ellauri161.html on line 125: Oli miten oli, Nyölén kirjoittaa kolminaisuudesta harvinaisen kummallisesti. Toisaalta hän puhuu Isän yhteydessä oikeaoppisen kielenkäytön mukaan Luojasta ja persoonasta, mutta sitten hän sanoo luonnontieteilijöiden viittaavan samaan asiaan "luonnonlaeillaan" (s. 87). Höpsistä, tuo on spinozalaista panteismiä, kz. albumia 158. Nyölén kuvaa näkemystään "lähinnä panenteismiksi", mutta joskus se kuulostaa jopa panteismilta, kun hän kirjoittaa: "Jumala on minulle yksi sanan 'maailma' merkityksistä." (s. 79) Joo silkkaa Spinozaahan tuo jo on. Aiemmin hän kuitenkin kirjoitti perimmäisestä mielestä, joka "on jo ennen maailman alkua ollut tosiasia täysin ihmisistä riippumatta" (s. 73-74). Ota tästä nyt sitten selvää.
ellauri161.html on line 133: Hän piirtelee karikatyyrikuvia taivaasta (joihin hän sisällyttää mm. "jälleennäkemisen riemun") ja sanoo oikeaoppisen kristityn tietävän, että kyse on kuvitelmista, sadusta, vertauskuvista, pakanoiden unelmista. Nyölénin argumentti on hautajaisliturgiasta: Kristus herättää sinut viimeisenä päivänä. "Ei ennen. Sitä ennen olemme kuoleman hallussa, sen panttivankeja. Kristus itse sen sijaan on mennyt meidän edellämme." (s. 94) Hmm nojaa. Samantekeväähän se lie kun on taju kankaalla, kylse heräämössä tuntuu ihan välittömältä vaikka olis ollut nukutettuna loput vuosimiljardit.
xxx/ellauri170.html on line 749: suuri osa gnostilaisuutta käsittelevästä aineistosta on tullut pitkään sitä arvostelleilta oikeaoppisen kristinuskon puolustajilta. Irenaeus kuvasi teoksessaan Harhaoppeja vastaan useita erilaisia toisen vuosisadan gnostilaisia koulukuntia halventavaan sävyyn ja usein sarkastisen yksityiskohtaisesti ja vertasi gnostilaisuutta kristinuskoon ensin mainitun tappioksi.
3