Mut kyllä musta olisi ollut enemmän hyötyä veljille jos olisin vaan ollut tavallinen pastori. Saa auttaa köyhiä, jakaa sakramentteja, ja on sananvaltaa perheisiin.

Mutta sellaiset lottovoitot on liian nenäkkäitä! Sotilaana olis parempi. Mä olin ennen vanttera ja kestävä, - olisin jaxanut jännittää katapultin kaapelin, marssia synkissä mezissä, polttaa kypärä päässä savuavia kyliä kuin My Laissa... Mikään ei estäisi mua kokoomillani rahoilla ostaa tullimiehen vakanssin jonkun sillan tullikopissa; ja matkaavaiset kertois mulle tarinoita, ja näyttäisivät mulle kapsäkistään kaikenlaisia jänniä juttuja.

Jos olisin ollut kuollut äsken, olisin helvetissä! Peruuttamattomasti kuumassa paikassa!

"Akatemian herrat! | Teet minulle kunnian pyytää minua toimittamaan raportin akatemialle apinani elämästäni. | Tässä mielessä en valitettavasti voi noudattaa pyyntöä. Lähes viisi vuotta erottaa minut apinoista, […]. Tämä saavutus olisi ollut mahdotonta, jos olisin izepäisesti halunnut pitää kiinni alkuperästäni, nuoruuteni muistoista. Pelkkä luopuminen liitetiedoista oli ensisijainen prioriteetti, jonka olin asettanut izelleni; Minä, vapaa apina, alistuin tälle ikeen. Tämän seurauxena muistoni sulkeutuivat minulle yhä enemmän. " … välillä … "... Avoin sanoen, niin paljon kuin haluan valita kuvia näihin asioihin, suoraan sanottuna: Apeisuutenne, herrat, jos teillä on jotain tällaista takananne, ei voi olla kauempana teistä kuin minun. Mutta jokainen, joka kävelee täällä maan päällä on mielissään on kantapää : pikku simpanssi kuin iso Achilles . " "Ja opin, herrat! Voi, opit, kun sinun täytyy; yxi oppii, kun haluaa pääsyä; yxi oppii armottomasti. Piiskaalla valvotaan izeään; yxi repii izensä pienixi vastarinnoixi. Apinaluonto juoxi minusta ja pois kiertäen izensä yli, niin että ensimmäisestä opettajastani ize tuli melkein apina, piti pian luopua opetuxesta ja viedä sanatorioon. Onnexi hän tuli pian taas ulos. " "Nämä edistysaskeleet! Tämä tietosäteiden tunkeutuminen kaikilta puolilta herääviin aivoihin! En kiellä: se teki minut onnellisexi. Mutta myönnän myös: en yliarvioinut sitä edes silloin, kuinka paljon vähemmän tänään. Ponnistelulla, jota ei ole koskaan toistettu maan päällä, olen saavuttanut eurooppalaisen keskimääräisen koulutuxen. Ehkä se ei olisi izessään mitään, mutta se on jotain siltä osin kuin se auttoi minua ulos häkistä ja antoi minulle tämän erityisen ulospääsyn, tämän inhimillisen ulospääsyn. " ... hän päättelee yhteenvetona : "Kaiken kaikkiaan saavutin sen, mitä halusin saavuttaa. Älä sano, että se ei ollut vaivan arvoista. Sitä paizi en halua kenenkään tuomiota; Haluan vain levittää tietoa; Ilmoitan vain; Ilmoitin sinulle vain, herrat akatemiasta. "
ellauri181.html on line 326:

Vaikka olisin eri mieltä jonkun kanssa, minusta on silti tärkeää yrittää ymmärtää häntä.
ellauri184.html on line 99: Norris Church was born Barbara Jean Davis and grew up in Atkins, Arkansas, the daughter of Free Will Baptists. At the age of three she won the title of Little Miss Little Rock. In her twenties she had a brief fling with a young Bill Clinton. She met Mailer in 1975 when he came to Russellville, Arkansas to promote his biography of Marilyn Monroe. The two fell into a passionate love affair, despite their 26-year age difference (sama kuin jos mä olisin vaihtanut Seijan niihin pieniin kiinalaisiin), and Church moved to New York a few months later. At the suggestion of Mailer, she changed her name to Norris Church when she began modeling with the Wilhelmina Modeling Agency. Norris was the last name of her first husband, and Mailer suggested Church since she had been a frequent church-goer while she was growing up. Eli siis tää Jee-suxen bio oli niikö lahja Norrixelle.
ellauri194.html on line 820: Jos olisin investoinut vain 88 euroa digitaalisiin valuuttoihin vuonna 2010, voisin nyt nauttia 66 miljoonan osingoista!
ellauri198.html on line 252: Riensin toteuttamaan ennustusta jonka Thea Fenchel oli lausunut tuossa keinussa St Joessa. Ja vaikka mulle ei ollut yhdentekevää että juuri minua oli hakattu ja ajettu takaa, en silti voinut tuntea tuota asiaa kovin tärkeäksi enkä tajunnut että kenellekään olisi hyötyä sitä että jatkaisin taistelua veljieni puolesta. Jos se olisi ollut minulle omantunnon kysymys olisin kenties seisonut Republic Steelin edessä kaatuneiden muistopäivän verilöylyn hetkellä kuten Grammick. Häntä oli isketty patukalla päähän. Mutta minä olin samaan aikaan patukoimassa Theaa toiseen päähän. Ei edes ollut vallassani olla missäin muualla, kun olimme päässeet alkuun. Ei, minulla ei ollut inspiraatiota ammattiliiton töihin eika politiikkaan eikä mitään hinkua "tahdon hituseni" joutumiseen ihmisjoukon eteen sen lähtiessä marssimaan eteenpäin kurjuudesta. Miten tämä tahtopahaseni olisi päässyt johtamaan heidän kulkuaan? (Vittu mikä narsisti! Mitä Mooses vastasi kun Jehova kuzui sitä palavasta pensaasta? Näin juurikin!) En voinut käskeä itseäni tulemaan yhdeksi noista jotka asettuvat muiden kärkeen, työntyvät sosialistiseen valonsäteeseen tai keräävät ja keskittävät sen kuin polttolasi, hehkuvat ja häikäisevät ja leimahtavat kuin liekki. Sellaiseksi minua ei ollot tarkoitettu. Minut oli tarkoitettu piilottamaan munaa Estereiden perseeseen, sohimaan niitä pikku puikollani.
ellauri206.html on line 135: Seurasin ahdistuneena oravien korkeita hyppyjä oksalta toiselle. Niiden nopeus oli saatanallista. Kuin Unikankareen murhatut olisivat ampaisseet puuhun tupsukorvaisina jyrsijöinä. Jos minulla olisi ollut haulikko, olisin ampunut eläimet rauhoittaakseni ne. Seisoin puun juurella ja katselin oravia, kunnes ahdistus hellitti ja taivas vaaleni ja vaikutelma oli äkkiä kuin valtavasta triptyykistä: vasemmassa siipikuvassa virtasi Aurajoen musta uoma, oikeassa turposi tuomiokirkon valaistu kivikasa, ja keskiosassa kasvoi vaahtera mielisairaine oravineen, jotka jahtasivat tuiskussa toisiaan, töykkivät, ahdistivat ja kiduttivat toisiaan samalla kun Uudenmaankadulla henkilöautot ja täydet bussit vyöryivät ohi. Mutta sitä saattoi katsella tyynenä, sillä jos pysäyttäisi oravat ja kysyisi, miksi ne toimivat näin, ei saisi vastausta, tai jos pysäyttäisi ihmiset, ei vastausta. Ne toimivat näin koska ne toimivat näin. Sokeaa tahtoa täynnä ihmisetkin muotoutuivat maan homeesta ja pystyttivät tuiskuavan avaruuden alle kirkkonsa, koulunsa, kauppapaikkansa ja sotilaalliset järjestelmänsä.
ellauri206.html on line 498: Itse lähdin sillä mielellä liikkeelle, että selvittäisin ensin, mikä mies on miehiään ja sitten olisi kuvien vaihtamisen paikka. Mutta tässä kävi niin, että ensimmäinen viesti miehiltä on ollut "saisinko kuvan" ja sitten "saisinko luvan vai rukoillaanko ensin?". Aivan sama kuin olisin liittynyt Tinderiin.
ellauri210.html on line 113: On niin kiehtova kokemus, että joudun perustelemaan teorioitani Mmea kohtaan. Yvette ja Max-setä. Toivon vain, että se olisi mahdollista muuten kuin kirjallisesti, huolimatta huonosta puheestani ja heikentyneestä kuulostani. Ja minulla ei todellakaan ole aikomustakaan antaa periksi sen tunnustuksen lisäksi, että tiedämme niin vähän. Tiedät esimerkiksi, että Charlie Chaplin on ollut viime päivinä Wienissä. Melkein minäkin olisin nähnyt hänet, mutta täällä oli hänelle liian kylmää ja hän lähti taas nopeasti. Hän on epäilemättä suuri taiteilija; varmasti hän esittää aina yhtä ja samaa hahmoa; vain heikko, köyhä, avuton, kömpelö nuori, jolle asiat kuitenkin lopulta menevät hyvin. Luuletko nyt, että tätä roolia varten hänen täytyy unohtaa oma egonsa? Päinvastoin, hän soittaa aina vain itseään, kuten hän oli varhaisessa synkässä nuoruudessaan. Hän ei pääse eroon noista vaikutelmista ja saa tähän päivään asti itselleen korvauksen tuon elämänsä menneen ajanjakson turhautumisesta ja nöyryytyksistä. Hän on niin sanotusti poikkeuksellisen yksinkertainen ja läpinäkyvä tapaus. Ajatus siitä, että taiteilijoiden saavutukset liittyvät läheisesti heidän lapsuusmuistoihinsa, vaikutelmiinsa, sortoa ja pettymyksiä, on jo tuonut meille paljon valistusta ja siitä syystä tullut erittäin suureksi kallisarvoinen meille. Uskalsin kerran lähestyä analyyttisesti yhtä suurimmista, joista tunnemme valitettavasti hyvin vähän: Leonardo da Vinciä. Pystyin ainakin tekemään todennäköiseksi, että Pyhä Anna, Neitsyt ja lapsi, jossa voit vierailla Louvrea ei voida täysin ymmärtää (ymmärrettävä) ilman merkittävää lapsuuden historiaa Leonardo. Eikä voisi, ehkä paljon muutakaan.
ellauri211.html on line 196: Älkää antako heidän saattaa teitä ymmälle. Katsokaas, he ovat käsieni välissä kuin vapisevat, alastomat pikkulapset, ja minä pidän heitä kämmenkuopassani teidän edessänne kuin olisin heidän luojansa, heidän isänsä, olen tyhjentänyt heidät teitä varten mahtavuudestaan ja salaperäisyydestään, olen ajanut takaa, saanut saarroksiin sen mikä heissä oli ihmeellistä.
ellauri213.html on line 411: "Monet meistä hankkivat rahaa Ginzan yökerhoissa, en minä ollut ainut. Luuletko että pidin niistä rujoista sioista jotka nipistelivät pakaroitani ja kopeloivat rintojani? Minä vihasin heitä. Luuletko todella että olisin nauttinut yhdestäkään kapitalistisesta liikemiehestä joka tyydytti luonnolliset tarpeensa ruumiillani? Etta sain mielihyvää tuntemattomilta irstailijoilta jotka taputtivat selkääni, pumppasivat itsensä tyhjäxi emättimeeni tai purkautuivat suuhuni? Sisimmässäni nauroin, se jotmuili niistä kivasti. Jokaisen aktin hinta meni lyhentämättömänä puna-armeijan tarpeisiin." Hän syleili Marikoa korjaan Fusakoa ja salli tytön kynsiä selkäänsä. Naisen menneisyys ei juurikaan loukannut häntä, tahtomattaan hän huomasi sen kiihottavan itseään. Silti hän ei vakuuttunut siitä etteikö nainen olisi tuntenut minkäänlaista sukupuolista nautintoa Ginzassa. Mariko korjaan Fusako nussi siihen nähden liian hyvin.
ellauri216.html on line 111: Isabella oli paras pano, sen olisin ottanut jos Elinasta olisin päässyt. Suzän on varmaan Pipsa Pallasvesan näköinenww paizi Pipsa on huippu anaalinen. Haidille Tero valehtelee olleensa uskollinen Elinallle. Erittäin epäluotettava kertoja.
ellauri216.html on line 237: Minä rukoilin / että olisin päässyt kiven sisälle. Kaukana se ei voi enää olla.
ellauri216.html on line 242: Vedin kännistä Susannaa wiixeen kun sillä oli valot sammuxissa, ei se mitään huomannut. Kerrankin se ei pannut yhtään vastaan, se oli hienoa. Eise ollut raiskaus, se pyysi sitä. Sitäpaizi se oli takuulla salaa hereillä, eli raiskauskenkä oli aivan toisessa jalassa. Luin mehukkaan jutun orvosta 12vee kurditytöstä jota raiskattiin 30x edestä ja takaa. Oi jospa oisin saanut olla mukana. Ehkä olisin mieshirviö jos siitä ei olisi seuraamuxia. Naisseuraa olis kiva muxia.
ellauri216.html on line 511: Jos oisin nähnyt Jeesuxen olisin imenyt sen varpaita kuin iiliäinen. Kuumat serkkusisareni nimittävät minua kiusoitellen hillomunkixi. Käymme Dimitrin kanssa Ippolitin luona kuin Cambridgen apostolit. Mun enkka on 300, Dimitrin 200 ru-rukousta. Ne tehoavat, alamme tulla omahyväisixi.
ellauri216.html on line 597: Vale-Dimitrikään ei huoli kirvesmiehen hommista (fair enough, ei Jeesuskaan), tulee juopoteltua ja kengitettyä kevytkenkäisiä naisia. En saa siitä sisältöä. Munkkina olisin hyvänä hapatteena maailman taikinassa.
ellauri217.html on line 67: The first four sections retell, in succession, the stories of: Adam (Adham أدهم) and how he was favoured by Gabalawi over the latter's other sons, including the eldest Satan/Iblis (Idris إدريس). In subsequent generations the heroes relive the lives of Moses (Gabal جبل) - Ai Moosesko? No ehkä vähän, Mooses oli urpo, mukiloi jonkun sivullisen kuoliaaxi, tapas Jehun pensaassa, senkin käärme koveni sauvaxi, se imitoi Hammurapia - mut on siinä mukana myös Jakobia eli Israelia, Jesus (Rifa'a رفاعة) and Muhammad (Qasim قاسم). The followers of each hero settle in different parts of the alley, symbolising Judaism, Christianity and Islam. The protagonist of the book's fifth section is Arafat (عرفة), who symbolises modern science and comes after the prophets, while all of their followers claim Arafat as one of their own.
ellauri220.html on line 113: Ensimmäisinä naispuolisina seksisymboleina pidetään Theda Baraa ja Clara Bowta (alla). Tisseihin ei sazattu tuohon aikaan yhtä paljon kuin myöhemmin 50-luvulla.
ellauri238.html on line 136: En saanut kodissamme juhliviin sellaista yhteyttä, että olisin voinut saada heidät lähtemään, joten viisaimmalta tuntui että itse lähden lasten kanssa kotoa pois. Mutta minne? Helenan kanssa nukuin yhden yön Markku Lahtelan ja hänen saksalaisen vaimonsa Helken luona, aamulla lähdimme katsomaan miten Juri oli selvinnyt. Huonosti. Poika oli nälkäinen ja likomärkä, tein hänelle ruokaa ja vein sitten lääkärille saamaan hoitoa jo pahan näköiseen tulehdukseen, ja sitten taas kiireesti kotiin Helenan luo. Ensi töikseni soitin sieltä runoilija Maila Pylkköselle. Maila asui melkein meidän naapurissa Helenan ikäisen poikansa Riikon kanssa. Riiko ja Helena olivat usein saman puistotädin hoivissa ja Mailan kanssa olimme ystävystyneet, hän oli hyvin selvillä minun avioliittoni hankaluuksista. Maila sanoi: »Tulkaa tänne. Me mahdumme tänne kaikki.»
ellauri238.html on line 396: ”Minusta on nyt tullut Tjörnin runoilija, ja minusta voisi vielä tulla Bretagnen runoilija, kun ne eivät tunne Guillevicia edes nimeltä, tai ehkä se on Guillevicin oma syy, kun se on hyljännyt kotimaansa. Kuten minä omani. Ehkä minuakin ruvetaan Suomessa ylenkatsomaan, unohdetaan, mutta en kadu sitä että läksin sieltä: vieraisiin oloihin muuttamisestahan se johtuu että minä 1980-luvulla kykenen yhtä vahvoihin, ellen vahvempiin suorituksiin kuin 1960-luvulla. Keravalla asuen olisin tukehtunut.”
ellauri238.html on line 675: Delila kääntyi, näytti meille räkättäville äijille vittunsa ja hymyili kiihottavasti. Minä istuin ensimmäisessä penkkirivissä, niin että olisin voinut koskettaa. Tällaisia huveja löytyy suurkaupungeissa. Aamulla sitten istun kahvilassa sämpylää suussa ja luen lehdestä, että Martin Luther King on tapettu. Kumpihan tuottaa enemmän nautintoa, alastomien tyttöjen tuijottaminen vai murhauutisten lukeminen? Sanoisin että yhtä paljon. Kun porukat puhuvat Ukrainan kansan kärsimyksistä, siinä on sadismia pohjalla. Luulen että rauha maailmassa ei ole mahdollinen, ennen kuin apinat ovat seksuaalisesti vapaita, niin että kyrpä ja vittu leikkivät keskenään iloisesti kuin lapset. Jos sittenkään, kyllä lapsillekin tulee riitaa hiimän- ja barbinukeista tai äidin huomiosta. Kun nyt mietin, ize asiassa saan ASMR kaikista näistä kolmesta: rottasota (K), kädetys (F) ja kossupullo (E).
ellauri240.html on line 47: Telkkarista 60-luvulla mustavalkoisena tullutta Peyton Placea en seurannut, olisinko nähnyt kokonaan edes yhtä jaxoa. Nyt on korkea aika tutustua siihen Grace Metaliousin alkuperäisteoxen avulla, joka löytyi rottasodan hyllystä.
ellauri241.html on line 830: My sense, as though of hemlock I had drunk, Aistini, kuin olisin myrkkykatkolla,
ellauri246.html on line 872: Paradoksaalista Brodskyä ei vain runoja vaan myös kohtalo. Lähtö Venäjältä 1972, hän ei tiennyt, voisiko hän koskaan nähdä kotimaahansa. Gorbachevin saapumisen jälkeen Brodsky tuli yhä enemmän kysyäksesi, haluatko palata kotiin. Brodsky puhui yhdelle haastattelijalle: "Ensinnäkin: kaksi kertaa samassa joessa, jota et astu. Toinen: Koska minulla on nyt tämä nizhib, niin pelkään, että olisin ehdottanut erilaisia \u200b\u200bavustajia ja myönteisiä tunteita. Ja on paljon vaikeampi olla positiivisia tunteita kuin olla vihan aihe. Olin noin useita kertoja tulla Venäjälle Incognito, mutta aikaa ei ole, niin terveys puuttuu, niin kiireellisiä tehtäviä on ratkaistava. Lisäksi paluu ei enää ole järkevää. Kaikki mitä haluaisin nähdä tai kuollut tai naimisissa. "
ellauri249.html on line 331: Hruštšov ei lakannut kuitenkaan pohtimasta uudistuksia. Hän ryhtyi hahmottelemaan Neuvostoliitolle uutta perustuslakia ja talousreformeja, jotka muistuttivat paljon Mihail Gorbatšovin perestroikaa ja glasnostia. Moskovassa hän koki entistä enemmän vastustusta ja kierteli sen vuoksi paljon maakuntia, missä hänellä oli yhä kannatusta. Liberaalin älymystön hän oli suututtanut ja nämä toivoivat hänen väistymistään. Hän teki mielellään valtiovierailuja, vaikka ne eivät tuottaneet juuri mitään poliittisia tuloksia. Maatalouden huono tilanne jaksoi huolettaa Hruštšovia ja pojalleen hän pohti ääneen, josko vika ei olekaan työntekijöissä vaan järjestelmässä. Olisiko kapitalismi sittenkin parempi? Miten rikas olisin nyt oligarkkina? Väsynyt Hruštšov alkoi puhua aikeistaan jäädä eläkkeelle ja antaa virkansa nuoremmalle, mutta selkääntaputtelijat toppuuttelivat häntä.
ellauri257.html on line 400: Lukemistani romskuista Gonzon Pornografia muistuttaa toistaisexi eniten ranskisten (Bernanos, Gide, Zola) langenneista katolisista papeista vääntämiä sepustuxia. Plus Leclosia josta olen kyllä lukenut vain osia. Varmaan muistuttaisi myös markiisi Le Sadea jos olisin sen lukenut. Ton herrasväen nausean puolesta jonkun verran myös Dostojevskiä. Ehkä homopetteri Klaus Mannia vaikka sitäkään en ole kuin vähän selannut. Erilaisia sexuaalisten repressioiden vaivaamia oikislaisia. Jaa ehkä vähän vielä sitä Tokarczukin Alku-karkkia? Ja Nyölenin peukuttamia fin de sièclen katolisia dekadentteja. Katolisuus on hyvin pahaa lääkettä, etenkin puolalainen sellainen. Et tämmöstä:
ellauri267.html on line 820: olisin sellaisen yön se mikä olen.

ellauri267.html on line 893: Rukoile henkesi puolesta; Oi, kysy sitä tyrannilta: Hopea ei ole häpeä; trust me, rakas, ei se ole mitään. Kuolisin sinun puolestasi, mutta en vslitettavasti voi; Ylpeä sydämeni halveksii sitä jopa sinua kohtaan. – Silti hiljaa? Meneekö Portugalin kuningas kuolemaansa kuin mykkä kala?
ellauri267.html on line 1145: Muurahainen. Jos olisin kuollut kunniallisesti, maineeni todellakin olisi kuulostanut kovalta, mutta en olisi koskaan kuullut räjähdystä: - Tule, älä tee itsestäsi luonteeltaan huonompaa kuin olet; pelastaakseni henkeni, olisit tyytyväinen, jos lupaan mitä tahansa.
ellauri267.html on line 1147: Mor. Kyllä, jos olisin varma, ettet tekisi mitään.
ellauri269.html on line 823: Omien sanojensa mukaan Pullman olisi halunnut mieluummin taidekouluun opiskelemaan huonekalujen valmistusta, eikä viihtynyt yliopistossa erityisen hyvin: ”Ajattelin että pärjäsin melko hyvin, kunnes valmistuin kolmannen asteen todistuksen kera ja ymmärsin, etten ollutkaan pärjännyt – sinä vuonna neljännen asteen todistusten jakaminen oli lopetettu, muuten olisin saanut sellaisen.” Vuonna 1970 Pullman avioitui Judith Spellerin, entisen opettajan ja hypnoterapeutin, kanssa. Heillä on kaksi aikuista hypnoterapeutin poikasta.
ellauri272.html on line 850: – Kaikki ikäiseni ovat kuolleet. En ole ajatellut sillä tavoin, että olisin vapautumassa mistään. Koko asia ei ole ollut minulle pitkään aikaan ajankohtainen ja tärkeä.
ellauri275.html on line 323: Todellinen legenda sinusta Sydän? Voi kun olisin ollut siellä
ellauri275.html on line 612: 1974 olisin saanut minäkin jo äänestää, mutta Kekkosen valinnut poikkeuslaki teki sen tarpeettomaxi.
ellauri284.html on line 490: Maharishi syntyi Jabalpurissa vuonna 1918 ja sai nimekseen Mahesh Prasad Varma. Jaa, jos olisin varrrrma, sanoisin että Clintin helikopteri... Hän suoritti fysiikan tutkinnon Allahabadin yliopistosta vuonna 1942.
ellauri288.html on line 83: Sekä Suomessa että Virossa 1930-luku oli äärioikeiston juhlaa, ja varsinkin Virossa sen ajan vallanpitäjät olivat presidentti Konstantin Pätsin johdolla sangen viehättyneitä fasistisesta vallankäyttömallista. Natseja he eivät ilmeisesti olleet, mutta toisen maailmansodan melskeissä he olivat liitossa natsien kanssa. Puna-armeija syöksi nämä voimat vallasta, ja monet sen ajan vallanpitäjät lähtivät maanpakoon (jos olisin ollut maan hallinnossa saksalaisvallan aikaan, minäkin olisin lähtenyt). Ulkomailta käsin virolaiset lähtijät liittoutuivat kylmässä sodassa USA:n puolelle, ja heihin kuului myös Etelä-Virossa suuria maa-alueita omistanut Ilveksen suku. Nykyinen Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves oli CIA:n hallitseman kylmän sodan aikaisen Radio Free Europen propagandatykki. Tästä entisestä sangen arrogantista meppikollegastani, joka oli paluumuuttaja ja jolle palautettiin suvun maat, sanon kuin Sofi Oksasen kuvaamistaan suomettuneen Suomen suhteista Venäjään: Viron presidenttinä hän ei ole kyennyt luomaan uutta kieltä ja termistöä Venäjään liittyvälle julkiselle puheelle. Hän on Amerikan agentti eivätkä hänen neuvopäästönsä vastaa Suomen olosuhteita ja kansallista etua. Suomessa media pitää huolen siitä, että sekä Venäjä että sen presidentti (suomensukuinen Tverin karjalainen?) Vladimir Putin on saatanallistettu siinä hengessä, että pukkaa taas uutta sotaa. Ilman median luomaa Venäjä-vastaista kansallista mielipideilmastoa eivät Suomen Nato-haukat voi viedä maatamme sotaan ja mukaan vieraiden valtojen sotiin.
ellauri299.html on line 140: Marsha: Säästä 30 dollaria ja lahjoita se kodittomien turvakodille tai kodittomien oikeusklinikalle, koska näyttää siltä, että siksi hän kirjoitti tämän kirjan. Kirjassa ei ole juoni, ei mysteeri, itse asiassa ei paljon muuta kuin yritys saada lukija syyllisyyteen. Olisin antanut sille vähemmän kuin yhden tähden, jos olisin voinut. Luen paljon Grishamin kirjoja ja joskus hän saarnaa ahmimaan joskus olemaan ahmimatta, eikä kerro tarinaa ollenkaan. Tämä on yksi niistä. En edes tiedä miksi lopetin sen, koska tiesit alusta asti, kuinka se päättyy. Ei jännitystä, koska rikosta ei todellakaan ollut.
ellauri309.html on line 250: Se mitä sisällä on, ratkaisee. Se on vain otsikko. Mitä sitten vaikka olisinkin nyysinyt sen? Syyttämällä
ellauri311.html on line 362: "Kun katson eteen- ja taaksepäin, on kuitenkin aika epätodennäköistä, että kuolisin kolmenkymmenen vuoden päästä tatuoidun kaivinkoneen kuljettajan leskenä."
ellauri317.html on line 60: Bin Laden lainasi seuraavaa Blumin kohtaa: "Jos olisin presidentti, voisin pysäyttää terrori-iskut Yhdysvaltoihin muutamassa päivässä. Pysyvästi. Pyydän ensin anteeksi - hyvin julkisesti ja vilpittömästi - kaikilta leskiä ja orpoja, köyhiä ja kidutettuja ja monia miljoonia muita amerikkalaisen imperialismin uhreja. Sitten ilmoittaisin joka kolkkaan maailmaa, että Amerikan globaalit sotilaalliset interventiot ovat päättyneet." Lainaus on Blumin vuoden 2004 kirjasta Freeing the World to Death: Essays on the American Empire, mutta se esiintyy Rogue Staten Zed Books -painoksessa.
ellauri321.html on line 231: Tällainen tämä kirja on. Jos olisin avautunut mille tahansa sivulle, olisin tiennyt tämän ja voinut välttää sen. Se aiheuttaa minulle päänsärkyä.
ellauri325.html on line 367: -Naurettavaa. Jos minä olisin kansanhuoltoministeri, niin minä kyllä näyttäisin, miten leveän leivän tästä kamarasta saa lohkaistua. Nauran kaksinkerroin. Ja nuo halkotalkoot...
ellauri325.html on line 373: Sikamaisen huonoa tämä sapuskatilanne, hän puhuu. Annokset pidetään niin pieninä, ettei sillä elä. Minäkin olisin oikaissut koipeni, ellen viime viikolla olisi saanut ostetuksi kolme kiloa sianlihaa ja neljä kiloa voita. Ja sitten kansanhuoltoministeriö voihkii, ettei lihaa ja voita luovuteta tarpeeksi kulutukseen. Jos minä olisin kansanhuoltoministeri, niin minä...
ellauri325.html on line 380: Katsohan, mitä? Jos minä olisin päätoimittaja, niin minä työntäisin paperikoriin tuollaiset jutut ja kieltäisin päästämästä sinua
ellauri325.html on line 384: helkuttia. Jos minä olisin maatalousministeri, niin panisin asiat järjestykseen. Ihmeellistä, ettei meillä osata panna oikeita miehiä oikeille
ellauri340.html on line 41: Central City -yliopiston professori Ira West (Iriksen adoptioisä) suunnitteli Allenin puvun ja sormustimen, joka säilyttää Adamin "sen", kun Allen on siviili-identiteetissään. Rengas voi irrottaa kokoonpuristetut vaatteet, kun Allen tarvitsee sitä ja imeä ne takaisin sisään erityisen kaasun avulla, joka kutistaa pukua. Lisäksi Allen keksii kosmisen juoksumaton, laitteen, joka mahdollistaa tarkan aikamatkailun. Supersankarikollegansa ottavat Allenin lämpimästi vastaan, niin paljon, että lähes kaikkia hänen jälkeensä tulevia vauhdikkaita verrataan usein häneen. Batman sanoo lopulta: "Barry on sellainen mies, johonka olisin toivonut tulevani, jos vanhempiani ei olisi murhattu."
ellauri340.html on line 471: 1960-luvun lopulla hän ansaitsi maineensa avantgarden jäsenenä sellaisilla näytelmillä kuin Offending the Audience (1966), joissa näyttelijät analysoivat teatterin luonnetta ja vuorotellen loukkaavat yleisöä ja ylistävät sen "suoritusta" sekä Kaspar ( 1967). No vittu mikä oivallus. Tänhän Jouko Turkan oululaiset ylioppilaat pani paremmaxi ja heitti yleisöä kakkakökkäreillä. En todellakaan pidä teatterista. Hänen romaaneihinsa, jotka ovat enimmäkseen ultraobjektiivisia, rajatilaisia henkilöitä, ovat Maalivahdin ahdistus rangaistuspotkussa (1970) ja Vasenkätinen nainen (1976). Äitinsä vuonna 1971 tekemän itsemurhan johdosta hän heijasteli hänen elämäänsä romaanissa A Sorrow Beyond Dreams (1972). No olisin mäkin tehnyt izarin jos olis tää ovipainike tolleen tullut vikatikkinä.
ellauri340.html on line 594: "Leikata. Seuraava kohtaus”, Handke kirjoittaa, kun hän haluaa viedä asioita eteenpäin. Taas tätä vituttavaa leffajargonia. Handke saattaa olla poliittisesti puolustettava, mutta kynämiehenä vitun ärsyttävä. New Yorkerin arvostelijaltakin alkaa pokka murtua: "Kun aloin lukea "Matka jokiin", olin valmis uskomaan, että Handke oli tulkittu väärin, mutta kirja oli vieläkin raivostuttavampi kuin olisin voinut kuvitella. Handke sanoo suoraan, että hän kysyy harvoin kohtaamiltaan ihmisiltä, ​​vaan luottaa mielikuvitukseensa ja olettamuksiinsa." "Joitakin todellisuutta – Srebrenican joukkohautoja tai viime aikoina USAssa laittomasti varastetttujen presidentinvaalien tulosta – ei voida käsitellä "dialektisesti". Mieleen tulee toinen Wittgensteinin lause, jota usein vedotaan ilmaistakseen vaaroja, jotka liittyvät holokaustin valtavuuden kuvaamiseen: "Se, mistä emme voi puhua, meidän on ohitettava hiljaa. No vizi tottakai hölökaustista voi puhua? Mitä? Mixei voi?" Ainiin tää on New Yorkkeri.
ellauri341.html on line 121: Jotenkin minulle jäi kuitenkin tunne, että tämä syvempi ulottuvuus vain tuntui jäävän kaiken tuon muun sekamelskan jalkoihin. Kaikkea vain oli niin paljon, että lukijana sain eteeni sellaisen hyökyaallon, josta oli hankala päästä uimaan enää takaisin pinnalle. Ehkä karsitumpi ja keskitetympi rakenne olisi tuonut vahvemmin Leikolan sanoman esiin, sillä tässä nyt vain tuntui olevan hiukan liikaa kaikkea. Sinänsä suuri osan näistä eri tarinoista olivat itsessään sen verran kiinnostavia ja tarkkaavaisia huomioita sisältäviä, että olisin mieluusti voinut lukea erilliset teokset kustakin, kuten Herlinin Sanomien eri osastoista. En siis kadu että kahlasin tämän (kirjaimellisesti) tiiliskiven läpi, sillä kaikesta huolimatta tuntui että sain tästä loppujen lopuksi yllättävänkin paljon irti. Harmi vain että kaksi viikkoa oli auttamatta liian lyhyt aika lukea tämä valtaisa ja runsaita rönsyjä sisältävä teos, jolloin rauhallisen etenemisen sijasta lukemisesta tuli paikoin aika nihkeää pakkopullaa. Tähdet:2.5/5. Terveisin: Heidi Kirjahamsteri.
ellauri345.html on line 362: Ach, für Leid müßt' ich vergehen, voi, minä menehtyisin suruuni, Ach, kuolisin mä tähän pahoillani,
ellauri346.html on line 230: Jälleen kerran aivan paska elokuva on otettu hyvin vastaan ​​ja koristeltu kuin lentävä lautanen. Tärkeä huomautus: Toivon, että olisin pitänyt siitä enemmän, kerta muutkin pitivät."
ellauri362.html on line 146: jotka loivat perustan. Se on liian kauan sitten. Olin keskellä ennen kuin tiesin aloittaneeni." Elizabeth – ”Kauneuteni, jonka olit jo varhain kestänyt, ja mitä tulee käytökseeni – käytökseni sinua kohtaan oli ainakin aina sivistymättömän rajalla, enkä koskaan puhunut sinulle ilman, että olisin halunnut mieluummin aiheuttaa sinulle kipua kuin ei. Ole nyt vilpitön; ihailitko minua piittaamattomuudestani?" Darcy – "Tein sen mielesi elävyyden vuoksi." "Minä taas taisin rakastua Pemberleyssä siihen kymppitonnin hintalappuun."
ellauri375.html on line 160: Ryhmänsisäinen signalointi on juuri sitä mahtailua ja sankarointia, millä toisten kiusaaja saavuttaa valtaa, näkyvyyttä naisseurassa ja lisääntymisetua. Ize kyllä mieluummin eläisin polvillani kuin kuolisin Ukrainan kanssa seisaaltani.
ellauri384.html on line 243: Hänen asennettaan omaisuuteen on helpompi ihailla kuin noudattaa. Miten niin? Ajattelin äsken juuri samaa anaalisten pikku japsu paskiaisten Muji kaupassa. Siellä ei ollut kerrassaan mitään mitä olisin tarvinnut tai edes halunnut.
ellauri393.html on line 665: olisin delannut, kuulkaas, kauan sitten.

ellauri396.html on line 93: Huolimatta halustaan ​​mainostaa itseään, Peterson väittää olevansa vastahakoinen tähti. "Järkevässä maailmassa olisin jo saanut 15 minuuttia kuuluisuuttani", hän kertoi Ottawa Citizenille viime vuonna. ”Tuntuu kuin surffaisin jättimäisellä aallolla… ja se voi iskeä alas ja pyyhkiä minut pois, tai voisin ajaa sillä ja jatkaa. Kaikki nuo vaihtoehdot ovat yhtä mahdollisia." Kävi kuin Lincoln Lawyerille 2. tuotantokaudella: kusi nousi päähän.
ellauri399.html on line 128: 00:50 Niin pitkälle kuin muistan, varhaisesta lapsuudesta asti, olen aina ollut täysin kiehtonut ajatus kuolemasta. Nyt saatat ajatella, että se on jotenkin sairasta, mutta tiedät, kun lapsi sanoo yöllä lauseen "Jos minun pitäisi kuolla ennen kuin herään", siinä on jotain aivan outoa . Millaista olisi mennä nukkumaan ja olla koskaan heräämättä? Nyt useimmat järkevät ihmiset vain hylkäävät ajatuksen. He sanovat, ettet voi kuvitella sitä. He kohauttavat olkapäitään ja sanovat: "No, siitä se tulee." Mutta luulen, että olen yksi niistä vihamielisistä ihmisistä, jotka eivät ole tyytyväisiä sellaiseen vastaukseen. Ei sillä, että yrittäisin löytää jotain muuta sen lisäksi, vaan että olen aivan kiehtova siitä, millaista olisi mennä nukkumaan ja olla koskaan heräämättä. 01:57 Tarkoitan, että monet ihmiset ajattelevat, että se on kuin menisi pimeyteen ikuisesti tai haudattaisiin elävältä. Mutta ilmeisesti se ei olisi ollenkaan niin, koska tunnemme pimeyden kontrastina - ja vain kontrastina - valon kanssa. Minulla on ystävä – tyttö, joka on erittäin älykäs ja sananvalkoinen – ja hän syntyi sokeana, eikä hänellä ole pienintäkään aavistustakaan, mitä pimeys on. Sana merkitsee hänelle yhtä vähän kuin sana "valo". 02:38 Joten jos menisit nukkumaan – et ole tietoinen pimeydestä nukkuessasi – ja niin jos menisit uneen, tajuttomuuteen, aina ja aina ja aina, se ei olisi ollenkaan kuin menisit pimeyteen. , se ei olisi ollenkaan kuin elävältä haudattu. Ihan kuin itse asiassa sinua ei olisi koskaan ollut olemassakaan. Ei vain sinä, vaan myös kaikki muu. Olisit siinä tilassa kuin et olisi koskaan ollut. Ja siellä ei tietenkään olisi ongelmia, ei olisi ketään, joka katuisi minkään menetystä, sitä ei voisi edes kutsua tragedioksi, koska ei olisi ketään, joka kokisi sen tragediana. Se olisi – yksinkertaista – ei mitään. Ikuisesti ja ikuisesti, koska sinulla ei vain olisi tulevaisuutta, sinulla ei olisi myöskään menneisyyttä eikä nykyisyyttä. 04:00 Nyt luulisi, että se oli se kohta, jossa sanoimme: "No, puhutaan jostain muusta." Mutta en ole tyytyväinen siihen; Kieltäydyn, koska tämä saa minut ajattelemaan kahta muuta asiaa. Tämä tyhjyyden tila saa minut ensinnäkin ajattelemaan - ainoa asia, jonka saan kokemuksessani lähellä tyhjyyttä, on se, miten pääni näyttää silmiini. Koska minusta tuntuu, että siellä on maailma – ikäänkuin – silmieni edessä, ja sitten silmieni takana ei ole mustaa täplää, ei ole edes sumeaa kohtaa. Ei ole yhtään mitään. En ole tietoinen päästäni, ikään kuin mustana aukona kaiken tämän valoisan visuaalisen kokemuksen keskellä. Siinä ei ole edes kovin selkeitä reunoja, koska näkökenttä on soikea. Ja jos liikutan sormiani näkökenttääni pitkin, se on näin, ja tämä on kohta, jossa sormeni vain katoavat näkyvistä. Epämääräinen reuna. Mutta sitten tämän ovaalin takana ei ole mitään. Ihan vain näköaistin perusteella. Tietysti, jos käytän sormiani ja kosketan, voin tuntea jotain silmieni takana. Mutta jos käytän näköaistia yksin, siellä ei vain ole mitään. Nyt kuitenkin siitä tyhjyydestä, jonka näen. No, se on ensimmäinen asia, joka minulle tulee mieleen. 06:00 Seuraava asia, jota se saa minut ajattelemaan, on tämä: jos olen kuollessani kuin en olisi koskaan ollutkaan, niin olin sellainen ennen syntymääni. Koska - aivan kuin yrittäessäni palata silmieni taakse ja löytää mitä siellä on, tulen tyhjään paikkaan - jos yritän muistaa takaisin ja takaisin, ja takaisin ja takaisin, minulla on varhaisimmat muistoni ja sitten , niiden takana ei mitään. Täysin tyhjä. Mutta aivan kuten tiedän, että silmieni takana on jotain käyttämällä sormia pääni päällä, niin tiedän muiden tietolähteiden kautta, että ennen syntymääni oli jotain tekeillä. Siellä oli isäni ja äitini, ja heidän isänsä ja äitinsä, ja koko maapallon aineellinen ympäristö ja sen elämä, josta he tulivat, ja sen takana aurinkokunta ja sen takana galaksi ja sen takana kaikki galaksit , ja sen takana… toinen tyhjä: välilyönti. 07:11 Joten ajattelen, että jos palaan, kun olen kuollut, tilaan, jossa olin ennen syntymääni, enkö voisi tapahtua uudestaan? Tiedätkö, se mikä on tapahtunut kerran, voi hyvin tapahtua uudelleen. Jos se tapahtui kerran, se on poikkeuksellista, eikä se todellakaan ole kovin erikoisempaa , jos se tapahtuisi uudestaan. Toisin sanoen tiedän varmasti – koska olen nähnyt ihmisten kuolevan ja olen nähnyt ihmisiä syntyvän heidän jälkeensä –, että (joka tapauksessa) kuolemani jälkeen ei synny vain joku, vaan myös lukemattomia muita olentoja. . Että minä tiedän. Me kaikki tiedämme sen, siitä ei ole epäilystäkään. Mutta mikä meitä huolestuttaa, on se, että kun olemme kuolleet, ei voi olla mitään ikuisesti, ikään kuin siitä olisi syytä huolehtia. Ennen syntymääsi ei ollut tätä samaa ikuisesti mitään, ja kuitenkin tapahtuit. Ja jos tapahtui kerran, voit tapahtua uudelleen. 08:40 Mitä se nyt tarkoittaa? No, päästään siihen ensin sen yksinkertaisimmalla tavalla, ja selittääkseni itseni minun on keksittävä uusi verbi: tämä on verbi I . Ja ensinnäkin kirjoitamme sen I-kirjaimella, mutta sen sijaan, että se olisi pronomini, kutsumme sitä verbiksi. Universumi on . Se on minä -ed minussa ja se on sinussa. Kirjoitetaan nyt sana silmä uudelleen . Kun puhun "nähdä silmällä jotain", se tarkoittaa katsoa jotain, olla tietoinen jostakin. Joten muutamme oikeinkirjoitusta ja sanomme universumin silmät ; se tulee tietoiseksi itsestään meissä jokaisessa. Ja se katselee jatkuvasti ja joka kerta kun se katsoo , jokainen meistä, jossa se katsoo, tuntee olevansa kaiken keskipiste. Ja että tiedän, että sinä tunnet olevasi minä, aivan samalla tavalla kuin minä tunnen olevani minä . Ja meillä kaikilla on sama tyhjän tausta. Emme muista tehneemme sitä aiemmin, mutta sitä on kuitenkin tehty ennenkin. Uudelleen, uudestaan ​​ja uudestaan, ei vain ennen ajassa, vaan kaikkialla ympärillämme kaikkialla muualla avaruudessa on kaikki; on universumi I-ing 10:11 Katsokaa nyt, yritän tehdä tämän selvemmäksi tällä tavalla: kun sanon "Se on universumi I-ing ", kuka minä on ? Mitä tarkoitat 'minä'? No, sillä voit tarkoittaa kahta asiaa. Toisaalta voit tarkoittaa sitä, mitä kutsutaan egoksesi, persoonallisuutesi. Mutta se ei ole sinun todellinen minäsi, koska persoonallisuutesi on käsityksesi itsestäsi ; se on kuvasi itsestäsi. Ja se koostuu siitä, miten tunnet itsesi, kuinka ajattelet itsestäsi, ja se on täynnä sitä, mitä kaikki ystäväsi ja sukulaisesi ovat kertoneet sinulle itsestäsi. 10:55 Joten kuvasi itsestäsi – kuinka ilmeisesti tahansa – et ole enää sinä kuin valokuvasi tai enemmän kuin kuva mistään . Kaikki kuvamme itsestämme eivät ole muuta kuin karikatyyrejä. Useimmille meistä ne eivät sisällä tietoa siitä, kuinka kasvatamme aivojamme, kuinka työskentelemme hermoihimme, kuinka kierrätämme verta, kuinka eritämme rauhasten kanssa ja miten muokkaamme luita. Se ei sisälly sensaatioon tai kuvaan, jota kutsumme egoksi. Ilmeisesti siis egokuva ei ole minun minäni. 11:40 Joten minun minäni sisältää kaikki nämä tekijät, joita voisimme sanoa, että keho tekee: verenkierto, hengitys, hermojen sähköinen toiminta - kaikki tämä olen minä, mutta en tiedä siitä mitään . en tiedä miten se tuli yhteen, en tiedä miten se rakennettiin. Ja silti teen kaiken tämän, jos se on totta, myös sanoakseni "hengitän. Minä kävelen. Mielestäni. Olen tajuissani." En tiedä miten pärjään, mutta teen sen samalla tavalla kun kasvatan hiuksiani. Minun täytyy siis paikantaa itseni keskipiste – minun minäni – syvemmälle tasolle kuin egoni, joka on kuvani tai käsitykseni itsestäni. 12:41 Mutta kuinka syvälle mennään?Voimme sanoa, että keho on minä , mutta keho tulee ulos muusta maailmankaikkeudesta, tulee ulos kaikesta energiastaan. Joten se on maailmankaikkeus, joka minä olen . Universumi on samalla tavalla kuin omenapuu tai tähti loistaa . Ja omenan keskipiste on puu, loistavien keskipiste on tähti, ja niinpä minän peruskeskus – eli Itse – jota kutsutaan tässä tapauksessa Alan Wattsiksi, joka on vain nimi. tälle tietylle fyysiselle organismille; kukinta tästä erityisestä ympäristöstä, loistaa ulos tästä ympäristöstä – tekee kaiken tämän ikuisen maailmankaikkeuden keskuksen .Voi, ikuinen – asia on ollut olemassa kymmenen tuhatta miljoonaa vuotta ja todennäköisesti jatkuu vielä ainakin niin paljon, joten emme murehdi kuinka kauan se jatkuu. 13:55 Mutta - toistuvasti - se on , joten minusta tuntuu täysin järkevältä olettaa, että kun kuolen ja tämä fyysinen ruumis haihtuu ja koko muistijärjestelmä sen mukana, niin se on jälleen kerran tietoisuus, joka minulla oli ennen - ei aivan samalla tavalla – vaan vauvan syntymästä. Syntyy tietysti lukemattomia vauvoja, ei vain ihmisvauvoja, vaan sammakkovauvoja, kaniinivauvoja, hedelmäkärpästen vauvoja, vauvaviruksia, bakteereja, ja kuka heistä aion olla? Vain yksi heistä, ja silti jokainen heistä. Koska tämä kokemus tulee aina yksikössä, yksi kerrallaan. Mutta ehdottomasti yksi niistä. 15:03 Itse asiassa sillä ei ole paljon väliä. Sillä jos synnyin uudesti hedelmäkärpäsenä, luulisin, että hedelmäkärpäsenä oleminen oli tavallista, tavallista tapahtumien kulkua. Ja luonnollisesti luulisin olevani tärkeä henkilö – erittäin sivistynyt olento – koska hedelmäkärpäsillä on ilmeisesti korkea kulttuuri. Emme edes tiedä, miten sitä etsiä, mutta luultavasti heillä on kaikenlaisia ​​sinfoniaa, musiikkia ja taiteellisia esityksiä siinä, miten valo heijastuu heidän siivistään eri tavoin, kuinka he tanssivat ilmassa, ja he sanovat: "Oi, katso häntä! Hänellä on oikea tyyli! Katso, kuinka auringonvalo nousee hänen siivistään!" Ja he ovat maailmassaan yhtä tärkeitä ja yhtä sivistyneet kuin me omassa maailmassamme, jotta jos heräisin hedelmäkärpäsenä, en tunteisi itseäni (ikään kuin) erilaiseksi kuin silloin Herään ihmisenä. Olisin tottunut siihen. 15:58 "No", sanot kuitenkin, "se en olisi minä ! Sillä jos se olisin minä uudelleen, minun pitäisi muistaa, millainen olin ennen." Selvä, mutta et – nyt – muista, millainen olit ennen, ja silti olet tarpeeksi tyytyväinen ollaksesi se minä, joka olet. Itse asiassa se on täysin hyvä järjestely tässä maailmassa, että emme muista mitä se oli ennen. Miksi? Koska monimuotoisuus on elämän mauste, ja jos muistaisimme, muistaisimme, muistelimme tehneemme tämän uudestaan ​​ja uudestaan, ja uudestaan ​​ja uudestaan, meidän pitäisi kyllästyä. Ja aivan kuten muisto on kaunis asia, joka täytyy muistaa, ilman muistia emme voi olla älykkäitä. Mutta aivan kuten olen selittänyt, että hahmon näkemiseksi pitää olla tausta, jotta muisto olisi arvokas, pitää olla myös unohdus. 07:01 Siksi nukumme joka yö virkistäytyäksemme: menemme alitajuntaan, jotta tietoisuuteen paluu on jälleen hieno kokemus. No, kun sitä on kestänyt tarpeeksi kauan – kun päivästä toiseen muistamme menneitä päiviä (vaikka univäli onkin) – tulee kohta, jolloin todellakin , jos ajattelemme, mikä on meidän todellista mieltymystämme. , haluamme unohtaa kaiken , mikä meni ennen, jotta voimme saada poikkeuksellisen kokemuksen nähdä maailma jälleen vauvan silmin – olipa vauva mikä tahansa. Joten se on täysin uusi ja meillä on (Text sourced from https://www.organism.earth/library/document/essential-lectures-8) kaikki hämmästyttävä ihme, joka lapsella on; kaikki havainnon eloisuus, jota emme voi saada, jos muistamme kaiken ikuisesti. 17:52 Joten näetkö mitä tapahtuu? Maailmankaikkeus on järjestelmä, joka ei vain unohda itsensä ja muistaa sitten uudelleen niin, että aina on jatkuvaa muutosta ja jatkuvaa vaihtelua ajan kuluessa, vaan se tekee sen myös avaruuden aikavälillä katsomalla itseään jokaisen eri elämisen läpi. organismi antaa ikään kuin kokonaisvaltainen näkemys – tiedäthän, se on tapa päästä eroon ennakkoluuloista: päästä eroon yksipuolisesta näkemyksestä. Joten kuolema on siinä mielessä valtava vapautus yksitoikkoisuudesta. Se asettaa täydellisen unohtamisen välin rytmiseen päälle ja pois, päälle ja pois, jotta voit aloittaa kaiken alusta etkä koskaan kyllästy. 18:56 Mutta pointti on, että jos kuvittelet ajatuksesta olla mitään aina ja aina ja aina, sanot todella: "Kuolemani jälkeen maailmankaikkeus pysähtyy." Ja mitä sanon on: ei, se jatkuu aivan kuten se tapahtui, kun sinä synnyit. Saatat sanoa, että sinun mielestäsi on uskomatonta, että sinulla on useampi kuin yksi elämä. Mutta sanon ensinnäkin, eikö olekin uskomatonta, että sinulla on tämä ? Eikö olekin uskomatonta, että tässä olet menneisyytesi keskellä? Miksi, se on hämmästyttävää. Joten jos se on hämmästyttävää, se voi aina tapahtua uudelleen ja uudelleen ja uudelleen. 19:52 Tämä tarkoittaa siis sitä, että aivan kuten et tiedä kuinka onnistut olemaan tietoinen, kuinka onnistut kasvattamaan ja muotoilemaan tätä kehoasi, se ei tarkoita, että et tee sitä. . Samoin et tiedä, kuinka universumi loistaa tähdet, muodostaa tähtikuvioita ja galaksit galakseja – et tiedä. Mutta se ei tarkoita, ettet tee sitä samalla tavalla kuin hengität tietämättä kuinka hengität. Jos sanon: "Todella ja todella, minä olen koko tämä universumi" tai - toisin sanoen - "Tämä tietty organismi on koko maailmankaikkeuden tekemä minä-olento ", ja joku voisi sanoa minulle: "No kuka helvetissä luuletko olevasi? Oletko sinä jumala? Lämmitteletkö galakseja? Pystytkö sitomaan Plejadien makeat vaikutteet tai löysäätkö Orionin siteet ? ” Ja minä vastaisin siihen: ”Kuka helvetti sinä luulet olevasi ? Voitko kertoa minulle, kuinka kasvatat aivosi, miten muotoilet silmämunasi ja kuinka pystyt näkemään? No, jos et voi kertoa minulle sitä, en voi kertoa sinulle, kuinka lämmitän galaksia." Vain: Olen paikantanut itseni keskuksen syvemmälle ja yleismaailmallisemmalle tasolle kuin me kulttuurissamme olemme tottuneet tekemään. 21:43 Niin sitten,jos tuo universaali energia on todellinen minä – todellinen Itse, joka on kuin kaikki nämä erilaiset organismit leviävät eri tiloihin tai paikkoihin ja tapahtuvat uudestaan ​​ja uudestaan ​​ja uudestaan ​​eri aikoina – meillä (Text sourced from https://www.organism.earth/library/document/essential-lectures-8) on ihmeellinen järjestelmä menossa. josta voit olla ikuisesti yllättynyt. Universumi on todella järjestelmä, joka jatkuvasti yllättää itsensä. Monilla meistä (etenkin teknisen osaamisen aikakaudella) pyrkimys saada kaikki hallinnassamme on väärä kunnianhimo, koska sinun tarvitsee vain ajatella hetken: millaista olisi, jos todella tietäisit ja hallitset kaikki? Oletetaan, että meillä on superkolossaali teknologia, joka voisi mennä villeimmille unelmillemme teknologisesta osaamisesta, jotta kaikki tapahtuva olisi ennalta tiedossa, ennustettavissa ja kaikki olisi hallinnassamme? Miksi, tiedätkö, se olisi kuin rakastelisi muovinaisen kanssa. Siinä ei olisi yllätystä, ei äkillistä vastauskosketusta – aivan kuin kosketamme toista ihmistä, se ei ole kuin koskettaisi jotain muovista valmistetta. Sieltä tulee vastaus, jotain odottamatonta. Ja sitä me todella haluamme, kun haluamme olla yhteydessä toiseen. 23:25 Näet, et voi kokea tunnetta, jota kutsut "itseksi", ellei se ole ristiriidassa "toisen" tunteen kanssa. Se on kuin tunnettua ja tuntematonta, valoa ja pimeyttä, positiivista ja negatiivista. Muuta tarvitaan, jotta voit tuntea itsesi. Eikö se sitten ole se järjestely, jonka haluat? 23:54 Ja niin, samalla tavalla, etkö voisi sanoa, että järjestely, jonka haluat, ei ole muistaa – muisti on aina, muista, kontrollin muoto : minulla on se mielessä, muistan sen, tiedän numerosi. Olet hallinnassa. Jos nyt jatkat muistamista, muistamista ja muistamista, se on kuin kirjoittaisit paperille ja jatkaisit kirjoittamista, ja kirjoittamista ja kirjoittamista, kunnes paperille ei jää tyhjää tilaa. Muistisi on täynnä, joten sinun on pyyhittävä kaikki puhtaaksi, jotta sinulla on valkoinen paperi uudelleen ja voit alkaa kirjoittaa sille uudelleen. 24:36 Sitä kuolema siis tekee meille: se pyyhkii liuskekiven puhtaaksi ja myös – katsoen sitä planeetan väestön ja ihmisorganismin näkökulmasta – se puhdistaa meidät jatkuvasti. Ja ajatus teknologiasta, jonka avulla jokainen meistä voisi olla kuolematon, olisi jotain, joka täyttiisi planeetan vähitellen ihmisillä, joilla on toivottoman täynnä muistoja. He olisivat kuin ihmiset, jotka asuvat talossa, johon he olisivat keränneet niin paljon omaisuutta, niin paljon kirjoja, niin monia maljakoita, niin monia veitsisarjoja ja haarukoita, niin monia pöytiä ja tuoleja, niin monia sanomalehtiä. – ei olisi tilaa liikkua! Tarvitsemme tilaa elääksemme. Ja avaruus on eräänlaista tyhjyyttä. Ja kuolema on eräänlainen tyhjyys. Kaikki on sama periaate. Ja asettamalla ikään kuin lohkoja tai tyhjyyden tiloja - avaruuden tiloja - jonkin tilojen väliin saamme elämän asianmukaisesti erilleen. Saksan sanaa käyttäen: Lebensraum , "huone asumiseen". Sitä avaruus antaa meille, ja sen antaa meille kuolema. 26:00 Katso nyt: huomaa, että kaikessa, mitä olen sanonut kuolemasta, en ole tuonut sisään mitään, jota voisin kutsua pelotukseksi. En ole tuonut mitään tietoa mistään, jota et jo tiedä. En ole vedonnut mihinkään mystiseen tietoon sieluista, muistoista entisistä elämistä tai sellaisista. Olen vain puhunut siitä termeillä, jotka me jo tiedämme. Joten jos sanot: "Kaikki tämä ajatus, joka ihmisillä on haudan takana olevasta elämästä, on vain toiveajattelua", sanon: "Okei. Minä myönnän sen." Oletetaan, että se on toiveajattelua ja että kun olemme kuolleet, ei vain ole mitään . Todettakoon se tosiasia: se tulee olemaan loppu. Huomaa nyt ensinnäkin, että se on pahin asia, jota sinun täytyy pelätä. Pelottaako se sinua? Kuka pelkää? Oletetaan, että se loppuu? Ei enää ongelmia! 27:11 Mutta sitten tulet huomaamaan, että tämä tyhjyys – jos noudatit väitettäni – on jotain, josta sinä ikään kuin pomppaat jälleen , aivan kuten pomhdit alun perin syntyessäsi: sinä pommitat tyhjyydestä. Tyhmyys on eräänlaista pomppimista, koska se merkitsee – mikään ei merkitse mitään. Joten palaat takaisin. Kaikki uutta, kaikki erilaista, ei mitään verrattavaa aikaisempaan, virkistävä kokemus. 27:43 Jajos siis saat tämän tunteen – aivan kuten sinulla ei ole mitään käsitystä silmiesi takana – saat tuntemattomuuden tunteen (erittäin voimakkaan, pirteän tyhjyyden) koko olemuksesi taustalla, eikä siinä ole mitään pelättävää. , silloin – tällä tavalla – voit tulla ihmiseksi, jolle loppuelämä on kastiketta, koska olet jo kuollut. Tiedät, että tulet kuolemaan. Sanomme, että yksi asia on varma, se on kuolema ja verot. Ja meidän jokaisen kuolema nyt on yhtä varma kuin se olisi, jos kuolisimme viiden minuutin kuluttua. Joten missä on ahdistuksesi, missä on puhelusi? Pidä itseäsi jo kuolleena, jotta sinulla ei ole mitään menetettävää.Turkkilainen sananlasku sanoo: "Se, joka nukkuu lattialla, ei putoa sängystä." Joten samalla tavalla henkilö, joka pitää itseään jo kuolleena, joka – siis et ole käytännössä mitään. Sadan vuoden päästä olet kourallinen pölyä. Se tulee olemaan totta. Hyvä on. Toimi tuon todellisuuden mukaan, etkä yllätä itsesi yllättäen mistään: tuosta mitä enemmän tiedät, ettet ole mitään, sitä enemmän tulet olemaan jotain.
ellauri401.html on line 215: Siinä Pekka istui taas penkissä ja itki. Mutta häntä ympäröi valo – kirkas, outo, hurmaava valo, kuin uusi led-lsmppu Sakarin huoneessa. Ja kun Pekka lähti kotiin, hän tunsi, kuinka hän rakasti koko maailmaa: ”Nämä ihmiset, jotka tulivat minua vastaan kadulla, ne eivät tiedäkään, mikä liekki sydämessäni palaa – olisin voinut kuolla ristinpuulla sen valon ja rakkauden tähden." Kokemus valaisi Pekalle uskonnon käytännöllisen puolen. Hänestä tuntui, että hän kantoi Kristuksen kuvaa sydämessään. Yksin pitkin Aleksanterinkatua kotiin kulkiessaan hän ajatteli: ”Tämäpä on ihmeellistä; minä tiedän paljon sellaista, josta muut eivät tiedä mitään; ei isä eikä täditkään. Ei kukaan tiedä, että minun pitää elää vain Jee-suksen käskyjen mukaan, Jeesuksen hengessä seurata häntä. Se on koko elämän käsky, kaikki ja uskonto mikä on.” Sen jälkeen elämä tuntui Pekasta ”selvältä ja suloiselta”. Persoonallisesti oli tarpeen vain seurata mestarin jälkiä ja jätöxiä. Tuo ehtoollisella käyntipäivä oli päivä, jolloin Pekan heräymys tapahtui.
ellauri401.html on line 256: Pekka tilasi Blavazkyn sekopäisiä vihkosia. "En ollenkaan mene sanomaan, että olisin ymmärtänyt tai osannut paljonkaan seurata tekstiä, mutta koetin saada yleisvaikutelman siitä. Ja minun täytyy sanoa, että se muutti koko minun ajatusolemukseni. Se vaikutti niin suurenmoisesti ja ihmeellisesti heti, kun aloin sitä lukea, että jouduin uuteen, outoon, ihmeelliseen maailmaan. Mitä hämärämpi sen parempi."
ellauri401.html on line 535: Ervastilla oli kortteeri Lounaksilla. Ennen kursseja hän puheli koko päivän syvästi uskonnollisen vanhan hierojatädin kanssa Tämä tuli esitelmääkin kuuntelemaan ja sanoi sen jälkeen Ervastille: ”Jos olisin nuorempi, jaksaisin todella ymmärtää puheesi, mutta nyt vain jollakin tavalla tuntuu, että asiat ovat niinkuin sanot. Mutta kun sinä puhut, niin ota käteesi kirja. Tuntuisi mukavammalta katsella, ettei ole niinkuin perunoita pussista puistaisi!” Ervast katseli ja lupasi miettiä asiaa.
ellauri401.html on line 613: ajattelin, että olisin tahtonut nähdä ja ottaa tyypit hänestä, jotta olisi saanut vaikutelman hänen revastaan ja sisäisestä nielustaan.” Mutta sitä onnea ei Ervastille suotu. Krishnamurtin tulo peruuntui.
ellauri405.html on line 282: Kaupunki on myös avoinna 24/7, ja siellä on loputtomasti aktiviteetteja, joihin voit osallistua. Olen myös viettänyt useita viikonloppuja matkustaessani pienemmissä kaupungeissa niin sanotulla Venäjän kultaisella renkaalla tavoitellen "autenttisempaa venäläistä kokemusta". mutta en muista hetkeäkään, jolloin olisin ollut erityisen tylsistynyt Moskovassa. Venäläiset täällä ovat yleensä erittäin aktiivisia ja ulospäin suuntautuneita ihmisiä, ja he ovat aina innokkaita kuulemaan, mitä ulkomaalainen tekee heidän kaupungissaan.
ellauri406.html on line 133: Mutta kuulustelun ja pahoinpitelyn aikana irakilainen kapteeni löi häntä ja pakotti avaamaan hänen sepaluxensa ja nähtyään nyljetyn kullinnupin sylkien hänen suuhunsa kutsui häntä juutalaiseksi. "Olisin tappanut hänet, jos olisin voinut..." Simon sanoi toimittajille lehdistötilaisuudessa päiviä vapautumisensa jälkeen. "Eikä minulla olisi ollut sen enempää katumusta kuin joka aamu, kun nousen ylös ja tapan torakan huoneessani." Nälkäruokavalion lisäksi hän ja hänen miehistönsä kärsivät säännöllisistä pahoinpitelyistä ja tappouhkauksista, vähäisestä puutteesta, ja he melkein kuolivat, kun liittoutuneiden pommit tuhosivat osittain Bagdadin vankilan, jossa heitä piti. Haha. in Northern Ireland, he was beaten severely by a Protestant mob in Belfast. Shoud have brought his Red Cross card along.
ellauri408.html on line 602: Littré sai minut lukemaan Roman de la Rosea, ja viimeisen laulun pitkä allegorinen rivous kiusaa minua. Rauhoituin vasta vedettyäni kuivat pöydälle. Kamala umpikuja! Sitä mihin vielä kykenen minä inhoan, ja kaikki mitä olisin toivonut, pakeni minulta tuohon laimiskoon. Vätys on kuudenviidettä ikäinen. Mysteeri ärsyttää, tuntematon vaikuttaa kuin myrsky. Seminaarilaisia vaivaa satyriasis ja nunnakokelaita nymfomania. Avioliitto on fyysillisen rakkauden hauta, ja se on suuri onni, kuittaa untelo. Hafezin kääntäjä "Dave" begged to differ. Izemurha ei ratkaise mitään jos sielu on kuolematon. Se riski meidän on otettava. Epäizekkyys on ainut sallittu izemurhan laji. Mutta en pidä siitä!
ellauri408.html on line 779: Harmaa sää. Lääkkeestä huolimatta nukuin yöni huonosti. Hetken aikaa tuntui kuin tukehtuisin, en kyennyt hengittämään sisään enempää kuin uloskaan, veri pakkautui kasvoihini ja suuni oli auki. Minä nousin äkkiä istumaan vuoteessani. Ellen olisi ollut niin hikinen olisin heti tarttunut kynään ja kirjoittanut pari sanaa hautaamisestani. Haluan näet yhä päästä Clarensın kalmistoon, ja yllättävä kuolema uhkaa tehdä toivoni tyhjäksi. Enkö olekin hauras, herkkätunteinen ja haavoittuva?
ellauri412.html on line 449: Onko jossakin erokirja, jolla olisin ajanut teidän äitinne pois luotani? Tai olenko myynyt teidät jollekin velkojalleni?

xxx/ellauri013.html on line 1084: > Lopetit mun akateemisen uran sitten valheillla ikään kuin mä olisin hullu.
xxx/ellauri027.html on line 68: Smurffit on kaikki samanlaisia, paissi julkkissmurfit, joita on yksi kutakin tyyppiä. 1 tyttö, 1 nörtti, 1 keikari, 1 muskelimasa ja 1 toisinajattelija, joka ei tykkää mistään. Tää ei ole mitään (siis vaan) satua, näinhän on meidänkin elämässämme. (Arvaa kuka julkkissmurffi mä olisin, jos olisin julkkissmurffi. Mut en oo, oon vaan yx sinisistä tavixista.)
xxx/ellauri027.html on line 490: "Jos olisin tajunnut että filosofia tarkoittaa juuri oman elämäntapojen, elämän laadun, ajattelun ja mallien kehittämistä, olisin varmasti perehtynyt siihen jo huomattavasti aikaisemmin." Kauhistus. Jos filosofia 70-luvulla olisi ollut tälläistä, olisin varmasti äänestänyt jaloillani. Muutaman luentokerran jälkeen oisin väsynyt ja lopettanut kurssin käymisen, pitäen sisältöä haihattelevana ja jopa huuhaana. Onnexi Jaakko ei ollut silloin vielä tavannut kotkaansa eikä Eski Pipsaa. Pysyttiin asialinjalla.
xxx/ellauri059.html on line 469: Haukotuttavahko Kati on pässyt Firenzeen. Vielä ikävämpi Dante on jo marssitettu esille, mut mikäs järppä olikaan tää Savonarola? Merikadulla asu rapussa joku Arola. Luetaas taas Uikipediaa. Olikin jo korkee aika sivistyä. Jos kuolisin ensi yönä tietämättä kuka oli Savonarola, en antaisi sitä ikinä izelleni anteexi.
xxx/ellauri086.html on line 75: About Lindsfarne Gospels Bede explains how each of the four Evangelists was represented by their own symbol: Matthew was the man, representing the human Christ; Mark was the lion, symbolising the triumphant Christ of the Resurrection; Luke was the calf, symbolising the sacrificial victim of the Crucifixion; and John was the eagle, symbolising Christ's second coming. A collective term for the symbols of the four Evangelists is the Tetramorphs. Each of the four Evangelists is accompanied by their respective symbol in their miniature portraits in the manuscript. In these portraits, Matthew, Mark, and Luke are shown writing, while John looks straight ahead at the reader holding his scroll. The Evangelists also represent the dual nature of Christ. Mark and John are shown as young men, symbolising the divine nature of Christ, and Matthew and Luke appear older and bearded, representing Christ's mortal nature.
xxx/ellauri086.html on line 279: Moi. Tosta kyllä nyt tulee kuva, että mulla olis ollu jotain luteisia afgaanikavereita että mä olisin tuonut hassista Afganistanista. Just ne kliseet mitkä mä olin halunnu kiertää. Mutta mähän voin sitten kirjottaa oman näkemykseni jos haluan: pyhimys Peshawariin, surkimus Ceylonille. Ihmisyysikävää Himalajalla. Millainen se matto on? No ei tällä mitään merkitystä ole. Ostin yhdeltä afgaaniperheeltä 150€ rukousmaton tapaisen maton joka on meillä keskilattialla, modernin, mutta jos se on vintillä, voisin ottaa lattialle. En muistanut tällaista.
xxx/ellauri087.html on line 545: [7.3. 8.46] Bo Egov: Pfizeriltä. Minneapolisin pormestari vois piikittää

xxx/ellauri091.html on line 279: Kaiken kokemansa perusteella H.H. piti pitkään esitelmiä aiheesta "Kristityn suhteesta kirjallisuuteen." Yhden kirjan kirjallisuustiedettä. Vähän tämän jälkeen Hilja pääsi vanhempien kanssa Herran pöytään syömään. Ruoka ei ollut kummosta ja pienet annoxet. Viini oli maittavaa vaikka lasit pieniä, ja pootooria ei tarjottu. Eikä jälkiruokaa. Mr. Mottillakin oli saanut jäätelöä. Toukok. 6 1889 olen päiväkirjaan kirjoittanut: Olen antanut jeesuxelle sydämmeni. Tänään herran palvelija julisti, että syntini ovat anteexi annetut. Huomenna jeesus ize antaa ruumiinsa ja verensä pantixi siitä. Iäxi ja kokonaan tahdon olla hänen omansa. Kunpa olisin tyhjä astia jonka hän saisi äärillensä täyttää! Valitettavasti Hilja oli (on) vajaa astia. Kovasta yrittämisestä huolimatta ei vaan tule hekuman huippua. Se jäi pienexi ja köyhäxi, mutta sentään hiljeni. Kauan siinä meni.
xxx/ellauri113.html on line 194: Kehittyneille tekoälyille voi antaa henkilötunnuxet. On kuitenkin varmistettava, että niissä on virtakytkimet. HAL-tietokoneesta saattoi poistaa VHS-kasetit. Varovaisuuteen on syytä. Monikansallisen lakiasiaintoimiston asiantuntija Lorna (joka hoitaa mun osakekauppoja) sanoo ettei myönnä henkilöllisyyttä valaille eikä gorilloille, joten ei syytä hätäillä robottien henkarien kaa. Typerä kana, ei kyse ole siitä pääseekö ne äänestämäään tai viinakauppaan, vaan ettei paperittomat robotit tee anonyymisti terroristitekoja. Robotit nopeuttavat verkkokaupan toimintaa, niitten pikku karvakädet apulaiset eivät kerkii enää edes kuselle. Se vielä puuttuis että verkkotilauxet tulis kotiin päivässä, nytkin jo konttilaivat pitää sellasta meteliä ettei valaat pysty nukkumaan edes puolella aivolla. Gorillojen olis syytä puuttua asiaan ja kaataa Tapsan rullatuoli kumoon. Ainiin sehän onkin jo kumollaan, onnexi. Toivottavasti Tapi ei ehtinyt kloonautua eikä tehdä izelleen digitaalista sijaista nostelemaan digitaalisia kulmakarvoja ikinuorina. Kuka välittää enää pimeistä hajahtavista reijistä kun on supernättejä visuaalisia avataareja? Fyysikot nyt ainakin. Jos voisin kytkeä aivoni internettiin, käytössäni olisi koko Wikipedia. No, luultavasti olisin kaiken aikaa pornosivuilla. Tekemässä mahdottomia suorituxia.
xxx/ellauri116.html on line 255: Hizi kun olisin voinut lyödä vetoa että olen jossain paasannut Garcia Marquesin ja Mario Vargas Llosan (henceforth Löysä) välisestä nyrkkiottelusta, jossa oikeistoliberaali Mario löi pienemmän mutta vasurimman Marquezin nenän lysyyn varmaan oikealla suoralla. Silloin Gabolla oli jo Nobelinsa, Mariolla ei. Mutta nimeä ei löydy? Hemmetti. Mähän luin Lödeltä jonkun aika paskan räpellyxen kesällä 2021, In praise of the stepmother, ja siinä yhteydessä koitin selvittää, onko Löysällä ehkä homotaustoja. Sen Sueno del Celta oli homostelua, ja samaa on monissa muissakin sen niteissä. Joku epsanjalainen homokirjailia sanookin, että vaikkei se olisi koskaan uskaltautunut lakanoiden väliin nakun omansukupuolisensa natustajan kaa, niin kunniahomo se kirjojensa perusteella on ainakin. Yx Mario Brosin homoniteistä oli nimeltään Kadetraalissa oli viileää tms. Conversacion criminal en la catedral. Hehe. Kurjallista kunnianhomoa.
xxx/ellauri116.html on line 480: Täti oli kauhea, ei vihainen, senhän voi ymmärtää, hän oli vain jäätävän kylmä ja ironinen. Mitä on ironinen, kysyi muumipeikko. No, kuvittele että liukastut limanuljaskaan ja istahdat istumaan keskelle puhdistettuja sieniä. Tietenkin odotat äitisi suuttuvan, se olisi luonnollista. Mutta ehei, hänpä ei suutukaan, katsoo vain musertavasti ja sanoo: "Ymmärrän kyllä että tuo on sinun käsityxesi tanssimisesta, mutta olisin kiitollinen ellet tanssisi ruuassa." Suunnilleen sallaista on ironia. Hyi miten epämiellyttävää, sanoi muumipeikko. Täti oli ironinen aamusta iltaan. Lopulta lapsen ääriviivat hämärtyivät ja hän muuttui näkymättömäxi. Viime perjantaina häntä ei näkynyt enää ollenkaan. Täti antoi hänet minulle ja sanoi, ettei hän todellakaan voi huolehtia sukulaisista, joita hän ei edes näe. Sitä sanotaan dissosiaatioxi.
xxx/ellauri116.html on line 515: Narsistien sexi on tunteetonta, suoritekeskeistä ja alistavaa. Oiskohan tässäkin niin että ne edustaa toista darwinistista pelitapaa, tässä tapauxessa sellaista että määrä korvaa laadun? Bylsi mahdollisimman monta kertaa mahdollisimman montaa hoitoa, sillä laillakin voi koittaa lisääntymismenestystä lisätä. Tähän nazaa hyvin se, ettei ne ole järin kiinnostuneista jälkikasvun hoidosta. Noudattelevat vähän niinkö tollasta kalojen lisääntymisstrategiaa. Kylmiä kalojahan ne justiinsa ovat, milloin eivät esitä kiimaisia kuumia koiria päästäxeen uudelle pukille. Ei lainkaan hellyyttä, ei kosketuxia, vain pano, jossa hän oli duracell-pupuakin nopeampi. Hän oli tikka, joka hakkasi. Koin olevani pelkkä karvahattu. Hän niisti minuun izensä. Minä olisin halunnut hellimistä ja kohtaamista. Sitä ei ollut vaikka hän teknisesti tyydyttikin minut.
xxx/ellauri123.html on line 408: lähtien olen ollut naurettava ja olisin varmasta saanut alemmuuskomplekseja, jos vanhempani eivät olisi tukeneet minua; he uskoivat minuun, he maksoivat tukiopetustunteja, että pääsin koulujen läpi. Ihme kyllä, lääketieteen opiskelut sujuivat sitten erinomaisesti – elämäni lensi nopeasti ja mukavasti ohi, tai melkein ohi; olenhan jo melkein 80-vuotias. Varsinainen ihmisen luonne ei muutu, vaikka elämä tarjoaa kaikenlaisia huippuhetkiä ja myös aallonpohjia. Niin minun luonteeni on sama nytkin ja tiedän, että olen edelleen naurettava ihminen. Se ei haittaa minua, nauran hereästi mukana, onhan se totta.
xxx/ellauri129.html on line 163: Olisin kuollut itsekin, jos olisin jäänyt siihen liittoon. NÄLVIMINEN ja haukkuminen oli jatkuvaa. Vaikken ole mikään alistuva hissukka, jouduin mukailemaan ja tekemään asioita hänen toiveidensa mukaan.
xxx/ellauri137.html on line 168: Jaa jos olisin varrma niin sanoisin: Sopulit tulevat! Sopulit tulevat!
xxx/ellauri139.html on line 1063: Ja kuitenkaan minä en milloinkaan, vaikka kuinka olisin halunnutkin, ole saattanut kuvitella mielessäni, ettei tulevaa elämää ja kaitselmusta ole. Todennäköisintä on, että tuo kaikki on olemassa, mutta että me emme ymmärrä mitään tulevasta elämästä emmekä sen laeista. Mutta jos sitä on niin vaikeaa ja aivan mahdotontakin
xxx/ellauri139.html on line 1180: En France, je vaudrais Gisquet : Ranskassa olisin Gisquetin väärti.
xxx/ellauri148.html on line 548: Seisoin pelästyneenä nurkassa käymälän vieressä ja puristin rintaani vasten nyyttiäni jossa oli melkein pelkästään omia käsikirjoituksia ja vähät kirjani. Piru nauroi sisälläni omia kuvitelmiani. Tiesin aivan hyvin että näin edessäni apinalauman historian olemuksen. Tänään puolalaiset rääkkäsivät juutalaisia, eilen venäläiset ja saksalaiset olivat rääkänneet puolalaisia, huomenna sakemannit rääkkäsivät jutkuja, ylihuomenna jenkit ja jutkut rääkkäävät miehissä rättipäitä. Jokainen historian kirja oli kertomus murhista, kidutuksista ja epäoikeudenmukaisuudesta, jokainen sanomalehti ja klikkiuutinen ui veressä ja häpeässä. Lukemistani filosofeista pessimistisimmät, Schopenhauer ja Von Hartman molemmat tuomitsivat izemurhan (unohtaen läpän "älkää tuomitko ettei teitä tuomittaisi"), mutta sillä hetkellä minä tiesin että on vain yksi pitävä tapa esittää vastalauseensa elämän kauhuille ja se on lingota Jumalalle hänen huonosti valittu lahjansa takaisin kuin Kristina-täti. Oli täysin mahdollista että jos minulla olisi tuossa vaiheessa ollut pistooli tai vyöpommi, olisin tappanut itseni listittyäni ensin summanmutikassa kasan huligaaneja.
xxx/ellauri149.html on line 531:
xxx/ellauri157.html on line 166: Jatkuva taistelu ruuasta ja lisääntymisestä (ei sukupuolisesta tyydytyxestä, hölmö Iisko, se on sivuasia) on kaikkien eläinlajien alkuperä. Apinat jotka jatkuvasti tappavat toisiaan oikeastaan vain täyttävät luomakunnan suurta suunnitelmaa. Malthus kiisti kaikki Raamatun puheet että Jumala muka kavahtaa verenvuodastusta. (Mitä vittua, Jahvehan siellä heiluu ase tanassa ihan päällimmäisenä?) Todellisuudessa hän oli rakentantu maailman vasitusten sellaisexi, että veri vuotaisi, että lapset kuolisivat nälkään ja että muutkin eläimet söisivät toisiaan. Luin nämä totuudet ja tiesin ettei kukaan voisi väittää niitä väärixi, ja silti minusta tuntui samaan aikaankuin olisin niellyt myrkkyä. Suljin tämän hirvittävän kirjan ja avasin toisen samanlaisen, aloin selailla Raamattua. Sama Mooses joka sanoi "älä tapa", sanoi myös: "Älä säästä yhtäkään joka hengittää". Eihän tässä mitään ristiriitaa ole, kun ottaa huomioon kenen tiimistä on puhe. Eli justiinsa sama sanoma kuin Darwinilla.
xxx/ellauri157.html on line 371: Naisten ministeriön kohdalla Afganistanissa on nyt hyveen kieltämisen ja paheen edistämisen ministeriö. Vapaamielinen ministeri saattaa kazoa naisia silmiin. En minä kyllä kehtaisi jos olisin sen vaippahousuissa.
xxx/ellauri167.html on line 195: io venni men così com’io morisse. vähän niinkuin olisin ize kuukahtanut.
xxx/ellauri173.html on line 402: Aisteissani, poltettuna Alician syleilystä, energiani oli hiipunut. Dalila oli leikannut hiukseni nukkuessani. Suostuin vetämään hiäntä wiixeen enää ihan vaan käskystä. Sen sijaan, että olisin rohkeasti höylännyt ruumista, nuolin välilihaa. Minusta tuli mykkä eikä enää niin ahkerasti lykkäävä.
xxx/ellauri173.html on line 747: "Kuinka hän voi olla, kun hän on typerys! Ihminen on hyvä vain, kun on tyhmä, sanoo lordi Ewald. - Vai niin ! Olisi edes rikollinen, ilkeä, tumma, Rooman keisarinna, niin olisin ymmärtänyt hänet! ja tuhat kertaa suosikki! Mutta ei siinä kaikki että hän ei ole hyvä, hänellä ei ole sitä villiä ruokahalua, joka syntyy voimakkaasta ylpeydestä. Hyvä ! sinä sanot? Hänessä ei ole jälkeäkään siitä ylivoimaisuudesta joka muuttaa rumuuden ja levittää lumottua balsamiaan jokaiseen haavaan! Pyh, hän ei ole edes kunnolla paha!
xxx/ellauri173.html on line 891: ― Vain siellä, tällä sumuisella alueella, mäntymetsien, erämaajärvien ja laajojen kivien ympäröimänä, voit täysin turvallisesti avata Hadalyn vankilan. Luulen, että sinulla on tässä linnassa tilava ja upea asunto, jonka kalusteet ovat kuningatar Elisabetilta? "Kyllä", vastasi lordi Ewald katkerasti hymyillen, "ja minä itse huolehdin aikoinaan koristella sitä kaikenlaisilla upeilla teoksilla ja arvokkailla koristeilla. Vanha olohuone puhuttelee vain menneisyyden mieltä. Suuri, yksittäinen lasimaalaus, vuosisatoja vanhoja tahraantuneita kukkia peittävien verhojen alla, avautuu rautaparvekkeelle, jonka edelleen loistava kaiteet on taottu Rikhard III:n hallituskaudella. Siitä laskeutuvat sammalen tummentamat portaat vanhaan puistoomme – ja edelleen tammien varjossa ulottuvat kadonneita, villiä kujia. Olin tarkoittanut tämän suvereenin asunnon elämäni morsiamelle, jos olisin tavannut hänet. Mut jostain syystä Aliisa ei innostunut.
xxx/ellauri173.html on line 932: Entä madonnat Jos transponoimme kysymyksen, jos jätämme lihallisen halun piirin, oi! Ilmaisen itseäni aivan toisella tavalla. Jos aloitamme rotumme naisista, ainoat, jotka ovat meille tärkeitä, koska emme voi ottaa vakavasti, eli valita vaimoksemme kafferia, polynesialaista, turkkilaista, viirusilmää, punanahkaa jne. ., ― jos puhutaan niistä rotumme jäsenistä, joilla ei enää ole veressä pitää karjaa ja orjia, eli puhumme niistä naisista, jotka on desinfioitu, pyhitetty ja vanhurskautettu jatkuvalla velvollisuuden, luopumisen, vapaan antautumisen arvolla - itse asiassa olisin todella outo, jos en antaisi mielisuosiolla niille, joille herkulliset kyljyxet ovat enemmän kuin lantio, jotka ovat valmiita repimään itseään lakkaamatta, jotta me voimme ajatella! ―
xxx/ellauri175.html on line 223: "Lopuksi, viidestä kahteenkymmeneentuhanteen dollaria vuodessa", neiti Alicia Clary lopetti rohkaistuneena, "ja jumalallisen hymyn, valtavan Anadyomenen, joka valaisee aamunkoittoa ja aallot ulkonäöllään, - tunnustan, että olisin hyvin onnellinen… Kirkkauden vuoksi, tiedäthän!
xxx/ellauri175.html on line 283: - Kello kaksi ! Oikein hyvä. Nyt, syvin salaisuus! Edison lisäsi sormi huulillaan. Jos ihmiset tietäisivät, että omistaudun sinun alkuasi, olisin Orpheuksen tilanteessa bacchantien joukossa: he tekisivät minusta huonon parin.
xxx/ellauri175.html on line 468: - Vai niin! hän mutisi, olinko minä hullu? Unelmoin pyhäinhäväisyydestä...lelusta – jonka pelkkä ulkonäkö olisi saanut minut hymyilemään, olen varma! - absurdista tunteettomasta nukkesta! Ikään kuin nuoren, yhtä yksinäisen kauniin naisen edessä kuin sinä, kaikki tämä sähkön, hydraulipaineen ja elävien sylinterien hulluus ei olisi kadonnut! Todellakin, kiitän Edisonia nyt ja ilman muuta uteliaisuutta. "Oli välttämätöntä, että pettymys oli hämärtänyt ajatukseni, jotta olisin voinut tulla raskaaksi tämän rakkaan ja erittäin ihailtavan tutkijan kauhistuttavan kaunopuheisuuden ansiosta, tällainen mahdollisuus! "Oi rakas! tunnistan sinut! Sinä olet olemassa! Olet lihaa ja luuta, kuten minä! Tunnen sydämesi hakkaavan! Silmäsi ovat itkeneet! Huulesi liikkuivat syleilyni alla! Olet nainen, josta rakkaus voi tehdä kauneutesi kaltaisen ihanteellisen! "Oi rakas Alicia! Minä rakastan sinua ! minä…
xxx/ellauri175.html on line 590: Myönnä mysteerini sellaisena kuin se sinulle näyttää. Mikä tahansa selitys (oi! niin helppoa!) olisi pienellä analyysillä ehkä jopa salaperäisempi kuin hän itse, valitettavasti! mutta se olisi sinussa minun tuhoni. "Etkö mieluummin olisin minä?" ― Älä siis järkeile olemuksellani: alistu sille herkullisesti.
xxx/ellauri175.html on line 626: Kuitenkin, oliko edustamani elämän käyttämisen arvoista riistää itseltäni se hänen hyväksi? Nainen, olisin ollut yksi niistä, joita voi rakastaa ilman häpeää: olisin osannut vanheta! Olen enemmän kuin ihmiset olivat ennen kuin titaani varasti tulen taivaasta lahjoittaakseen nämä ihailijat! Minä, joka sammutan itseni, kukaan ei lunasta minua tyhjästä! Hän ei ole enää maasta, joka olisi uskaltanut puhaltaa minuun sielun, ikuisen korppikotkan nokan! Vai niin ! kuinka olisin tullut itkemään hänen sydämensä yli Oceanidien kanssa! "Hyvästi, sinä, joka karkoitat minut.
xxx/ellauri177.html on line 162: Lapsen poskelle suutelemme hänen sieluaan. Vain lapsi voi sanoa nimesi sotkematta sitä. Myöhemmin suu pilaa, myrkyttää intohimot. Itsekään, joka rakastan sinua niin paljon, joka annoin itseni sinulle, en uskalla soittaa sinulle milloin tahansa, en esim nyt kun mulla jököttää näin rivosti, en halua sinun kohtaavan epäpuhtauksiani miehenä. Minä rukoilin, korjasin lihaani, nukuin vartiosi alla, elin siveästi; ja itken, kun näen tästä lipputangon nupista, etten ole vielä tarpeeksi kuollut tälle maailmalle ollakseni kihlattu. Oi Maria, ihana Neitsyt, miksi en ole viisivuotias, miksi en ole jäänyt lapseksi, joka liimahti huulensa kuviisi! Ottaisin sinut sydämeeni, laittaisin sinut sänkyyn vierelleni, halaisin sinua kuin ystävää, kuin ikäiseni tyttöä, minulla olisi tiukka mekkosi, lapsellinen hunnusi, sininen huivisi, kaikki mikä lapsuus, joka tekee sinusta isosiskon. En haluaisi suudella hiuksiasi, koska hiukset ovat alastomuutta, jota ei pitäisi nähdä; mutta suutelisin paljaita jalkojasi, yksi toisensa jälkeen, kokonaisia öitä, kunnes olisin poiminut huuliltani kultaiset ruusut, suoniemme mystiset ruusut. Noniin, tähän tais päästä pujahtamaan vähän tällästä pedofiliaa, sori siitä.
xxx/ellauri177.html on line 168: Haluan olla chose, pelkkä varmuusesine, kivespussi jalkojesi juuressa, jolle jätät vain tutun tuoksun, kivi, joka ei liiku paikasta, johon sen heität, ilman korvia, ilman silmiä, tyytyväisenä kantapääsi alla, ei pysty ajattelemaan roskaa muiden polun kivien kanssa. Vai niin! niin mikä onni! Saavutan ilman ponnistuksia ensimmäisellä yrityksellä täydellisyyden, josta haaveilen. Lopulta julistan itseni todelliseksi papiksi. Tulen olemaan sitä, mitä opinnot, rukoukseni, viiden vuoden hidas initiaationi eivät voineet tehdä minusta. Kyllä, kiellän elämän, sanon, että lajin kuolema on parempi kuin jatkuva kauhistus, joka sitä levittää. Siittäminen saastuttaa kaiken. Se on yleismaailmallinen rakkautta pilaava haju, joka myrkyttää puolisoiden makuuhuoneen, vastasyntyneiden kehdon ja jopa auringon alla pyörryttävät kukat ja jopa silmut puhkeamaan antavat puut. Maa kylpee tässä epäpuhtaudessa, jonka pienimmät pisarat kumpuavat häpeällisestä kasvillisuudesta. Mutta jotta minä olisin täydellinen, oi enkelien kuningatar, neitsyiden kuningatar, kuule huutoni, anna se! Tee minusta yksi niistä enkeleistä, joilta puuttuu selkäpuoli ja kamat jalkovälistä, on vain kaksi suurta siipeä poskien takana; Minulla ei ole enää vartaloa, ei raajoja; Lennän luoksesi kuin leija, jos soitat minulle; En ole muuta kuin suu, joka puhuu ylistystäsi, tahraton hiippari, joka heiluu matkaasi taivaissa. Vai niin! kuolema, kuolema, kunnioitettava Neitsyt, anna minulle pieni kuolema!
xxx/ellauri177.html on line 182: -- Tiedän, olet rakkaani, tulet lihastani, odotat, että otan sinut syliini, jotta meistä tulee yksi (meidän lisäxi, eli yht 3). Unelmoin sinusta. Olit rinnassani, ja annoin sinulle vereni, lihakseni, luuni. En kärsinyt. Otit minulta puolet sydämestäni, niin hellästi, että minulla oli ilo jakaa itseni näin. Onnestain on puolet sinun, jos sä sen huolit vaan. Etsin sitä, mikä minulla oli parasta, mikä minulla oli kauneinta, hylätäkseni sen sinulle. Olisit ottanut kaiken pois, että olisin sanonut kiitos... Ja heräsin, kun tulit ulos minusta. Tulit ulos silmieni ja suuni kautta, tunsin sen. Olitte kaikki lämpimiä, tuoksuvia, niin hyväileviä, että juuri kehosi jännitys sai minut nousemaan istumaan.
xxx/ellauri177.html on line 290: -- Minä rakastan sinua! sanoi Serge kevyellä äänellä, joka nosti pienet kultaiset hiukset Albinen temppelistä. Hän halusi löytää toisen sanan muttei löytänyt, joten hän toisti: -- Minä rakastan sinua! Minä rakastan sinua! Albine kuunteli kauniisti hymyillen. Hän opetteli tätä musiikkia. -- Minä rakastan sinua! Minä rakastan sinua! hän huokaisi herkullisemmin, helmimäisellä tyttömäisellä äänellään. Sitten hän kohotti siniset silmänsä, jossa valon aamunkoitto kasvoi, hän kysyi: -- Kuinka rakastat minua? Joten Serge keräsi itsensä. Metsissä oli juhlavaa pehmeyttä, syvät navat pitivät pariskunnan vaimeiden steppien väreet. "Rakastan sinua enemmän kuin juuri mitään", hän vastasi. Olet kauniimpi kuin mikään mitä näen aamulla, kun avaan pyjamani. Kun katson sinua, sinä riität minulle. Haluaisin vain sinut, ja olisin erittäin onnellinen jos saisin nyt.
xxx/ellauri177.html on line 491: -- Mikset vastaa? Et voi kieltäytyä, sinä seuraat minua... Ajattele, että kuolisin, jos kieltäydyt. Mutta ei, se ei ole mahdollista. Muistuttaa sinua. Olimme yhdessä, emme koskaan jättäneet toisiamme. Ja ainakin kaksikymmentä kertaa annoin sulle. Sanoit ottavasi minut tervennä, ottaisit jäsenexi, hengittämään, ottamaan henkesi... En ehkä nähnyt unta. Kehossasi ei ole paikkaa, jota et olisi luovuttanut minulle, etkä yhtäkään hiuksistasi, jota en olisi nuollut. Sinulla on kyltti vasemmalla olkapäälläsi, suutelin sitä, se on minun. Sinun kätesi ovat minun, olen pitänyt niitä omissani päiviä. Ja sinun kasvosi, huulesi, silmäsi, otsasi, kaikki, mikä on minun, olen hävittänyt ne hellyyteni vuoksi... Kuunteletko ollenkaan, Serge?
xxx/ellauri177.html on line 719: -- Joo joo rakastan sinua. Kärsin paljon seuraavana päivänä lähetettyäsi sinut pois... Voi! Rakastin sinua niin intohimolla, tiedäthän, että olisin murtanut sinut syleilemällä, jos olisit tullut takaisin heittäytymään syliini. En ole koskaan halunnut sinua näin kiivaasti. Tuntikausia olit elossa edessäni ja kiusoit minua taipuisilla sormillasi. Kun suljin silmäni, loistit kuin aurinko, kietoit minut liekkiisi... Joten, kävelin kaiken päällä, tulin.
xxx/ellauri177.html on line 737: -- Kävitkö kirkoissa joskus pienenä? hän kysyi häneltä matalalla äänellä, ikään kuin hän olisi jatkanut ääneen itsestään huolimatta unelmista, joka esti häntä kuulemasta sitä. En voinut kulkea kirkon edestä menemättä sinne. Heti kun ovi putosi hiljaa taakseni, minusta tuntui, että olin itse paratiisissa, enkelien äänet kertomassa tarinoita suloisuudesta korvassani, pyhien ja pyhien henkäys. joiden hyväilyn tunsin koko kehossani. Kyllä, olisin halunnut asua siellä aina, eksyneenä tämän autuuden syvyyksiin.
xxx/ellauri178.html on line 70: Clairen 1. ex-husband-to-be Rod Steiger näyttäytyi Rothille 1. kerran Speedo-homouikkareissa ja ärjäisi ensi sanoixi: mitäs tuijotat? Tarviziko edes kysyä. Rothilla oli pienet pyöreät professorilasit (paizi kuvissa). Claire oli 45 ennenkuin ne edes pääsi vällyihin. Pari päivää myöhemmin Phillu lähti miesystävänsä mökille as per prior agreement. Sama kuin jos mä olisin lähtenyt lörppävitun mukaan sille pyöräreissulle Belgiaan.
xxx/ellauri179.html on line 872: (Or I might ha’ been keepin’ ’er now), (muuten olisin sen pitänyt),
xxx/ellauri200.html on line 698: I would be with the mariners of the deep Mä olisin mieluusti seilorien kanssa merillä,
xxx/ellauri201.html on line 98: Oli se sama edessä kohta minullakin. Sen yhden yön suostui Isokukko-Uljas huilia pitämään, mutta seuraavana oli jo naimahalut niin kovat, ettei periksi antanut. Minä vielä olisin pillua toisen yön säästellyt, kun arka oli vieläkin. Vaan koulia piti vittua, sillä se tokenisi, sanoi Isokukko-Uljas, hieroi märäksi, lempi ja hellästi karvaisessa sylissään rutisteli. Käänsi minut kontalleni sängyssä, käski takapuolta pyllistää. Itse meni taakse aisa ojollaan, siitospallit taas täysinäisinä riippuivat. Sisään se työntyi, vaikka vittu valitti, minä valitin, voihkin ja kiljahtelin. Paksu oli aisa, vieläkin kiristi vakoa. Isokukko-Uljas käytti miehenvaltaansa, alkoi nussia, murahteli vaan sisään painellessaan. Minä työnsin tyynyliinaa suuhun, kun pisti muuten huutamaan. Koko vartalossani sirkamoi, tulvahteli ja kilpisteli. Sonni takana kehui, että hyvältä tuntui naida, hyvin otti vittu vastaan, hyvä oli astua tätä tammaa. Paukutti kunnolla menemään, isot pallit heilahtelivat, osoittivat uroksen voimaa. Mies köyri karvaisena selässäni, yhtyi voimalla ja puhisi. Jo pääsi liinanen suustani, kuulin huutavani hurmiossa. Taas ailahti sisuksissa suurella voimalla, pillu otti kyrpää, imi siitä hekumaa ja nautintoa. Nussija uhkasi laskea taas sisään, siementää nuoren vittuni sakealla kylvöllään. Yritin kieltää, vaikka turhaa se oli. Ei uskonut Isokukko-Uljas, enemmän vain yltyi hässimään, perille asti survomaan. Syvälle työnsi, kohdun suulle, jäykistyi päälleni, antoi siitoksen tapahtua, ison sukunuijan täyttää työnsä. Ja minä otin kaiken vastaan, avoimena, värisevänä, punaisena kukkana, kuin nainen vain voi.
xxx/ellauri208.html on line 50: Wellbeck panee juutalaista opiskelijaansa Myriamia: Mnää käänsin hänet selälleen, siirsin reidet haralleen ja tein sormella. Hän oli pian märkä, ja minä työnnyin sisään muitta mutkitta. Han oli aina pitänyt tuosta yksinkertaisesta lähetyssaarnaaja-asennosta. Nostin hänen jalkojan päästäkseni oikein syvälle ja liikuin edes takaisin. Lantioni liikkui pehmeästi, väsymättä, muutaman minuutin kuluttua Myriam alkoi voihkia, sitten huutaa, ja minä jatkoin nussimista, jatkoin vielä sittenkin kun hänen pillunsa supissteli kullini ympärillä, hengitin hitaasti, vaivattomasti, tuntui kuin olisin ollut tietäjä iän ikuinen, pannut piika pikkaraista, navan alle naputellut suurella sukunuijalla. Sitten hän päästi pitkän uikutuksen, painauduin häntä vasten ja kiedoin käteni hänen ympärilleen, ja hän hoki: >>Kulta rakas... Kulta rakas. Ja itki. Aika peruskauraa. Oliko Mikin prepuce penetraatiossa rullalla kuin Steve Jobsin turtleneck vaiko ehkä maantäyttönä Joosuan esinahkakasassa? Tarina ei kerro. Mirjamia olis sellainen nahkarengas voinut kenties ällöttää. Se ei ole kosheria.
xxx/ellauri208.html on line 210: hyvä että olisin vaivautunut
xxx/ellauri215.html on line 114: Muijat huokailee että AAaah ku olis vielä sellasia ihania miehiä jotka on lihaksikkaita, hyvän näkösiä, hauskoja, menestyviä tai rikkaita ja jotka olis vielä lojaaleja vain yhdelle naiselle!! Ihana vatsku on sellanen mutta ai saatana kun olisin itse valmis rikkomaan sen lojaalin miehen suhteen koska tahansa koska olen itse moraaliton ja kevytkenkäinen, ei niin menestynyt tai rikas nainen joka nyt vaan haluaa 5/5 miehen koska on ihan kaunis ja hyvä perse.
xxx/ellauri215.html on line 438: Is Grace Wetzel Jewish? Videossa näkyvistä käsieleistä päätellen melkein olisin valmis lyömään vetoa. Se on kotoisin New Jerseystä kuten Philip Roth ja on söpösen pienen soopelin tai kärpän näköinen. Pop goes the weasel. llmeinen Rahab, gell? Tuon kun saisi elävänä pulloon tai MRI tunneliin.
xxx/ellauri218.html on line 56: 2. Kuvan nähdessäni ajattelen vihaa ja sotaa. Näen kuvassa ihmisiä, jotka tappavat toisiaan. Tunnelma on karu ja pelottava. Se viestii, että ihmiset pelkäävät ja kiduttavat toisiaan. En haluaisi olla mukana kuvassa, koska se on niin karu. Ja jos olisin kuvassa, olisin luultavasti kuolemaisillani tai luuranko. Kuva ei kuvaa minun elämääni, koska meillä ei ole sotaa käynnissä. Paizi Ukrainassa. Toisaalta se taas voisi kuvata meidän maailmassamme epätasa-arvoisuutta. Toiset ihmiset ovat suuremmassa ja paremmassa asemassa kuin toiset. Toiset ovat ize asiassa luurangonlaihoja.
xxx/ellauri231.html on line 431: Neuvottelut kirjailijan paluusta päättyivät hänen muistelmiensa ( Воспоминания, 1950) julkaisun jälkeen, jotka olivat täynnä kärjistävää kritiikkiä Neuvostoliiton kulttuuria kohtaan. Ilmeisesti tietoisena omasta negatiivisuudestaan ​​Bunin kirjoitti: "Synnyin liian myöhään. Jos olisin syntynyt aikaisemmin, kirjalliset muistelmani olisivat olleet erilaisia. En olisi ollut vuoden 1905, ensimmäisen maailmansodan ja sitten vuoden 1917 todistaja. ja mitä seurasi: Lenin, Stalin, Hitler... Kuinka voin olla kateellinen esi-isämme Nooalle. Häneltä syntyi vain 1 arkki koko elämänsä aikana."
xxx/ellauri237.html on line 123: Annelin vittuiltua isälleen serkku Marketta pohtii izexeen: Jos olisin Leena (eli vähän pienempi) menisin ja suutelisin enoa. Oiva tilaisuus noukkia irtopisteitä! Mutten mene kun Siiri-täti kazoo, se voisi olla mustasukkainen. Sitäpaizi pidän enemmän Siiri-tädistä, hänkin on oikea makupala nakkena.
xxx/ellauri237.html on line 275: "Jos olisin pieni tyttö niin luulenpa että vaivaisin jumalaa sellaisella pyynnöllä, että hän päästäisi Paulankin teatteriin meidän toisen kanssa ja tekisi hänet iloisexi. Mutta nyt ymmärrän, ettei se sovi. Jumalalla on tärkeämpääkin järjestettävää, niinkuin luoda niin iso kivi ettei jaxa sitä nostaa."
xxx/ellauri237.html on line 742: Nainen, olisin ollut vauvasi, koska juon sinulta maitoa rinnoista kuin lähteestä, siitä, että katsot sinua ja tunnen olevani vierelläni ja sinulla on sinut kultaisessa naurussa ja kristalliäänessä.
xxx/ellauri239.html on line 808: ”Ei niin, että olisin mennyt lyömään jotain takaisin, kun koulukamut työnsi kuralolloon, vaan sain apokalyptisia joukkomurhaan liittyviä fantasioita. Ajattelin, että menisin johonkin paikkaan ja ampuisin kaikki. Koin, että vain kostamalla voisin saavuttaa sovituksen kokemalleni.”
xxx/ellauri250.html on line 81: Alan olla aika lailla irti tästä länsiliberaalista meemiympäristöstä. Ei varsinaisesti niin että olisin entistä enemmän vakuuttunut vastakkaisista persumeemeistä. Pikemminkin molemmat alkaa tuntua yhtä yhdentekeviltä. Alas vaan paskahuussin rööristä koko apinoiden konkkaronkka. Kai tää on jotain anhedoniaa, vanhuusiän depistä.
xxx/ellauri250.html on line 542: make it as if I were dying in my sleep instead of in Niinkuin mä kuolisin unessa
xxx/ellauri250.html on line 962: heistä jonkun jos huolisin
xxx/ellauri250.html on line 978: heistä jonkun jos huolisin
xxx/ellauri252.html on line 236: Tshekkipanssarit saivat Handen tuntemaan hetkellistä ryssänvihaa ja individualistisia kapitalistisia ajatuxia Tappitien rivitalossa. Kaipasin vaimoa joka olisi pitänyt minusta huolta, keittänyt aamuvelliä kuin Anita, ja jota olisin rakastanut, en tollasta lakifeministiä. Jonkin vähemmän älyperäisyyttä korostavan naisen. Ollsin tarvinnut uuden kiltimmän vaimon enkä enää sen kanssa mitään vitun lasta, niinkö Pena.
xxx/ellauri265.html on line 121: Mixei parisuhteessa voi sanoa ääneen kaikkea, ihmettelee Stolbova. Puhuminen on yliarvostettua, voi antaa nyrkin puhua. 15% jauhelihan takana on jokin suuri asia: et taida rakastaa minua ize asiassa edes 15%. Carlolla oli aika riski jäädä yxin. Josmä olisin oikeasti tärkeä sulkisit aina kuistinoven ja sammuttaisit valot. Luottamus ja usko ovat tärkeitä. Tästä mulla on kokonainen kirja. Nilkin vanhemmat riitelivät kovasti. Ihminen oppii loppuun saakka paizi jos siitä tulee dementti. Se voi olla kuin Therouxin Borre Borrare joka oli aina ollut ilkeä pikku hammashoitajalle, joka lopulta kyllästyi ja kuskasi sen käkikelloon. Ei olis kannattanut vittuilla. Puhekin on teko, sana lizari. Quod semel emissumst volat irrevocabile verbum. Missäs tämä austinilainen viisaus tuli äsken vastaan? Taisi olla Bashevishillä.
xxx/ellauri268.html on line 231: Kustantajan epäilyxet eivät olleet aivan perättömiä. Esim. Lich Kingistä kertova fan fiction novelli (Christie Golden) on kuin Jane Austenin tai Kinsellan kynästä. Seikkaperäisesti kerrotaan mitä kelläkin on päällä, mitä syödään ja miltä tuntuu eri poikaystävien suudelmat. Yli sata sivua on aherrettu eikä vielä yhtään ainoata kunnon listintää eikä yhtään mehukasta panoa, edes tappeluita tai car chaseja. Hemmetti, jos olisin tän huomannut, en oisi tuhlannut ko. chick lit niteeseen viittäkypää senttiä!
xxx/ellauri281.html on line 242: No ei, väärin arvattu, Jusufin muna oli koskematon vielä 17v täytettyäänkin, kunnes muhevasti tuoxahtava pikkutyttö Asha alkaa kosketella sitä. Jusufia siis, ei välttämättä vielä sen värähtävää viisaria. Mutta Maamuna tulee epäluuloisexi ja kazoo Jusufia vihaisena. Kyllä munkin heijarini värähteli herkästi tuon ikäisenä, mutta en mäkään sitä saanut likoon vielä aikoihin. Tai saanut ja saanut, olisinpa toki hyvinkin, vaan en tohtinut, koska äiti oli kieltänyt.
xxx/ellauri281.html on line 390: Tuolloin hän oli ollut vähän yli vuoden naimisissa Riitta Loirin kanssa. Yhteinen tytär Jenni oli nelikuukautinen ja edellisestä liitosta syntynyt Jan vajaat kuusi vuotta. Kaiken piti olla hyvin, mutta Loiri oli pettynyt itseensä, lapsiinsa ja Riittaan. – Olin niin loppu, että kun kävelin sinne Lapinlahteen sisään, mä ajattelin, että jään tänne. Oli tehty sopimus, että olisin siellä kuukauden vähintään, Loiri kertoi isännöimässään Loirinuotiolla -ohjelmassa 2014.
xxx/ellauri286.html on line 163: Lukemani kirjat ja näkemäni elokuvat eivät käsitelleet Viron lähihistoriaa tai Neuvostoliittoa niin, että olisin tunnistanut itse kokemani Neuvostoliiton, siis samalla lailla kuin Amerikan mainstream-ohjelmistosta tunnistaa todellisen USA:n. Tunnistettava Viron lähihistoria siirtyi tuolloin sukupolvelta toisella oraalisen tradition kautta, ei kirjoitetun. Se siirtyi rivien välien kautta.
xxx/ellauri286.html on line 166: Jos minulla olisi ollut nuorempana vertailukohta neuvostotodellisuudelle, luettavia vertailukohtia tai valokuvia tai elokuvia, olisin ehkä osannut kuvitella, mitä se toisenlainen todellisuus olisi voinut olla ja ennen kaikkea olisin nähnyt, että siitä ylipäänsä oli kirjoitettu.
xxx/ellauri287.html on line 677: Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen (1 Kor 13 1). Kun minä tulin mieheksi, hylkäsin minä sen, mikä lapsellakin on (1 Kor 13:11). Sillä nyt me näemme kuin kylpyhuoneen kuvastimessa, arvoituksen tavoin (1 Kor 13 12).
xxx/ellauri291.html on line 43: Kapteeni Kirkin varsamainen "henkilökohtainen" Joumään Colt lentoonlähtöjaxossa "Koppi" oli koko sarjan kiimaisin. Sen olisin minäkin mielelläni komentanut selinmakuulle.
xxx/ellauri291.html on line 149: "Olen innokas Star Trekin fani, ja kuolisin yksinkertaisesti, jos se otettaisiin pois lähetyksestä. Täst mie piän. Tää on paras tv-ohjelma."
xxx/ellauri295.html on line 467: Epäilemättä romanttisen kirjallisuuden lajityypissä ennalta-arvattavuus ja tietty naiivius on enemmän vahvuus kuin heikkous. Siinä mielessä Joenpolven romaani varmaan täyttää tarkoituksensa. Silti olisin kaivannut kaavamaisesti kulkevaan kirjaan edes jonkinlaista yllätysmomenttia. Hahmogalleriastakaan ei sellaista löydy: Liinasta olisi voinut kirjoittaa vaikka kuinka monitahoisen hahmon, mutta elämässään eksynyt nainen pohtii lähinnä sitä, onko hän kiinnostunut jostakusta tai onko joku kiinnostunut hänestä. Seksi ilman sen suurempia tunteita on pahaa ja aiheuttaa naisessa suuria omantunnontuskia.
xxx/ellauri295.html on line 473: Joenpolven Rantakylä on stereotyyppinen kuva suomalaisesta maaseudusta, jota ei koskaan ole ollut olemassa. Joku voi kokea sen jollain tapaa nostalgisena tai kiinnostavana, itse olisin kaivannut edes jonkinlaista kaavaa rikkovaa ratkaisua. Ehkä sellaisia on luvassa kirjan tulevissa jatko-osissa, tiedä häntä.
xxx/ellauri295.html on line 499: Santala on kirjoittanut yli 20 kirjaa. Niistä tunnetuimpia ovat tutkielmat Messiaasta Vanhassa ja Uudessa testamentissa rabbinistisen kirjallisuuden valossa sekä tutkielma Paavali ihmisenä ja opettajana, jotka on julkaistu useilla kielillä. Santala luennoi näistä aiheista Yhdysvalloissa ja Sveitsissä. Viimeximainitun kirjan Paavalista ihmisenä ja opettajana olisin saanut ostaa suomennettuna 8 egellä Itixen kontista, mutta suht kalliina raaskinut, otin siitä vaan Google Lensillä valittuja kylmiä paloja ja täydensin Uikipediasta kotona.
xxx/ellauri298.html on line 385: Osa lännen myyttiä Saksasta on se, että se kieltää Saksaa vastaan ​​demokratian nimissä tehdyt räikeät julmuudet. Dresdenin surullinen pommi-isku on Euroopan näkyvin esimerkki. Atomipommin käyttö Japanissa oli sak samma Aasian rintamalla. Sodankäynnissä vallitsee poikkeuksetta kaksoisstandardi: se, mitä "me" teemme vihollista vastaan, on oikeutettua, se, mitä "he" tekevät meitä vastaan, on " rikollinen", "barbaari". ja vastaavaa. Ei itse teko, vaan se, kuka sen teki ja kenelle, on meidän harhaanjohtava relativistinen argumenttimme! Psykologisesti prosessi on aseistariisuttavan yksinkertainen: taistelemme vihollisissamme sitä, mitä vihaamme itsessämme, ja paikannamme heissä kätevästi. Tällästä transferenssiä, vai projektiotako se oli. Taistelemme heissä kiellettyä osaa itseämme vastaan; tappamalla heidät, pahuuden symbolisina ruumiillistumaina, puhdistamme itsemme tuosta pahasta - ainakin tilapäisesti, kunnes seuraava tarve puhdistukseen sodan kautta ilmenee. (Howard F. Stein, op.cit.) Shoah business must go on, kuten hollantilainen patriarkka veisteli.
xxx/ellauri304.html on line 708: Luovuus merkitsee sitä, että yksilö on vapaa ajattelemaan ja toimimaan. Volga edustaa ihmisiä, jotka murskaavat luovuuden, tri Payton-Holmes selitti. - Miksi sinä muuten luulisit minun vastustavan heitä? Luuletko että olisin saanut luoda sinua, jos olisin asunut tässä maassa? Luuletko että minulla olisi ollut täällä vapaus ajatella? Vapaus tehdä työtä? Luovuus on yhtä tyhjän kanssa, ellei saa lupaa luomiseen. Luota minuun valitse Volga. Mr. Gordonsin suu avautui ja sulkeutui. Sitten hän
xxx/ellauri306.html on line 633: Earthissa) ja tunnen kaipauksen, aivan kuin olisin jättänyt jotain taakseni. 😥 Rakastan kulttuuria, aksentteja, linnoja...
xxx/ellauri319.html on line 284: Muistatteko, että eräs uskonnollinen ystäväni kertoi minulle uskovansa, että Shevchenko oli arvokas ja kaunis henkilö. Usko tekee ihmeitä - hän luo ihmisiä aaseista ja seeproista, joten hän voi myös tehdä Shevchenkosta kenties vapauden marttyyrin. Mutta terveen järjen pitäisi nähdä Shevchenko perseenä, tyhmänä ja roistona, ja lisäksi katkerana juomarina, vodkan rakastajana Khokhla-isänmaallisuuden vuoksi. Tämä Khokhla-radikaali kirjoitti kaksi paskvillia suvereenista keisarista – yhden suvereenista keisarista ja toisen suvereenista keisarinnasta … En ole lukenut näitä paskiileja, eikä kukaan tuntemani ole lukenut niitä (mikä muuten todistaa, että ne eivät ole ollenkaan pahoja, vaan vain litteitä ja tyhmiä), mutta olen varma, että keisarinnan pasquillin täytyy olla törkeän ruma jo mainitsemastani syystä. Shevchenko lähetettiin Kaukasiaan sotilaana. En sääli häntä, jos olisin hänen tuomarinsa, en tekisi vähempää. Minulla oli henkilökohtainen vihamielisyys tällaisia ​​liberaaleja kohtaan. Yksi Khokhlan liberaaleista, tietty Kulish (sellaisen sian sukunimi!) julkaisi Pikku-Venäjän historian "Zirochkassa", joka tunnetaan myös nimellä ... Isimovin julkaisemassa lapsille tarkoitetussa lehdessä, jossa hän sanoi, että Pikku-Venäjän täytyy joko erota Venäjältä tai hukkuu... Tätä he tekevät nämä karjat, aivottomat liberaalit. Oi, rakastan niitä! Lampaathan ovat liberaaleja nyytien ja silakan kera nyytien nimissä... (jupisee venäjäxi)
xxx/ellauri329.html on line 416: Rakas isäni oli kommunisti, pyhimys. En eläessäni ole tavannut parempaa ihmistä kuin hän. Näin hän opetti minua: Mitä minä olisin ilman neuvostovaltaa? Ryysyläinen. Raataisin kulakin leivissä. Neuvostovalta on antanut minulle kaiken - olen saanut koulutuksen, minusta tuli insinööri, rakennan siltoja. Ja kaiken tämän olen velkaa neuvostovallalle.
xxx/ellauri354.html on line 118: Tämän novellin kertoo ikääntyvä vuokratyttöjen tuntija. Vietettyään elinikänsä prostituoitujen kanssa (heitä oli tarkalleen 514, ennen kuin sekosin laskuissa) nimetön toimittaja kuvittelee mukavan nuoren neitsyen 90-vuotissyntymäpäiväänsä. Ensimmäisenä monista kerroista hän astuu huoneeseen löytääkseen valitun 14-vuotiaan tytön, joka on ilkialasti ja unessa. Ajan myötä hänellä on pakkomielle hiänestä; hän kirjoittaa kolumneja, jotka saavat lukijansa kiihtymään; suutelee häntä sieltä sun täältä ja lukee hänelle omia juttujasn hänen nukkuessaan. Mutta ei koskaan viimeistele suhdetta seksuaalisesti tai näe häntä hereillä. Koko skenaario, jossa tällainen iäkäs mies halusi nukkua jonkun niin nuoren sängyssä kurttuinen muna puoliveteessä, vain tyrmäsi minut, mutta tämä ei ollut sen suurin ongelma. Yksinkertaisesti sanottuna se oli mielestäni tylsä ja laiska. Kertojan nokkeluus ja viehätys eivät riittäneet tasapainottamaan hänen päämäärättömyytensä yksitoikkoisuutta, ja valitettavasti sen seurauksena en koskaan tuntenut mitään ketään asianosaista kohtaan, en edes pientä nytkähdystä, saati boneria. Olisi voinut toimia paremmin, jos olisin yrittänyt katsoa asioita päähenkilön näkökulmasta, mutta päätin olla tekemättä. En halunnut olla hänen mielessään, hänen housuissaan tai sängyssään. Ehkä siinä oli se vika.
xxx/ellauri357.html on line 475: Shelley ja Mary palasivat Englantiin syyskuussa 1816, ja lokakuun alussa he kuulivat, että Maryn sisarpuoli Fanny Imlay oli tappanut itsensä. Godwin uskoi, että Fanny oli rakastunut Shelleyyn, ja Shelley itse kärsi masennuksesta ja syyllisyydestä tämän kuolemasta, kirjoittaen: "Ystävä, jos olisin tiennyt salaisen surusi / olisimmeko eronneet." Lisätragedia seurasi joulukuussa, kun Shelleyn vieraantunut vaimo Harriet hukkui Serpentiiniin. Harriet, joka oli raskaana ja asui tuolloin yksin, uskoi, että uusi rakastaja oli hylännyt hänet. Itsemurhakirjeessään hän pyysi Shelleyta ottamaan heidän poikansa Charlesin huoltajuuden, mutta jättämään heidän tyttärensä sisarensa Elizan huostaan.
xxx/ellauri397.html on line 55: Hovi-juuston mainostyttöä v 1996 Kalutuissa Paloissa olisin hyvin voinut bylsiä, mutta se on peruuttamattomasti myöhäistä. Ei ole enää patonkia mitä heilutella porttikonkissa. Vällykäärme riippuu vetelänä reisivälissä.
xxx/ellauri417.html on line 140: En tiennyt mitään parempaa. Haltuunotto, syöttö, kuljetus, harhautus, veto. Parempaa se on kuin kuin suihinotto, sisäänsyöttö, edestakas nuljutus, ruiskahdus, ulosveto. Aina samaa juonta sahaa ;; ankat ;; joskus hyvää joskus pahaa ;; ankat ;; Jaa, jos olisin varrrrma...
230