ellauri017.html on line 590: Ex nihilo nihil fit, ei kai jumala ole joku nihilisti? Tyhjästä on paha nyhjästä, edes ruumiitonta. Das nichts nichtet, jumala vaan on. Ich bin nur.
ellauri023.html on line 1197: Ei tietenkään. Ex-stallari Esukka Sariola, Lapukka sympparina, paukutti Seijan kuullen ja sen päähän marxismi-leninismiä. Esa aika tosissaankin, Lapukka lähinnä kiusan vuoxi läpällä. Ei se näät ollut kunnon uskovainen, se erotettiin assarien lukupiiristä, kun se kysyi Pertti Rovamolta, mixei tyhjästä voi nyhjästä, eli mixei maailma ole voinu alunperin lähteä ihan nollasta. Perza kirkkoherran poika ei tiennyt, ja se sitä harmitti, ja sixi se erotti mut mustan lampaan punertuvasta katraasta. Vaikea olla uskottava kun joku joukossa ei usko, mätä omena mädättää pian koko laatikon.
ellauri023.html on line 1212: Mixei tyhjästä voi mitään nyhjästä? Mä kysyin Pertti Rovamolta ihan ilman sarvia ja hampaita, en vaan ymmärtänyt. Enkä kyllä vieläkään ymmärrä. Tuntuis olevan ihan uskon asia. Se on totta ettei universaalipremisseistä voi päätellä eksistentiaalilausetta, mutta ei kai fysiikka ole pelkkää logiikkaa. Hintikan temporaalilogiikassa synty tyhjästä on mahdollista niinkuin Hegelillä (muttei Kantilla). Jaakko oli uuskantilainen oman tunnustuxen nojalla. Sillä oli kanttia sanoa, että maailmanviivat ei jatku maailmasta toiseen kuin globaaliset yrityxet, ne on nurkkakuntaisempia. Ei kelpaisi jumalisille. Ei sovi sielun syntyä tyhjästä tai hävitä kuin pieru saharaan. Niiden täytyy olla iänikuisia.
ellauri023.html on line 1228: Tai argument from design eli Rousseaun kelloseppätodistus: kelloseppä on fixumpi kuin kello jonka se rakensi. Ei kelloseppää, ei kelloa. Ei kelloa, ei kelloseppää. Mitä tarkoitatte? Selittäkääpä tarkemmin! Tää tuskin ois vakuuttanut Lucky Lukea, eikä elukoita ennen kelloseppiä, jotka rakensi mahassaan pieniä elukoita tunnetulla konstilla, joista tuli niitä etevämpiä. Vitun antropomorfismia koko jumala. Apina sen loi omaxi kuvaxeen. Helpompi uskoa, että tyhjästäkin voi jotain nyhjästä. Tai haahkan munasta. Ex nihilo aliquid fit.
ellauri029.html on line 482: Useimmiten kaikkeus on luotu jostakin jo olemassa olevasta. Platon ja Aristoteles ajattelivat, että kaikkeus tehtiin olemassa olevasta aineesta. Tyhjästä on paha nyhjästä, sanoi jo Perza Rovamo. Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa Jahve-jumala luo kaikkeuden tyhjästä. (Mutta kukas loi Jahve-jumalan! Hahaa, gotcha!) Näiden luomiskertomusten mukaan kaikella on jokin anteroa hyödyttävä tarkoitus. Esimerkiksi Aristoteleen mielestä luonnossa ei tapahdu mitään ilman päämäärää.
ellauri030.html on line 573: S. ähräsi myös riittävän syyn periaatteen kaa, siis sen Leibnizin nimiin pannun periaatteen et kaikella on syy. Determinismin yx formulaatio. Mikään ei ole sattumaa. Tästä tulee se Perza Rovamonkin laki ettei tyhjästä mitään nyhjästä. Samaa tuumi Anaximandros, Parmenides, Archimedes, Platon, Aristoteles, Cicero, Avicenna, Akvinolaisen Tomi ja Spinoza. Siis aika moni muukin tomppeli. Hmm, voi olla, ellei sit höpsismilläkin ole sormensa pelissä.
ellauri037.html on line 575: Sopelle tuli äkkilähtö Berliinistä 1813 Napsun pelossa kun se epäili joutuvansa varusmiehexi. Se palas Weimariin mutta lähti sieltäkiin kun äiskä eli siellä synnissä jonkun sitä 12v nuoremman gigolon kaa. Piileskeli vähän aikaa Rudoldstadtin kaupunkipahasessa, retkeili Thuringenin mezissä ja söi makkaraa kirjoittaen väikkäriä, Riittävän syyn periaatteen neljästä juuresta. (Eli mix tyhjästä ei voi mitään nyhjästä.) Kun Ranskan armeija lyötiin Leipzigissä, väikkäri tuli sopivasti valmiixi. Sopea vitutti hohottavat sotilaat ja se lähti taas Weimariin. Äiskä (joka oli nähtävästi yhtä kova laskettamaan luikuria kuin poikansa) väitti et sen suhde gigoloon oli vaan platoninen (sen pitäis miellyttää platonisti Sopea). Sope ei uskonut ja riiteli typerän vaikka lihaxikkaan gigolon kaa. Äiskä julkaisi matkakirjoja niiden Euroopan reisusta. Artun väikkäriä se piti käsittämättömänä, eikä käsittänyt kuka haluis ostaa sen, saati lukea. (Arvaa vituttiko äidin keuliminen Arttua.) Arttu huusi pää punasena et sen (Artun) juttuja luettas paljon sen jälkeen kun Hannan matkakirjat ja romskut olis unohtuneet. (Ja niinhän siinä kävi.) Ize asiassa Brockhaus suostu kustantamaan Artun prujauxen vaan koska sen äidin kirjat möi niin hyvin. Mut myöhemmin osat vaihtuivat, ja Brockhaus lopulta nettos paljon enemmän koalasta kuin sen äidistä. Molempien kuvat oli Brockhausin seinällä. Kerrankin sovussa.
ellauri074.html on line 49: Tällä hetkellä on kapitalistia turha syyttää lyhytnäköisyydestä. Pitemmällä tähtäimellä me ollaan kaikki kuolleita. Parempi ottaa ilo irti nykyhetkestä niinkauan kuin vielä on jotain nyhdettävää. Tyhjästä on paha nyhjästä.
ellauri110.html on line 658: Hande on tosi kiinnostunut uskonnosta eikä ihme, onhan se tosi atavistinen. Vaikka se sanoo ei uskovansa jumaliin, se ei silti voi uskoa että tyhjästä vois jotain nyhjästä. Sillä on lottoojan uskoa ja toivoa ja hirmu tarve pysyä esillä ja martaanakin muistissa, kaikki ovat uskomiselle ominaisia narsistisia piirteitä.
xxx/ellauri113.html on line 356: Kyllä mezän kansa tietää että jumala on luonut ne. Se on niille izestään selviö. 2jalkaiset oppineet silinteripäät väittävät että meidät kirahvit on nyhjästy tyhjästä. Ei tyhjästä voi nyhjästä! (Ell. 17:4542, Ell. 23:28800, Ell. 38:4969, Ell. 113:1242) Vaikka akatemia väittää niin. Ei pidä uskoa! Tai siis pitää uskoa, muttei SITÄ! Alkuräjähdyxestä, jumalan pierusta, kaikki näyttää alkaneen. Miten räjähdyxestä voi syntyä järjestystä? Ei ainakaan dynamiitilla, sen tiesi Alfred Noobelkin. Jos Pekka lukis pirun raamattua, vaikka vaan Hawkingiä, tääkin varmaan selviäis. Mutta ei, se työntää lukutikkua vaan punaisexi värjätyillä hyvän kirjan sivuilla. Niissä on helpompia sanoja, vaikka juonta on ehkä vielä vaikeampi seurata. Tai menee se, jos logiikka ei päätä pakota. Hawkingilla oli vaikeuxia ymmärtää aikamatkoja. Jeesuxelle sellaiset on aivan perusjuttua, normipäivä taivaassa. Lasaruxen kuolemakin oli iisi peruuttaa, vaikka se haisi jo kuin pieru alkuräjähdyxessä. Tule ulos vaan, mutta sulje ovi perässäsi.
xxx/ellauri130.html on line 439: Tyhjästä ei voi mitään nyhjästä, eikä mikään oleva voi hävitä.Pertti Rovamo ja Marcus AureliusMKILL!
xxx/ellauri173.html on line 863: Toissapäivänä valtakunta menetettiin kakan iskettyä tuulettimeen; eilen, imperiumi, sillä hatun kärkeä ei palautettu. Tietäkää että arvostan tyhjät asiat - tyhjät - niiden käypään arvoon. Ei mitään! mutta se on niin hyödyllinen asia, ettei Jumala itse halveksinut turvautua siihen nyhjästäxeen maailman tyhjästä: ja me huomaamme sen tarpeelliseksi joka päivä. Ilman mitättömyyttä, Jumala tunnustaa implisiittisesti, hänen olisi ollut lähes mahdotonta luoda esineiden tulemista. Olemme vain ikuinen "eipä ihmeempää". Ei mitään on mustaa ainetta, sine qua non, satunnaista, jota ilman emme puhuisi täällä tänä iltana. Ja erityisesti se, mikä meitä huolestuttaa, minulla on syytä epäillä sitä. Kerro, mitkä asiat huolestuttaa sinua?
xxx/ellauri229.html on line 832: Mutta se merkitsisi sitä, että Anonymos Tichyä ei ollut olemassa, ei Jeremiaa, ei Igoria, Estebania eikä Cosimoa, että ei olisi ollut Barnabya, Euzebiusta, ei "kosmokystia", etten koskaan maannut isäni kirjoituspöydän laatikossa ja että hän isoisä Arabeuksen päällä istuen ei koskaan lentänyt – se on nyt mahdotonta! Mitä, minun oletetaan saaneen kaikki nuo henkilöt, koko sen sukuhistorian tyhjästä? Mutta varmasti tyhjästä on paha nyhjästä! Ja siksi suku oli olemassa, ja se on suku, joka palauttaa minulle uskon maailmaan ja tähän lentoon, jonka loppua ei tiedetä. Kaikki on pelastettu teidän ansiostanne, oi esi-isäni! Hetken kuluttua laitan nämä kirjoitetut sivut tyhjään happisylinteriin ja heitän ne syvään, laidan yli, päästän ne kaikki kaukaiseen pimeyteen, sillä navigare necesse est, ja olen lentänyt ja lentänyt vuosia...
xxx/ellauri239.html on line 84: Toisaalta dao sisältää tietynlaisen dualismin. Hurraa! huutaa Vaakku ja takoo selkään Cartesiusta Bergsonia ja denimhousuista Jamesin Billiä. Vaihtoehdothan tässä ovat monismi, dualismi, kolmiyhteisyys, pluralismi ja sexiturismi. Esimerkkinä taolaisesta dualismista käytetään savesta valmistettua kuppia: ”Astia muovataan savesta, mutta tyhjä tila tekee astian hyödylliseksi. Ovet ja ikkunat veistetään huonetta tehdessä, mutta tyhjästä tilasta johtuu huoneen hyödyllisyys. Sen vuoksi käyttämällä sitä, mikä on, hyödytään siitä, mitä ei ole.” Eli siis mitä? Tyhjästä on kuin onkin hyvä nyhjästä! Täysi kuppi ja tyhjä pää, tyhjä kuppi ja täysi pää, kylä lähtee niillä tää! hihkuvat kiinalaiset runoilijajuopot. Äläs läiski tiuskaisee Bergson. Notably, I contend that in my third book, Creative Evolution, I overcome both dualism and monism by removing their contradiction through a durational or slanted approach to Being.
14