ellauri060.html on line 97: Ei sentään, ursuliinit ei edes ole kunnon nunnia vaan jotain pikkulottia. Tyttökoulun opeja. Pikkiriikkisiä nalleja.
ellauri143.html on line 1688: Buddha kuoli 80-vuotiaana, 45 vuoden opetusuran jälkeen (mun työura kesti 68-23v eli saman ajan), Kuśinagarissa, nykyisessä Uttar Pradeshin osavaltiossa Intiassa. Siellä hän asettui levolle kyljelleen kahden rusojambolaani-puun väliin kiviselle istuimelle eräässä lehdossa. Buddhan tehdessä kuolemaa hänen oppilaansa Ānakonda kysyi, mitä hänen ruumiilleen olisi tehtävä. Śākyamuni kehotti munkkeja ja nunnia keskittymään henkiseen kehitykseen ja jättämään kuolleen ruumiin koirille. Buddhan viimeiset sanat olivat "Munkit, sanon teille: kaikki ilmiöt ovat katoavaisia. Ahkeroikaa siis tarkkaavaisina niin katoatte kuten minä! Terveisiä nunnille. Kohta saan hyvää kahvia."
ellauri144.html on line 740: Hänen isänsä kuolema samana vuonna tuhosi hänet, ja siitä seurannut masennus johti siihen, että hänet lähetettiin ensin Ranskaan, jossa hänellä oli suhde lääkärinsä vaimon kanssa, ja sitten Madridin parantolaan, jossa oli novitiate-nunnia, jossa hän asui vuosina 1901–1903. Vuosina 1911 ja 1912 hän kirjoitti monia eroottisia runoja, jotka kuvaavat romppeja lukuisten naisten kanssa monilla alueilla. Jotkut heistä viittasivat seksiin novitiaattien kanssa, jotka olivat sairaanhoitajia. Lopulta ilmeisesti heidän äitinsä esimiehet löysivät toiminnan ja karkottivat hänet, vaikka ei tiedetä, tapahtuiko hänen runoissaan kuvattu seksuaalinen toiminta todella vai oliko se vaan käteenvetoa.
ellauri216.html on line 330: Munkkeja ja nunnia hiippailee kylillä keräämässä rahoja hiippakunnalle. Se on kyllä vastoin Didakhen katkismusta. Valemunkki vaikuttaa hyvin väsyneeltä mutta piristyy kaljasta. "Herra oli laupias. Saimme pyhän äidin pelastettua palavasta kirkosta." Mikähän ihme tässä nyt on näiden pyromaanien kanssa? Pyromaanit on usein lytättyjä kaunaisia raukkoja.
ellauri216.html on line 698: Suuri skeema on munkkiuden korkein aste, johon venäläisen perinteen luostareissa vihitään vain harvoja pitkään luostarissa kilvoitelleita ja iäkkäitä munkkeja ja nunnia, usein myös kuolemaan valmistautuvia. Suuren skeeman nunna vapautetaan luostarin tavallisista kuuliaisuustehtävistä. Hän saa mahdollisuuden noudattaa omaa rukous- ja elämänrytmiään päätyönään ru- rukous. Se on siis niikö eläke.
ellauri216.html on line 824: Suomessa luostarista tulee ukkokoti. Niinkuin se onkin jo. Lintulassa on kyllä nuoriakin nunnia, jotka ottaisivat kahvin kanssa munkkia. Toin Tipulasta noviisi Antoniinan helläxi hoiturixi kesähuoneeseen. Mutta ei jaksha, olen 72 ja lihani on kuoleutunut, viisari ei värähdä, käki ei tule ulos käkikellosta edes auttamalla kädellä.
xxx/ellauri423.html on line 194: Venäläiset musulmaani näyttelijättäret ovat enimmäxeen yhtä lihavia vanhoja ja rumia kuin Barbara Butch. Pussiin on päässyt vielä pujahtamaan muutamia katolisia nunnia. Mutta tämä tuhero on muka ---
xxx/ellauri451.html on line 179: 1990-luvulla äiti Teresasta julkaistiin kaksi paljastuskirjaa: Christopher Hitchensin The Missionary Position ja Aroup Chatterjeen Mother Teresa: The Final Verdict. Kirjoissa häntä moititaan muun muassa korruptiosta, köyhäinhoidon lääketieteellisesti varsin huonosta tasosta sekä hyvistä suhteista eri maiden diktaattoreihin, kuten Haitin yksinvaltiaaseen Jean-Claude Duvalier’hen. Chatterjee esimerkiksi kertoo, ettei äiti Teresan järjestöllä ole Kalkutassa sairaalaa eikä kaupungissa edes anneta ruoka-apua köyhille. Saattokodissakaan ei ole lääkäriä, kertakäyttöruiskuja eikä jäähdytettyä ruumishuonetta. Samoin Chatterjee kuvaa saattokodin potilaiden hoitoa huonoksi ja väittää, että kuolleille annetaan kaste heidän uskonnostaan ja omasta tahdostaan riippumatta. Järjestön saamia hoitolaitteita ei käytetä oikein tai ne myydään, ja sairasautojen tehtävänä on vain kuljettaa nunnia kaupungilla. Lahjoitusvaroja käytetään pääasiassa uskonnolliseen työhön – kuten pappien kouluttamiseen eikä köyhien auttamiseen. ”Me emme ole sairaanhoitajia, me emme ole lääkäreitä, me emme ole opettajia, me emme ole sosiaalityöntekijöitä. Me olemme uskovaisia, me olemme uskovaisia, me olemme uskovaisia.” ”Mihin kaikki tämä raha on mennyt? Ei ainakaan parantamaan niiden oloja, joille se oli tarkoitettu. Nunnat saattoivat antaa heille lautasellisen keittoa ja jotkut sairaudesta sekä puutteesta kärsivät saivat suojaa ja huolenpitoa. Maailman rikkain sääntökunta ei ole kovinkaan antamishaluinen, koska se haluaa opettaa köyhyyden auvoisuuden. 'Köyhien kärsimys on erittäin kaunista, tämä näyte kurjuuden ja kärsimisen ylväydestä auttaa maailmaa suuresti', sanoi Äiti Teresa.
8