Harpokrates on kupsahtanut.
ellauri060.html on line 1085: Runkkujussi kaipaa miehisten miesten seuraan kokolle kuin Surku Yniäinen. Mutta ei! Runkkujussin Jorma-isä ei ollut kuuluisa jääkiekkoilija (kuten ei Jussikaan), vaan teollisuusvirkailija, mitä sellainen nyt tekeekään. Varmaan ei ainakaan rutistanut runkkujussia sylkyssä. Jussi puhuu Karpokratesista, vaikka pitäis puhua Karpokrateesta. Puolisivistynyt jussi-pussi, puun takaa nussija.
ellauri072.html on line 257: - Varmasti on näin, Sokrates.
ellauri077.html on line 642: Aamen. Se mikä tässä Riston postillassa jää hämmentämään on että Wallu muka koittaa olla vilpitön, mutta missään ei sanota mistä asiasta. Ihankuin "vilpitön" olis joku ilme tai tietynlainen lippalakki. Ehkä se onkin, se on niinkuin joku Sokrates, jolla ei ole mitään sanottavaa izellään, se vaan koittaa opettaa nuorisolle että "etkö sinä tiedä ettet tiedä midiä", tai "tunne izesi!" tai "ole oma izesi" tai "mene ulos leikkimään".
ellauri079.html on line 320: Riita sofisti Thrasymakhoxen kaa on saanut paljon huomiota, koska T. puolustaa provosoivaa teesiä että luonnollinen oikeus on vahvemman oikeutta, ja että totunnaisoikeus on parhaillaankin korkealentoista tyhmyyttä. Provosoivaa ehkä mutta totta. Heikommat saa tahtonsa läpi vaan tiiminä. Tarpeexi iso heikompien tiimi vetää lättyyn harvoja vahvempia. Sokrateen argumentit eri vaiheissa keskustelua eivät saa tässä tilaa. Vaikka ne tukkii Thrasymakhoxen suun ne on ala-arvoisia. Sokrates on izekin niihin tyytymätön R. 354c: “Mitä muhun tulee niin tulos on ettemmä taaskaan tiedä mitään, sillä kun en tiedä mitä oikeus on, tuskin tiedän onko se hyvä asia vai paha, ja onko sellainen ihminen onnellinen vai onneton.” Mutta kerrankin keskustelu ei pääty sormi suussa. 2 yleisön jäsentä, Plaatton veljet Glaukon and Adeimantos haastaa Sokrateen uusintaotteluun: Kenties Thrasymakhos on vaan puolustanut keissiään huonosti; vaan jos Sokrates haluaa vakuuttaa kuulijakuntansa, sen pitää petrata kuin sika juoxua. Veljexet vaatii positiivisen kannanoton mitä oikeus on, ja mitä se tekee omistajansa sielulle.
ellauri079.html on line 322: Siitä seuraavan pohdiskelun luonne on ällistyttävä. 2 veljestä ei vaan panna ristikuulusteluun vaan niillä on jopa aikaa kehitellä vastaväitteitä (357a–367e). Vaikka ne ei nyt suorastaan sano että kähmintä on parempi juttu kuin oikeus, ne väittävät että nyky-yhteiskunnassa konnuus kannattaa – sekä jumalten kaa että ihmisten – niinkauan kun toiminta näyttää päälle respektaabelilta. Veljexet toimii pirun asianajajina ja näyttää karmaisevasti miten yhteiskunta harjoittaa vedätystä. Menestyvin eläin ei olekaan Thrasymakhoxen tyhmä susi vaan ovela kettu. Se menestyy joka pelissä koska se osaa petkuttaa pelin säännöillä. Kunnon mies ei välitä imagosta ja sixi sille käy kuin jollekulle jeesuxelle (no tää ei ollut tietysti Plaatton käyttämä vertaus) kun se ei välitä kumarrella ja ketkuilla. (361e). Jopa jumalat, kuten runoilijat todistavat, on menestyvän ketkun puolella (esim Odysseus), kunhan saa uhreja. Pelkät sananmuunnoxet ei riitä Sokrates. (367b–e: logôi). Sensijaan sun pitäis näyttää mitä hyötyä siitä on. Ei tässä riitä vitun ikuiset ideat ja hämärä teologia, tarttetaan jotain kouriintuntuvaa. (435d; 504b)
ellauri097.html on line 333: Uranodioning Bisexuaali mies Pindaros, Sokrates, Ovidius, Jeesus, Jean Cocteau, Hermann Hesse
ellauri099.html on line 163: Platonin ääliö sivuutti Aristoteleen Akatemian deanina ja pani siihen typerän sisarenpoikansa Speusippoxen. Vitun nepotisti. Aristoteleesta tuli lyseon rehtori. No eihän Speusippoxen tunaroinnista tullut lasta eikä paskaakaan. Ensi töixeen se peruutti Platonin ideaopin ja heitti hyvän (agathon) tienoheen sen perään. Myöhemmin se joutui hakemaan ne nolosti takaisin. 8v kuluttua se sai slaagin ja dekaanixi tuli parin äänen enemmistöllä mamu Xenokrates. Xenokrates oli oligarkki ja piti ykköstä ja kakkosta jumalina. Kristinusko pani myöhemmin nokkiin ja päätyi kolmoseen.
ellauri105.html on line 520: Saiko sekin potkut niinkuin isä Mefodi? Perskärpäsistä ei pidetä, sen sai huomata Jeesus sekä Sokrates.
ellauri109.html on line 260: Siihen tuloxeen tuli Platonin Sokrateskin tutkittuaan Alkibiadeen vaipanväliä. Hankamäki oli ehdokkaana vuoden 2019 eduskuntavaaleissa edustaen perussuomalaisia, mutta ei tullut valituksi.
ellauri115.html on line 328: Ei täältä mitään saa mukaansa, paizi mitä pannaan mukaan laatikkoon. Seijan perimässä Kristiina-tädin toimittamassa raamatussa lukee etukannessa: tämä kirja pitää panna päänalusexi hautaani. Sen se on kyllä vähän näköinen, mutta silti luulen että ahneet sukulaiset eivät toteuttaneet testamenttia. Sokrates sanoi (kertoo Montaigne), kun siltä kysyttiin miten se pitää haudata: Miten haluatte. Sokrates oli tolkun miehiä, tässä asiassa ainakin.
ellauri115.html on line 730: Oman edun tavoittelu, niin sanotaan, saa kaikki sopimaan yhteisestä hyvästä. Mutta miten sitten hyvä mies suostuu tekemään sen omaxi vahingoxeen? [Onx tää oikea kysymys? No ei kai, se on vaan retorinen.] Meneex joku kuolemaan oman edun edestä? Tietysi jokainen ajaa omaa etuaan, mutta ellei ole sellasta asiaa kuin moraalinen hyvä mukana geimeissä, oma etu voi vaan selittää pahojen tekemisiä; ehket sä välitäkään meistä muista. Filosofia joka ei löydä paikkaa hyville teoille olis liian ällöttävä; sä humaisit että pitää aina löytää joku ikävä tarkoitusperä, joku paha motiivi, haukkua Sokratesta ja mustamaalata Regulus [kekäs se nyt oli? Ei sunkaan hippiäinen? ei eikä samanniminen tähtikuvio, vaan joku kenraali, kts. alla.] Jos sellaiset sotilasopit joskus juurtuisi tänne meille, luonnonääni, järjenäänen lisäxi, aina napisisi niitä vastaan, kunnes kukaan sellasen opin kannattaja ei voisi enää löytää verukkeita sen peukutuxelle.
ellauri117.html on line 120: Ollen kykenemätön täyttämään muuta isäntehtävää kuin putkeenpanon rohkenen ainakin yrittää toisixi helpointa; niin useiden muiden esimerkkiä noudattaen en ollenkaan käy käsiksi itse tehtävään, vaan kynään, ja sen sijaan että tekisin mitä pitää tehdä, olen koettava sitä sanoa. Olen tällänen paha pappi kuten Sokrates käsi lapsen alkkareissa.
ellauri142.html on line 262: Varmaan se oli toi kahella jalalla seisominen? Tai ei, kanatkinhan tekee niin. (Tähän halpaan meni Sokrateskin ekaxi.) Petomaiset silmät samalla puolella naamataulua? Ei, pöllölläkin on sellaiset. Pitkäkyntisyys? No mitäs tässä kiertelemään, kyllä se on toi kallon uumenissa poriseva kukkakaali, jonka ansiosta me tätäkin nyt pohdimme. Sen ansiosta me ize izeämme kiitämme, ja aina kiitoxessa pysymme.
ellauri158.html on line 93: Moodilla tarkoitan substanssin affektioita, eli sitä mikä on muissa, jonka läpi jotain käsitetään. (Jospa käsittäisimme sen roiston! kuten sanotaan Alexis Kivessä.) Oisko attribuutti vs. moodi sama kuin terminologiassa määritelmät vs. selitteet. Homous ja viisaus vs. höyhenettömyys ja kaxijalkaisuus. Tää on tosi keinotekoinen erottelu, siinä meni jo muinaiset kreikkalaiset pahan kerran mezään, Sokrates ja Plato etulittanenässä. Vittu että se ideaoppi oli monen pahan alkupää. Jotenkin noi kreikkalaiset oli vielä aika primitiivisiä, ne siirsi pään sisällyxet taivaalle ja kääntäen. Siitä tuli aivan loputtomasti sotkua. Varmaan koska ne oli narsisteja.
ellauri163.html on line 991: style="color:blue">Sokrates harjoitti arjen filosofiaa
ellauri257.html on line 375: Ja sitten yäk yäk yäk se alkaa hurmostella jostain näppyläisistä teinipojista. Onxe pedofiili vai pederasti? Varmaan kumpaakin. Sokrates oli samanlainen ällöke, kuten mieskynäilijöistä erittäinkin monet aikaisemmin paasatut. Alkaa näyttää siltä että tämmöset poikkeavuudet kuuluu jotenkin kynäilijöiden pääsyvaatimuxiin, tai ehkä vaan sellaset friikit päätyvät kynäilijöixi jotka eivät jaxa muuhun perehtyä. Lähes kaikki on jotain koulupudokkaita ainakin.
ellauri258.html on line 146: Urasi käynnistyi vauhdikkaasti: opiskelit vuodessa maisteriksi ja väittelit Suomen nuorimpana tohtoriksi Bertrand Russellin filosofiakäsityksestä. Läpimurtoteoksessasi Himeroksessa Sokrates seikkailee stadissa kolmen päivän ajan ja juttelee Cyborgin, paavin, Madonnan ja Unabomberin kanssa. Oliko mediassa 20-vuotiaan Himasen kokoinen aukko?
ellauri260.html on line 419: Suurmiehet ovat ulkoisesta näkökulmasta harvinaisia poikkeuksia. Toisille he näyttävät vain käsittämättömiltä fanaatikoilta. Se ei ollut yksilöt, vaan massat, jotka tuomitsivat Sokratesin ja Jeesuksen. Itse asiassa ne olivat melko normaaleja, vaikkeivät keskinkertaisia. Keskinkertainen on kauhistus. Kuten Goethe sanoi (runomuodoss), "sitä vihaa jumala ja miehet." Nietsche sanoi paljon samansuuntaista. Meidän neropattien on taisteltava suuntausta vastaan, joka "näyttää kannattavan tasaavaa oikeudenmukaisuutta, mutta todellisuudessa siitä voi helposti tulla epäoikeudenmukaisuutta korkeammille kavereille". Älkäämme unohtako, että kateus ja mustasukkaisuus vaikuttavat aina keskinkertaisiin ja että Goethen sanoin: "Kateellinen ihminen maailmassa on mies, joka ajattelee kaikkia tasavertaisina." Eivät kaikki voi olla nobelisteja, vai mitä? Vai mitä? Ei niitä dynyrahoja ole niin paljoa.
ellauri272.html on line 86: Operation Iraqui Freedom (OIF) offers direct support against communists so as to leur defendre le droit to access smutty information. If you’re able, please consider a donation to OIF to ensure this important work continues. But anyway, here's The 101 most banned and burned books in the U.S. of A! Näissä kaikissa on kyse nuorison korruptoinnista, samasta mistä Sokrates sai sen myrkkytuomion. Näiden kirjojen vika on erilaiset poikkeamat 7th heaven perhekomedian malliperheestä. Isiä ja äitejä tai sukupuolia on liikaa tai liian vähän, kaikki eivät tule ajoissa päivälliselle tai korvaavat terveellisen kotiruuan nestemäisellä ravinnolla tai tabuilla ja nousevat ylös tai menevät sänkyyn liian myöhään tai liian aikaisin tai ovat seisaaltaan, keittiosaarekkeella tai muuten sopimattomilla tavoilla. Juuri niitä aiheita jotka elähdyttävät Netflixin ja muiden suorasoittopalvelinten tarjontaa.
ellauri285.html on line 318: Euthyphro ehdottaa (6e), että hurskas ( τὸ ὅσιον ) on sama asia kuin jumalien rakastama ( τὸ θεοφιλές ), mutta Sokrates löytää ongelman tässä ehdotuksessa: jumalat voivat olla keskenään eri mieltä. Ehkäpä hurskasta on vain se mistä kaikki jumalat voivat olla samaa mieltä. Esim. "minä olen herra sinun jumalasi, älä pidä muita jumalia".
ellauri285.html on line 320: Sokrates huomauttaa, että jos molemmat vaihtoehdot olisivat tosia, ne yhdessä muodostaisivat noidankehän, jossa jumalat rakastavat mitä rakastavat, koska se on hurskasta, ja hurskas on hurskasta, koska jumalat rakastavat sitä. Ja tämä puolestaan tarkoittaa, Sokrates väittää, että hurskas ei ole sama kuin jumalanrakas, sillä se, mikä tekee hurskasta hurskaaksi, ei tee jumalan rakastamasta jumalan rakastamaa. Sehän olisi kuin herne herne! Kuitenkin, mikä tekee jumalan rakastamasta jumalan rakastaman, on se, että jumalat rakastavat sitä, kun taas se, mikä tekee hurskasta hurskaan, on jotain muuta (9d-11a). Siten Euthyphron teoria ei anna meille sitä hurskaan luontoa, vaan korkeintaan hurskaan ominaisuuden (11ab).
ellauri325.html on line 782: Kari Suomalainen on moniosaaja. Hän toimii mm. joukkueen varapallona. Varmuudexi hän esittää minulle vaijeritempun, jonka hän oppi Lande Lindforsilta. Tyypillinen stadinkundi, vanha norssi. Tytär sillä on räystäsperseinen. En ole ikinä tehnyt mitään mikä ei huvita, kuin Goethe ylvästeli. Masasta Kari Suomalainen oli Sokrates, vaikka sen politiikka oli platonismia. Masa on sosiaalijuntti. Jumalauta. Mixhän tää kirja katkeaa Kariin kuin kananlento. Loppuivatko julkkixet?
ellauri348.html on line 128: Varhaiset kreikkalaiset pitivät toivomista nyhverönä, neuvottomien hommana. Asiaan sai muutoxen lättänenä Platon, jonka mielestä toivo oli hyvä asia. Sokrates piti toivoa hyvien asioiden odotuxena, esim Alkibiadeen puota sopi venata.
ellauri349.html on line 95: Sokrates, Jeesus, Boethius, Augustinus, Montaigne, Rousseau, Sartre, Sikapaska-Hongisto, Saarinen. Nuorekkaasti vanheneva "Essee". Kutkuttavaa kehkeytymistä avautumisen mailla. Eskin hyvä liikkui kohti Pipsan parempaa, sisään takakannesta.
ellauri349.html on line 272: Tälläsiä pieniä palasia erilaisten apinoiden elämästä. Hyvinkään kultahatun kotiolot; Sally Salmisen aika Amerikassa; japanilaisen naisoletetun lähikaupan kassan elämätön elämä. Erilaisia ja kuitenkin niin samanlaisia. E!F!K! ei jätä kovin paljon varianssia. Eski kuumuu käsitteistä jotka eivät vastaa maastoa. "Tietomme Sokratesta perustuvat kahteen kirjalliseen lähteen." Mutta jääköön Sokrates, varsinaisesti on kyse elämästä. Ennenkuin päästään pois, ollaan post mortem. Elämä on laiffia.
ellauri349.html on line 315: Tää Eskin "käytännön filosofia" kuulostaa aivan herätyspuheelta, ja sitähän se onkin. Hyvin Eski vetää ilman jumalaa ja jeesusta pelkkien enkeleiden voimalla. Pyhän Matti Nykäsen ja muiden julkimoiden sanoilla. Ajattele asiaa omalta kannalta ja vähän meidänkin kannaltamme. Eski tahtoo olla kätilö kuin Sokrates. Opastaa huohottamista ja auttaa ajatuxen maailmaan speculum matrixen avulla. Ei haittaa vaikka se on keskonen tai vallan epämodostuma. Sillä tärkeintä ei ole sikiö vaan ize synnytys, lainataxemme Mauno Koivistoa ja Bernsteinia. Eskiltä näyttää unohtuneen se muiden fenomenologien avainpointti että ajattelun, toisin kuin huohotuxen, piti olla intentionaalista. Koko kirja on ajattelua ilman kohdetta. Ajelehtinista.
ellauri349.html on line 317: Mistä Eski päättelee että Sokrateen apologia on sanatarkkaa Sokratesta? Eiköhän siinäkin ole fasistisen lättänenän pukinsorkka mukana? Tai ihan samahan se oikeastaan on, eihän tässä auktoriteetteihin tarvi vedota. Sinänsä vänkää että iänikuinen Sokrateen puolustuspuhe pitää selittää taas ihan alusta Eskin nykylukijoiden infoxi. Infoa pukkaa. Tunnetotuuxia, oikeammin sanottuna. Vaihtoehtoista totuutta. Totuudennäköisyyttä, korjaa Pallomaha.
ellauri349.html on line 321: Hengitys voidaan ulkoistaa koneelle, kuten tehtiin pandemian aikana. Paraikaa ulkoistetaan ajattelua, korvataan ajatustyön tekijät tekoälyllä. Mihkä sitten enää tarvitaan näin paljon hengittäjiä? Hengittäminen on kallista. Panepa se piippuusi ja polta, E. Saarinen. Sitähän sinäkin olet edistänyt omalta osaltasi Aalto-yliopiston sisäänheittäjänä, työläisten ulkoistamista. Joppi vaari kierähtelee haudassa. Hemmetti on kaverilla ozaa. Se luulee olevansa joku Sokrates. On noussut kusi päähän eikä vähän. Söpö leskenlehti kasvoi röyhkeäxi tukuxi greenbäkkejä.
ellauri349.html on line 438: Hän (Piere siis) toimi aluksi latinalaisen patristiikan johdolla, ennen kuin hänen tuolinsa nimettiin uudelleen "Hellenistisen Kreikan teologiat ja mystiikka ja antiikin lopu" vuonna 1972. Hänestä tuli professori Collège de Francessa vuonna 1983, jossa hän siirtyi hellenistisen ja roomalaisen ajattelun historian puheenjohtajaksi. Vuonna 1991 hän jäi eläkkeelle tästä tehtävästä tullakseen ammattikorkeakoulun kunniapuheenjohtajaksi; hänen viimeinen luentonsa oli 22. toukokuuta samana vuonna. Hän päätti viimeisen luentonsa sanomalla: "Viime analyysissä voimme tuskin puhua siitä, mikä on tärkeintä." Täähän on hei ihan etymologisesti mystifiointia. Samaa peukuttivat Lättänenä 7. kirjeessä ja juutalainen homo Wittgenstein. Ja nyt Suomen Sokrates, E. Saarinen.
ellauri349.html on line 452: Eski bylsi Lapin lantalaista Pipsaa vaaran laella Sokrates-paarman pörrätessä ympärillä ja puraistessa kriittisellä momentilla pakaraan. Eskillä löpsähti, Pipsa eeku hohotti. Ei käynyt niinkuin Hegelille jolla paloi pohjaan piian kanssa. Eskin pehmeä rakotekniikka on Hyvinkään peruja.
ellauri349.html on line 702: Kazomon mielenkiinnon vangizemisessa täsmäase on rankka imartelu. Ruskea kieli on aseeni. Huomaat tämä tuntuu hyvältä. Ja haluat lisää. Klirr klirr sanoo E. Saarisen aarrearkku. Kaikki anglojen talousliberaalimeemit kelpaa Eskille. Seuraavaxi tympeä Invictus-runo (kz albumit 264 ja 284). Eski ei ole ainoastan Sokrates, vaan myös Väinämöinen. Puut ja puskat itkevät sen soittaessa kannelta. Kyyhkyset, kyykäärmeet, merikarhut ja kehäketut istuvat sen virsuille.
ellauri349.html on line 716: Eski ei mainize puolella sanalla apulaisen viran hakua eikä iltalehtien pahanilkisiä lööppejä. Voisi luulla että se kieltäytyi tarjotusta virasta kuin Pierre Hadot, tai Sartre noopelista. 21 tuotantokautta myöhemmin Otaniemen Sokrates hiljeni muttei sentään vaiennut. Lauri Törhösen vastaväitöxessä se vielä tumppasi kätensä varsinaiseen lehmänläjään.
ellauri349.html on line 885: Olisiko mahdollista pitää E.Saarisen luento kirkossa mainizematta isäntää, eli Jeesusta ja Jumalaa? No ei. Sokrates on enempi hengissä kuin myytti väittää. En nyt sano kenen hahmossa. Vaatimattomuuteni estää sanomasta. Sen voin sanoa, että Tiina Alahuhta-Kasko on moninkertainen Pafos-alumni. Länsimaisen filosofian historia on ilmestynyt äänikirjana. From strength to strength tässä jatketaan jos aikaa annetaano. Kirurgi Hernesniemikin on kuollut. Sen leikkaama Timo Honkela on vainaja.
ellauri364.html on line 73: Epygtiläiset lääkärit hoitivat hysteriaa erilaisilla lääkkeillä, esimerkiksi laittamalla aineita potilaiden vulvaan, jonka tarkoitus oli houkutella kohtu palaaman oikeaan paikkaan. Toinen keino, jota lääkärit käyttivät, oli laittaa potilas haistamaan tai nielemään yrttejä, joka rohkaisisi kohtua siirtymään takaisin paikalleen. Antiikkinen kreikkalainen lääkäri Hippokrates suositteli lääkkeeksi esimerkiksi naimisiinmenoa. Hysteriaa pidettiin 1600-luvulla toiseksi yleisempänä naisten vaivana heti kuumeen ja noituuden jälkeen.
ellauri384.html on line 157: että jopa Sokrates
ellauri384.html on line 207: Heller ajatteli varmaan olevansa paarma kuten idolinsa Sokrates. Viisautta on tietää ettei viisautta ole. Jää epäselväxi tyhjentikö Xantippa pissapotan Sokrateen päähän. Xantippa ei myönnä eikä kiellä. Se osaa olla tosi ärsyttävä!
ellauri384.html on line 241: - Mutta koeta toki ymmärtää, Sokrates selitti, että minusta on jumalallista elää ilman tarpeita.
ellauri384.html on line 417: Kaikki hallitustavat ovat diktatorisia, vähintäänkin enemmistön, koska kaikki eivät kuitenkaan ole asioista samaa mieltä. Sevverran nollasummapeliä tässä ollaan pelaamassa. Demokratia on yläluokkan ja siihen pyrkivän keskiluokan diktatuuria, jossa yhteisvoimin kyykytetään keskiluokkaan pyrkivää proletaaria. Parasta mitä siitä voidaan sanoa, sanoi Sokrates, on että se ei ole jotain vielä pahempaa. Se mitä jenkit sanovat demokratiaxi on roomalaistyyppistä republikanismia. Pääasia siinä on pursuit of happiness, eli tolkuttoman rikastumisen tilaisuus.
ellauri384.html on line 422: Jooseppi väittää että "Sokrates", no, Plato, kexi kuolemattoman sielun 400-luvulla eKr. Oliskohan näin. Platonin argumentit Faidonissa Simmiaan ja Kebeen (vai kenenkä se nyt oli) harmoniamallia vastaan (kz. albumi 30) oli aivan olemattomat, eli niitä ei vaan ollut. Samaa katteetonta toiveikkuutta vaan kuin muillakin narsisteilla. Vaan mites juutalaisilla?
xxx/ellauri027.html on line 466: Esa Saarinen on kertonut jatkavansa sokraattisen filosofian perinnettä, jossa pyrkimyksenä on antiikin filosofian ideaalien mukaisesti edistää parempaa elämää. Sokrates (tai Plato sen haamukirjoittajana) piti muita kolleegojaan viisastelijoina, mutta muut aikalaiset (esim Xenophon) ei nähneet sen ja muiden sofistien välillä suurempaa eroa. Kieltämättä antiikin sofistienkin métier oli jossain perusopetuxen ja izehoidon välimailla. Siihen parkkiruutuun on Eski peruuttanut raamattuautonsa ihan tarkoituxella.
xxx/ellauri027.html on line 524: Saarinen ei kasvata klooneja tai opetuslapsia. Tähän ei nyt lasketa Pekka Himasta. (Shh! Shh!) Samasta syystä kuin ei Sokrateskaan: sillä ei ole mitään erityistä sanottavaa, ei mitään uutta viestiä, se tarjoo samaa armottoman vanhaa self-helppiä.
xxx/ellauri027.html on line 714: Palataan vielä juhlakaluun. Pastorin tekis mieli samastaa Esa Saarinen Platoniin. Se nyt on ihan posketon ajatus, pardon my Saarish. Parempi vastine on Sokrates, joka ei sekään tiennyt mitään eikä sekään hävennyt sanoa sitä. Luonnon, ihmiskunnan ja ihmisen asema pitäs nostaa agendalle muutenkin kuin tässä juhlapuheessa. Pitäs tunnustaa ihmisyyden arvo. Väärin! Pitäs lakata lässyttämästä ihmisyyden arvosta ja ajatella vähän elukoitakin ja muuta luontoa. Ennen kaikkea pitäs lopettaa tuhoisa markkinatalous ja latistaa lätyxi sen typerät johtajat, puhumattakaan että koulutettas niitä lisää. Siirtyä kukoistuskierteestä hallittuun rapistumisliukuun.
xxx/ellauri027.html on line 718:
xxx/ellauri027.html on line 1019: Eski on armoitettu lässyttäjä. Läppää piisaa loputtomiin, ja ideoita säästyy per ääniminuutti sillä, et se on KJJ luokan änkyttäjä. Se ottaa kavereixi Sokrateen, Wittgensteinin ja Heideggerin, kaikki suht köykäsen luokan idealisteja, vaikka kovia sanaseppoja. (Sokraten ideoista on enemmän kuin puolet Platonilta, Sokrates oli vaan sen tekemä ankan varjo luolan seinällä. Wittgensteinin repusta jäi vaan hämäriä zetteleitä kenkälaatikkoon, ja Heidegger oli täys sekopää, kazo toisaalla.)
xxx/ellauri068.html on line 239: Pilvet (m.kreik. Νεφέλαι, Nefelai, lat. Nubes) on Aristofaneen kirjoittama antiikin kreikkalainen komedia, joka pilkkaa sofisteja ja Sokratesta sekä muita Ateenan 400-luvun eaa. älymystön suuntauksia. Vaikka näytelmä sijoittui viimeiseksi komediakilpailussa, johon se osallistui, se on Aristofaneen tunnetuimpia teoksia, koska se tarjoaa Sokrateesta hyvin toden kuvan.
xxx/ellauri068.html on line 248: Sokrates yrittää opettaa Strepsiadesta, ja laittaa tämän makaamaan sänkyyn peiton alle ikään kuin mietiskelemään, siinä tarkoituksessa että ajatukset nousisivat ikään kuin luonnostaan tämän päähän. Strepsiades valittaa ensin luteita ja sitten päätyy runkkaamaan peiton alla, ja lopulta Sokrates kieltäytyy enää olemasta tämän kanssa. Pilvettäret neuvovat Sokratesta ottamaan jonkun nuoremman "oppilaan".
xxx/ellauri068.html on line 256: Näytelmä esittää Sokrateen sofistina ja humpuukimaakarina, jollainen se kai olikin, ja sixi pilkattiin myös monissa muissa ajan komedioissa. Platon esitti Sokrateen puolustuspuheessa näytelmän yhdeksi syyksi, joka lopulta johti Sokrateen saamaan kuolemantuomioon. Sokrates tuomittiin kuitenkin vasta 24 vuotta näytelmän esitystä myöhemmin. Vitun humpuukimaakari, Plato siis.
xxx/ellauri116.html on line 540: Narsistista irti pääsemisen avainasemassa on izetuntemus. Sokrates sanoi tunne izesi, ja tunnusteli samalla nuorukaisia vaipan alta kädellä. Se oli pederasti. Tollaisia pitäis sitten uskoa. Älkää tehkö niinkuin minä teen, vaan niinkuin minä sanon. Pahinta on että elintaso saattaa muuttua ja sosiaalinen asema. Onko vapaus sittenkään sen arvosta? Suruprosessiin kuuluu paljon surua, vihaa, masennusta, ahdistusta ja häpeää. Tukku virsikirjan lisälehtiä. Häpeä on kulttuurissamme ylikorostettua, niinkuin pikku japanilaisilla.
xxx/ellauri122.html on line 139: Koirat ovat olleet vuosisatoja kirjailijoiden parhaita tukijoita, koska ne eivät arvostele – Taina Haahtia inspiroi coton de tuléar, Stephen Kingiä corgit, Virginia Woolfia cockerspanieli, Schopenhaueria sarja villakoiria nimeltä Atman. Goethen Mefisto oli villakoira myös. Diogenes oli ize kyynikko. Tekoäly oppii tunnistamaan sarkasmin. Totally! on dead giveaway. Ironinen Sokrates sanoi Ne ton kyna! Koira vieköön. Koppava mutta typerä homo Oscar Wilde sanoi että sarkasmi on läpän alin muoto.
xxx/ellauri130.html on line 746: Kriton, olen kukon velkaa lääkärille. Huolehdithan velasta. Sokrates, v.s. M KILL!
xxx/ellauri149.html on line 151: Sokrates antaa esimerkin kasvatuksesta: minkälainen vaikutus on sillä, jos joku harjoittaa joko liikaa voimistelua tai liikaa musisointia? Liika voimistelu tuottaa kovan ja raa'an mielenlaadun, liika musisointi taas pehmeän ja naisellisen mielenlaadun.
xxx/ellauri186.html on line 60: Sokrates oli ruma kuin ikäloppu koira, mutta pääsi silti sievän Alkibiadeen takaluukulle. Mitä tästä opimme? Saul Bellow voi kertoa.
xxx/ellauri224.html on line 468: Jos vertaa Saarisen uutta kirjaa hänen 1980-luvun teksteihinsä, Saarista tuntuu kiinnostavan yhä enemmän se osa uomasta, mikä jää kielen ulottumattomiin. Se, mitä ei voi sanoa. Johon ei ylety edes keskisormella. Hän miettii asiaa hetken työhuoneessaan, tuhansien kirjojensa ympäröimänä. ”Olen vähemmän intellektuaalinen kuin silloin, ja tässä mielessä ikään kuin sallivampi jollekin ihmeen reaaliomaisuudelle, jos sitä nimikettä käyttää. “ Kun kipittäjä putos uomasta se ymmärsi kipitellä Ollilan leveille ojille. Siitä tuli Suomen yritysjohdon Sokrates. On se vähän lyhkänen siihen täyspitkään nahkatakkiin.
xxx/ellauri229.html on line 62: Tässä numerossa Stänli miettii miten käy sieluun perustuvien uskontojen jos ja kun homo sapiensin duaaliset eri ainexet pystytään teknis-manuaalisesti irrottamaan toisistaan. Jos elukoita voidaan konstruoida bioteknisesti kangaspakasta ja tehdä tietotekniikalla niille mieliä mielin määrin mielivaltaisista aineista ja mulkata niitä vielä matkan päällä miten kukin lystää. Ja sitten ottaa koko heppulista varmuuskopio. Huonostihan siinä käy. Se Platon kumppani (Simmias, episodissa Faido) jonka mielestä sielu on vaan urkuharmonin hyvin temperoitu viritys näyttää olleen oikeassa 6-0, ja myrkkykeisomaljan hulauttanut Sokrates (oikeammin koleerinen Jan von Plaatto ize vanhan opettajansa housuissa) oli hölmö huijari joka huijasi izeäänkin muiden lisäxi. Jenkkivideolla paasaava pikkukaveri jaxaa yhä vaan hutkia samaa kaakkivainajaa. Sokrates on kuvassa kuin salilla käynyt kyyppari sormi ojossa.
xxx/ellauri287.html on line 138: Kävele samoja polkuja, joita Sokrates, Platon ja Aristoteles kulkivat vuosisatoja aiemmin. Katso maailman vanhin näytelmäpaikka, Dionysoksen teatteri, ja tutustu siihen, miten pyhissä kirjoituksissa käytetään muinaisten draamien kuvia. Pysähdy Panhellenic-stadionilla, josta modernit olympialaiset alkoivat. Nauti kansallispuutarhojen ja Kreikan parlamenttirakennuksen luonnonkauneudesta ja jätä aikaa matkamuisto-ostoksille Plakassa.
xxx/ellauri287.html on line 504: Kristitty historioitsija Sokrates Scholasticus oli sitä mieltä, että Julianus uskoi olevansa Aleksanteri Suuri "toisessa ruumiissa" sielujen vaelluksen kautta " Pythagoraan ja Platonin opetusten mukaisesti ".
xxx/ellauri376.html on line 724: "Sokrates", te sanotte, "tämä viisas mies,
xxx/ellauri376.html on line 726: Sokrates oksensi ruttoa ja raivoa
xxx/ellauri388.html on line 550: Kyllä ihminenkin omasta puolestaan voi itsessään herättää melkein mitä mielialoja tahtoo. Hän voi ruveta ajattelemaan kuinka tahtoo, tai voi ottaa käteensä sen kirjan minkä tahtoo; toisin sanoen: hänellä on aina tarjona keinoja saada itseensä se mielentila, jota hän haluaa. Ja niin tietää myöskin aistillisessa mielentilassa oleva aivan hyvin ei ainoastaan että hän voi, jos tahtoo, ottaa käteensä kirjan, jonka lukeminen varmuudella muuttaisi hänen mielentilansa, vaan myöskin, että jos hän menisi hetkeksikin kävelemään, niin aistillisuus jo siitä haihtuisi. Jos hän siis vähänkin itse tahtoisi päästä aistillisesta mielentilasta, niin ei todellakaan olisi mitään vaikeuksia. Mutta kun ei tahdo! Voi tahtoa tahtoa, muttei silti tahdo. Se on incontinentiaa, akrasiaa, jota Platonin Sokrates koitti väittää olemattomaxi mutta Aristoteles kyllä tunnisti.
xxx/ellauri442.html on line 111:
73