xxx/ellauri235.html on line 901: Korinna oli kai johkin aikaan elänyt naisrunoilija Teebassa. Sen pilkkanimi oli Myia (Μυῖα, "kärpänen"). Ärsyttävä pikku Myy. Corinnan sanottiin kilpailleen Pindarin kanssa ja voittaneen hänet ainakin yhdessä runokilpailussa, vaikka jotkut lähteet väittävät viisi, mutta se nyt on takuulla puppua! Ize asiassa kaikki todennäkösesti on! Ei ne varmaan edes eläneet samana aikana! Vitun kärpänen! Jotkut Martin ja David on "melkein varmoja" että se eli vasta 300-luvulla. Hemmetin ämmä, olikohan sitä olemassa edes ollenkaan? Joku pazas joo on jostain kristilliseltä ajalta jossa lukee Korinna, mutta sehän on voinut esittää ketä tahansa. Vaikka sitä kunnioitettiin kotikaupungissaan Tanagrassa ja se oli suosittu muinaisessa Roomassa, nykyaikaiset kriitikot pitävät hiäntä maakunnallisena ja tylsänä. Hänen runoutensa on lähinnä kiinnostavaa yhtenä harvoista säilyneistä naisrunoilijoista muinaisesta Kreikasta. Noin neljäkymmentä katkelmaa tän muka-Corinnan runoudesta on säilynyt, mikä on enemmän kuin kukaan muinainen naisrunoilija paitsi Sappho, mutta yhtään hänen täydellisiä runoaan ei tunneta. So there!
xxx/ellauri235.html on line 908: Corinnan kieli on selkeää, yksinkertaista ja yleensä koristelematonta, ja hänellä on taipumus käyttää yksinkertaisia metrisiä kaavioita. Hänen runoutensa keskittyy enemmän kerrontaan kuin monimutkaiseen kielenkäyttöön. Corinnan runous on usein ironista tai humoristista, toisin kuin hänen pompöösin boeotilaisen maanmiehensä Pindarin vakava sävy.
xxx/ellauri235.html on line 910: Hänen runoutensa muokkaa usein mytologista perinnettä - jonkun "Derek Collinsin" mukaan "Corinnan runouden erottuvin piirre on hänen mytologinen innovaatio". Se sisältää usein yksityiskohtia, jotka ovat muuten tuntemattomia. Nämä uudelleenkäsittelyt esittävät usein jumalat ja sankarit positiivisemmassa valossa kuin myyttien yleisemmissä versioissa. Anne Klinck huomaa, että "tietty naisellinen ironia on havaittavissa" Corinnan teoksissa.
xxx/ellauri237.html on line 578: Vain vapiseva varjo punoutuu kädelleni.
xxx/ellauri237.html on line 635: rozhodnout že to nechce, Outo ilmiö,
xxx/ellauri237.html on line 709:
Pablon alkuperäisrunoutta
xxx/ellauri237.html on line 711: Jo hyvin nuoresta iästä lähtien hän teki selväksi suuren lahjakkuutensa ja kiinnostuksensa runouteen ja kirjallisuuteen. 13-vuotiaana hän työskenteli jo paikallisessa sanomalehdessä kirjailijana väsäämässä suttuisia juttuja.
xxx/ellauri251.html on line 102: Iason rakennutti Astro-laivan ja etsi sille miehistöä, joka tultiin tuntemaan astronautteina. Atalante oli ainoa nainen, joka pyrki astronautiksi matkalle noutamaan kultaista taljaa. Yleisimmän version mukaan Atalante ei päässyt Astron miehistöön innokkuudestaan huolimatta. Iason ei epäillyt Atalanten kykyjä, vaan arveli että yksi nainen miehistössä toisi huonoa onnea: Iason pelkäsi, että miehistö riitaantuisi keskenään, kun he kilpailisivat Atalanten rakkaudesta. Atalante oli kuitenkin mukana peijaisissa, kun Astron paluun jälkeen järjestettiin kuningas Peliaksen hautajaisten yhteydessä kisat. Atalante osallistui painiotteluun ja niitti mainetta voittamalla Peleuksen. Kyllä se varmaan oli tollanen vähän rotevamman puoleinen naisihminen. Enemmän Synnöve tai Kaisa tyyppinen kuin laiha Tiina Salmi.
xxx/ellauri251.html on line 118: Melamiini heitti omenat reitille yksi kerrallaan kilpailun aikana aina kun Atalante oli saamassa miehen kiinni. Viimeisen omenan Melaniini heitti kauemmas. Atalante luotti liikaa nopeuteensa ja menetti omenia noutaessaan sen verran aikaa, että Melamiini (Hippomenes) voitti kisan ja sai naisen omakseen.
xxx/ellauri252.html on line 234: Darth Salama (s. 4. lokakuuta 1936, oikealta nimeltään Harri Salminen) oli tunnettu sith-lordi ja 60-luvun juhannustanssilavojen halutuin poikamies. Salaman perimmäisenä tehtävänä oli suomalaisen modernistisen proosan täydellinen tuhoaminen sith-neuvoston ohjeiden mukaan. Salama epäonnistui operaatiossa surkeasti. Jopa niin surkeasti, että kului yli 40 vuotta ennen kuin sithit uskalsivat lähettää seuraavan oppilaansa, Heli Laaksosen tuhoamaan suomalaista runoutta.
xxx/ellauri268.html on line 451: Puhutaanpa jostain muusta, sanoi koiro joka anoi uskollisesti hyvän tahdon ovella: keksi kelpaa, järjen ääni, lihatikkuja - Näin unta kaikesta tästä, kerroin hänelle, sinä, minä ja Pariisi - oli mahdotonta selviytyä tragediasta ilman runoutta. Mitä me olemme ilman, että tuulet muuttuvat sanoiksi? Emme paljon paskaakaan.
xxx/ellauri286.html on line 314: Sen todelliset tarkoitusperät valkenivat länsimaille vasta Ukrainan tilanteen kriisiydyttyä, kun kanavalle rekrytoidut juontajat, Liz Wahl ja Sara Firth, irtisanoutuivat ja kertoivat kokemuksistaan.
xxx/ellauri295.html on line 50:
xxx/ellauri295.html on line 463: ”Sydänlämpöistä ja kutkuttavaa, aitoa maalaisromantiikkaa”, luvataan sensijaan Karistolla Anu Joenpolven esikoisromaanin kannessa. Rantakylä-nimisen sarjan aloittava Poutaa ja perunankukkia kertoo parikymppisestä Liinasta, joka epäonnistuneen suhteen jälkeen ottaa tuumaustauon elämässään, irtisanoutuu työstään ja muuttaa kesäksi maalle mummonsa kotitaloon. Sieltä hän löytää mummonsa ja tuntemattoman miehen välisiä kirjeitä, jotka jo edesmennyt mummo oli halunnut syystä tai toisesta säästää. Ennen pitkää myös Anun siis Liinan miesrintamalla alkaa tapahtua, kun Liina tutustuu nuoreen talonisäntään Janneen ja kirjaston yläkerrassa asuvaan inseliin Jyriin.
xxx/ellauri296.html on line 421: Seura uudistettiin syyskuussa 2004 silloisen päätoimittajansa Jari Lindholmin johdolla. Lindholm irtisanoutui 14. huhtikuuta 2006 ja siirtyi toimittajaksi Suomen Kuvalehteen. Hän menehtyi yllättävään sairauskohtaukseen kotonaan 55-vuotiaana. ”Minulla ei ole ebolaa – pelkkä ajatuskin on naurettava”. Uudeksi päätoimittajaksi valittiin Pekka Numminen, joka irtisanoutui vuonna 2008. Hänen jälkeensä päätoimittajaksi tuli Saija Hakoniemi, maaliskuussa 2015 Tarja Hurme ja kesäkuussa 2018 Erkki Meriluoto.
xxx/ellauri296.html on line 619: Cassirerista ajattelijana tuli kantilaisten periaatteiden, mutta myös paljon enemmän, ruumiillistuma kokonaisvaltaiselle henkiliikkeelle, joka ulottuu renessanssista valistukseen ja Herderin historiankäsitykseen, Goethen runouteen, Wilhelm von Humboldtin Kavi-kirlen tutkimukseen, Schellingin Philosophie Der Mythologie, Hegelin Hengen fenomenologia ja Vischerin käsitys esteettisestä symbolista,ym, ym. saxalaista hämäröintiä. Cassirerin oma asema syntyy tämän humanistisen ymmärryksen maailman koko kehityksen hallinnan kautta, johon sisältyi myös ns. tieteellisen maailmankuvan hallinta, joka näkyy sekä hänen historiallisissa teoksissaan että systemaattisessa filosofiassaan."
xxx/ellauri298.html on line 151: Juu niin se kyllä on että kaikilla näillä merkityshakuisilla tyypeillä se merkitys ja tarkoitus on aina jotain muuta kuin tätä arkielämää, jotain totalitarismia, pesän meemiä. Saa olla osa jotain izeänsä suurempaa, saa siihen sojottaa izepäisenä kuin rautahiukkanen magneettikentässä. Pöristä työmehiläisenä ilman killuttimia ja noutaa hunajaa.
xxx/ellauri303.html on line 170: 5. Kun nyt ammonilaiset alottivat sodan Israelia vastaan, niin Gileadin vanhimmat lähtivät noutamaan Jeftaa Toobin maasta.
xxx/ellauri307.html on line 325: Syntyi aristokraattiseen perheeseen vuonna 1891 Riiassa, Venäjän valtakunnassa (nykyinen Latvia). Vuotta vanhempi kuin Margit Spranger, liekö tavanneet joskus Riiassa. Hän sai nimen Elizaveta Pilenko. Hänen isänsä kuoli hänen ollessaan teini-ikäinen, ja tästä kärmistyneenä hän hyväksyi ateismin. Vuonna 1906 hänen äitinsä muutti perheen Pietariin, missä hän osallistui radikaaleihin älymystöihin. Vuonna 1910 hän meni naimisiin bolsevikin kanssa, jonka nimi oli Dmitri Kuz'min-Karavaev. Tänä elämänsä aikana hän oli aktiivisesti mukana kirjallisissa piireissä ja kirjoitti paljon runoutta. Hänen ensimmäinen kirjansa, Scythian Shards ( Скифские черепки), oli runokokoelma tältä ajalta. Skyytit oli plagioitu Blokilta. Vuoteen 1913 mennessä hänen avioliittonsa Dimitriyn kanssa oli päättynyt. Myöhemmin hän kääntyi katolilaisuuteen ja hänestä tuli katolinen pappi. Täh? Siis kenestä? No siitä vale-Dimitristä.
xxx/ellauri354.html on line 198: Kai Laitinen päätti modernia runoutta koskevan esseensä näihin lohdun sanoihin: jokaisella päivällä on laulunsa, vaikka valitettavasti se on nyt räppiä. Tärkeintä on ettei taide seisahdu. Tarvitaan uusia muotoja, uusia muotoja tarvitaan, muuten ei ole koko taidetta, Sakari Jurkka selvensi. Mixi vitussa? Onko taide jotain muotia? Kaise sitten on.
xxx/ellauri356.html on line 96: Hélène Cixous (s. 5. kesäkuuta 1937 Oran, Ranskan Algeria) on ranskalainen filosofi, feministi, kirjailija, runoilija ja kirjallisuuskriitikko. Hänen laaja tuotantonsa käsittää yli kahdeksankymmentä teosta näytelmä- ja romaanikirjallisuudesta filosofiaan, runouteen ja esseistiikkaan. Häntä pidetään yhtenä jälkistrukturalistisen feministisen teorian perustajista Luce Irigarayn ja Julia Kristevan ohella.
xxx/ellauri356.html on line 314: Eugène Guillevic (1907 Carnac, Ranska – 1997 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen runoilija, 1900-luvun ranskalaisen kirjallisuuden tärkeimpiä nimiä. Hän sai aineistoa runoihinsa kotiseudultaan Bretagnesta. Hän oli ajattelultaan marxilainen, ja kirjailijana hän edusti surrealismia. Hänen läpimurtoteoksensa oli Terraqué (1942), joka edusti mineralogista vaihetta, mutta hän siirtyi sitten osallistuvaan herbaariorunouteen ja ilmensi siinä erityisesti ydinaseiden vastaisia näkemyksiään.
xxx/ellauri356.html on line 330: Runoilijalla oli tukeva hahmo, joka sai hänet muistuttamaan hiidenkiven toimitusmiestä kotimaastaan Bretagnesta. Hänen päänsä oli neliömäinen, pyöreällä vartalolla, todelliset itsepäiset betonikasvot, joissa oli somistettu valkoinen parta, valkoinen hiuskehä, paksut, tummat kulmakarvat ja ei-rakastetun lapsen kova suu. Yhdistelmä piirteitä, joista tuli hänen runoutensa piirteitä, sekoituksella sitkeyttä ja hellyyttä, keveyttä ja kirkkautta. Jankon betoni, Kalervo Jankkko puhelimsessa. Aasia kunnossa.
xxx/ellauri356.html on line 419: Kuuden vuoden iässä Tsvetaeva alkoi kirjoittaa runoutta, ei vain venäjäksi, vaan myös ranskaksi ja saksaksi. Hänen äitinsä Maria Aleksandrovna, joka haaveili näkevänsä tyttärensä muusikkona, vaikutti valtavasti hänen hahmonsa muodostumiseen. Hemmotteli pilalle. Mamma kuoli tubiin kun Marina oli 14.
xxx/ellauri356.html on line 440: Elokuun 27. päivänä tytär Ariadne pidätettiin ja Efron pidätettiin 10. lokakuuta. 16. lokakuuta 1941 Sergei Jakovlevich ammuttiin Lubjankassa (muiden lähteiden mukaan Orjolin keskuskeskuksessa); Ariadne kunnostettiin vuonna 1955 viidentoista vuoden vankilassa ja maanpaossa. Tänä aikana Tsvetaeva ei käytännössä kirjoittanut runoutta, vaan teki käännöksiä. Sota löysi Tsvetajevan kääntämässä Federico Garcia Lorcaa. Työ keskeytettiin. 8. elokuuta, Tsvetaeva ja hänen poikansa lähtivät veneellä evakuointiin; Kahdeksantoista päivänä hän saapui useiden kirjailijoiden kanssa Elabugan kaupunkiin Kaman varrella. Chistopolissa, jossa enimmäkseen evakuoidut kirjailijat sijaitsivat, Tsvetaeva sai suostumuksen rekisteröintiin ja jätti lausunnon: "Kirjallisuusrahaston neuvostolle. Pyydän teitä palkkaamaan minut astianpesukoneeksi Kirjallisuusrahaston avausruokalaan. 26. elokuuta 1941". Pyyntö hylättiin. 31. elokuuta 1941 hän teki itsemurhan (hirtti itsensä) Brodelštšikovien talossa, jonne hänet ja hänen poikansa määrättiin arestiin. Hän jätti kolme itsemurhaviestiä. Runonäyte Tsvetajevalta:
xxx/ellauri356.html on line 590: Vakavampi ja kapinallisempi Th. W. Adorno huhuili meitä 1900-luvulla ajattelemaan, että emme voi kirjoittaa runoutta Auschwitzin jälkeen. Ja mixi ei? Siitähän saatiin mahtavia aiheita. Runoilijat / Dichter kohtasivat ahdinkoa (saksalainen termi Dürftiger tarkoittaa köyhyyttä, kurjuutta, puutetta, yleisemmin ahdistusta) : sana vaikuttaa heikolta, kun on kyse Jumalan kuolemasta, sietämättömältä ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten edessä. Silti kysymys herää jälleen tänään uudessa linkkien ja arvojen hajoamisen vaiheessa: yrittäjänihilismi, liiallinen lukutaidottomuus selfie-imperiumissa islamistinen gansgetrofundamentalismi, kuolemanhalun erotisoituminen – sen osuudella ”ihmispommeja”, päänmestaukset –, ja demokratiat poikkeustilassa... Miksi runoilijat... Ja sitä paitsi, onko tämä todella heidän paikkansa, heidän kutsumuksensa? Tämä kysymys, tämä ahdistus koskettaa minua, ja yritän vastata siihen… omalla tavallani.
xxx/ellauri356.html on line 652: Roland Barthes kirjoitti, että jos löydät merkityksen kielen täyteydestä, "jumalallinen tyhjyys ei voi enää uhata". Ja lisään: jumalallisuuden totalitaarinen vaikutus ei myöskään uhkaa. Souad ei ole vielä siellä. Siitä tulee pitkä kävelymatka. Mutta kuinka monella nuorella tytöllä ei ole mahdollisuutta kohdata kuuntelemisen runoutta? Ja yhdistyäksesi uudelleen liikkuvaan identiteettiin? Kristeva yxillä, kesä kaikilla.
xxx/ellauri357.html on line 453: Harriet-riidan aikana Shelley muutti rouva Boinvillen kotiin Lontoon ulkopuolelle. Helmi- ja maaliskuussa 1814 hän ihastui tämän naimisissa olevaan tyttäreen Cornelia Turneriin, joka oli kahdeksantoista, ja kirjoitti hänestä eroottista runoutta muistikirjaansa. Vittu mikä päkäpää.
xxx/ellauri357.html on line 469: Claire aloitti seksuaalisen suhteen lordi Byronin kanssa huhtikuussa 1816, juuri ennen hänen omatoimisuuttaan maanosassa, ja sitten järjesti Byronin tapaavan Shelleyn, Maryn ja tämän Genevessä. Shelley ihaili Byronin runoutta ja oli lähettänyt hänelle Queen Mabin ja muita runoja. Shelleyn puolue saapui Geneveen toukokuussa ja vuokrasi talon lähellä Villa Diodatia, Genevejärven rannalla, jossa Byron oleskeli. Siellä Shelley, Byron ja muut keskustelivat kirjallisuudesta, tieteestä ja "erilaisista filosofisista opeista". Eräänä yönä, kun Byron lausui Coleridge's Christabelia, Shelley sai vakavan paniikkikohtauksen ja hallusinaatioita. Edellisenä yönä Mary oli nähnyt tuottavamman näkemyksen tai painajaisen, joka inspiroi hänen romaaniaan Frankenstein.
xxx/ellauri358.html on line 254: Hilvik kääntää Magnificat kantikkelin kaukoputken toisinpäin ja suurentaa sillä jotakuta Maariaa. Miehen siitin pitenee ja kovenee, naisen häpyhuulet kostuvat ja turpoavat. Tuttu juttu, ja miten paljon tästäkin on syntynyt kuolematonta runoutta.
xxx/ellauri363.html on line 101: Gadamerin työn voidaan nähdä keskittyneenä neljälle pääalueelle: ensimmäinen ja selvästi vaikuttavin on filosofisen hermeneutiikan kehittäminen ja jalostaminen; toinen on dialogi filosofian sisällä ja filosofian historian sisällä erityisesti Platonin ja Aristoteleen, mutta myös Hegelin ja Heideggerin välillä; kolmas on koukuttuminen kirjallisuuteen, erityisesti runouteen, ja taiteeseen; ja neljäs on se, mitä Gadamer itse kutsuu "käytännön filosofiaksi" (Gadamer 2001, 78–85), joka kattaa E.Saarisen elämäntyön tavoin kaikki nykyajan poliittiset ja eettiset kysymykset.
xxx/ellauri379.html on line 57: Kurtzia kohdeltiin todella kuin jumalankaltaista kuningasta. Hän käytti laajaa sotilaallista koulutustaan seuraajien ja sotilaiden armeijan muodostamiseen ympärilleen ja hänestä tuli lopulta sotafilosofi, joka luki runoutta ja lainauksia Pyhästä Raamatusta, mikä saa muut katsomaan hänet seinähulluksi.
xxx/ellauri385.html on line 221: Sanotusta seuraa itsestään, että sosiaalinen seksuaaliekonomia, joka tieteenä rakentuu Marxin sosiologian ja Freudin psykologian pohjalle on luonteeltaan samalla kertaa massapsykologiaa ja seksuaalisosiologiaa. Se alkaa siitä, mihin Freudin kulttuurifilosofiasta irti sanoutunut psykoanalyysi lopettaa kliinis-psykologiset kysymyksenasettelunsa. Psykoanalyysı paljastaa sukupuolisuuden tukahduttamisen ja torjunnan mekanismit ja vaikutukset ynnä nustä seuraavat häiriöt yksilön sielunelämässä. Sosiaalinen seksuaaliekonomia jatkaa tästä edelleen Marxin eväillä.
xxx/ellauri385.html on line 229: Isänvaltais-autoritaarisen yhteiskunnan taloudelliset ja seksuaalicoomiset olosuhteet punoutuvat yhteen. Muuten patriarkaatın seksuaaliekonomiaa ja ideologisia prosesseja on mahdoton ymmärtää. Ne tulokset, joita on saatu kaikenikäisiä. kaikenmaalaisia, kaikenrotuisia ja kaikenluokkaısıa ihmisiä psykoanalyyttisesti tutkittaessa, osoittavat seuraavaa: Yhteiskunnan sosiaaliekonominen ja seksuaalinen rakenne kytkeytyvät toisiinsa ja alkavat uudessa yksilössä jatkua tämän eläessä neljättä ja viidettä ikävuottaan autoritaarisessa perheessä. Kirkko sitten vain tukee ja vie eteenpäin näin alkanutta hyvää kehitystä. Tästä aiheutuu autoritaarisen valtion suunnaton kunnostus autoritaariseen perheeseen ja huolenpito tämän säilymisestä: autoritaarinen perhe on autoritaarisen valtion rakenne- ja ideologiatehdas. Näin siis olemme löytäneet instituution, missä autoritaarisen järjestelmän seksuaalipoliittiset ja taloudelliset etuveitikkapyrkimykset solmiutuvat toisunsa.
xxx/ellauri385.html on line 272: Kansainvälistä kuuluisuutta kanukkikriitikko Frye ansaitsi vuonna 1947 julkaistulla ensiteoksellaan Fearful Symmetry, jossa hän selvitti William Blaken väärinymmärrettyä runoutta ja löysi metaforisia viittauksia John Miltonin Kadotettuun paratiisiin ja Raamattuun. Hänen maineensa perustuu kuitenkin paljolti teokseen Anatomy of Criticism (1957), joka on yksi tärkeimpiä 1900-luvulla julkaistuja kirjallisuusteoriaa koskevia teoksia. Northrop Frye (1912-1991) vaikutti häirizevästi muun muassa Harold Bloomin (1930-2019) ajatteluun. Ei häirihe enää, molemmat työntävät koiranputkea.
xxx/ellauri387.html on line 92: Friðþjófr Uljaan saaga [fri:θjou:fr] (isl. Friðþjófs saga hins frækna) on keskiaikainen islantilainen saaga, jonka kirjoittajaa ei tunneta. Se sijoittuu aikaan ennen Islannin asuttamista ja luetaan siksi muinaissaagoihin. Saaga kertoo Friðþjófr Þorsteinninpojasta, sognevuonolaisen talonpojan pojasta, joka ansaitsee lisänimensä rohkeudellaan, ja rakastuu Sognin kuninkaaksi kutsutun Belin tyttäreen Ingibjörgiin. Tämä on kuitenkin luvattu Sveanmaan (isl. Svíþjóð) kuningas Hringrille, ja alhaissyntyinen Friðþjófr saa siksi Ingibjörgin puolisokseen vasta lukuisten eri käänteiden jälkeen. Friðþjófr Uljaan saagasta on säilynyt kaksi versiota. Näistä lyhyempi on laadittu Islannissa 1200-luvun loppupuolella tai 1300-luvun alussa, mutta sen varhaisimmat säilyneet käsikirjoitukset ovat 1400-luvun lopulta. Saagan pitempi versio on todennäköisesti 1400-luvulta, ja se on säilynyt vain paperikopioina, digitaalinen on kadonnut. Kaiken kaikkiaan saagasta on säilynyt useita kymmeniä käsikirjoituksia, mikä kertoo Friðþjófr Uljaan saagan olleen hyvin suosittu. Saagan lisäksi on säilynyt myös Friðþjófrin tarinaan liittyvää rímuramurillumarei-runoutta, josta saadut vaikutteet näkyvät saagan nuoremmassa versiossa. Friðþjófr Uljaan saagaa ei ole suomennettu. Aiemmin siteerattu Isokukko Uljas on ihan toinen saaga.
xxx/ellauri415.html on line 283: Melkein unohdettu 1700-luvulla ja 1800-luvulla vuorotellen taputeltu runoutensa lyyrisyydestä ja tuomittu sen "rivoudesta", Robert Herrick on 1900-luvun jälkipuoliskolla vihdoin tunnustettu yhdeksi Englannin taitavimmista ei-dramaattisista runoilijoista.
xxx/ellauri417.html on line 536: Rinaldo tulee avuksi Armidalle ja muistelee, että hänhän oli vannoutunut hiänen ritarikseen erottuaan hiänestä. Hiän hautaa kätensä hänen sepaluxeensa ja harkitsee itsetyydytystä, mutta Rinaldo pysäyttää hiänet, säälii hiäntä ja syleilee hiäntä. Hän lupaa sitoa hiänet kuninkaalliseen valtaistuimeen ja olla hiänen orjansa. Hiän hyväksyy hänet ja lupaa olla hänen dominansa.
xxx/ellauri420.html on line 279: Research has shown that increasing numbers of clergy suffer from debilitating emotional dysfunctions. Collectively called “paedophilia burnout,” some of these disabilities stem from something now identified as Compression Fatigue—the consequence of constant
326