ellauri036.html on line 1392: Tuo ei ole hävyttömän olion ozaluu.
ellauri055.html on line 903: Vaikka 1930-luku olikin Sillinpäälle kirjallisesti menestyksen aikaa, hän velkaantui edelleen kiihtyvällä vauhdilla suurelta osin siksi, ettei hän pystynyt hallitsemaan rahankäyttöään. Myös Sillinpään alkoholiongelma paheni edelleen näinä vuosina, ja hän saattoi nauttia korillisen olutta ja konjakkipullon päivässä. Vuonna 1939 Sillinpäätä kohtasi vielä kova isku, kun hänen vaimonsa Siikri kuoli keväällä keuhkokuumeeseen.
ellauri077.html on line 665: Bob (s. 1875) syntyi vanhempiensa ainoana lapsena Vermontissa ja sai heiltä uskonnollisen kasvatuksen. Hän kärsi alkoholiongelmista jo opiskeluaikoinaan.
ellauri097.html on line 622: Kirjahko on nimiehdotuksemme (mun ja kenenkä muun? You and what army, kysyi Shrek) esineelle, jonka puvussa kirja voisi suunnata ulos ”kriisistä” ja jatkaa olemassaoloaan aineellisena ja äärellisenä oliona.
ellauri100.html on line 69: Mustasappiset ovat synkkiä ja harhaisia melankolikkoja. Niiltä sai ennen luulot pois pakkopaidoin ja väkivalloin. Myös kylmävesiamme ja moninkertaiset morfiiniannokset tulivat tarpeeseen. Tämä porukka oli Saatanan riivaamaa ja päätyi lopulta hullujen saarelle Seiliin Turun saaristoon. Seili tarkoittaa purjetta mutta myös alkoholiongelmaa.
ellauri115.html on line 675: Jos mies on samalla kertaa aktiivinen ja vapaa [Terskaa ei lasketa, se on vaan taloudenhoitaja], se toimii omavoimaisesti kuin Dexterin henkilönostimet; se mitä se tekee vapaasti ei ole mitenkään osa Sallimuxen merkkaamaa systeemiä, eikä sitä voi panna Sallimuxen syyxi. Sallimus ei halua pahaa mitä mies tekee väärinkäyttäessään saamiaan vapauxia; eikä Sallimus estä sitä tekemästä tyhmyyxiä, [sehän on Sallimus eikä Kieltäymys] joko six että noin heiverön olion tekemä vääryys on sille pelkkää kärpäsen surinaa, tai koska se ei voisi estää sitä tekemättä vielä suurempaa vääryyttä sen vapaalle luonnolle. Sallimus teki miehestä vapaan niinet se voi valita hyvän ja kieltäytyä pahasta. Se on tehnyt sen kykeneväxi tähän valintaan jos se käyttää oikein sille annettuja kykyjä, mutta sen voimat on niin rajalliseet että vaikka siltä lähtis mopo käsistä ei se pysty häirizemään yleistä järjestystä. Miehen tekemä paha osuu omaan nilkkaan vaikuttamatta maailman systeemiin, estämättä ihmmislajin säilymistä vastoin muun luomakunnan tahtoa. On turha valittaa et Jumala ei estä meitä tekemästä väärin, koska se on tehnyt miehestä niin mainion luonteisin että se on pannut sen toimiin sen moraliteetin jolla ne jalostuvat, niinet se on tehnyt miehekkyydestä miehen syntymämerkin.Ylin onni muodostuu izetyytyväisyydestä; jotta me tunnettas tätä izetyytyväisyyttä meidät on pantu tälle pelilaudalle vapaasti sijoittamaan pelimerkkejä, meitä kiusaa meidän passiohedelmät ja meitä rajoittaa tää omatunto. Mitä muuta ois jumalallinen voima voinut tehdä meidän puolesta? Oisko se voinut tehdä meidän luonteesta ristiriitaisen, ja antanut hyvänolon tunteen oikein tekemisestä sellaselle joka ei voi tyriä? Oisko Sallimuxen pitänyt estää miestä ilkeydestä rajoittamalla se vaistoihin ja tekemällä siitä pökiön? [No pökiön se tekikin ainakin musta, vaikka vaistot mulla on aika karkeat.] Ehei, ei niin, oi mun sielun Jumala, mä ainakaan en sua syytä siitä et mä tein susta mun selfien, et mä olisin yhtä hyvä ja onnellinen kuin mun money maker!
ellauri214.html on line 696: Laila Kinnunen s. 1939 oli Kinnusten iloisesta pelimanniperheestä ja sotalapsi Skoonesta. Kinnusen yksityiselämä oli traaginen ja alamäki alkoi hänen toisesta avioliitostaan. Puoliso Ville-Veikko Salmisella oli velkoja. Kinnusen nimi oli väärennetty vekseleihin ja ulosottomiehet kävivät heidän kotonaan. Salminen myös joi ja Kinnunen alkoi käyttää alkoholia omaan ahdistukseensa. Juomisesta alkoi tulla ongelma hänen odottaessaan tytärtään Mišićille ollessaan vielä naimisissa Salmisen kanssa. Hänen onnistui kuitenkin salata raskautensa ja alkoholisminsa pitkään. Milanan syntymän jälkeen lehdistössä julkaistiin ensimmäiset kohuotsikot Kinnusen alkoholinkäytöstä. Hänen syöksykierteensä jatkui kun Milana otettiin kolmivuotiaana huostaan isovanhemmilleen. Kinnunen kävi myös katkaisuhoidossa, mutta karkasi sieltä viikon kuluttua. 1980-luvulla Kinnunen asui kaupungin vuokra-asunnossa Käpylässä, vietti aikaa juopporemmeissä ja koki parisuhdeväkivaltaa. Hän ei kuitenkaan koskaan myöntänyt alkoholiongelmaansa. Hänestä alkoholi ei ollut ongelma, vaan osa ratkaisua.
ellauri238.html on line 271: Pena sanoi että viina söi siltä muistin, sen toisenkin äidin. Entäs ensimmäinen? Suomalaisen modernin runouden tunnetuimpiin nimiin 1960-luvulta kuulunut Pentti Saarikoski syntyi syyskuun toisena päivänä 1937 Impilahden Pitkärannassa. Hänen vanhempansa olivat Simo ja Elli Saarikoski. Pentin äiti työskenteli parin vuoden ajan opettajana kansakouluissa. Myöhemmin hän vastasi tehdaskirjanpidosta ja kassahoitajan apulaisen tehtävistä Diesen Wood Companyssa. Simo työskenteli samassa tehtaassa, mutta joutui lähtemään sieltä alkoholiongelmansa takia. Sittemmin hän kirjoitti novelleja eri lehtiin. Nuorena hän haaveili urheilijan urasta. Pitkärannassa Pentti vietti lapsuutensa kaksi ensimmäistä vuotta. Karjalainen syntyperä oli Saarikoskelle tärkeä. Hän korosti sitä koko elämänsä ajan. Hei mutta sehän on kuin Aili Konttisen Marquetta! Talvisodan aikana Saarikosken perhe joutui lähtemään evakkoon Impilahdelta ja päätyi Ruotsiin. Sodan jälkeen Saarikosket asettuivat Helsinkiin. Vuonna 1975 Saarikoski palasi Ruotsiin Mia Bernerin käsipuolessa.
ellauri240.html on line 256: Maria de Lourdes Villiers Farrow eli Mia Farrow (s. 9. helmikuuta 1945 Los Angeles, Kalifornia) on yhdysvaltalainen näyttelijä. Hänen vanhempansa ovat aussi ohjaaja John Farrow ja irkku näyttelijä Maureen O’Sullivan. Hän on kolmas Farrowin ja O’Sullivanin seitsemästä lapsesta. Farrow sairasti yhdeksänvuotiaana polion ja joutui vuodeksi hengityslaitteeseen, mutta toipui elolle.
ellauri294.html on line 527: Kun nuori punakettu on jäänyt orvoksi, Big Mama pöllö (Thornton) ja hänen ystävänsä, Dinky peippo ja Boomer (sic) tikka, järjestävät hänet adoptoitavaksi ystävälliselle maanviljelijälle nimeltä leski Tweed, joka antaa hänelle nimen Tod. Sillä välin hänen naapurinsa, metsästäjä Amos Slade, tuo kotiin nuoren koiranpennun nimeltä Copper ja esittelee tämän metsästyskoirallensa Chiefille, joka ensin ärsyttää häntä, mutta oppii sitten rakastamaan häntä. Eräänä päivänä Tod ja Copper tapaavat ja heistä tulee parhaita ystäviä, jotka lupaavat ikuisen ystävyyden. Amos turhautuu Copperiin, koska se vaeltelee jatkuvasti leikkimään, ja laittaa hänet hihnaan. Leikkiessään Kuparin kanssa pipu ulkona, Tod herättää vahingossa päällikön. Amos ja päällikkö jahtaavat häntä, kunnes Tweed pysäyttää heidät. Riidan jälkeen Amos uhkaa tappaa Todin, jos tämä loukkaa jälleen hänen omaisuuttaan. Metsästyskausi tulee ja Amos vie Chiefin ja Copperin erämaahan väliaikaisesti. Sillä välin Big Mama, Dinky ja Boomer yrittävät selittää Todille, että Copperista tulee pian hänen vihollisensa. Hän kuitenkin naiivisti vaatii, että he pysyvät ystävinä ikuisesti. Seuraavana keväänä Tod ja Copper saavuttavat aikuisuuden ja keskinäisen sukupuolionnen.
ellauri331.html on line 578: RT:n perustamisen aikaan RIA Novostin johtaja Svetlana Mironyuk totesi: "Valitettavasti lännen massatietoisuuden tasolla Venäjä yhdistetään kolmeen sanaan: kommunismi, lumi ja köyhyys", ja lisäsi "haluaisimme antaae täydellisemmän kuvan elämästä maassamme. Äskeisestä luettelosta jäi pois korruptio ja alkoholiongelma. Nyttemmin mukaan kuuluu myös kapitalismi, rahanhimo, köyhien kyykytys ja oligarkia. Ne kaikki olemme omaxuneet tosi nopeasti lännestä."
ellauri359.html on line 49: Kenneth Grahame syntyi 8. maaliskuuta 1859 Edinburghissa. Kun hän oli hieman yli vuoden vanha, hänen isänsä, asianajaja, sai nimityksen sheriffin sijaiseksi Argyllshiressä, Inverarayssa Loch Fynellä. Kun hän oli viisivuotias, hänen äitinsä kuoli tulirokkoihin ja hänen isänsä, jolla oli alkoholiongelma, määräsi Kennethin, veljensä Willien, sisarensa Helenin ja uuden vauvan Rolandin hoidon Granny Inglesille, lasten äidin puolelta, Cookham Deanissa Cookhamin kylässä Berkshiressä.
xxx/ellauri056.html on line 599: Schelling koki, että filosofian oli tarkasteltava ihmisen ja maailman (luonnon) välistä vuorovaikutusta, toisin sanoen tietoisuutta tai maailman kokemista, sekä subjektista käsin fichteläisellä metodologialla, että sen aikaisen tieteen metodologialla objektiivisesta maailmasta käsin. Koska idealistit kehittäessään kantilaista filosofiaa kyseenalaistavat Kantin ”olion sinänsä” (die Dinge an sich) ja käsittelevät tietoisuutta tuotteliaana toimintana (produktive Tätigkeit, jonkinlainen Hördelin-tyyppinen ”Seynia” muistuttava ilmiö), on tämän vaikutus nähtävissä monissa myöhemmissä eurooppalaisissa filosofisissa suuntauksissa.
xxx/ellauri057.html on line 244: Hilja solmi toisen avioliittonsa Madetojan Leevin (1887-1947) kanssa. Leevi oli komea mutta pöljä, lestadiolaisesta kodista. Hilja ja Leevi tutustuivat Einarin kautta, kun Leevi sävelsi musiikkia Einarin epäonnistuneisiin näytelmiin. Einar oli 4v vanhempi, Leevi 5v nuorempi, lahjakas nuori säveltäjä. Tuttavuus syveni vähitellen rakkaudeksi. Pari kuulutettiin kolmasti avioliittoon vuonna 1913, ja he ilmoittivat kaikille olevansa naimisissa. Todellisuudessa Hilja ja Leevi vihittiin vasta vuonna 1918. Avioliitto jäi lapsettomaksi, vaikka he toivoivat lasta. He pysyivät yhdessä aina Leevin kuolemaan asti, mutta avioliittoa varjostivat riidat ja kummankin alkoholiongelmat.
xxx/ellauri057.html on line 246: 1920-luvulla (Einarin kuoltua?) Hilja oli tuottelias, mutta vuosikymmenen loppupuolella hänen terveytensä alkoi horjua. Hän oli ajoittain sairaalahoidossa sydämensä, reumatisminsa ja hermojensa (no, viinan) vuoksi. 1930-luvun lopussa Hiljaa siirrettiin Kivelän sairaalaan ja sieltä Veikkolan parantolaan vakavien alkoholiongelmien vuoksi. Vuonna 1942 Hilja joutui Nikkilän mielisairaalaan. Leevin terveys alkoi samoihin aikoihin heikentyä, eikä hän jaksanut enää tukea mielisairaalassa olevaa vaimoaan kuten ennen, dumpattuaan sen sinne ensin pois tieltä pörräämästä. Viina piti ahkerana Leeviäkin.
xxx/ellauri086.html on line 735: Poen loukkaama entinen ystävä Rufus Wilmot Griswold kirjoitti Poen kuoleman jälkeen Poesta kielteisen muistokirjoituksen lehteen sekä suureksi osaksi valheellisen elämäkerran Memoir of the Author. Niissä hän kuvaili Poeta pahaksi, moraalittomaksi, synkäksi, ystävättömäksi ihmiseksi, joka oli pahasti alkoholiongelmainen. Pahaksi onneksi nämä kuvaukset jäivät elämään pitkäksi aikaa, vaikka Poen ystävät yrittivätkin niitä kumota jo tuoreeltaan.
xxx/ellauri157.html on line 296: Uuniin paistumaan useaksi tunniksi, jos vuotaa paistettaessa, niin paikkaa tähteeksi jääneellä taikinalla. Sitten paiston jälkeen käärii voipaperiin ja folionn hautumaan. Minäkin 65v. Nam. Äänestä.
xxx/ellauri208.html on line 632: Hänet tunnettiin koko ikänsä lempinimellä Jussi, jonka hän sai lapsena suomalaissyntyiseltä isoäidiltään (Henrika Matilda Björling o.s. Lönnqvist, s. 1844 Pori ja k. 1918 Borlänge). Mummi hoki aina: Jussi pussi puita nussi (kz. johdanto). Raimo Lintuniemi kuunteli Björlingin esitykset studiossa aina seisten. Björling kärsi vakavasta alkoholiongelmasta, joka tuhosi hänen terveytensä. Björling hade så kallad retrograd negativ P-våg vid atrioventrikulär återkopplingstakykardi, vad som ofta lite slarvigt kallas "dolt WPW-syndrom" (Wolff-Parkinson-White-syndrom).
xxx/ellauri231.html on line 301: Vuosia Mahnon kuoleman jälkeen muuan Volin kuvaili Mahnon "suurinta epäonnistumista" alkoholin väärinkäytöksi ja väitti, että "alkoholin vaikutuksen alaisena hänestä tuli kieroutunut, yli-innostunut, epäreilu, hallitsematon ja väkivaltainen." Mahno alkoi juoda runsaasti elämänsä viimeisinä vuosina, kun hän tiesi tuberkuloosin tappavan hänet joka tapauksessa. No jokuhan aina tappaa joka tapauxessa. Alkoholiongelma näyttää vaivanneen Wallenbergiakin jo nuorena ja varsinkin vanhemmalla iällä. Ivan Bunin oli kolmas samanlainen. Budjesh tretim? se kysyi emigroituneilta maanmiehiltä.
xxx/ellauri286.html on line 541: Bulimia yhdistyy usein muihin mielenterveyshäiriöihin, kuten masennukseen, ahdistuneisuuteen, persoonallisuushäiriöön, ml kaksisuuntainen mielialahäiriö ja huume- tai alkoholiongelmat. Myös itsemurhan ja itsensä vahingoittamisen riski on suurempi.
xxx/ellauri314.html on line 135: Liitto oli onnellinen ja kesti aina Chaplinin kuolemaan vuonna 1977 asti. Heille syntyi kahdeksan lasta: Geraldine (s. 1944), Michael (s. 1946), Josephine (s. 1949), Victoria (s. 1951), Eugene (s. 1953), Jane (s. 1957), Annette (s. 1959) ja Christopher (s. 1962). O’Neill jätti avioiduttuaan urahaaveensa ja keskittyi vaimon rooliin. Perheen muutettua Yhdysvalloista Sveitsiin vuonna 1953 hän luopui Yhdysvaltain kansalaisuudestaan ja otti aviomiehensä Britannian kansalaisuuden. Chaplinin kuoltua O’Neill asui vuorotellen Sveitsissä ja New Yorkissa, mistä oli ostanut asunnon. Hän kärsi vakavasta alkoholiongelmasta ja kuoli vuonna 1991 haimasyöpään. Viinapiru oli Tyroneilla geeneissä. Oona ei voinut kyllästyä Charlien hassuun kävelyyn, kepin heilutuxeen ja wiixeen vetelyyn.
xxx/ellauri337.html on line 279: Pontyn miälestä apinan kaikki toiminta on intentionaalista, eikä intentionaalisuus rajoitu ainoastaan mentaalisiin toimintoihin, ihminen on intentionaalinen myös vyön alapuolelta. Ruumiillista intentionaalisuutta pidetäänkin usein Merleau-Pontyn filosofian tärkeimpänä antina. Kyrpä koskee kuumaa floiskaa ihan tarkoituxella. Erittäin vaikeaselkoisessa myöhäisfilosofiassaan Merleau-Ponty pyrkii irti kaikista niistä kartesiolaisuuden rippeistä, joita hänen varhaisempaan filosofiaansa oli vielä jäänyt. Hän siirtyy puhumaan näköhavainnon sijasta kosketuksesta, ja siitä, kuinka apina nussivana oliona on "yhteenkietoutunut" kuin käärmeiden pesä.
xxx/ellauri337.html on line 281: »Näkyvänä ja liikkuvana ruumiini kuuluu olioiden joukkoon, se on yksi niistä, se on osa maailman kudosta ja sillä on olion yhtenäisyys. Mutta kun se näkee ja liikkuu, se pitää muut oliot liikkeessä ympärillään, ne ovat hänen liitännäisenään tai jatkeenaan, ne ovat painuneet hänen lihaansa, tai hän painuu niiden lihaan, miten vain, ne ovat osana hänen täyttä määrittymistään, koko maailma itsessään on samaa rakennusainetta kuin hänen ruumiinsa.» Totta turiset, Ponty. Koko maailma hukkuu paskaan, me vain luemme lehtiä. Kun maailma räjähtää, me räjähdämme sen mukana, muttei kääntäen. Meidän häivyttyämme kuvasta jäävät torakat ja mahd. muut elukat ilakoizemaan. Vähän sellasta ekofenomenologiaa.
23