ellauri024.html on line 872: Raiskauxen ja insestin uhreille se vaatii tapporangaistuxia, sillä: voisinhan mäkin ihan hyvin olla sen lapsen isä (ehkä olenkin, onhan tässä kierretty muutakin kun tahkoa). Kyl mun syntymätön sikiö on arvokkaampi kuin jonkun vitun ämmän elämä. Uuden maailman paskin kuminalle. Sanonko mihin voit työntää sen kumisikiön. Juuri niin, omaan karvaiseen ahteriin. Toivottavasti se kasvaa siellä oikein isoxi ja repii toisen reiän sunkin perseeseen. Kyllä sitten tulee ikävä sikiönlähdettäjää.
ellauri034.html on line 221: Mähän selkeesti peukutan noita pehmyreitä, äidin poika olenkin: tävskytti, imupeukalo, pösä sölsnami, märkyri, pelkuri, tätimies. Naisia tässei juuri vielä ole. Ja puuttuu sarake niille joilla oli hyvä suhde molempiin vanhempiin. Epikuros saatto olla sellanen, ehkä Eskikin. Silti mä luulen et ne oli enempi äidin poikia. Epikuros päästi naiset jopa kuulijoixi filosofipiireihin. Niin Eskikin. Vauzivau. Mussetin siirsin märkyristä puolikuivurixi, siinä on aika paljon taipumusta hartailuun ja naisvihaan. Se ihannoi saitaa isäänsä sopivasti vasta sen kuoltua kun se ei voi enää vekuttaa. Niin Arttu perkelekkin. Hande Mäkelä lasketaan puolikuivurixi sekin, kylmiö.
ellauri043.html on line 271: Tää on vaan alkua tapettujen lähimmäisten listalle (75.000 kaikkiaan, saman verran kuin coronan tappamia jenkkejä). Mut ne oli niille velkaa niin paljon! Mitä kärsimystä! Sitäpaizi olihan nää jumalan tosi pahoja vastustajia. Kyllä niistä oli varmaan kivaa kostaa, lyödä kuvainpalvojille verilöylyä! Kaupunki varmaan oxensi ruumiita! Niitä oli puutarhapenkeissä, portaissa, semmoisia läjiä huoneissa etteivät ovet kääntyneet... - Kylläpäs mä nyt olenkin murhan- ja verenhimoinen!
ellauri049.html on line 1193: Runkun jouluilta. Onpa hienoa. Laulurunoilijat vielä viimeisilläänkin missionääriasennossa vetää jouzenlaulua. On viulu vaiennut, sepelkyyhkyltä pääsee ääntä enää pyllyvaosta. Sä oot vaan kateellinen, ne heittää olan takaa. Niin olenkin, huono runoilija ja epäonnistunut narsisti, lakannut saamasta, ottamasta eteen.
ellauri053.html on line 321: Vähän kummastuttaa tää Arskan suorittama Puovon apoteoosi, jumalaxi korottaminen, niinkuin se olisi putkahtanut sellaisenaan valmiina Minervan pöllömmästä päästä, vanha rullahuuli nahkoineen karvoineen neizeen perseestä. Niin et sen vuosikymmenien mittaiset kyhäyxet vaan valaisee sen januskasvoisia eri puolia. Kai se kirjotti tän runon nuorena vedettyään käteen vessassa, ton keski-ikäisenä luettuaan kateena kilpailijoita, kolmannen vanhana ja äkeänä riideltyään rahasta jossain johtokunnassa jne jne. Ihan niinkuin mäkin teen, vaikka olenkin vähemmän varhaiskypsä pöllö.
ellauri063.html on line 237: Ei kuulosta yhtään paremmalta. Kun kuulen sanan humanismi, poistan vesipistoolista varmistimen, niin humoristi kuin olenkin.
ellauri067.html on line 436: ne lauloivat. Paranoidit tykkää isolla alkukirjaimella kirjotetuista sanoista kuten Mestari. Mua on kaikenlaiset mestaroijat aina yxinomaan vituttaneet. Ja isot alkukirjaimet. Tyhmät optimistit jotka sanoo toisia kyynisixi. Mieluummin olenkin koira kuin termiittiapina.
ellauri070.html on line 447: Mutjos Hogan on Tyrone-Nipsun veli John, niin kuka sit on toi Jack, josta sen äiskä kirjoittaa huolissaan humalassa John FGK:lle? "Jack on hyvä poika. Minä oikeasti rakastan Jackia siinä missä Hogania ja Tyroneakin, ihan niinkuin omaa poikaani. Rakastan häntä jopa niin kuin en rakasta omia poikiani, hah-hah! (hän kähisee), mutta minähän olenkin ilkeä vanha akka, sen sinä tiedät. Minunlaisillani ei ole toivoa..." Onx Jack joku ottopoika, vaikka se neekeri? WW2 kaatuneiden listasta ei löydy ketään Pynchon nimistä, mut mitäs se nyt todistaa. Ota tästä nyt selvä. Mut muuten väite että Slothrop olis tähän mennessä jotenkin hajonnut on pelkkää hämäystä. tää luku on selvin kaikista ja kertoo Pynchonista eniten.
ellauri082.html on line 302: Mut helkkari en sittenkään ihan purematta niele, vaikka ize olenkin sekä kyyninen että sentimentaalinen. Se mitä mä mielestän EN juuri ole on pateettinen. Jönsyn kanssa tuli tästä vähän sanasotaa, se väitti että mun vihamielisyys pateettista kohtaan on sekin pateettista. Hmm nojaa. Mutta kiinnostavan määritelmän se pisti pateettiselle: se on sentimentaalista moralismia. Eli sekoitetaan toisiinsa affekti ja "pelisäännöt". Siinä yhteydessä tein selväxi että "leikki" tollasessa "homo ludens" mielessä on musta myöskin perseestä. Se kuulostaa musta Ilmo Launixelta.
ellauri117.html on line 92: Mutta riippuuko omasta vallastani muuttaa katsantotapaani ja aatteitani? Ei suinkaan. Minun vallassani on vaan karttaa oman arvostelukykyni ja aatteideni liiallista ihailua ja välttää sitä luuloa, että minä muka olisin viisaampi kaikkia muita ihmisiä, vaikka olenkin.
ellauri131.html on line 1098: Même pour un ingrat, même pour un méchant ; Vaikka olenkin tuhma sekä kiittämätön,
ellauri141.html on line 707: Historiantutkijamme ovat jo aikoja sitten osoittaneet, että kansamme ristiretkien aikana oli samalla kehitystasolla kuin sen läntiset naapurit. Tälläpuolen Pohjanlahden elettiin silloin yhtä voimakasta sankarielämää kuin tuollapuolenkin. Mutta Selma Anttila yhtyy vanhaan virteen: Me, suomalaiset, olimme barbaareja, joille ruotsalaiset toivat uuden uskon, sivistyksen ja lempeämmät tavat. Rökitettävä tuollaiset wimpyt on!
ellauri142.html on line 298: Mitä se minua hyödyttää jos raamatusta luen jonkun sanoneen: ”Minä olen tie, totuus ja elämä;” tai Bhagavad Gîtâsta toisen samanmoisen mainosmiehen höläyxen: ”Kaikissa kappaleissa minä olen korkein. Kaikissa kappaleissa, jotka valaisevat, minä olen valo. Minä olen kaiken alkuperusta. Minä olen alku, keskivirza ja loppu.” Mitä se hyödyttää, ennen kuin oikein oivallan, että se "minä" olenkin juuri minä, eli jokainen on ei vaan oma Ärjylänsä, vaan myös oman elämänsä Seppo Kemivirta. En koskaan löydä tuota jumalallista Minääni, niin kauan kuin etsin sitä ulkopuoleltani enkä kazo omasta perstaskustani! Jumalaa emme löydä kaukoputken tai mikroskoopinkaan välityksellä vaan se, joka on löytänyt oman napansa, tuon kaikkien olentojen Minän, tunnustaa ja tuntee kaikkialla läsnäolevan napanöyhdän. Mä olen mä ja te muut ootte mun krannista. Te ootte mun mielikuvitustani, peräisin mun peräsuolesta. Joka näin tuntee jumalan itsessään ja kaikessa, se on oikea pesukestävä narsisti.
ellauri145.html on line 888: Mais, je ne suis qu´un fou, je danse, Mutta, mä olenkin vaan hullu, tanssin,
ellauri145.html on line 946: Quoique je ne possède rien ; Vaikka olenkin tyyten pennitön;
ellauri161.html on line 361: Ja vähän myöhemmin: "Ajattelen kyllä myös, että jos välttämättä tahtoo harrastaa heteroseksiä, ei voi kiertää sitä järkyttävää tosiasiaa, että siitä voi alkaa jonkun ihmisen elämä. Ehkäisyvälineisiin luottaminen on vain yksi tekniikalle alistumisen tapa. (s. 200) Sixi olenkin enenevästi panostanut peräpuolelle, seuraten des Esseintesin esimerkkiä."
ellauri162.html on line 579: Vaikka olikin pieni kosto (verrattuna niin suureen syyläisyyteen), se että tuomitsin niin moniin rikoksiin syyllistyneet nostamalla vain kaatosateen ja lievän tulvan, ja olen pikemminkin uudistanut rikollisten asunnon, maan, levittämällä lantaa syvälle siihen, eli siis vaikka olenkin vielä tyytymätön, en enää koeta ihmiskuntaa tällaisella vitsaumalla, vaikka näenkin täältä saakka, että ihmismielet ja epärikkaat kansat joutuvat jälleen kerran erilaisten pahojen tekojensa läpi alkuperäisten rikostensa kautta. Kexin sitten jotain muuta.
ellauri203.html on line 197: Dostojevskin Kaksoisolennon teemat ja teho eivät ole 165 vuodessa vähentyneet. Se on edelleen syvällinen pykologinen kuvaus yhden ihmisen kohtalosta, ja ainakin minua se kyllä kosketti, mutta minähän olenkin narsisti (siis ko. kriitikko).
ellauri207.html on line 43: Tästä kansikuvasta tulee mieleen Josif Konradin teos Pimeyden sydän, jota en ole vielä lukenut, vaikka monta muuta Joosen teosta olenkin jo kahlannut. Mulleio sitä, joten enpä kerro siitä tässäkään tän enempää. Ei mulla ole Sorvarin esikoista Kongon Oskaria liioin, mutta samalta tekijältä sentään Hammurabi, joka on aika vetävä. Siinä on vähän samaa fiilistä kuin El Zorron alkupään numeroissa, joissa Dona Carita oli vielä hengissä. Kapinakenraalit nuolaisivat huuliaan hipelöidessään 17-keväisiä neitokaisia, mutteivät sentään vielä työntyneet niihin mehukkaasti takaapäin. Tai jos työntyivätkin, ei kerrottu.
ellauri262.html on line 257: Vaikka olenkin nimeltäni Tolkien, niin makuni, lahjakkuuteni ja kasvatukseni on Suffieldeiltä, ja sen seudun [Worcestershiren] jokainen kolkka (olipa miten kaunis tai rujo tahansa) on minulle määrittelemättömällä tavalla ”koti”, selvemmin kuin mikään muu paikka maailmassa", sanoi Ronnie kirjeessään pojalleen Michaelille 1941.
ellauri288.html on line 117: – Ei enää minun kohdallani, mutta olenkin etuoikeutetussa asemassa Suomen vanhimpana ja palkituimpana vielä elävänä kirjailijana. Sellaiset asiat kuin ikä ja tunnustukset vaikuttavat. Minut on palkittu muun muassa Finlandialla ja Ranskan Arts et Lettres -ritarikunnan kunniamerkillä. Mutta valitettavasti en kelpaa enää nakukuviin, julkinen keskustelu kaipaa aina uutta nuorta naista uhrikseen.
ellauri288.html on line 270: Sofin agentuuri Salomonsson, se joka puree naisia naamasta, on kerännyt kiittäviä arvosteluja Pursotuxesta maailman lehdistä. Arvostelut on poimittu voittopuolisesti oikeistohenkisistä läpysköistä. Tuskin sattumaa. En paljon muista ko. kirjasta, vaikka olenkin sen lukenut. Muistaaxeni siinä oli joku vanha ämmä ja joku nuorempi sexialan ammattilainen, ja jotain venäläisiä roistoja. Texti oli jaettu helposti sulaviin haarukkapaloihin kuten Stalinin lehmätkin (helppolukuisuudesta sitä kiitetäänkin), ja joukossa on paljon ällöjä sexikohtauxia. Kaikki mukanaolijat vaikuttivat samantapaisilta izekkäiltä kylmiöiltä kuin Sohvi izekin.
xxx/ellauri044.html on line 1197: On myös pienikokosia partapozoja jotka on pedantisti perillä joka aiheesta ja puhuu toiset kumoon pelkällä faktamäärällä, tälläkin tekniikalla sa puheavaruuden pitkäxi aikaa haltuunsa. Enkä nytkään puhu pelkästään izestäni, niin narsisti kuin olenkin.
xxx/ellauri057.html on line 31: Jossain aikaisemmin olenkin jo sanonut että Tex Willer ei kuulunut mun poikaiän suosikkeihin. Tex Willer oli liian ylivoimainen. Se on ikäänkuin miespuolinen Milli-Molli. Se näyttääkin vähän Fred Göran Karlssonilta, tuolta sosiaalidarwinistilta. No nythän Fred on jo hampaaton kaljupäinen ukkeli. Niinkuin me kaikki. Paizi Tex, joka ei näytä vanhenevan millään, eikä Kit Carsonkaan enempää ukkoudu. Ne on kuin Aku Ankka ja Roope-setä, paizi että Aku johtaa Roopea. Tässä kansikuvassa on norjalainen Tex, tosin piirtäjät on varmaan italialaisia, koska Paholaisen neula-niminen kallio on Superstizione-tuntureilla (Peevelitunturi on vaan kansikuvanimike). Se on italiaa eikä apassia.
xxx/ellauri113.html on line 181: V. On jo päihittänyt. Ei siihen paljon tarvittu. Hyvää jatkoa jos ei oma riitä. Älykkyys on keskeistä apinana olemisen kannalta. Onnexi kun ei enää nouse penkiltä muut kuin kulmakarvat. Tietoa olis muze ei enää syöty esimerkixi lihaxiin. Paisuvainenkin on deflatoitunut. Joskus 30v sitten sentään tapahtui vielä jotain upeaa. Pidän suurena voittona et mä pölypallo olen tullut tietoisexi izestäni. Erittäin izetietonen mä olenkin (siis olin, ennen tiedottomuuden tuloa.) Izetietoisen kastemadon aivoilla ja mulla ei ole oleellista eroa. Einstein oli fixumpi kuin vanhempansa. Jos meidän vanhemmat ois olleet fixuja ne olis käyttäneet korzuja. Se oli kaikkien aikojen pahin virheemme. Nää pölypallot ois pitänyt imuroida takaisin pusseihin. Tekoälyssä on tapahtunut paljon edistystä, jalkoja hyödyntävässä liikkumisessa on menty taaxepäin. Ainakin mun kohdalla.
xxx/ellauri116.html on line 315: Vargas Llosa oli uransa alussa vasemmistolainen, mutta kääntyi 1980-luvulla markkinaliberaaliksi tyrmistyttyään siitä, että hänen aiemmin kannattamansa Fidel Castro sulki kuubalaisia keskitysleirille ja homoseksuaaleja vankilaan. ”Radikalismista en ole luopunut, vaikka olenkin heittänyt sosialismin romukoppaan.” Romaanissaan Maytan tarina (1984) hän kuvasi, miten vasemmistolaiset ja humanistit saattavat turmella moraalinsa asteittain pienillä pelkuruudesta johtuvilla myönnytyksillä.
xxx/ellauri120.html on line 280: Silläkin uhalla että vaikutan kiittämättömältä (mitä olenkin), on sanottava
27