ellauri009.html on line 1836: Jos omii izellensä jotain joka ei ole kenenkään, eikös se ole jonkinlaista nyysimistä kuitenkin? Vaikka ottaa hintaa hengitettävästä ilmasta. Sehän kuuluu kaikille, vaikkei kellekään.
ellauri011.html on line 1003: Tehdään siis koe Viskoosin kylässä, laitetaan kultaharkkoreppu syötixi. Kokeillaan onx "ihmiset", siis random 281 kyläläistä tässä perslävessä, hyviä vai pahoja, sillä et nyysiikö ne "mun" kultaharkot, tai tappaako ne maxusta, ihan sama kenet, molemmat on hirmu pahoja tekoja.
ellauri011.html on line 1019: Tän kirjan sievä neitonen, neiti Prym ei hirviä nyysiä tosta vaan paholaisen harkkoa, ei sixi, että se olisi väärin, vaan koska se ei uskalla, siinä voi käydä köpelösti. Siis mitä eroa? Se on väärin, koska siinä voi käydä köpelösti. Jos siinä ei voisi käydä köpelösti, niin kukaan ei myöskään ottais vahinkoa eikä suuttuisi, se olisikin finders keepers.
ellauri014.html on line 599: Julle selittelee eka niiden styylauksen alkumetrejä. Se muka ihastu Prööhön eka näkemältä, ja teeskenteli vaan vaikeeta saalista. (Rusakko viittaa Richardsoniin tässä alaviitteessä. Richardson oli nauranut bylsinnälle lähes eka treffeillä. Rakkautta ensi silmäyxellä silmään indeed. Olikohan R tavannut Richardsonin, ennen vuotta 1761 siis, kun Richardson vielä eli ja Julle oli vasta tekeillä. Siltähän se nyysi idean tähän kirjeromaaniin.)
ellauri014.html on line 777: Tää on nyysitty suoraan setä Fénelonilta. Mitä tälläinen pätkä tekee romaanissa? Tästä näkee, että Rusakolla on mielessään koko ajan naisten kasvatus. Naisten romaaneilla oli/on tämä tärkeämpi tarkoitus: tehdä naisista parempia apulaisia, vääntää ne miesten mieleiselle luokille. Salapano alussa oli vaan houkutin, koukuttava namu, romaanin varsinainen opetus alkaa vasta nyt.
ellauri020.html on line 169: Yritteliäät naiset ei kilpaile vaan miehistä meikeillä ja vaatteilla, niillä on myös pientä mamubisnestä, leipovat ja myyvät samoosa piirakoita ja välittävät nyysittyjä huiveja, puukottavat toisiansa selkään bisnesmielessä. Iivana myös.
ellauri022.html on line 610: Hei tässähän tulee nää nukkekodit joita sen toinen alter ego rakentaa myöhemmässä kirjassa. Lisää unia. Huumori mainitaan nimeltä, mutta se ei tottele kuzua. Tää kirja ei ole vizikirja. Siri on räkänokka, ei turhan nauraja. Osan tän kirjan juonesta se nyysii Kierkegaardilta. Ei voi olla sillä vähän doppaamatta. On se sen verran namesdroppaaja vaikka pudottelee eri nimiä kuin Iivana. Loppuvizeissä tulee vielä Paul Celan.
ellauri025.html on line 106: Ainut hyvä ajatus sillä oli sen mumslimeilta nyysimä koronkiskonnan laittomuus, mikä toteutettuna olisi totaalisesti rampauttanut kapitalismin. Katoliset paavit on sittemmin kiemurrelleet kuin mato koukussa kiertääxeen tän pykälän.
ellauri026.html on line 388: Ne onkin vixuimpia jotka plagioivat toisten töitä omixeen, ja siirtää toisten kovalla vaivalla sepittämät jutut omiin töihinsä; ei väliä jos plagiaatit selviävät myöhemmin, nyt ainakin ne saavat niistä ilmaista kunniaa, jengi osoittaa niitä haavi auki sormella ja läpyttää. Pääasia et oma nimi paistaa joka lehdellä. Se nimkin voi olla joltain kuuluisammalta kirjoittajalta nyysitty, jotta kansi kiinnittäisi rahvaan huomion kirjamyyynnissä. Ja kirjan nimi vielä, se voi olla vaikka "Kuka tappoi kenetkin".
ellauri030.html on line 528: Aika turhaa näin ikävän ihmisen filosofiasta olis oikeestaan edes puhua, mutta eihän tässä ole päästy vielä edes pessimismiin asti. Se kuzu omaa tuotettaan subjektiivisexi idealismixi. Ainexia oli nyysitty Platonilta ja intialaisilta guruilta. Ei senttäs ihan solipsisti, koska on olemassa jotain (eipäskun isolla kirjaimella Jotain).
ellauri035.html on line 1072: Sen puuhastelu taitaa olla osallistuvaa havainnointia akateemisissa apinalaumoissa. Uusia muotoja tarvitaan koulufilosofiaankin, uusia labroja. Mitä sen uusissa labroissa puuhastellaan jää aika hämäräx. Käsitetyötä, ei siis käsityötä, eikä käsityölehtiä. Meemejä tutkitaan uusilla ovelilla tavoilla, niin ainakin rahoittajille luvataan. Eihän ne mitään ymmärrä kuitenkaan. Se nyysii Foucaultilta, toiselta rättikauppiaalta, History of the Present, ja tekee siitä Anthropology of the Contemporary. Vähemmän iskevä, mun miälestä. Sehän plagioi kuin Zizek, paizi ei izeään, vaan Foucaultia. Kunnon lipilaaristi se haluu osottaa et nykyisyys on rahanheittoa, ja sixi tulevaisuuskin voi olla mitä tahansa. Kovasti ähkäisten se äkistää ulos tän neronleimauxen: contemporary “is a moving ratio of modernity, moving through the recent past and near future in a (non-linear) space. Eli vähän vanhaa, vähän uutta, vähän lainattua, vähän sinistä. Bravo Polle! Sä teit sen! Mikä pukerrus! Tais peräpukamat olla kovilla!
ellauri036.html on line 2168: Poliittisesti Harryn äiskä on amerikkalaishenkinen talousliberaali ja laborin oikeistosiipeä. Pro Israel ja huonosti piilotettu kaappikristitty, Päivi Räsäsmallia. Harryn messiaslook ei ole sattumaa. Se on nyysitty CS Lewisiltä, joka nyysi sen raamatusta, jotka nyysi sen hinduilta ja parseilta, jotka nyysi sen egyptiläisiltä. Syntipukin uhraus on yhtä vanha apinameemi kuin erikoistarjous ja ilmainen näyte. Postmodernia touhua. Jeesus ei nauti enää taikaministerin luottamusta. JK on britti-imperialisti, kannattaa brexitiä ja vastustaa skottien izenäisyyttä. Filthy rich ja harrastaa charityä. Sen kamu Bozo pääsi teholta ikävä kyllä. Nyze miettii minne paninkaan sen punaisen ydinasenapin. Tuliko se mukaan vai jäikö yöpöydälle taikaministeriöön.
ellauri048.html on line 402: se nyysii suoraan hyvästä kirjasta. Ize se ei saa aikaan muuta kuin rumaa vääräuskoisten

ellauri062.html on line 852: Hänellä ei ole mitään tarkoitusta itsensä ulkopuolella, ei mitään muuta mitä varten elää – enää hän ei tahdo, ei voi eikä hänen täydy olla orja: ihmisten yhteiskunta ja sen sosiaali-etiikka eivät merkitse hänelle mitään; hän on yksin, yksin. Hän on nyt yksi ja kaikki; ja siksi hänellä on laki itsessään, siksi hän on itse kaikki laki eikä mitään mielivaltaa. Ja hän vaatii itseltään, että seuraa tätä lakia itsessään, tätä itsekexittyä lakia, että on vain lakia ... Lakilyy. Im a poor lonesome cowboy a long way from home. Tässä tämä kauhistuttava suurus: ei ole mitään muuta mikä velvoittaisi. Lännen laki on lyijyä. ... Sanoa jawohl tälle yksinäisyydelle on se, mikä Kantissa on "dionyysistä"; vasta se on siveellisyyttä.
ellauri062.html on line 854: Se vasta on narsismia. Kantissa ei ole mitään dionyysistä, se oli kuiva kapakala. En marginal filosof, på ytterkanten. Mutta Weininger oli sitäkin pahempi kylmiö. Hienoa että ymmärsi tehdä lopun itsestään (lähes) ajoissa.
ellauri064.html on line 306: rottakonsilio, kerjäläisten syndikaatti, rahastot, velkavankiloitten saaristot ja Baal-kartelli. Valaistuneen mummon filosofiaa s. 268. Ei tässä lie mitään järkeä. Tää pätkä on jostain syystä nostona Jaakko Yli-Juonikkaan Siltala-katalogissa, kuvituxena ryhdittömän Jaakon ohessa vulgäärin näköinen sammakko, joka sanoo "Kaaos on puhunut. Pulinat pois." Kansa on puhunut ja pulinat pois on "puhkikulunut vaalimaneeri". Sekin lie jostain armeijayhteydestä nyysitty, ainakin toi pulinat pois kuulostaa komppanian puhuttelulta. Uudet uhkakuvat tuli sammakolta. Kansa on puhunut, Natoon tukka putkella.


ellauri067.html on line 77: Suomalainen.com. Hullu-Jussin äiti oli kova suomalainen commari. Sillä oli pettuleivänpala vankileirimatkamuistona. Pirun työläiset nyysivät esineitä, varastivat laseja. Kuukerin Nelli teki lasikukon. Lasinpuhallus on maailman vanhimpia ammatteja. Railin oli vielä vanhempi. Huorankin on tiedettävä paikkansa. Se yx paikka nimittäin. Blow job, puhallus ja imutus. Lasiin sylkeminen on Nooan ajoilta. Historiallista triviaa, nice to know.
ellauri069.html on line 616: Elikkä mistäs löytys paavi jonka lipputanko kukkii mulle? Se on jo nupulla. Sen häpykukkula vamppaa mut taas sinne, silkeillä ja lemuilla, sen öljytyt muskelimasat, sen löysät viittauxet kidutuxiin muuttuu taivaaxi, valkoisexi valoxi--laulavixi lepositeixi, ja piiskat jotka laahaa häntäänsä kun ne putoo. Sään armoilla nyt ollaan, löydän sen kuzun joka kääntessä, kun saapuu yö. Tää on Tannhäuseria, sanoo Weisburgeri. Mäntymiestä. Tää sauvan kukinta on nyysitty Jesajasta, se on vanha vizi.
ellauri112.html on line 79: Kun Titchener vei Wundtin ideoita jenkkeihin, syntyi sekaannus. Titchener käänsi Wundtin töitä väärin (tahallaan), niin että näytti siltä että Wundt peukuttaisi Tichenerin juttuja. Titchenerin mielestä psyyke oli pantu kokoon aistituista palikoista. Just sixi sitä kuzuttiin strukturalismixi. (Olikohan Chomskyn kielitiede sieltä nyysitty? Entä oliko Professori Kierto saanut pendelinsä psykofyysikoilta?)
ellauri112.html on line 88: Freud nyysi alitajuisuuden ja dissosiaation Pierreltä, minkä se ensin tunnusti mutta sitten polki polkupyörää takaisin ja alkoi panetella gentiiliä kollegaa. Ikävä kaveri, Riemu siis.
ellauri115.html on line 547: Jos organisoidut ruumit yhtyvät sattumalta kaikilla mahdollisilla tavoilla ennenkuin ne päätyy joihinkin asentoihin, jos vazoja tehdään ilman suita, jalkoja ilman päitä, käsiä ilman käsivarsia, epätäydellisiä elimiä kaikenlaisia jotka kuoli sukupuuttoon koska ne ei saaneet sitä sinne, mixei tollaia epäonnistuneita yrityxiä ole nähtävissä tänä päivänä? [Nojoo, haha, huono läppä, mä en kelpaa esimerkixi.] Mixi luonto on lopulta päätynyt lakeihin joista se ei ensin ollut selvillä? Mun ei pidä yllättyä jos se mikä on mahdollista tapahtuisi, ja jos tapahtuman epätodennäköisyyttä kompensoi yritysten lkm. Olkoon niin; silti jos joku sanois mulle et tuu kazomaan, 10.000 apinaa kirjoitti just kirjoituskoneella koko Aeneidin, mä en viizisi edes kazoa sinnepäin. [No Aeneidi on niin kehno ettei siihen tarvizis edes 10 apinaa.] Sä sanot että mä unohdin montako yritystä sallittiin. Mutta miten monta yritystä tarvittaisiin että se olis edes vähänkin todennäköistä? Omasta puolestani ainoa mahdollinenn oletus on että mahixet on ääretön vastaan yxi että lopputulos ei ole sattumaa. [Tää laskelma ei oo mun oma, mä nyysin sen Pascalin Blaiselta.] Tän lisäxi, sattumanvaraiset yhdistelmät ei tuota muuta kuin samanlaisia tuloxia kuin yhdistettävät elementit, niin että elämää ja organisaatioita ei tuoteta atomien virrasta, ja kemisti joka tekee yhdisteitä ei koskaan tuota niille ajatuxia ja tunteita koepullossa [nojoo nojoo, koepullolapsia ei lasketa. Jalkanuotti: Voisko joku uskoa, ellei olis nähnyt, että apinoiden älyttömyys vois mennä niin pitkälle? Amatus Lusitanus väittää että se näki tuuman korkuisen pikkumiehen lasipullossa, jonka Julius Camillus prometheusleiriläisen lailla oli tehnyt alkemistina. Paracelsus (Asioiden luonnosta) opettaa metodin millä voi tehdä näitä pikkumiehiä, ja se väittää että pygmit, faunit ja nymfit on tehty kemiallisesti. Ei kai siinä muuta tarvita, paizi ehkä osoittaa että orgaaninen aine kestää tulta ja sen molekyylit säilyvät kuumimmassa uunissa. Kuumimmassa uunissa ei säily ikuisuuxia kuin syntisraukan sielu tulijärvessä. Vaikka Voltairen, ottaaxemme vaan yhden esimerkin.]
ellauri118.html on line 452: Pasternak opiskeli filosofiaa Marburgin yliopistossa Saksassa Hermann Cohenin oppilaana, mutta kieltäytyi hänelle tarjotusta filosofian tutkijan urasta [lähde?]. Hän palasi Moskovaan vuonna 1914 ja julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa tuona vuonna. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän opetti ja työskenteli Uralilla sijainneessa kemiantehtaassa, mistä hän epäilemättä nyysi Tohtori Živagoon materiaalia [lähde?]. Vuoden 1917 Venäjän vallankumouksen jälkeen Pasternakin maine runoilijana kasvoi. Vuoden 1990 Venäjän hajoamisen jälkeen se romahti [fig. 1].
ellauri146.html on line 574: Arraché dans nos bras par des baisers menteurs ! Jotka nyysivät ne huijaavilla pusuilla!
ellauri206.html on line 446: Ehei, jonninjoutavaan Ortega y Gassettiin ei pidä sekoittaa Petrus Gassendia, ketunnäköistä pikku teologia ja astronomia 1600-luvulta joka vastusti tomisteja, peukutti Hobbesia, Galileita ja Kopernikusta ja joutui Cartesiuxen vihoihin. Koitti sovittaa yhteen Jeesuxen ja Epikuroxen ja sai siitä haukut materialistixi. Näki kuunpimennyxiä ja pyrstötähtiä ja arvioi että aurinko on 1Kx kuuta isompi. Nimitti revontulet Aurora borealixexi. Sellainen lumihiutale. Descartes kelmi kehtas nyysiä vielä sen havainnot muista lumihiutaleista.
ellauri213.html on line 128: Pahixina sentään vaan persoonattomat pieruntuprahduxet, JKK Rowlingilta nyysityt ankeuttajat. Ne trendaavat. His Dark Materialsissakin oli sellaiset. Ei tarvi maxaa näyttelijän taxoja eikä kexiä vuorosanoja. Senkun tuhraa digikuvan päälle jotain rändöm pixeleitä. Motiiveita ei tarvi miettiä eikä kexiä selityxiä. Onhan siinä realismia tavallisiin Disneypahixiin verrattuna. Kukaan ei ole pudonnut pienenä maalipurkkiin ja muuttunut ilkeäxi kuin Silppuri.
ellauri216.html on line 720: Suomen valtiovalta, kärjessä senaattori Emil Setälä, piti ajatusta poliittisesti mahdottomana, ja lopulta venäläinen arkkipiispa työnnettiin kylmästi sivuun. Serafimille annettiin mahdoton kuukauden määräaika selvitä valtion virkamiehelle pakollisesta tutkinnosta suomenkielessä - ja hän ei osannut suomea ensinkään, jopa kieltäytyi oppimasta Setälän Janssonilta nyysimää suomen kielioppia.
ellauri221.html on line 153: En enää muista mistä sain vinkin lainata kirjastosta Nosovin kirjan Neznaikan seikkailut (1954). Englannixi se on Dunno. Muistaaxeni joku anglosaxi jotain siitä vittuili, mutten enää muista kuka. Nosov nyysi idean kanadalaiselta Palmer Coxilta, joka rikastui törkeästi Brownie-kirjoilla.
ellauri236.html on line 333: $50K! Voiskohan sen nyysiä? Oiskoon Rileyssä miestä siihin?
ellauri238.html on line 541: Ovat muistojemme lehdet kuolleet sisälsi ne Simolta nyysityt Aunuxen päiväkirjat. Simo Saarikoski oli tuurijuoppo, sellainen kuin Kemelmannin rabbidekkarin murhattu jutkumatemaatikko. Pentti oli samanlainen paizi tuuriraitis, muun aikaa umpikännissä. Kaxipersoonainen, minä ja mä.
ellauri299.html on line 228: - Kuinka kauan aiot olla yleinen etulakimies? kysyi katulakimiehen isobroidi Warner Bros. Tää hahmo on nyysitty Belowin Salelta. - Olen juuri alkanut. En todellakaan ollut ajatellut asiaa loppuun. Miksi? - Kuinka kauan voit tehdä työtä ilmatteexi? - Niin kauan kuin voin selviytyä hengissä. - Joten hengissäpysyminen on standardi? - Toistaiseksi. Mikä on sinun standardisi? Se oli naurettava kysymys jenkkilakimieheltä toiselle. - Raha. kuinka paljon tienaan; kuinka paljon kulutan; kuinka paljon voin kätkeä jonnekin ja katsella sen kasvavan niin, että jonain päivänä minulla on paskaruukku täynnä sitä, eikä minun tarvitse huolehtia mistään.
ellauri309.html on line 250: Se mitä sisällä on, ratkaisee. Se on vain otsikko. Mitä sitten vaikka olisinkin nyysinyt sen? Syyttämällä
ellauri321.html on line 157: (Nääkin sentimentit Mary nyysi farmarilta omaan matkakirjaansa.)
ellauri347.html on line 557: Koko homman clou on murisevat ja vikisevät äänitehosteet sekä jatkuvasti vallizeva yö, sumu tai muu hämärä, jossa ei näe mitään, edes sankareita kunnolla. Kaikki ranut on muutenkin ihan samanlaisia suipponeniä, sekä hyvixet että pahixet, kuin korppeja. Tyypit on nyysitty halvoista jenkkilänkkäreistä, baseball-lippixet päässä tai stezonit ja 2-piippuiset haulikot aina tanassa. Eldorado on kuin Kouvolan tien varressa ollut venakoilla varustettu huoratalo. Hirmu epäilyttäviä ovat upporikkaat Steinerit jotka omistavat koko kylän ja toimii pormestareina, bylsivät laihaa mutta aulista poliisiämmää kun blondivaimon silmä välttää. Kaikki on tismalleen kuin siinä toisessa jonnekkin Elsassiin sijoittuneessa mezähorrorissa: maagisia valkoisia susia ja vanerimökissä asuva röllipeikko joka pitää nubiileja tyttöjä panttivankina.
ellauri390.html on line 100: Teivas Syöpä-Närpiön tai siis Teivas Oxalan kappale sen poika-aikojen poikakirjaa, Jallu Saulin "Nuori Kijl" on joutunut jonkun jäämistöstä puuntakaahuutajan haltuun Oulunkylän kontista. Siihen on hyvä tutustua Antti Tuurin pohjalaistarinoiden rinnalla. Siinä porvarillinen agronomi Kijl plokkaa aatelisen neiti Flemingin. Tää voisi olla Jallun vanhempien romaani. On tähän paljon nyysitty sukulaismiehen Siltalan pehtooristakin. Tapahtuvat sijoittuvat Poljanyn kylään (ex-Uusikirkko) ikivanhalla venäläisellä Kurjalan kannaxella.
ellauri409.html on line 152: Pascal tutki häntä aikomuksenaan purkaa hänet. Silti Penséesissä, aivan hänen elämänsä lopussa, löydämme ajatuskulkuja kulku toisensa jälkeen, ja mitä vähäisempiä ne ovat, sitä merkityksellisempiä, jotka on melkein "nyysittyjä" Montaignesta, siirtokuvia tai sanoja. Rinnakkaiset ovat useimmiten Montaignen pitkässä esseessä nimeltä Apologie de Raymond Sébond – hämmästyttävä kirjoitus, johon Shakespeare myös todennäköisesti nojasi Hamletissa. Itse asiassa, kun mies tunsi Montaignen riittävän hyvin hyökätäkseen hänen kimppuunsa, hän oli jo saanut tartunnan.
xxx/ellauri010.html on line 65: Power´s base purveyors, who for pickings prowl, vallan halvat meklarit, jotka nyysii jätteitä,
xxx/ellauri027.html on line 404: Kasvun ihme, mon oeil! Ihme kasvuräjähdyxen saarnaaja. Ja hengen ankara laulu, my foot. Mistäs se nyt oli nyysitty. Ainiin Eikka Leikalta: "Yksi on laulu ylitse muiden: ihmisen, aattehen, hengen ankara laulu. Kansat katoo, ei katoa mahti, jonka on laulanut mahtaja kansansa sielun." Sanoi Eikka tarkoittaen izeään. Toistaa Eski papukaijamaisesti tarkoittaen ketäs muuta kuin taas izeään. Sillä on se äänikirjana kai Vessa-Matti Ploirin laulamana, toimii autossa mahtavasti. Noita ankaria laulajia piisaa. HENGEN ANKARA LAULU VELVOITTAA OLEMAAN TYÖTELIÄS JA VAHVA TILAAJILLE. Puolesta hengen ja heimon ja maan. Vitun veisaajat. Isa Gripenberg, 79, puhelee puoliääneen izelleen: Tässä on Mannerheimin kirje apelleni. Miehisiä naisia, naismaisia miehiä salaa tissiliiveissä. Keskiluokan tunnejohtaja, johtoportaan perässäjuoxija. Eski johtaa edestä, takaa vuorineuvoxet. Nörttismurffi esittää, pappasmurffit vetää kulisseissa langoista. Valesmurffi ja muita smurffijuttuja.
xxx/ellauri027.html on line 720: TaY on muuten nyysinyt ton naaman LG:n "Life is Good" logosta.
xxx/ellauri091.html on line 262: älä nyysi multa papua!
xxx/ellauri126.html on line 612: Ei nää nyt ihan ole vastakohtia. Mistähän Paula on nää nyysinyt?
xxx/ellauri126.html on line 748: Kyseessä on zenbuddhalaisuudesta ja samkhyafilosofiasta nyysitty advanta vedantasta tutuxi tullut olemisen tila. Elämä ei ole ongelma vaan mysteeri. Ryhtykäämme rakastavixi vanhemmixi izellemme, niin saadaan karman pyörä pyörimään. Bylsikäämme izeämme ja putkahtakaamme ulos omasta perseestämme omina viattomina lapsinamme. (Kyllä vanhemmalla on oikeus vihata lastaan.) Näin radikaali päätös muistuttaa päätöstä tulla tahalteen raskaaxi. (Tai jos olet miekkonen, panna hoito paxuxi. Se on sikäli luontevampi päätös, että ainahan voi lähtee lätkimään. Luonto saa tilaisuuden ottaa ohjat käsiinsä.)
xxx/ellauri128.html on line 105: Vaakku ilmeisesti piti vastustelevista runotytöistä. Sama predilektio näkyy mom and son videoissa: "mami" pyristelee vastaan alussa, mutta panee vastaan tarmokkaasti loppupeleissä. Haista-paska kappalainen Capellanus näyttää olleen Vaakun lemppareita. Ruma Honoré de Balzac oli kanssa kova panomies, tosin se sai työntää vasta maxettuaan runsaasti. Paul Bourget oli varsinainen pahis, kuten jo tiedetään. Näissä hanuissa on hurjasti narsisteja. Chardonne eli puteli-Jaakko oli Vaakun poliittinen virkaveli. Cicero oli tyhmä snobi kikhernekauppias. Disraeli Tears oli poikkeuxellisesti hölmö jutku. Dosto komppaa Catullusta Karamazoveissa tän suositun vihaava rakkaus-aiheen suhteen. Duclos näyttää olleen paskiainen miehexeen. Hemmetin paljon on näitä koiraan lisääntymisstrategia-aiheita, missä rakkautta piisaa just niin kauan että pääsee luukulle, ja sitten alkaa jo huooh ikävystyttää. Vaakulla on vitun vähän ylipäänsä naisia muutakuin puheenaiheena. Joubert on nyysinyt ton "ei 2x samaa" penseen ihailemaltaan Rochefoucauldilta (tai vastoin päin). Vaakulla ja Tommilla on samojakin töräyxiä respektiivisissä kokoelmissa. Nietschen penseet naimisesta on niin heikkoja ettei viizi edes mainita. Sen kokemuxet siitä oli aika rajallisia. Mitä jää viivan alle kun Shawin supistus on tehty? Minielefantin kärsä. Tosta tottumuxen osuudesta rakkaudessa näyttää M/F töräyttäjät ottavan ihan vastakkaisia kantoja. Koiraiden kannalta on toi uutuudenviehätys tietty tärkeä. Jokainen uusi reikä on uusi tilaisuus. Riippumahainen Ball-sack ei kyllä tiennytkään mitään häveliäisyydestä. Sen Contes drolatiques on pitkästyttävä. Disdraeli saa lisää haukkuja albumissa 243.
xxx/ellauri129.html on line 635: Fontenelle sai kasvatuksensa jesuiitoilta. Hän vaihtoi aloittamansa asianajajanuran kirjalliseen. Ensin hän yritti Pariisissa traagisena ja paimenrunoilijana, mutta saavutti menestystä vasta Lukianoksen tyyliin kirjoitetuilla dialogeillaan Dialogues des Morts (1683). Oikean alansa hän kuitenkin löysi vasta ruvettuaan Anto Leikolaxi. Teos Entretiens sur la Pluralité des Mondes (1686) oli ensimmäinen onnistunut yritys yleistajuisesti esittää Kopernikuksen, Galilein ja Descartesin oppeja. Teos Histoire des oracles (1687) oli sivistyneitä varten tehty hollantilaiselta oppineelta Antonius van Dalelta nyysitty kirja, jossa Fontenelle joutui ristiriitaan kirkon kanssa. Pientä ironis-leikillistä kritiikkiä, joka nojas senaikaisen luonnontieteen perustuksiin. Markiisitar de Lambertin suuntaamääräävissä hienon maailman salongeissa Fontenellella oli suuri näkyvyys. Akatemiassa se aloitti akateemikkojen omakehuperinteen. Eipä siitä sen enempää.
xxx/ellauri130.html on line 569: Pope & Swift: Koomikko Vilpitön Nahkuri ja rikoskirjailija Dionyysijä Miina ovat aloittaneet viimeisen matkansa Taivastaiteiden suurten kirjailijoiden jalanjäljissä, tutkien satiirien Alexis Paavin ja Jonathan Vikkelän elämää ja teoksia, Brittiläinen komediaopas voi paljastaa yksinomaan.
xxx/ellauri168.html on line 523: Nää ideat on nähtävästi nyysitty Marvin Minskyn kirjasta The Society of Mind. Minsky roikkui Bostonissa kattolampussa kuin Arvo Ylpön apina, kun kävin siellä 70-luvulla Jakkoh-Hintikan följyssä. Bill Gatesin nimi demoneille oli Terminate and Stay Resident. Aar juu reisi? Resitent is Ruuman.
xxx/ellauri237.html on line 594: Nerudan esikoiskokoelma ilmestyi 1923 ja vuotta myöhemmin Veinte poemas de amor y una canción desesperada, josta oli tuleva hänen tunnetuin teoksensa. Eli kaveri razasti koko ikänsä kaxikymppisenä hankkimallaan maineella. Kirjailijanimensä hän nyysi tšekkiläiseltä runoilijalta Jan Nerudalta1.
xxx/ellauri259.html on line 696: Elämä on täynnä valintoja. Tuo oli hyvä. Olenkohan keksinyt sen ihan itse? Vai onko niin, että kaikkien merkittävien ihmisten ajatukset muistuttavat toisiaan? Jospa kaikki tunnetut ihmiset ilmaisevat itseään samoin sanoin? Olisinko nyysinyt sen Esa Saariselta ja se JP Sartrelta?
xxx/ellauri303.html on line 306: Ortodoksijuutalaisille lulavin heiluttamisen mitsva on pakollinen kaikkina sukkotin päivänä paitsi sapattina kaikille uskonnollisesti täysi-ikäisille miehille. Myös naiset voivat halutessaan heiluttaa lulavia. Konservatiivijuutalaisten ja reformijuutalaisten keskuudessa kaikki aikuiset juutalaiset noudattavat seremoniaa. Se suoritetaan yleensä synagogassa tavallisen päivittäisen jumalanpalveluksen aikana, mutta sen voi tehdä myös kotona tai lehtimajassa. Lulavin ja etrogin kanssa kierretään usein myös synagoga ympäri siunauksia lausuen. Sukkotin seitsemäntenä päivänä (hoshana raba, suuri apu) synagoga kierretään ympäri seitsemän kertaa. Tänkin meemin on kristityt ortodoxit nyysineet koukkunokilta.
xxx/ellauri305.html on line 105: Woody Allen nyysi osia Grace Brownin juonesta psykotrilleriinsä Match Point. Siinä paxuxipanemansa hoidon nirhannut ex-tennispelaaja (haha! tennismaila taas! Denis the penis! Dionyysisellä thyrsoxella reisien välliin ryssää jotta se takasin tyssää, kuten Ukrainassa lauletaan) selviää pälkähästä ihan zägällä. Chris seuraa Nolaa ulos ja tunnustaa tunteensa häntä kohtaan, ja he harrastavat intohimoisesti seksiä vehnäpellolla. Nola tuntee syyllisyyttä ja pitää tätä onnettomuudena. Chris haluaa kuitenkin jatkuvan salaisen suhteen. Chris ja Chloe menevät naimisiin, ja Chris päättää suhteensa Nolan kanssa ampumalla tiineen ämmän haulikolla liisteixi. Eikä jää kiinni. Mitä tästä opimme? "Ihmiset pelkäävät kohdata kuinka suuri osa elämää on riippuvainen tuurista. On pelottavaa ajatella, että niin paljon ei voi hallita. Ottelussa on hetkiä, jolloin pallo osuu verkon yläosaan, ja sekunnin murto-osan se voi joko mennä eteenpäin tai pudota taaksepäin. Pienellä tuurilla se menee eteenpäin ja sinä voitat. Tai ehkä se ei mene, ja häviät." Voit vaikka työnnellä keskijalalla koreasti korealaista alaikäistä ottotytärtä ja selvitä ehjin nahoin siitäkin jos on onnea. Amerikkalaiset kriitikot ylistivät elokuvaa ja sen feikki brittiläistä ympäristöä ja pitivät sitä tervetulleina Allenin palautumisena.
xxx/ellauri320.html on line 112: Adler ehdotti, että seksuaaliset ja aggressiiviset halut olivat "kaksi alun perin erillistä vaistoa, jotka sulautuvat myöhemmin". Freud oli eri mieltä tästä ajatuksesta. Ei ne sulaudu. Adler suhtautui aggressiivisesti Freudiin koska Freud nyysi siltä agressiivisen vaiston mainizematta Alfredia vuonna 1909. He alkoivat inhota toisiaan. Freud ei pitänyt Adlerista vielä eron jälkeenkään ja teki niin myös muiden psykoanalyysin loikkarien kanssa. "En ymmärrä myötätuntoa Adleria kohtaan. Wienin esikaupungista kotoisin olevalle juutalaiselle pojalle kuolema Aberdeenissa on ennenkuulumaton ura sinänsä ja todiste siitä, kuinka pitkälle hän oli pötkinyt. Maailma todella palkitsi hänet runsaasti hänen palveluksistaan ​​vastustaessaan psykoanalyysia." Vuonna 1929 Adler näytti New York Heraldin toimittajalle kopion haalistuneesta postikortista, jonka Freud oli lähettänyt hänelle vuonna 1902. Hän halusi todistaa, ettei hän ollut koskaan ollut Freudin opetuslapsi vaan että Freud oli etsinyt häntä pölliäxeen hänen ajatuxensa. Vallan ja korvauksen dynamiikka ulottuu seksuaalisuuden ulkopuolelle, ja sukupuoli ja politiikka voivat olla yhtä tärkeitä kuin bylsintä. Lisäksi, mikä pahinta, Alfredilla oli sosialistisia uskomuksia, jälkimmäisen vaimo oli esimerkiksi monien venäläisten marxilaisten kuten Leon Trotskin erittäin, ehkä liiankin läheinen ystävä. Adler korvasi innovatiivisesti potilassohvan tuolilla, se on halvempi.
50