ellauri036.html on line 28: Goethea en ole vielä haukkunut vaikka ainexia olisi, olenhan lukenut siltä Wertherin, Faustin, Wilhelm Meisterin, Wahlverwandtschaften ja vähän matkaa tarua ja totta sen muistelmista. Se on musta täysin ylimainostettu ääliö. Ei siitä Mussetkaan oikein pidä:
ellauri204.html on line 104: Silloin sanoi kuningas: "mitä olet luvannut, tulee sinun myös suorittaa; mene nyt laskemaan sammakkoa sisälle." Tyttö menikin sekä avasi oven, ja sisälle syöpsähti sammakko, yhä seuraten tyttöä, aina hänen tuolinsa viereen. Siinä se nyt istui huutaen: "nosta minut ylös syliisi." Tyttö viivytteli, kunnes viimein kuningas käski. Sammakko hyppäsi tuolilta pöydälle ja puhui: "lykkää kulta-taltrikkis lähemmäksi, jotta saatamme yhdessä syödä." Tuon hän toki teki, mutta selvästi näkyi, ett'ei hän sitä mielellään tehnyt. Sammakolle kyllä ruoka makealta maistui, mutta tytön tarttui kurkkuhun melkein joka suu-palanen. Viimein puhui sammakko: "jo nyt olen tarpeekseni syönyt ja olen väsyksissä, kanna minut huoneheses ja valmista silkki-vuotees, sinne maata pannaksemme." Silloin rupesi kuninkaan-tytär itkemään, hän pelkäsi tuota kylmää sammakkoa, johon hän ei uskaltanut edes koskeakkaan, ja joka kuitenkin nyt oli makuu-sijaksensa saava hänen kauniin puhtaan vuotehensa. Mutta vihastuen sanoi kuningas: "joka on sinua auttanut, jolloinka olit hädässä, sitä et sinä saa jälkeen-päin halveksia." Silloin tyttö sammakkoon tarttui kahdella sormella ja kantoi sen ylös huonehesensa, jossa hän sen laski nurkkahan. Mutta kun hän vuoteella makasi, tuli se köntien sekä saneli: "olenhan väsyksissä ja tahdompa nukkua yhtä hyvästi kuin sinäkin: nosta minut sinne tykösi taikka valitan isälles." Tästä tyttö silmittömäksi suuttui, nosti sammakon laattialta ja viskasi voimainsa takaa sen vasten seinää: "tuossa nyt olet levon saavuttava, sinä ilkeä sammakko."
ellauri207.html on line 286: Harriet (30%) kysyi lempeänä, Mikki (30%) nyökkäsi mietteliäästi. Mukavia porukoita. Ei tarvi olla lojaaleja kellekään paizi izellenne, ja se on helppoa. Te haluatte muuttaa asioita, vaikuttaa. Keltäkään ei tarvi lupaa kysyä. Olette kyynikkoja nihilistejä joilla on sielu kuten Gogolin maaorjilla. Sovin tänne mainiosti, olenhan izekin kyyninen biljonääri ja lisäxi sedänmurhaaja.
ellauri309.html on line 227: kanssa. Tai kaavohin kangistuneena television edessä, olenhan periaatteessa
xxx/ellauri027.html on line 904: Tähän asti olen kahakoinut Mr. Saarisen falangien kanssa pientä häirizevää skirmishiä. Nyt on aika ampua suorasuuntauxella tätä ylevyyden linnaketta, eli repostella Eskin omaa textiä. Tunnustaudun kyllä tässä mustahattuisexi örkixi, joka mörkkinä ja tuhnuisena hyökkää kuin paskavellin aalto vasten kultahatun lyömätöntä puhtoista muuria. Löytyykö tosta ritari kunnollisen ja rohkean panssarista mitään kohtaa mistä ilkiöiden myrkkynuoli voisi sujahtaa? Täytyy yrittää. (Mix vitussa, kysyt ehkä, muusa ainakin. Mikä ajaa mut tämmöiseen hulluun tekoon? No salamiakki, voisin sanoa, mutta se ei oisi totta. Oikeesti mä kaivelen tässä omaa napaani, olenhan narsisti. Toiseuden toinen laki. Ehkä 2 kuvaa sanoo enemmän kuin 2000 sanaa voisivat:)
xxx/ellauri075.html on line 251: yllätyksillä. Haluan kovasti osoittaa ja näyttää rakkautta. Ei ihme, olenhan
xxx/ellauri123.html on line 408: lähtien olen ollut naurettava ja olisin varmasta saanut alemmuuskomplekseja, jos vanhempani eivät olisi tukeneet minua; he uskoivat minuun, he maksoivat tukiopetustunteja, että pääsin koulujen läpi. Ihme kyllä, lääketieteen opiskelut sujuivat sitten erinomaisesti – elämäni lensi nopeasti ja mukavasti ohi, tai melkein ohi; olenhan jo melkein 80-vuotias. Varsinainen ihmisen luonne ei muutu, vaikka elämä tarjoaa kaikenlaisia huippuhetkiä ja myös aallonpohjia. Niin minun luonteeni on sama nytkin ja tiedän, että olen edelleen naurettava ihminen. Se ei haittaa minua, nauran hereästi mukana, onhan se totta.
xxx/ellauri187.html on line 479: olenhan elänyt niin kuin liittosi vaatii.
xxx/ellauri187.html on line 517: olenhan valinnut sinun evästeasetuksesi.
xxx/ellauri208.html on line 961: Kertojana ja päähenkilönä Veljeni Sebastianissa on 11-vuotias, 7-vuotiaan kokoiseksi jäänyt mutta älyltään ylivertainen, suuripäinen Antti. Antin tasainen ja rauhallinen elämä yksinhuoltajaäidin, Kaarinan, kanssa päättyy, kun kuvaan astuu mukaan Mika, isä-ehdokas ja Antin ja Kaarinan symbioottisen suhteen rikkoja. Antin ja Mikan välillä alkaa hurja oidipaalinen valtataistelu ja kilpailu Kaarinasta, jossa kaikki keinot, fyysinen ja psyykkinen haavoittaminen, väkivalta, jopa tappaminen, ovat sallittuja. Antin kertojanääni riisuu kaikki verhot – "olenhan lapsi ja lapsen suusta kuulee totuuden" – mutta jättää lukijan kyselemään mikä tarinamaailmassa on totta, mikä Antin kuvittelua. Silti vittu, kuka sit on tää paljon puhuttu Sebastian? Ei selviä, ei kai ole pakko ize lukea? No ei, tässähän se tulee:
10