• T: Jewish Talmud, makes the "prologue" the first "saying" or "matter" and combines the prohibition on worshiping deities other than Yahweh with the prohibition on idolatry.

ellauri159.html on line 414:
• P: Philo, has an extensive homily on why the order is so important, with the prohibition on adultery "the greatest of the commands dealing with persons", followed by the prohibitions against stealing and then killing last.

ellauri159.html on line 415:
• L: Lutherans follow Luther's Large Catechism, which follows Augustine but subordinates the prohibition of images to the sovereignty of God in the First Commandment and uses the word order of Exodus 20:17 rather than Deuteronomy 5:21 for the ninth and tenth commandments.

ellauri159.html on line 417:
• A: Augustine follows the Talmud in combining verses 3–6, but omits the prologue as a commandment and divides the prohibition on coveting in two and following the word order of Deuteronomy 5:21 rather than Exodus 20:17.

ellauri159.html on line 418:
• C: Catechism of the Catholic Church, largely follows Augustine. Combines the Exodus language prohibiting images of God with the command to have no other gods but the Lord, as the first commandment. Changes "the sabbath" into "the lord's day". Divides Exodus 20:17, prohibiting covetousness, into two commandments.

Intohimo

Koko ajatus myydä izeään julkisesti netissä eniten tarjoavalle on huorahtava. Mutta sitähän kaupankäynti on, huoraamista. Yhden yön juttuja, I guess. Sotketaan parittelukumppalin hakuun halpaa kaupustelua, se on syyläinen talousliberaali idea. All good things have a number, isoäidillä on hintalappu niskassa. Mummi on punalaputettu tuote, past best before date. Helppohintaiset, iloiset, innokkaat ja intohimoiset ihmiset ovat deittimarkkinoilla hyvässä kurssissa. Hiljaiset ja halukkaat, ketterät ja kurvikkaat, sellaiset me haluaisimme.
ellauri350.html on line 421: Atticus taistelee luomisoppillaan myös sitä aristotelilaista näkemystä vastaan, jonka mukaan kaiken, mikä on syntynyt, on väistämättä tuhouduttava. What goes up must come down. Hän olettaa maailman alun, mutta ei maailman loppua. Luotuna ja muuttuvana maailma on luonnostaan ​​ohimenevä, mutta Demiurgin tahto estää sen hajoamisen. Luojalla on oltava kyky pelastaa luomuksensa tuholta. Muuten jumalallinen tahto olisi heikko ja puutteellinen ja siten jumalaton. Se olisi alisteinen luonnonlaille, joka määrää sen hetkellisyyden, mistä on tullut, ja syynä sitä huonompi. Se olisi ristiriidassa maailmanjärjestyksen hierarkkisen luonteen kanssa. Sitäpaizi sittenhän Atticuxellekin soisi loppuvihellys loppupeleissä! Se ei käy!
ellauri350.html on line 425: Atticus opettaa, että ihmisen kuolematon rationaalinen sielu (logikḗ psychḗ) on ymmärrettävä jumalallisen ja ei-rationaalisen sielun liittona. Hän pitää irrationaalista sielua alustana, jumalallista järjestysperiaatteena ja nousin kantajana. Lisäksi hän hyväksyy myös järjettömän, lyhytaikaisen elämänperiaatteen (álogos zōḗ). Hän identifioi tämän periaatteen Timeuksen sielun kuolevaisiin puoliin, jotka ovat intohimoisen halun lähde. Hänen näkökulmastaan ​​tämä irrationaalinen, järjetön osa ei ole sielun todellinen osa, vaan vain tilapäinen lisäys, jonka sielu saa kehossa oleskelunsa ajaksi ja joka tulee aineen "ilkeästä" sielusta ja palaa siihen ihmisen kuollessa. Alkiossa Atticus ilmeisesti olettaa animaation ja muodostumisen yksinomaan irrationaalisen elämän periaatteen kautta; alkio ei ole hänelle vielä ihminen, vaan siitä tulee sellainen vasta myöhemmin, kun rationaalinen sielu tulee sisään ulkopuolelta. Pahaa lääkettä! Sittenhän abortti olisi perusteltua! NOT THE PLAN!
ellauri350.html on line 456: Friedmanin tutkimuksista käy ilmi, että karisma, jota voi kutsua myös intohimoksi tai säteilyksi, on tarttuvaa. Tulosten mukaan ihmiset, jotka saivat korkeat pisteet säteilevyydestä, ilmaisivat itseään positiivisesti sekä kirjallisessa että suullisessa viestinnässä. Tämä tutkijoiden määrittelemä "positiivisuus" on innokkuutta, optimistisuutta ja merkittävyyttä. Positiiviset tunteet tarttuvart muihin kuin korona ja saavat heidänkin mielialansa kohenemaan. On sinänsä kiinnostavaa, ettei ole merkitystä, tapaammeko me karismaattisia ihmisiä oikeasti vai näemmekö me heidät filmiltä. Heidän tapansa välittää viesti on tehokas, ja he saavat muut toimimaan sen mukaisesti. Karismaattiset ihmiset koetaan positiivisuutensa ansiosta myös viehättävinä ja puoleensavetävinä. Heidän silmänsäkin säteilevät. Siksi heidän viestinsä menee tehokkaammin perille, ja työssä he saavat enemmän aikaan. Silloin kun emme kommunikoi tunteen tasolla (vältämme katsekontaktia, eleemme ovat jäykkiä). vaikutusmahdollisuutemme vähenevät huomattavasti, emmekä vakuuta. Vastedes ollaan kiltisti, juurexet yhdessä vakutti.
ellauri350.html on line 508: Kuvittele että olet tavannut tytön ja olette nussineet neljä kertaa joka deitillä, ja nyt hän ei vastaa viesteihisi enää. Mikä neuvoxi? Voisit kirjoittaa esim näin: Hej! Muistan että luit hauskoja populääripsykologisia juttuja joltain sivustolta. Voisitko jakaa linkin! Olen terapian tarpeessa ja muutenkin puutteessa, if you get what I mean. Onko pulmapäivät ohi? Vieläkö on maalarit talossa? Minusta on hienoa että käyn isäni kanssa huorissa kerran kuussa. On hienoa harrastaa ilotaloja! Mixikö päädyin niiden pariin? Käyn nussimassa kerran viikossa, se on ihanaa! Entäpä sinä jänisrukka? Jatkaisin mielelläni vazakkain. Tässä vielä varmemmaxi vakuudexi hauska gif:
ellauri350.html on line 513: Jos suhteisiin haluaa intohimoa, kannattaa työhön ja poliittiseen toimintaan suhtautua energisesti! Elämä on ihanaa-asenne on tarttuvaa! Mustasukkaisuudella ei pötki pitkälle. Parempi olla luotettava vanha kunnon Pät.
ellauri350.html on line 821: Motivaatiovalmentaja Anthony Robbins on sanonut ytimekkäästi: "intohimon määrä suhteessa on suoraan verrannollinen siedetyn epävarmuuden määrään: p = kU." Esther Perel kirjoittaa tästä kirjassaan Mating in Captivity. Harmonisessa intohimossa annetaan vapaasta tahdosta. Soveltava filosofi Alain Bottom kysyy kirjassaan: Why will you marry the wrong person? Mixet minua, olen vähiten väärä ihminen. Li Andersson on sellainen. Se ei takuulla pääse presidentixi samasta syystä kuin Bones ei pääse päälliköxi Jeffersonianissa. Termiitit kuten Jerry Cotton eivät pidä järkevyydestä, ne menee feromonit edellä. Ei kannata odotella sitä oikeaa. Huono presidentti lyhentää telomeerejä. Iloisilla on kivempaa, ne ovat iloisempia. Optimistin elämä on monin tavoin parempaa kuin pessimistin. Sen lasi on vielä puolitäysi kun pessimistin on jo puolityhjä. He ovat myös sosiaalisia ja pidettyjä (mixi?). Six koska ne luulevat että muutkin (paizi vihulaiset) ovat kivoja, ja että elämällä on joku tarkoitus. Jotain izeäkin suurempaa, tiimihenkeä. Ne toimivat snipereinä Kosovossa ja makaavat porukalla Arlingtonissa. Onni on maailman yleisvaluutta, niikö dollari. Ne jotka sanovat ettei rahalla saa onnea ovat köyhiä.
ellauri351.html on line 156: Jos ihminen on aggressioon kykenevä ja aluettaan puolustava laumaolio, jonka käyttäytymistä ohjaavat "ryhmäpaine, kunnian ja solidaarisuuden tunteet sekä oma ja läheisten hyvinvointi", ja jos ihmisessä on "potentiaalia vainoharhaiseen kokemiseen", on vaikea ennustaa, että kansamurhien aika olisi ohitse, kuten juutalaiset ovat juuri näyttämässä. Niiden todennäköisyys voi kuitenkin vähentyä, jos ymmärryksemme ja itseymmärryksemme johdateltavuudestamme, ryhmäytymisestä ja psykososiaalisista mekanismeista lisääntyy.
ellauri351.html on line 183: Hänen psykoanalyyttiset opettajansa ja työtoverinsa ovat olleet erittäin tärkeitä hänen ideoidensa kehittämiselle. Hänen teoreettisen taustansa on Freudin, Kleinin ja post-kleinilaisten tausta. Lisäksi Britton tuo mukanaan omat laajat kiinnostuksen kohteet, mukaan lukien filosofia, teologia, tiede ja erityisesti intohimo runoutta kohtaan, jota hän pitää hedelmällisenä ja kannustavana psykologisen ymmärryksen lähteenä. Luultavasti juuri runous inspiroi hänen omaperäisintä panoksensa: hänen psykoanalyyttistä ymmärrystä inspiraation juuresta, mielikuvituksesta.
ellauri351.html on line 636: Omassa silmässä ei ole hirsi vittu vaan malka, olki- tai tuohikatolla oleva harjalta räystäälle ulottuva katemateriaalin painona käytetty halkaistu kuusipuinen seiväs.
ellauri353.html on line 237: Kun elokuva julkaistiin, Silberman päätti ohittaa Cannesin festivaalit keskittyäkseen saadakseen sen ehdolle parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar- ehdokkaaksi, minkä se voitti, jolloin Buñuel ilmaisi halveksunnan prosessia kohtaan, joka perustui prosessiin. "2500 idiootin, mukaan lukien esimerkiksi studion apulaispukusuunnittelun" tuomio.
ellauri353.html on line 528: Mutta sitten vallankumous tuli, ja juutalaisten piti olla vapautettuja, tasa-arvoisia; maailma avautui yhtäkkiä heille. Mutta itse vallankumous ei voinut sietää juutalaisten tapoja, eroja, uskonnollisia tapoja, ja se toivoi puhdistavansa juutalaiset heidän juutalaisuudestaan. Ja usein he kohtelivat juutalaisia, assimiloituneita tai ei, kohtalokkaalla halveksunnalla, epäluulolla ja väkivallalla. Ja niin juutalaiset jäivät 1900-luvun suurten intohimojen keskelle ja lopulta he pakenivat - viisaat, nopeet, ne, jotka pystyivät.
ellauri353.html on line 529: Tämä novelli on tavallaan täydellinen sionistinen julistus: "Juutalaiset, se on ohi täällä Euroopassa. Pakene, kun voit. Nyt kuzuu Siion tahi jenkkilä."
ellauri355.html on line 39:

Viimeinen mohikaani

Tappojuttuja

ELÄMÄ JA TEOS

Kohinaa

xxx/ellauri084.html on line 753: Rémy valkkas ase ohimolla mieluummin jotain kurjaa kuin jotain vielä kurjempaa. Emmänyt oikeen nää miten se oli sen kummempi valinta kuin jenkkien valita kivan sijasta jotain vielä kivempää. Same difference. No jos maailmoja on vaan 1 ei tarvi valita. Maailma valizee sun puolesta, vaan 1 tavalla. Tää on taas sitä kyssäselkälegendaa. Kyllä Spinoza hakkaa sen toinen käsi selän takana.
xxx/ellauri085.html on line 283: For most of his career, Peterson maintained a clinical practice, seeing about 20 people a week. He has been active on social media, and in September 2016 he released a series of videos in which he criticized Bill C-16 which proposed to add "gender identity or expression" as a prohibited ground of discrimination under the Canadian Human Rights Act, and to similarly expand the definitions of promoting genocide and publicly inciting hatred in the hate speech laws in Canada.
xxx/ellauri085.html on line 622: Mut eihän se tietenkään ole pääasia. Tää oli Wallun oma tie-elokuva, sen pääsylippu jenkkikirjallisuudeen Hall of Fameen. Cheers-sarjan statisti huutaa äänettömästi saadaxeen äänen kuuluviin nimitähtien hahatuxen ja pälätyxen ohize. Nimitähdet vaientaa sen Heineken-otteella. Ripustaa kuin kinkun katonrajaan kuivumaan.
xxx/ellauri086.html on line 64: Pieru exyxissä. Se joka pieraisi viimexi oli Wagenknecht. Nuorena Wallu oli Pynchon fäni. Onnexi se meni ohize. Oli tää sentään sitä parempi.
xxx/ellauri086.html on line 260: Afganistan sijaizee huonossa paikassa, on aina sijainnut. Ois kannattanut länkkärien jättää ne rauhaan sinne vuohineen lumisille vuorille.
xxx/ellauri086.html on line 274: Buzkashi on hauska afganistanilainen hevosurheilulaji jossa kamppaillaan päättömän vuohenruhon siirtämisestä maalialueelle. Tavoitteena on saada vuohenruho izelle. Sääntönä on että vastustajaa ei saa purra vetää tukasta eikä käyttää aseita. Samanlaista peliä on myös koirilla. Ne saattaa purra mutta eivät käytä aseita. ⚽ on sama laji paizi ilman hevosia ja pelivälineenä käytettävä vuohi on suolistettu nyljetty ja parkkiintunut.
xxx/ellauri086.html on line 781: And each separate dying ember wrought its ghost upon the floor. kaminassa kekäleitä sohi nippu perkeleitä.
xxx/ellauri086.html on line 848: Of ‘Never—nevermore’.” "Meni jo" tai "ohi on".
xxx/ellauri087.html on line 756: Tosin trokarigringopahis (joka ei edes osaa espanjaa, vittuako se tekee Sonorassa) kuoli myös, samoinkuin sen koomikkopari joka varmaankin oli mestizi ellei suorastaan zambo. Ne oli tehneet useampiakin virheitä. Hiekkaan tukehtuivat kun I'itoh vimmastui. Pani jauhot suuhun jauhonaamalle ja virnuilijalle. Wiixivallu Sancho Panza käveli vaan myräkkään ja katosi. Kiltit intiaanit pelastuivat, ja vingut samaten. Tää oli hyvä ohjelma, täst mie piän. Kunnossa oli I'itohin teodikeaa. Hyvixille kävi hyvin ja pahixille huonosti.
xxx/ellauri087.html on line 760: 20. heinäkuuta 1923 Villa oli palaamassa ristiäisistä, kun hänen ohitseen ajoi auto, josta kuului: Viva Villa. Se oli sovittu merkki ja sillä hetkellä luoteja alkoi viuhua Villan kaaraa kohti. Villa kuoli lähes heti. Muut kuolleet olivat hänen autonkuljettajansa ja kaksi henkivartijaa. Yksi henkivartija pääsi pakoon ja kertoi ihmisille Pancho Villan kuolleen. Teosta vahvin epäilty on ollut Álvaro Obregón, joka oli tuolloin Meksikon presidenttinä, mutta murhaa ei ole virallisesti selvitetty. Mitäs turhia.
xxx/ellauri091.html on line 756: Erdogan on riisunut Turkin pois naistenmätkinnän vastaiselta liitolta, jonka aikanaan loi Istanbulin sopimus. Naistenmätkinnän vastustaminen vaarantaa avioliiton ja höllentää perheen naisten lepositeitä. Miesten ja naisten tasa-arvo on vastoin luontoa. Apinat ei ole mitään punaoravia saati sitten liitosellaisia joilla naarat ovat isompia. Ollaan luonnostaan dimorfisia lajina ja Allah on suonut miehelle karvaisemmat käsivarret ja kovemman pään. Me ollaan hopeaselkiä, ei täällä määrää mitkään ruohikkopalon sammuttajat. Erdogan ei enää välitä eurooppalaisista. Se on mieluummin vaikka ö-joukkueen kapteeni kuin a-joukkueen vaihtopenkillä.
xxx/ellauri091.html on line 940: Lauri-täti voi lopettaa nyt. Olen puhunut Jönsin kanssa puhelimessa. Asia on auki ainakin siihen, että syöpätarkastukseni 14.4. on ohi.
xxx/ellauri103.html on line 206: But this latest and little absurd no-no is part of a larger climate of super-sensitivity, giving rise to proliferating prohibitions supposedly in the interest of social justice that constrain fiction writers and prospectively makes our work impossible.
xxx/ellauri104.html on line 362: Kun tultiin joskus perheen kanssa autolla Kellokosken ohi me laulahdettiin takapenkillä Juise Leskisen sävelellä (tai no, sinnepäin) "Kellokoski here I come". Se nauratti Pirkkoa. Kun se selitti mixi, meitä nolotti. No sen jälkeen on meillä nähty näitä suljetuita osastoja: Lapinlahti, Hesperia, Harjavalta... Mä oon meidän pesueesta ainoa jota ei ole pantu vielä lepositeisiin, tai viety M3-sulkeisiin. Mun suuri hetki saattaa tulla Alzheimer-vaiheessa. Nää paasauxet ei kyllä lupaa hyvää...
xxx/ellauri104.html on line 929: Helpotus: Seuraavana päivänä opettaja katsoi paperia ja huusi ääni väristen: ’Nyt menen ilmiantamaan sinut poliisille. Katsotaan sitten, auttaako Jumalasi sinua!’ Tämän sanottuaan opettaja lähti koulun pihaan, hyppäsi pyöränsä satulaan ja polki tielle. Mutta hän ei päässyt pitkälle. Ajaessaan koulun portin ohi hän putosi yhtäkkiä pyöränsä päältä – hänen sydämensä pysähtyi ja hän kaatui kuolleena maahan. Lapset katselivat luokan ikkunasta ja näkivät tämän. He juoksivat ulos ja kerääntyivät järkyttyneinä opettajan ruumiin ympärille. Sitten yksi huusi kovalla äänellä ja toiset yhtyivät hänen huutoonsa: ’Jumala on ehdottomasti olemassa! Jumala on ehdottomasti olemassa!' Allah akbar! Allah akbar!”
xxx/ellauri113.html on line 394: tahi osoittanut aamuruskolle paikkansa, 10 (7) Se nauraa kaupungin kohinalle,
xxx/ellauri114.html on line 495: Kiitos hienosta blogista Armas-enosta. Hän oli ilman muuta särmikäs. Muistan hänet hyvin! On muistettava, että myös häneen sota jätti traumoja: Armas taisteli Raatteen tiellä ja oli niitä "ohiammuttuja". Suomalainen kansallisjuoma, viina, teki jossain vaiheessa tehtävänsä, mutta hän on ilman muuta niitä suuria suomalaisia! Terveisiä pohjoisesta, Ilmari Schepel. Armaksen siskonpoika ja Simon serkku.
xxx/ellauri114.html on line 602: Kuolleen meren kääröissä oli texti 1. tai 2. vs. ennen Krisua, jossa Melkisedek on jumala ja siitä käytetään nimityxiä "El" ja "Elohim", joita normixesti käytetään jumalasta. Amoriinien jumalat eli elohiim (pl.) fuusioitiin sittemmin tuulenpyörteeseen ja saatiin 1 jumala eli jehova. Textin mukaan Melkisedek julistaa sovituxen päivän ja sovittaa silloin ihmiset jotka on sille esivalittu. Se tuomizee myös kansoja. Mumslimit tuntee sen peitenimellä Kidr. Here's looking at you Kidr.
xxx/ellauri116.html on line 202: Äitiydestä tuli korkein ja haluttavin status naiselle, tai ainakin se aiemmin kexitty ja päätetty naisen primitiivinen velvollisuus ja myötäsyntyinen vaisto puettiin tällä kertaa romanttiseen tyllihörhelöön ja kuorrutettin intohimolla. Tää trendi alkoi valistuxesta ja jatkui erilaisten protestanttisten ja katolisten uudistusten myötä 1900-luvulle. Size saavutti huippunsa Freudin jutuissa. Äiti on vastuussa siitä tuleeko lapsista onnellisia ihmisiä. Syyllistäminen konseptina syntyi.
xxx/ellauri116.html on line 206: 2. maailmansota oli 1 harvoista ajanjaxoista, jolloin äitiys oli toissijasta ja naisia houkuteltiin töihin. Mut ei sekään johtunut muusta kuin että miehet oli sotimassa sodassa jonka ne oli aloittaneet ihan ize. Jonkun piti pyörittää maailmaa, siivota jälkiä. Sillä sekunnilla kun sota oli ohi, naiset sai mennä takas kotirouvailemaan. Ja taas alettiin äidinvaistosta ja hoivavietistä ja kiintymyssuhteista ja romantiikasta. Kaiken pitäis olla existentialismia, vapaiden valintojen tekoa vauvojen valintamyymälässä, ei mitään essentialismia. En kadu tänne tuloa, koska tää on vapaa maa. Täällä saa kirjoittaa, kirjoittaa, kirjoittaa.
xxx/ellauri116.html on line 243: Kasvitieteellisen puutarhan vieressä vanha ukko ulkoilutti kilpikonnaa. Se oli tuonut sen pienessä korissa jossa oli pehmusteena liila pyyhe. Molemmat seisoskeli siinä liikkumatta kun menin ohize. Iso vihreä kilpikonna hevoskastanjan juurella ja aurinkolippainen takkuparta lökäpöxy ukko kazomassa sitä kori käsivarrella.
xxx/ellauri116.html on line 245: Pieni kesäsiirtolamainen poikanen Vallilanlaaxon tekonurmikentällä huusi monta kertaa kärsimättömänä mustissa jalkapallotrikoissa: Kello on viittä yli 10! Harkkojen piti alkaa jo 5 minaa sitte! Jotkut nuoret harjoitteli hippodromilla jotain spurttia pareittain iso kumilenkki välissä, toinen juoxi eteenpäin minkä jaxoi ja toinen jarrutteli täysiä. Kuinka onnellinen olenkaan, etten ole lapsi nuori enkä vanhus jonka pitää kexiä kaupungissa ajankulua. Kilpikonnan talutusta, jalkapalloa tai kumilenkkejä. Hizi kylmä oon hyväosainen! Eipä ole valittamista, eipä kerrassaan! Vähän lonkkaa juili kävellessä siitä ohize.
xxx/ellauri116.html on line 355: Teresita är en nyckelperson som gör att Cuéllar omprövar sitt liv. Men hon söker inte efter en annorlunda pojke, och bryr sig heller aldrig om att ta reda på orsaken till det märkliga beteendet hos sin vän. Tuskinpa se kuohilaasta olis järin kostunut.
xxx/ellauri120.html on line 180: VTV:lle Yli-Viikari palkattiin johdon asiantuntijaksi kesällä 2007, kun hänen määräaikainen sijaisuutensa valtiovarainministeriössä oli päättymässä. VTV:lle perustettiin johdon asiantuntijan virka, johon Yli-Viikari nousi kokeneemman hakijan ohi muun muassa virassa vaaditun ranskan kielitaitonsa ansiosta. Pöystinkin puoliso on ranskalainen ja perheet tapaavat usein viinin ja jouluhalon merkeissä.
xxx/ellauri120.html on line 249: Valiokunta kiinnittää tarkastusviraston huomiota siihen, että sisäisellä ohjeistuksella ei tule ohittaa talousarviolain mukaisia yleisiä periaatteita, jotka säätelevät toimintamäärärahan käyttöä. Tätä periaatetta tulee noudattaa myös muualla valtionhallinnossa. Valiokunta kehottaa virastoa tarkistamaan ohjeistustaan ja toimintatapojaan vastaamaan talousarviolain periaatteita.
xxx/ellauri121.html on line 169: Vaikka sota oli ohi, ihmiset olivat yhä kuin sotatilassa. Tunnelma oli rauhaton ja arvaamaton. Viina virtasi, ja sotilaat kantoivat aseita. Viipurin apteekit oli ryöstetty, ja Seurahuoneellekin oli kannettu 25 litran saavillinen pirtua.
xxx/ellauri121.html on line 261: Marttinen sanoo, että hänen vaarinsa isänmaallinen eetos jatkuu hänessäkin, mutta eri tavalla: hänen intohimonsa on Suomen luonnon ja sen virkistyskäytön puolustaminen. Hän kertoo, että isoisä rakasti luontoa. Toivo Kuula samoili paljon luonnossa, mutusteli kasveja ja eläimiä ja harrasti kalastusta ja metsästystä. Kesken jäänyt Jupiter-sinfonia kertoi tähtitieteen harrastuksesta.
xxx/ellauri121.html on line 285: Mä en menestynyt, mutta silti sentään ohi on, onnexi!
xxx/ellauri121.html on line 329: She was flat and wore hush puppies. She looked like an artist as a young man. Se on 5"4' pitkä eli Seijan pituinen. Afro hair was prohibited on negroes those days. On her it was tolerated grudgingly.
xxx/ellauri122.html on line 750: Näin siis harppisaku Roope Itä-Saxan hiiliavolouhoxista vuonna 1979. Suomalainen Fortum sazaa saxalaiseen hiileen vielä 2020-luvulla. Vitun isohiilijalat apinat.
xxx/ellauri123.html on line 408: lähtien olen ollut naurettava ja olisin varmasta saanut alemmuuskomplekseja, jos vanhempani eivät olisi tukeneet minua; he uskoivat minuun, he maksoivat tukiopetustunteja, että pääsin koulujen läpi. Ihme kyllä, lääketieteen opiskelut sujuivat sitten erinomaisesti – elämäni lensi nopeasti ja mukavasti ohi, tai melkein ohi; olenhan jo melkein 80-vuotias. Varsinainen ihmisen luonne ei muutu, vaikka elämä tarjoaa kaikenlaisia huippuhetkiä ja myös aallonpohjia. Niin minun luonteeni on sama nytkin ja tiedän, että olen edelleen naurettava ihminen. Se ei haittaa minua, nauran hereästi mukana, onhan se totta.
xxx/ellauri123.html on line 861: painon ja kuvaamattoman intohimon piilossa
xxx/ellauri124.html on line 291: Vuohi eli goat tarkoittaa Greatest Of All Time eli mahtava, todella lahjakas. Kyllä, tää on vaan amerikanenglantia niinkuin muukin Z-sukupolven sälä. Toivottavasti joku ö-sukupolvi palaa takas vanhan maailman kieliin ja kulttuuriin. Alles amerikanische hängt mir zum Hals heraus.
xxx/ellauri126.html on line 215: Sitten itse kirjailijasta sen verran, että hänen puheistaan sai sellaisen käsityksen, että narsismi on kuin jokin ohimenevä tila tai sairaus, josta voi parantua, kunhan vaan uhri ja narsisti menevät yhdessä, käsi kädessä terapiaan juttelemaan suhteensa kipupisteistä. Mitä shaibaa! Haastattelussa esitetyt ajatukset tuntuivat muutenkin melko kotikutoisilta ja suorastaan lapsekkailta - tosin vitutuskäyräni ovat jo niin korkealla, että näen varmaan kaikkien nk. kokemusasiantuntijoiden jutuissa pelkkää punaista. On näet tässä vuosien saatossa kadonnu harhaluulot sen suhteen, että narsisti muuttuu, kunhan saa ymmärrystä ja kunhan sille selitetään, ettei noin saiS tehdä. Siis ihmisethän ei juurikaan muutu, ja narsisti viimeisenä. Kaiken lisäksi osa nk. narsisteista on todellisuudessa psykopaatteja eli heidän aivonsa ovat joko vaurioituneet tai siellä koskaan mitään tunnekeskusta ole ollutkaan eli he eivät voi muuttua.
xxx/ellauri126.html on line 672: Kehon eri puolilla sijaitsevat sexiväylät (ei, en tarkoita nyt niitä reikiä, vaan korvat, kaula jalat ja selkäranka) energisoituvat. Saamme yhteiseen leikittelyymme näin henkistä ulottuvuutta ruumiillisen jatkoxi. Tule tänne emme pelkää, vaikka antaisimme sulle energistä selkää. Narsismista taipunut tiedostaa rakastelunkin aikana, kuinka ohikiitävä hetki elämä loppujen lopuksi onkaan, ja kuinka merkityksetöntä kaikki on paizi tämä ruiskaus.
xxx/ellauri127.html on line 270: ohi.jpg" height="200px" />
xxx/ellauri127.html on line 564: And from this chasm, with ceaseless turmoil seething, Ja tähän rotkoon kovasti kohisten,
xxx/ellauri127.html on line 565: As if this earth in fast thick pants were breathing, Ikäänkuin paxut päällihousut tohisten,
xxx/ellauri127.html on line 629: Coleridge oli kuin Humbert Humbert yxinäinen kovaonninen, jonka huudon hukutti mustan ajan kohina ruskeaan tuuleensa (s. 288).
xxx/ellauri127.html on line 856: Kun Keats oli heinäkuussa kävelyretkellä Mullin saarella, hän kylmettyi pahasti. Elokuussa Brown kirjoittaa, että hänen ystäväsä oli ”niin heikko ja kuumeinen, ettei jaksanut jatkaa matkaa". Keuhkotauti tunnistettiin erilliseksi taudiksi vasta 1820, ja tautiin liittyi ikävä leima, joka usein yhdistettiin heikkouteen, tukahdutettuun seksuaaliseen intohimoon ja masturbointiin.
xxx/ellauri128.html on line 95: R. intohimossa on hämmästyttävintä mieletön muutos äijän päässä.StendhalMFUCK!
xxx/ellauri128.html on line 153: Walter "Savage" Landor (1775–1864) oli englantilainen kirjailija. Hän oli niin kiivasluontoinen että hänet erotettiin sekä Rugbyn koulusta että myöhemmin Oxfordin yliopistosta. Hän siirtyi Lontooseen, missä hän julkaisi englannin ja latinan kielellä ensimmäiset runoelmansa. Landorin ensimmäinen laajahko runoteos oli Gebir (1798). Tässä, kuten Landorin myöhemmissäkin runoissa, huomaa järvikoulun ja varsinkin Byronin ällöömän Robert Southeyn vaikutusta. Landorin draamat Count Julian (1811), Andrea of Hungary ja Giovanni of Naples (1839) eivät menestyneet näyttämöllä, ne olivatkin aivan paskoja. Landor eli ahtaissa taloudellisissa oloissa enimmäkseen Walesissa vuoteen 1805, jolloin hän isänsä kuoltua peri kokonaisen omaisuuden. Hän lähti 1808 Espanjaan taistelemaan ranskalaisia vastaan, värväsi omilla varoillaan soturijoukon ja joutui siksi taas taloudelliseen ahdinkoon. Hän siirtyi 1815 Italiaan, missä hän asui 20 vuotta, loppuiällään taloudellisten huolien rasittamana, joihin hän ilman Robert Browningin apua olisi sortunut. Samoin kuin lordi Byron ja Leigh Hunt, myös Landor oli intohimoinen vapauden (= britti-imperialismin) rakastaja, ja vapauden asialle hän oli valmis uhraamaan omaisuutensa. Landorin pääteos on Imaginary conversations of imaginary literary men and statesmen, jonka kaksi edellistä osaa ilmestyivät 1824 ja kolme jälkimmäistä 1829. Teos on täynnä tekosyvällisiä ajatuksia esitettynä kauniilla, dramaattisesti voimakkaalla, joskaan ei aina helposti tajuttavalla proosatyylillä. Eeva Kilpi on suomentanut osittain runon "On his seventy-fifth birthday" julkaisuun Tätä runoa en unohda. Pertti Niemisen suomentama runo "En käynyt kiistaan, hillizin izeni" on julkaistu kokoelmassa Kuu kultainen terälehti.
xxx/ellauri128.html on line 301: Ota lepo rakkauden ruohikolla apina.Eeva KilpiFFUCK!
xxx/ellauri130.html on line 186: Pelastajan pitää kylvää paniikkia. Pelastettavan pitää uskoa olevansa vuohia.Julien BendaMKILL!
xxx/ellauri130.html on line 373: Kaikki menee ohi, myöskin aika.Noël CowardMKILL!
xxx/ellauri130.html on line 441: Asia on aivan sama kuin jos joku rakastuisi ohilentävään varpuseen.Marcus AureliusMKILL!
xxx/ellauri130.html on line 490: Vaikka olemmekin ohikulkijoita, olemme kuitenkin kulkijoita, joita ilman kukaan ei pääsisi kulkemaan, kaikki seisoxisisvat vai risteyxissä.Salomaa, Tuusulan kansanopiston vuosikirja 1925.MKILL!0
xxx/ellauri130.html on line 744: Aikani on ohi, olen loppu. Minä kuolen.Bernard Shaw, v.s.MKILL!
xxx/ellauri130.html on line 770: Toinen keskustelua aiheuttanut teema liittyy Camille Claudelin kolmikymmenvuotiseen sairaalajaksoon, vuodesta 1913 vuoteen 1943, jolloin sisar lopulta menehtyi. Sekä osa lahjakasta taiteilijaa hoitaneista lääkäreistä että tapausta myöhemmin selvittäneet tahot ovat kyseenalaistaneet suljetun psykiatrisen hoidon välttämättömyyden. Perheen kanta ratkaisi Camillen kohtalon. Sisareen syvän intohimoisesti kiintyneen, mutta hänen elämänvalintansa ongelmallisiksi kokeneen Paulin osuutta päätökseen pidetään keskeisenä.
xxx/ellauri137.html on line 108: Rantalan ohikusexitulla vessan seinällä retriitin ohjelmaa on kiitelty vuolaasti. Mukaan mahtui yksi kriittinenkin kommentti. Siihen Rantala vastasi:”Ei kenenkään olekkaan pakko osallistua. Jokainen voi valita kenen taskuun tuikkaa rahansa, omaansa vaiko mun. Se tässä on hyvä puoli :) Suosittelen kuitenkin lukemaan kirjani Masennuxen biologia. :) ja sen jatko-osan "Biologin masennusta" :(.” Haista, haista haista, seinää vessan... Haista home, Markus Rantala, sanois Pirkko Hiekkala. Ellei suorastaan haista pee.
xxx/ellauri137.html on line 118: Hän ajattelee asian näin: tasa-arvo on tehnyt ihmisistä stressaantuneita ja keskivartalolihavia, minkä vuoksi sukupuolihormonit ovat vajettuneet. Naisilla on laskenut lasten haluamiseen liittyvä estrogeeni, miehillä taas seksihaluihin vaikuttava testosteroni. Naiset ovat nykyään miesmäisempiä, miehet naismaisempia. Kumpaakaan sukupuolta ei kiinnosta lasten tekeminen yhtä paljon kuin ennen. Montakos lasta on pikku Markulla? Montakos on Kärkkäisen Katalla? Kata ei ole keskivartalolihava. Sen hurlumheihin olisi helppo ulettua lyhkäsemmälläkin kollilla. Sixi ärsyttää, että biologi on kokonaan ohitettu siinä rikollisessa keskustelussa”, Rantala sanoo. Jauhopukin toukka eli jauhomato on myös yleisin matelijoiden ja häkkilintujen ruokana käytetty hyönteinen. Ehkä Markun toukat on jo menneet häkkilinnuille.
xxx/ellauri137.html on line 128: Ette ehkä tiedäkään, olen intohimoinen ympäristön lähihoitaja. Helppoa kuin heinänteko, teen risusavottaa ja kerään kumisuojaimia maastosta. Siinä hommassa mulla on päällä yhden Danin puolivillainen musta vyö. Se unohtui Turun viileään kadetraaliin yhdellä meidän yhteisellä keikalla.
xxx/ellauri139.html on line 366: He passeth by; and his weak spirit fails Ne se ohittaa, ja melkein kompastuu,
xxx/ellauri139.html on line 419: Came many a tiptoe, amorous cavalier, Ja 1/2-veteisellä maalin ohi tökkivät,
xxx/ellauri149.html on line 62: Wishin vaikeudet eivät suinkaan ole vielä ohi. TechCrunch kertoo, että useat ranskalaisministerit ovat vaatineet yksissä tuumin, että Wish poistettaisiin niin hakukoneista kuin sovelluskaupoistakin.
xxx/ellauri149.html on line 264: Istuimme Bulevardin Ekbergillä haistellen samppanjakorkkeja, kun kysyin ohimennen käänteentekeväksi osoittautuneen kysymyksen: ”Jos Pafos-seminaari kuuluisi johonkin laajempaan tuotekategoriaan niin mikä sen nimi voisi olla?”. Kahvikupin jatkaessa matkaansa ääntä kohti Esa ehti mukeltaen vastata: ‘’Eikö Pafos ole vähän kuin Aivot narikkaan? Sprache im Urlaub?’’.
xxx/ellauri154.html on line 260: –sanoi Auguste Rodin ohimennen trotuaarin kantilta –
xxx/ellauri157.html on line 199: Itchelen kysymys on väärin asetettu: Mixi ei? Aistinvaraiset elukat syö ja väistelevät toisiaan. Pedosta se tuntuu tosi hyvältä, saalista se voi kyllä vähän kirpasta. Jonsei kirpasisi, saalis ei ymmärtäisi juosta karkuun. Siinä se. Sattuminen viivästyttää kuolemista. Elukat optimoituvat välttämään molempia, siinä koko juttu. Jos ne eivät optimoisi, ei niitä olisi, joku optimisti olisi jo syönyt ne. Ja tätä simppeliä maailman menoa rupee sitten joku ohimokiharainen laiha hederpoika suremaan. Sillä on ollut liian hyvät oltavat. Se on liian kauan syönyt muita esim kanoja tulematta syödyxi, että sen mielestä asiassa on jotain epäreilua. Ei ole. Kaikki muut elukat ottaa tän vaan annettuna eikä lähde sitä turhaan problematisoimaan. Tekevät vain parhaansa ja kazovat mihin se riittää. Se on apinalla ahneutta vittu, ja narsismia, sitäse on eikä mitään muuta. Ravintoketjun johtavana petona se on tottunut aina voittamaan.
xxx/ellauri165.html on line 431: Lyyra Häpykieli (Silvertongue l. Bonaqua) on kuin Pirkka-Pekka Petelius nuorena. His Masters Voice-sarjan juoni muistuttaa muumipeliä. Tässäkin täytyy kerätä erilaisia esineitä ja palata muumitaloon lopuxi. Kolme kiveä tai kaksi raakunkuorta ja muumitalon avain. Lyyran ja Willin on paras pitää genitaalit housuissa toistaisexi ettei ankeuttajat nappaa niitä. Sinänsä hauska ajatus että synti on siitepölyä joka alkaa vaivata samaan aikaan kuin menstruaatio ja polluutio. Kaikista hauskimmat ovat Inarinjärven noidat ("me puhumme suomea"). Nunnuka-nunnuka lailaalaa. Kaisa ja Sirkka-täti, Hilja Serafia Pylkkänen. Pidän tästä enemmän kuin Games of Thronesista. Molemmat on teeveepelejä, mutta tää on tarkoitettu Kallelle ja alle 12-vuotiaille jotka eivät saa yxin käyttää tissiä, kun taas se on puberteetin ohittaneille häpykarvoittuneille nuorille kaikkine verisine yxityiskohtineen. Tässä on panohommat vasta suunnitelman tasolla, siinä vähän näytetäänkin FUCK! FUCK! touhua. Vaikka kyllä se jää nykymeisingillä liiankin tuttuna paljon hauskemman ja vaikeammin kotona kokeiltavan KILL! KILL! teeman jalkoihin. Mixeivät nuoret väännä pahan lakukepin käärmeeltä niskoja nurin niin että sille tulee paisuvaisen murtuma!
xxx/ellauri166.html on line 371: At that time Yahusha, full of joy through Ruch Ah Qudsh, said, "I praise you, Father, Alahym (Elohim) of heaven and earth, because you have hidden these things from the wise and learned, and revealed them to his chosen children. Yes, father, for this was your good pleasure." Luke 10:21
xxx/ellauri167.html on line 270: Menimme kioskin ohi jonka seinässä julisteessa luki suurilla jiddisin kirjaimilla 'Hänen vaimonsa puoliso, amerikkalainen operetti'. Isä pysähtyi.
xxx/ellauri167.html on line 278: Kuljimme pitkään puhumatta. Olimme tulleet Nalewki-kadulle ja kulkeneet Dluga-kadun vankilan ohi, Arsenaalin, kuten sitä kutsuttiin. Vankilan edessä rangaistustaan suorittavat puhdistivat katuojia ja aseistetut vartijat valvoivat heitä. Vankien iho oli keltainen, heidän pukunsa oli kellanharmaa ja vankilan seinissäkin toistui sama likaisen tympeä väri. Eräs vanki nojasi harjaansa ja katseli isää ja minua puolittain huvittuneena omia aikojaan, silmät kahtena hymyilevänä viiruna. Ajattelin että tuo ei ollut elävä ihminen vaan ruumis joka oli hautaamisen sijasta heitetty vankilaan ja nauroi nyt tätä elävien tekemää erehdystä.
xxx/ellauri168.html on line 139: perque caput Remuli venit et cava tempora ferro suoraan Hemmelin pään läpi nappasi ohimolohkooon.
xxx/ellauri168.html on line 397: 51,5 minuuttia -- Pelottavat dinosaurukset (määritellään myöhemmin lohikäärmeiksi) suojelevat soita. Suot rakennetaan sisäisiin maailmoihin, jotenn tästä on paljon apua. Demoneita ja sivupersoonia kuten Dameon asetetaan vartijoiksi.
xxx/ellauri168.html on line 448: 105,5 minuuttia -- Kolme kaunista lady-demonia alkaa tanssia kehässä, äkkiä kaikki nämä demonit ottavat luciferilaisen muotonsa, yhdestä tulee vuohi.
xxx/ellauri169.html on line 112: Falwell koki uskonnollisen kääntymyksen vuonna 1952 ja opiskeltuaan Baptist Bible Collegessa Springfieldissä hän palasi Lynchburgiin ja perusti oman kirkkonsa: Thomas Road Baptist Churchin. Pian kirkon avaamisen jälkeen Falwell aloitti viikoittaisen puolen tunnin radio-ohjelman ja vain kuuden kuukauden kuluttua Old-Time Gospel Hour lähetettiin ensi kertaa televisiosta. Falwellin seurakunta kasvoi tasaisesti ja sen ympärille perustettiin pian alkoholistiasuntola, kristillinen kesäakatemia ja leirikeskus. Vuonna 1971 Old-Time Gospel Hour pääsi kansalliseen levitykseen. Falwell määritteli itsensä alun perin fundamentalistiksi ja perusti jopa julkaisun tämän nimityksen alla. Myöhemmin hän kannattajineen näki paremmaksi kutsua itseään moraaliseksi johtajaksi kuin fundamentalistiksi. Kaverit näät menivät oikealta ohi.
xxx/ellauri169.html on line 303: Kyllä, vastaa Esko Kivikoski huolestuneiden kansalaisten kyselyihin. Kyllä, on totta että NASA kykenee seuraamaan ihmisiä jos he tietävät henkilön biosähköisen kentän yksilölliset YRMF-aallot (esiinmanattu potentiaali EEG:stä, 30-50Hz, 5 milliwatin vaihteluväli). Jokaisella ihmisellä on yksilöllinen lähetystaajuus, kuten sormenjälki. Tämä tarkoittaa sitä että NASA voi seurata telkkarista jokaista. Ja kyllä, on totta että NASA:n RNM-systeemi ( - etsitkö yleistä kohteen RNM määritystä? RNM tarkoittaa Republikaanien kohinaa-kone. Olemme ylpeitä voidessamme sanoa näin - ) lähettää YRMF-aivostimulaatiosignaaleja jotka voivat luoda visuaalisia kuvia, kuuluisuuskynnyksen alapuolella olevia hajaääniä, sekä lähes oikeilta kuulostavia ääniä ja ajatuksia ihmisten mieliin.
xxx/ellauri169.html on line 424: Sitten törmäsin haastatteluun jossa oli näkyvästi Ed (erektiohäiriöiden tutkija), jossa hän sanoi et hän voi "suorittaa" jopa 2 tunnin ajan. Jotakin sellaista, jota olen kiinnostunut, ajattelin! Hänen salaisuus on, kun hän käyttää erityisiä luonnon uuttoja - kiimainen vuohi, wild yam, Corean ginsengjuuri, lycorice juurineen ja aktiivisuuden puuta, oyster shell otteet - kaikki tämä harmitonta herbal pilleriä, jonka voit ostaa lähikaupasta ilman reseptiä. Tämä monimutkainen herbal medicine tehostaa sukupuolihormonien tuotantoa ja antaa hänelle, kuten miespuoliset kollegansa todistaa, stiffien jota kahdehtii 18 vuotias kestävyyden-pornosivulla -tähti.
xxx/ellauri170.html on line 796: Auringon ja kuun levyn luvut. Ja auringon levyke oli suuri lohikäärme, jonka häntä oli hänen suussaan ja joka saavutti seitsemän vasemmiston voimaa ja jonka neljä voimaa valkoisten hevosten muodossa piirsi.
xxx/ellauri170.html on line 797: Ja kuun pohjalla oli sellainen alus, jota mies ja naaraslohikäärme ohjasivat ja kaksi valkoista härkää veti. Tytön hahmo oli kuun perässä, joka ohjasi lohikäärmeitä, jotka ryöstivät valon rehtoreilta. Ja sen kokassa oli kissannaama. Ja koko maailma, vuoret ja meret pakenivat yhdessä länteen vasemmalle. Olisittepa olleet mukana! Unohtumaton näky.
xxx/ellauri170.html on line 825: "Mutta samantien kun he lakkaavat sortamasta ja rajoittavasta ja palaavat Valon valtiovarainministeriön alueille, on ohi, että jos he pääsevät keskitien alueille, Zorokothora Melchisedec ronttaa pois valoista ja johdattaa heidät vittuun. Keskimmäisten portti ja johdattaa heidät Valon valtiovarainministeriöön, ja että Yew vetäytyy oikeiston alueille."
xxx/ellauri170.html on line 829: Paraplēxin siveet. "Tuolloin tämä auktoriteetti, jonka nimi oli Paraplēx, yhdessä hänen alaisuudessaan seisovien demonien kanssa, karistaa väkivaltaisen intohimoisten, kiroajien ja herjaajien sielut ja lähettää heidät pimeän savun läpi ja tuhoaa heidät pahan tulen kautta, jotta ne alkavat purkautua ja hajota. He viettävät 133 vuotta ja yhdeksän kuukautta alueidensa kurituksissa, samalla kun hän piinaa heitä pahuutensa tulessa."
xxx/ellauri170.html on line 831: "Se menee ohi kaikkien näiden aikojen jälkeen, kun pallo kääntyy ja pieni Sabaōth, Zeus, tulee ensimmäiseen pallon æoneihin, jota maailmassa kutsutaan Boubastiksen Ramiksi, eli Aphroditēlle; [ja] kun hän [Boubastis] tulee pallon seitsemänteen taloon, eli tasapainoon, sitten oikeiston ja vasemmiston verhot vetäytyvät syrjään, ja siellä katsoo oikeiston korkeudesta suuri Sabaōth [Iso Pekka], Hyvä; ja koko maailma ja koko pallo [huolestuvat] ennen kuin hän on katsonut eteenpäin. Ja hän katsoo paraplēxin alueita, jotta hänen alueensa voivat hajota ja hukkua. Ja kaikki sielut, jotka ovat hänen kurituksissaan, kuljetetaan ja heitetään takaisin palloon uudelleen, koska ne ovat pilalla Paraplēxin kurituksissa."
xxx/ellauri170.html on line 861: "Sen jälkeen he johdattavat hänet alas kaaos ennen Jaldabaōthia ja hänen 49 demoniaan, ja jokainen hänen demoneistaan kostaa häntä vielä 11 vuotta. Sen jälkeen he johdattavat hänet ulompaan pimeyteen siihen päivään asti, jolloin suuri viivoitin lohikäärmeen kasvoilla. jotka ympäröivät pimeyttä, tuomitaan. Ja se sielu jäätyy, tuhoutuu ja hajosi. Tämä on jumalanpilkkajaan siveys."
xxx/ellauri170.html on line 880: Mead began studying mathematics at St John's College, Cambridge. Suddenly shifting his education towards the study of Classics, he gained much knowledge of Greek and Latin (but no Coptic). In 1884 he completed a BA degree; in the same year he became a public school master. He received an MA degree in 1926. While still at Cambridge University Mead read Esoteric Buddhism (1883) by Alfred Percy Sinnett. This comprehensive theosophical account of the Eastern religion prompted Mead to contact two theosophists in London named Bertam Keightly and Mohini Chatterji, which eventually led him to join Helena Petrovna Blavatsky's Theosophical Society in 1884.
xxx/ellauri173.html on line 75: Sääli ettei Alva ollut paikalla 6200v sitten äänittämässä Fiat Luxin käynnistysääniä eikä Lilithin turhaa läähätystä Aatamin alla. Eikä Eevan leivontaa, these are a cinch. Eritis sicut dii eli ruikitte pian lisää luotuja niinkuin mä. Enfin le sombre quolibet d’Elohim : Voici Adam devenu comme l’un de nous :(. Ja vielä discordianismin À la plus belle !… Ja Quos ego, sanat neitsyt Virgiluksen Aeneidissä, jonka Neptunus, Rooman meren jumala, lausuu tottelemattomille ja kapinallisille tuulille. Virgiluksen lause on esimerkki aposiopesis-nimisestä puhehahmosta. Vittu siinäkin on kans yx paska.
xxx/ellauri173.html on line 354: Mutta ei! hyvin tyhmä nainen oli eksynyt tähän ihmeelliseen ruumiiseen, - se ei kuulunut hänelle. "Se on erittäin liiallinen olettamus", vastasi Edison; kuitenkin lähes kaikki naiset, ― vaikka he ovat kauniita, mikä menee heistä nopeasti ohi - herättävät samanlaisia tuntemuksia, Mutta pian he ovat yhtä rumia kuin tyhmiäkin.
xxx/ellauri173.html on line 387: Tää on siis koe. Jos tästä sielun kurjuudesta huolimatta, jonka kurjuutta teeskentelen ilman myönnytyksiä tai sääliä, hän kuitenkin jatkaa edelleen ja haluaa mut rakastajattarexi, niin hän ei ole arvokkaampi minulle kuin joku toinen, enkä edusta hänen intohimolleen muuta kuin sitä yhtä paikkaa, vain summaa nautinnoista, juomaa, joka on samanlainen kuin skottiviski; notta lopulta hän nauraisi todellisuudelleni, jos hän voisi aistia sen.
xxx/ellauri173.html on line 400: Mutta minun on myönnettävä, että kauneuden siteet ovat vahvoja ja synkkiä. En ollut tietoinen heidän luontaisesta voimastaan, kun kimeerani huijaamana uskalsin työntyä kupupää edellä tähän intohimoon. Olin jo tullut hiänen lihaan pipu edellä tyyliin Sarrja! Sarrja! Laukaus! Laukaus! kuin Phil Roth maxapalaan, kun ikuisesti pettyneenä halusin ravistaa sen kuivaxi, mutta heräsin, vähän kuin Gulliver Lilliputissa, kassit monta miljoonaa siimahäntää keventyneinä.
xxx/ellauri173.html on line 723: ― Millaista typeryyttä hänellä on arkielämässä? kysyi Edison. "Häneen on tarttunut ", vastasi lordi Ewald, "se niin sanottu negatiivinen, naurettava järki, joka yksinkertaisesti rajaa kaiken ja jonka havainnot liittyvät vain merkityksettömiin arkipäiväisyyxiin, joiden intohimoiset kannattajat painokkaasti kutsuvat asioita "jalat maassa" nimellä. Ikään kuin nämä tylsät asiat, jotka olisi sovittava mahdollisimman hiljaa, imisivät tässä vaiheessa kaikki huolet todellisten elävien keskuudessa!
xxx/ellauri173.html on line 770: Omatuntoni turhaan huutaa minulle, että se haluis prostituoidun sydämen. Tämän ensimmäisen rakkauden minussa inspiroimat erittäin ratkaisevat pohdiskelut vieraantuivat suuresti kaikista naisista ja johtivat minut parantumattomimpaan pernaan. Aluksi kiihkeä intohimoni tämän naisen linjoja, ääntä, hajuvettä ja ulkoista viehätystä kohtaan muuttui absoluuttiseksi platonismiksi. Hänen moraalinen olemuksensa jäädytti aistini ikuisiksi ajoiksi: niistä tuli puhtaasti mietiskeleviä. Jos näkisin hänessä rakastajattaren, se etoisi minua tänään! Yhden ainoan kerran elämässäni (siellä Louvressa) tunsin sen turpoavan. Taino, ehkä vähän useamminkin. Silti vittu!
xxx/ellauri173.html on line 781: Varustan tämän Varjon kaikilla tarinankertoja Hoffmannin Antonian lauluilla, Edgard Poën Ligéiasin intohimoisilla mystisyyksillä ja voimakkaan muusikon Wagnerin Venuksen kiihkeillä viettelyillä! Lopuksi, lunastaakseni olemuksesi, väitän pystyväni - ja todistamaan teille etukäteen jälleen kerran, että positiivisesti voin - tuoda esiin nykyisen ihmistieteen lieteestä olennon, joka on tehty meidän kuvaksemme, ja joka tulee olemaan meille, mitä me olemme Jumalalle. Eli miellyttävä panopuu, yhtä säveä kuin Ruth.
xxx/ellauri173.html on line 927: ― Riittää, kun huomaa tarkata katsetta, jolla moderni nainen kääntyy ympärilleen, katsoo ohikulkijattaren pukua, niin on siitä ikuisesti vakuuttunut. ”Koska hänessä, intohimoisesta näkökulmasta katsottuna, turhuuksien turhuus hallitsee tai tikistää parempia motiiveja ja koska rakastus on (kaikista vastalauseista huolimatta) hänelle lähes aina vain toissijaista. Olla vain suositeltavampi, se on kaikki mitä hän haluaa. Tämä on tämän sfinksin ainut sana. Valize minut, arvaa tai syön sinut. Tästä syystä jokainen meidän sivistynyt kaunottaremme, harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta, aina jossain määrin halveksii häntä, joka rakastaa hiäntä, koska jälkimmäinen on jo yksin syyllinen siihen korvaamattomaan rikokseen, ettei hän enää vertaa hiäntä muihin. Nuuskii vaan muita hameenalusia. Kun taas Don Juan ja Casanova, Byron, Goethe, Bellow, Roth - no riittäköön tästä aiheesta. You get the point.
xxx/ellauri173.html on line 934: Kuinka voimme unohtaa niiden sykkimisen tällä tähtipilkulla, joka on kadonnut syvyyden näpeimpään pisteeseen taulun yläreunassa, jossa ei ole pankkeja, - tällä näkymättömällä jäähtyneellä atomilla - niin monia rakkauden ylivertaisen maailman valittuja, - niin monia hyviä elämän kumppaneita! Esim Huishaismannin "ompelijatar"! Tai Jean-Jacquesin leipäsusi, tai Goethen Vulpius! Edes muistuttamatta meitä vanhoja herroja niiden vanhojen neitsyiden tuhansista nimistä, jotka hymyilivät liekkien keskellä ja kidutusten hellittämättömyydessä, jostain uskomuksesta, jossa heidän vaistonsa muutettiin sieluksi herrojen ylevän valinnan avulla; ohittaen, jopa hiljaisuudessa, kaikki ne salaperäiset sankarittaret – joiden joukossa jopa isänmaan vapauttajat loistavat – ja ne, jotka raahattiin kahleissa, tappion orjuudessa, julistivat kaikki kuolevana miehilleen suloisessa ja verisessä suudelmassa, ettei tikari satu. (Oisko tää se Lucretia roomalaisten käsiohjelmassa? No tälläsiä märkiä unia on varmaan useampia.)
xxx/ellauri173.html on line 936: - Jopa jättäen pois ne älykkäät naiset, joilla ei ole lukua, jotka ohittavat tuntemattomien nöyryytysten alaisena, kumartuvat köyhien, kärsivien, karkotettujen, hylättyjen yli ja odottavat kaikesta palkinnox vain hieman pilkkaavaa hymyä niiltä, jotka eivät jäljittele heitä , ― on, ja tulee aina olemaan naisia, jotka ovat ja tulevat aina olemaan riittävän inspiroituneita muustakin kuin nautinnonvaistosta! Eikö näillä ole mitään tekemistä tässä laboratoriossa tai kysymyksessä? ― Ei vaan nämä jalot ihmiskukat, jotka kaikki säteilevät todellista rakkauden maailmaa, sä saat ne multa ilmatteexi lisävarauksetta ja ilman jälkivaatimusta juuri nyt, tukemaan teesiäni joka koski ostettavia tai vallotettavia ämmiä, niistä yhtään särkymättömänä ja lopullisena. Pidä hyvänäs, sillä kuka tollasia kuivapilluja viizisikään bylsiä. Madonnat on luku erixeen, me pojat kuolataan vaan huoria. Tämä antaa meille mahdollisuuden päättää jälleen kerran Hegelin sanalla: "Se on sama asia sanoa asia kerran tai toistaa se aina." Plus ca change, plus c'est la même chose.»
xxx/ellauri173.html on line 948: "Minä tunnustan sinulle", jatkoi Edison, "että kun tarvitsen yksinäisyyttä, menen tuon kaikkien huolenaiheiden lumoajan luo! ― Varsinkin kun löydön lohikäärme lyö henkeni näkymättömällä siipillään. Aion ajatella sitä, että vain hän kuulee minut, jos puhun itsekseni matalalla äänellä. Sitten palaan maan päälle, ongelma ratkaistu. Hän on nymfini Egeria, minun.
xxx/ellauri174.html on line 63: Malebranche was giving in to laws of cause an effect by placing a greater emphasis than he had previously done on his occasionalist account of causation, and particularly on his contention that God acted for the most part through "general volitions" and only rarely, as in the case of miracles, through "particular volitions". A bitter dispute ensued between Malebranche and his fellow Cartesian, Arnauld, whose name I remember from Chomsky's airy forays to Port-Royal grammar in the 60's. Over the next few years, the two men wrote enough polemics against one another to fill four volumes of Malebranche's collected works and three of Arnauld's. Arnauld's supporters managed to persuade the Roman Catholic Church to place Nature and Grace on its Index of Prohibited Books in 1690, and it was followed there by the Search nineteen years later in 1709. (Ironically, the Index already contained several works by the Jansenist Arnauld himself.) Somebody blamed Malebranche for being a Spinozan, which Nick himself vehemently demented. 1715 - Malebranche dies.
xxx/ellauri174.html on line 83: Kun käännyn itseeni, en pysty tunnistamaan mitään kykyjäni tai kykyjäni. Sisäinen tunne, joka minulla on itsestäni, kertoo minulle, että olen, että ajattelen, että tahdon, että minulla on aistitietoisuus, että kärsin ja niin edelleen; mutta se ei anna minulle tietoa siitä, mitä olen – ajatusteni, tunteideni, intohimoni tai tuskani luonteesta tai kaikkien näiden asioiden välisistä keskinäisistä suhteista. ...minulla ei ole aavistustakaan sielustani.
xxx/ellauri174.html on line 182: "Lisäksi se ei merkinnyt mitään: hän jättäisi hänet tuolle portille ja se olisi ohi. » Joten kaksikko lähti yhdessä. Kylmä ilma, varjo, katujen hiljaisuus lisäsivät Andersonin pientä uupumusta levottomuuteen ja uneliaisuuteen. Niin, että hän huomasi (näkikö hän unta?) juomassa hänelle tarjottua kuumaa teetä kotona ja valkein käsin, neiti Evelyn Habal - nyt vaaleanpunaisessa satiinisessa kylpytakissa, hyvän tulen edessä, lämmin, tuoksuva ja huumaava huone.
xxx/ellauri174.html on line 235: Kaiken on täytynyt olla illuusio - epäilemättä työnnetty jossain määrin omituiselle ulkonäölle! – vaan yksinkertaisesta illuusiosta; Sanalla sanoen, tämän uteliaan lapsen kaikki viehätykset olivat ylivoimaisesti lisätty hänen yksilöllisyytensä luontaiseen niukkuuteen. Se oli siis yksinkertaisesti hurmaava petos, jonka alle tämä viehättävyyden mitättömyys kätkettiin ja jonka on täytynyt näin vääristää ohikulkijoiden ensimmäinen ja pinnallinen katse. Mitä tulee Andersonin kestävämpään harhaan, se ei vain ollut poikkeuksellista, vaan se oli väistämätöntä.
xxx/ellauri174.html on line 237: Itse asiassa tällaiset feminiiniset olennot – toisin sanoen ne, jotka ovat alentavia ja kohtalokkaita vain harvinaisen ja rehellisen luonteen miehille – tietävät vaistomaisesti, kuinka kekseliäimmällä tavalla antaa tälle rakastajalle kaikkien tyhjyytensä löydöt: yksinkertaiset ohikulkijat, joilla ei ole edes aikaa havaita lukumääräänsä ja vakavuuttaan. - He tottelevat hänen näkemyksensä huomaamattomilla sävyasteikoilla suloiseen valoon, joka turmelee moraalista ja fyysistä verkkokalvoa. Heillä on tämä salainen ominaisuus, että he voivat vahvistaa jokaisen rumuutensa niin tahdikkuudella, että niistä tulee etuja. Ja he päätyvät huomaamattomasti siirtämään (usein kauhean) todellisuutensa alkuperäiseen (usein viehättävään) visioon, jonka he antoivat siitä. Tapa tulee, kaikkine verhoineen; se heittää sumunsa; illuusio pahenee: ― ja loitsusta tulee korjaamaton.
xxx/ellauri174.html on line 266: Kyllä: sellaisia ​​ovat nämä naiset! leluja, joilla ei ole seurauksia ohikulkijalle, mutta pelottavia vain näille miehille, koska kerran sokeutuneena, tahraantuneena, heistä lähtevän hitaan hysteriasta lumoutuneena nämä "haihtuneet ihmiset" täyttävät pimeän tehtävänsä, jossa he eivät voi estää itseään oivaltaessaan itsensä, väistämättä johdattavat heidät tunti kerrallaan pahentamalla näiden rakastajien hulluutta joko aivoanemiaan ja häpeälliseen romahtamiseen raunioiksi tai Andersonin hämmentyneeseen itsemurhaan.
xxx/ellauri174.html on line 274: Näin ollen, kun otetaan huomioon, että – tiettyjen petollisten keinojen käyttöönoton ansiosta – jos yksi näistä naisista, hyödyntäen yhtä niistä vaarallisista sairaalloisen heikkouden hetkestä, jolloin kaikki elävät olennot, jopa miehisetkin, voivat joutua puolustuskyvyttömiksi, pystyi pitkällä aikavälillä siis intohimoiseen sokeuteen asti komea, nuori, rohkea mies, joka on tunnollinen velvollisuuksistaan, ansainnut omaisuutensa, jolla on korkea älykkyys ja alkuarvo, joka on tähän asti moitteeton, - kyllä, Vakuutan, että minusta on reilua kieltää tältä naiselta vapaa oikeus käyttää hyväksi inhimillistä kurjuutta siihen pisteeseen, että hän johdatti tämän miehen tietoisesti tai ei, minne se helvetin hyppääjä, josta puhun, ajoi ystäväni.
xxx/ellauri174.html on line 290: ― Ovatko nämä naiset kauniita?… hymyile näille ohikulkijoille.
xxx/ellauri174.html on line 294: Jos jotkut näyttävät ensi silmäyksellä kauniilta, vakuutan, että heidän kasvojensa tai heidän ruumiinsa on ehdottomasti tarjottava joitain surullisen kuuluisia, ala-arvoisia piirteitä, jotka vääristävät loput ja joihin heidän olemuksensa käännetään: elämä ja ylilyönnit vahvistavat pian näitä epämuodostumia. - Ja nyt on sanottava, että kun otetaan huomioon heidän sytyttämä intohimonsa, kun tämänkaltaisen intohimon on saatava aikaan nämä synkät seuraukset, se ei suinkaan johdu heidän harhaanjohtavasta kauneudesta heidän vahingollinen voimansa rakastajaansa kohtaan! mutta monet näistä vain vastenmielisistä piirteistä, jotka vain saavat tämän rakastajan sietämään sitä pientä tavanomaista kauneutta, jota he häpäisevät. Voiko ohikulkija haluta näille naisille tätä kauneutta: heidän rakastajaansa? ei koskaan.
xxx/ellauri174.html on line 348: Houkutteleva balerina tanssii sinulle askeleen laulunsa, tamburiininsa ja kastanettejensa säestyksellä. Kun hän sanoi nämä viimeiset sanat, Edison nousi ja veti narusta, joka putosi katosta riippuvaa pitkin. Kuului vessan kohinaa muistuttava ääni. Ai väärä naru, se oli tämä.
xxx/ellauri174.html on line 359: "Eikö hän ollut ihana lapsi, rakas herra?" sanoi Edison. Hei! Hei! Kaiken kaikkiaan ystäväni Edward Andersonin intohimo ei ollut käsittämätöntä. - Mitkä lantiot! miten kauniit punaiset hiukset! poltettua kultaa, todellakin! Ja tuo iho niin lämpimästi kalpea? Ja ne pitkät silmät niin ainutlaatuiset? Nämä pienet kynnet ruusun terälehdissä, joissa aamunkoitto näyttää itkeneen, niin paljon ne loistavat? Ja ne kauniit suonet, jotka näyttävät itsensä tanssin jännityksen alla? Se käsivarsien ja kaulan nuorekas hehku? Se helmiäishymy, jossa märät kiilteet leikkivät kauniilla hampailla! Ja tuo punainen suu? Ja nuo kauniit kullanruskeat kulmakarvat, niin hyvin kaarevat? Ne sieraimet niin terävät, tärisevät kuin perhosen siivet? Tämä tiukan täyteläinen liivi, josta vihjasi nariseva satiini! Nuo jalat niin kevyet, niin veistokselliset? Nuo henkisesti kaarevat pienet jalat? ―Ah!… Edison päätti syvään huokaisten, luonto on kaunis kaikesta huolimatta! Ja tässä on pala kuningasta, kuten runoilijat sanovat!
xxx/ellauri174.html on line 367: Hän käveli verhoa kohti, liukui lampun johdon liukua; kangasnauha sävytetyillä laseilla ylitti heijastimen. Elävä kuva katosi. Toinen heliokromaattinen nauha, joka venyi ensimmäisen alapuolelle, alkoi välittömästi liukua lampun ohi salaman nopeudella, ja heijastin lähetti kehykseen pienen verenttömän olennon ilmestymisen. , epämääräisen naisellinen, kituneilla raajoilla, posket painuneilla , hampaaton ja lähes huuleton suu, melkein kalju pää, tylsät, helmimäiset silmät, veltto silmäluomet, ryppyinen henkilö, melko laiha ja tumma.
xxx/ellauri174.html on line 377: "Ecce puella!" hän itki. Tässä on säteilevä Evelyn Habal toimitettu, riisuttu hänen muista nähtävyyksistä. Eikö olekin kuolla haluun! Ah! povera innamorata! "Kuinka kimalteleva hän on! Herkullinen unelma! Millaisia ​​intohimoja ja jaloa rakkautta se voi sytyttää tai inspiroida! Eikö yksinkertainen luonto olekin kaunis? Voimmeko koskaan kilpailla tämän kanssa? Minun täytyy olla epätoivoinen. Lasken pääni. - Eh? mitä mieltä olet?… ― Olen vain Fixed-Suggestionin sinnikkyyden vuoksi velkaa tämän asennon. – Pilkkaaminen! Uskotko, että jos Anderson olisi nähnyt hänet sellaisena ensimmäistä kertaa, hän ei edelleenkään istuisi kotona vaimonsa ja lastensa välissä, mikä oli loppujen lopuksi lepäämisen arvoista? ― Mikä "wc" kuitenkin on? Naisilla on ketterät sormet! Ja kun ensivaikutelma on syntynyt, kerron teille, että Illuusio on sitkeä ja ruokkii kaikkein vastenmielisimpiä virheitä: - kunnes se tarttuu dementoituneilla kimeerikynsillä rumuuteen, vaikka se olisikin vastenmielinen kaikkien välillä.
xxx/ellauri174.html on line 410: Niin kirjoittaja kertoo kertomuksen pojasta nimeltä Dafnis ja tytöstä nimeltä Khloe. Kummatkin on jätetty lapsena luontoon, toinen kutun seuraan, toinen nymfien luolaan, yhdessä erilaisten tunnusesineiden kanssa. Vuohipaimen nimeltä Lamon löytää Dafniksen ja lammaspaimen Dryas puolestaan Khloen. Kumpikin päättää kasvattaa lapsen kuin se olisi hänen omansa; Lamon yhdessä vaimonsa Myrtalen, Dryas yhdessä vaimonsa Napen kanssa.
xxx/ellauri174.html on line 412: Dafnis ja Khloe kasvavat yhdessä, paimentaen ottovanhempiensa vuohia ja lampaita. Teini-iän saavutettuaan he rakastuvat toisiinsa, mutta eivät naiiviutensa vuoksi ymmärrä, mitä heille on tapahtumassa. Mikäs tää sauva tässä on? Viisas vanha paimen nimeltä Filetas selittää heille mitä rakkaus on ja kertoo, että ainoa keino parantua siitä on "suuteleminen". Niin Dafnis ja Khloe suutelevat. Lopulta Lykainion, kaupunkilaisnainen (jonka nimi tarkoittaa "pientä naarassutta"), opettaa Dafnikselle rakastelemisen taidon. Dafnis kuitenkin päättää, ettei sovella juuri oppimaansa taitoa Khloeen heti, koska Lykainion oli kertonut, että Khloe tulisi näin ensi kertaa tehdessä "valittamaan ja huutamaan ja vuotamaan verta".
xxx/ellauri174.html on line 426: Todellakin, jos voisit jälkikäteen näkeä rakastamasi positiivisen alun ja sen, missä muodossa hän oli, kun hän ensin sekoittui äitinsä kohdunkaulassa, uskon, että useimmat rakastavaiset tunteisivat intohimonsa romahtavan tunteeksi, jossa lugubriteetti kiistelisi absurditeetin kanssa. ja kuvittelematon toimisi pistetuomarina. (Häh mixi niin? Kyllä suxi luistaa vaikka tietää millä suxivoiteella se on lubrikoitu.)
xxx/ellauri174.html on line 442: Alva latoo lisää perusteluja mixi silikoninukke on enemmän kuin riittävä. - Rakastunut ? Ah! Jos kaksi rakastajaa voisi koskaan todella nähdä toisensa sellaisena kuin he ovat ja todella tietäisi mitä he ajattelevat ja miten he ajattelevat toisistaan, heidän intohimonsa katoaisi minuutilta! Totta kyllä että ruumiikkaiden ihratynnörien punnerrus ja äherrys pukilla voisi niitä videona izeäänkin ällöttää. Se on hyvin harhaanjohtavaa, sanoi nuori mies surullisesti. Mutta… aina kuulla samat sanat! nähdä partneri aina saman ilmeen mukana, vaikka kuinka ihailtavan! ― Luulen, että tämä komedia näyttää pian… yksitoikkoiselta. "Termennän", vastasi Edison, "että kahden toisiaan rakastavan olennon välillä mikä tahansa uutuus ulkonäössä voi johtaa vain arvovallan heikkenemiseen, intohimon muuttamiseen ja unelmien lentämiseen. Tästä johtuu rakastajien nopea kylläisyys, kun he havaitsevat tai uskovat havaitsevansa pitkällä aikavälillä todellisen vastavuoroisen luonteensa, joka on vapautettu keinotekoisista verhoista, joilla kukin heistä koristaa itsensä miellyttääkseen toistaan. Se on jopa vain ero heidän unelmaansa, jonka he edelleen näkevät täällä! Ja se riittää, että he usein alkavat kokea inhoa ja vihaa."
xxx/ellauri174.html on line 458: Sähköasentaja keräsi itsensä hetken, sitten: ― Ikuistaa yksi rakkauden tunti, ― kaunein, ― esimerkiksi se, jossa molemminpuolinen lupaus katoaa ensimmäisen työnnällyxen alla, oi! lopeta se ohimennen, korjaa se ja määrittele itsesi siellä! ilmennä hänen henkeään ja hänen viimeistä toivettaan! eikö se olisi kaikkien ihmisten unelma? Eikö parhaat ole ne kolme sanaa heti erän alussa: syönnä, maxoin runsaasti? Ize asiassa bylsintä on aika lailla typ toisto tyylikeinona, mutta näyttää silti kaikille hyvin kelpaavan. Ei siinä paljon improvisoida, kun pelivälineet, pallot mailat ja pussit on aina samat, sama muna suorassa ja sama virsikirja avoinna. Jokainen apinallisesti mahdollinen asana on jo näytetty kama sutrassa. Suurin osa niistä on aika epämukavia.
xxx/ellauri174.html on line 479: Ja kuinka epäröisit pitää parempana ajan säästönä ihailtavia sanatiivisteitä (töräyxiä eli aforismeja), joiden muodostavat ne, joilla on puhetaito, ajattelutapa ja jotka voivat ilmaista yksinään koko ihmiskunnan tuntemuksia! Nämä maailmanmiehet ovat analysoineet intohimoiden hienovaraisimmat vivahteet. Se on olemus, jonka he yksin ovat säilyttäneet, jonka he ilmaisevat tiivistämällä tuhansia niteitä yhdelle sivulle. He olemme me, keitä tahansa olemme. He ovat Proteuksen jumalan inkarnaatioita, joka valvoo sydämiämme. Kaikki ajatuksemme, sanamme, tunteemme, karaatin painottuna, ovat heidän mielessään merkittyjä kaukaisimpiin seurauksiinsa, joihin emme uskalla mennä, uskaltakaa! He tietävät etukäteen ja parhaansa mukaan kaiken, mitä intohimomme voivat ehdottaa meille voimakkuutta, taikuutta ja ihanteita. Emme pysty parempaan, vakuutan teille: - enkä ymmärrä miksi meidän pitäisi vaivautua puhumaan huonommin, koska haluamme luottaa epäpätevyyteemme, sillä verukkeella, että se on ainakin henkilökohtaista - sitten se tämä, näet, on edelleen vain illuusio.
xxx/ellauri174.html on line 618: - Hyvin! Eli mitä mieltä olisit tällaisesta ilmiöstä, jos saisit pohtia sen pelottavaa suoritusta? lopetti Edison. - Vai niin! Andrei vastasi syvällä äänellään ja sai paratiisin linnun nousemaan hopeisilla sormillaan: "Uskon, että tämä tapahtuma menisi ohi väistämättömässä Äärettömässä ilman, että sille annettaisiin paljon suurempaa merkitystä kuin sinä annat miljoonille kipinöille jokka putoaa takaisin talonpojan tulisijaan. Lordi Ewald katsoi Andreita lausumatta sanaakaan, edes "tervetuloa länteen Andrei". "Näezen", sanoi Edison palaten hänen luokseen. "Hadaly näyttää ymmärtävän tiettyjä käsitteitä yhtä hyvin kuin sinä ja minä; mutta hän kääntää ne vain niin sanotusti ainutlaatuisella vaikutelmalla, jonka hänen sanansa jättävät niistä mieleen kuvien avulla. Hetken päästä: "Lakkaudun arvaamasta, mitä ympärilläni tapahtuu, rakas velho", sanoi lordi Ewald, "ja jätän sen kokonaan sinun huoleksesi. "Joten tässä ovat Silmät!" sanoi sähköasentaja ja painoi jousta laatikossa.
xxx/ellauri175.html on line 136: "Tulkaa sisään, neiti Alicia Clary! Ystäväni lordi Ewald odottaa sinua mitä intohimoisimmalla kärsimättömyydellä: ja - sallikaa minun uskaltaa sanoa se - minusta on aivan oikeutettua katsoa sinua.
xxx/ellauri175.html on line 449: Kerro minulle, missä mielessä tämä tapa rakastaa toisianne näyttää teistä niin ylemmältä tai niin kohtuuttomalta? Joten ennen kaikkea se, että hän näyttää minusta niin luonnolliselta ja ainoalta, joka ei jätä huolta eikä katumusta? Kaikki intohimon kiihkeimmät hyväilyt ovat siellä moninkertaistettuina, tuhat kertaa intensiivisempiä ja todellisempia, jalostettuja, muuttuneita, sallittuja! ― Mitä viehätystä löydät siitä, että halveksit aina parasta, olemuksesi ikuista? Ah! jos en pelkäsi kuulla nuorta nauruasi, valitettavasti! niin epätoivoisena ja silti niin suloisena, kertoisin teille monia muita asioita, tai pikemminkin vaiti, kärsisimme jumalallisia!...
xxx/ellauri175.html on line 490: Ei pystynyt keräämään izeään, liian hapokasta, hän sulki silmänsä: sitten pyyhki kuumeisen kätensä kämmenellä muutaman kylmän hikipisaran ohimoistaan.
xxx/ellauri175.html on line 500: Sitten hän näki, että syvällä hänen älykkyytensä syvyyksissä syttyi äkillinen ajatus, joka oli itsessään vielä yllättävämpi kuin juuri nyt tapahtunut ilmiö. Viime kädessä nainen, jota edustaa tämä salaperäinen nukke, joka istui hänen vieressään, ei ollut koskaan löytänyt hänestä mitään, mikä saisi hänet tuntemaan juuri tuntemansa suloisen ja ylevän intohimon hetken.
xxx/ellauri175.html on line 561: Mutta säteilevä Inspired jatkoi, ikään kuin hän olisi yhtäkkiä nostanut tumman esiripun: – Siten todellisen alkuperäsi ja päämääräsi unohduksesta laiminlyöntiin, kaikista yön ja päivän varoituksista huolimatta, valitsisit mieluummin – tämän onnettoman ja turhan ohikulkijan takia, jonka äänen ja kasvojen otin, – sinä olisivat mieluummin luopuneet itsestään. Kuten lapsi, joka haluaa syntyä ennen mahdollisuuksiensa kannalta tarpeellista raskautta, olit päättänyt (vaistamatta jumalattoman teon edessä ja uhraten voitetun kivun antamia yhä ylevämpiä valintoja) olit päättänyt ennakoida hetkesi, joka ei iskenyt.
xxx/ellauri175.html on line 574: Vai niin! älä herää minusta! Älä karkota minua sillä tekosyyllä, että petollinen Järki, joka voi vain tuhota, kuiskaa jo sinulle. Muista, että muissa maissa syntyneinä ajattelisit muiden tapojen mukaan ja ettei ihmiselle ole muuta totuutta kuin se, jonka hän suostuu uskomaan kaikkien muiden joukossa - niin kyseenalainen kuin hän valitseekin: valitse joka tekee sinusta jumalan. " Kuka olen ? sinä kysyit? Minun olemukseni tässä alla, ainakin sinulle, riippuu vain vapaasta tahdostasi. Tunnusta minulle oleminen, vahvista, että olen! vahvista minua itselläsi. Ja yhtäkkiä olen teidän silmissänne melko elänyt sen todellisuuden asteesta, jolla luova Hyvä Tahtonne on imenyt minut. Kuten nainen, olen sinulle vain se, minkä uskot minun olevan. "Ajatteletko elävää?" Vertailla! Jo väsynyt intohimosi ei enää edes tarjoa sinulle maata; – Minä, Mahdoton, kuinka minä kyllästyisin muistuttamaan teitä taivaasta! Ja nyt saat naija mua!
xxx/ellauri175.html on line 613: Nuori mies oli juuri puhunut ihmisarvon nimissä ja jopa terveen järjen nimissä, raivoissaan Hadalyn ihmelapsesta. Varmasti hänen juuri sanomansa ei ollut kiistaton – ja jos hän olisi joutunut jollekin parlamentaarikkoon puolustamaan asiaa, ei ole epäilystäkään siitä, että tämä raudan antaminen oli luonteeltaan luonteeltaan vaarallista, lyhyttä ja hankalaa. vastahyökkäys. Siten kysymykseen: "Mistä lähtien Jumala sallii koneiden puhua?" jos joku ohikulkija olisi vastannut hänelle: "Koska hän näki, kuinka surullista käytät sitä!" vastaus olisi ollut varsin kiusallinen. Mitä tulee lauseeseen: "Unohdin, olen teatterissa! jos kaveri olisi vain humannut:
xxx/ellauri175.html on line 615: – "Hei! loppujen lopuksi Hadaly vain tuplaa näyttelijäsi ylivoimaisesti! ohikulkija ei olisi ollut täysin väärässä.
xxx/ellauri175.html on line 646: - Haamu! Phantom! Hadaly! hän sanoi: - Kaikki on ohi! Minulla ei tietenkään ole paljoa ansioita, että pidän mahtavaa ihmettäsi parempana banaalia, pettymystä ja ikävää ystävää, jonka kohtalo antoi minulle! Mutta ottakoon taivas ja maa sen parhaaksi katsomallaan tavalla! Päätän sulkea itseni kanssasi, synkkä idoli! Annan eroni elävänä ihmisenä - ja vuosisata kulukoon!... koska olen juuri ymmärtänyt, että vierekkäin aseteltuna on, positiivisesti, elävä ihminen on haamu.
xxx/ellauri175.html on line 708: "Sarkofagi", jatkoi Edison, "sijoitetaan pian, kuten sanoin, suureen neliömäiseen laatikkoon, jossa on kupullinen kansi ja jonka sisäpuoli on täytetty paksulla ja voimakkaasti puristetulla vanulla. Tätä varotoimia ryhdytään vain välttämään heijastuksia matkan aikana ohikulkijoiden kanssa. Tässä on arkun avain ja näkymätön lukko, joka antaa jousen rentoutua.
xxx/ellauri175.html on line 816: Se oli ihanteellinen ihmiskunta, miinus se, mikä meissä on sanoinkuvaamatonta, miinus se, mikä on mahdotonta hallita Hadalyn poissaoloa näinä hetkinä. Myönnän, että olin yhtä innostunut kuin runoilija. Mitä melankolian sanoja, kun tajuat unen herkkyyden! Mikä ääni, mikä läpitunkeva syvyys noissa silmissä! mitä biisejä! mikä unohdetun jumalattaren kauneus! kuinka huumaavia kaukaisia ​​naisellisia sieluja! mikä tuntematon kutsuu mahdottomaan rakkauteen! Sowana muutti tämän lumottujen unelmien kohinalla renkaiden kahinalla. "Kyllä, minä sanoin teille, että he olivat ensimmäiset tämän vuosisadan suurten runoilijoiden ja ajattelijoiden valovoimaisimpien mielien joukossa, jotka kirjoittivat nämä hämmästyttävät ja ihailtavat kohtaukset. Ihan ykkönen niistä oli Aku Salmisaari.
xxx/ellauri175.html on line 818: Siellä, kun herätät hänet vanhassa linnassasi, näet - ensimmäisestä kupista puhdasta vettä ja ensimmäisestä imeskelytablettien juhlasta lähtien - näet, millainen taitava haamu ilmestyy sinulle! Heti kun Hadalyn käyttötarkoitukset ja läsnäolo ovat tulleet sinulle tutuiksi, kerron sinulle, että sinusta tulee sen vilpitön keskustelukumppani, sillä jos olen fyysisesti tarjonnut sen, mikä siinä on maallista ja illusorista, tuntematon sielu on asettunut päällekkäin. töihini ja sisällyttäen itsensä siihen ikuisesti, on, uskokaa minua, laskenut näiden pelottavien ja suloisten kohtausten pienimmätkin yksityiskohdat taiteella, joka on niin hienovarainen, että se todellakin ohittaa miehen mielikuvituksen. Mutta muista! älä ala heti sitä bylsiä, odota se kolme kuukautta joka on vanhassa testamentissä säädetty pakanoilta ryöstetyille vaimoille, että voidaan varmistua ettei ne ole ennestään jo paxuna.
xxx/ellauri176.html on line 437: Nyt v. 1848 kamppailu oli ohi. Alhaiso oli vuodatettu kuiviin yleisen hyvinvoinnin nimissä niin pian kuin se oli uurastuksensa tehnyt, ja mielenrauhan saanut porvaristo istui valtaistuimellaan ja hallitsi lupsakkaana kaikkea, sillä sen rahamassit olivat painavat ja typeryys sangen tarttuvaa lajia. Seurauksena porvariston noususta oli ollut kaiken älyn häviäminen, kaiken kunniallisuuden pyyhkiytyminen, kaiken taiteen loppu, sillä toden totta nöyryytetyt taiteilijat olivat langenneet polvilleen ja kuluttivat nyt kiihkeillä suudelmillaan niiden ylhäisten suurhuijareitten ja alhaisten satraappien löyhkääviä jalkoja, joiden munista he käärivät elantonsa kokoon.
xxx/ellauri176.html on line 539: Jos ei päästä tähän vaiheeseen ilman esteitä, voi koiraille tulla sexuaalisia perversioita. Nussitaan silikoninukkeja, puunrunkoja, vuohia, mitä vaan josta löytyy sopivan kokoisia reikiä. Tai taannutaan johkin edellä mainituista vaiheista: pussaillaan, nuollaan pillua, tehdään pyllyhommia, tai suunnataan käyttämättä jäänyt libido vaikka uskontoon tai kaunokirjallisuuden pariin. Kaikenlainen sielunhurmio on vaan naamioitua panohalua, jota henkiset padot turhaan koittaa tukkia kuin Aku sormi murtuvan tulvapadon reijässä.
xxx/ellauri176.html on line 810: 80. Tom ilmestyi vessasta valkoinen takki liuhuen neulepaidan ja farkkujen päällä kuin pikku-Timolla. "Tuo ei taida edustaa sitä miten lääkärit pukeutuvat St Luken kv. sairaalassa?" kiusoittelin hymyillen. Lisää Sujata-huumoria! Vau! "Mutta missä ne suuret kahluusaappaat ovat?" Tom ohitti sulavasti piikittelyni. "Asiat tärkeysjärjestyxeen." First things first. Vittu että Sujata on middlebrow!
xxx/ellauri177.html on line 118: Pitkän aikaa hän oli pitänyt tallinsä seinällä värillistä kaiverrusta Marian pyhästä sydämestä. Tyynisti hymyilevä Neitsyt työnsi syrjään tissiliivinsä, osoitti punaista reikää polvivälissään, jossa hänen "sydämensä" paloi "miekan" pistämänä, valkoisten ruusujen ritarimerkin kruunaamana tammenlehvien keskellä. Tämä outo "miekka" ajoi hänet epätoivoon; se aiheutti hänelle sietämättömän kauhun naisten kärsimyksestä, jonka pelkkä ajatus vei hänet kaiken hurskaan alistumuksen ulkopuolelle. Hän pyyhki ja pumppasi mielellään vieraan "miekan" jätöxet pois, hän säilytti vain kruunun ja liekehtivän sydämen, puoliksi revittynä tästä upeasta lihasta tarjotakseen oman "miekkansa" annoxet tilalle. Silloin hän tunsi olevansa rakastettu. Maria antoi hänelle "sydämensä" reiän, elävän "sydämensä", kun se löi hänen kohdussaan, verestä ruusuisena tippuneena. Siellä ei ollut enää kuvaa hartaasta intohimosta, vaan aineellisuus, hellyyden ihme, joka hänen rukoillessaan ennen "kaiverrusta" sai hänet ojentamaan oman "miekkansa" max pitkäxi seivästääxeen siihen uskonnollisesti tahrattomasta kurkusta hyppivän "sydämen". Hän näki sen, hän kuuli sen lyövän. Ja häntä rakastettiin, kun "sydän" supisteli hänen puolestaan!
xxx/ellauri177.html on line 128: Kuinka monta kertaa kappelissa yhdessä lausutut Neitsyt-litaniat olivat jättäneet nuoren miehen näin, murtunein polvin, tyhjä kyrvänpää kädessä kuin suuren kaatumisen jälkeen! Seminaarista lähdön jälkeen isä Mouret oli oppinut rakastamaan Neitsyttä vielä enemmän. Hän omisti hänelle tämän intohimoisen kultin, jossa veli Archangias haisteli kullin hajua. Hänen mukaansa hiänen oli pelastettava kirkko jonkun suurenmoisen ihmelapsen toimesta, jonka lähestyvä ilmestyminen viehättäisi maan. Hän oli jumalattoman aikamme ainoa ihme, sininen rouva, joka näytti itsensä pienille paimenille, yöllinen valkeus, joka nähtiin kahden pilven välissä, ja jonka hunnun reuna vaelsi talonpoikien parransänkien yli.
xxx/ellauri177.html on line 146: Yöllä tämä tulinen maaseutu sai oudon intohimon ryyppymisen. Hän nukkui epäsiistiisti, huojuen, vääntyneenä, raajat erillään, samalla kun hänestä hengitti suuria lämpimiä huokauksia, hikisen nukkujan voimakkaita tuoksuja. Maa näytti joltakin vahvalta Kybeleltä, joka oli pudonnut selkärangalleen, kuuensaan kurkku puolixi ulkona, vatsansa kuunvalossa, humalassa auringon lämmöstä ja haaveilemassa yhä uudesta hedelmöityksestä. Kaukana tätä korkeaa vartaloa pitkin Abbe Mouretin silmät seurasivat tietä Paradouhun, ohueen vaaleaan nauhaan, joka ulottui kuin korsetin kelluva pitsi. Hän kuuli veli Archangiaksen kohottavan pikkutyttöjen hameita, joita hän ruoski verille, sylkevän tyttöjen kasvoille, itse haisten pukille joka ei ole koskaan saanut tarpeexi. Hän näki Rosalien nauravan alhaalla himokkaana eläimenä jalat ilmassa, kun isä Bambousse heitti maanpaloja hänen kupeisiinsa.
xxx/ellauri177.html on line 148: Outo himo vaivaa kotkaa: hän yhtäkkiä uskoi katseensa kiinnittäen katseensa kuun valaisemiin laseihin näkevänsä kirkon syttyvän sisältä uunin räjähdysmäisesti, juhlan helvetin loistolla, minne kääntyi toukokuu , kasvit, eläimet, Artaudien tyttäret, jotka raivoissaan ottivat hellapuita paljaiden reisiensä väliin. Sitten hän kumartui alaspäin ja näki Desireen pihan, täysin mustan, höyryävän. Hän ei pystynyt erottamaan selvästi kanien mökkejä, kanojen ahvenia ja ankkojen mökkejä. Se oli yksi massa, joka käpertyi hajuun ja nukkui samalla ruttohengityksellä. Tallin oven alta levisi hapan vuohen tuoksu; kun pikku possu selälleen makaamassa puhalsi raskaasti lähellä tyhjää kulhoa. Suuri kullanruskea kukko Alexandre lausui kuparisesta kurkusta huudon, joka heräsi kaukaa yksi kerrallaan kaikkien kylän kukkojen intohimoiseen huutoon.
xxx/ellauri177.html on line 154: Sergellä seisoi hirmuisesti keskellä huonetta, kaksi ikkunaa auki, hän pysyi vapisemassa pelosta, joka sai hänet piilottamaan päänsä käsiinsä. Joten koko päivä huipentui tähän mielikuvaan blondista tytöstä, jolla oli melko pitkät kasvot, siniset silmät? Ja koko päivä meni sisään kahdesta avoimesta ikkunasta. Kaukana oli punaisen maan lämpöä, suurten kivien, kivissä kasvavien oliivipuiden, polkujen reunalla käsiään vääntävien viiniköynnösten intohimoa; lähempänä, se oli ihmisen hikeä, jonka Artaudista toi ilma, hautausmaan mauttomat tuoksut, kirkon suitsukkeiden tuoksut, jotka vääristyivät rasvahiuksisten tyttöjen hajuja; siellä oli vielä lannan höyryjä, aittapihan sumua, tukahduttavia bakteereita. Ja kaikki nämä hengitykset virtasivat sisään samaan aikaan, samassa tukahdutuksessa, niin ankarassa, sellaista väkivaltasta turvotusta, että se tukahdutti hänet. Hän sulki aistinsa, hän yritti tuhota ne. Mutta ennen häntä Albine ilmestyi jälleen kuin suuri kihokki, kasvatettu ja koristeltu tällä maaperällä. Hän oli tämän saastan luonnollinen kukka, herkkä auringossa, joka avasi valkeiden hartioidensa nuoren silmun, niin onnellinen eläessään, että hän hyppäsi sen varresta ja lensi suuhunsa tuoksuen sitä pitkällä naurullaan. Pappi huusi. Hän tunsi palovamman huulillaan. Se oli kuin tulisuihku, joka oli virzannut hänen suonissaan. Sitten hän turvaa etsiessään heittäytyi polvilleen Tahrattoman sikiämisen tahraantuneen patsaan eteen ja huusi kädet ristissä: - Neitsyiden pyhä neitsyt, rukoile puolestani! Päästä minut pikapikaa pukille!
xxx/ellauri177.html on line 162: Lapsen poskelle suutelemme hänen sieluaan. Vain lapsi voi sanoa nimesi sotkematta sitä. Myöhemmin suu pilaa, myrkyttää intohimot. Itsekään, joka rakastan sinua niin paljon, joka annoin itseni sinulle, en uskalla soittaa sinulle milloin tahansa, en esim nyt kun mulla jököttää näin rivosti, en halua sinun kohtaavan epäpuhtauksiani miehenä. Minä rukoilin, korjasin lihaani, nukuin vartiosi alla, elin siveästi; ja itken, kun näen tästä lipputangon nupista, etten ole vielä tarpeeksi kuollut tälle maailmalle ollakseni kihlattu. Oi Maria, ihana Neitsyt, miksi en ole viisivuotias, miksi en ole jäänyt lapseksi, joka liimahti huulensa kuviisi! Ottaisin sinut sydämeeni, laittaisin sinut sänkyyn vierelleni, halaisin sinua kuin ystävää, kuin ikäiseni tyttöä, minulla olisi tiukka mekkosi, lapsellinen hunnusi, sininen huivisi, kaikki mikä lapsuus, joka tekee sinusta isosiskon. En haluaisi suudella hiuksiasi, koska hiukset ovat alastomuutta, jota ei pitäisi nähdä; mutta suutelisin paljaita jalkojasi, yksi toisensa jälkeen, kokonaisia öitä, kunnes olisin poiminut huuliltani kultaiset ruusut, suoniemme mystiset ruusut. Noniin, tähän tais päästä pujahtamaan vähän tällästä pedofiliaa, sori siitä.
xxx/ellauri177.html on line 192: Vaaleanpunaisen naurava elämä puhkesi sitten kukkaan: vaaleanpunaisen valkoinen, tuskin ripaus lakkaa, lunta neitsyen jaloista, joka koettelee lähteen vettä; vaaleanpunainen, huomaamattomampi kuin vilkaisevan polven lämmin valkoisuus, kuin hehku, jolla nuori käsi valaisee leveää hihaa; rehellinen vaaleanpunainen, verta satiinin alla, paljaat olkapäät, paljaat lonkat, naisen koko alaston, valolla hyväili; kirkkaan vaaleanpunainen, kukat silmuissa kurkusta, puoliavoimia kukkia huulilta puhaltaen lämpimän hengityksen tuoksua. Ja kiipeilyruusut, suuret valkoiset ruusut, jotka olivat täynnä valkoisia kukkia, pukeutuivat kaikki nämä ruusut, kaikki tämä liha, niiden rypäleiden pitsiin, heidän kevyen musliininsa viattomuuteen; kun taas siellä täällä viininväriset ruusut, melkein mustat, verenvuoto, lävistivät tämän morsiamen puhtauden intohimon haavalla. Tuoksuvan puun häät, jotka johtavat toukokuun neitsyt heinä- ja elokuun hedelmällisyyteen; ensimmäinen tietämätön suudelma, poimittu kuin kimppu, hääaamuna. Jopa ruohikolla vaahtoavat ruusut, korkeat vihreät villamekot, odottivat rakkautta. Auringonpolttamaa polkua pitkin kulkivat kukat, kasvot eteenpäin, kutsuen kevyitä tuulia niiden ohittaessa. Aukiolla avatun teltan alla kaikki hymyt loistivat. Yksikään täyttymys ei ollut samanlainen.
xxx/ellauri177.html on line 200: Ja hän nauroi, kaikuvammin, helmiäisasteikoilla pienten huilun sävelten, erittäin korkeiden sävelten, jotka hukkuivat matalien äänten hidastumiseen. Se oli loputonta naurua, kurkun kohinaa, sointia, voitokasta musiikkia, heräämisen ahkeruuden juhlimista. Kaikki nauroi, tuon naisen kauneudesta ja rakkaudesta syntynyt nauru, ruusut, tuoksuva puu, koko Paradou. Siihen asti suuresta puutarhasta oli puuttunut viehätys, armon ääni, joka oli puiden, vesien, auringon elävä ilo. Nyt suuri puutarha oli varustettu tällä naurun viehätysvoimalla. -- Kuinka vanha olet? kysyi Albine sammutettuaan laulunsa kehrättyyn ja kuolevaan säveleen. Buahhahhaa. Hehe. He. No. "Lähes kaksikymmentäkuusi", vastasi Serge. Hän ihmetteli. Miten? "Tai" Mitä! hän oli kaksikymmentäkuusi! Hän itse oli melko yllättynyt, että vastasi siihen niin helposti. Hänestä tuntui, ettei hänellä ollut päivää eikä tuntiakaan. -- Ja sinä, kuinka vanha olet? hän kysyi vuorotellen. - Olen kuusitoista vuotias. Ja hän lähti, kaikki eloisa, toistaen ikänsä, laulaen ikäänsä. Hän nauroi 16-vuotiaaxi erittäin hienolla naurulla, joka virtasi kuin vesipisara, hänen äänensä vapisevassa rytmissä. Serge katseli häntä tarkasti ja ihmetteli naurun elämää, joka loisti lapsen kasvoilla. Hän tuskin tunnisti hänet, hänen poskissaan oli kuoppia, hänen huulensa kaareutuivat, ja hänen suunsa oli kostea vaaleanpunainen, hänen silmänsä kuin sinisen taivaan palaset, jotka loistivat tähden nousevan. Kun hän nojautui taaksepäin, hän lämmitti häntä nauraen turvonneella leuallaan, jonka hän nojasi hänen olkapäälleen. Hän ojensi kätensä, hän katsoi niskan taakse mekaanisella eleellä. Oisko siellä parasta ennen päivä tatuointia? Ihanko se oli oikeasti sakkolihaa? Nam! Missäs se setä on tälläaikaa kupannut? Taasko verannalla pössyttelemässä piippua?
xxx/ellauri177.html on line 336: -- Ja se on hyvin kaunis? Jälleen, hän ei vastannut. Syvä ekstaasi tulvi hänen silmänsä. Ja kun hän osasi puhua: -- Niin kaunista kuin en voisi sanoa... Minuun tunkeutui sellainen viehätys, että tunsin yksinkertaisesti nimettömän ilon, putoamisen lehdistä, nukkuessani nurmikolla. Ja minä tulin juosten takaisin tuodakseni sinut mukaani, jotta en maistaisi onnea istuessani tässä varjossa ilman sinua. Hän otti jälleen hänen niskansa syliinsä ja rukoili häntä kiihkeästi, hyvin lähelle, huulensa melkein hänen huulillaan. -- Vai niin! sinä tulet, hän änkytti. Ajattele, että eläisin autiona, jos et tulisi... Se on halu, joka minulla on, kaukainen tarve, joka on kasvanut joka päivä, joka nyt saa minut kärsimään. Etkö voi haluta minun kärsivän?... Ja vaikka sinun pitäisi kuolla siihen, vaikka tuo varjo tappaisi meidät molemmat, epäröisitkö, katuisitko pienintäkään? Pysyisimme makaamassa yhdessä, puun juurella; nukkuisimme aina toisiamme vasten. Se olisi erittäin hyvä, eikö? "Kyllä, kyllä", hän änkytti tämän intohimon paniikin voittamana, kaikki värähtelemässä halusta.
xxx/ellauri177.html on line 365: Villiintynyt puutarha oli se kiusaaja, jonka jokainen ääni opetti rakkautta. Permannolta tuli pyörtyneiden kukkien tuoksuja, pitkä kuiskaus, joka kertoi ruusujen häistä, orvokkien ahkeruudesta; eikä heliotroopeilla ole koskaan ollut sensuellimpaa intoa. Hedelmätarhasta kuului tuulen tuomia kypsiä hedelmiä, hedelmällisyyden rasvaista tuoksua, aprikoosien vaniljaa, appelsiinien myskiä. Niityt korottivat syvempaa ääntä, joka muodostui auringon suutelemien miljoonien ruohojen huokauksista, lukemattomien helteisten ihmisten laajasta valituksesta, jokien viileiden hyväilyjen pehmentämä, juoksevien vesien alastomuus. josta pajut haaveilivat ääneen halusta. Metsä puhalsi tammien jättiläismäistä intohimoa, korkeiden metsien urkulauluja, juhlallista musiikkia, joka johti tuhkan, koivujen, sarvipuun, plataanien häitä, lehtien pyhäkköjen pohjalla; kun pensaat, nuoret pensaat olivat täynnä ihastuttavaa tuhmuutta, toisiaan jahtaavien, ojien reunalle heittäytyneiden, toistensa iloa varastavien rakastajien melua keskellä suurta oksien kahinaa. Ja tässä koko puiston liitoksessa karkeimmat halaukset kuuluivat kaukaa, kallioilla, missä lämpö sai kivet turpoamaan intohimosta, missä traagisella tavalla rakastetut piikkiset kasvit ilman läheisiä lähteitä voisivat helpottaa. he kaikki sytyttivät itsensä tähdellä, joka laskeutui heidän sänkyynsä.
xxx/ellauri177.html on line 369: Äänet olivat tulleet selvemmiksi. Puutarhan eläimet puolestaan ​​huusivat heitä rakastamaan toisiaan kuin aikuistuneet bambit Disneyn Bambi-leffassa. Rumpali rummutti puunrunkoa. Cicadas lauloi hellällä kuoliaaksi. Perhoset levittävät suudelmia siipien räpyttäessä. Varpusilla oli hetken mielijohteisuutta, sulttaanien hyväilyt kulkivat innokkaasti seragion keskellä. Kirkkaissa vesissä kuului kutuaan auringossa olevien kalojen pyörtymistä, sammakoiden kiihkeää ja melankolista huutoa, koko salaperäinen intohimo, joka oli hirviömäisesti kyllästynyt kaislikoiden harmaaseen tylsyyteen. Metsän syvyyksissä satakielet huusivat nautinnon helmiäisnaurua, polttarit uljasivat, humalassa sellaisesta himosta, että he kuolivat väsymykseen lähes supistuneet naaraat. Ja kallioiden laatoilla, harvoin pensaiden reunalla, käärmeet, solmitut kaksi kerrallaan, sihisivät hiljaa kaxihaaraisine kyrpineen, kun taas suuret liskot haudivat munia, niiden selkärangat värähtelivät lievästä hurmiosta. Kaikkein syrjäisimmistä kulmista, auringonpaistetta, varjossa olevia reikiä, nousi eläimen haju, lämmin yleisestä urasta. Kaikessa tässä kuhisevassa elämässä oli lapsellista jännitystä. Jokaisen lehden alla sikiöi hyönteinen; jokaisessa ruohotumpussa kasvoi perhe; lentävät kärpäset, liimattuina toisiinsa, eivät odottaneet laskeutumistaan ​​lannoittaakseen. Näkymättömät elämän palaset, jotka asuttavat ainetta, aineen atomit itse, rakastivat, pariutuivat, antoivat maaperälle herkullisen liikkeen, tekivät puistosta suuren haureuden.
xxx/ellauri177.html on line 374: Ja linnut lauloi lensi parittain, koko puutarha upposi pariskunnan kanssa intohimon viimeiseen huutoon. Rungot taipuivat kuin voimakkaan tuulen alla; yrtit huutavat humalassa; kukat katosivat, heidän huulensa auki, hengittivät heidän sielunsa; itse taivaalla, joka oli aivan liekeissä tähden laskeutumisesta, oli liikkumattomia, pyörtyviä pilviä, joista putosi yli-inhimillinen tempaus. Ja se oli voitto eläimille, kasveille ja esineille, jotka olivat halunneet näiden kahden lapsen pääsyn elämän ikuisuuteen. Pääsiväthän ne lopulta, vaikka siihen meni 2 kirjaa. Puisto taputti valtavasti. Väliverhoa vedettiin eteen ja taaxe kuin esinahkaa konsanaan, sankarit tuli housut nilkoissa kumartelemaan ja heittelemään lentosuukkoja. Puuh. Tulihan se sieltä. Hyvää kannattaa odottaa.
xxx/ellauri177.html on line 438: Hän otti muutaman askeleen ja huusi: - Näen sinut, tiedän, että olet alasti... Se on kauhistus. Oletko peto juoksemaan metsässä tämän naisen kanssa? Hän vei sinut pitkälle, sano! Hän raahasi sinut lahoon, ja tässä olette kaikki karvan peitossa kuin vuohi... Vedä oksa esiin murtaaksesi sen hänen lanteilleen! Tai anna mä vedän, mullon oxa valmiina!
xxx/ellauri177.html on line 452: Vittu mikä väpelö toi Serge, ei voi muuta sanoa! Säälixi käy Albiinoa, joka tollaseen tiskirättiin oli erehtynyt lankeemaan. No tähän päättyi kirja III, nyt on enää vika kirja jäljellä, jossa (juonipaljastus) kaikki menee perseelleen ja kaikki kuolevat. Musta tuntuu et mä vedän sen läpi vähän kursoorisemmin. En pidä traagisista lopuista, musta vuohet on kivempia kun ne vaan pukkii toisiaan ja tekee lisää vuohia.
xxx/ellauri177.html on line 501: Nyt untuvahedelmä vaaleni hänen huulensa, hänen lantionsa pyörivät vapaasti, hänen rinnassaan kukkii rasvainen kukka. Hän oli nainen, jolla oli pitkät kasvot, jotka antoivat hänelle paljon hedelmällisyyttä. Hänen levennetyillä kyljellään varmaan jo uusi elämä nukkui. Hänen poskillaan, reunalla, tuli hänen lihansa ihastuttava kypsyys. Ja pappi, kypsän naisen intohimoisen tuoksunsa ympäröimä, otti katkeraa iloa uhmatessaan punaisen suunsa hyväilyä, naurua silmissä, kutsua kurkussa, päihtymystä, joka virtasi hänestä pienimmästäkin liikkeestä. Ei hän edes tykännyt tollasista matroonista, hän oli enempi pedofiilimiehiä.
xxx/ellauri177.html on line 503: Hän työnsi ankaruutensa niin pitkälle, että hän etsi paikkoja, joita hän oli aiemmin hullusti suudellut, silmäkulmat, huulien kulmat, kapeat temppelit, pehmeät kuin satiini, meripihkan niskan silkkiset. kuin samettia.. Hän ei ollut koskaan, edes roikkuessaan Albinen kaulassa, maistanut sitä autuutta, jonka hän tunsi marttyyrikuolemanaan, katsoessaan kasvoihin tätä intohimoa, jonka hän kieltäytyi. Sitten hän pelkäsi antaa periksi jollekin uudelle lihan ansalle. Hän laski silmänsä ja sanoi pehmeästi:
xxx/ellauri177.html on line 515: Hän kohotti kalpeat kasvonsa, joissa tuskan hiki helmi. "Olen tehnyt syntiä", hän mutisi. Sori, en ikinä enää tee niin. "Minä", hän jatkoi, "kun näin sinut niin vapaana, luulin, ettet ollut enää pappi. Luulin, että se oli ohi, että pysyt aina siellä, minulle, kanssani... Ja nyt, mitä haluat minun tekevän, jos otat pois koko elämäni?" "Tee sama mitä minä teen", hän vastasi: "polvistu, kuole polvillesi, älä nouse ennen kuin Jumala antaa sinulle anteeksi." "Olet siis pelkuri?" hän sanoi uudelleen, vihan valtaamana, huulensa halveksivina.
xxx/ellauri177.html on line 538: Pappi sivuutti tämän ja johdatti hänet muiden asemien ohi.
xxx/ellauri177.html on line 550: Toinen varkaista loukkaa häntä rumasti, ohikulkijatkin pilkkaa häntä, sotilaat jakavat hänen vaatteensa, joissa nyt ei ollut paljon jakamista kyllä. Ja pimeys leviää, ja aurinko piiloutuu... Jeesus kuolee ristillä. Hän huutaa käsiohjelman mukaisen suuren huutonsa, hän luovuttaa henkensä. Oi kauhea kuolema! Temppelin esirippu repeytyi kahtia, ylhäältä alas; maa vapisi, kivet halkesivat, haudat aukenivat... Noniin. Myönnettäköön, ilman noita erikoistehosteita se ei olis ollut kummonenkaan tapaus, roomalaisen oikeuden normipäivä.
xxx/ellauri177.html on line 562: Hän huusi ja työnsi Albinena rajusti ovea kohti. Jälkimmäinen, hyvin kalpea, vetäytyi askel askeleelta. Kun hän pysähtyi, hänen äänensä kuristui, hän sanoi vakavasti: "Se on siis ohi, ajatko minut pois?... Olen kuitenkin vaimosi." Sinä loit minut. Jumala, joka salli tämän, ei voi rankaista meitä tässä määrin.
xxx/ellauri177.html on line 597: Jeesus vetäytyessään pois takakautta oli vienyt pois armon. Hän, joka oli niin vahva taivaan avun aamusta asti, tunsi olonsa yhtäkkiä kurjaksi, hylätyksi, lapsellisen heikoksi. Ja mikä kauhea pudotus, mikä suunnaton katkeruus! Taistella sankarillisesti, seisoa voittamattomana, armottomana, kun kiusaus oli olemassa, elossa, pyöreänä vartalonsa, upeine hartioineen, intohimoisen naisen tuoksuineen; sitten alistua häpeällisesti, haukkoa henkeä kauhistuttavasta halusta, kun kiusaus väistyy jättäen jälkeensä vain hameen väreet, vaalean niskan niskasta virtaavan hajuveden! Nyt, pelkkien muistojen kanssa, hän palasi kaikkivoipaana, hän hyökkäsi kirkkoon.
xxx/ellauri177.html on line 607: Niinpä hän nöyrtyi tunteja, päiviä odottaen helpotusta, jota ei tullut. Turhaan hän asetti itsensä Jumalan käsiin, tuhosi itsensä hänen edessään, toisti tehokkaimmat rukoukset kylläisyyteen: hän ei enää tuntenut Jumalaa; hänen lihansa, vapautettu, halusta yllytetty; rukoukset, jotka nolostuivat hänen huulillaan, päättyivät saastaiseen änkytykseen. Hidas kiusauksen tuska, jossa uskon armeijat putosivat yksi kerrallaan hänen epäonnistuneista käsistään, missä hän ei ollut muuta kuin inertti aine intohimoiden kynsissä, missä hän näki kauhuissaan omaa häpeää ilman rohkeutta nostaa sormea ​​karkottaaksesi synnin. Sellaista hänen elämänsä oli nyt. Hän tiesi kaikki synnin hyökkäykset. Ei kulunut päivääkään ilman, että häntä olisi testattu. Synti otti tuhansia muotoja, tuli sisään hänen silmiensä kautta, hänen korviensa kautta, tarttui häneen kasvotusten kurkusta, hyppäsi petollisesti hänen harteilleen, kidutti häntä hänen luihinsa asti.
xxx/ellauri177.html on line 625: Kärsi, kuole, kauniimman kruunun saat. Nämä sanat soivat hänen korvissaan korvamatona, kuin ihmisen viisauden loppu. Ja kun hän sitoi itsensä ristiin, hän sai rajattoman lohdutuksen Jumalan rakkaudesta. Se ei ollut enää suklaa-Marie, jota hän rakasti pojan hellyydellä, rakastajan intohimolla. Hän rakasti, rakastaa, rakkauden ehdottomuudessa. Hän rakasti Jumalaa yli itsensä, yli kaiken, valon kukinnan syvyyksissä. Hän oli kuin kirkkaasti palava soihtu. Kuolema, kun hän sitä toivoi, oli hänen silmissään vain suuri rakkauden aalto.
xxx/ellauri177.html on line 637: Joten hän aloitti heidän kävelynsä uudelleen hänen kanssaan Paradoun neljään kulmaan. Hän muisti pienet hiukset, jotka lensivät hänen kaulalleen, kun tämä juoksi hänen eteensä. Hän tuoksui hyvälle, heilutti lämpimiä hameita, joiden kahina muistutti hyväilyä. Kun hän otti hänet paljain syliinsä, taipuisina kuin ruohokäärmeet, hän odotti näkevänsä hänet, niin laiha, käpertyvän hänen vartalonsa ympärille, nukahtavan sinne liimautuneena hänen ihoonsa. Se oli hän, joka käveli edellä. Hän johti hänet kiertävää polkua pitkin, jossa he viipyivät, jotta he eivät tulisi liian nopeasti. Hän antoi hänelle intohimon maata kohtaan. Hän oppi rakastamaan sitä katsomalla kuinka yrtit rakastavat toisiaan; pitkä hapuileva hellyys, jonka suuren ilon he olivat vihdoin yllättäneet eräänä iltana jättiläispuun alla, varjossa mehua hikoillen. Siellä he olivat tiensä päässä. Albine, heitettynä taaksepäin, kierrettynä hiuksiinsa, ojensi kätensä hänelle. Hän otti hänet halaukseen. Vai niin! ottaa se, ottaa se jälleen haltuunsa, tuntea sen kyljen tärisevän hedelmällisyydestä, tehdä elämästä elämää vain ruiskauttamalla siementä, olla Jumala!
xxx/ellauri177.html on line 667: Hyvin sanottu! Kaikki on Albinen vika, hiän oli kirottu. Häntä ei enää vaivannut mikään, synti saattoi puhua hänessä äänekkäästi. Oli hyvä olla kamppailematta enää. Hänen niskansa takana piipahtuneet hirviöt taistelivat hänen suolissaan tähän aikaan. Hän puhalsi kylkiään tunteakseen niiden hampaat paremmin. Hän hylkäsi itsensä heille kauhealla ilolla. Kapina sai hänet näyttämään nyrkkiään kirkossa. Ei, hän ei enää uskonut Jeesuksen jumaluuteen, hän ei enää uskonut pyhään kolminaisuuteen, hän uskoi vain itseensä, vain lihaksiinsa, vain elinten ruokahaluihin. Hän halusi elää. Hänen täytyi olla mies. Ah! juosta ulkoilmassa, olla vahva, ilman mustasukkaista herraa, tappaa vihollisensa kivillä, kantaa ohikulkevia tyttöjä hänen kaulassaan! Hän nousi haudasta, johon karkeat kädet olivat panneet hänet. Hän herättäisi miehekkyytensä, jonka piti vain nukkua. Ja anna hänen kuolla häpeään, jos hän löytää miehuutensa kuolleena! Ja kirottu olkoon Jumala, jos hän olisi poistanut hänet olentojen joukosta koskettamalla häneen sormellaan, pitääkseen hänet omassa palveluksessaan! Jepu jee! Takaisin kivikaudelle! Matelijanaivo kunniaan! Hiihuu!
xxx/ellauri177.html on line 688: -- Albinen täytyy odottaa minua. Aurinko on jo laskemassa. Mutta kun hän kiipesi työntämään kivet sivuun ohittaakseen, kauhea räjähdys häiritsi häntä. Hänen täytyi palata alas, koska hän oli melkein asettanut jalkansa suoraan veli Archangiaksen kasvojen eteen, lepäsi maassa ja piereskeli sikeästi. Uni oli epäilemättä yllättänyt hänet, kun hän vartioi Paradoun sisäänkäyntiä. Hän sulki kynnyksen, pudonnut koko pituudeltaan, raajat erilleen, häpeällisessä asennossa. Hänen oikea kätensä, heitetty takaisin päänsä taakse, ei ollut päästänyt irti koiranpuusauvasta, jota hän näytti edelleen käyttävän kuin liekehtivää miekkaa. Ja hän kuorsasi sipulien keskellä, kasvot aurinkoon päin, ilman, että hänen ruskettunut nahkansa olisi saanut väristä. Parvi suuria kärpäsiä lensi hänen avoimen suunsa yli.
xxx/ellauri177.html on line 703: Ja he syöksyivät Paradouhun. Syksy oli tulossa, puut olivat huolissaan, kellastuneet päänsä riisuen lehtiä lehdeltä. Poluilla oli jo kuollut, kosteudesta kastelema vehreyden sänky, jossa askeleet tuntuivat tukahduttavan huokauksia. Nurmikon pohjalla leijui savua, joka hukutti sinertävät etäisyydet suruun. Ja koko puutarha hiljeni hengittäen vain melankolisia henkäyksiä, jotka menivät ohi kuin väreet.
xxx/ellauri177.html on line 719: -- Joo joo rakastan sinua. Kärsin paljon seuraavana päivänä lähetettyäsi sinut pois... Voi! Rakastin sinua niin intohimolla, tiedäthän, että olisin murtanut sinut syleilemällä, jos olisit tullut takaisin heittäytymään syliini. En ole koskaan halunnut sinua näin kiivaasti. Tuntikausia olit elossa edessäni ja kiusoit minua taipuisilla sormillasi. Kun suljin silmäni, loistit kuin aurinko, kietoit minut liekkiisi... Joten, kävelin kaiken päällä, tulin.
xxx/ellauri178.html on line 33:

Intohimon Professori

Himokasta