Johtolankana oli kysymys olemisen mielestä, mut hänen tunnetuin teoksensa siitä, Oleminen ja aika, jäi keskeneräiseksi. Lakkas Mara olemasta mitään mieltä, kun aika loppui. Se valmisteli uuden ajan filosofisesta perinteestä radikaalilla tavalla irrottautuvaa jäsennystä ihmisen olemisen tavasta ja ihmisen suhteesta todellisuuteen. Nikersi ja nakersipa sitäkin kuin porsas urhea (siis sen kaima Martti Haavio), muttei sekään tullut valmiiks asti.
ellauri009.html on line 1159: ne eivät lakkaa olemasta
ellauri012.html on line 274: Meinasin lopettaa jo kirjeen tähän, mutta kun nyt kerran valitan susta niin mun pitää keventää sydäntä ja kertoa sen kaikki mustasukkaisuudet ja syytteet. Pidin tosiaan aika raukkiksena sitä että kun me molemmat oltiin päättäneet pyhittää itsemme taivaalle, niin sä panit mut kaikki tekee ensiksi. Epäileekö herra Abelard siis, sanoin, että kuin Lootin vaimo, mä katson selän taakse? Jos mun nuoruus ja sukupuoli antoi aiheen pelätä että palaisin maailmaan, eikö mun käytös, uskollisuus, ja tää sydän jonka tunnet, karkottanu sellaiset epäreilut epäilykset? Tää luottamuksen puute satutti; sanoin izelleni, Kerran oli aika jolloin se luotti mun pelkkään sanaan, haluuko se nyt multa nunnalupauksen suojellakseen oman selustansa? Mitä mä olen ikinä tehnyt ansaitakseni tällaisen epäluottamuksen? Mä tulin kaikkiin sen sopimiin salaisiin tapaamisiin, miks sitten kieltäytyisin seuraamasta sitä luostariin? Minä, joka en kieltäytynyt olemasta mielihyvän uhri ollakseni sille mieliksi, miten voisin kieltäytyä kunniasta sen hyväksi? Onko pahe niin koukuttavaa, että kun kerran on juotu siitä kupista niin ei voi ryypätä pyhimysten maljasta? Vai olitko pätevämpi opettamaan paheita kuin hyveitä, tai minä parempi oppimaan edellisiä kuin jälkimmäisiä?
ellauri014.html on line 1215: Mitä vanhemmaxi elää, sitä tiukemmin riippuu siinä kiinni, vaikkei mikään tunnu enää miltään, paizi kipeeltä. Mulla ois ollu vaan mälsä elämä ja pelko kuolemasta, joka tulee vanhuuden mukana.
ellauri014.html on line 1669: Niinkuzuttu moraali on shakkiopas, hyväxi havaittujen gambiittien postilla. Tää pelitapa toimi ennen, vois toimia siis nyttekin. Siitä tekee aran asian vaan se, että pelissä on senkan otto nenästä. Samoin kuin panoasiat on arkoja, koska niissä on panoksena lisääntymistilaisuudet. Apinoita jännittää, tää ei ole mitään leikkiä. Tässä ei pelata millään tulitikuilla, tää on tosista. Elämästä ja kuolemasta käydään kisaa, darwinistisesti.
ellauri015.html on line 286: Varmaankin kuolemasta
ellauri015.html on line 462: Olympiavuoden 1952 huhtikuun Sovjetskij Sojuz-lehdessä istuu SNTL:n korkein neuvosto maaliskuussa mustavalkoisessa kuvassa (kuvassa). Takarivissä istuvat generalissimus Josef Stalin ja Nikita Krutsev. Stalinilla, jota Ljudmila Ulitskajan juutalainen perhe kutsui peitenimellä Samek ס (Lenin oli Lamed ל), oli vajaa vuosi jäljellä elinpäiviä. Ulitskajan kirjassa Vihreä teltta Tamara kuulee, kuinka Stalinin kuolemasta uutisoidaan radiossa. Pysähtyi soittorasia. Kaikki näytti sen ajan valokuvissa vielä kauniilta ja optimistiselta. Hinaajan musta savuvanakin on askel eteenpäin.
ellauri017.html on line 47: Joo. Tämän lehen nimi on Puovo Lipposen seekkailuja. Siinä kerrotaan minusta itestän - ja tulloohan siinä Kalle-Kustaa X:ki maenitux ja muutamia muitai mite aena kullonnii tarvihtee. Joka kuukaus minä kerron uuven seekkailun ja ne ovat riima juttuja joka aenoo. Minä en millonkaan tarjoo huonoo tavaroo myötäväx - työhän tiijätte sen, poijaat, piän tääteen raatanaaloja ja viinoo suap Carlsonien kaapasta. Liittykääpäs nyt koeruuttanne ihan tästä numerosta lähin minun osakeyhtiööni, Carlson Oy:hyn. Minä paenan nappulaa Callen kanssa tiälä tavarataevaassa ja työ otatte ja luvette näetä juttuja. Minunhan ei tarvihe taevaan tavaroo kehua: työ tiijätte sen ennestään. Pirskatti! mikä teitä estää joka ikistä olemasta minun yhtiön hallituxen jäseniä. Pyyvätte papalta rahhoo niiku raatakaappiaan Oscar-poeeka ja sen tytär Tutu, ellei itellänne ou. Ettekä työ toesta näin jännittävee ja kaekinpuolin hyvvee lehtee sua näen halavala. Elekee jättee yhtään nummeroo lukemata, sillä kun ne loppuu, niittei sua ennee mistää paihti tiskin alta antikvariaatista mustanpörssin hintaan. Kerran kuukauvessa tavataan. Elekee olla hooboja.
ellauri018.html on line 198: lakkaa olemasta hauskaa vaihtelua, huvittavaa virkistystä,
ellauri021.html on line 432: nyt ovat lakanneet olemasta voimassa.
ellauri022.html on line 938: Khusrow ja Shirin kertovat tarinan kuningas Khosrowin seurustelusta prinsessa Shirinin kanssa ja rakkauskilpailijansa Farhadin voittamisesta. Puhdas ja epäitsekäs rakkaus on esitetty tässä ruumiillistuneena Farhadin hahmoon, joka on salaa rakastunut Shiriniin, joka joutuu kuninkaan vihan ja kateuden uhriksi. Khosrow lähettää sanansaattajan Farhadille ja antaa hänelle vääriä uutisia Shirinin kuolemasta. Tämän väärän uutisen kuultuaan Farhad heittäytyy vuoren huipulta ja kuolee. Khosrow kirjoittaa kirjeen Shirinille ja ilmaisee pahoittelunsa Farhadin kuolemasta. Pian tämän tapauksen jälkeen myös Mariam kuolee. Ferdowsin version mukaan Shirin myrkytti Mariamin salaa. Shirin vastaa Khosrowin kirjeeseen yhtä satiirisella surunvalittelukirjeellä. Aika kakkiaisia! Mutta aloitetaanpa aiempaa.
ellauri022.html on line 958: Shahnameh sisältää kuuluisan persialaisen rakkaustarinan. Kuvanveistäjä named Farhad rakastuu Shirinin kanssa ja siitä tulee Khosrown rakkauskilpailija. Khosrow ei voi välttää Farhadia, joten hän lähettää hänet maanpakoon Behistun vuorelle, jonka mahdoton tehtävä on kaivertaa portaita kallioon. Farhad aloittaa tehtävänsä toivoen että Khosrow antaa hänen mennä naimisiin Shirinin kanssa. Khosrow lähettää sanansaattajan Farhadiin ja antaa hänelle vääriä uutisia Shirinin kuolemasta. Kuultuaan tämän väärän uutisen Farhad heittäytyy pois vuoren huipulta ja kuolee.
ellauri024.html on line 94: on kyse elämästä ja kuolemasta.
ellauri025.html on line 512: ainaskin päiviä kuolemasta kulunut, niin jo muuttuu
ellauri025.html on line 871: ”Pidin äidin kuolemasta esitelmiä koko lähiympäristölleni. Soittelin yötä myöten ja sanoin: Min mamma är död. Äitini on kuollut.” Kukaan ei jaksanut surra Monikan kanssa, koska hän oli rasittava. Alkoholisti, jonka tunteet olivat aina turbulenssissa. Hän oli addikti, joka halusi kaikkea koko ajan ja näki vikaa vain muiden käytöksessä, ei koskaan omassaan. (Ei se tosin lähe niitä yxilöimään tässäkään, paizi just tän. Ois ollut hyvä kuulla myös Hildingiä, mut se on stashattu.)
ellauri025.html on line 940: Monika asui äitinsä kanssa useamman vuoden. Sinä aikana äiti ei toipunut isän kuolemasta lainkaan. Hän oli masentunut päivästä toiseen.
ellauri026.html on line 662: > Herakleitoksesta kerrotaan useita tarinoita, joihin kuuluu kertomus hänen kuolemastaan. Sen mukaan hän kylpi sairaana karjanlannassa ja hylkäsi lääkärien ohjeet. Hyvä hämärä!
ellauri029.html on line 652: Mieluummiin siis taistelua elämästä ja kuolemasta, kuin haistelua ja maistelua ikävästä elämästä ja vielä tylsemmästä kuolemasta vanhuuteen tai ylipainoon. Tuula-Leena Varixen kirja obeesista vaimosta jäi laatikkoon, vaikka sekin takakannen mukaan menehtyi kirjan aikana. Mieluummin poliiseja ja rosvoja kuin pyhimyxiä ja vanhoja kunnon Patteja. Mieluummin sairaala- kuin perhe-elämää, vaikka molemmissa tulee joskus vainaita.
ellauri030.html on line 94: Tyttären kuoltua se kirjoitti vielä Lohdusta, Pro-Akatemiasta, Hyvixistä ja pahixista, Tuskulanumin väitöxiä, Jumalten luonteesta, Cato vanhempi (tän albumin nimikappale, vanhemmuudesta kato), Laelius (kaveruudesta), Kohtalosta, Poskettomuuxia (stoalaisista), Viroista, ym ym, monet kaikexi onnexi hävyxissä. Pojan kuolemasta se ei kuulemma ollut moxiskaan, se olikin joku mitääntekemätön hummeri. Aika epeli.
ellauri030.html on line 478:
ellauri038.html on line 188: Weber saavutti suurta menestystä 1890-luvulla. Vuonna 1893 hän meni naimisiin sukulaisensa Marianne Schnitgerin kanssa, joka oli intellektuelli ja feministi, itsekin tunnettu sosiologi. No ei siitä sen enempää (mut kz. alla!). Seuraavana vuonna Weber toimi lyhytaikaisesti taloustieteen professorina Freiburgin yliopistossa, ennen kuin otti vastaan viran Heidelbergissä 1896. Hän joutui vähentämään ja lopulta kokonaan lopettamaan säännöllisen akateemisen työnsä vuonna 1897 sairauden takia, josta ei toipunut ennen vuotta 1901. Sairaus oli todennäköisesti "hermoromahdus", joka aiheutui hänen isänsä kuolemasta. Mitä ihmettä? Tästä pitää ottaa selvää tarkemmin. No justiinsa, alempana selviää, että Max oli ison osan aikaa täysin sekopää. Sitä näyttää olleen paljon liikkeellä Weberien suvussa.
ellauri040.html on line 204: Poikain joit ei saatu hyvix eniten ällöömä on autistinen perussuomalainen horisontti, jossa kaikki "hyvät" kirjat on kertomuxia peruskokemuxistamme, surusta, ilosta, vihasta ja kuolemasta. (Minnes pano unohtui? EAT FUCK KILL?) Sellaiset on haistelevaa humanismia, johdonmukaisesti ihmisen puolella muita elukoita ja luontoa vastaan. Niin niin ja lisäxi erilaisuutta, leikkiä, uteliaisuutta ja nautintoa vastaan. Räkänokistakin tulee miehiä, sanoo persut, kuralolloon tollaiset turhan naurajat.
ellauri041.html on line 326: Melenderin romaani luotaakin iänikuista loppuun kaluttua kysymystä siitä, miten ihminen lopulta voi löytää tiensä itseensä ja itsensä luokse. Voi hemmetti. Mitäs läxit? Kuka ihmistä odottaa tämän tien päässä? (No viikatemies, ellei suorastaan vanha vihtahousu.) Uuden romaanin etsintä alkaa kuolemasta, päähenkilön Joel Rannon isoäidin poismenosta. Näin kuolema toimii uudelleen aktivoituvan elämän savukkeena. Tumpataan toinen, sytytetään uusi. Vuoroin käydään vieraissa. Ottaako sinun lipasi, ei ota minun orani. Ironia näkyy siinä, että isoäidin lipa on päähenkilölle läheisempi kuin oma ora.
ellauri043.html on line 2549:
Sitä mukaa kun mä tunnen asiat, ne lakkaa olemasta.
Runon rakkaus rakkaudesta oli kaukana vastavuoroisesta,kun olosuhteet pakottivat hänet lähtemään Moskovasta samana vuonna 1832 Pietarin kadettikouluun. Ja molemmat sekulaariset harrastukset, ja itse palvelu, olivat uusia, jotka vaativat erityistä upottamista, ja jonkin aikaa Lermontovin elämässä rakastettu Barbara Lopukhin oli estetty kiireellisistä ongelmista. Hän ei kuitenkaan lakannut olemasta kiinnostunut siitä, kuten runoilijan itse ja hänen aikalaisensa kirjaimet osoittavat. Mutta runoilija ei voinut kommunikoida hiänen kanssaan suoraan - se ei sovi sekulaaristen sääntöjen vakavuuteen.
ellauri135.html on line 928: Valokuvia ei ole vielä kehitetty, mutta runoilija kuvasi värikkäästi hänen rakkaansa, että jopa lukija näkee syntymämerkin kulmakarvan yläpuolella ikään kuin omin silmin. Varvara Alexandrovna jäi tuskin selviytymään Lermontovin kuolemasta, ja minun täytyy sanoa, että se ei ole pitkä. Saatuaan tämän traagisen uutisen hiän sairastui, ja useiden viikkojen aikana hiän kieltäytyi sekä lääkkeistä että lääkäreistä. Barbara ei halunnut nähdä ketään eikä halunnut mitään, vain kuolla. Sen sukupuutto kesti kymmenen vaikeaa vuotta.
ellauri142.html on line 317: Kristuksen elämä esitetään kovimpana asiana, mitä kuolevainen voi opiskella. Hänen opetuksensa ylittävät kepoon kaikkien pyhimysten opetukset. Rima ei edes heilahda. Kirja antaa neuvoja Raamatun lukemiseen, kovan onnen kohtaamiseen ja auktoriteetin alle nöyrtymiseen, varoituksia kiusauksia vastaan ja neuvoja niiden välttämiseen, pohdiskelua kuolemasta ja tuomiosta, mietiskelyä Kristuksen antamasta uhrista sekä varoituksia maailman muiden turhuuksien karttamiseksi. Kristus itse painaa enemmän kuin kaikkien koulukuntien kirjat yhteensä, kiikkuslaudan toiseen päähän nostettuna se nostaa apinan mielen riittävän korkealle havaitsemaan iänikuisen totuuden paremmin kuin noin kymmenen vuoden opiskelu erilaisissa keskiasteen kouluissa.
ellauri142.html on line 383: Tiivistäen voi todeta et nää itisläisten viisut on samaa schaibaa kuin muidenkin pelästyneiden apinoiden. Nääkin järvät unohtaa että muutoxettomuus on yxinomaan tylsää, se ei eroa kuolemasta juuri mitenkään. Toi jälleensyntymisturina ei oikeastaan muuta tarkoita kun että geenit jatkaa kulkuaan. Sillä eihän noi uudet avataarit muuta muista edellisistä kuin mitä on jäänyt muistiin geeneihin. Ja parempi niin. Muuten alkaiskin vähitellen kylästyttää niinkö Sibyllaa: apothanein thelo, nää on jo nähty, taisit kertoa, pankaa bogin nimessä jo pullon korkki kii.
ellauri142.html on line 739: olemasta pelkkä ”apina”; hänen tärkein tehtävänsä on oppia tuntemaan
ellauri144.html on line 517: Ernst René Anselm Nyberg on saxalaisen koulun käynyt 50% konkkanokka joka jostain käsittämättömästä syystä oli suomen suurlähettiläs Moskovassa, vaikka se on antikommari ja ryssänvihaaja. Ranen syntyperältään juutalainen äiti meni 1937 naimisiin ei-juutalaisen miehen kanssa, ilmeisesti Suomessa. Se oli perheelle täysi katastrofi, jota erityisesti ortodoksijuutalainen Shulem kaliiperin isoisä ei hyväksynyt. Hänelle äiti lakkasi olemasta. Äiti pantiin häiden jälkeen lepositeisiin ja häntä pidettiin luvattomasti kotiarestissa yli kuukausi. Ranen isoisä Shulem sai toimistaan ehdottoman vankeustuomion.
ellauri145.html on line 618: Kriittisen teoslaitoksen toimittaja, italialaisfilosof i Giorgio Culli (1917–1979), huomautti, että ”todella patologisia tekstejä” syntyi vähän: ”Lähes samaan aikaan kun Nietzsche menetti järkensä, hän myös lakkasi olemasta litteraatti.” Siirtymät murentumisesta (Zerrüttung) luhistumiseen (Zusammenbruch) ja sammahtamiseen (Umnachtung) olivat lyhyitä.
ellauri145.html on line 662: 20 Wilhelm von Bismarck (1852–1901) oli Otto von Bismarckin (1815–1898), Preussin pääministerin (1862–1870) ja yhdistyneen Saksan valtakunnankanslerin (1871–1890), nuorin poika ja saksalainen lakimies ja poliitikko. Pilkun lisäten lauseen alun merkitys muuttuisi muotoon: ”Wilhelm, Bismarck ja”, jossa Bismarck olisi isä - Bismarck ja Wilhelm ilmeisimmin Saksan keisari Vilhelm II (1859–1941; vallassa 1888–1918). Hulluuspapereissa toistuu ajatus Vilhelmin edustaman Hohenzoller-hallitsijasuvun jäsenten ansaitsemasta kuolemasta. Kansleri Bismarckia kuvaillaan Nietzschen teksteissä toisinaan ihailevaan sävyyn, mutta asennoituminen käy vähitellen yhä kielteisemmäksi. Antisemitismi ja antisemitistit ovat Nietzschen 1880-luvun kriittisten kirjoitusten päämaaleja.
ellauri145.html on line 1059: This paper offers a detailed reading of Rimbaud´ s "obscure" prose pom "Dévotion" from the Illuminations. The reading is based on the central principle that the text is modelled on the form of devotional prayer, a model that Rimbaud adopts only to parody it and transgress against it. Kaikki lukijat on yhtä mieltä että tää on Rimbaudin sepustuxista sekopäisin. Vaik kyllä se aina varoo olemasta selväsanainen, se on epädekadenttia. R. is extremely fond of mystifying his readers.
ellauri146.html on line 412: Vignyn esikoiskokoelma Poèmes ilmestyi 1822. Niihin aikoihin hän kirjoitti myös mestariteoksensa Moïse (suom. Mooses) ja Éloa, ja ne sekä Le déluge ilmestyivät ensin kokoelmassa Poèmes antiques et modernes (1826). Hän yritti vielä 1823 rintamalle Espanjaa vastaan mutta päätyi reserviin ja kirjoitti lohdukseen runon "Le cor" Rolandin kuolemasta ja Walter Scottin tyylisen historiallisen romaanin Cinq-Mars ou une conjuration sous Louis XIII (1826, Cinq-mars eli Eräs salaliitto Ludvig XIII:nen aikana, suom. K. Cronstedt 1879), joka sai suuren suosion. Hän erosi armeijasta kapteenin arvoisena 31-vuotiaana 1828 ja solmi samana vuonna avioliiton Lydia Bunburyn kanssa.
ellauri146.html on line 542: Pour m’annoncer la mort ! — Ce qui sera, sera ! » Ilmoittamaan mulle kuolemastani! Whatever will be, will be!
ellauri151.html on line 481: it darkly dreams of death but would not dare Se unexuu hämärästi kuolemasta, muttei uskalla
ellauri151.html on line 1190: Läskiintynyt Juliette näytti Plantier-tädiltä. Se itkee nästyykiin kun Jerome ei välitä bylsästä sitä vieläkään vaikka Alissan kuolemasta on jo 20v. Aika narsistinen loppuveto Jerome. Siis Antero.
ellauri153.html on line 623: Jonatan yritti jälleen saada isänsä tekemään sovinnon Daavidin kanssa, mutta entistä huonommalla menestyksellä. Daavid tuli salaa Jonatanin luo muka kertomaan, että hän pelkäsi henkensä puolesta. ”Olen vain askeleen päässä pienestä kuolemasta!” hän sanoi ystävälleen. Jonatan lupasi selvittää, millä mielellä hänen isänsä on, ja kertoa sen sitten Daavidille. Daavid pysyisi kaapissa, ja Jonatan ilmoittaisi lopputuloksen käyttämällä housuja ja takapuolta. Jonatanilla oli vain yksi pyyntö. Hän vannotti Daavidia: ”Älä koskaan lakkaa esittämästä ruskokielistä rakkautta sukuelimelleni, silloinkaan kun Jehova pyyhkii pois kaikki sinun vihollisesi maan päältä, ml kateellisen isäpaapan.” Daavid lupasi huolehtia aina Jonatanin suvun killuvista. (1. Samuelin kirja 20:3, 13–27.)
ellauri153.html on line 765: 23 Sen lisäksi että Abigail vapautui huonosta avioliitosta, häntä odotti toinenkin siunaus. Kun Daavid sai tietää Nabobin kuolemasta, hän lähetti sanansaattajia kosimaan Abigailia. Tämä vastasi: ”Tässä on orjattaresi palvelijattarena pestäkseen herrani palvelijoiden keskijalat.” Mahdollisuus avioitua Daavidin kanssa ei selvästikään muuttanut Abigailia. Hän jopa tarjoutui palvelemaan Daavidin palvelijoita! [ Jumpe, kerrankin kunnolla nöyrä ämmä!
ellauri158.html on line 267: Jumala päättää apinoiden elämästä ja kuolemasta.
ellauri160.html on line 375: Viimeiseksi jääneessä kokoelmassa Maisema on mielialan musiikkia (1989) Parkkinen pohtii ikääntymistä. Kokoelman surumielisessä herkkyydessä ajatus rajallisuudesta ja kuolemasta on läsnä. Parkkisen surullinen loppu saa väkisinkin tarkastelemaan hänen teoksiaan uudella tavalla. Ehkei tekijä sittenkään ole kyynikko, ei tosikko, vain vakava ja ajoittain ahdistunut. Pekka dokasi ihan liian kanssa. Ei Raamattu turhaan varoita (Sananlaskut 23): "Älä katsele viiniä, kuinka se punoittaa, kuinka se maljassa hohtaa ja helposti valahtaa alas. Lopulta se puree kuin käärme ja pistää kuin myrkkylisko." Ja lisää samaa sorttia: "Kenellä on voivotus, kenellä vaikerrus? Kenellä torat, kenellä valitus? Kenellä haavat ilman syytä? Kenellä sameat silmät? - Niillä, jotka viinin ääressä viipyvät, jotka tulevat makujuomaa maistelemaan." Plus niillä jotka käyvät lutkissa: "Sillä portto on syvä kuoppa,
ellauri160.html on line 376: ja vieras vaimo on ahdas kaivo. Irstaitten vaimojen suukin on syvä kuoppa; Herran vihan alainen kaatuu siihen." Tämä kohta sopii isä Parkkiselle kuin nenä naamaan: "Älä kiellä poikaselta kuritusta, sillä jos lyöt häntä vitsalla, säästyy hän kuolemasta. Sotilasremmillä sinä häntä lyöt, tuonelasta hänen sielunsa pelastat."
ellauri161.html on line 52: Aiheeseen sisältyy viisautta. Oikeastihan ei ole kysymys liito-oravien suorasta toiminnasta vaan ihmisten päätöksestä. Usko siirtää moottoriteitä – eikä vain usko liito-oravan olemassaoloon, joka on lopulta triviaali seikka. Mikään ei muuttuisi, jos liito-orava lakkaisi olemasta; sehän ei kuulu tuttavapiiriimme. Pahemmalta tuntuisi tavallisen oravan sukupuutto. Mikään ei enää lohduttaisi meitä lokakuisena torstaina Tehtaankadulla.
ellauri161.html on line 329: Katolilainen esseisti ja suomentaja Antti Nyölén kertoo keskiviikkona ilmestyvän Elämä-lehden haastattelussa kuolemasta (ei omastaan, älkää innostuko).
ellauri162.html on line 422: I. Eka kvartetti - Outo paikka Henkilökohtainen pronomini "me" jakeesta 1 ja otsikko ("rakastavaiset") osoittavat välittömästi rakkausliiton. Rakastavaisia ei eroteta kuolemalla. Ensimmäisessä quatrainissa kuvattu paikka näyttää tervetulleelta ("sängyt täynnä kevyitä hajuja", "syvät sohvat", "kukat"). Ajatus täyttämisestä ("täynnä hajuja") vastakohtana tyhjyyden, tyhjyyden kanssa. Jakeiden 1 ja 2 lempeä assonanssi osoittaa pehmeän ja miellyttävän paikan. Mutta jakeesta 2 ilmestyy kuoleman leksikaalinen kenttä ("haudat"), jotka osoittavat kuoleman läsnäolon. Kuolema liittyy mukavuuden tunteeseen ("syvät sohvat"), mikä osoittaa välittömästi positiivisen kuvan kuolemasta. Jakeessa 3 "kukkien" herättämä miellyttävä ilmapiiri tasapainotetaan adjektiivin "outo" vastapainoksi, mikä tekee niistä häiritseviä, salaperäisiä. Adjektiivia "outo" korostaa sen antepositio ("outoja kukkia").
ellauri162.html on line 424: Jakeessa 4 ("Haudottu meille kauniimman taivaan alla") vertaileva "enemmän" osoittaa, että paikka, jossa rakastajat eivät ole, on "kauniimpia" paikkoja, ja paikka, jossa rakastajat ovat, voi olla pääsy tähän kauniimpaan paikkaan, koska sen sisältämät kukat tulevat siitä. "Taivaalla" on hengellinen merkitys, joka edustaa sielun kohoamista. Pohjan ja yläosan välillä on vastustus ("syvä" / "taivaat", "haudat" / "hyllyt"), mikä osoittaa jo käsitteen siirtymisestä todellisesta maailmasta (alhaalta) mystiseen maailmaan (yläosa). Koko runon ajan runoilija työllistää tulevaisuutta: hän näyttää jo käyneen tässä tuonpuoleisessa. Tämä ensimmäinen quatrain esittelee paikan, joka näyttää miellyttävältä ja liittyy kuoleman ajatukseen, mikä osoittaa jo paradoksaalisesti positiivisen kuvan kuolemasta.
ellauri162.html on line 426: II. Toka kvartetti - Viimeisistä hetkistä nauttiminen. Käyttämällä viimeisiä lämpöjään, Sydämemme ovat kaksi suurta soihtua. Kuka heijastaa heidän kaksoisvalojaan Mielestämme nämä kaksoispeilit. Jakeessa 5 annetaan profuusion tunne "tahdon mukaan" (ilman maltillisuutta), mutta adjektiivi "viimeinen", joka on asetettu antepositioon, osoittaa, että täällä käytetään elämänsä viimeisiä voimia ennen kuolemaa. On välttämätöntä nauttia viimeisistä hetkistä, joten runoilija yhdistää kuoleman ilon ja aistillisuuden käsitteeseen ("lämpö"). Leksikaalinen lämpökenttä ("lämpö", "soihdut") vastustaa kuolemaan perinteisesti liittyvää kylmyyttä. Jakeessa 6 "valtavat soihdut" osoittavat jälleen kerran positiivisen kuvan kuolemasta ("soihtujen herättämänä"), koska ne liittyvät adjektiiviin "laaja".
ellauri162.html on line 430: Koko quatrainin aikana on läsnä leksikaalinen valon kenttä ("lämpö", "soihdut", "heijastaa", "valot", "peilit"), tämä ei ole tavallista puhua kuolemasta, ja se osoittaa jälleen kerran positiivisen kuvan kuolemasta. Kuten ensimmäisessä quatrainissa, tämä toinen quatrain näyttää positiivisen kuvan kuolemasta: se antaa kahdelle sielulle mahdollisuuden päästä lähemmäksi ja nauttia viimeisestä lämmöstä.
ellauri162.html on line 440: Johtopäätös: Näimme, että Baudelaire onnistui perinteisen muodon ja teeman avulla antamaan positiivisen ja siten erilaisen käsityksen kuolemasta. Siksi tämä runoilija on antiikin ja modernin välillä, käyttäen molempia tekstiensä luomiseen. "Pahan kukat" -elokuvassa meillä on kaksi rakkauden visiota: ihanteellinen "Rakastavaisten kuolema" ja sairaalloinen "Vampyyrin muodonmuutokset". Meillä on siis edessämme kaksinkertainen kuva kuolemasta, mutta myös kaksinkertainen kuva rakkaudesta.
ellauri162.html on line 449: On myös maailmankaikkeuden malleja, jossa kaikki alkaa alusta. Uusi alkuräjähdys voi kummuta aina edellisen lämpökuolemasta, ja mikä hienointa, jotain jälkiä edellisestä saattaa seuraavalle kierroxelle selvitä. Te mukana! Aika hassua miten samanlaisia nämä kosmologisiin laskelmiin ja tietokonesimulaatioihin perustuvat mallit ovat teologien 20 sormella ja varpaalla saavuttamiin tuloxiin. Ja loppupäätelmäkin on sama: niinkauan kun on elämää on toivoa!
ellauri163.html on line 450: Hauta-arkku on vieläkin nähtävänä ammonilaisten pääkaupungissa Ammanissa.. Tämä tarkoittaa, että Ogin kuolemasta on jo kulunut melkoisesti aikaa ja hauta-arkusta on tullut historiallinen nähtävyys. Mooseksen hauta koostui maanpäällisestä hautakappelista, ja siinä oli kuiluja, jotka johtivat maanalaisiin hautakammioihin. Hautakappelilla oli piha, jonka länsipuolella oli neljä pienempää kappelia. Kompleksin seinät on koristeltu upotetulla helpotuksella, ja Mooses on esillä eri jumalien edessä, mutta myös alamaailmassa.
ellauri163.html on line 831: On myös kohtaus, jossa Mouchette on märkä, työskentelee baarissa ja saa sitten kolikoita maksuna. Myöhemmin, hänen mökissään, hiän on märkä, ja Arsene maksaa hiänelle kolikoita, jotta hiän voi osallistua hänen tarinaansa Mathieun oletetusta kuolemasta. Tämä ei vain yhdistä toisistaan poikkeavia kohtauksia tiukasti visuaalisesti ja elokuvamaisesti, vaan se korostaa elokuvan elliptistä ja syklistä luonnetta, jossa toistuvia kuvia ja aiheita on runsaasti. Silti ne kaikki ovat hieman epäselviä, ja kamera näyttää aina katsovan päähenkilönsä elämää hieman karsaasti, ikään kuin se jotenkin tiivistäisi Mouchetten omistaman selvästi vääristyneen elämänkatsomuksen.
ellauri172.html on line 731: Pour elle seule, hélas ! cesse d'être un problème Vaan sille, voi nössö, lakkaa olemasta ongelma,
ellauri185.html on line 742: Niin tai näin. Rumasti Luther puhui. Omasta kuolemastaankin hän sanoi karkeasti: ”Minä olen kypsä paska ja maailma on suuri perse, joka kohta puuppaa minut ulos”.
ellauri192.html on line 107: Toinen keskinkertaisuus, nobelisti nro 1 Sully Prudhomme oli Alfonsen kaveri. Sullyn kuolemasta on ristiriitaisia tietoja. Ranut sanoivat et hää kuoli subitement. Anglojen mukaan Sully Prudhomme suffered from a long, paralyzing illness and died at his home in Châtenay-Malabry in September of 1907. Joku alaruumiin halvaus sillä oli. Se kuoli poikamiehenä. Ettei vaan ollut kuppa silläkin.
ellauri197.html on line 708: Auringon tamppaaja, uskon Jumalaan, totuuteen ja rakkauteen; ja kuin juuri kuolemasta karannut sitoisi izensä ystävien bändeihin tunteaxeen oikein elävänsä - niin mäkin nojaan suhun; Sun pitää aina mun kaa olla - varsinkin murjotuxessa kun niitä tulee - ja ennenkaikkea mun kuollessa, sillä mä taidan kuolla niinkuin joku kekä menee pimeään rökittämään jättiä - mut elä sää ikuisesti ja ole kaikille sama mitä mulle (nyrkkikyllikki) - kaikille joille tästä tulee hyvä fiilis musta.
ellauri214.html on line 360: En merkitse kenellekään mitään eikä minulla ole ketään läheisiä. Käyn töissä ja istun illat yksin kotona. Viikonloput ovat pelkkää piinaa kun yksinäisyys tuntuu vielä pahemmalta. Kun taas olen some-kuvia katsellut miten muilla ihmisillä on niin sosiaalinen ja ihana elämä, voisin vain ryömiä johonkin koloon ja lakata olemasta kokonaan. Mikä minun elämäni tarkoitus on ja miksi elän, en tiedä.
ellauri216.html on line 415: Oi, kaikkein pyhin rouva Theotokos ja ikuinen neitsyt Maria, ainoa toivo meille syntisille! Me turvaudumme sinuun ja rukoilemme sinua, ikään kuin sinulla olisi suuri rohkeus Herran Jumalan ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen edessä, joka on sinusta syntynyt lihan mukaan. Älä halveksi kyyneleitämme, älä halveksi huokauksiamme, älä hylkää surujamme, älä häpeä toivoamme Sinuun, vaan rukoile äidillisillä rukouksillasi Herraa Jumalaa, antakoon Hän meille, syntisille ja arvottomille, vapautua synneistä ja sielun ja ruumiin intohimot, kuole maailmalle ja anna Hänen yksin elää kaikki elämämme päivät. Oi pyhä rouva Theotokos, matkusta ja suojele ja vartioi heitä, vapauta vangit vankeudesta, vapauta vaikeuksista kärsivät, lohduta murheissa, murheissa ja vastoinkäymisissä olevia, lievitä köyhyyttä ja kaikkea ruumiillista pahuutta ja anna kaikille kaikki tarvittava vatsa, hurskaus ja tilapäinen elämä. Pelasta, emäntä, kaikki maat ja kaupungit ja tämä kaupunki, vaikka tämä ihmeellinen ja pyhä kuvakkeesi annetaan lohdutukseksi ja suojaksi, pelasta minut nälänhädältä, tuholta, pelkurilta, tulvilta, tulelta, miekalta, ulkomaalaisten hyökkäykseltä, keskinäisestä riidasta ja käännä pois kaikki viha, joka on oikein kohdistettu meihin. Anna meille aikaa katumukselle ja kääntymykselle, pelasta meidät äkillisestä kuolemasta ja ilmesty meille poistumme aikana ilmestyen Neitsyt Jumalanäidille ja päästä meidät tämän aikakauden ruhtinaiden ilmavista koettelemuksista, varmista oikea käsi Kristuksen kauhealla tuomiolla ja tehkää meistä iankaikkisten siunausten perillisiä, ylistäkäämme ikuisesti Poikasi ja meidän Jumalamme suurenmoista Nimeä, Hänen alkamattoman Isänsä ja Pyhän ja Hyvän ja Hänen elämää antavan Henkensä kanssa, nyt ja ikuisesti ja ikuisesti ja ikuisesti. Aamen.
ellauri222.html on line 338: Ethelredin lisänimi on sanaleikki, sillä Ethelred merkitsee suunnilleen neuvokasta. Alun perin lisänimi on 1200-luvulla lisätty unræd, joka tarkoittaa ”neuvoton" (tai vaihtoehtoisesti ”juonikas” muistutuksena velipuolen kuolemasta). Valtakaudellaan Ethelred oli kaikkea muuta kuin unready. Oikeampi käännös olisi pahaneuvo (selvennä). Häntä on myös sanottu huonosti neuvotuksi kuninkaaksi, jolla on viitattu Mercian jaarliin, petolliseen Eadric Streonaan.
ellauri241.html on line 408: Lycius from death awoke into amaze, Lykius kuolemasta heräsi hämmästyxeen,
ellauri243.html on line 759: Viimeisinä vuosinaan Thomson asui Richmondissa, ja siellä hän kirjoitti viimeisen teoksensa The Castle of Indolence, joka ilmestyi juuri ennen hänen ennenaikaista kuolemaansa 27. elokuuta 1748. Johnson kirjoittaa Thomsonin kuolemasta: "Vilustuttuaan jokimatkalla Lontoosta Kewiin hän sairastui ja tauti paheni kuumeeksi, joka päätti hänen elämänsä".
ellauri246.html on line 463: Persoonallisuus, jättäen tyhjyyttä, mutta kulttuuriperintö - Tämä ongelma ilmenee Thomas Stearnz Eliotin kuolemasta. Runko alkaa surullisena requiemina ja päättyy juhlalliseen apuoksaan miehelle, joka teki niin paljon, kaksi kulttuuria. Kaksi kotimaata kuvaa Brodskia Petrofied Gratkesilaisten muodossa, jotka seisovat haudan sivuilla.
ellauri246.html on line 627: Hyvä Leonid Ilyich, jättäen Venäjälle, ei hänen tahtoaan, mitä voit, tiedän, olen päättänyt vedota sinulle pyynnöstä, oikeus minulle antaa yrityksen tietoisuuteen, että kaikki, mitä olen tehnyt 15 vuotta kirjallisuutta. Työ, se palvelee ja palvelee myös vain venäläisen kulttuurin kunniaa, ei mitään muuta. Haluan pyytää sinua antamaan mahdollisuuden säilyttää olemassaoloani, läsnäoloni kirjallisessa prosessissa. Ainakin kääntäjänä - kapasiteetissa, jossa olen edelleen kannattanut. Uskallan ajatella, että työni oli hyvä työ, ja voisin jatkaa hyötyä. Lopulta sata vuotta sitten harjoitettiin. Minä kuulun venäläiseen kulttuuriin, olen tietoinen siitä, että lopputulos, eivätkä muutosta lopputuloksessa ei voi vaikuttaa. Kieli on muinaisempi ja väistämätön kuin valtio. Minä kuulun venäläiseen kieleen, ja kuten valtio, sitten minun näkökulmasta kirjailijan isänmaallisuus on, miten hän kirjoittaa kansan kielellä, josta hän asuu eikä vala rostrumista . Olen katkera lähteä Venäjältä. Olen syntynyt täällä, kasvoin, asui, ja kaikki, mitä minulla on sielulle, velkaa hänelle. Kaikki on huono, joka putosi minun osuuteeni, jossa on enemmän kuin hyvä päällekkäisyys, enkä koskaan tuntenut Isänmaa. En tunne nyt. Sillä, koska se on lakannut Neuvostoliiton kansalaiseksi, en lakkaa olemasta venäläinen runoilija. Uskon, että tulen takaisin; Runoilijat palautetaan aina: lihassa tai paperilla. Haluan uskoa molempiin. Ihmiset tulivat pois tästä iästä, kun oikeus oli vahva. Tehdä tämä maailmassa liikaa heikkoa. Ainoa oikea asia on ystävällisyys. Pahasta, vihasta, vihaa - anna vanhurskas - kukaan voittaa. Me kaikki tuomittiin samaan: kuolemaan. Minä kuolen, kirjoitat näitä rivejä, kuolet, luen heidät. Meidän asiamme pysyvät, mutta ne tuhoutuvat. Siksi kukaan ei saa häiritä toisiaan tekemään liiketoimintaansa. Edellytykset ovat liian raskaita vaikeuttamaan niitä. Toivon, että ymmärrät minut oikein, ymmärrät mitä pyydän. Pyydän minua antamaan minulle mahdollisuuden jatkaa Venäjän kirjallisuudessa Venäjän maalla. Mielestäni en ole syyllistynyt kotimaani. Päinvastoin mielestäni on paljon oikeuksia. En tiedä, mikä on vastauksesi pyyntööni, hän tapahtuu lainkaan. Se on sääli, etten ole kirjoittanut sinulle ennen, ja nyt ei ole aikaa jäljellä. Mutta kerron teille, että joka tapauksessa, vaikka ihmiset eivät tarvitse kehoa, sieluni on edelleen hyödyllinen. "
ellauri247.html on line 408: Käydessään Irlannissa kesällä vuonna 1713 hänet nimitettiin palkkiona rauhan edistämisestä tuomiorovastiksi Pyhän Patrickin tuomiokirkkoon, missä virassa hän toimi koko loppuelämänsä. Swift palasi jo syksyllä Englantiin jatkamaan verolobbausta, tällä kertaa tuloksekkain seurauksin. Swift vetäytyi politiikasta samantien, kun toryjen hallitus kaatui kuningatar Annan kuoleman jälkeen vuonna 1714. Vastentahtoisesti Swift palasi synnyinmaahansa ja St. Patrickin tuomiokirkkoon, mitä hän piti lähinnä maanpakona Englannista, jossa elivät hänen ystävänsä ja rakastajattarensa Esther Vanhomrigh (Vanessa). Vanessa kuitenkin seurasi Swiftiä Dubliniin naimisiin pääsyn toivossa. Swiftin toinenkin rakastettu, ex-sakkoliha Stella, eli myös Dublinissa, mikä laittoi Swiftin vitun hankalaan valintatilanteeseen. Stella kuoli vuonna 1728 ja Swift säilytti hänen karvatupsuaan läpi elämänsä. Esseessään Vaatimaton ehdotus, joka estäisi Irlannin lapsia olemasta taakaksi vanhemmilleen tai maalleen Swift ehdottaa, että Irlannin köyhien lapset tulisi myydä rikkaamman väestönosan ruoaksi. Swift ehdotti tätä ihan vakavalla lärvällä lääkkeexi Irlantia pitkään vaivanneeseen nälänhätään. Jonea ei izeään kyllä nälättänyt, se oli melkoinen pulskiainen.
ellauri249.html on line 343: Hruštšov kuoli Moskovassa 11. syyskuuta 1971 seitsemän vuoden kotiarestin jälkeen ja haudattiin Novodevitšin hautausmaalle Moskovassa ilman valtionpäämiehelle kuuluvia kunnianosoituksia. Vaikka viranomaiset yrittivät pitää hautajaiset salassa, paikalle saapui 200 ihmistä. Puheiden pito haudalla oli kielletty, mutta siitä huolimatta Stalinin aikana vankileirille joutunut nainen piti vainajalle kiitospuheen miljoonien kohtalotoveriensa nimissä. NKP:n pää-äänenkannattaja Pravda julkaisi kuolemasta pienen ilmoituksen ilman kuvaa. Nikitan kädet oli olleet kyynärpäitä myöden veressä. Nyze oli kaljupäätä myöden mullan alla.
ellauri254.html on line 415: Vuonna 1911 itävaltalainen Hugo von Hofmannsthal julkaisi 1500-luvun tekstin pohjalta oman uusioversionsa Jedermann, jonka otsikko suomeksi kuuluu Jokamies – vanha näytelmä rikkaan miehen kuolemasta. Loppusoinnuin kirjoitetussa tekstissä Jumala ja Piru piru piru tavoittelevat rikkaan Jokamiehen sielua. Kuolema ilmestyy miehelle ja kertoo lopun olevan lähellä. Jokamies yrittää taivutella läheisiään ja Mammonaa mukaansa kuolemaan, mutta lopulta hän kulkeekin rajan yli Uskon ja Hyvien töiden saattelemana.
ellauri256.html on line 180: 2. Pappi Eelin kahdesta ’kelvottomasta’ pojasta nuorempi (1Sa 1:3; 2:12). Palvellessaan pappeina hän ja hänen veljensä Hofni makasivat niiden naisten kanssa, jotka palvelivat pyhäkössä, ja he ”käsittelivät Jehovan uhrilahjaa epäkunnioittavasti” (1Sa 2:13–17, 22). Kun heidän isänsä nuhteli heitä laimeasti, he kieltäytyivät kuuntelemasta. Jumala julisti heille heidän pahuutensa vuoksi tuomion, joka täyttyi heidän kummankin saadessa samana päivänä surmansa taistelussa filistealaisia vastaan. (1Sa 2:23–25, 34; 3:13; 4:11.) Tieto arkun kaappaamisesta ja hänen appensa ja aviomiehensä kuolemasta oli liikaa tämän Pinehaan vaimolle. Hän joutui sokkiin ja kuoli synnyttäessään Ikeabodin. (1Sa 4:17–21.)
ellauri258.html on line 351: jonka kanssa taistelee "ei elämästä, vaan kuolemasta" sadun sankari siirtyy
ellauri260.html on line 185: Rudolf Eucken (5. tammikuuta 1846 – 15. syyskuuta 1926) oli saksalainen filosofi. Hän toimi professorina Jenassa 1874–1919. Teoksissaan Eucken esitteli idealistista filosofiaa. Hän sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 1908 ja pääsi Hoblan tiistairistikkoon 31/01/2023 never heard-passilla. Sen kuolemasta tulee 3 vuoden päästä 100 vuotta.
ellauri269.html on line 241: World of Warcraft sai hyvän vastaanoton maailmanlaajuisesti julkaisunsa aikaan. Peliä kohtaan oli suuret ennakko-odotukset ennen julkaisua. Vaikka peli seuraa samanlaista mallia ja käyttää samanlaisia konsepteja kuin monet muut roolipelit, niin pelin tapa vähentää katkoja ja odotusta oli pelaajien mieleen. Hyvä esimerkki on pelaajan kuolema: joissain MMORPG-peleissä pelaaja saa suuren rangaistuksen hahmon kuolemasta, kun taas World of Warcraftissä hahmo toipuu nopeasti ja pystyy jatkamaan pelaamista nopeasti. Se on mukavaa, ei tarvi odottaa viimeistä tuomiota eikä jäädä kiirastuleen makaamaan. Taistelu oli toinen osa-alue, josta odottelua ja taukoja oli vähennetty. Arvostelijoiden mielestä nämä muutokset tekivät pelin miellyttäväksi niille, jotka halusivat pelata vain vähän aikaa kerrallaan, mutta silti saada hyvän pelikokemuksen. Myös nopea kokemuspisteiden kerääminen sai kriitikoiden keskuudessa kiitosta.
ellauri269.html on line 720: Ärsyttävästi hahmon viimeaikaiset kuvaukset, erityisesti vuoden 2013 Man of Steel -elokuva, keskittyvät Metropolis Marvelin Kristuksen kaltaisiin messiaanisiin ominaisuuksiin. Ennen elokuvan julkaisua uskoon perustuva lehdistösuhdeyritys Grace Hill Media kutsui uskonnollisia henkilöitä eri puolilta kansakuntaa osallistumaan valikoituihin julkaisua edeltäviin näytöksiin, julkaisi leikkeitä verkossa ja toimitti muistiinpanoja mahdollisista elokuvaan liittyvistä uskonpohjaisista keskusteluaiheista. Yksi esimerkki keskittyy isyyden teemoihin ja kehottaa isiä "viemään [lapset] katsomaan Teräsmiestä" ja käyttämään sitten opasta "löytämään uusia yhteyksiä omaan elämääsi ja Jumalan sanaan". Verkkosisällön ohella Dr. Craig Detweiller, Ph.D. teologian ja kulttuurin, kirjoitti yhdeksänsivuisen esseen nimeltä "Jeesus – alkuperäinen supersankari" yhdistääkseen Kryptonin viimeisen pojan Jumalan Poikaan. Detweiller lainasi usein toistuvia todisteita päätteestä "el", joka liitti Supermanin kryptonin syntymänimen "Kal-el". Heprean kielessä "el"-päätettä käytetään merkitsemään Elohimia tai Jahvea, Jehovaa tai Jumalaa, kuten nimissä Mikael, Ariel ja Rafael. Esseessaan Detweiller viittasi myös jokebedialaisten orpoksi jäämiseen, jonka Superman kärsi, kun hänen vanhempansa, jotka varoittivat planeetan Kryptonin välittömästä kuolemasta, ampuivat vauvansa ulkoavaruuteen kuin futuristinen Mooses.
ellauri270.html on line 71: Sivilisaatio, joka onnettomien historiallisten olosuhteiden (erotomaanien tunkeutuminen Eurooppaan ) ansiosta lakkasi olemasta. Siitä oli jo tullut tumma siluetti valtakunnan länsireunalla (ottomaanit) ja sitten taas tullut uuden imperiumin (Itävalta-Unkari-tyylikalusteet) pimeä itäreuna, ja sen todellinen kohtalo on olla sillan alla kuin suomalaiset spuget Slussenilla. Tasapainoilua kansalaattojen taitekohdilla, kz. albumia 266.
ellauri271.html on line 164: Pasternakin motiiveja on käsitelty laajalti. Monet uskovat niiden liittyvän hänen persoonaansa, lapsenomaiseen uskoon totuuden voittoon. Pasternak oli koko elämänsä yrittänyt vaikuttaa, mistä kuuluisin esimerkki on puhelinkeskustelu Josif Stalinin kanssa. Stalin soitti Pasternakille keskustellakseen vangitun runoilija Osip Mandelstamin kohtalosta ja yleensä ystävyydestä runoilijoiden välillä. Pasternakin vastattua että kysymys oli muustakin, esimerkiksi elämästä ja kuolemasta, Stalin katkaisi puhelun. Kerrotaan Pasternakin pelänneen rikkoneensa kirjailijatovereita vastaan, koska ei onnistunut saamaan kutsua diktaattorin luokse tai vakuuttamaan tätä siitä, että mielivaltaisista kirjailijavainoista tuli tehdä loppu.
ellauri275.html on line 216: Kako-runoelmassa vanhus, joka uskalsi vastustaa isäntää, ruoskittiin kuoliaaksi kepeillä. Isänsä kuolemasta järkyttynyt Zakro tappoi vihatun prinssin ja pakeni metsään liittyäkseen kuuluisaan Kakon koplaan. Runoilijan mielestä oikeutettu väkivalta, reviirin puolustaminen aseilla omien oikeuksiensa nimissä ja ihmisarvot verisissä käsissä on jokaisen velvollisuus.
ellauri276.html on line 933: Kolme naisnäytelmäkirjailijaa saavutti niin paljon julkista menestystä, että heitä kritisoitiin nimettömän satiirisen näytelmän The Female Wits (1696) muodossa. Mary Pix esiintyy "rouva Wellfed, joka edustaa lihavaa, naiskirjailijaa. Hyvä melko seurallinen, hyvin kypsä kumppani, joka ei kärsisi marttyyrikuolemasta vaikka riisuisi 2-3 puskuria kädellä". Hänet kuvataan tietämättömänä naisena, vaikkakin ystävällinen ja vaatimaton. Pix on tiivistetty "tyhmäksi ja avoimeksi". Eräs Powell niminen setämies kusetti Pixiä ja julkaisi sen kirjoittaman näytelmän omissa nimissään. Sen jälkeen Pix ei enää signeerannut töitään.
ellauri278.html on line 397: Stalinin viranomaiset vaikenivat pitkään joukkoteloituksista, joten kidutettujen naiset saivat tietää miestensä kuolemasta vasta vuosia myöhemmin. Jotkut Neuvostoliiton lähteet osoittavat, että Saksan natsit teloittivat täällä noin 500 bolshevikia vuonna 1943. Tutkinnan aikana täältä löydettiin myös neuvostoliiton rangaistusviranomaisten 1920-1930-luvuilla todennäköisesti teloimien ihmisten hautauspaikat. Katynin lähelle metsään rakennettiin muistomerkki kuolleiden kunniaksi. Ne 3 ristiä eivät ole siellä päinkään, vaan Puolassa.
ellauri281.html on line 396: Stalinin viranomaiset vaikenivat pitkään joukkoteloituksista, joten kidutettujen naiset saivat tietää miestensä kuolemasta vasta vuosia myöhemmin. Jotkut Neuvostoliiton lähteet osoittavat, että Saksan natsit teloittivat täällä noin 500 bolshevikia vuonna 1943. Tutkinnan aikana täältä löydettiin myös neuvostoliiton rangaistusviranomaisten 1920-1930-luvuilla todennäköisesti teloimien ihmisten hautauspaikat. Katynin lähelle metsään rakennettiin muistomerkki kuolleiden kunniaksi. Ne 3 ristiä eivät ole siellä päinkään, vaan Puolassa.
ellauri282.html on line 491: Samaan aikaan hänen kiinnostuksensa uskontoon, erityisesti katolilaisuuteen, alkoi kasvaa. Luettuaan Pyhän Augustinuksen tunnustukset Kristuksen jäljittelyn ajatus tuli hänelle yhä houkuttelevammaksi. Hänestä tuli todellinen maailmankansalainen omalla inhottavalla vuosisadallaan, myrkkykaasun ja atomipommien vuosisadalla. Keltti mies, joka asui Amerikassa apokalypsin kynnyksellä, mies, jonka suonet olivat täynnä myrkkyä ja elivät kuolemasta. Hän tarkasteli modernia yhteiskuntaa uskoen sen edistävän materialismia, itsekkyyttä ja vastuuttomuutta. No se ei ole enää mikään uskon asia!
ellauri283.html on line 289: Sillä 1000-luvulle eKr. tultaessa Uuden kuningaskunnan dynastioiden arvovalta oli heikentynyt, mikä mahdollisti jaetun hallinnon Egyptissä ja lopetti egyptiläisten vallan Kushissa. Kun egyptiläiset vetäytyivät, Kushilta lakkasi olemasta kirjallisia tietoja tai tietoja alueen toiminnasta seuraavien kolmensadan vuoden aikana. Kahdeksannen vuosisadan alussa eKr. Kush kuitenkin nousi itsenäiseksi kuningaskunnaksi, jota hallitsi napakka aggressiivinen monarkkilinja, joka laajensi hitaasti vaikutusvaltaansa Egyptiin. Noin 750 eaa., Kushilainen kuningas nimeltä Wilho valloitti Ylä-Egyptin ja hänestä tuli Theban hallitsija noin vuoteen 740 eKr. asti. Hänen seuraajansa Pive kukisti Niilin suistonja valloitti Egyptin ja aloitti siten 25. dynastian. Pive perusti kuninkaiden linjan, joka hallitsi Kushia ja Thebea noin sata vuotta. Dynastian puuttuminen Assyrian vaikutuspiiriin Lähi-idässä aiheutti vastakkainasettelun Egyptin ja voimakkaan Assyrian valtion välillä, joka hallitsi valtavaa valtakuntaa, joka käsitti suuren osan Lähi-idästä, Anatoliasta, Kaukasuksesta [ tarvitaan lainaus ] ja itäisen Välimeren altaasta heidän kotimaassaan Ylä-Mesopotamiassa. Taharqan, (688–663 eKr.), viimeisen kusilaisten faaraon, voitti ja ajoi pois Lähi-idästä Assyrialainen Sanherib toimekkaana. Sanheribin seuraaja Esa Shariola meni vielä pidemmälle käynnistäen täyden hyökkäyksen Egyptiin vuonna 674 eKr., kukistaen Taraqan ja valloittaen nopeasti maan. Torakka pakeni takaisin Nubiaan, ja assyrialaiset asettivat alkuperäiset egyptiläiset ruhtinaat Esa Shaddonin vasalliksi. Tarakka pystyi kuitenkin palaamaan joitakin vuosia myöhemmin ja kaatamaan osan Egyptistä aina Thebaan asti Assyrian väpelöiltä egyptiläisiltä vasalliruhtinailta. Esa Shaddon kuoli kaikexi onnexi pääkaupungissaan Ninivessä valmistautuessaan palaamaan Egyptiin ja karkottamaan taas kushilaiset.
ellauri285.html on line 49: Postaus Romaanihenkilön kuolemasta Ylen Kirjabloggarit ja 101 -sarjaan oli luvassa Lukutoukan kulttuuriblogin Kristalta, mutta ennen kuin postaus ehti valmistua, menetimme Kristan äkillisesti. Tämän yhteispostauksen myötä kirjabloggaajien yhteisö haluaa muistaa Kristaa ja osoittaa kunnioitustaan Kristan hellittämättömälle kirjarakkaudelle. LOL!
ellauri285.html on line 114: Nyt toisella lukukerralla löysin Romaanihenkilön kuolemasta sekä rasismia että sovinismia reippaassa määrin ja paikoin se sai minut kiemurtelemaan vaivautuneesti. Kaiken kaikkiaan teoksessa haisee setämies. Kalapuikkoviiksimies. Se tyyppi, jonka mielestä miesten tulee olla miehiä, naisten tulee olla naisia, ja muutenkin kaikkien tulee tietää paikkansa.
ellauri294.html on line 397: Kirja lienee syntynyt jossakin vaiheessa 60-luvulla, mahdollisesti jo vuonna 62, ennen Beatlesien pitkäsoittolevyjä, jolloin ei ollut vielä tietoa Paavalin marttyyrikuolemasta. Tätä ajoitusta puoltaa sekin, että kirjassa ei mainita mitään Jeesuksen veljen Jamexen teloituksesta, joka tapahtui vuonna 62 Jerusalemissa.
ellauri297.html on line 130: 13:14: Kuolemasta minä heidät lunastan sileillä sadan sekelin seteleillä. Missä on sinun ruttosi, kuolema, missä musta surmasi, tuonela? Missä koronasi, exitus? Entä missä ota? Otaniemessä vaiko taas Paavon "kyljessä?" Ottaako sinun orasi, ei ota eteen minun lipani.
ellauri299.html on line 126: Seth: Jos minun pitäisi kuvailla "The Street Lawyeria" yhdellä sanalla, valitsisin sanan propagandaksi. Se kertoo tarinan juppijuristista nimeltä Michael Brock, joka järjestää elämänsä prioriteetit uudelleen sen jälkeen, kun koditon mies on pitänyt hänet panttivankina iltapäivän ajan. Hän eroaa korkeapalkkaisesta työstään, vaikka hän on vain parin vuoden päästä kumppanin hankkimisesta - ja menee töihin ilmaiselle oikeusklinikalle, joka auttaa kodittomia. Hän uskoo vanhan yrityksensä olevan osittain vastuussa kodittoman perheen kuolemasta, joten hän tekee rikoksen matkalla ulos ovesta, joka auttaa häntä selvittämään asian. Ja niinpä kirjan loppuosassa hän yrittää saada vanhan yrityksensä ennen kuin he saavat hänet. Se ei todellakaan ollut jännittävä matka. Luulen, että Grisham halusi vain kirjoittaa kirjan kodittomista ihmisistä. Konfliktin ratkaisu on, että he sopivat tuomioistuimen ulkopuolella. Vau! Mikä huipentuma! Ei yhtään autojahteja! Ei aseita, ei murhia! Vitun haukotuttavaa.
ellauri299.html on line 247: Uuden maailman apinoiden hinnoitteluperiaate näkyy selvästi keisin settlementistä. Drake & Sweeneyn kätyrit olivat viettäneet lukemattomia tunteja eri puolilla kansakuntaa tutkiakseen vahingonkorvausten uusimpia suuntauksia tyypillisellä suuryritykselle tyypillisellä perusteellisella tavalla. Yhden vuoden trendi. Viiden vuoden trendi. Kymmenen vuoden trendi. Alue alueelta. Osavaltio osavaltiolta. Kaupunki kaupungilta. Kuinka paljon tuomaristot myönsivät esikoululaisten kuolemasta? Ei kovin paljon. Kansallinen keskiarvo oli neljäkymmentäviisi tuhatta dollaria, mutta paljon pienempi Etelä- ja Keskilännessä ja hieman korkeampi Kaliforniassa ja suuremmissa kaupungeissa.
ellauri300.html on line 146: Berliozin pää katkaistaan, kun raitiovaunu ajaa hänet yli. Bezdomny, joka vaikutti voimakkaasti Berliozin kuolemasta ja Pontius Pilatuksen tarinasta, jahtaa Wolandia ja hänen jengiään Moskovan kaduilla ja viedään lopulta turvapaikkaan.
ellauri310.html on line 402: edelläkävijä, oli Lincolnin kuolemasta lähtien kannattanut steriilimpiä
ellauri313.html on line 445: Joutavaa paskaa syntymästä ja kuolemasta
ellauri315.html on line 328: Armeijansa kasvaessa nyt kaksinkertaiseksi, Kornilov päätti hyökätä Jekaterinodariin, hiljattain perustetun Pohjois-Kaukasian neuvostotasavallan pääkaupunkiin.. Kornilov järjesti armeijansa kolmeen prikaatiin Markovin, Bogajevskin ja Erdelin johdolla. Hyökkäys, joka alkoi 10. huhtikuuta, kohtasi voimakasta vastarintaa yli kaksi kertaa vapaaehtoisia suuremmilta joukoilta. Kornilov kuoli, kun tykistön ammus osui maalaistaloon, johon hän oli asettanut päämajan. Jotkut kertomukset ovat luonnehtineet tätä tapahtumaa "erittäin huonoksi onneksi", koska ammus oli osunut yhteen huoneeseen, jossa Kornilov oli tappaen hänet, mutta ei loukkaantunut ketään muuta rakennuksessa. Häntä seurasi komentaja Denikin, joka päätti hylätä hyökkäyksen viiden päivän taistelun jälkeen ja vetäytyä pohjoiseen. Kuultuaan Kornilovin kuolemasta Lenin sanoi Moskovan neuvostolle : "Voidaan sanoa varmasti, että sisällissota on pääosin päättynyt. Kornilovin paskiainen on ketunsyöttinä." Pukinpartaisesta Denikinistä ei ollut enää mihinkään, saati kalansilmäisestä Wrangelista. Suomessakin häärinyt roikkuwiixi Judeniz oli aivan toivoton tunari.
ellauri317.html on line 156: On vaikea korostaa liikaa, kuinka perustavanlaatuiseksi Kotliarevskin Eneida olisi Ukrainan kansalle ja heidän kulttuurilleen. Todellakin, Kotliarevski ei ole vain modernin ukrainalaisen kirjallisuuden perustaja, vaan hänen voidaan sanoa myös standardoineen ukrainan kielen: tämän hän saavutti asettamalla äidinkielensä pultavan murteen ukrainan "klassiseksi" muotoksi. Runoilijamme tuotti runon liitteenä kaikkien aikojen ensimmäisen ukrainalaisen sanakirjan, joka sisälsi yli tuhat sanaa ja säilytti kielen täyden värikkään, usein idiomaattisen monimuotoisuuden, joka on ankkuroitu ukrainalaiseen "kansanhenkeen". Hän sisällytti usein tarkoituksella seurakunnallisia, arkaaisia ja suullisesti johdettuja sanoja, jotka eivät olleet koulutettujen venäjänkielisten käsittämättömiä esitelläkseen ukrainan koko kielellistä rikkautta, joka säilytti vanhemmat slaavilaiset muodot, jotka olivat lakanneet käyttämästä venäjässä ulkomaisten (enimmäkseen ranskan kielen) takia. ja saksalainen) vaikutus. Kotliarevski ei siis vain luonut kansalliseeposta, vaan muokkasi pohjimmiltaan kansalliskielen, joka kukoistaa Taras Shevchenkon (1814–69) kaltaisiksi parin vuoden sisällä tämän uranuurtajan kuolemasta.
ellauri317.html on line 330: Jotkut ihmiset ajattelevat, että Natalya Goncharova oli jotenkin vastuussa aviomiehensä kuolemasta, koska hän ei joko kyennyt tai halunnut lopettaa huhuja, jotka yhdistävät hänet d´Anthèsiin. Runoilija Anna Akhmatova kutsui häntä "Heeckerenien rikoskumppaniksi kaksintaistelun rakentamisessa", kun taas Marina Tsvetaeva kirjoitti: "Kauneus eikä mitään muuta, vain kauneus, ilman aivoja, sielua, sydäntä, ilman mitään lahjakkuutta. Alaston kauneus, iskevä kuin miekka. Ja hän löi."
ellauri317.html on line 462: Felix Dzeržinski perusti erityisen disinformaatiotoimiston, uudelleenorganisoituun Chekaan 1923 Josef Stalinin käskystä. Dzeržinski kuoli sydänkohtaukseen 49-vuotiaana 20. heinäkuuta 1926 Moskovassa heti pidettyään kahden tunnin puheen bolshevikkien keskuskomitealle, jonka aikana hän ilmeisesti melko sairaana tuomitsi väkivaltaisesti Leon Trotski, Grigori Zinovjevin ja Lev Kamenevin johtaman yhdistyneen opposition. Kuultuaan hänen kuolemastaan Josif Stalin ylisti Dzeržinskiä "proletariaatin köyhänä ritarina".
ellauri321.html on line 291: Melvin Dixon sepitti runon nimeltä Heartbeats vasta kasarilla. Se kertoo homon lakukepin kuolemasta AIDSiin. Niin juuri kävi Melvin raiskalle. He wrote about black gay men. Hänen partnerinsa nimi oli osuvasti Dick Horowitz. Dick oli todnäk. nahaton. Juanin löytämä runokokoelma saattoi olla vaikka tämä:
ellauri322.html on line 173: Tunteellisessa tuomioistuimessa Caleb puolustaa itsensä ja esittää syytöksensä Falklandia vastaan; hän kuitenkin paljastaa surunsa siitä, että hänestä on tullut osa samaa julmaa ajattelutapaa kuin Falkland, joka pakottaa ihmiset vallasta kilpaileviin ryhmiin. Lopulta Caleb löytää yleismaailmallisuuden kaikkien ihmisten keskuudessa, oli se sitten sortaja tai sorrettu, ja löytää ihmisyyden jopa Falklandista. Hän jopa ilmaisee ihailunsa ja kunnioituksensa monia Falklandin positiivisia ominaisuuksia, mukaan lukien hänen ihanteitaan, kohtaan. He antavat toisilleen anteeksi, ja Falklandin tiedetään kuolevan pian sen jälkeen. Huolimatta jaloista oikeudenmukaisuuden tavoittelusta Caleb ei kuitenkaan ole tyytyväinen, koska hän uskoo menestyksensä ontoksi ja pitää itseään vastuullisena Falklandin kuolemasta.
ellauri322.html on line 325: En kestä ajatella, etten ole enää, kadotan itseni, vaikka olemassaolo on usein vain tuskallista tietoisuutta kurjuudesta; Ei, minusta näyttää mahdottomalta, että lakkaisin olemasta tai että tämä toimelias, levoton henki, joka on yhtä elävä ilolle ja surulle, järjestettäisiin vain pölyxi, joka on valmis lentämään ulkomaille heti, kun kevät napsahtaa tai kipinä sammuu, joka pitää sen koossa. Varmasti tässä sydämessä asuu jotain, joka ei ole katoava, ja elämä on enemmän kuin unelma. Eix je?
ellauri326.html on line 581: Kansat, säädyt ja eri yhteiskuntaluokat eivät voi pitkiä aikoja elää yhdessä kiusaamatta ja häiritsemättä toisiaan, kunnes kaikki tuntuu sietämättömältä. Mutta ne voivat elää vuosisatoja joko ilman minkäänlaista kanssakäymistä mikä olisi mahdollista vain niin kauan, kun maailma on tarpeeksi tilava niille, tai sit taistelussa keskenään, taistelussa elämästä ja kuolemasta. Biologisille ih- misyksilöille, kuten roduille, kansoille tai yhteiskuntaluokille, ainoa luonnollinen tie homogeeniseen ja häiriintymättömään autuuteen on tehdä tilaa ainoastaan itselleen ja hävittää muita. Tämän ihmissuku on laiminlyönyt tehdä aikanaan. Nyt se on jo myöhäistä. Olemme hankkineet aivan liian paljon opinkappaleita ja sopimuksia, joilla suojelemme muita, sen sijaan, että olisimme vapautuneet muista. Olemme asettaneet moraalisen lain biologisen lain yläpuolelle ja siten järkyttäneet kaiken yhteisyyden suurta, luonnollista edellytystä: että ainoastaan hyvin pikkuinen yhteiskunta jossain puskissa voi tulla onnelliseksi. Tämän saavutettavissa olevan onnen me olemme uhranneet suurelle, mutta mahdottomalle unelmalle: luoda yksi ihmiskunta ja yhteiskuntajärjestys kaikille kansoille ja sivistystasoille. Se on ollut suurenmoista typeryyttä.
ellauri328.html on line 184: Tanskalaisena olin ylpeä eurooppalaisuudestani. Meidän ansiosta länkkäreillä oli hallussaan 2/3 muuta maailmaa, ja olisi enemmänkin, elleivät karvakädet olisi lähteneet apinoimaan meitä. Kaikki vaikutusvaltaisimmat silmänkääntäjät, kuten Calvin, Luther, Wwesley, Livingstone, Zwingli, Arrby, Huss, Zinzendorf jne. olivat eurooppalaisia. No onhan meillä mys Voltaire, Darwin, Marx ja Bultman (? n.h.), niin ja Lenin vielä, mutta sellaisia pahoja miehiä on ollut muuallakin. Tosin Euroopassa syttyi 2 maailmansotaa ja sen taivasta on pimentänyt 6M juutalaisen synnyttämä savupilvi, mutta sehän ei estänyt meitä olemasta lännen hyvixiä. Sitäpaizi juutalaisethan ne Jeesuxenkin tappoivat.
ellauri345.html on line 429: Siksi mikään taideteos ei saa näyttää elävältä täysin kielletyllä tavalla muuttumatta pelkäksi illuusioksi ja lakkaamatta olemasta taideteos. Hänen sisällään kuohuvan elämän täytyy näyttää jäätyneeltä ja ikään kuin vangituksi hetkessä. Tämä olento hänen sisällään on puhdasta kauneutta, puhdasta harmoniaa, joka tulvii kaaosta - ja itse asiassa vain tätä, ei maailmaa - vaan näyttää vain elävöittävän sitä, kun "se" virzaa "sen" läpi. Se mikä pysäyttää tämän ilmeen, karkottaa liikkeen ja häiritsee harmoniaa, on ilmeetön. Että elämä perustaa mysteerin, tämä jähmettyminen teoksen sisältöön. Samoin kuin käskevän sanan keskeyttäminen pystyy tuomaan totuuden esiin naisen välttelystä juuri siellä, missä se keskeyttää, niin ilmeetön pakottaa vapisevan harmonian säilymään ja jatkaa sen vapinaa vastalauseillaan. (Eli naisen "ei" tarkoittaa oikeasti ehkä, ja "ehkä" kyllä!)
ellauri345.html on line 492: Kauneus on vähintään yhtä tärkeää nuoruudessa kuin tytössä, mutta elämän täyteys on naisessa suurempi kuin miehessä. Kuitenkin ilmestymishetki säilyy elottomassakin tilassa, mikäli se on oleellisesti kaunis. Ja tämä koskee kaikkia taideteoksia - vähiten musiikkia. Niinpä kaikessa taiteen kauneudessa se illuusio, toisin sanoen raita ja rajat elämään, säilyy, eikä se ole mahdollista ilman sitä. Mutta se ei kata niiden olemusta. Pikemminkin tämä viittaa syvemmälle siihen, mitä taideteoksessa, toisin kuin ulkonäössä, voidaan kuvata ilmettömäksi, mutta tämän vastakohdan ulkopuolella taiteessa ei esiinny eikä sitä voida selvästi nimetä. Eli ilmeetön seisoo niin välttämättömässä suhteessa ulkonäköön, vaikkakin vastakkain, että kaunis, vaikka se ei olekaan ulkonäkö, lakkaa olemasta oleellisesti kaunis, kun ulkonäkö katoaa siitä. Sillä tämä kuuluu hänelle peitteenä ja kauneuden oleellisena lakina on osoitettu, että se ilmenee sellaisenaan vain piilotettuna.
ellauri347.html on line 138: Kaikissa näissä tapauksissa, Simsonia lukuun ottamatta, itsemurha esitetään Raamatussa epäsuotuisassa valossa. Nämä olivat jumalattomia miehiä, jotka toimivat epätoivoisesti ja häpeässä. Simsonin tapaus oli erilainen. Ja vaikka hänen elämänsä ei ollut pyhän elämän esikuva, Simsonia kunnioitettiin uskollisten Heprealaiskirjeen 11. luvun sankarien joukossa. Jotkut pitävät Simsonin viimeistä tekoa esimerkkinä suicide missionista, terroristikuolemasta, jonka ansiosta hän pystyi täyttämään Jumalan antaman tehtävänsä. Joka tapauksessa me tiedämme, että Jumala ei sunkaan tuominnut Simsonia tekojensa vuoksi helvettiin. (Mistä me sen tiedämme? Jumalan tiet ovat tuntemattomat. Heprealaiskirje saattaa olla palturia.)
ellauri347.html on line 577: Tässä iässä kuoleminen on ihan tavallista, lohduttautuu Ontto Eskola. Kazotaampa kuitenkin mitä muutamat suomalaisen filosofian kärkinimet sanovat kuolemasta Jönsin vanhan heilan Terhi Kiiskisen ja kuikelon Sami Pihlströmin vuonna 2002 toimittamassa kirjasessa Kuoleman filosofia. Miten he ymmärtävät ja selittävät esimerkiksi sen, että jotkut ilmeisesti ihan tosissaan haluaisivat elää täällä maan päällä mahdollisimman pitkään, jopa ikuisesti? Paizi eihän tätä maanpäällystäkään ikuisuuteen asti riitä. Jossain vaiheessa alkaa kynsi kylmetä.
ellauri348.html on line 1118: Unelmointiakin voi harjoittaa kuin kegel-lihasta. Ei tarvi edes sinne työntää kumipalloa. Unelma voidaan määritellä haluxi, jota unelmoija ei usko saavuttavansa. Jos sen saavuttaa se lakkaa olemasta unelma. Eli kannattaako tuo? Paras tapa saavuttaa unelma on aikomusten siirtäminen käytäntöön. Väkisinnaintia on kuitenkin vältettävä. Siitä voi seurata ilon huudahduxia sisimmässä, muttei välttämättä kohteen sisimmässä. Apinana oleminen on paljon enemmänkin kuin biologisten seikkojen olemassaoloa, syyllisten ezimistä ja älykkyyden harjoitusta. Ihmiskunnan merkitys löytyy ize elämää luovista osasista, geeneistä, joita Darwinin loistava viisaus ohjaa toimintaan.
ellauri349.html on line 807: Suru ei näytä heikentäneen runoilijan herkkyyttä. Päinvastoin. Hän kertoo, että nimenomaan muun maailman kärsimys estää häntä olemasta onnellinen.
ellauri352.html on line 267: Mallin esitteli sveitsiläisamerikkalainen psykiatri Elisabeth Kübler-Ross vuoden 1969 kirjassaan Kuolemasta ja kuolemasta, ja se sai inspiraationsa hänen työstään parantumattomasti sairaiden potilaiden parissa. Masentuneena siitä, että lääketieteellisissä kouluissa ei annettu opetusta kuolemasta ja kuolemasta, Kübler-Ross tutki kuolemaa ja sen kohtaajia Chicagon yliopiston lääketieteellisessä koulussa. Kübler-Rossin projekti kehittyi seminaarisarjaksi, josta potilashaastattelujen ja aikaisemman tutkimuksen ohella tuli hänen kirjansa perusta. Vaikka Kübler-Rossin tunnustetaan yleisesti näyttämömallien luojana, aiemmat kuolemanteoreetikot ja -lääkärit, kuten Josef Mengele, Erich Lindemann, Collin Murray Parkes ja John Bowlby, käyttivät samanlaisia steppien tai vaiheiden malleja jo 1940-luvulla.
ellauri352.html on line 268: Kübler-Ross huomautti myöhemmin, että vaiheet eivät ole lineaarisia ja ennustettavaa etenemistä ja että hän pahoitteli niiden kirjoittamista väärinymmärretyllä tavalla. "Kübler-Ross näki alun perin nämä vaiheet tarjoiluehdotuxina siitä, kuinka ihmiset selviäisivät sairaudesta ja kuolemasta", totesi surututkija Kenneth J. Doka, "ei heijastuksina siitä, kuinka ihmiset de facto surevat."
ellauri352.html on line 277: Viha – Kun henkilö ymmärtää, että kieltäminen ei voi jatkua, hän turhautuu, varsinkin läheisille henkilöille. Tietyt tämän vaiheen läpikäyvän henkilön psykologiset reaktiot olisivat: "Miksi minä? Se ei ole reilua!"; "Kuinka tämä voi tapahtua minulle?"; "Kuka on syyllinen?"; "Miksi tämä tapahtuisi?". Jotkut saattavat vastustaa rakkaansa, hoitohenkilökuntaa ja muita perheitä. Kübler-Rossin toisessa kirjassa, Usein kysytyt kysymykset kuolemasta ja kuolemasta, hän korostaa ihmisten tarvetta tehdä parhaansa antaakseen tässä vaiheessa olevien tuntea tunteensa ja yrittää olla ottamatta vihaa henkilökohtaisesti.
ellauri352.html on line 450: Sodan päätyttyä kuninkaan vaimo ilmoitti miehensä kuolemasta viranomaisille ja muutti lasten kanssa Ruotsiin vuoden 1945 lopulla. Kuningas itse piiloutui sodan lopussa. Salanimellä Dr. med. Ernst Peltz muutti Königin Holtorfiin ( Colnraden kunta ) ja sai siellä Britannian viranomaisilta luvan työskennellä herttaisena maalaislääkärinä. Sen jälkeen kun Königistä levisi huhuja, että hän ehkä onkin valelääkäri, paikallinen lääketieteellinen yhdistys pyysi Königia 1960-luvun alussa toimittamaan asianmukaiset asiakirjat todistaakseen hänen lisenssinsä lääketieteen harjoittamiseen. König (alias Peltz) sulki vastaanottonsa huhtikuussa 1962 "terveydellisistä syistä" ja muutti tuntemattomaan paikkaan.
ellauri353.html on line 97: Markon ällöyttä todistaa sekin eze tykkäs Hemingwaysta ja Buñuelista. Läzän näköinen ja tapainen. Marko on pienikokoinen kuin Arvo Ylppö mutta rikollinen yli-ihminen. Aivan hullua porukkaa noi Tapperit. Isä Vihtori tarjoutui tappamaan Tuulikin pois olemasta Markon tukkeena.
ellauri353.html on line 510: Nuhjuisella New Yorkin sivukadulla 1880-luvun puolivälissä nuori Cedric Errol asuu äitinsä (joka tunnetaan nimellä "Rakkain") kanssa herttaisessa köyhyydessä isänsä, kapteeni Cedric Errolin, kuoleman jälkeen. Eräänä päivänä heidän luonaan vierailee englantilainen Havisham-niminen asianajaja ja lähettää viestin nuoren Cedricin isoisältä, Earl of Dorincourtilta, miljonääriltä, joka halveksii Yhdysvaltoja ja oli hyvin pettynyt, kun hänen nuorin poikansa meni naimisiin amerikkalaisen naisen kanssa. Isänsä vanhempien veljien kuoltua Cedric on nyt perinyt arvonimen Lord Fauntleroy ja hän on kreivikunnan ja valtavan kartanon perillinen. Cedricin isoisä haluaa hänen asuvan Englannissa ja saavan koulutuksen englantilaisena aristokraattina. Hän tarjoaa poikansa leskelle talon ja taatut tulot, mutta kieltäytyy olemasta missään tekemisissä hänen kanssaan, vaikka hän kieltäytyisi hänen rahoistaan.
ellauri355.html on line 76: Valkoisen talon saartajiin kuuluva "Erikoisosasto Alfa" halusi neuvotella kapinallisten kanssa, mutta eräs sen valkoista lippua kantaneista upseereista kuoli kapinallisen luodista. Tämä muutti Alfan johtajan mielen, ja Alfan kommandot hyökkäsivät Valkoiseen taloon edeten siellä kerros kerrokselta varoen. Valkoisesta talosta tulitettiin lähitaloja, ja utelias moskovalaisyleisö seurasi tapahtumia henkensä kaupalla. Valkoinen talo paloi näyttävänä soihtuna, ja siitä nousi taivaalle paksu savupatsas. Kapinalliset ja toimittajat piileksivät kellareissa. Yli tuhat kapinallista nousi talosta antautuen. Antautuva Hasbulatov oli romahtaneen näköinen, Rutskoi ylimielinen. Viemärien kautta paennut fasistijohtaja Aleksandr Barkašov löydettiin aamulla Moskovan kaduilta vaikeasti haavoittuneena, mutta pääsi sairaalaan ja palasi taas oppositiotoimiinsa. Kapinan takia ei rangaistu ketään, vaikka kapinan johtajat joutuivat Lefortovon vankilaan kuulusteluihin. Ketään ei syytetty yli 150 ihmisen kuolemasta. Näin ei olisi voinut käydä lännessä. Toiset uudistusmieliset arvostelivat Jeltsiniä asevoiman käytöstä Valkoista taloa vastaan.
ellauri355.html on line 121: Toisessa julkaisussaan Kallberg epäilee, että Gerasimov saattaa olla sairaalahoidossa. Hän nimittäin uskoo, että Venäjä olisi jo syyttänyt Ukrainaa Gerasimovin kuolemasta, mikäli tämä ei ole enää elävien kirjoissa. Ukrainalaiset ehkä myrkyttivät hänet.
ellauri362.html on line 89: Ballissa Bingley pyytää innokkaasti esittelyjä ja tanssii läpi yön paikallisten tyttöjen kanssa. Hän ihastuu nopeasti 22-vuotiaaseen neiti Jane Bennetiin. Darcy kieltäytyy olemasta esitelty paikallisille tytöille, koska Jane on ainoa "komea" paikallinen tyttö, ja sen sijaan tanssii vain Bingleyn sisarusten kanssa. Kun Bingley ehdottaa Darcylle, että tämä tanssiisi Janen nuoremman 20-vuotiaan sisaren Elizabethin kanssa, joka istuu parhaillaan tanssia, Darcy tyrmää häntä arviollaan - "Hän on siedettävä, mutta ei tarpeeksi komea houkutellakseen minua; enkä ole tällä hetkellä kyllin huumorintajuinen tehdäkseni ikäviä seurauksia nuorille naisille, joita muut miehet halveksivat." Valitettavasti Elizabeth Bennet kuulee kommentin.
ellauri370.html on line 821: 60-luvulla koitti jotkut soviet siionistit kaapata Tupolevin Suomeen hakeaxeen täältä turvapaikkaoikeutta. Aika huono suunnitelma, oli ehkä hyvä että meni äitiinsä. Juutalainen on aina juutalainen, tai se lakkaa olemasta sellainen. Sionismen har alltid samarbetat med världskapitalismen. Det kan man inte neka. Men är det egentligen en dålig sak? Frågar Poul Borchsenius till sist.
ellauri371.html on line 416: Uhrit. Kuinka tarkkanäköisiä olimmekaan muinaiset viisaat, kun he sanoivat, että saavuttaaxeen vakavaa tavoitetta ei pidä lopettaa ennen tarkoitetta, ja tulee laskea niiden vuoksi tehtyjen uhrausten lukumäärä tämä tavoite... Emme laskeneet uhrauksia karjan siemenestä. Goyit, vaikka he uhrasivat monia omiaan, mutta mutta, nyt he ovat jo antaneet meille sellaisen aseman maan päällä, josta he eivät voineet edes uneksia. Suhteellisen ei-lukuisia uhreja suojeltujen l. meidän keskuudestamme kansamme kuolemasta puhumattakaan.
ellauri372.html on line 205: Polakki Johannes Paavali Kakkoineen halusi kuitenkin korostaa, että natsien systemaattinen viha kokonaisia ihmisluokkia kohtaan oli "tavallaan" myös vihaa uskonnollista (kristillistä) uskoa kohtaan; hän sanoi, että Kolben kuolema muistutti riittävästi aikaisempia esimerkkejä uskonnollisesta marttyyrikuolemasta.
ellauri372.html on line 220: Oi Epämakulatuuri, taivaan ja maan kuningatar, syntisten turvapaikka ja rakkain äitimme, Jumala on tahtonut uskoa koko (no lähes koko) armon järjestyksen sinulle. Minä, (nimi), katuva syntinen, heittäydyn jalkojesi juureen ja rukoilen sinua nöyrästi, että ottaisit minut rajusti, kaiken, mitä olen ja mitä minulla on, kokonaan itsellesi omaisuutesi ja omaisuutesi. Ole kiltti ja tee minusta, kaikista sielun ja ruumiin voimistani, koko elämästäni, kuolemastani ja iankaikkisuudestani sitä, mikä sinua nyt eniten miellyttää.
ellauri372.html on line 310: Raymond F. Surburg kirjoittaa: "Psalmit ovat tiiviisti mallinnetut kanonisen psalterin esittämän kaavan mukaan. Ensimmäinen psalmi ilmoittaa sodan julistuksesta, mutta se koskee pääasiassa tekopyhien tuomitsemista. Toinen kuvaa Jerusalemin piiritystä ja myöntää, että kohtaamat vaikeudet ja rangaistukset olivat ansaittuja, mutta päättyy kuvaukseen valloittajan kuolemasta Egyptin hiekoilla. Kolmas psalmi on jumalaapelkäävien kiitoksen runo. Neljännessä näemme tekopyhien tuomitsemisen kielellä joka voimakkaasti muistuttaa sitä, jota Kristus käytti vihollisiaan vastaan. Psalmi 5 on armorukous Jumalalle. Kuudennessa psalmissa kuvataan ensisijaisesti vanhurskauden siunausta. Seitsemännessä on Israelin rukous ahdistuksen aikana, pyytää Jumalaa olemaan poistamatta kikkeliään heidän keskuudestaan. Kahdeksas psalmi kuvaa Jerusalemin piiritystä ja tuomitsee sen synnit. Yhdeksännessä Israel vankeina anoo Jehovalta anteeksiantoa. Kymmenes psalmi osoittaa, kuinka miestä, joka ottaa kiltisti vastaan Herran kurituksen, siunataan. Seuraava psalmi puhuu vankien paluusta. 12. psalmi ei ole juuri erilainen kuin henkeytetyn psalterin psalmin 120 säkeistö. 13.:n teemana on vanhurskaiden siunaus. Seuraavalla on samanlainen fiilis. 15. alkaa toteamuksella: "Kun olin hädässä, huusin avuksi Herraa." 16. on kokeellinen vanhojen puritaanien mielessä. Ensimmäiset 16 psalmia eivät viittaa Messiaaseen, vaan puhuvat messiaanisesta valtakunnasta. Psalmi 17 sisältää kuitenkin sen, minkä uskotaan olevan yksi tärkeimmistä messiaanisista kohdista juutalaisuuden jälkeisessä Raamatun kirjallisuudessa. Psalmin 18 tärkein mielenkiinto on sen kristologia. Messias esitetään Daavidin suvun siemenenä, joka tulisi kukistamaan roomalaiset Hasmonealaisten kukistumisen jälkeen. Messiaan sääntö on olla viisas, pyhä, oikeudenmukainen ja hengellinen." ( Introduction to the Intertestamental Period , s. 144-145)
ellauri377.html on line 85: Kirjoitus käsittää kuusi kirjaa, yhteensä 148 lukua, ja on pisin tunnettu gnostilainen teksti. Se alkaa vertauksella, joka kertoo rinnakkaisesti Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta, ja kuvaa sielun alaslaskeutumista ja ylösnousemista. Tämän jälkeen kuvataan gnostilaisen kosmologian tärkeitä hahmoja. Lopulta kirjoitus luettelee 32 lihallista himoa, jotka ihmisen on voitettava ennen kuin pelastus on mahdollista. Ne ovat FUCK!, FUCK!, FUCK!, FUCK!,
ellauri383.html on line 492: Orionin kuolemasta on lukuisia ristiriitaisia tarinoita. Tähtitieteilijät ja mytografit, kuten Aratus of Soli, Eratosthenes ja Hyginus, olivat yhtä mieltä siitä, että skorpioni oli osallisena. Eräs versio, jonka sekä Eratosthenes että Hyginus kertoivat, väittää, että Orion kehui olevansa taitavin metsästäjistä. Hän kertoi Artemille, metsästyksen jumalattarelle, ja tämän äidille Latonalle, että hän voisi tappaa minkä tahansa pedon maan päällä. Maa vapisi närkästystä ja maan halkeamasta vapautui skorpioni, joka pisti röyhkeän jättiläisen kuoliaaksi. Aratus kuitenkin kertoo, että Orion yritti siepata neitsyt Artemiksen ja että hän aiheutti maan halkeaman, josta skorpioni nousi esiin. Ovidiuksella on toinen versio: hän sanoo, että Orion tapettiin yrittäessään "pistää" Latonaa. Sijainti on myös erilainen. Eratosthenes ja Hyginus sanovat kuoleman tapahtuneen Kreetalla, mutta Aratus saa sen tapahtumaan Khioksessa. Ota tuosta sitten selvä.
ellauri384.html on line 195: Kuultuaan Hellerin kuolemasta 1999 hänen ystävänsä Kurt Vonnegut sanoi: "Voi Jumala, kuinka kauheaa. Tämä on katastrofi amerikkalaiselle kirjallisuudelle."
ellauri393.html on line 660: Saatana, "joka on (rakentanut) juutalaisten sydämeen ampiaispesänsä", yllyttää joitakin juutalaisia murhaamaan lapsen ja heittämään hänen ruumiinsa julkiseen jäteastiaan. Hänen äitinsä etsii häntä ja löytää lopulta hänen ruumiinsa, joka alkaa ihmeellisesti laulaa Alma Redemptorista . Kristityt kutsuvat paikalle kaupungin tuomarin, joka neljännestää juutalaiset villihevosilla ja hirttää. Poika jatkaa laulamista koko oman Requiem-messunsa ajan , kunnes paikallinen apotti kysyy häneltä, kuinka hän pystyy siihen. Hän vastaa, että vaikka hänen kurkkunsa on leikattu, Maria ilmestyi hänelle ja laittoi jyvän hänen kielensä päälle ja sanoi, että hän voisi jatkaa laulamista, kunnes se poistetaan ja hiän tulisi hakemaan häntä. Apotti poistaa siemenen ja poika lopulta vaikenee ja kuolee. Tarina päättyy viittaukseen Little Saint Hughiin Lincolnista , toiseen marttyyrilapsista, jonka kuolemasta syytettiin juutalaisia.
ellauri395.html on line 571: Hän saarnaa "vaurauden evankeliumia" ja on osa harhaoppista uskon sanaliikettä (ajatellen Kenneth Copelandia, Joel Osteenia jne.). Hän on myös opettanut joitakin outoja vääriä oppeja - kuten ajatusta, että olemme "pikkujumalia" ja että ihmiset voivat vain lakata olemasta syntisiä (koska hän väittää, ettei hän enää ole sitä). Ja hän on yksi niistä monista murskailijoista, jotka ovat käyttäneet vuosia manipuloimalla herkkäuskoisia ja epätoivoisia ihmisiä antamaan hänelle rahaa kertomalla heille, että heidän on "kylvättävä siemen sadon korjaamiseksi".
ellauri398.html on line 305: lakkaa olemasta ruumiin kuoltua, ja viimeisenä päivänä
ellauri399.html on line 114:
ellauri399.html on line 128: 00:50 Niin pitkälle kuin muistan, varhaisesta lapsuudesta asti, olen aina ollut täysin kiehtonut ajatus kuolemasta. Nyt saatat ajatella, että se on jotenkin sairasta, mutta tiedät, kun lapsi sanoo yöllä lauseen "Jos minun pitäisi kuolla ennen kuin herään", siinä on jotain aivan outoa . Millaista olisi mennä nukkumaan ja olla koskaan heräämättä? Nyt useimmat järkevät ihmiset vain hylkäävät ajatuksen. He sanovat, ettet voi kuvitella sitä. He kohauttavat olkapäitään ja sanovat: "No, siitä se tulee." Mutta luulen, että olen yksi niistä vihamielisistä ihmisistä, jotka eivät ole tyytyväisiä sellaiseen vastaukseen. Ei sillä, että yrittäisin löytää jotain muuta sen lisäksi, vaan että olen aivan kiehtova siitä, millaista olisi mennä nukkumaan ja olla koskaan heräämättä. 01:57 Tarkoitan, että monet ihmiset ajattelevat, että se on kuin menisi pimeyteen ikuisesti tai haudattaisiin elävältä. Mutta ilmeisesti se ei olisi ollenkaan niin, koska tunnemme pimeyden kontrastina - ja vain kontrastina - valon kanssa. Minulla on ystävä – tyttö, joka on erittäin älykäs ja sananvalkoinen – ja hän syntyi sokeana, eikä hänellä ole pienintäkään aavistustakaan, mitä pimeys on. Sana merkitsee hänelle yhtä vähän kuin sana "valo". 02:38 Joten jos menisit nukkumaan – et ole tietoinen pimeydestä nukkuessasi – ja niin jos menisit uneen, tajuttomuuteen, aina ja aina ja aina, se ei olisi ollenkaan kuin menisit pimeyteen. , se ei olisi ollenkaan kuin elävältä haudattu. Ihan kuin itse asiassa sinua ei olisi koskaan ollut olemassakaan. Ei vain sinä, vaan myös kaikki muu. Olisit siinä tilassa kuin et olisi koskaan ollut. Ja siellä ei tietenkään olisi ongelmia, ei olisi ketään, joka katuisi minkään menetystä, sitä ei voisi edes kutsua tragedioksi, koska ei olisi ketään, joka kokisi sen tragediana. Se olisi – yksinkertaista – ei mitään. Ikuisesti ja ikuisesti, koska sinulla ei vain olisi tulevaisuutta, sinulla ei olisi myöskään menneisyyttä eikä nykyisyyttä. 04:00 Nyt luulisi, että se oli se kohta, jossa sanoimme: "No, puhutaan jostain muusta." Mutta en ole tyytyväinen siihen; Kieltäydyn, koska tämä saa minut ajattelemaan kahta muuta asiaa. Tämä tyhjyyden tila saa minut ensinnäkin ajattelemaan - ainoa asia, jonka saan kokemuksessani lähellä tyhjyyttä, on se, miten pääni näyttää silmiini. Koska minusta tuntuu, että siellä on maailma – ikäänkuin – silmieni edessä, ja sitten silmieni takana ei ole mustaa täplää, ei ole edes sumeaa kohtaa. Ei ole yhtään mitään. En ole tietoinen päästäni, ikään kuin mustana aukona kaiken tämän valoisan visuaalisen kokemuksen keskellä. Siinä ei ole edes kovin selkeitä reunoja, koska näkökenttä on soikea. Ja jos liikutan sormiani näkökenttääni pitkin, se on näin, ja tämä on kohta, jossa sormeni vain katoavat näkyvistä. Epämääräinen reuna. Mutta sitten tämän ovaalin takana ei ole mitään. Ihan vain näköaistin perusteella. Tietysti, jos käytän sormiani ja kosketan, voin tuntea jotain silmieni takana. Mutta jos käytän näköaistia yksin, siellä ei vain ole mitään. Nyt kuitenkin siitä tyhjyydestä, jonka näen. No, se on ensimmäinen asia, joka minulle tulee mieleen. 06:00 Seuraava asia, jota se saa minut ajattelemaan, on tämä: jos olen kuollessani kuin en olisi koskaan ollutkaan, niin olin sellainen ennen syntymääni. Koska - aivan kuin yrittäessäni palata silmieni taakse ja löytää mitä siellä on, tulen tyhjään paikkaan - jos yritän muistaa takaisin ja takaisin, ja takaisin ja takaisin, minulla on varhaisimmat muistoni ja sitten , niiden takana ei mitään. Täysin tyhjä. Mutta aivan kuten tiedän, että silmieni takana on jotain käyttämällä sormia pääni päällä, niin tiedän muiden tietolähteiden kautta, että ennen syntymääni oli jotain tekeillä. Siellä oli isäni ja äitini, ja heidän isänsä ja äitinsä, ja koko maapallon aineellinen ympäristö ja sen elämä, josta he tulivat, ja sen takana aurinkokunta ja sen takana galaksi ja sen takana kaikki galaksit , ja sen takana… toinen tyhjä: välilyönti. 07:11 Joten ajattelen, että jos palaan, kun olen kuollut, tilaan, jossa olin ennen syntymääni, enkö voisi tapahtua uudestaan? Tiedätkö, se mikä on tapahtunut kerran, voi hyvin tapahtua uudelleen. Jos se tapahtui kerran, se on poikkeuksellista, eikä se todellakaan ole kovin erikoisempaa , jos se tapahtuisi uudestaan. Toisin sanoen tiedän varmasti – koska olen nähnyt ihmisten kuolevan ja olen nähnyt ihmisiä syntyvän heidän jälkeensä –, että (joka tapauksessa) kuolemani jälkeen ei synny vain joku, vaan myös lukemattomia muita olentoja. . Että minä tiedän. Me kaikki tiedämme sen, siitä ei ole epäilystäkään. Mutta mikä meitä huolestuttaa, on se, että kun olemme kuolleet, ei voi olla mitään ikuisesti, ikään kuin siitä olisi syytä huolehtia. Ennen syntymääsi ei ollut tätä samaa ikuisesti mitään, ja kuitenkin tapahtuit. Ja jos tapahtui kerran, voit tapahtua uudelleen. 08:40 Mitä se nyt tarkoittaa? No, päästään siihen ensin sen yksinkertaisimmalla tavalla, ja selittääkseni itseni minun on keksittävä uusi verbi: tämä on verbi I . Ja ensinnäkin kirjoitamme sen I-kirjaimella, mutta sen sijaan, että se olisi pronomini, kutsumme sitä verbiksi. Universumi on . Se on minä -ed minussa ja se on sinussa. Kirjoitetaan nyt sana silmä uudelleen . Kun puhun "nähdä silmällä jotain", se tarkoittaa katsoa jotain, olla tietoinen jostakin. Joten muutamme oikeinkirjoitusta ja sanomme universumin silmät ; se tulee tietoiseksi itsestään meissä jokaisessa. Ja se katselee jatkuvasti ja joka kerta kun se katsoo , jokainen meistä, jossa se katsoo, tuntee olevansa kaiken keskipiste. Ja että tiedän, että sinä tunnet olevasi minä, aivan samalla tavalla kuin minä tunnen olevani minä . Ja meillä kaikilla on sama tyhjän tausta. Emme muista tehneemme sitä aiemmin, mutta sitä on kuitenkin tehty ennenkin. Uudelleen, uudestaan ja uudestaan, ei vain ennen ajassa, vaan kaikkialla ympärillämme kaikkialla muualla avaruudessa on kaikki; on universumi I-ing 10:11 Katsokaa nyt, yritän tehdä tämän selvemmäksi tällä tavalla: kun sanon "Se on universumi I-ing ", kuka minä on ? Mitä tarkoitat 'minä'? No, sillä voit tarkoittaa kahta asiaa. Toisaalta voit tarkoittaa sitä, mitä kutsutaan egoksesi, persoonallisuutesi. Mutta se ei ole sinun todellinen minäsi, koska persoonallisuutesi on käsityksesi itsestäsi ; se on kuvasi itsestäsi. Ja se koostuu siitä, miten tunnet itsesi, kuinka ajattelet itsestäsi, ja se on täynnä sitä, mitä kaikki ystäväsi ja sukulaisesi ovat kertoneet sinulle itsestäsi. 10:55 Joten kuvasi itsestäsi – kuinka ilmeisesti tahansa – et ole enää sinä kuin valokuvasi tai enemmän kuin kuva mistään . Kaikki kuvamme itsestämme eivät ole muuta kuin karikatyyrejä. Useimmille meistä ne eivät sisällä tietoa siitä, kuinka kasvatamme aivojamme, kuinka työskentelemme hermoihimme, kuinka kierrätämme verta, kuinka eritämme rauhasten kanssa ja miten muokkaamme luita. Se ei sisälly sensaatioon tai kuvaan, jota kutsumme egoksi. Ilmeisesti siis egokuva ei ole minun minäni. 11:40 Joten minun minäni sisältää kaikki nämä tekijät, joita voisimme sanoa, että keho tekee: verenkierto, hengitys, hermojen sähköinen toiminta - kaikki tämä olen minä, mutta en tiedä siitä mitään . en tiedä miten se tuli yhteen, en tiedä miten se rakennettiin. Ja silti teen kaiken tämän, jos se on totta, myös sanoakseni "hengitän. Minä kävelen. Mielestäni. Olen tajuissani." En tiedä miten pärjään, mutta teen sen samalla tavalla kun kasvatan hiuksiani. Minun täytyy siis paikantaa itseni keskipiste – minun minäni – syvemmälle tasolle kuin egoni, joka on kuvani tai käsitykseni itsestäni. 12:41 Mutta kuinka syvälle mennään?Voimme sanoa, että keho on minä , mutta keho tulee ulos muusta maailmankaikkeudesta, tulee ulos kaikesta energiastaan. Joten se on maailmankaikkeus, joka minä olen . Universumi on samalla tavalla kuin omenapuu tai tähti loistaa . Ja omenan keskipiste on puu, loistavien keskipiste on tähti, ja niinpä minän peruskeskus – eli Itse – jota kutsutaan tässä tapauksessa Alan Wattsiksi, joka on vain nimi. tälle tietylle fyysiselle organismille; kukinta tästä erityisestä ympäristöstä, loistaa ulos tästä ympäristöstä – tekee kaiken tämän ikuisen maailmankaikkeuden keskuksen .Voi, ikuinen – asia on ollut olemassa kymmenen tuhatta miljoonaa vuotta ja todennäköisesti jatkuu vielä ainakin niin paljon, joten emme murehdi kuinka kauan se jatkuu. 13:55 Mutta - toistuvasti - se on , joten minusta tuntuu täysin järkevältä olettaa, että kun kuolen ja tämä fyysinen ruumis haihtuu ja koko muistijärjestelmä sen mukana, niin se on jälleen kerran tietoisuus, joka minulla oli ennen - ei aivan samalla tavalla – vaan vauvan syntymästä. Syntyy tietysti lukemattomia vauvoja, ei vain ihmisvauvoja, vaan sammakkovauvoja, kaniinivauvoja, hedelmäkärpästen vauvoja, vauvaviruksia, bakteereja, ja kuka heistä aion olla? Vain yksi heistä, ja silti jokainen heistä. Koska tämä kokemus tulee aina yksikössä, yksi kerrallaan. Mutta ehdottomasti yksi niistä. 15:03 Itse asiassa sillä ei ole paljon väliä. Sillä jos synnyin uudesti hedelmäkärpäsenä, luulisin, että hedelmäkärpäsenä oleminen oli tavallista, tavallista tapahtumien kulkua. Ja luonnollisesti luulisin olevani tärkeä henkilö – erittäin sivistynyt olento – koska hedelmäkärpäsillä on ilmeisesti korkea kulttuuri. Emme edes tiedä, miten sitä etsiä, mutta luultavasti heillä on kaikenlaisia sinfoniaa, musiikkia ja taiteellisia esityksiä siinä, miten valo heijastuu heidän siivistään eri tavoin, kuinka he tanssivat ilmassa, ja he sanovat: "Oi, katso häntä! Hänellä on oikea tyyli! Katso, kuinka auringonvalo nousee hänen siivistään!" Ja he ovat maailmassaan yhtä tärkeitä ja yhtä sivistyneet kuin me omassa maailmassamme, jotta jos heräisin hedelmäkärpäsenä, en tunteisi itseäni (ikään kuin) erilaiseksi kuin silloin Herään ihmisenä. Olisin tottunut siihen. 15:58 "No", sanot kuitenkin, "se en olisi minä ! Sillä jos se olisin minä uudelleen, minun pitäisi muistaa, millainen olin ennen." Selvä, mutta et – nyt – muista, millainen olit ennen, ja silti olet tarpeeksi tyytyväinen ollaksesi se minä, joka olet. Itse asiassa se on täysin hyvä järjestely tässä maailmassa, että emme muista mitä se oli ennen. Miksi? Koska monimuotoisuus on elämän mauste, ja jos muistaisimme, muistaisimme, muistelimme tehneemme tämän uudestaan ja uudestaan, ja uudestaan ja uudestaan, meidän pitäisi kyllästyä. Ja aivan kuten muisto on kaunis asia, joka täytyy muistaa, ilman muistia emme voi olla älykkäitä. Mutta aivan kuten olen selittänyt, että hahmon näkemiseksi pitää olla tausta, jotta muisto olisi arvokas, pitää olla myös unohdus. 07:01 Siksi nukumme joka yö virkistäytyäksemme: menemme alitajuntaan, jotta tietoisuuteen paluu on jälleen hieno kokemus. No, kun sitä on kestänyt tarpeeksi kauan – kun päivästä toiseen muistamme menneitä päiviä (vaikka univäli onkin) – tulee kohta, jolloin todellakin , jos ajattelemme, mikä on meidän todellista mieltymystämme. , haluamme unohtaa kaiken , mikä meni ennen, jotta voimme saada poikkeuksellisen kokemuksen nähdä maailma jälleen vauvan silmin – olipa vauva mikä tahansa. Joten se on täysin uusi ja meillä on (Text sourced from https://www.organism.earth/library/document/essential-lectures-8) kaikki hämmästyttävä ihme, joka lapsella on; kaikki havainnon eloisuus, jota emme voi saada, jos muistamme kaiken ikuisesti. 17:52 Joten näetkö mitä tapahtuu? Maailmankaikkeus on järjestelmä, joka ei vain unohda itsensä ja muistaa sitten uudelleen niin, että aina on jatkuvaa muutosta ja jatkuvaa vaihtelua ajan kuluessa, vaan se tekee sen myös avaruuden aikavälillä katsomalla itseään jokaisen eri elämisen läpi. organismi antaa ikään kuin kokonaisvaltainen näkemys – tiedäthän, se on tapa päästä eroon ennakkoluuloista: päästä eroon yksipuolisesta näkemyksestä. Joten kuolema on siinä mielessä valtava vapautus yksitoikkoisuudesta. Se asettaa täydellisen unohtamisen välin rytmiseen päälle ja pois, päälle ja pois, jotta voit aloittaa kaiken alusta etkä koskaan kyllästy. 18:56 Mutta pointti on, että jos kuvittelet ajatuksesta olla mitään aina ja aina ja aina, sanot todella: "Kuolemani jälkeen maailmankaikkeus pysähtyy." Ja mitä sanon on: ei, se jatkuu aivan kuten se tapahtui, kun sinä synnyit. Saatat sanoa, että sinun mielestäsi on uskomatonta, että sinulla on useampi kuin yksi elämä. Mutta sanon ensinnäkin, eikö olekin uskomatonta, että sinulla on tämä ? Eikö olekin uskomatonta, että tässä olet menneisyytesi keskellä? Miksi, se on hämmästyttävää. Joten jos se on hämmästyttävää, se voi aina tapahtua uudelleen ja uudelleen ja uudelleen. 19:52 Tämä tarkoittaa siis sitä, että aivan kuten et tiedä kuinka onnistut olemaan tietoinen, kuinka onnistut kasvattamaan ja muotoilemaan tätä kehoasi, se ei tarkoita, että et tee sitä. . Samoin et tiedä, kuinka universumi loistaa tähdet, muodostaa tähtikuvioita ja galaksit galakseja – et tiedä. Mutta se ei tarkoita, ettet tee sitä samalla tavalla kuin hengität tietämättä kuinka hengität. Jos sanon: "Todella ja todella, minä olen koko tämä universumi" tai - toisin sanoen - "Tämä tietty organismi on koko maailmankaikkeuden tekemä minä-olento ", ja joku voisi sanoa minulle: "No kuka helvetissä luuletko olevasi? Oletko sinä jumala? Lämmitteletkö galakseja? Pystytkö sitomaan Plejadien makeat vaikutteet tai löysäätkö Orionin siteet ? ” Ja minä vastaisin siihen: ”Kuka helvetti sinä luulet olevasi ? Voitko kertoa minulle, kuinka kasvatat aivosi, miten muotoilet silmämunasi ja kuinka pystyt näkemään? No, jos et voi kertoa minulle sitä, en voi kertoa sinulle, kuinka lämmitän galaksia." Vain: Olen paikantanut itseni keskuksen syvemmälle ja yleismaailmallisemmalle tasolle kuin me kulttuurissamme olemme tottuneet tekemään. 21:43 Niin sitten,jos tuo universaali energia on todellinen minä – todellinen Itse, joka on kuin kaikki nämä erilaiset organismit leviävät eri tiloihin tai paikkoihin ja tapahtuvat uudestaan ja uudestaan ja uudestaan eri aikoina – meillä (Text sourced from https://www.organism.earth/library/document/essential-lectures-8) on ihmeellinen järjestelmä menossa. josta voit olla ikuisesti yllättynyt. Universumi on todella järjestelmä, joka jatkuvasti yllättää itsensä. Monilla meistä (etenkin teknisen osaamisen aikakaudella) pyrkimys saada kaikki hallinnassamme on väärä kunnianhimo, koska sinun tarvitsee vain ajatella hetken: millaista olisi, jos todella tietäisit ja hallitset kaikki? Oletetaan, että meillä on superkolossaali teknologia, joka voisi mennä villeimmille unelmillemme teknologisesta osaamisesta, jotta kaikki tapahtuva olisi ennalta tiedossa, ennustettavissa ja kaikki olisi hallinnassamme? Miksi, tiedätkö, se olisi kuin rakastelisi muovinaisen kanssa. Siinä ei olisi yllätystä, ei äkillistä vastauskosketusta – aivan kuin kosketamme toista ihmistä, se ei ole kuin koskettaisi jotain muovista valmistetta. Sieltä tulee vastaus, jotain odottamatonta. Ja sitä me todella haluamme, kun haluamme olla yhteydessä toiseen. 23:25 Näet, et voi kokea tunnetta, jota kutsut "itseksi", ellei se ole ristiriidassa "toisen" tunteen kanssa. Se on kuin tunnettua ja tuntematonta, valoa ja pimeyttä, positiivista ja negatiivista. Muuta tarvitaan, jotta voit tuntea itsesi. Eikö se sitten ole se järjestely, jonka haluat? 23:54 Ja niin, samalla tavalla, etkö voisi sanoa, että järjestely, jonka haluat, ei ole muistaa – muisti on aina, muista, kontrollin muoto : minulla on se mielessä, muistan sen, tiedän numerosi. Olet hallinnassa. Jos nyt jatkat muistamista, muistamista ja muistamista, se on kuin kirjoittaisit paperille ja jatkaisit kirjoittamista, ja kirjoittamista ja kirjoittamista, kunnes paperille ei jää tyhjää tilaa. Muistisi on täynnä, joten sinun on pyyhittävä kaikki puhtaaksi, jotta sinulla on valkoinen paperi uudelleen ja voit alkaa kirjoittaa sille uudelleen. 24:36 Sitä kuolema siis tekee meille: se pyyhkii liuskekiven puhtaaksi ja myös – katsoen sitä planeetan väestön ja ihmisorganismin näkökulmasta – se puhdistaa meidät jatkuvasti. Ja ajatus teknologiasta, jonka avulla jokainen meistä voisi olla kuolematon, olisi jotain, joka täyttiisi planeetan vähitellen ihmisillä, joilla on toivottoman täynnä muistoja. He olisivat kuin ihmiset, jotka asuvat talossa, johon he olisivat keränneet niin paljon omaisuutta, niin paljon kirjoja, niin monia maljakoita, niin monia veitsisarjoja ja haarukoita, niin monia pöytiä ja tuoleja, niin monia sanomalehtiä. – ei olisi tilaa liikkua! Tarvitsemme tilaa elääksemme. Ja avaruus on eräänlaista tyhjyyttä. Ja kuolema on eräänlainen tyhjyys. Kaikki on sama periaate. Ja asettamalla ikään kuin lohkoja tai tyhjyyden tiloja - avaruuden tiloja - jonkin tilojen väliin saamme elämän asianmukaisesti erilleen. Saksan sanaa käyttäen: Lebensraum , "huone asumiseen". Sitä avaruus antaa meille, ja sen antaa meille kuolema. 26:00 Katso nyt: huomaa, että kaikessa, mitä olen sanonut kuolemasta, en ole tuonut sisään mitään, jota voisin kutsua pelotukseksi. En ole tuonut mitään tietoa mistään, jota et jo tiedä. En ole vedonnut mihinkään mystiseen tietoon sieluista, muistoista entisistä elämistä tai sellaisista. Olen vain puhunut siitä termeillä, jotka me jo tiedämme. Joten jos sanot: "Kaikki tämä ajatus, joka ihmisillä on haudan takana olevasta elämästä, on vain toiveajattelua", sanon: "Okei. Minä myönnän sen." Oletetaan, että se on toiveajattelua ja että kun olemme kuolleet, ei vain ole mitään . Todettakoon se tosiasia: se tulee olemaan loppu. Huomaa nyt ensinnäkin, että se on pahin asia, jota sinun täytyy pelätä. Pelottaako se sinua? Kuka pelkää? Oletetaan, että se loppuu? Ei enää ongelmia! 27:11 Mutta sitten tulet huomaamaan, että tämä tyhjyys – jos noudatit väitettäni – on jotain, josta sinä ikään kuin pomppaat jälleen , aivan kuten pomhdit alun perin syntyessäsi: sinä pommitat tyhjyydestä. Tyhmyys on eräänlaista pomppimista, koska se merkitsee – mikään ei merkitse mitään. Joten palaat takaisin. Kaikki uutta, kaikki erilaista, ei mitään verrattavaa aikaisempaan, virkistävä kokemus. 27:43 Jajos siis saat tämän tunteen – aivan kuten sinulla ei ole mitään käsitystä silmiesi takana – saat tuntemattomuuden tunteen (erittäin voimakkaan, pirteän tyhjyyden) koko olemuksesi taustalla, eikä siinä ole mitään pelättävää. , silloin – tällä tavalla – voit tulla ihmiseksi, jolle loppuelämä on kastiketta, koska olet jo kuollut. Tiedät, että tulet kuolemaan. Sanomme, että yksi asia on varma, se on kuolema ja verot. Ja meidän jokaisen kuolema nyt on yhtä varma kuin se olisi, jos kuolisimme viiden minuutin kuluttua. Joten missä on ahdistuksesi, missä on puhelusi? Pidä itseäsi jo kuolleena, jotta sinulla ei ole mitään menetettävää.Turkkilainen sananlasku sanoo: "Se, joka nukkuu lattialla, ei putoa sängystä." Joten samalla tavalla henkilö, joka pitää itseään jo kuolleena, joka – siis et ole käytännössä mitään. Sadan vuoden päästä olet kourallinen pölyä. Se tulee olemaan totta. Hyvä on. Toimi tuon todellisuuden mukaan, etkä yllätä itsesi yllättäen mistään: tuosta mitä enemmän tiedät, ettet ole mitään, sitä enemmän tulet olemaan jotain.
ellauri401.html on line 593: Toukokuun 22. päivän iltana Pekka Ervast menehtyi sydänkohtaukseen. Hänen kuolemastaan ilmoitettiin radiossa ja Kulmakoulun temppelissä järjestetystä jäähyväisjuhlassa lausuttiin lukuisia todistuksia Ervastin elämän merkityksettömyydestä.
ellauri401.html on line 643: Vuoteeseen mentäessä Waldemar auttoi Ervastia riisuuntu-maan. Silloin Ervast sai tihenemistään tiheneviä yskänkohtauksia,jotka saivat aikaan voimakasta sydämentykytystä. Limaakin nousisuuhun lakkaamatta. Ervast nousi kävelemään ja pyysi Waldemariakostuttamaan pyyhkeen ja painamaan sen sydäntä vasten. Walde-mar teki niin, ja Ervast sanoi, että se auttoi. Mutta sitten tuli taasyskänkohtaus. Waldemar huomasi, että tosi oli kysymyksessä. Hän ei kuitenkaan voinut jättää potilasta yksin. Hän tuki Ervastia tämänistuessa. Yhtäkkiä Ervast raukeni, ja kaikki oli lopussa. Se tapahtui klo 23.20. Waldemar riensi Eino Krohnin luo. He kutsuivat tohtoriArmas Ruotsalaisen, joka totesi, että kuoleman oli aiheuttanut sydänkohtaus. Eino ja Waldemar valvoivat Ervastin ruumiin luona koko yön, ja aamulla ilmoitettiin kuolemasta omaisille ja tuttaville.Ervastin kuolemasta kerrottiin tuoreeltaan radiossa. Gerda osti Elannosta kauneimman ja hienoimman valkoisen arkun, mitä löytyi, ei mitään kangaspäällysteistä, ja huone koristettiin kukkivilla kasveilla. Veljet irrottivat Ervastilta kultapaikat ja sminkkasivat hänet hienoxi.
ellauri408.html on line 628: Epätoivoinen rakastaja puhuu kuolemasta, kun Reason palaa lohduttamaan häntä. Hän hylkää hänet toisen kerran ja palaa löytääkseen Amin, joka lisää hänen rohkeuttaan ja näyttää hänelle tien linnaan. Mutta tätä polkua kutsutaan Too-Giving, ja rikkaus vartioi sitä, joka jahtasi Köyhyyttä ja jahtaa sitä vuorotellen. Dieu-d'Amours havaitsi hänet melko koetelluksi ja tulee sitten hänen avukseen. Hän kysyy ensin häneltä, eikö hän ole unohtanut käskyjään. Rakastaja lausuu ne hänelle. Tyytyväinen Dieu d'Amours kutsuu välittömästi koko paronikuntansa. Se on tietämystä: pyhyys, sydämen jalo, rikkaus, franchising, sääli, suuruus, rohkeus, kunnia, kohteliaisuus, iloisuus, kauneus, nuoruus, hyvyys, yksinkertaisuus, toveruus, turvallisuus, halu, vähennys, ilo, ystävällisyys, kärsivällisyys, hyvä - Telexin tekomuna, rajoitus-raittius ja teeskentely.
ellauri408.html on line 991: Maaliskuun 24:ntenä 1878. Sukupuoli, joka harrastaa enemmän mielisuosiota kuin oikeutta, taikauskoa kuin viisautta, luuloa kuin tietoa, erehdystä kuin totuutta, on pidettävä loitolla suurista kysymyksistä ja historiallisista ratkaisuista. Sillä on ainoastaan luutnantin, mutta ei kenraalin ominaisuuksia. Se on mitätön ja olisi suorastaan vaarallinen tuomarina, lainsäätäjänä, kumouksellisena perustajana tai keksijänä. Sitä sopii käyttää sumpinkeittäjänä, mutta ei sovi jättää mitään sen ylimmän johdon alaiseksi. Jos sille myönnettäisiin täysi toimintojen ja oikeuksien tasavertaisuus toisen sukupuolen rinnalla, niin ihmisyys ja sivistys tuomittaisiin täydelliseen pysähdykseen. Ilmeiset poikkeukset eivät todista mitään. Muutamat erinomaiset naiset kuten Sanna Marin tai Li Andersson eivät kykene estämään naisten keskimäärää olemasta yhteiskunnan sentimentaalinen, intohimoinen, vanhoillinen, totunnainen, passiivinen aines, esim. Päivi Räsänen ja Riikka Purra. Edistys ei tapahdu sen avulla, vaan siitä huolimatta. Edistys on olennaisesti edistymistä totuudessa, ja sen keksimisestä, löytämisestä, uudistamisesta, yrittämisestä ja kokeilemisesta, luovasta ja valloittavasta
ellauri408.html on line 996: -- mies! Suu on ihan kuikve. Miehessä on paljon heikkouksia ja virheitä; mutta kaikki muuttuisi huonommaksi, jos hän lakkaisi olemasta herra. Naisvalta on varmaan ollut murheellinen kausi, ja sen palaamista ei sovi toivoa. Rodun naisellistuminen merkitsee jo sen rappeutumista...
ellauri409.html on line 113: Pascal vanhempi näyttää sekaantuneen parhaisiin yhteiskunnan edustajiin sekä tieteen ja taiteen huippumiehiin. Pascal Sr koulutti Blaisen kotona. Blaise oli äärimmäisen varhainen, todellakin aivan liian varhainen, sillä hänen hakeutumisensa opiskeluun lapsuudessa ja nuoruudessa heikensi hänen terveyttään, ja isää on syytä pitää vastuussa hänen kuolemastaan 39-vuotiaana. Upeita, uskomattomia tarinoita on säilytetty hänen varhaisvaiheestaan erit. matematiikan alalla, esim. Pascalin kolmio ja paineen yxikkö.
ellauri411.html on line 66: Pitkä, rumanpuoleinen Vanessa Redgrave näytteli Mansfieldiä. Koirakaveri LM marisi että puurot ja vellit oli pätkässä menneet sekaisin: Katherine oli lyhkänen, LM pitkä. (Yksi Mansfieldin vähemmän kuin ystävällisistä lempinimistä LM:lle oli ollut Vuori.) John Middleton Murry otti silmälasit pois aina, kun hänen piti ilmaista emotionaalista riittämättömyyttä – mikä oli usein. Elämäkerta-elokuva seurasi laajasti Murryn pyrkimystä tehdä edesmenneestä vaimostaan eräänlainen maallinen pyhimys ja hänen viimeinen toiveensa oli tehdä jotain visionääristä hänen kuolemastaan, mikä raivostutti niitä, jotka tunsi hänet ja hämmensi lukijoita, jotka olivat pitäneet hänen teoksiaan hauskoina ja kauniina ennen kuin he kohtasivat myytin. Varhaiseen muistikirjaan hän oli kopioinut Oscar Wilden turahduxia: "Työnnä kaikki niin pitkälle kuin se voi mennä (jes)" ja "Ainoa tapa päästä eroon kiusauksesta on antaa periksi (jepujee)".
ellauri411.html on line 474: Nainen loistaa varsinkin, kun hän lakkaa olemasta nainen! Liiallisen paaston vuoksi hänen on lopetettava kuukautiskiertonsa! Naisten kuukautisia sen sijaan, että niitä pidettäisiin elämän, uudistumisen ja uudestisyntymisen verenä, pidetään miasmana ja tabuna Theodotuksen Mooseksen laissa (esim. Mooseksen kirja 1:1-33, 1:19, 1:18 jne.). Naisen tulee olla eristyksissä kuukautisten aikana, eikä kukaan saa koskea edes hänen vaatteisiinsa ja tavaroisiinsa. Kukaan nainen ei voi astua sisään tiettyihin kirkon osiin ja koskea pyhiin astioihin jne. Lopulta protestantismin puritaanisuuden ja sen kilpailun katolisten vastareformaation kanssa saavutimme porvarillisen kapitalistisen yhteiskunnan, jonka viimeisen kahden tai kolmen vuosisadan aikana onnistui muuttaa naisesta sekundamies. Joten nyt nainen toisaalta yrittää matkia miestä, toisaalta hiän kostaa hänelle. Neuroosit, skitsoidit ja psykosomaattiset häiriöt saavuttivat huippunsa.
ellauri412.html on line 53: Jesaja palveli IDF:ssä Juudaa ja Jerusalemia Juudan kuninkaiden Ussian, Jotamin, Ahasin ja Hiskian alaisena. Kuninkaat Pekah ja Hosea hallitsivat Israelin pohjoista valtakuntaa, joka lakkasi olemasta 740 eaa., sinä aikana jona Jesaja palveli profeettana. Muita samaan aikaan toimineita profeettoja olivat Miika, Hoosea ja Oded. Ilmeisesti Jesaja aloitti profetoimisensa myöhemmin kuin Hoosea ja ennen Miikaa. Jesajan julistuksen ytimenä oli Jahven pyhä majesteettisuus. Hän on kirjoittanut Vanhaan testamenttiin kuuluvan Jesajan kirjan. Jesajan kirjan luvut 40–66 eivät kuitenkaan kaikkien tutkijoiden mukaan ole hänen kirjoittamiaan; näiden mukaan luvut 40–55 on kirjoittanut tuntematon Deuterojesaja, luvut 56–66 puolestaan Tritojesaja. Jesajalla oli muutakin perettä. Hänen vaimoaan sanottiin profetissaxi, mikä ei nähtävästi merkitse pelkästään profeetan vaimoa. Nimeä ei löydy kuitenkaan?
ellauri412.html on line 614: Vastaus: Näihin kahteen väitteeän voidaan vastata yhdessä. Molemmat viittaavat Isaiah 53:9:n ensimmäiseen osaan, jossa sanotaan: ”Hänetille annettiin hauta jumalattomaan kanssa, ja rikkaan kuolemastaan...” Mielessä profetian genre, jossa on symboliikka ja kuvaannolliset kielet, tämä profetia voidaan pitää toteutuksena siitä, että Jeesus teloitettiin ja haudattiin rikollisten kanssa, kunnes rikas mies, Joosef Arimatista, astui sisään ja tarjosi hautaansa, kuten kertovat Mark 15:43, Luke 23:51, John 19:38 ja MacArthurin muistiinpanot: Hänen häpeällisen teloitusnsa vuoksi rikollisten rinnalla juutalaisjohtajat aikoivat Jeesuksen olevan häpeällisen hautaamisen (cf. Johannes 19:31), mutta sen sijaan Hänet haudattiin "rikkaiden" kanssa kunniakkaassa hautaamisessa rikkaan Joosefin lahjoittaman Haudan kautta Arimatan rikkaan Joosefin haudan kautta.
ellauri412.html on line 637: On olemassa syy, miksi Isaiah 53: n runo esitellään ilmaisulla "hyvä uutinen", ja on myös hyvä syy, miksi kaikki neljä tarinaa Jeesuksesta Uudessa testamentissa kutsuttiin lopulta "Hyvää uutista" tai "Epäinhimillistä". Se on oudoin hyvä uutinen, jonka koskaan kuulet, mutta myös parhaat uutiset. Se on tarina Jumalan pahan voittauksesta, jotta teidät ja minä sinut voidaan pelastaa inhimillisestä tilasta, kuolemasta, jota näemme kaikkialla ympärillämme, ja siitä, jonka löydämme itsestämme. Tässä palvelijan kuolemasta ja ylösnousemuksesta saamme selville Jumalan rakkauden, joka johtaa todelliseen elämään.
ellauri418.html on line 266: Madame de Warens hoitaa maatalousmaansa, mutta tehtävä on työläs, eikä Rousseau auttanut häntä tässä asiassa: hän kamppailee taloudellisten varojensa kanssa ja näyttää liian heikolta maataloustöihin. Juuri tähän aikaan hän palkkasi työnjohtajaksi Jean-Samuel de Wintzenriedin, joka tunnettiin nimellä Chevalier de Courtilles, johon hän rakastui. Maataloustoiminta kasvoi ja rouva de Warens aloitti suhteen Wintzenriedin kanssa vuonna 1737. Vuonna 1737 Rousseau lähti Montpellieriin saamaan hoitoa "sydänpolyyppiin". Epäilemättä rouva de Warens on myös kyllästynyt Rousseaun jatkuviin jeremioihin, jotka puhuvat hänelle mistään muusta kuin hänen välittömästä kuolemastaan. Rousseaun hätäinen lähtö Montpellieriin johtui Chevalier de Courtillesin rouva de Warensin, nimittäin Jean-Samuel de Wintzenriedin, saapumisesta elämään. Madame de Warensin sanotaan ehdottaneen Rousseaulle à trois-elämää, josta Jasu kieltäytyi epätoivoisesti. Matkattuaan Montpellieriin tietyn rouva de Larnagen sylikoiraxi ilman rahaa Rousseau suostuu asumaan Les Charmettesiin Samuel de Wintzenriedin läsnäollessa ja ryntää takaisin Chambéryyn löytääkseen Madame de Warensin edes hyvästelemättä rouva de Larnagea.
xxx/ellauri013.html on line 26:
Lisää sensuroituja sepustuksia ja mun paasausta kuolemasta ja muusta positiivisesta.
xxx/ellauri057.html on line 847: Kun Knut Hamsun kuuli Adolf Hitlerin kuolemasta, hän laati Aftenposteniin ylistävän muistokirjoituksen:
xxx/ellauri068.html on line 248: Sokrates yrittää opettaa Strepsiadesta, ja laittaa tämän makaamaan sänkyyn peiton alle ikään kuin mietiskelemään, siinä tarkoituksessa että ajatukset nousisivat ikään kuin luonnostaan tämän päähän. Strepsiades valittaa ensin luteita ja sitten päätyy runkkaamaan peiton alla, ja lopulta Sokrates kieltäytyy enää olemasta tämän kanssa. Pilvettäret neuvovat Sokratesta ottamaan jonkun nuoremman "oppilaan".
xxx/ellauri068.html on line 265: Vähän ennen kuolemaansa Rautanen vihittiin Helsingin yliopistossa teologisen tiedekunnan kunniatohtoriksi. Rautanen sai paikallisilta lempinimen Nakambale, joka tarkoittaa "sitä joka pitää hattua". Hän piti usein kalottia, jonka ambomaalaiset käsittivät palmukoriksi. Nakambale-sana tulee okambale-sanasta, joka merkitsee pientä koria. Rautanen tunnettiin Nakambalena niin hyvin, että nimi kirjoitettiin jopa hänen hautakiveensä. Häntä kunnioitetaan Namibiassa erittäin paljon vielä nykyisinkin, vaikka hänen kuolemastaan on kulunut jo 90 vuotta. Rautanen meni vuonna 1872 naimisiin saksalaisen lähetyssaarnaajan Franz Kleinschmidt'in tyttären Friedan kanssa. Rautaset saivat yhdeksän lasta, mutta moni lapsista kuoli jo pienenä malariaan.
xxx/ellauri103.html on line 89: – Teosofia on kylläkin herättänyt minussa oleellisia kysymyksiä olemassaolosta, tietoisuudesta, elämästä ja kuolemasta, mutta oppirakennelmana se ei ole ollut minulle tärkeä tai riittävä. Vasta kyborgit ja cancel-kulttuuri on mulle ollut riittoisaa. – Minusta on hyvä, että muutkin ihmiset oivaltavat sen, kuinka vähän mä ylimalkaan tiedän, Leena Krohn summaa.
xxx/ellauri113.html on line 68: Hawkingin kaveri Kip Thorne sai ärsyttävästi Nobelin fysiikanpalkinnon gravitaatioaalloista (niitä havaittiin ensimmäisen kerran 2015, Eskin mustan reiän törmätessä Erkki Valtaojan vastaavaan), vuotta ennen kuin Hawking kuukahti. Taisi ottaa vähän päähän. Ne puhuivat nuorukaisina enemmän naisista ja kuolemasta kuin fysiikasta. Mustista aukoista juttu nyrjähti ahtaampiin sfääreihin.
xxx/ellauri121.html on line 116: Varhaiskasvatusikäiset ovat osaavia ajattelijoita. Oppimista tapahtuu myös suunniteltujen tuokioiden ulkopuolella. Monenlaisia pienempiä arvoneuvotteluja tulee kaikkialla vastaan. Joku iso eskariköriläs joka jo ajaa partaansa vaatii sun leikkiautoa. Paras totella. Näiden kautta lapsi paikantaa, jäsentää ja rakentaa merkityxiä izestään ja toisista, elämästä ja kuolemasta, hyvästä ja pahasta, sekä paikastaan niin hiekkalaatikolla kuin hiekanjyväsenä universumissa. Hissun kissun hissun kissun sanoo pappi jakaessaan ehtoollista. Valituissa paloissa neekerityttö Cindy puhui kauniisti irkkusyntyisestä opestaan, joka oli suonut sille identiteettiturvallisuuden tunnetta ja pedagogista rakkautta. Yhtään hypelöimättä. Identiteettiturvallisuus kytkeytyy vahvasti myönteiseen minäkuvaan. Irkkuope sai Cindyn tuntemaan izensä eteväxi ja arvokkaaxi. Vähemmistökontextista tulevat lapset tarvii sitä. Sixi on tärkeää että eskarissa on mustia nukkeja jotka syö käsillä.
xxx/ellauri121.html on line 205: Ja Marttinen toden totta säpsähti. Hän oli kotonaan valmistautumassa Kuulaa käsittelevään keskustelutilaisuuteen ja selaili vaarin elämäkertaa. Kirjan viimeisillä sivuilla kerrotaan isoisän kuolemasta, ja siellä mainitaan useaan otteeseen myös Pekka Heikan nimi.
xxx/ellauri122.html on line 934: Natelyn huora kuvataan erittäin väsyneenä prostituoituna, joka ei ole kiinnostunut seksistä ja haluaa mieluummin nukkua. Nuorempi sisarensa vainoaa häntä jatkuvasti. Siksi luutnantti Nately, joka on hullun rakastunut häneen, ei voi suostutella häntä ryhtymään merkitykselliseen suhteeseen hänen kanssaan. Hän kihlautuu naiseen seksuaalisesti, mutta se on kylmää ja mekaanista, sillä hän kieltäytyy viettämästä aikaa Natelyn kanssa ilman palkkaa. Kapteeni Black nukkui usein hänen kanssaan ärsyttääkseen Natelya. Kun hiän kuitenkin vihdoin lepää, hiän rakastuu Natelyyn yhtä hullusti kuin hänkin häneen. Pian sen jälkeen Nately kuolee taistelutehtävässä. Kun Yossarian saapuu Roomaan kertomaan hänelle huonoja uutisia, Natelyn huora syyttää Yossariania Natelyn kuolemasta. Myöhemmin hiän omistautuu Yossarianin takaa-ajoon ja väijyttää häntä useita kertoja romaanin loppuosan aikana yrittääkseen kostaa Natelyn kuolemasta puukottamalla häntä. Hiän onnistuu lopulta puukottamaan häntä kylkeen ja lähettämään hänet sairaalaan. Toinen hiänen hyökkäyksistään on kirjan viimeinen, vaikkakin vähäinen, koominen tapahtuma.
xxx/ellauri123.html on line 357: Ei siis riitä että olet köyhä, ize asiassa pikemminkin päinvastoin, sopii olla äveriäs sillä tilisaldo ei ole tavara. Etkä voi luopua sälästä ellei sulla ensin ole sitä. Eikä tarvi antaa mitään köyhille, ei tässä olla mitään samarialaisia. Sehän vaan estäisi niitä olemasta minimaneja. Tai siis, niidenkin pitäis sit kiireesti hankkiutua eroon siitä sälästä, kuin sormuxen piilotuxessa. Jotenka paras vaan myydä kamat ja panna manit suolaan tilille.
xxx/ellauri127.html on line 301: Amerikkalainen kirjailija ja luonnontieteilijä Gene Stratton-Porterin romaani Girl of the Limberlost julkaistiin elokuussa 1909. Sitä pidetään Indianan kirjallisuuden klassikkona. Se on jatkoa hänen aikaisemmalle romaanilleen Freckles. Tarina sijoittuu Indianassa, Limberlostin suolla ja sen ympäristössä. Jopa tuolloin tätä vaikuttavaa kosteikkoaluetta vähennettiin voimakkailla hakkuilla, luonnon öljynpoistolla ja maatalouden kuivatuksella. (Suo ja metsämaa lopulta lakkasivat olemasta, vaikka projektit 1990-luvulta lähtien ovat alkaneet palauttaa pienen osan siitä.) Patricia Raub (amerikkalaisen tutkimuksen vanhempi lehtori Massachusettsin yliopistossa Bostonissa) toteaa, että Stratton-Porter oli "yksi aikakauden suosituimmista naiskirjailijoista, joka tunnettiin luontokirjoistaan ja McCallin Gene Stratton-Porterin toimituksista. Page 'sekä hänen romaaneihinsa'. " Raub kirjoittaa: "Hänen kuolemansa aikana vuonna 1924 hänen kirjoistaan oli myyty yli kymmenen miljoonaa kappaletta - ja hänen kuolemansa jälkeen myytiin vielä neljä kirjaa."
xxx/ellauri127.html on line 306: Romaani sijoittuu Koillis-Indianaan. Suurin osa toiminnasta tapahtuu joko Limberlostissa tai sen ympäristössä tai läheisessä kuvitteellisessa kaupungissa Onabashassa. Romaanin päähenkilö Elorna Cumstick on köyhtynyt nuori nainen, joka asuu lesken äitinsä Katharine Cumstickin kanssa Limberlostin laidalla. Elorna kasvot kylmä laiminlyödä hänen äitinsä, nainen, joka tuntee tuhoutunut miehensä kuoleman, Robert Cumstick, joka hukkui juoksuhiekkaan suolla. Katharine syyttää Elornaa hänen kuolemastaan, koska hänen aviomiehensä kuoli, kun hän synnytti tyttärensä eikä voinut tulla hänen pelastukseensa. Cumstickit ansaitsevat rahaa imemällä munia ja muita maataloustuotteita, mutta rouva Cumstick kieltäytyy kaatamasta yksittäistä puuta metsästä tai kaivelemasta öljyä, kuten ympäröivät naapurit tekevät, vaikka lisätulot tekisivät heidän elämänsä helpompaa.
xxx/ellauri130.html on line 347: Törinää elämästä ja kuolemasta
xxx/ellauri130.html on line 351: Virheellisesti joku Th. Browne laskee että kuolleita on enemmän kuin eläviä ja syntymättömiä. Se ei ole lukenut Malthusia. Hizi muuten että näitä penseitä elämästä ja kuolemasta on paljon! Ajatus askartaa. Siitä kenkä puristaa. Yht. 49s.
xxx/ellauri130.html on line 433: