaja, me rukoilemme, että kaikki valkoihoiset johtajat (varsinkin Bob Jones-yliopiston entiset opiskelijat), jotka uskovat että mustilla menee nykyään hyvin, heräävat huomenaamulla mustina kuin limusiinin pinta, jotta he voivat nauttia mustien yltäkylläisestä elämästä. Me pyydämme nöyrimmin, että Sinun voideltujasi, Pyhän roomalaiskatolisen kirkon piispoja rangaistaisiin munasarjoilla ja odottamattomilla raskauksilla ja "varmoista päivistä" kertovalla monisteella.
xxx/ellauri251.html on line 116: Atalantea tavoitteli vaimokseen myös häneen rakastunut Melaniini, joka Boiotia-versioissa tunnetaan nimellä Hippomenes. Melamiini tiesi ettei voittaisi nopeudessa, joten hän pyysi apua Afroditelta. Afrodite halusi auttaa: hän suosi rakastuneita, eikä pitänyt rakkauden välttelystä. Melaniini sai jumalattarelta kolme lumottua kultaista omenaa (joo ne samat omenat jotka Afrodite oli saanut Pariisista), joiden kauneutta Atalante ei pystyisi vastustamaan. Miehen tulisi lahjan vastineeksi uhrata Afroditelle.
xxx/ellauri280.html on line 433: Epäilen että sansibarilaisen nobelistin paratiisi on sellai puisto missä päivänsankari pääsee purasemaan jonkun partnerin tarjoamaa paratiisiomenaa. Sama juonta sahaa aika monikin nobelisti, tuli mieleen esim. Huan Hoze Ramon Jimenezin Nocturnos albumissa 144.
xxx/ellauri379.html on line 205: Applejackin söpöysmerkki: Kolme punaista omenaa.
19