ellauri031.html on line 276: "Minun läsnäoloni italialaisten filosofien 7. kansalliskokouxessa on tarkoituxena torjua syytös että fasismi on laskenut italialaisten älyllistä tasoa ja työntänyt syrjään henkiset ja sivistysarvot. Tämä syytös on perätön. On muistettava ettei meitä suurmiehiä synny joka vuosi. Olemme nyt välikaudessa jolloin tarmomme menee empiiris-materiaalisten ongelmien ratkaisuun. Elämäntaistelu meidän päivinämme on niin kova ja modernin sivilisaation varjopuolet niin synkät että pessimismi kulttuurin rappeutumisesta on osin puolustettavissa. Kuitenkin uskon, että pian meillä on suuri filosofia, suuria runoilijoita ja taiteilijoita. Sellainen kehitys on valmisteila. Mutta nykyaikaan eivät filosofit voi paeta elämää. Norsunluutorni on murentunut kaupunkiemme hälinässä ja levottomassa menossa. Filosofi ei ovi vetäytyä korkeiden vuorenhuippujen yxinäisyyteen, sillä lentokoneen moottorin surina riittäisi tuomaan hänet takaisin modernin maailman mekaaniseen todellisuuteen."
Teollinen sota, sotateollisuus. Siitähän 1900. vuosisadan alussa oli kymysys. Italia tarvizee nyt soveltavaa filosofiaa, riippukeinumiehiä, ei mitään norsunluupuikkoja.
ellauri055.html on line 560: Sysmän värin ja maalin mies näkyi maalaavan jälleen kerran jo ennestäänkin kylän parhaassa maalissa olevaa taloaan entisen myymälänsä vieressä. Vähän laitan maalia, se sanoi. Olen asunut tässä talossa lähestulkoon koko ikäni, se vielä kehaisi, kirahvinnäköinen miehenkuikelo. Viereisessä entisessä värimyymälässä möi sälää Antiikista nykyaikaan 2 herraskaista vanhusta. Seija ei kärsi mennä sinne kun ne tarttuu ostajaan kuin kärpäset ja seuraa perässä kommentoiden vaarujansa Constant Comment tyylillä ja utelevat kaikkea. Seija ei kehtaa olla ostamatta mitään. No mäkin jouduin ostamaan värikäskantisen kansanpainoxen Taata Sillinpään kirjasta Setämiehen tie kiskurihinnalla a 4:50e. (Ilmatteexi ize löytäneet Suomalaisen kerhon poistohyllystä Tukholmasta.) Siinä on mustavalkoisia kuvia Taata-filmistä. Selkä oli irronnut, mistä huomautin alennuxen toivossa, mutta pihi äijä näytti omaa liimaputkea ja neuvoi että tälläsellä voit sitten liimata seljän kii. Hinnasta ei tinkinyt.
ellauri140.html on line 136: Jotkut kirjalliset tekeleet uhraa historiallisen totuuden arrkkityyppisille myyteille, ja tekee runoudesta raamatullisia kvestejä, kuntaas Dispenser vahvistaa tarinansa ajankohtaisuutta arrrkkityyppisillä hahmoilla. Pitkin matkaa Homohaukassa Dosetti ei keskity ajattomaan kaavineeseen, vaan käyttää sellaista kaavinetta siirtääxeen menneisyyden merkityxen nykyaikaan. Menneitä jauhamalla Dosetti löytää keinoja paisuttaa Elisabetin hovin tärkeyttä. Se ei tee tapahtumista myyttiä, vaan pikemminkin meemeistä päivän uutista. Transukirjassa Dosetti kumittaa erotuxen arrkkityyppisen ja historiallisen välistä ihan tahalteen. Esimerkixi Dosetti ei varmaan usko joka tavua Brittikronikassa, mitä Arttu lukee Alma Mediasta. Tässä tapauxessa Aamulehti palvelee historian runollista vastinetta (niin aina). Siltikään tämmöinen runollinen historia ei ole myyttiä; pikemminkin, se 'koostuu uniikeista, vaikka osaxi fiktiivisistä tapahtumista kronologisessa järjestyxessä.' Sama erottelu toistuu kirjojen I ja V poliittisessa viestissä. Toki niiden ajankohtaisuus oli selvempää runon kirjoituxen aikana kuin nyt. (Äläs nyt! You don't say!) No täähän on just sama tematiikka kuin Danten komiikassa. Ja miljoonassa muussa kirjassa. Kynäilijät pompittaa fiktiivisiä avataarejaan ilmastaxeen omia ennakkoluulojaan. Tää menis tonne ja tapais ton ja size sanois että näin. En seiso kirjani takana vaan ajatusteni. Kuvitteleminen on ammattini, enhän mä enää muuta tee, enkä senpuoleen osaakaan.
ellauri196.html on line 472: Pingviinien saari on hersyvän hauska poliittinen ja historiallinen satiiri lähinnä ranskalaisen, mutta osin myös muun eurooppalaisen kulttuurin kehittymisestä legendojen ajasta aina 1900-luvun uusiin aatteisiin asti. Se on jaettu kahdeksaan kirjaan, joista ensimmäiset käsittelevät varhaisia aikoja, joista tullaan vähitellen keskiajan ja renessanssin kautta nykyaikaan; lopuksi otetaan katse jopa tulevaisuuden kronikointiin. France kirjoittaa samaan tyyliin kuin historioitsijat ottaen välillä aktiivisemman ja lähdekriittisemmän kertoja-kommentaattorin roolin. Tarkkaavainen lukija löytää Pingviinien saarelta Kaarle suuren, Joan d’Arcin, viikinkivalloittajat, Ranskan vallankumouksen ja monet muut vähän erilaiseen muotoon siirretyt historialliset henkilöt ja käännekohdat. Aatteita, tieteitä ja taiteita
ellauri206.html on line 373: Vai pääsinkö nykyaikaan liian aikaisin? Jäikö liian paljon pois? Pikku Helmi vuokramökissä hyppäämässä ensimmäisenä jääkylmään veteen pulloineen ja ilman pulloja, Kesät Sysmässä ja Starhillin razutila, Satu, Venla, Elsa naapurissa, muut Ynkin kaverit ja vuodet joista moni täällä on puhujaa paremminkin perillä, työura eri asiakasrajapinnoissa, opiskelu Lahdessa ja Hesassa, vappushokkelot, vuoju- ynnä muu huojuva bilehileily (älkää pliis särkekö paljoa tällä kertaa!) yhteiset ja omat kodit kaukaisessa Vallilassa, Arabiassa ja Kumpulassa, kesäinen autoilu Anhevanmaalla, perhosten nappaus ja laskenta, kandivaiheen aihe villiinnytys.
ellauri300.html on line 799: Salomon ben Isaac tai Shlomo Jitzhaki (hepr. שלמה יצחקי), tunnetaan paremmin nimelläpp Rashi (hepr. רש"י, lyhenne sanoista RAbbi SHlomo Itzhaki; s. 22. helmikuuta 1040 Troyes, k. 13. heinäkuuta 1105 Troyes), oli ranskalainen rabbi. Häntä pidetään Talmudin ja Tanakin merkittävimpänä kommentoijana, ja hänen vaikutuksensa on säilynyt Talmudin ja Tanakhin tulkinnassa kuten myös hepreankielisessä kirjallisuudessa nykyaikaan asti.
ellauri317.html on line 153: Aeneasin voitto latinalaisista on siten tehty vieläkin moraalisesti kiistanalaisempaa ja kaksijakoisempaa kuin Aeneissa, sillä troijalainen prinssi vaatii yleiseen ja mielivaltaiseen teurastukseen pakenevia latinalaisia vastaan, mikä muistuttaa Venäjän valkokaartien pahimpia julmuuksia kasakkoja vastaan. Rakastetun pömpeävän kasakkapojan muuttuminen järjettömäksi venäläiseksi kissanpieruksi on täydellinen Aeneasin Turnuksen surmaamista edeltävässä huippuhetkessä, jolloin Troijan prinssi rinnastetaan nimenomaisesti "Nechesa-prinssiin"; jälkimmäinen oli ei kukaan muu kuin prinssi Gregory Potemkin (1739–1791), vaikutusvaltaisin Katariina II:n suosikeista, joka, vaikka hänestä oli tehty nimellinen kunniakasakka (tästä nimi Nechesa), johti Sichin likvidaatiota vuonna 1775 ja Hetmanaatin liittämistä Venäjään. Toisin kuin Vergiliusissa, jossa lopun äkillisyys peittää sen, kuinka paljon on vielä tehtävää, kun pääsemme Eneidan loppuunhämmentynyt ja surullinen lukija jää nykyaikaan, jolloin aikoinaan kiivaasti itsenäiset, kunnianhimosta ja ahneudesta kesytetyt kasakat ovat yhdistäneet voimansa ulkomaisten hyökkääjien kanssa ja murskaaneet joukossaan ne (zaporoshilaiset), jotka pitivät edelleen kiinni autonomiasta.
ellauri369.html on line 168: Cornelius Nepos (n. 110–25/24 eaa.) oli roomalainen kirjailija, joka tunnetaan erityisesti elämäkertateoksestaan Kuuluisia miehiä (De viris illustribus). Se on säilynyt nykyaikaan vain osittain, mutta toimi kauan lukukirjana latinan alkeisopetuksessa. Multa murtui oikean pikkusormen kämmenluu kun löin nyrkin lastenhuoneen seinään huomattuani kääntäneeni väärin sanan nepos veljenpojaxi enkä pojanpojaxi. No ehkä se meni Aku Ankan tiliin, kun ei otettu virhettä. Luu on vieläkin vähän mutkalla.
ellauri411.html on line 122: Jäljelle jääneet assyrialaiset , jotka ovat säilyneet Pohjois-Mesopotamiassa nykyaikaan asti, kristittyivät vähitellen 1. vuosisadalta jKr. Muinainen Mesopotamian uskonto säilyi Assurissa sen viimeiseen potkimiseen 3. vuosisadalla jKr. ja tietyissä muissa paikoissa vuosisatoja sen jälkeen. Kenen leipää syöt sen lauluja laulat.
xxx/ellauri174.html on line 286: " - Jaa se ! mikä sinua vaivaa? Eivätkö tällaiset moraalinpurkaukset ole vähintäänkin vanhentuneita? Loppujen lopuksi nämä naiset ovat kauniita, kauniita; he käyttävät kaikkien tiedossa näitä keinoja ansaita omaisuuksia, mikä on nykyään elämän myönteinen puoli, varsinkin kun "yhteiskunnalliset organisaatiomme" tuskin jättävät heille monia muita. - Ja jälkeen ? Miksi ei ? Se on suuri taistelu olemassaolosta, Tapa minut tai tapan sinut nykyaikaan. Kaikkien pitää pysäköidä! Ystäväsi oli loppujen lopuksi vain naiivi, ja lisäksi vain mies, joka oli kiistattomasti syyllinen kaikissa suhteissa häpeälliseen heikkouteen, hulluuteen ja aistillisuuteen: ja epäilemättä tylsä "suojelija" ylijäämälle. No, requiescat! »
xxx/ellauri235.html on line 536: Pindaros palasi Thebaan jo ennen 20 ikävuottaan. Siellä sai opetusta kahdelta runoilijattarelta, Myrtikseltä ja Korinnalta, jotka olivat tuohon aikaan maineessa Boiotiassa. Pindaros sai paljon vaikutteita erityisesti Korinnalta. Plutarkhos kertoo, että Korinna olisi kehottanut häntä lisäämään myyttisiä aineksia runoihinsa. Kun Pindaros sitten punoi lähes koko thebalaisen taruston erääseen hymniinsä, josta osa on säilynyt nykyaikaankin, Korinna hymyili ja sanoi: ”Tulee kylvää kädellä, ei koko säkillä” (τῇ χειρὶ δεῖ σπείρειν, ἀλλὰ μὴ ὅλῳ τῷ θυλάκῳ, tē kheiri dein speirein, alla mē holō tō thylakō). Pindaros veti kerralla koko säkin tyhjäxi.
xxx/ellauri253.html on line 486: Kehittyä nykyaikaan sopivaksi paremmaksi versioksi, joka ajaa voimakkaasti heikompien oikeuksia.
12