ellauri018.html on line 801: Islamilaisen käsityksen mukaan yksilö on osa maailmankaikkeutta, ja hänen on mukauduttava samaan lakiin, jolla maailmankaikkeutta hallitaan. Jos yksilö omaksuu itsenäisen kannan johonkin tärkeään asiaan ja havaitsee enemmistön olevan toista mieltä, hänen on mukauduttava enemmistön kantaan paitsi jos se on ristiriidassa sharian kanssa. Tässä tapauksessa enemmistön on mukauduttava bolshevikkien mielipiteeseen.
ellauri045.html on line 738: Kun Ajira Airwaysin lento on tehnyt pakkolaskun Hydra-saarelle, Musta-asuinen mies ilmestyy Sunille Christianin muodossa ja näyttää tälle valokuvan vuodelta 1977, jossa Jin, Hurley, Jack ja Kate ovat mukana Dharma Initiativessa. Myöhemmin Musta-asuinen mies omaksuu Locken hahmon ja soluttautuu Ilanan joukkoihin. Mies matkaa Benin kanssa pääsaarelle, jossa he kohtaavat Sunin ja Frankin. Mies johdattaa Benin Temppelin kammioon, jossa hän ilmestyy savuhirviönä ja näyttää Benille tämän menneisyyden teot, jotka johtivat Alexin kuolemaan. Mies ilmestyy Benille myös Alexin muodossa, käskien tätä totella ”Lockea” kaikessa, varoittaen tappamasta häntä kuoleman uhalla.
ellauri147.html on line 712: Horkheimerin diagnoosi "hupenevasta" egosta(2), Adornon viittaus narsismin "sosialisoituun narsismiin" tai "kollektiivisiin johdannaisiin" (3), Marcusen sanelu "psykoanalyysin ikääntymisestä"(4) jakavat tämän aikadiagnostisen ytimen. Habermas omaksuu myös tämän opinnäytetyön diagnosoidessaan "oidipaalisen ongelman vähenevän merkityksen" ydinperheen rakenteellisella muutoksella ja toteaa, että toisin kuin lähes "sukupuuttoon kuollut" hysteria ja "huomattavasti" vähentynyt pakko-oireinen neuroosi viittaamalla nimenomaisesti Kohutiin: "sen sijaan narsistiset häiriöt kerääntyvät".
ellauri331.html on line 392: Myöhemmin vuonna 2018 päätoimittaja Noah Shachtman kuvaili The Daily Beastia "huippuluokan tabloidiksi ", joka omaksuu gonzojournalismin. Esimerkkejä:
ellauri347.html on line 319: Automaattiyhteiskuntaa käyttävä henkilö on kuin sosiaalinen kameleontti: Hän omaksuu ympäristönsä värin. Koska hän näyttää samalta kuin miljoona muita ihmisiä, hän ei enää tunne olevansa yksinäinen. Hän ei ehkä ole yksin, mutta hän on ei myöskään sitä itseään. Automaattikonformisti kokee jakautumisen välillä hänen aidot tunteensa ja värit, joita hän näyttää maailmalle. Hyvin paljon ollaan tässä mu Horneyn teorian linjoilla, mikä todistaa että Fromm ei ollut immuuni konformismille.
xxx/ellauri127.html on line 358: Lukuisesti lukema ja suosittu romaani toi mainetta Stratton-Porterille. Kirjan koko teksti on saatavilla verkossa monissa paikoissa, kuten osoitteessa ClassicReader.com. New York Times kutsui romaania "merkittäväksi". Patricia Raub kertoi romaanin naisista tuon vuosikymmenen aikana, "Stratton-Porter vakiinnutti sankaritarinsa kuvaamalla Elorna Cumstickin vuonna 1909 julkaistussa A tyttö Limberlostissa, ja hänen päähenkilöidensä kuvaus pysyi käytännössä muuttumattomana sen jälkeen. Terve, järkevä ja kaunis Elorna on myös myötätuntoinen, itsevarma ja älykäs: 'Ei ollut minkäänlaista kärsimystä, jota tyttö ei voinut myötätuntoa, ei työtä, jota hän pelkäsi yrittää, eikä yhtään tutkittavaa aihetta, jota hän ei ymmärtänyt.' Kun komea nuori sankari saapuu paikalle, Elorna vangitsee hänet välittömästi, vaikka fyysisesti houkutteleva, mutta itsekäs yhteiskuntatyttö väittää jo hänen. Elornan hyve voittaa hänet sankarin. Yhdistys Elornan kanssa kehottaa yhteiskuntatyttöä uudistumaan: hän lupaa olla tulevaisuudessa enemmän kuin Elorna. " Toinen arvostelija kirjoitti sen "tämän kirjan sankaritar on virkistävä esimerkki nuoresta naisesta, jonka todellinen houkuttelevuus on hänen rohkeudessaan ja älykkyydessään, erityisesti kärsimysten edessä, vaikka hänellä on edelleen terveellinen huolenaihe siitä, kuinka hänet" puusepäksi ". Hän omaksuu myös syvän rakkauden Jumalan luomakuntaan olematta raivostunut ympäristönsuojelija. - - Elornan ainoa kiintymys on naapuriparista, jolla ei ole omia lapsia. Tässä kylmässä ilmapiirissä Elorna kukoistaa ihmisen harvinaiseksi jalokiveksi; Sen sijaan että hän katkeroituu äitinsä tavoin, hän palaa rakkauteen äitinsä huolimattomuudesta ja osoittaa huomattavaa kekseliäisyyttä vastaamaan haaveisiin, joita hänen unelmansa tavoittavat, kun hän yrittää selvittää uudelleen uskollisesti äitinsä käskyille. - - Elorna on huomattavan kärsivällinen ja rakastava tehdessään läpi. vaikeissa koettelemuksissa, mutta sen sijaan, että hän olisi uskomaton, sairaanherkullinen hahmo, hän osoittaa malttia, ahdistusta ja kulkee joskus hienolla rajalla äitinsä tottelevaisuuden ja tiettyjen asioiden piilottamisen oikeuttamisen välillä. Esseen, Joan Aiken mainitsi kuvauksen Elorna n Lunchbox hyvänä esimerkkinä yksityiskohtia kirjallisesti.
xxx/ellauri174.html on line 324: Toukat ovat sille välttämättömiä. Se omaksuu ne. Ja molemmat houkuttelevat toisiaan, se ja lukematon toukka, tuhoisan toiminnan vuoksi, jossa heidän kokonaisuutensa on tapahduttava ja joka kutsuu heidät synteettiseen ykseyteen. Sellainen on upa, ― ohjaustanko, jos haluat. Jotkut rakkaudet ottavat varjonsa ja tarrautuvat viattoman Miehen ohjaustankoon.
xxx/ellauri292.html on line 472: MUTTA riittää tästä. Hänen sankarinsa esitellään meille jumalallisena miehenä, joka omaksuu syntymästään lähtien meren demonin hahmon ja persoonallisuuden. Sillä hän sanoo, että hänen äidilleen, kun tämä oli synnyttämässä lastaan, ilmestyi meren demonin hahmo, nimittäin Proteus, joka Homeroksen tarinassa aina muuttaa muotoaan. Mutta (toisin kuin Mary) hiän ei millään tavalla peloissaan kysyi häneltä, mitä hiän tällä kertaa synnyttäisi; ja hän vastasi: "Minut itseni." Sitten hiän kysyi: "Ja kuka sinä olet?" "Proteus", hän vastasi, "Egyptin." Ja sitten hän kirjoittaa tietystä niitystä ja joutsenista, jotka auttoivat naista synnyttämään lapsensa, tosin kertomatta meille, mistä hän tämän sai; sillä hän ei varmasti lue tätä tarinaa assyrialaisen kirjailijan Damisin ansioksi. Ehkä Yeazilta.
xxx/ellauri387.html on line 528: Juutalainen jokapaikan filosofi Martha Nussipuu väittää esseessä "Sophistry about Conventions", että Fishin teoreettiset näkemykset perustuvat "äärirelativismiin ja jopa radikaaliin subjektivismiin". Nussbaum väittää, että Fish " luottautuu säätelevään ristiriitaisuuden periaatteeseen ratkaistakseen kilpailevien periaatteiden välillä", luottaen siten normatiivisiin argumentaatiostandardeihin, vaikka hän väittää niitä vastaan. Se noudattaa Kimchin logiikkaa. Kissa on matolla mutten usko sitä. Tarjoten vaihtoehtoa Nussbaum lainaa pöljän oikeisto-oikeusfilosofin John Rawlsin työtä julkaisussa A Theory of Justice korostaakseen "esimerkkiä rationaalisesta argumentista; sen voidaan sanoa antavan täydellisesti tunnistettavissa olevassa mielessä eettisen totuuden". Nussbaum omaksuu Rawlsin kritiikin utilitarismin riittämättömyydestä osoittaen, että rationaalinen ihminen pitää johdonmukaisesti parempana oikeusjärjestelmää, joka tunnustaa erillisten henkilöiden väliset rajat sen sijaan, että luottaisi halujen kokonaissummaan. "Tämä", hän väittää, "on täysin erilaista kuin retorinen manipulointi." Panopuu on niin oikeistolainen että hirvittää.
xxx/ellauri388.html on line 251: Rohleder (Vorlesungen über Geschlechtstrieb und Gesamtes Geschlechtsleben der Menschen) omaksuu tässä asiassa jonkin verran pätevämmän asenteen. Pääsääntöisesti hän vastustaa jyrkästi avioliiton ulkopuolisen sukupuoliyhteyden suosittelemista niille, jotka kärsivät osittaisesta tai tilapäisestä pidättymisestä (ainoa raittiuden muoto, jonka hän tunnistaa), osittain sillä perusteella, että pidättymisen haitat eivät ole vakavia tai pysyviä, ja osittain koska potilas on melko varma käyttävänsä omaa harkintaa asiassa. Mutta joissakin tapauksissa hän suosittelee tällaista yhdyntää ja erityisesti biseksuaalisille henkilöille sillä perusteella, että hän näin suojelee potilaansa homoseksuaalisten käytäntöjen rikollisilta riskeiltä. Dodi! Kahdesta pahasta on valittava pienempi.
10