Eunukki: Sen novellit ja joku romskukin.
ellauri065.html on line 436: On kirjoitettu (scriptum est), että queerkirjailija ja gonzojournalisti Harald Olausen luo jotain uutta, joka ei ole vain kirjallisuutta vaan myös dokumentti yhdestä tavasta elää ja kirjoittaa. Queernovellitrilogian päätösosa O`Gay on tästä hyvä esimerkki ja taatusti erilaista homokirjallisuutta kuin vallalla oleva. Olausenin kiitelty flow-tyyli on tuttu jo hänen esikoisteoksestaan ”Egyptin prinssi ja muita homonovelleja” (Kulttuuriklubi 2012). Arvostelijat kehuivat sekä kirjan tyyliä että tapaa kuvata homoutta ja sen viileitä kadetraaleja poikkeuksellisen kauniisti ja runollisesti. Erään arvostelijan mukaan Olausenin kirjojen näennäisen irstauden takaa piili kauneus ja viisaus. Toisen mielestä esikoiskirjan perusteella Olausenilla on paljon annettavaa taiteelle. Digivallila.comin kriitikko Eero K.V. Suorsa kirjoittaa tämän kirjan novelleissa korostuvan homojen arkielämän synkät sävyt:” Kohtaamme niin väkivallantekoja, alistamista ja nöyryyttämistä, rakkauden, ihastumisen ja mustasukkaisuuden kuvauksia unohtamatta. Olausenin käsittelyssä nämä eivät sulje toisiaan pois, vaan näyttävät ihmiselämän sellaisena kuin se on. Päänovellissaan ”Tuleva viikonloppu” Olausen kuvaa mestarillisesti kaipausta ja nostalgiaa, unohtamatta terävän piikikästä homokulttuurin analyysiään. Seksikohtausten kuvaamisessa Olausenilla on oma, pettämätön tyylinsä. Ensimmäistä kertaa Olausenin maailmaan astuva pysähtyy näiden oivaltavien ja mukaansa tempaavien novellien äärellä.” Professori Timo Airaksinen kirjoittaa ”Seksi”- kirjassaan (Bazar 2021) Haraldin kirjoituksista: ”Siinä se, Haraldin kattava esitys aiheesta, niin rehellinen ja oivaltava, ettei sellaista liene suomeksi juuri kirjoitettu. Krister Kilhman kyllä kirjoitti aiheesta etevästi kirjoissaan ja muisteloissaan. Tom of Finland piirsi ajatuksensa paperille, mutta Harald näyttää kaiken, myös monissa kaunokirjallisissa teoksissaan. Niissä on paljon kuvia.
ellauri163.html on line 55: Viereeni tuolille olin sijoittanut filosofian historian ja joukon muita kirjoja joiden avulla voisin saada häiriintyneen henkeni järjestyxeen. Olin lainannut Breslerin kirjastosta Tolstoin moraaliset novellit ja esseet, Spinozan Etiikan, Kantin Käytännöllisen järjen kritiikin, Schopenhauerin Maailman tahtona ja ajatuksena, Nietzschen teoksen Näin puhui Zarathustra ja pasifisti Forsterin teoksen (jonka nimeä en muista, oisko ollut Maurice?), Payot'n Tahdon kasvattamisen ja useita teoksia hypnoosista, itsesuggestiosta (Coué, Charles Baudoin), ja ties mitä muuta kaikki teoksia jotka sivusivat olennaista. Peräti ostanut olin Rabbi Moshe Haim Luzzatton kirjan Oikeamielisen vaellus ja viidennen Mooseksen kirjan, joka oli mielestäni viisain teos mitä ihminen on koskaan kirjoittanut.
ellauri269.html on line 497: Tämä jäkälä kehittyi aikaisemmassa klassisessa miekka- ja noituusfiktiossa löydetyistä hirviöistä, jotka ovat täynnä voimakkaita velhoja , jotka käyttävät taikuuttaan voittaakseen kuoleman. Monet Clark Ashton Smithin novellit sisältävät voimakkaita velhoja, joiden taikuuden ansiosta he voivat palata kuolleista. Useat Robert E. Howardin tarinat , kuten novelli Kallonaama (1929) ja novelli "Tuli punaiset kyyneleet", sisältävät kuolemattomia velhoja, jotka säilyttävät elämän vaikutelman mystisten keinojen avulla, ja heidän ruumiinsa on muuttunut kutistuneiksi kuoriksi, joilla he selviävät ylläpitää epäinhimillistä liikkuvuutta ja aktiivista ajattelua.
ellauri353.html on line 345: Vaikka Baabelin novellit esittävät hänen perheensä "köyhänä ja sekaisin päästä", ne olivat suhteellisen varakkaita. Hänen omaelämäkerrallisten lausuntojensa mukaan Babelin isä Manus oli köyhä kauppias. Babelin tytär Nathalie Babel Brown sanoi, että hänen isänsä tekaisi tämän ja muut elämäkerralliset yksityiskohdat "esitelläkseen sopivaa menneisyyttä nuorelle neuvostokirjailijalle, joka ei ollut kommunistisen puolueen jäsen ". Itse asiassa Babelin isä oli maatalousvälineiden jälleenmyyjä ja omisti suuren varaston.
xxx/ellauri116.html on line 337: Luis Vargas Llosan ekoja töitä olivat novellit Los Jefes ja Los Cachorros. Löysin ne pääkirjaston kierrätyxestä alkukielellä. Juonipaljastuxia ei löytynyt suomexi, joten tässä ruozixi:
xxx/ellauri127.html on line 490: Mut hei! Faunia ei olekaan oikeasti lukutaidoton! Se ei olekaan siis aivan paaria! Se voi lukea vaikka Pilin novellit! Silkillä ei kyllä seiso ilman Zeusta, tarkoittaen Viagraa.
xxx/ellauri128.html on line 145: Ludwig Anton Salomon Fulda (1862–1939) oli saksalainen runoilija ja näytelmäkirjailija. Hän sai nuorena vaikutteita Paul Heysen tuotannosta ja liittyi 1888 Berliinissä maltillista realismia harrastaneeseen runoilijaryhmään. Fuldan julkaisemia runokokoelmia ovat Gedichte (1890) ja Neue Gedichte (1900), jotka osoittavat harvinaista kieli- ja muototaituruutta, sekä lukuisia näytelmiä. Miellyttäviä ovat Fuldan novellit Lebensfragmente (1894) ja Die Hochzeitsreise nach Rom (1900).
xxx/ellauri129.html on line 192: X-sukupolven naisten miesnovellit on aika extreemejä. Leena Parkkisen Uljanovits on toxisempi äijämies kuin Bertie Russell. Tiina Lymin Larska-meklari on kuin tupsukärkinen Aino-tohveli. Sen Seija vaimo huutaa sille luurissa kuin tiikeri:
xxx/ellauri230.html on line 713: Se kukoista. Kanoja on kahta lajia, toinen naisille, toinen miehille. Katakanalla eli miesten merkeillä kirjoitetaan vakavammat asiat, hirakanalla taas pääasiallisesti runot, novellit ja yleensä naistenkeskeiset asiat. Minkä lisäxi tietysti tavalliset rakkauskirjeet on kirjoitettava tällä aapistolla. Mutta kaikki tärkeämpi ja juhlallisempi teksti kirjoitetaan kiinalaisin merkein. Kiinalaisilla merkeillä seurataan kiinan sanajärjestystä, joten luettaessa pitää kääntää sanajärjestys, mitä sanotaan simputuxexi (tshimpunkan). Hirakana on koristeellisempaa, pyöreämpää, sirompaa ja luistavampaa, katakana on vuorostaan jyrkempipiirteistä, kulmikkaampaa ja yxinkertaisempaa, huomattavasti jäykempää. Luistavaa ja jäykkää, niinpä tietysti. Kiinalaiset merkit ovat hirmu vaikeita: samat merkit "2 kättä" voivat tarkoittaa myös "molemmat kourat", "kumpikin kämmen", "Kaxin käsin onneen", ym. On länkkäreiden kirjoitustapaa suosittavia koulukuntia, ja toisia, jotka suosittavat käytettäväxi vain miesten aapistoa.
11