ellauri147.html on line 724: Kyse ei ole siitä, muuttuvatko valtion mielisairaudet historiallisesti ja etsivätkö uusia aika-sopivia muotoja eli oireiden muutosta. Tämä muutos on erehtymätön, kun rekisteröimme, että hysteria "vanhanaikaisena" sairautena on ilmeisesti katoamassa ja että neuroosit etsivät muita kuin klassisia oireenmukaisia ilmenemismuotoja. Pikemminkin kyse on siitä, perustuuko oireen muutos myös tiettyyn rakenteelliseen muutokseen, jossa mielenterveyssairauksien kiinnityskohdat ovat aikaisemmin elämänhistoriassa: rakenteellinen muutos "hyvin suunnitelluista" neurooseista (Loch 1965)(9) diffuusi ego- ja persoonallisuusongelmiin, edipal-konflikteista narsistisiin häiriöihin.
ellauri147.html on line 732: Jos on totta, että psykopatologisten oireiden diagnostinen luokittelu riippuu erityisesti terapeutin teoreettisesta suuntautumisesta ja normatiivisista vaihtoehdoista, kiistassa "aikaisempien" tai "narsististen häiriöiden" lisääntymisen lauseesta, narsismin käsitteen käsitteellinen selvennys tulee vielä tärkeämmäksi kuin se jo on: Kliinisesti "narsistinen persoonallisuushäiriö" on nimittäin semanttisesti rispaantunut yleismaailmallinen luokka. Vaikka se on päässyt kansainvälisiin psykodiagnostisiin luokitusjärjestelmiin, se ei ole menettänyt pahamaineista määrittelyongelmaansa tällä tavalla. Miksi kutsumme "narsistista häiriötä"?
ellauri299.html on line 200: Havainnot, joiden mukaan kokaiinille altistuneiden vauvojen oireiden takana olivat muut tekijät, kuten ennenaikaisuus, eivät "sopineet kansalliseksi pelotteeksi muodostuneen kertomuksen sisään" ja niihin kiinnitettiin vähemmän huomiota. Ajatukset PCE:n vakavista vaikutuksista on saatettu helpommin omaksua, koska ne "sopivat kulttuuristen stereotypioiden kanssa". Paskameediat luukuttivat sensaatiomaisia paskatutkimuxia ja vaikenivat muista.
ellauri348.html on line 427: Kognitiivisella psykoterapialla on vahva teoreettinen ja tieteellinen pohja. Psykoterapiamuodoista se on tieteellisesti tutkituin. Sen on todettu tehokkaaksi esimerkiksi masennuksen, mielialahäiriöiden (mm. kaksisuuntainen mielialahäiriö), ahdistuneisuushäiriön (muun muassa paniikkihäiriö, fobiat, pakko-oireinen häiriö ja traumaperäinen stressihäiriö), paniikkihäiriön, sosiaalisten pelkojen ja syömishäiriöiden hoidossa. Myös muita psykosomaattisia ongelmia, päihderiippuvuutta, persoonallisuushäiriöitä ja skitsofreniaa on hoidettu ahnasta lähestymistä käyttäen. Se estää myös oireiden uusiutumista, koska psykoterapiassa opitaan oireiden tunnistamista ja itsehoitokeinoja.
ellauri348.html on line 1044: Jotkut kateelliset psykologit arvostelivat CSF:ää useista syistä. Nicholas JL Brown kirjoitti: "Ajatus siitä, että tekniikat, jotka ovat osoittaneet parhaimmillaan marginaalisia vaikutuksia masennusoireiden vähentämisessä kouluikäisillä lapsilla, voisivat myös estää sellaisen tilan puhkeamisen, joka liittyy joihinkin äärimmäisimpiin tilanteisiin, joihin ihmiset voivat joutua. Se maailmanluokan kusetus, jota ei näytä tukevan empiirisiä todisteita." Stephen Soldz Bostonin psykoanalyysikoulun tutkijakoulusta viittasi Seligmanin tunnustukseen, että CSF on jättimäinen tutkimus eikä todistettuihin tekniikoihin perustuva ohjelma, ja kyseenalaisti sotilaiden osallistumisen tutkimukseen ilman tietoista suostumusta etiikan. Soldz kritisoi myös CSF:n koulutusta siitä, että se yritti rakentaa parempia asenteita taistelua kohtaan: "Voivatko sotilaat, jotka on koulutettu näkemään taistelun joustavasti kasvumahdollisuutena, todennäköisemmin sivuuttaa tai aliarvioida todellisia vaaroja ja siten listiä itsensä, heidän toverinsa tai siviilejä, joilla on kohonnut vahinkoriski?"
ellauri352.html on line 298: Jotkut omaishoitajat jotka käsittelivät asiakkaita, olivat ahdistuneita siitä, etteivät potilaat kokeneet vaiheita "oikeassa järjestyksessä" tai eivät kokeneet yhtä tai useampaa surun vaihetta. Bonannon surutyö on osoittanut, että surun tai trauman oireiden puuttuminen on terve tulos. Toisaalta on olemassa muitakin teoreettisesti perustuvia tieteellisiä näkökulmia, jotka kuvaavat paremmin surun ja surun kulkua, kuten: trajektorioiden lähestymistapa, kognitiivinen stressiteoria, uurnamalli, valokuvamalli, merkityksenmuodostus, psykososiaalinen siirtymämalli, kaksiraiteinen malli, kaksoisprosessimalli, ja tehtävämalli.
ellauri364.html on line 46: Neuroosi määrittelee kliinisen kuvan, jolle on tunnusomaista emotionaalinen epävakaus, taipumus masennukseen, suuri ahdistus sekä liiallinen asioiden märehtiminen ja hyödytön syyllisyyden tunne monien muiden oireiden joukossa. Ihmiset, jotka kärsivät neuroosista, ovat kuin jatkuvia huolenaiheita tuottavia tehtaita ja erittäin herkkiä persoonia, jotka kuitenkin voivat reagoida hyvinkin positiivisesti psykologiseen terapiaan.
xxx/ellauri084.html on line 656: Ganserin oireyhtymäksi kutsutaan henkilön psykoottisina pitämien oireiden tarkoituksellista jäljittelyä. Ganserin oireyhtymä on häilyvä käsite; se saattaa kuvastaa mm. huomion tai hoidon halua.
xxx/ellauri126.html on line 734: Kognitiivisella psykoterapialla on vahva teoreettinen ja tieteellinen pohja. Psykoterapiamuodoista se on tieteellisesti tutkituin. Sen on todettu tehokkaaksi esimerkiksi masennuksen, mielialahäiriöiden (mm. kaksisuuntainen mielialahäiriö), ahdistuneisuushäiriön (muun muassa paniikkihäiriö, fobiat, pakko-oireinen häiriö ja traumaperäinen stressihäiriö), paniikkihäiriön, sosiaalisten pelkojen ja syömishäiriöiden[4] hoidossa. Myös muita psykosomaattisia ongelmia, päihderiippuvuutta, persoonallisuushäiriöitä ja skitsofreniaa on hoidettu lähestymistä käyttäen. Se estää myös oireiden uusiutumista, koska psykoterapiassa opitaan oireiden tunnistamista ja itsehoitokeinoja.
xxx/ellauri286.html on line 617: Itsemutkaisuus eli se, että omalla itsellään on monia erilaisia ​​ominaisuuksia, voi vähentää ilmeistä eroa todellisen minän ja halutun minäkuvan välillä. Ajatusten tukahduttaminen auttaa välittämään mitättömän ympäristön ja BPD-oireiden välistä suhdetta. Mitätöiviä ympäristöjä voivat olla kontekstit, joissa lapsen tunteita ja tarpeita laiminlyödään, pilkataan, hylätään tai lannistutaan, tai niihin voi sisältyä trauman ja pahoinpitelyn konteksteja. Emotionaalisesti herkkää tai impulsiivista lasta voi olla vaikea huoltaa, mikä pahentaa mitätöntä ympäristöä; kääntäen, mitätöiminen voi tehdä emotionaalisesti herkästä lapsesta reaktiivisemman ja ahdistuneemman. Tästä tulee tällänen noidankehä, joka ei ihan yhdellä tai kahdella bestsellerillä oikene.
10