Osiris kävi sentään mua moikkaamassa välistä. Sen varjo teki musta Harpokrateen äidin.
ellauri046.html on line 249: Mitä mä tässä kirjoitan on Opastuxexi ja Viisastuxexi, se ei ole Puolustus eikä Apologia. Totisesti jos muuten en Missään, niin tässä Kohtaa uskon että mulla on jotain yhteistä Sokrateen kaa. Sillä kuten hänen Pirulaisensa, kun hän oli syytettynä ja "Hoi Polloin" tuomittavana, se vakuuttuneena olevansa jumalan Lahja kieltäytyi puolustautumasta - mikä Säädyttömyys ja Ristiriitaisuus se sitten olikin! - niin on munkin Kohallani, mun Dialektiikassa on Jotain, joka tekee sen mulle mahdottomaxi ja tekee sen izessään mahdottomaxi pitää "Puolustuspuhetta" mun Kirjailija-Toiminnalleni.
ellauri079.html on line 318: Vaikka Sokrateen turpiinanto Thrasymakhoxelle ei suorastaan todista oikeuden etevämmyyttä, ei tätä Valtion tunne paikkasi-argumenttia missään kumota. Pikemminkin päinvastoin, sitä hoetaan periaatteena 'yxi henkilö - yxi jopi' joka on Plaatton ideaalirebubliikin perusta. Mut vaikuttaa aika epäinhimilliseltä rajata jokaisen hommat vaan yhdenlaiseen työhön, vaikka se olisi taloudellisinta ja tehokkainta (mitä se ei ole; kapitalismissa tarvitaan laumaa työttömiä jotka on valmiit tekemään 2-3 eri paskaduunia per päivä ja vaihtamaan työnkuvaa sormen napsutuxesta). Nää piirteet jo riittää tekemään Plaatton rebubliikin ihanne-elämän "meille" maistumattomaxi, puhumattakaan muista fasistista piirteistä joita ei tässä tutkita, kuten yläluokan yhteisöllinen elämä, ja panopuun valinta arpanopalla joka on painotettu eugeniikan eduxi. Hizi nää ei todellakaan ole nykyiseen parannuxia. Kaikista kummallisin piirre Plaatton kansalaisten elämän kuvauxessa on että se ei edes painota ainoaa piirrettä joka näyttää edes jotakuinkin hyvältä - että jokainen kansalainen ylpeilee ja iloizee työstään ja sen tuloxista, kerta ne on jokainen tavallaan ihmispesän eduxi. Tää pätee erityisesti kolmannen luokan jäseniin: parturit, puusepät, lääkärit, arkkitehdit, merimiehet ja ne jotka mainitaan aika nololla yhteisnimellä 'rahanrakastajat' - kerta ne tuottaa valtiolle aineellista hyvää mitä ilman se ei pärjäisi. (Hemmetti tää hapan diatribi on selkeästi rahananastajan kynästä.)
ellauri079.html on line 320: Riita sofisti Thrasymakhoxen kaa on saanut paljon huomiota, koska T. puolustaa provosoivaa teesiä että luonnollinen oikeus on vahvemman oikeutta, ja että totunnaisoikeus on parhaillaankin korkealentoista tyhmyyttä. Provosoivaa ehkä mutta totta. Heikommat saa tahtonsa läpi vaan tiiminä. Tarpeexi iso heikompien tiimi vetää lättyyn harvoja vahvempia. Sokrateen argumentit eri vaiheissa keskustelua eivät saa tässä tilaa. Vaikka ne tukkii Thrasymakhoxen suun ne on ala-arvoisia. Sokrates on izekin niihin tyytymätön R. 354c: “Mitä muhun tulee niin tulos on ettemmä taaskaan tiedä mitään, sillä kun en tiedä mitä oikeus on, tuskin tiedän onko se hyvä asia vai paha, ja onko sellainen ihminen onnellinen vai onneton.” Mutta kerrankin keskustelu ei pääty sormi suussa. 2 yleisön jäsentä, Plaatton veljet Glaukon and Adeimantos haastaa Sokrateen uusintaotteluun: Kenties Thrasymakhos on vaan puolustanut keissiään huonosti; vaan jos Sokrates haluaa vakuuttaa kuulijakuntansa, sen pitää petrata kuin sika juoxua. Veljexet vaatii positiivisen kannanoton mitä oikeus on, ja mitä se tekee omistajansa sielulle.
ellauri080.html on line 63: Hippokrateen mehut
ellauri080.html on line 108: Wikipedian mukaan Hippokrateen 4 tyyppiä hoituis 2 jenkkipiirteellä: verevä ois seurallinen tyyni, flegmaattinen mähä tyyni, koleerinen seurallinen hermo ja melankolinen mähä hermo. Siis van 2 piirrettä 5:stä käytössä, rohkeus/arkuus, tunnollisuus/hössöys ja mukavuus/äreys jäis ylize. Ei tunnu uskottavalta.
ellauri082.html on line 183: Platonin filosofiset klassikkoteoksensa on kirjoitettu dialogin muotoon, ja niitä on helppo ja kevyt lukea – vaikka niissä käsitellään isojakin asioita, on niissä myös pieniä, kuten pottunenäisen Sokrateen etuveitikka Alkibiadeen pepussa.
ellauri098.html on line 373: Jos lähetään vaikka Hippokrateen nelikentästä, kuiva/märkä * kuuma/kylmä, niin mitä elukoita niihin liittyisi?
ellauri098.html on line 380: Ei tää riitä oikein mihinkään, tarvitaan vielä lisää muuttujia, esim hyvis/pahis tai peto/saalis, ja viisas/tyhmäkin erixeen, koska viisaita on sekä ovelia että harkizevia, edelliset on kuumia ja toiset kylmiä. Joo nää Hippokrateen tyypit riittää kuvaamaan vaan tunne-elämää. Eli tarvitaan vähintään jotain jungilaista kamaa lisäxi. Mitäs sillä oli: intro/extro, joka jakautui vielä intuitio/sensaatio, tieto/tunne, ja tuomio/havainto axeleille. Ei hemmetti ei tääkään riitä, tässä tulee enintään mukaan fixu/tyhmä, eli intro typet on nörttejä ja extro typet on action figuureja. Vielä puuttuu kiltti/ilkeä eli hyvis/pahis. Mites sitten alkais elukoita kuvata?
ellauri099.html on line 69: Aika viattomalta tää nyt vaikuttaa, mutta silti vittu: viktoriaaneista oli vaarallista vilauttaa poikarakkauden romanttista puolta (josta jo Plato puhui kaunopuheisesti opensa Sokrateen äänitorvella, Sapphosta puhumattakaan, tai Eski Saarisesta). Hyi, sehän on vaan ällöttävää, kakkatouhuja. Pissapuolella on siivo puuhata. Aikalaista kriitikkoa lainaten:
ellauri099.html on line 300: Tätä luonteenmittausta on ollut paasauxissa ennenkin, esim. Järjestelmä-älli ja heppahullukysely. Niistä on paljon apua kun haluaa noudattaa sokrateen ja Pythian motivointipuhetta "Gnothi seauton - Tunne edes izesi!". Myersin ja sen tyttären Briggssin izetuntemusta helpottava kyselykaavake on tässä.
ellauri115.html on line 538: Juuri esittämäni doktriini on tosiaankin hämärä; mut ainakin se kuulostaa kuin se merkizisi jotakin eikä siinä ole mitään järkeä tai kokemusta luotaantyöntävää; voiko samaa sanoa materialismista? Eikö ole selvä että jos liike on oleellista aineelle niin sitä ei vois siitä irrotta, se olis aina läsnä siinä yhtä paljon, aina läsnä jokaisessa aineen hiukkasessa, aina sama jokaisessa hiukkasessa, sitä ei voisi siirtää, se ei kasvaisi eikä vähentyisi, eikä me voitas kuvitella ainetta levossa. [Tää on taas huippumoukkamaista pohdintaa, samaa luokkaa kuin Platonin Sokrateen suuhun laittamat sepustuxet siitä mix sielu ei voisi olla harmoniaa. Leegopalikka-tason törttöilyä. ] Kun sanot mulle että liike ei ole aineen luonteessa mutta välttämätöntä, se on pelkkää sanakikkailua. Sillä joko aineen liike lähtee aineesta izestään ja on sixi sille oleellista; tai se lähtee ulkoisesta syystä eikä ole sille välttämätöntä, koska liikuttava syy vaikuttaa; ja ollaan takas lähtöruudussa. [Toi oli hyvin vedetty, ex je?]
ellauri115.html on line 724: Heitä kaze kaikkiin maailman osakuntiin; lue jokainen historianide; keskeltä näitä omituisia ja julmia palvonnan muotoja, näiden hämmästyttävän moninaisten tapojen ja tottumusten joukosta löydät aina samat oikean ja oikeuden ideat; kaikkialla samat moraliteetit, samat hyvän ja pahan ideat. Vanah pakanismi synnytti kauheita jumalia jotka alennettiin sittemmin perkunoixi, jumalat jotka vaan tarjosivat ylimmän onnen kuvana rikoxia tehtävixi ja himoja tyydytettävixi. Mutta turhaan pahe lähti jumalten kämpästä niiden henkkarit mukana; moraalivaisto ei hyväxynyt niitä miehen sydämmeen. Kun Juppiterin rivoiluja juhlittin, Xenokrateen pidätyskykyä kunnioitettiin; siivo Lukretius ihaili häpeämätöntä Venusta; julkea roomalainen uhrasi Pelolle; se kuzui jumalaa joka leikkas isältänsä kikkelin, ja kuoli mukinoitta oman isänsä käsissä. Mitä arvottomimpia jumalia palvoi jaloimmatkin heppulit. [En nyt viizi tässä mennä Barukin mainizemiin puupääjumaliin.] Pyhä luonnonääni oli kuuluvampi kuin jumalien ääni, se voitti kunniasijan maalla ja kaupungissa; se näytti lähettävän syyt ja syylliset yhtä lailla taivaaseen. [Häh?]
ellauri185.html on line 417: 37. Tietoisuus kehittyi alleviivaavaan oppimaamme, tietää Alison. Höpöhöpö, ei hyvä kahvin lemu ole tietoisuutta, kyllä rotatkin pitää ruuanhajusta. Tietoisuutta on se että tietää ize tykkäävänsä siitä. Että tietää olevansa rotta, tai ruma kalkkuna. Tunnustan, kiitos. Eva Jablonka Tel Avivin yliopistosta on yxinkertaisesti tyhmä. Nykyään neurotieteilijät arvelevat et tietoiset kokemuxet ovat yxinkertaisesti aivotoimintoja. No niinhän sanoi Sokrateen vastustajat jo Kritonissa, ja sitä tolkuttivat marxisti-leninistit myös. Mixi se nyt on niin ihmeellinen asia? No koska puolet keskimääräisistä amerikkalaisista on hämärämiesten kynsissä.
ellauri243.html on line 229: Eikä toi helleeneiltä lainattu "I apologize" ole yhtään parempi, pikemminkin pahempi! Apologia on seliseli yritys sanoutua irti syytteestä kokonaan, niikö Sokrateen puolustuspuhe: oikeastaan se mitä tein nuorisolle olikin niille hyväxi, laajentuivathan siinä niiden anuxet ja tulivat väljentyessään entistä toimintakykysemmixi.
ellauri349.html on line 317: Mistä Eski päättelee että Sokrateen apologia on sanatarkkaa Sokratesta? Eiköhän siinäkin ole fasistisen lättänenän pukinsorkka mukana? Tai ihan samahan se oikeastaan on, eihän tässä auktoriteetteihin tarvi vedota. Sinänsä vänkää että iänikuinen Sokrateen puolustuspuhe pitää selittää taas ihan alusta Eskin nykylukijoiden infoxi. Infoa pukkaa. Tunnetotuuxia, oikeammin sanottuna. Vaihtoehtoista totuutta. Totuudennäköisyyttä, korjaa Pallomaha.
ellauri349.html on line 423: Kapteeni Haddock katsoi, että Sokrateen hahmo on avain filosofian alkuperäisen käsitteen löytämiseen. Sokraattista terapiaa luonnehti ennen kaikkea yhteys ihmisten välillä. Kapteeni Haddockin toistuva teema on, että filosofeja tulisi arvioida sen mukaan, miten he elävät elämäänsä, mitä he tekevät; ei sen perusteella, mitä he sanovat. Tehkää niinkuin minä sanon, älkää tehkö niinkuin minä teen. Filosofia ilmenee keskustelussa, ei kirjoituksissa ja luennoissa; näin filosofia sellaisena kuin sitä opetetaan yliopistoissa on enimmäkseen vääristymä alkuperäisestä.
ellauri349.html on line 440: Kapteeni Haddock oli yksi ensimmäisistä kirjoittajista, joka toi Ludwig Wittgensteinin ajatuksen Ranskaan. Kapteeni Haddock ehdotti, ettei Wittgensteinin filosofisten tutkimusten muotoa voida erottaa niiden sisällöstä. Wittgenstein oli väittänyt, että filosofia oli kielen sairaus, ja kapteeni Haddock huomauttaa, että hoito vaati tietyntyyppistä kirjallisuutta ja terapointia. Sokrateen terapiaa luonnehtii ennen kaikkea ihmisten välisen elävän kontaktin merkitys. Ai sen taisinkin jo sanoa. Toisto tyylikeinona.
ellauri350.html on line 816: Arttu haluisi illalliselle Sokrateen. Failing that, Esa Saarisen.
ellauri384.html on line 197: Ostin Tammiston Kontista Hellerin kovakantisen Kuvittele tätä (Picture this). Se tarkastelee satiirin varjolla ihmisen olemassaolon perusdikotomioita. Teos hyppää Ateenan kulta-ajalta 1600 -luvun Hollantiin ja Amerikan valtakunnan nousuun; hyppäämällä Aristotelesta Rembrandtiin, Sokrateen ja takaisin Helleriin ja jopa Jimmy Carteriin. Niitä (paizi Jimmyä) yhdistää yksi maalaus: Rembrandt van Rijnin Aristoteles miettimässä Homeroksen rintakuvaa. Sen on jenkit ryövänneet Uuden Amsterdamin Metropolitan-museoon.
ellauri384.html on line 207: Heller ajatteli varmaan olevansa paarma kuten idolinsa Sokrates. Viisautta on tietää ettei viisautta ole. Jää epäselväxi tyhjentikö Xantippa pissapotan Sokrateen päähän. Xantippa ei myönnä eikä kiellä. Se osaa olla tosi ärsyttävä!
ellauri386.html on line 532: Venäläisestä Brockhausista, joka oli Rosenthalinkin päälähteenä, ilmenee vielä että Solovyov oli vähävenäläisen äidin puolelta Ukrainan Sokrateen Hryhorii Skovorodan aaluva.
xxx/ellauri027.html on line 746: Outotecin Pertti Korhonen onnistuu Frankin mielestä parhaiten kiteyttämään Esan toiminnan. Sen miälestä Esa vapauttaa ihmisiä itseltään. En ymmärrä. Eikös se nimenomaan pyöri ihmisten kimpussa kuin perskärpänen, Sokrateen lailla, jota sanottiinkin paarmaxi. Hätistät, hätistät, hetken kuluttua se pörähtää taas paikalle ja on kimpussa. Joku muu tarvittas apuun, esimerkix purkki Offia.
xxx/ellauri027.html on line 1019: Eski on armoitettu lässyttäjä. Läppää piisaa loputtomiin, ja ideoita säästyy per ääniminuutti sillä, et se on KJJ luokan änkyttäjä. Se ottaa kavereixi Sokrateen, Wittgensteinin ja Heideggerin, kaikki suht köykäsen luokan idealisteja, vaikka kovia sanaseppoja. (Sokraten ideoista on enemmän kuin puolet Platonilta, Sokrates oli vaan sen tekemä ankan varjo luolan seinällä. Wittgensteinin repusta jäi vaan hämäriä zetteleitä kenkälaatikkoon, ja Heidegger oli täys sekopää, kazo toisaalla.)
xxx/ellauri044.html on line 483: eivätkä ehkä lukisi Sookrateen puolustuspuhetta Platonin Faidonista.
xxx/ellauri068.html on line 256: Näytelmä esittää Sokrateen sofistina ja humpuukimaakarina, jollainen se kai olikin, ja sixi pilkattiin myös monissa muissa ajan komedioissa. Platon esitti Sokrateen puolustuspuheessa näytelmän yhdeksi syyksi, joka lopulta johti Sokrateen saamaan kuolemantuomioon. Sokrates tuomittiin kuitenkin vasta 24 vuotta näytelmän esitystä myöhemmin. Vitun humpuukimaakari, Plato siis.
xxx/ellauri356.html on line 382: Eevan patriarkaaliset pahixet ovat Plato, Bysshe ja Cartland. Matriarkaaliset hyvixet on Shlomo, kreivitär Dia ja Hilvik. 2-lahkeisia 4 1-lahkeisia 2. Kenties Shlomokin oli 1-lahkeinen, vaikka kullinheiluttaja toki. Tää on kysymyskirja eikä väitöskirja. Eeva vastaa kysymyxillä kuten rabbitit ja Lauri Törhönen. Tälläsiä väitöskirjoja tulee Akun tehtaasta. Kauaxi on exytty Sokrateen dialektiikasta. Taiteen erotiikkaa tieteen sijasta.
32